Yleistä keskustelua sähköautoista

[weetabix]

Aika monta oletusta. Akkuteknologia on tasaisesti parantunut ja halventunut kymmenen vuoden aikana, mutta en itse lähtisi olettamaan mitään merkittävää hyppyä suuntaan tai toiseen joka olisi erityisen mullistava. Käytännön kokemukset kestävyydestä (uutta tai vanhaa) tulevat kuitenkin vuosien aikana ja vaikka simulointia suoritetaankin laboratorio-oloissa niin aina kun akkukemiaa muutetaan niin ollaan aina jossain määrin uuden äärellä että miten akkukemia kestää käytännön käyttöä (ja miten akuston käytännön toteutus kestää).

Parempi vikasietoisuus sitten taas voi tarkoittaa valmistajalle eri asiaa kuin omistajalle. Toki olisi kiva, että akusto kestäisi mahdollisimman pitkään mutta tuossakin tulee kuitenkin akuston fyysinen kuluminen ja kemian rajallisuus vastaan eli eivät ne merkittävästi pidempään tule kestämään. Tärkeintä onkin siis korjattavuus ja modulaarisuus, että vikaantumisen sattuessa voidaan korjata akustoa tarvittavilta osilta. Sinänsä toki fakta on että mitä isompi akku niin sen enemmän se käytännössä kestää koska yhdellä syklillä pääsee enemmän kilometrejä.

 

[Fact0ry]

oletan

oletettavasti

Uskoisin

Mihin tällaisia postauksia edes tarvitaan? Pelkkää spekulaatiota ilman mitään tarttumapintaa todellisuuteen. Tässä on jo aika monta vuotta uutisoitu "akkuläpimurtoja" vaikka millä saralla, mutta eipä paljon ole näkynyt massatuotannossa asti. Jo Teslan vaikeudet 4680 akkukennon kanssa osoittavat ettei edes olemassaolevan akkuteknologian näennäisen pienet iteroinnit ole ihan helppoa viedä massatuotantoon. Fakta on myös se, että mikään yritys ei myy erinomaista tuotetta hyväntekeväisyytenä ilmaiseksi. Jos mainitsemasi mukainen "kaikin puolin erinomainen" akku ilmestyisi markkinoille, pyydettäisiin siitä premium-hintaa suhteessa vanhan teknologian tuotteisiin. Tuo haaveilemasi 500 kilometrin range tarkoittaisi nimittäin myös energiatiheyden merkittävää kasvamista, jolloin akku olisi houkutteleva vaihtoehto myös muissa sovelluskohteissa kuin sähköautoissa.

Jätetään haaveilut sikseen ja todetaan, että asiakkaan näkökulmasta todennäköisesti inkrementaalinen kehitys jatkuu. Kalliin pään tuotteiden ominaisuudet paranevat, ja nämä ominaisuudet valuvat hiljalleen halvempiin tuotteisiin.

 

[pulatunnus]

Minä oletan jo, että akkuteknologiassa on jo saavutettu läpimurto, jonka myötä uuden ajan akkuteknologia rantautuu massatuotantoon viiden vuoden kuluessa, jonka myötä vanhemman sukupolven autojen hinnat tulevat ryminällä alas. Uusi teknologia oletettavasti mahdollistaa huomattavasti halvemman valmistuskustannuksen per kWh, paremman vikasietoisuuden ja entistä tehokkaammat lataussyklit DC-latauksen siten ettei akun käyttöikä pienentyisi merkittävästi. Uskoisin, että keskihintaisella sähköautolla pääsisi Suomen talvioloissakin jopa 500 km matkan ilman välilatauksia.

Jossain on akkuteknologia ketju missä keskustelua tulevista lupauksista.

Akkuteknologia (mukaanlukien kustannukset) on kehittynyt 2000 luvulla huimasti, ja odotus että kehittyy jatkossakin. Odotuksia viimevuosina haitannut korona toimitusketju haasteet, sen perään putinin sekoilut, niiden takia, rinnalla (kauppa)politiikkaa, ja ei voi kokonaan ohittaa eräitten (komponentti) toimijoiden vaikeudet mm tuotannon kanssa.

Uskoisin, että keskihintaisella sähköautolla pääsisi Suomen talvioloissakin jopa 500 km matkan ilman välilatauksia.

Keskihintainen määrittely antaa pelivaraa, mutta samaa mieltä tuossakin että tuossa koko(hinta)luokassa tulee kilpailuykyistä tarjontaa.
Se odotus että lähiaikoina sähköauto on halvempi valmistaa kuin polttis, perustuu pitkälti akku kustannusten alenemiseen odotetusti, uskon silti että nähdään vielä vuosia akkuautoja joissa on "pienet" akut. siis niukka 200km riittää uutena niin suurella osalle tarvetta että moninkertaisesta nimellista kantamasta ei kannata silloin maksaa isosti.

(Odotan että keskihinnat laskee sähkiksissä, nyky rahassa verotta)

Tuo haaveilemasi 500 kilometrin range tarkoittaisi nimittäin myös energiatiheyden merkittävää kasvamista, jolloin akku olisi houkutteleva vaihtoehto myös muissa sovelluskohteissa kuin sähköautoissa.

500km kantama ja keskihinta antaa aika paljon pelivaraa, keskihinta haarukan voi venyttää leveäksi, samoin tuon 500km kantaman. Eli 500km talvirengaskaudella PK seudulta lähtien on teknisesti ihan tänäpäivänä mahdollista, jos akkukomponentin hintakehitys jatkuu odotusten mukaan, niin kyse enemmänkin siitä mikä on keskihinta haarukan yläreuna. ja valmistajien tuotteistus. Jälkimmäinen voi olla se eniten vaikuttava, onko millaista kysyntää.

Edit:
Akkuteknologia ketju, aloitus vuodelta 2018, eli n kuusvuotta sitten /mullistavat-akkuteknologiat.73533/

Edit2
Lainaan pätkän aloituksesta, siis 2018 tammikuulta

Taas yksi halpa, helppo, nopea ja kapasiteetin kymmenkertaistava teknologia.
Vastaavia uutisia olen nähnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ainakin yhden joka vuosi. Mihin ne kaikki mullistavat akkuteknologiat oikein katoaa? Miksi meillä on edelleen hankalia ja kalliita li-ion akkuja?...

