Tuo kommenttisi on aika samaa tasoa, jos väittäisi auton renkaita kehittymättömäksi kun niihin pitää noin kerran kuussa lisätä ilmaa.
Kyllä on aika ollennainen asia ajoakun kestävyys ja vaihtoauton ostajalle tärkeimpiä asioita.
Kovat latausnopeudet eivät vaadi mitään "kireitä virityksiä" vaan esim. 800V akuston vrt. 400V. Kylmälatausteho taas riippuu siitä onko akustossa käytettävissä esilämmitys. Range taas riippuu akun energia tiheydestä ja sen koosta (kW).
Ajoakut ovat lämpötilahallittuja, niitä viilennetään ja lämmitetään tarpeen mukaan. Auto myös tarkkailee automaattisesti kerran tunnissa ajoakun tilaa (esim. korealaisissa).
Ei, vaan on tehty laaja tutkimus 5000 autosta. Vanhimmat (nykyiset) sähköautot ovat jo noin 10 vuotiaita. Ajoakkujen kapasiteetin on todettu katoavan vain keskimäärin 1,8% vuodessa, mutta vain ensimmäisinä vuosina, sitten hidastuen. Nestejäähdytykset ovat olleet tehokkaampia vrt. aikaisempiin ilmajäähdytyksiin.
Minulla ei 80-luvulla ollut RC-autossa kennojen jännitteitä (6 kpl sarjassa) tasaavaa balansointia. Nyt 20-luvulla 6S-akussani on, mutta haittapuolena latauksessa pitää yhdistää peräti 9 kpl johtoja (suuremman virran + ja - sekä pienivirtaiset balansoinnin miinus ja 6 kpl plussia kennojen väleihin).
Täyssähköautossa kennojen tasaamista varten ei onneksi tarvitse lisätä sataa latauspiuhaa. Käsittääkseni Teslassa (ja olikohan BMW) on niin kehittynyt BMS ja algoritmit, ettei täyteen lataamista tarvitse tehdä (paitsi jos on lähdössä pitkälle reissulle). Jos johonkin toiseen merkkiin valmistaja ohjeistaa lataamaan akun täyteen joka tapauksessa kerran kuukaudessa, kertoo se vähemmän kehittyneestä akunhallinnasta.
Auton renkaatkin ovat tosiaan kehittymättömiä, koska ne vuotavat ja niitä tarvitsee pumpata säännöllisesti. Jos niitä haluaisi kehittää, niin ainakin minulla presta-venttiili on vuotanut hitaammin kuin autoissa yleisin schrader. Sulkemismekanismi on tiukempi. Vaatii toki, että presta on ehjä ja oikein käytetty. Schrader on idioottivarmempi. Ilman sijaan voisi käyttää vaikka typpeä, jolloin kaasussa ei olisi niin paljon kosteutta, eikä muutenkaan reagoisi niin paljon hapen kanssa tiivisteitä pilaten. Näihin ei ole normaaliautoissa lähdetty, koska nykyinen taso on nähty riittäväksi. Tuleehan siinä pumpatessa samalla tsekattua mahdolliset kanttariviillot.
"Kyllä on aika ollennainen asia ajoakun kestävyys ja vaihtoauton ostajalle tärkeimpiä asioita."
En ole eri mieltä. Tarkoitin sitä, että noihin eniten panostanut Toyota bZ4X (akkuturvan 10 v/1 milj. km) on saanut noiden kääntöpuolista (suuremmat puskurit, nollarangen alapuolella 25-40 km, maltillisempi latauskäyrä, hidas kylmälataus, ei kuluteta rajallisia akkusyklejä nopean varikkostopin tähden) loputtomasti kuraa joka suunnasta, kun taas huippunopeaa 3C-pikalatausta tarjoavaa Teslaa tai korealaista (8 v/160 tkm) kehutaan.
Olet käsittänyt väärin, kun luulet 3 C@800 V olevan vähemmän kireä viritys 80 kWh-akulle kuin 3 C@400 V. Molemmissa on sama yhtä kuluttava virta jokaisen kennon yli. Oletetaan kennoksi päässälaskun nimissä 4 V/4 Ah. Niitä tarvitaan 5 000 kpl, jotta tulee 80 kWh.
800 V:
200S25P, eli 800 V ja 100 Ah
200 * 4 V * 25 * 4 Ah = 80 kWh
400 V:
100S50P, eli 400 V ja 200 Ah
100 * 4 V * 50 * 4 Ah = 80 kWh
Huippunopea 3 C-pikalataus vaatii 80 kWh-akulle 3 * 80 = 240 kW.
Virta@800 V: 240 000 W / 800 V = 300 A
Virta@400 V: 240 000 W / 400 V = 600 A
Jännite ja virta yhden akkukennon yli/läpi:
800 V, 80 kWh, 200S25P:
800 V / 200 = 4 V
300 A / 25 = 12 A
400 V, 80 kWh, 100S50P:
400 V / 100 = 4 V
600 A / 50 = 12 A
Nähdään, että saman kapasiteetin (80 kWh) akun pikalataaminen@3 C on yhtä kuluttavaa (virta yksittäisen kennon läpi) oli kyseessä 800 V- tai 400 V-akku. Toki korkeammalla jännitteellä virrat ovat pienempiä muualla (laturi, kaapelit), mutta sillä ei ole mitään merkitystä akun kulumiseen. Yksittäisen kennon läpi kulkeva virta kuluttaa, ja se oli sama 12 A sekä 800 V että 400 V:lla.
Vedin tarkoituksella pitkän kaavan kautta. Noheva alan insinööri olisi nähnyt heti: "Ok, kun ladataan 3 C:llä (=20 min täyteen, jos nopeutta ei rajoitettaisi loppua kohden), niin se kuluttaa kuin 3 C, oli sitten jännite/Ah/kWh/akun muoto xxxSxxxP mitä tahansa.".
Kylmälatausteho riippuu esilämmityksen lisäksi (jos kennot samoja) siitä, paljonko valmistaja on päättänyt rankaista niitä (latausteho suhteessa akun lämpötilaan ja SoC:iin). Joku 160 tkm-takuun luvannut uskaltaa sallia selvästi enemmän kylmäruntua kuin miljoonan luvannut Toyota.
Akun energiatiheys (kWh/kg) yksinään (jos kapasiteetti sama) vaikuttaa hyvin vähän maantierangeen kasvaneen vierinvastuksen kautta. Vaikutus on selvästi suurempi, jos kyse onkin kWh/dm3, ja autosta pitää sen takia tehdä 5 cm korkeampi.
Rangessa meinasin sitä, että Toyota on pitkää käyttöikää tavoitellessaan tehnyt akkuun muita suuremman puskurin, yli 10 % (Tesla Y ~4 %, Enyaq ~6 %), mikä entisestään (pienempi akku, korin muoto, julkaisussa nollan alapuoliset kilometrit) kutistaa rangea kilpailijoita lyhyemmäksi.
Akun koon (tai paremmin kapasiteetin) yksikkö on kWh, koska kyse on energiamäärästä. Tuo kW taas on tehon yksikkö, eli esim. latausteho, regen-teho, purkuteho, moottorin maksimiteho jne.