Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
"Halpoja" sähköautoja kun on odotettu mediassa kuin Vapahtajaa, niin katselimpa autoa vaihtaessa ihan mielenkiinnosta mitä noille "halvoille" n. 20k sähköautoille maksaa peruskaskot. Tuloksena sellainen 2-3 kertainen eli 4-800€ enemmän kuin mitä tuohon omaan 15k€ polttikseen maksaa.
Tuo on kyllä ikävä juttu. Itse katsoin tesla model S 90D facelift 2016 vakuutuksen jo ennakkoon ennen ostoa. Muistaakseni IF yhtiössä olisi ollut halvin.
Vakuutus ja täyskasko 731€. Itse pidän tuota halpana.
Uudehko Model S oli muutaman kympin halvempi jostain syystä (vakuutus + kasko). Auton hinta nettiautossa on 74500€.Kai se kaskokin on eri hintainen eri ikäiseen autoon? Toi @jm82 tesla oli joku >200tkm ajettu, eli ei niin kallis enää? Vai onko tolla mitään vaikutusta?
No kolhujen korjaaminen sinällään on saman hintaista uuteen tai vanhaan. Lunastus sitten eri.Uudehko Model S oli muutaman kympin halvempi jostain syystä (vakuutus + kasko). Auton hinta nettiautossa on 74500€.
Mun model S on tosiaan 224tkm ajettu ja maksoi 23000€.
763€ vs 783€. Eli käytännössä hinta on ihan sama. Vaikka tuo uudehko on vm2023 Model S.
Edit:
Itse asun Etelä-Pohjanmaalla. Esim Helsingissä on toki kovemmat hinnat?
Tuota videoa aloin seuraamaan. Nyt olen Model S 90D:tä lataillut välillä 60-80%. Tai toki tyhjemmäksikin on joskus mennyt. Sekä pari kertaa täyteen.
Videolla kumminkin mainittiin, että 40-60% väli olisi akun kannalta kaikkein ihanteellisin tilanne. Huvin vuoksi voisikin päästää akun hieman tyhjemmäksi, kun päivittäiset ajot ehkä menee juuri sopivasti tuohon 20%.
Toki videolla mainitaan myös, että ei ole juuri merkitystä, vaikka käyttäisi ja lataisi 20-80% väliä.
Tessie sovellus näyttää tuollaista, kun lataus on vaan 13A.
Ja akun kunnoksi sovellus arvioi 88% (224tkm ajettu facelift).
Tuo kyllä ihan ok. Samoin lataan 100% jos tiedän, että on vähän pidempi matka seuraavaksi tulossa.Itse en ainakaan jaksa pätkääkään miettiä jotain akun hyvinvointia. lataan ku lataan ja sillä selvä ja joka kerta 100%. Ainoa juttu mihin todennäköisesti jollai latailun optimoinnilla on merkitystä on seuraavan omistajan ongelma ja näissä niin vitun murhaava arvonalenema ettei voisi vähempää kiinnostaa.
Pikalataus on 90D:ssä 120kW.Mites nuo 90D:n supercharger-nopeudet?
Onko ne nerffattu alas kuten vanhemmilla autoilla, vai ovatko ne pysyneet siedettävinä? Mitä ne edes olivat uutena?
Totta tuokin. Toisaalta itsellä on tarkoitus ajaa nykyisellä autolla 0-200 tkm väli nyt ainakin (takuun loppuun) ja varmaan siitä eteenpäinkin kakkosautona, niin pidän kyllä 90 % rajaa enkä turhaan lataile täyteen jos ei ole reissua tulossa.Itse en ainakaan jaksa pätkääkään miettiä jotain akun hyvinvointia. lataan ku lataan ja sillä selvä ja joka kerta 100%. Ainoa juttu mihin todennäköisesti jollai latailun optimoinnilla on merkitystä on seuraavan omistajan ongelma ja näissä niin vitun murhaava arvonalenema ettei voisi vähempää kiinnostaa.