 

[sonof]

Kyseistä taulukkoa löytämättä, mielenkiinnosta kysäisen mikä on Top10 listaus tuolla listalla?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[pulatunnus]

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tuo sama myös perinteisenä linkkinä Google Docs TB test results

Edit se 10 kärki, sillä listauksella minkä listan tekijä määrittänyt

Nio EL8
Hongqi E-HS9
Mercedes EQC
Audi Q6 e-tron Quattro
Mercedes EQE 43 AMG
Polestar 4 LR DM
BMW i4 M50
BMW iX xDrive40
Mercedes EQE 53 4Matic+ SUV
BMW i4 eDrive40

Ei hajua testi ympäristöstä, miten vakioitu.


Edit, 10 kärki 120km/h

Nio ET7
BMW i7 xDrive60
Mercedes EQS 580 4Matic SUV
Mercedes EQE 300
Mercedes EQS 53 4Matic+
Xpeng G9 Performance
Kia EV9
HiPhi Z
Hongqi E-HS9
Audi SQ6 e-tron

Polester 4 ihan asemissa, Volvosta ei listallut ollut isoja sähkiksiä, Volvo C40, EX30, XC40 riveillä > 120 pintaan, kuitenkin alle 70 (120km/h), hitaammissa 65 (80km/h). No kahdeksassa kympissä enemmän kuin Mersulla 120km/h
(Yksikkö ei osunut taulukossa silmään, joten en arponut, ja ei hajua kuinka vakavasti nuo pitää ottaa, tosin desimaalin tarkkuudelle ilmoittaa lukuja, mutta se no, keskiarvo kahdella desimaalilla, ehkä viestii enemmän jostain muusta kuin tarkkuudesta)


"kärki" on vahvasti miehitetty talvirenkailla, tiedä sitten missä testit ajaettu.

 

[Kvarkki]

Eipä tuota nyt kovin vakavasti voi ottaa, kun katsoo esim. id.3 sijoitusta. Se on häiritsevän meluisa kovemmissa vauhdeissa. Muutenkin ääneen liittyvät mittaukset ovat pirun hankalia ja virhealttiita. Yksi luku ei myöskään pysty kertomaan mitään melun sävystä ja miten se muuttuu esim. huonolla asfaltilla. Sileällä pinnalla kaikki sähkärit ovat enemmän tai vähemmän ok.

 

[lindhmik]

Eipä tuota nyt kovin vakavasti voi ottaa, kun katsoo esim. id.3 sijoitusta. Se on häiritsevän meluisa kovemmissa vauhdeissa. Muutenkin ääneen liittyvät mittaukset ovat pirun hankalia ja virhealttiita. Yksi luku ei myöskään pysty kertomaan mitään melun sävystä ja miten se muuttuu esim. huonolla asfaltilla. Sileällä pinnalla kaikki sähkärit ovat enemmän tai vähemmän ok.

Rengastus tekee myös hämmentäviä eroja. Ja nimenomaan niin, että sama merkki/malli saattaa toimia auton X-kanssa paremmin kun hyvin, mutta olla auton Y-kanssa aivan jumalattoman äänekäs.

 

[Pakana]

Lue se sana "hyvitysarvo" uudelleen. Se on eri asia ku pyyntihinta liikkeessä. Paikallisen tojo-liikkeen pihalla seissyt koko vuoden samat BZ4X:t, ei niitä kukaan halua. Jengi ostaa mieluummin RAVin tai Corollan tai ihan minkä muun tahansa.

Hyvitysarvo on hölmö vertailuarvo, koska merkittävän osan siitä muodostaa se uusi auto, jonka takia hyvitysarvo voi olla useamman tonnin parempi tai huonompi kuin auton todellinen markkina-arvo.

 

[pulatunnus]

Eipä tuota nyt kovin vakavasti voi ottaa, kun katsoo esim. id.3 sijoitusta. Se on häiritsevän meluisa kovemmissa vauhdeissa.

Listalla näyttävä (id.3) olevan yhtä lukuunottamatta siellä 150 -170 rivin nurkilla, parinsadan mallin listassa.

 

[Sellun-pilaaja]

Milloin nyt nämä tojota subaru mollaajat kertovat minkä vastaavan kokoisen nelikon saa samaan rahaan? Täällä ehdotellut autot maksavat 10k enemmän kuin haukuttu subaru. Se on paljon rahaa joillekin.

 

[Kvarkki]

Listalla näyttävä (id.3) olevan yhtä lukuunottamatta siellä 150 -170 rivin nurkilla, parinsadan mallin listassa.

Tämähän nimenomaan osoittaa, että ko. taulukolla voi pyyhkiä perseensä. Facelift ei ole yhtään parempi kuin edeltäjänsä, 100 km/h vauhdissa jo häiritsevän äänekkäät rengasäänet jos ei satu täysin neitseellisellä pinnalla ajamaan. Mittari varmaan antaa noi lukemat desimaalin tarkkuudella, mutta todellisuudessa koko hänen mittaus on yhden ja saman ”kohinan” sisällä suurimmaksi osaksi koko listassa. 2-3 dB on sitä luokkaa, minkä saa ”hupsista” mittausjärjestelyllä aiheutettua. Ja kuten jo totesin, tämä ei ota mitenkään kantaa melun häiritsevyyteen.

e: Ja tällä en hae mitenkään sitä, että olisi huonoa mitata noita. Subjektiivisen arvion kera varmasti antaa jonkunlaisen tuntuman. Mutta tietysti joku tolkkutarkastus on paikallaan, jos tulos on järjetön. Esim. Taycan huonompi kuin pirkkavolkkari… Hieman epäilen.

 

[stabbulamus]

Tämähän nimenomaan osoittaa, että ko. taulukolla voi pyyhkiä perseensä. Facelift ei ole yhtään parempi kuin edeltäjänsä, 100 km/h vauhdissa jo häiritsevän äänekkäät rengasäänet jos ei satu täysin neitseellisellä pinnalla ajamaan. Mittari varmaan antaa noi lukemat desimaalin tarkkuudella, mutta todellisuudessa koko hänen mittaus on yhden ja saman ”kohinan” sisällä suurimmaksi osaksi koko listassa. 2-3 dB on sitä luokkaa, minkä saa ”hupsista” mittausjärjestelyllä aiheutettua. Ja kuten jo totesin, tämä ei ota mitenkään kantaa melun häiritsevyyteen.

e: Ja tällä en hae mitenkään sitä, että olisi huonoa mitata noita. Subjektiivisen arvion kera varmasti antaa jonkunlaisen tuntuman. Mutta tietysti joku tolkkutarkastus on paikallaan, jos tulos on järjetön. Esim. Taycan huonompi kuin pirkkavolkkari… Hieman epäilen.

