Viimeksi pelaamasi peli ja mietteitä siitä

[Nathorr]

Indiana Jones and the Great Circle (PC Game Pass)

Tältä osin viimeinen PC Game Pass -peli paketissa. 80-luvun leffasankari Indiana Jones jatkaa seikkailuja videopelien puolella. 90-luvun lisenssipeleistä poiketen nyt kuvakulmana on ensimmäinen persoona.

Oon aika paljon pelaillut noita ns. leffapelejä, mutta pakko sanoa, että nyt päästiin ehkä lähimmäksi koskaan, miltä videopeli on mulle leffalta tuntunut. Lisäksi tässä tapauksessa pelaaja tuntee olevansa Indianan saappaissa. Et ole supersankari, vaikkakin combat on vähän turhan helppoa, vaan vähän tavallaan kömpelö. Kai tämän pelin voisi läpäistä enemmän räiskienkin, mutta hiippailu sopii pelin teemaan tietysti tosi hyvin.

Grafiikoiden puolesta peli on Alan Wake 2:n ohella parasta, mitä olen nähnyt. Kuten nykyään vähän sopii odottaa, julkaisusta kun on vasta kuukausi, pelissä on joitain bugeja. En kohdannut mitään, joka olisi etenemistä estänyt, mutta immersio kärsi välillä kömpelöissä siirtymisissä. Raskaskin tämä on ja 1440p ultrawidellä 4080 saatiin kyykkyyn. Eikä helpottanut, että frame generation ei toiminut ilman järkyttävää input lagia, mutta DLSS performancella piti FPS:n juuri 60:n yläpuolella.

Kuten todettua, juoni on kuin oikeasta Indiana Jones -leffasta. Seikkailun ja natsien lisäksi löytyy sitä tuttua huumoria, joista leffatkin tunnetaan. Oli virkistäävää, kun tutkittavia alueita oli niin monta, mutta toisaalta väitän tason laskeneen pelin edetessä. Ensimmäinen alue oli mielestäni paras, kun viimeinen taas oli heikoin. Päätehtävien lisäksi löytyy muutama sivutehtävä per alue sekä mielin määrin etsittävää ja tutkittavaa.

Lämpimät suosittelut. Tästä raaskisi helposti jotain maksaakkin, mutta Game Passista kun löytyy, niin aina parempi. 5/5.

 

[swttii]

Indiana Jones and the Great Circle (PC Game Pass)

Tältä osin viimeinen PC Game Pass -peli paketissa. 80-leffasankari Indiana Jones jatkaa seikkailuja videopelien puolella. 90-luvun lisenssipeleistä poiketen nyt kuvakulmana on ensimmäinen persoona.

Oon aika paljon pelaillut noita ns. leffapelejä, mutta pakko sanoa, että nyt päästiin ehkä lähimmäksi koskaan, miltä videopeli on mulle leffalta tuntunut. Lisäksi tässä tapauksessa pelaaja tuntee olevansa Indianan saappaissa. Et ole supersankari, vaikkakin combat on vähän turhan helppoa, vaan vähän tavallaan kömpelö. Kai tämän pelin voisi läpäistä enemmän räiskienkin, mutta hiippailu sopii pelin teemaan tietysti tosi hyvin.

Grafiikoiden puolesta peli on Alan Wake 2:n ohella parasta, mitä olen nähnyt. Kuten nykyään vähän sopii odottaa, julkaisusta kun on vasta kuukausi, pelissä on joitain bugeja. En kohdannut mitään, joka olisi etenemistä estänyt, mutta immersio kärsi välillä kömpelöissä siirtymisissä. Raskaskin tämä on ja 1440p ultrawidellä 4080 saatiin kyykkyyn. Eikä helpottanut, että frame generation ei toiminut ilman järkyttävää input lagia, mutta DLSS performancella piti FPS:n juuri 60:n yläpuolella.

Kuten todettua, juoni on kuin oikeasta Indiana Jones -leffasta. Seikkailun ja natsien lisäksi löytyy sitä tuttua huumoria, joista leffatkin tunnetaan. Oli virkistäävää, kun tutkittavia alueita oli niin monta, mutta toisaalta väitän tason laskeneen pelin edetessä. Ensimmäinen alue oli mielestäni paras, kun viimeinen taas oli heikoin. Päätehtävien lisäksi löytyy muutama sivutehtävä per alue sekä mielin määrin etsittävää ja tutkittavaa.

Lämpimät suosittelut. Tästä raaskisi helposti jotain maksaakkin, mutta Game Passista kun löytyy, niin aina parempi. 5/5.

Pelasit ilmeisesti path tracing päällä? Itse valitsin 4080 kanssa 4k dlaa + fg, jolloin fps on pääosin 100-120 fps. En huomannut lagia koska pelasin ohjaimella.