Noo kyllä se akun lataaminen 80% rajaten tuntuu sitten paremmalta idealta, kun ootte kerran yrittäny myyä 83% kuntosta autoa samalla hinnalla mitä esim. 92% muut vastaavan ikäset. Saa varmaan useita tuhansia laskea hintaa sillä tavalla hoidetusta autosta. Toki jos saatte myytyä semmoselle taholle joka ei akkutesteistä ole kiinnostunut niin hyvä. Mut se porukka vähenee varmasti jatkuvasti.
Mitä pienempi akku, sitä kriittisempiä on jokainen menetetty 10%. Akkukemiat ja ohjelmalliset bufferit varmasti vaikuttavat akun heikkenemisen tahtiin. Itse en ostaisi edes 10-20teur autoa ilman riittävän hyvää tietoa akun tilasta. Senhän sitten saa joko obd-mittarilla, akkuanalyysin teettämällä tai riittävän pitkällä ajo-lataus testisessiolla.Onko tuolla lopulta sitten mitään merkitystä tuon akun kannalta (saati arvonaleneman), että jääkö 83% kuntoinen vai 92% kuntoinen, vaikka olisi '100% täyteen' aina ladannut...
Ja miten noissa 'lataan aina vain 90/80/??:iin' laskelmissa on otettu huomioon se, että autonvalmistajathan rajoittavat käytännössä lataamisen akun noin 91-93:iin (käytössä oleva netto), vaikka '100%:iin' lataa.
Itse en ainakaan ostaisi 83% kunnon autoa, jos autossa pitäisi iän ja kilometrien mukaan olla 90%. Jos näin ajattelevia on tarpeeksi, auto ei mene sillä 90% auton hinnalla kaupaksi. Ostaisitko itse 83% jos saat samalla hintaa 90%?Onko tuolla lopulta sitten mitään merkitystä tuon akun kannalta (saati arvonaleneman), että jääkö 83% kuntoinen vai 92% kuntoinen, vaikka olisi '100% täyteen' aina ladannut...
Ja miten noissa 'lataan aina vain 90/80/??:iin' laskelmissa on otettu huomioon se, että autonvalmistajathan rajoittavat käytännössä lataamisen akun noin 91-93:iin (käytössä oleva netto), vaikka '100%:iin' lataa.
Itse en ainakaan ostaisi 83% kunnon autoa, jos autossa pitäisi iän ja kilometrien mukaan olla 90%. Jos näin ajattelevia on tarpeeksi, auto ei mene sillä 90% auton hinnalla kaupaksi. Ostaisitko itse 83% jos saat samalla hintaa 90%?
Jotkut on niin köyhiä etteivät he ole kuin rahassa rikkaita. Ainakin kolmasosalle miehistä on sellainen auto joka ei ole taloudellisesti järkevä.Mikä järki on ostaa sähköauto, jos kotona ei pysty lataamaan? Eikö sähköautoilu tule aika kalliiksi, jos kaikki lataukset pitäisi suorittaa pikalatausasemilla? Akku kuluu nopeammin ja sähkön hintakin on posketon.
Taidat kuulua siihen kolmasosaan.Jotkut on niin köyhiä etteivät he ole kuin rahassa rikkaita. Ainakin kolmasosalle miehistä on sellainen auto joka ei ole taloudellisesti järkevä.
Itselläni ei sautoa ole mutta jos olisi niin se lataantuisi kätevästi kauppareissujen aikana.
Olen sen verran köyhä että rahani piisaavat vasta Tesla Plaidiin ja jos haluaa polttispuolelta samanlaista suorituskykyä niin hinta on joko merkittävästi suurempi tai sitten täytyy luopua joistain arjen mukavuuksista tappiin viritetyn moottorin kanssa,
Eiköhän 99% autoista ole taloudellisesti ei-järkeviä, harva nostaa arvoaan. Sähköautoista 99,9%.Jotkut on niin köyhiä etteivät he ole kuin rahassa rikkaita. Ainakin kolmasosalle miehistä on sellainen auto joka ei ole taloudellisesti järkevä.