Monen monta autoa tuolta listalta ajamatta, mutta ne autot mitä olen ajanut niin menisi tuon listan mukaan ihan yks yhteen missä järjestyksessä koin ajonaikaisen meluisuuden.

 

[Kvarkki]

Monen monta autoa tuolta listalta ajamatta, mutta ne autot mitä olen ajanut niin menisi tuon listan mukaan ihan yks yhteen missä järjestyksessä koin ajonaikaisen meluisuuden.

Ei mikään yllättävä tulos, kun et varmasti muodostanut omaa listaasi sokkona.

 

[Tege]

Bjornin testit ovat suuntaa antavia. Ei niihin sokkona voi luottaa kun kaikki testit tehdään eri aikana ja eri keliolosuhteissa.

 

[pulatunnus]

Milloin nyt nämä tojota subaru mollaajat kertovat minkä vastaavan kokoisen nelikon saa samaan rahaan? Täällä ehdotellut autot maksavat 10k enemmän kuin haukuttu subaru. Se on paljon rahaa joillekin.

Onko tässä nyt taustalla se että ehdotusten jälkeen hintatonttiin menevät torpataan jonkin jutun takia mikä löytyy Tojosta, mutta ne mitä ei löyty, ei ole tärkeitä.

Toyota sinänsä omimillaan jos haetaan nimenomaan nelivetoa, se valintakriteeri, monelle merkillä nelivedon ruksiminen tuo mukanaan muutakin ja hinnaston hinta nousee.

Jos autoa olet omaan/läheisen käyttöön hakemassa, niin listata varmaan voisi minimi vaatimukset ja mitä arvostaa, mistä voi tinkiä ja budjetti katto. Vaihtoautoa ei ilmeisesti ole, ja rahoitusta ei haluta.

Kysymys tuo mieleen että budjetti katto on n. 50 000€, no siihen taitaa Tesla Model y ja 3 mahtua. Tarpeesta toki riippuu onko vaihtoehtoja. Oletus että Tesla kortti ensimmäisenä katottu, eli siinä varmaan jotain mikä ei käy.



Koon mainitsi oleellisena, jos ihan tarpeeseen, niin mitä asioita koossa on tärkeitä, takamatkustajat, tavaratila ?

 

[Kvarkki]

Voi olla 50 k€ vähän tiukoilla nelivedon kanssa Teslasta. Ja kerran kun nelivedon on hommannut, niin aika hankalaa se olisi palata takaisin vajaavetoisiin. Varsinkin sähkössä, kun mitään suurempia haittoja nelivedosta ei tule.

 

[Sellun-pilaaja]

Onko tässä nyt taustalla se että ehdotusten jälkeen hintatonttiin menevät torpataan jonkin jutun takia mikä löytyy Tojosta, mutta ne mitä ei löyty, ei ole tärkeitä.

Toyota sinänsä omimillaan jos haetaan nimenomaan nelivetoa, se valintakriteeri, monelle merkillä nelivedon ruksiminen tuo mukanaan muutakin ja hinnaston hinta nousee.

Jos autoa olet omaan/läheisen käyttöön hakemassa, niin listata varmaan voisi minimi vaatimukset ja mitä arvostaa, mistä voi tinkiä ja budjetti katto. Vaihtoautoa ei ilmeisesti ole, ja rahoitusta ei haluta.

Kysymys tuo mieleen että budjetti katto on n. 50 000€, no siihen taitaa Tesla Model y ja 3 mahtua. Tarpeesta toki riippuu onko vaihtoehtoja. Oletus että Tesla kortti ensimmäisenä katottu, eli siinä varmaan jotain mikä ei käy.



Koon mainitsi oleellisena, jos ihan tarpeeseen, niin mitä asioita koossa on tärkeitä, takamatkustajat, tavaratila ?

Budjetin katto 50k. Vaihtoauto on ja rahoitusta kaivataan.
Teslaa ei tule. Rouvalle ei käy jostain syystä.
Takatiloja kaivataan kahdelle kääntyvälle jakkaralle. Lastenrattaat mahduttava peräkonttiin. Nelivedolle on tarve.
Päivittäiset ajot ~60km. Hyvä jos kerran vuodessa 400km suunta reissu. Mutta silloinkin ollaan yötä.
Kotona pystyy latamaan.

 

[Honzo]

Tämähän nimenomaan osoittaa, että ko. taulukolla voi pyyhkiä perseensä. Facelift ei ole yhtään parempi kuin edeltäjänsä, 100 km/h vauhdissa jo häiritsevän äänekkäät rengasäänet jos ei satu täysin neitseellisellä pinnalla ajamaan. Mittari varmaan antaa noi lukemat desimaalin tarkkuudella, mutta todellisuudessa koko hänen mittaus on yhden ja saman ”kohinan” sisällä suurimmaksi osaksi koko listassa. 2-3 dB on sitä luokkaa, minkä saa ”hupsista” mittausjärjestelyllä aiheutettua. Ja kuten jo totesin, tämä ei ota mitenkään kantaa melun häiritsevyyteen.

e: Ja tällä en hae mitenkään sitä, että olisi huonoa mitata noita. Subjektiivisen arvion kera varmasti antaa jonkunlaisen tuntuman. Mutta tietysti joku tolkkutarkastus on paikallaan, jos tulos on järjetön. Esim. Taycan huonompi kuin pirkkavolkkari… Hieman epäilen.

Joo. Ihan hupilistahan toi on. Autojen melutason kunnollinen mittaaminen vaatisi standardoidun testin. Sama tie, sama lämpötila, jne. Mittalaitteistokin olisi syytä olla kalibroitu kunnon laite, eikä mikään kännyappi.

 

[pulatunnus]

Tämähän nimenomaan osoittaa, että ko. taulukolla voi pyyhkiä perseensä. Facelift ei ole yhtään parempi kuin edeltäjänsä, 100 km/h vauhdissa jo häiritsevän äänekkäät rengasäänet jos ei satu täysin neitseellisellä pinnalla ajamaan.

Tietämättä yhteen testimympäristöstä niin vaikuttaa että rengasmellua noissa mitattu, toki autoissa on senkin osalta eroja, mutta jos kärki on talvirengasta niin tosiaan ihan turha listalla mitään sijoituksia.