Sanoisin että peli pyörii hyvin siihen nähden miltä se näyttää.

Erinomainen peli kyllä ja oma juttunsa, eikä vain tomb raider kopio. Vaikka toki nää uudet tomb raideritkin on hyviä.

 

[Nathorr]

Pelasit ilmeisesti path tracing päällä? Itse valitsin 4080 kanssa 4k dlaa + fg, jolloin fps on pääosin 100-120 fps. En huomannut lagia koska pelasin ohjaimella.

Sanoisin että peli pyörii hyvin siihen nähden miltä se näyttää.

Erinomainen peli kyllä ja oma juttunsa, eikä vain tomb raider kopio. Vaikka toki nää uudet tomb raideritkin on hyviä.

Joo, PT päällä. Alotin ilman sitä ja se toimi tietysti huomattavasti paremmin, mutta kattelin joitain vertailukuvia PT:llä ja ilman ja on se vaan niin näyttävä teknologia, että pakko oli kärvistellä vähän matalammalla FPS:llä.

 

[temex]

Detroit: Become Human

3 androidin tarinaa joiden kerrontaan vaikutat tekemilläsi päätöksillä.

9/10

Tää iski yllättävän kovaa. Harvoin pelaan tälläisiä leffapelejä mutta kun useampi ylipitkä roolipeli takana niin täyty jotain uutta koittaa kun PS Plussasta joskus saanut ilmaiseksi. Kaikki päätökset vaikuttaa kaikkeen ja vasta yksi tarinalinja takana mutta tärkein tuli siitä että tämän pelin tarinat jää todella mieleen ja pistää miettimään oikeasti.

 

[Bigfoot007]

Paholainen voi itkeä - lopullinen edition vuodelta 2015 (Bill Box ykkönen)
Legendaarisen pelisarjan turha emotus rebootti, jossa yriteltiin tavoitella tyhmiä massoja. Taistelu, kenttäsuunnittelu ja pelimekaniikka on yksinkertaistettu, ja pomotaistelut ovat täysin scriptattuja. Kenttäsuunnittelu on kohtalaisen ensimmäisen tehtävän jälkeen täyttä oksennusta: Putkijuoksua, hyppelyä tasolta toiselta, joka välissä välivideo ja aivan helvetisti turhia quicktime eventtejä. Kerättävää löytyy edellisosia enemmän, mutta nämä ovat kätketty taustoihin, joita on ajoittain vaikea erottaa pelialueesta, jonka seurauksena tulee törmäiltyä näkymättömiin seiniin tai pudottua lattiasta läpi. Lisäksi tasoihin pitää palata uudelleen, koska osa esineistä ja bonushuoneista vaatii myöhemmin saatavia aseita. Välinäytökset ovat melko laadukkaita, vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, mutta näitä ei pysty skippaamaan edes uudelleen peluusessioissa, koska samaan aikaan pyörivät lataustauot, ja näitä riittää kyllästymiseen asti. Huonoimmillaan 90 % kentästä on haahuilua putkessa, jossa juoni etenee ja toiminta on pelkkää quicktime event roskaa. Ulkoasultaan peli on todella näyttävä vielä tänäkin päivänä, hahmoanimaatiot ovat toteutettu aidon liikemallinnuksen voimin ja taustamusiikkina pauhaa ajoittain tunnelmaan sopivaa emorokkia. Vaihtelu todellisen maailman ja kieroutuneen limbon maailma toimii, mutta tämä on menetetty potentiaali kelvottomasta tasosuunnittelusta johtuen.
Taistelu on visuaalisesti näyttävää ja hetkellisesti myös ihan koukuttavaa, mutta loppupeleissä hyvin simppeliä ja kokeneemmalla pelaajalle haasteetonta. Perusmonsut ovat persoonattomia punkhenkisiä prötöjä, joiden tekoäly on kelvotonta: Pitkän kantaman aseisiin tai ilmataisteluihin monsut eivät osaa vastata juuri mitenkään, joten taisteluista selviää naarmuitta exploittaamalla tekoälyä. Ainot iskut saattavat tulla tekoälyn sooloillessa, eli tehdessä jotain täysin satunnaista tai pelimoottorin bugitellessa mm. 3 metriä ohimennyt moottorisahan terä osuu ilmassa leijaillessa. Tekoäly myös sekoaa säännöllisesti, jolloin 10 monsua jää seisoskelemaan kädet taskussa, kun hakkaat yhtä monsua kappaleiksi. Pahimmillaan monsut jäävät jumiin seiniin tai putoavat lattian alle, jonka seurauksena joutuu aloittamaan tehtävän uudelleen tai tekemällä harakirin. Kaikista pahin ongelma on aivan onneton kamera, jossa hienot lähikuvat menevät pelattavuuden edelle, jolloin kamera zoomailee parhaimmillaan seinää tai Danten naamataulua, samalla kun iskua tulee ruudun ulkopuolelta.
Tehtävät on puskettu läpi kuudessa tunnissa, patoutunut keräilijä tuhlaa niihin tuplasti. Vaikeustasoja löytyy tarinan läpäisyn jälkeen joka lähtöön, mutta yksikään niistä ei korjaa taistelun ongelmia, joten kuolema koittaa lähinnä quicktime eventeistä tai loppupuolen haistapaska -tasoisista tasoloikka kohtauksista. Mukana tulee myös lyhyt kampanja nuorennetun Vergilin saappaissa, jota vaivaa pitkälti päätarinan ongelmat, vaikka tasoloikka kohtaukset ovat järkevämpiä, välivideot (ja lataustauot) ovat minimissään mutta vastapainona maisemat ovat yksipuoleisempia ja kesto on supistunut pariin tuntiin. Lopputulemana kyseessä on semisti kehno taisteluseikkailu, turha rebootti ja pelisarjan ylivoimaisesti surkein julkaisu, jopa aikoinaan parjattu kakkososa tuntuu mestariteokselta tähän kalkkunaan nähden.