Latauskertojen määrä ei vaikuta. Tai vaikuttaa tietysti, mutta ei tuolla tavalla.Kysymys onkin siitä, että onko lopulta mitään hyötyä jättää akku lataamatta aina 100%:iin ladatessa, koska sillä ei välttämättä vaikuta merkittävästi siihen onko akusta 83% vai 90% myydessä jäljellä. Epäilen, että ennemmin kyse latauskertojen (mahdollisesti ennemmin vielä pikalatauskertojen) määrästä ja onnesta akkulotosta kuin siinä, että ei ns. täytä tankkia tankatessa täyteen.
"Halpoja" sähköautoja kun on odotettu mediassa kuin Vapahtajaa, niin katselimpa autoa vaihtaessa ihan mielenkiinnosta mitä noille "halvoille" n. 20k sähköautoille maksaa peruskaskot. Tuloksena sellainen 2-3 kertainen eli 4-800€ enemmän kuin mitä tuohon omaan 15k€ polttikseen maksaa.
Noilla vakuutushinnoilla ei tulisi kyllä omaan vähäkilometriseen talouteen vaikka olisi kotilatausmahdollisuus halvalla yöpörssisähköllä. Käytännössä kun bensaan menee arviolta 750€/vuosi (6l/100km, 7000km, 1,8€/l), niin jää sähköautolla "säästö" aika vähiin vaikka olettaisi, että huoltokuluja bensaan tulee öljynvaihdon verran enemmän. Säästöä kuitenkin pitäisi tulla, että viitsii halvalla pieniakkuisella puljata välilatauksien kanssa vähänkään pidemmillä reissuilla. Pienillä kilometreillä näyttääkin, että tällä hetkellä edes optimitapauksessa (kotilataus pörssisähkö) säästöä ei juuri synny ja muissa tapaukissa (taloyhtiölataus, julkiset latauspisteet) sähköautoilu olisi merkittävästi kalliimpaa kuin perinteinen kaasuttelu.
Periaatteessa tällainen kyllä harmittaa, sillä itselläkin kiinnostusta sähköön olisi ja jonkin verran olisin käytännöllisyydestäkin valmis tinkimään. Tällä hetkellä vaan vaikuttaa, että ei ole edes kustannusten osalta mitenkään järkevä ratkaisu ja vertautuu dieselin hankkimiseen bensan sijaan pienillä kilometreillä.
Juu ei ne autojen akut niin vähän kestä mitä alkuaikojen arvailut ilman lämmönhallintaa olevien ja happea lävitseen päästävien muovikuoristen läppäriakkujen perusteella olivat. Toisaalta auton akkujen tosielämän kesto ei ole niin hyvä kuin kuvakaappauksestani voisi päätellä. Siinä on ollut ihanteellisemmat olosuhteet.Teoreettisten pohdintojen lisäksi olisi vallan hyödyllistä perehtyä myös siihen mitä oikeasti tapahtuu ja peruskuskille on odotettavissa, erityisesti miettiessä sähkäreiden SOH-kehitystä ajan ja käytön funktiona. Aika monessa jutussa vaikuttaisi siltä, että pelottelut auton akkujen heikentymisestä ovat lähtökohtaisesti liioiteltuja. Lähdekrittiikkimittarit kyllä suomalaiselle perusinssille (tai kelle tahansa joille tilastollinen merkitsevyys ja deduktiivinen päättely on tuttua) vähän näissä vilkuttavat punaista enkä nyt lähtisi vain näiden lähteiden perusteella tuota pelottelua kumoamaan, mutta merkit ovat kyllä ilmassa. Toivotaan että tulee parempia tutkimuksia perustuen oikeaan käyttöön teoreettisten käppyröiden sijaan.
"it seems that EV batteries have much longer lifespans than anyone imagined, since very few of them have been replaced, even once the 8-year, 100,000 mile warranty period ends."
![]()
New Updates: How Long Do Electric Car Batteries Last?