Jos jossain ulkoradalla mitattu niin tuo mieleen että sää olotkin mita sattuu, maininta kuiva, märkä, onko jää märkää vai kuivaa.

Mittari varmaan antaa noi lukemat desimaalin tarkkuudella, mutta todellisuudessa koko hänen mittaus on yhden ja saman ”kohinan” sisällä suurimmaksi osaksi koko listassa. 2-3 dB on sitä luokkaa, minkä saa ”hupsista” mittausjärjestelyllä aiheutettua. Ja kuten jo totesin, tämä ei ota mitenkään kantaa melun häiritsevyyteen.

Haastavaa se on autoteissaäkkin missä yritetään. vaikka yritettäisiin simuloida jotain matkustajan paikkaa, niin onhan ne jollain telineelläkkin isoja eroja eri istumapaikoilla. vaikka yhtäaikaa mittaisi.

Talukossa ei ollut yksiköitä, mutta kuitekin yhden tai kahden desimaalin tarkkuudella julkaistu lukuarvot.

Jos sieltä alusta karsii sen 30 (enimmäkseen talvirenkaita) pois, niin aletaan olleen siinä kolmen numeron sisällä, kolmen desibelin ero onnistuneella painotuksella sinänsä jollekkin merkittävä juttu, mutta kuten viittasit, niin jo ID.3 välillä jo melkein sen verran eroa. Tesla Model y talvirenkailla ihan jotain muita lukuja kuin ne siellä listan lopussa olevat.

 

[pulatunnus]

Budjetin katto 50k. Vaihtoauto on ja rahoitusta kaivataan.
Teslaa ei tule. Rouvalle ei käy jostain syystä.
Takatiloja kaivataan kahdelle kääntyvälle jakkaralle. Lastenrattaat mahduttava peräkonttiin. Nelivedolle on tarve.
Päivittäiset ajot ~60km. Hyvä jos kerran vuodessa 400km suunta reissu. Mutta silloinkin ollaan yötä.
Kotona pystyy latamaan.

Kääntyväjakkara, siis kahdessa osassa taittuva selkänoja ?

Jos Toyota listalla, niin 400km kantamaa ei kaivata, iso akku saa olla, mutta ei siitä maksuhalukkuutta, kunhan arkiajot sujuu kotilatauksella.

Lastenrattaissa varmaan se vaadittu mitta, Toyota ilmeisesti katsastettu että sinne mahtuu kärryt, en sen tavaratilan mittoja löytänyt. Tuo rattaiden mahtuminen voi tulla miinaksi, riittääkö että mahtuu poikittain, kyljellään, vai pitkää mahtua pitkittäin.

Joskus ketjussa Toyota ruodittiin aika perusteelliesti ja jos sen puutteeta / vajavaisuudet ei haittaa niin taisi lopputulos olla että ihan potenttiaalinen auto. Aika sitten näyttää onko vanha helmi vai pommi, mutta sillä mentävä. Suomen Toyota ei ole mikään jälkimarkkinoinnin kuningas, no en tarkoita että olisi muita huonompi.

Budjetin katto 50k. Vaihtoauto on ja rahoitusta kaivataan.

Kannattaa kiertää muutkin merkit joilla on alle 60 000 listahinnoilla nelivetoa mitoilla, ja kysyä/tingata tarjoukset.

Mittalaitteistokin olisi syytä olla kalibroitu kunnon laite, eikä mikään kännyappi.

Mikä tää känny appi juttu on, siis onko nuo mitattu jollain puhelimen mikeillä ja sovelluksella ?

 

[kuoris]

Ja kerran kun nelivedon on hommannut, niin aika hankalaa se olisi palata takaisin vajaavetoisiin. Varsinkin sähkössä, kun mitään suurempia haittoja nelivedosta ei tule.

Kyllä se neliveto rangea syö yllättävän paljon, valitettavasti. Ja enemmän rikkoutuvia osia.

 

[Sellun-pilaaja]

Kääntyväjakkara, siis kahdessa osassa taittuva selkänoja ?

Jos Toyota listalla, niin 400km kantamaa ei kaivata, iso akku saa olla, mutta ei siitä maksuhalukkuutta, kunhan arkiajot sujuu kotilatauksella.

Lastenrattaissa varmaan se vaadittu mitta, Toyota ilmeisesti katsastettu että sinne mahtuu kärryt, en sen tavaratilan mittoja löytänyt. Tuo rattaiden mahtuminen voi tulla miinaksi, riittääkö että mahtuu poikittain, kyljellään, vai pitkää mahtua pitkittäin.

Joskus ketjussa Toyota ruodittiin aika perusteelliesti ja jos sen puutteeta / vajavaisuudet ei haittaa niin taisi lopputulos olla että ihan potenttiaalinen auto. Aika sitten näyttää onko vanha helmi vai pommi, mutta sillä mentävä. Suomen Toyota ei ole mikään jälkimarkkinoinnin kuningas, no en tarkoita että olisi muita huonompi.


Kannattaa kiertää muutkin merkit joilla on alle 60 000 listahinnoilla nelivetoa mitoilla, ja kysyä/tingata tarjoukset.



Mikä tää känny appi juttu on, siis onko nuo mitattu jollain puhelimen mikeillä ja sovelluksella ?

Kääntyvää lastenistuinta tarkoitin.
400km matkaa ei ole todellakaan tarkoitusta ajaa yheltä istumalta. Siinä kyllä saa ja pitää olla tauko. Joten sen puolesta tojotalta se nyt ehkä onnistuisi?

 

[Frigid]

Kyllä se neliveto rangea syö yllättävän paljon, valitettavasti. Ja enemmän rikkoutuvia osia.

Mielipidekysymyksiä, mutta takavetoinen auto on myös huomattavasti hauskempi ajaa, jos on sporttinen menopeli alla ja ajotaidot vain riittää Aikaisemmissa autoissa preferoinut nelivetoja, mutta toistaiseksi taidan jättää ne maastureihin.

 

[kuoris]

Mielipidekysymyksiä, mutta takavetoinen auto on myös huomattavasti hauskempi ajaa, jos on sporttinen menopeli alla ja ajotaidot vain riittää

Niin, kai se autopilotti ”kyytikin” voi olla hauskaa jos samalla ”ajaa”

Torres EVX muuten suti kostealla asfaltilla liikkeellelähdössä, voin vaan kuvitella miten huono se on liukkaalla. Takaveto on hyvä vetotapa sähkäreihin kun ei ole polttomoottorin painoa edessä eikä sinne frunkkiin taida hiekkasäkkikään mahtua.

 

[pulatunnus]

Kyllä se neliveto rangea syö yllättävän paljon, valitettavasti. Ja enemmän rikkoutuvia osia.

Nuukalla nelivedolla taitaa päästä vähemmällä kuin ei niin nuukalla kaksi vetoisella. Jälkimmäisestä voi toki leipoa vielä surkeamman nelivedon.

Ja enemmän rikkoutuvia osia.

Jo polttiksissa toimii sanonta, kerran neliveto aina neliveto, se lisähinta ei on sen arvoinen.

Sähkövoimalinjalla edellytykset tehdä siihen verrattuna kestävä laadukas neliveto joka kulutusvaikutus on vähäinen.

Suomessa mantereella ne talvet on sellaisia kaupunkimaisissa taajamissa että kysyntää hyvälle vetokyvylle, toki isoja eroja kaksivetoisilla, osalla voi pärjätä yllättävän hyvin. Ja ei kaikilla ole sitä teinvarsi pysäköintiä ahkerasti, vaan helpot pysäköinnit talvellakkin ja ajoreittien talvikunnossapito riittävä omiin tarpeisiin. + taitoa ajaa omalla autolla. Mutta heistäkin moni arvostaa nelivetoa, siitä valmiita maksamaan.

Tämä ehkä lähti tuosta Toyotasta, missä selkeästi neliveto ja budjettikatto rajoittaa valinnanvaraa. lisäksi rajattu ulos Tesla kokonaan. Mutta siinäkin ilmeisesti täytyy ne mitä halutaan ja ollaan valmiita maksamaan siitä nelivedosta se mitä se vaatii.

Kääntyvää lastenistuinta tarkoitin.

Ok, eli joku sellainen toteutus joka vaatii huomattavasti tilaa, siis enemmän kuin joku aikuinen. Näissä ja tavaratila vaatimuksissa on rasittavaa että kaupat/maahantuoja eivät julkaise niitä perinteisiä kunnon sisämittoja.

 

[Honzo]

Mikä tää känny appi juttu on, siis onko nuo mitattu jollain puhelimen mikeillä ja sovelluksella ?

No melkein. Teslabjörnin setuppi:

TBTP - Noise Test | Tesla Bjørn Test Procedure - EV Tests Advanced

tbtp-ev.github.io

Parin satkun mittari ja näköjään eri autoilla vielä eri mittaustapakin.

Tosiaan vakiotu testi on ainoa, jolla jollain tapaa voisi olla arvoa. Desibelien lisäksi äänen taajuudella on suuri merkitys. Pelkkä desibeliarvo ei kerro oikein mitään.

 

[weetabix]

Niin, jos äänen vaikutus kiinnostaa niin Björniltä kannattaa katsoa se testi. Desibelien tuijottaminen listasta on jokseenkin turhaa, koska mittaus ei voi olla mahdollista vakioida tilanteessa jossa auton saa vaihtelevalla rengastuksella, vaihtelevaksi ajaksi vaihtelevilla vuodenaikoina. Ei se testi silti hyödytön ole, kunhan katsoja/lukija ymmärtää sen rajoitteet.

 

[soup]

No melkein. Teslabjörnin setuppi:

TBTP - Noise Test | Tesla Bjørn Test Procedure - EV Tests Advanced

tbtp-ev.github.io

Parin satkun mittari ja näköjään eri autoilla vielä eri mittaustapakin.

Tosiaan vakiota testi on ainoa, jolla jollain tapaa voisi olla arvoa. Desibelien lisäksi äänen taajuudella on suuri merkitys. Pelkkä desibeliarvo ei kerro oikein mitään.

Nyt en oikein ymmärrä, eihän tuo ole melkein puhelinappi ollenkaan? Kyseessä ei toki ole tarkkuusluokan 1 mittari, eli laboratoriomittauksiin ei ole välttämättä asiaa, mutta kyllä nuo kakkosluokan mittarit vertailukelpoista dataa ulos sylkevät. Eli mittarin väittämä desibeliluku ei välttämättä ole prikulleen oikea, mutta kyllä se seuraavana päivänä antaa saman lukeman uudestaan, toisin sanoen juuri tähän käyttöön varsin sopiva mittari.

 

[Kvarkki]

Kyllä se neliveto rangea syö yllättävän paljon, valitettavasti. Ja enemmän rikkoutuvia osia.

Ei näy käytönnön tasolla merkittävästi malleissa, jotka osaa ajaa myös 2-vetona. Kantama myös paranee sopivissa huonoissa olosuhteissa, kun neljällä renkaalla pitää paremmin. Kantaman takia ei ole yhtäkään perustetta jättää 4-vetoautoa kauppaan

 

[Honzo]

Nyt en oikein ymmärrä, eihän tuo ole melkein puhelinappi ollenkaan? Kyseessä ei toki ole tarkkuusluokan 1 mittari, eli laboratoriomittauksiin ei ole välttämättä asiaa, mutta kyllä nuo kakkosluokan mittarit vertailukelpoista dataa ulos sylkevät. Eli mittarin väittämä desibeliluku ei välttämättä ole prikulleen oikea, mutta kyllä se seuraavana päivänä antaa saman lukeman uudestaan, toisin sanoen juuri tähän käyttöön varsin sopiva mittari.

No joo, ei ollut luuri, mutta ihan sama mikä mittari on , kun mittaustapa on mitä on.