We get a lot of questions from our community about electric car batteries. That is partly because the cost of battery replacement is so high (more on that later), but it is also due to limited information.www.recurrentauto.com
"With a degradation rate of just 1.8% per year, the vast majority of EV batteries will outlast the usable life of the vehicle"
![]()
2024 Battery Degradation Update | Geotab
New Geotab data highlights how EV batteries can last 20 years or morewww.geotab.com
100D on loistava auto hinta-laatusuhteeltaan, koska tuo 100kWh akku on kehitetty jo laajan käytännön datan pohjalta ja muutenkin onnistunut. Kyllä silti niissäkin on Teslan asettama countteri pikalataus-kilowattitunneille minkä myötä lataustehoa aletaan rajoittamaan. Se edellyttää kuitenkin melko merkittävää määrää latausta. Itselläni ei vielä noin 5000kWh supercharger latauksen kohdalla ollut rajoitetta. Ennen nuo lataussessiot sai exportattua exceliin tesla.comin kautta, niin pystyi seuraamaan.Meidän ässän 2018 akku on about täsmälleen samassa kunnossa mitä ostaessa. Ostaessa oli 120 tuhatta lasissa ja kapaa pudonnu 8.5% ja nyt 285 tuhatta ja 8.6% , tiedot suoraan väylästä.
Ainakaan 100D mallissa kilsat ei vaikuta latausnopeuteen vaan ihan sama meno superilla ku ostaessa.
Kotona ladattu 90% ja sit ku pidempiä reissuja 4-6 kertaa per kk niin 100%. Pikalatausta tulee kans reilusti.
Auto ollu ny 3v meillä.
Ollu niin hyvä pirssi täällä Kuusamossa maalla asuvalle perheelle et meinataan Outlander (perheemme kakkosauto) vaihtaa toiseen 100D malliin![]()
Voisi myös ajatella että lataus 40 -> 60% ei kuluttaisi akkua juuri yhtään tai mahdollisimman vähän.Latauskertojen määrä ei vaikuta. Tai vaikuttaa tietysti, mutta ei tuolla tavalla.
Esim. Ajetaan sama 200 tkm:
A) ladataan ja ajetaan aina 100 - 25 % SoC, DoD 75 % -> matka vaatii 1 000 latauskertaa
B) ladataan ja ajetaan aina 75 - 25 % SoC, DoD 50 %, matka vaatii 1 500 latauskertaa
Jälkimmäisellä on tullut samalla 200 tkm matkalla 50 % enemmän latauskertoja, mikä inasen rasittaa kuljettajaa, mutta akku on paremmassa kunnossa. Ensimmäisen kapasiteettia on tuhoutunut pysyvästi enemmän, koska on ensinnäkin ladattu korkeampaan kennojännitteeseen ja toisekseen todennäköisesti vielä säilytettykin korkeammassa jännitteessä (koska tuskin latauksen valmistuttua aina lähdetään välittömästi purkamaan akkua akkuystävällisempään jännitteeseen). Latauskerrat eivät siis vaikuta sillä tapaa kuin epäilit.
Jos kalenteriaika ja purettu energiamäärä (kilsat mittarissa) ovat vakioita (vaikkapa 8-vuotias ja 200 tkm), niin akun jäljellä olevaan kapasiteettiin vaikuttavat:
1. akun lataus- ja purkusyvyys (100-40 SoC, vai 80-20 %)
2. akun säilytysjännite (100 %, vai 80 % silloin kun ajoa ei ole heti tiedossa)
3. latausnopeus arkena (3C, vai 1C/alle)
4. akun lämpötila latauksessa ja purussa (täyttä latausnopeutta/nasta laudassa kylmällä/kuumalla akulla valmistajan insinöörien pitkin hampain markkinoiden kilpailupaineessa venyttämää äärikäyrää nuollen, vai hiukan järkeä käyttäen)
5. Säilytyslämpötila (musta auto kesällä auringonpaisteessa pihalla, vai varjoa/katos/autotalli)
6. Akkulotto (tusinavalmistajan maanantaikappale, vai Toyotan priimaa)
Kaksi ensimmäistä kohtaa liittyvät keskusteluun, ja niihin voi helposti itse vaikuttaa olemalla lataamatta 100 %:iin (paitsi jos on juuri lähdössä pitkälle reissulle). Kohtiin 3, 4 ja 5 voi jotenkuten vaikuttaa, muttei aivan niin helposti.