Näin esim. Tekniikan maailma (ChatGPT:ltä kysytyynä):

Tekniikan Maailma (TM) mittaa autojen melutasoja tarkasti ja standardoidulla tavalla, jotta eri autojen melutasoja voidaan vertailla luotettavasti. Menetelmä perustuu äänenpaineen mittaamiseen desibeleinä (dB), ja TM käyttää tähän tarkoitukseen ammattimaisia mittalaitteita. Tässä ovat yleiset vaiheet:

1. Mittalaitteet
   TM käyttää tarkkoja, kalibroituja äänenpainemittareita, jotka täyttävät kansainväliset standardit (esim. IEC 61672). Mittarit sijoitetaan auton sisälle melun mittaamista varten.
2. Mittauspaikat ja -olosuhteet
   Mittaukset suoritetaan yleensä suljetulla radalla tai muussa ympäristössä, jossa ulkopuoliset häiriöäänet minimoidaan.Tieolosuhteet pyritään pitämään vakioituina (asfaltti, ei ylimääräistä liikennettä).Olosuhteet, kuten lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, otetaan huomioon.
3. Mittauskohdat auton sisällä
   Mittaus suoritetaan yleensä kuljettajan korvan tasolla ja mahdollisesti myös muilla istuinpaikoilla. Tavoitteena on mitata, mitä matkustajat todella kuulevat auton sisällä.
4. Ajonopeudet
   Melutaso mitataan tyypillisesti eri nopeuksilla, kuten 50 km/h, 80 km/h ja 100–120 km/h.Tämä auttaa arvioimaan renkaiden, moottorin ja tuulen aiheuttaman melun vaikutuksia eri tilanteissa.
5. Tyhjäkäynnin mittaus
   Myös auton tyhjäkäyntimelu mitataan, mikä antaa kuvan moottorin hiljaisuudesta paikoillaan ollessa.
6. Tulosten analysointi
   Mittaustulokset esitetään desibeleinä (dB), ja TM käyttää myös subjektiivisia arvioita melun laadusta (korkea vai matala ääni, häiritsevä vai miellyttävä).

Nämä toimenpiteet tekevät TM:n melumittauksista luotettavia ja vertailukelpoisia eri automerkkien ja mallien välillä.

 

[soup]

No joo, ei ollut luuri, mutta ihan sama mikä mittari on , kun mittaustapa on mitä on.

Näin esim. Tekniikan maailma (ChatGPT:ltä kysytyynä):

Tekniikan Maailma (TM) mittaa autojen melutasoja tarkasti ja standardoidulla tavalla, jotta eri autojen melutasoja voidaan vertailla luotettavasti. Menetelmä perustuu äänenpaineen mittaamiseen desibeleinä (dB), ja TM käyttää tähän tarkoitukseen ammattimaisia mittalaitteita. Tässä ovat yleiset vaiheet:

1. Mittalaitteet
   TM käyttää tarkkoja, kalibroituja äänenpainemittareita, jotka täyttävät kansainväliset standardit (esim. IEC 61672). Mittarit sijoitetaan auton sisälle melun mittaamista varten.
2. Mittauspaikat ja -olosuhteet
   Mittaukset suoritetaan yleensä suljetulla radalla tai muussa ympäristössä, jossa ulkopuoliset häiriöäänet minimoidaan.Tieolosuhteet pyritään pitämään vakioituina (asfaltti, ei ylimääräistä liikennettä).Olosuhteet, kuten lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, otetaan huomioon.
3. Mittauskohdat auton sisällä
   Mittaus suoritetaan yleensä kuljettajan korvan tasolla ja mahdollisesti myös muilla istuinpaikoilla. Tavoitteena on mitata, mitä matkustajat todella kuulevat auton sisällä.
4. Ajonopeudet
   Melutaso mitataan tyypillisesti eri nopeuksilla, kuten 50 km/h, 80 km/h ja 100–120 km/h.Tämä auttaa arvioimaan renkaiden, moottorin ja tuulen aiheuttaman melun vaikutuksia eri tilanteissa.
5. Tyhjäkäynnin mittaus
   Myös auton tyhjäkäyntimelu mitataan, mikä antaa kuvan moottorin hiljaisuudesta paikoillaan ollessa.
6. Tulosten analysointi
   Mittaustulokset esitetään desibeleinä (dB), ja TM käyttää myös subjektiivisia arvioita melun laadusta (korkea vai matala ääni, häiritsevä vai miellyttävä).

Nämä toimenpiteet tekevät TM:n melumittauksista luotettavia ja vertailukelpoisia eri automerkkien ja mallien välillä.

Sitten pitänee keskittyä mittaustavan kritisointiin, eikä keksiä omasta päästä valittamista laitteistosta, eikö vain?

 

[Harb]

Ei näy käytönnön tasolla merkittävästi malleissa, jotka osaa ajaa myös 2-vetona. Kantama myös paranee sopivissa huonoissa olosuhteissa, kun neljällä renkaalla pitää paremmin. Kantaman takia ei ole yhtäkään perustetta jättää 4-vetoautoa kauppaan

Jep, Sähkövehkeissä voi myös käyttää eri moottoreita eri käyttötarkoitukseen ja sen takia nelivetoiset voivat olla merkittävästi energiatehokkaampia tietyissä käyttötapauksissa. (paremman hyötysuhteen moottoria liikkumiseen ja paremman regeneroinnin moottoria generaattorina)

Vajaavetoisten regen on esimerkiksi yleensä merkittävästi pienempi, joten jos jarruttelua tulee paljon niin sähköä säästyy.

Teslassa taas lämmitysteho on parempi kun voidaan kumpaakin moottoria käyttää lämmitykseen.

Joten kannattaa polttisten paradigmat unohtaa tähän liittyen.

 

[Honzo]

Sitten pitänee keskittyä mittaustavan kritisointiin, eikä keksiä omasta päästä valittamista laitteistosta, eikö vain?

No mun alkuperäinen väite oli:

Joo. Ihan hupilistahan toi on. Autojen melutason kunnollinen mittaaminen vaatisi standardoidun testin. Sama tie, sama lämpötila, jne. Mittalaitteistokin olisi syytä olla kalibroitu kunnon laite, eikä mikään kännyappi.

Joka pitää paikkansa. Hupilista kyseessä. Mitenkään en spesifioinut että TB käyttäisi kännyappia. Totesin vain, miten testi pitäisi tehdä (korkealla tasolla, toki kunnon testispeksit sitten asia erikseen)

 

[pulatunnus]

No melkein. Teslabjörnin setuppi:

TBTP - Noise Test | Tesla Bjørn Test Procedure - EV Tests Advanced

tbtp-ev.github.io

Parin satkun mittari ja näköjään eri autoilla vielä eri mittaustapakin.

Tosiaan vakiotu testi on ainoa, jolla jollain tapaa voisi olla arvoa. Desibelien lisäksi äänen taajuudella on suuri merkitys. Pelkkä desibeliarvo ei kerro oikein mitään.

Ok, kiitos. dB a painotusta ilmeisesti käytetty, mutta jossain mukitelineessä .... kameroille telineitä riittänyt.

Ei sillä, jos joku juoppu kuski, repsikka vähän nuokkuu, niin voi olla ihan osuva paikka mittailla, mukitelineen luota.

Niin, jos äänen vaikutus kiinnostaa niin Björniltä kannattaa katsoa se testi. Desibelien tuijottaminen listasta on jokseenkin turhaa, koska mittaus ei voi olla mahdollista vakioida tilanteessa jossa auton saa vaihtelevalla rengastuksella, vaihtelevaksi ajaksi vaihtelevilla vuodenaikoina. Ei se testi silti hyödytön ole, kunhan katsoja/lukija ymmärtää sen rajoitteet.

Tämä lähti siitä että tuohon listaan vedottiin , ja että siinä listassa nyt rankattu kymmenesosa, sadasosan tarkkuudella.

Mutta tässä kai nyt se pointti että enemmän kyse viihteestä, kuten sanoit, ei noille kannata sinänsä antaa arvoa. Shellin baarissa toki niihin vedotaan tämän ketjun lisäksi.

 

[cman]

Kokkolan autohuolto on alkanut myydä akkusuojaa eri automalleihin (sähkö ja hybridi) nimeltään EVGuard. Suojaa kolhuilta, tehty alumiinista jonka takana muovinen kerros joka suojaa iskulta. Firma on nimeltään EV Guard Oy eli kotimainen. Näyttää olevan Kokkolassa, joten luultavasti samoja jamppoja takana.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Sellun-pilaaja]

Kokkolan autohuolto on alkanut myydä akkusuojaa eri automalleihin (sähkö ja hybridi) nimeltään EVGuard. Suojaa kolhuilta, tehty alumiinista jonka takana muovinen kerros joka suojaa iskulta. Firma on nimeltään EV Guard Oy eli kotimainen. Näyttää olevan Kokkolassa, joten luultavasti samoja jamppoja takana.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Ai eikö teslassa kiassa hyndaissa nissanissa yms ole valmiina? Bz4x ja soltterassa ainakin on. Luulisi nyt näissä 10x paremmissa autoissa myös olevan.

 

[pulatunnus]

Bz4x ja soltterassa ainakin on.

Millainen ratkaisu niissä on, oletan ettei kuitenkin tuo EV Guard

 

[Tege]

Ai eikö teslassa kiassa hyndaissa nissanissa yms ole valmiina? Bz4x ja soltterassa ainakin on. Luulisi nyt näissä 10x paremmissa autoissa myös olevan.

Teslan panssari on osa akkua.

 

[Sellun-pilaaja]

Millainen ratkaisu niissä on, oletan ettei kuitenkin tuo EV Guard

Jostain rautalevystä puhuvat. Itsellä ei mitään hajua.

 

[Hammer Schultz]

Björnin taulukossa oli Polestar 4 sijalla 7 ja eka Volvo sijalla 63 ajomelun osalta. I4 sijalla 8.

Ei sattuisi olemaan linkkiä päivitettyyn listaan?

edit olikin jo

 

[stabbulamus]

Ei sattuisi olemaan linkkiä päivitettyyn listaan?

Tästä oli kyse.

Björnin taulukko

 

[pulatunnus]

Jostain rautalevystä puhuvat. Itsellä ei mitään hajua.

Sori, kuullostan ilkeältä, jos 25 sanan viestistä 20 oli kettuilua muista valmistajista niin odotin vähän enemmän.

Mutta ihan asiallisesti, kiinnostaa onko Toyota Bz4xssä jotain erityistä ja millaista. Jonkin parintonnin varaosan löysin, en nyt ihan saanut tolkkua miten se vertautuu noin yleisesti sähköautojen akkupohjiin. Onko rauta parempaa kuin alumiini.

Tosin en nyt tiedä miten paljon tuo EVGuard tuo lisäarvoa, että mitä riskejä siinä on.

 

[blastermaster]

Ei kai missään autossa suoraan kennot ota ensimmäisenä vastaan pohjassa? Jonkunlainen kotelo niissä aina on suojana. Jos tuo lisäsuoja on halpa ja helppo vaihtaa verrattuna auton oman suojan vaihtoon niin ehkä siinä sitten järkeä on. Tai jos ei muuta niin piilottaa varsinaiseen koteloon tulleen kolhun katsastajan katseilta.

 

[Sellun-pilaaja]

Sori, kuullostan ilkeältä, jos 25 sanan viestistä 20 oli kettuilua muista valmistajista niin odotin vähän enemmän.

Mutta ihan asiallisesti, kiinnostaa onko Toyota Bz4xssä jotain erityistä ja millaista. Jonkin parintonnin varaosan löysin, en nyt ihan saanut tolkkua miten se vertautuu noin yleisesti sähköautojen akkupohjiin. Onko rauta parempaa kuin alumiini.

Tosin en nyt tiedä miten paljon tuo EVGuard tuo lisäarvoa, että mitä riskejä siinä on.

Pohja on tasainen ja alumiinilla vuorattu. Selviä putkia ei ole havaittavissa, mutta akun suojakuoren kestävyyteen on vaikea sanoa mitään varmaa. Tekniikan Maailmaa lainaten. Tämä solterrasta. Sama kaiketi tojotassa.

 

[Mariini]

EV Guard ≠ Kokkolan autohuolto, sanotaan tuossa videolla. Asentavat huollossa kernaasti, mutta osto pitää tapahtua tuolta valmistajalta. Videon kommenteissa valmistaja vastaillut kysymyksiin, kuten miten katsastus.

Kokkola ei suosittele (akku)takuun alaisiin, koska ei ole valmistajien näkökulmia asiaan.

 

[pulatunnus]

Ei kai missään autossa suoraan kennot ota ensimmäisenä vastaan pohjassa? Jonkunlainen kotelo niissä aina on suojana.

Ei, mutta se vaihtelee miten paljon kolhuakestää ja miten paljon sen syntyminen vaatii. Ja mitä siellä ensin vaurioituu/kärsii, ja miten helposti (halvalla) korjattavasti. Se huoli tullut siitä että maahantuojat ovat alkuun hapuilleet kovasti mikä on harmiton, mikä on harmillinen. Jäähdytys, jotain muuta, vaikka kennot olisi ok, ja sitten se että rakenne on osa auton kokonaisuutta.