Toki voi hinkata arjessa tarpeettomasti 100-60 % SoC-väliä, käyttää nopeimpia pikalatureita parkkipaikalla jääkalikkana@100 % SoC säilytetylle autolle ja kenkiä sitä pihasta lämä lattiassa, minkä auton softa antaa myöten. Nykäsen Mattia mukaillen, elämä on lottoo.
Normiautoilijalle parasta on kunkin omaan tilanteeseen sopiva välimuoto akun liiallisen paapomisen ja aivot narikassa tapahtuvan kestokulutushyödykkeen arvokkaimman komponentin tarpeettoman paskomisen väliltä.
Katso turkoosi 75-25 vs. 100-50, molemmissa otetaan akusta 50 %-yks, mutta ensimmäisen akussa on kapaa jäljellä selvästi enemmän esim. 500, 1 000 tai 2 000 DST-syklin jäljiltä (=250, 500 ja 1 000 EFC, eli täyttä sykliä).
![]()
![]()
Noo, tuo 60-40 ollee kutakuinkin paras väli akun pitkäikäisyyden kannalta, mutta 55-45 antanee jo vähemmän energiaa elinaikanaan kuin 60-40 tai 65-35. Sanoin aiemmin, että latauskertojen määrä ei vaikuttaisi, mutta 10 % DoD menee jo optimin ohi haitalliselle puolelle. Parikymmentä prosenttia ollee paras, vaikkakin tarpeettoman kapea väli tavalliselle autoilijalle.Voisi myös ajatella että lataus 40 -> 60% ei kuluttaisi akkua juuri yhtään tai mahdollisimman vähän.
Sitten taas lataus 80% -> 100% kuluttaisi eniten. Tai toinen kuluttava vaihtoehto on 0 - 20% väli.
Toiseksi vähiten akkua kuluttavat välit sitten olisi 60 -> 80% ja 20 -> 80%.
Eli siis 20 -> 80% on täysin ok. Ja jos se ei riitä, niin vaikka 10 -> 90%.
Olen ymmärtänyt että tuo täysin tyhjäksi purkaminenkaan ei ole kovin hyvä.
LFP akku olisi ilmeisesti kestävämpi myös. Kun vertaa vaikka tuohon omaan 2016 facelift Model 90D autoon. Ilmeisesti LFP akku kestää suuremman määrän lataussyklejä? LFP akku on myös halvempi kuin tuo NMC akku.
Google:
"LFP ei kuitenkaan ole niin herkkä jännitteen suhteen alemman jännitetason vuoksi, joten täyteen lataamisesta ei ole niin paljon haittaa kuin vaikka NMC- tai NCA-akuilla. Santeri Kolinen lfp voi huoletta lataa sataseen. 8.6.2023"
Kannattaa muistaa, että akuissa se kapasiteetin aleneminen ei ole lineaarista vaan akku menee käyttökelvottomaksi kun se lukema tipahtaa joitain kymmeniä prosentteja.Onko tuolla lopulta sitten mitään merkitystä tuon akun kannalta (saati arvonaleneman), että jääkö 83% kuntoinen vai 92% kuntoinen, vaikka olisi '100% täyteen' aina ladannut...
Ja miten noissa 'lataan aina vain 90/80/??:iin' laskelmissa on otettu huomioon se, että autonvalmistajathan rajoittavat käytännössä lataamisen akun noin 91-93:iin (käytössä oleva netto), vaikka '100%:iin' lataa.
Mikä järki on ostaa sähköauto, jos kotona ei pysty lataamaan? Eikö sähköautoilu tule aika kalliiksi, jos kaikki lataukset pitäisi suorittaa pikalatausasemilla? Akku kuluu nopeammin ja sähkön hintakin on posketon.