Tuosta lisäsuojasta, niin onko siitä riskejä. Jos ja kun se tuleen sen vakio pohjan alle, niin se madaltaa maavaraa, niin vähän se miten se itsessään ottaa voimia vastaan, ehkä jonkin verran jakaa jos "terävä" voima.
joku raapiva, joka antaa periksi, niin toimisko kuin joku suojakalvo, eli itse virallinen pinta pysyy siistinä.

En löytänyt EV Guardin oikeita sivuja, Kokkolan Autohuollon sivuilla ei vielä osunut tuotteesta kuvausta, postatun upotuksen perusteella paksuutta on jokin verran, joten tuskin vähentää pohjakosketuksia. Onko sitten tiukanpaikan tullen se mahku että muuten menisi rajoilla, mutta tuo sitten siinä välissä ruttaa varsinaista pohjaa. No tämä kai sitä että kannattaa maksaa se hinta että pari kertaa pelastuu, vaikka kerran osuisi.

Joku varmasti pohtii sitten pidempiaikaisia vaikutuksia alkuperäis juttujen hapantuminen, lämmön hallinta. No talvella vois toivoa pientä eristystä.

Pohja on tasainen ja alumiinilla vuorattu. Selviä putkia ei ole havaittavissa, mutta akun suojakuoren kestävyyteen on vaikea sanoa mitään varmaa. Tekniikan Maailmaa lainaten. Tämä solterrasta. Sama kaiketi tojotassa.

Ei oikein osunut juttua tuosta, niin tulkataanko niin että ihan normi systeemi?

 

[Sellun-pilaaja]

Ei, mutta se vaihtelee miten paljon kolhuakestää ja miten paljon sen syntyminen vaatii. Ja mitä siellä ensin vaurioituu/kärsii, ja miten helposti (halvalla) korjattavasti. Se huoli tullut siitä että maahantuojat ovat alkuun hapuilleet kovasti mikä on harmiton, mikä on harmillinen. Jäähdytys, jotain muuta, vaikka kennot olisi ok, ja sitten se että rakenne on osa auton kokonaisuutta.


Tuosta lisäsuojasta, niin onko siitä riskejä. Jos ja kun se tuleen sen vakio pohjan alle, niin se madaltaa maavaraa, niin vähän se miten se itsessään ottaa voimia vastaan, ehkä jonkin verran jakaa jos "terävä" voima.
joku raapiva, joka antaa periksi, niin toimisko kuin joku suojakalvo, eli itse virallinen pinta pysyy siistinä.

En löytänyt EV Guardin oikeita sivuja, Kokkolan Autohuollon sivuilla ei vielä osunut tuotteesta kuvausta, postatun upotuksen perusteella paksuutta on jokin verran, joten tuskin vähentää pohjakosketuksia. Onko sitten tiukanpaikan tullen se mahku että muuten menisi rajoilla, mutta tuo sitten siinä välissä ruttaa varsinaista pohjaa. No tämä kai sitä että kannattaa maksaa se hinta että pari kertaa pelastuu, vaikka kerran osuisi.

Joku varmasti pohtii sitten pidempiaikaisia vaikutuksia alkuperäis juttujen hapantuminen, lämmön hallinta. No talvella vois toivoa pientä eristystä.



Ei oikein osunut juttua tuosta, niin tulkataanko niin että ihan normi systeemi?

Esson kahvipöydästä kuultua, että volkkariin verrattuna suparussa on ihan kunnollinen suoja. Kummassa sitten normaali systeemi.

 

[pulatunnus]

Esson kahvipöydästä kuultua, että volkkariin verrattuna suparussa on ihan kunnollinen suoja. Kummassa sitten normaali systeemi.

No jos kertoja ei pysty kertomaan mitä siinä on eroa ja mihin volkkariin vertaa, niin menee kai sarjaan esson baari juttuihin. Mutta jos "maasturi" maista autoa vertaa katuautoon, niin odotukset paremmasta ainakin on.

Ilmeisesti Suparussa on samat varaosat tuon osalta kuin Toyotassa.
Mutta tuosta kun etsin maavaraa, niin onko Soleterassa selkeästi isompi maavara.
177 mm vs 210 mm, akseliväli noissa 2850.

 

[jopee]

i4 on tunnetuimpana tyyppivikana jäähdytinventtiilin vioittuminen, joillekin vaihdettu kolmekin kertaa kyseinen osa. Samoin lämmittimiä vaihdettu. Umpioiden osalta ollut myös kosteusongelmia, joiden korjaaminen takuun jälkeen tonnien homma Itsellä meni latausluukku vaihtoon, samasta ongelmasta löytyi myös muilla kokemuksia. Tämä nyt foorumeita lukemalla, ei tilastona.

Tuosta jäähdytinventtiilistä tuli ainakin itselle takaisinkutsu alkutalvesta vaikka jo kertaalleen viime talvena korjattu niin kai nyt on saatu toimiva osa sinne. Onhan noi "turhat" pajalla käynnit turhauttavia vaikka onneksi sijari venaamassa pihassa ja pääsee "koeajolle". Toistaiseksi kun pari eri sijaria on i4 juttujen takia on joutunut ottamaan niin joka kerta joutuu toteamaan että onpahan se aivan helvetin hyvä auto (tai no ei tavallaan, koska sitä pitää korjata).

 

[Kvarkki]

Ok, kiitos. dB a painotusta ilmeisesti käytetty, mutta jossain mukitelineessä .... kameroille telineitä riittänyt.

Ei sillä, jos joku juoppu kuski, repsikka vähän nuokkuu, niin voi olla ihan osuva paikka mittailla, mukitelineen luota.


Tämä lähti siitä että tuohon listaan vedottiin , ja että siinä listassa nyt rankattu kymmenesosa, sadasosan tarkkuudella.

Mutta tässä kai nyt se pointti että enemmän kyse viihteestä, kuten sanoit, ei noille kannata sinänsä antaa arvoa. Shellin baarissa toki niihin vedotaan tämän ketjun lisäksi.

Pelkkä tuo mukitelineen sovite takaa jo sen, että tulokset ovat päin vattua ja ei-toistettavissa. Se on uskomattoman herkkää ja hankalaa puuhaa mitata luotettavasti ja toistettavasti ihan paikallaan olevassa huoneessakin, jossa merkitty ja mitattu paikka mikrofonille. Tuollainen auto on ihan oma lukunsa, ei nuo TM:nkään testit kovin hyviä ole kertomaan koko totuutta pelkkänä numerona (hajaäänet, natinat, renkaissa vollotukset yms. mitkä ei näy mittarissa).