Tästä keskustelusta näkee hyvin että ollaan vielä aataminaikuisissa akuissa kun pitää miettiä miten sitä ladataan. Vielä on pitkä matka siihen että tälläisiä asioita ei tarvitse edes ajatella. Sitten se sähköauto alkaa olemaan valmis.
Toki voihan tuon jättää ajattelematta nytkin....
Kyllähän se "sähköautoilu" on edullisempaa kuin "bensa-autoilu" julkisenkin latausverkon varassa, kunhan ei nyt aina sitä kylän kalleinta laturia etsi.
Ensin sanot että pikalataamisella ei varmasti tule halvemmaksi, sitten seuraavassa virkeessä kerrot kuinka maantiereissun pikalataaminen ilman kummempaa valikoimista tuli saman hintaiseksi kuin plugarin bensakulut?Pelkällä pikalataamisella ei varmasti, mutta jos jaksaa notkua jossain Lidlin parkkiksilla 22 kW latureilla niin silloin päästään ehkä nippanappa bensa-autoilun kanssa tasoihin polttoaine/sähkökustannusten osalta.
Vaimo heitti tuossa just ekan pidemmän (650 km) reissun meidän sähkiksellä ja pikalatauskustannukset oli jokseenkin samat, kuin bensakulut jos olisi edellisellä plugarilla heittänyt saman reissun. Kokonaiskustannusta toki nosti yksi 50c/kWh asema, mutta kun akkua on 9%, pakkasta -15 ja lähin toinen latausasema jossain yli 30 kilsan päässä, niin ei ole hirveästi varaa valikoida. Eipä siinä, olisihan tuonkin reissun voinut latausten osalta varmasti optimoidumminkin heittää, mutta se olisi tarkoittanut 1) lisää ennakkotutkimusta siitä missä lataus on halvinta 2) hyvin todennäköisesti useampaa pysähdystä 3) reitin suunnittelua latausten ehdoilla.
Tuosta itseasiassa on aika vähän puhetta, että sähköautoilussa se ennakkoselvittely on aika paljon tärkeämpää tai ainakin rahallisesti kannattavampaa, koska hintaero kahden pikalatausaseman välillä voi olla kirjaimellisesti tuplat suurempi (esim. 30 vs 60 c/kWh) jos ei pahimmillaan enemmänkin. Toki dinomehun hintakin vaihtelee, mutta yleensä puhutaan kuitenkin aika paljon pienemmistä suhteellisista eroista.
Valilla on haisteltavissa sellaisia mielipiteita etta sahkoauto on niin paljon huonompi etta sen taytyisi paljon halvempi ajaa etta niiden kanssa pelailu kannattaisi. Tuntuu monelle olevan hiukan haastetta ymmartaa etta osa pitaa sahkoautoista enemman kuin polttiksista ja ovat siita ilosta valmiita maksamaan.Eli se arkiautoilu sähkärillä tulee halvemmaksi kunhan katsoo edullisen pikalaturin, aivan kuten sanoin?
Ensin sanot että pikalataamisella ei varmasti tule halvemmaksi, sitten seuraavassa virkeessä kerrot kuinka maantiereissun pikalataaminen ilman kummempaa valikoimista tuli saman hintaiseksi kuin plugarin bensakulut?
Eli se arkiautoilu sähkärillä tulee halvemmaksi kunhan katsoo edullisen pikalaturin, aivan kuten sanoin?
Valilla on haisteltavissa sellaisia mielipiteita etta sahkoauto on niin paljon huonompi etta sen taytyisi paljon halvempi ajaa etta niiden kanssa pelailu kannattaisi. Tuntuu monelle olevan hiukan haastetta ymmartaa etta osa pitaa sahkoautoista enemman kuin polttiksista ja ovat siita ilosta valmiita maksamaan.
Niin, valtaosa autoilusta arjessa onkin sitä pitkän matkan kulkemista.No onhan se sähköauto pitkän matkan kulkineena yksiselitteisesti huonompi hyvin monella tavalla.