 

[Bigfoot007]

Paholainen voi itkeä - lopullinen edition vuodelta 2015 (Bill Box ykkönen)

Nostetaan vielä konkreettinen esimerkki paskasta suunnittelusta kokeilemalla Dante Must Die vaikeustasoa, joka on ollut edeltäjissä varsin hubaa kokeneemmalla miekanheiluttajalle, mutta tässä osassa täyttä kuraa. 1) Joka vitun monsu on suunnilleen "värikoodattua", joten niihin tehoaa vain tietty ase, joka rajoittaa liikevalikoimaa ja tyylipisteitä merkittävästi 2) Vihollisille lisätty Devil triggerit, joka rajaa entisestään liikevalikoimaa mm. ilmataistelut, pyssyt ja vihollisen tainnutus ovat poissuljettuja 3) Viholliset kestävät aivan helvetisti osumaa, joka tekee jokaisesta taistelukohtauksesta puuduttavan maratonin edellisten seikkojen ohella 4) Umpipaska kamera pääsee aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun lentäviä pikkupaskoja jousipyssyineen spawnaa kamerakulman ulkopuolelle, josta tulee halpoja osumia, ja tähtäys ei toimi näihin kuin tuurilla 5) Pomotaistelu on yhtä helppo kuin aikaisemmin, mutta edellisestä kohdasta johtuen kestää liian pitkään, ja kaiken huippuna taistelun lopussa tulevat Quick time eventit tappavat jo kahdesta hudista, kun ne aikaisemmin vähän kutittivat, ja sen jälkeen takaisin kentän alkuun. Voi VITTU MITÄ PASKAA!

 

[Heseman]

The Invincible (PC)

Välillä isoin yllätys tulee kun sitä vähiten odottaa.

Peli perustuu Stanisław Lemin samanimiseen scifikirjaan (suomeksi Voittamaton), jossa Allianssin samanniminen avaruusalus saapuu tutkimaan, mitä sisaralus Kondorille on tapahtunut. Peli ei kuitenkaan kerro samaa tarinaa uudestaan vaan vähän sivusta. Kilpailevan ryhmittymän tutkimusalus Dragonfly saapuu tutkimaan Regis III -planeettaa ja miehistön astrobiologi Yasna herää keskeltä planeetan pintaa muistinsa menettäneenä. Pitää aluksi löytää leiriin ja selvittää, mitä hittoa on tapahtunut.

Peli vaikuttaa alussa hyvin paljon kävelysimulaattorilta ja ensimmäiset fiilikset olikin, että voi hitto, taas tätä. Mutta kun päästiin leiriin niin juoni alkaa päästä käyntiin ja vaikka pääpiirteissään pelissä pääosin simuloidaankin kävelyä, niin siinä on myös paljon keskustelua vähän Firewatchin tapaan ja pieniä puzzleja. Myöskin vaikka peli onkin putki, niin se on paikoitellen hyvin lavea ja sisältää useamman mahdollisen reitin, joten syntyy illuusio avoimemmasta maailmasta. Jo Deus Ex tajusi tämän aikanaan. Se mikä minut nappasi kuitenkin mukanaan on tunnelma. Planeetalla talsiessa tuntee olevansa vieraalla taivaankappaleella ja maisemat ovat upeita. Minimalistinen musiikki vain vahvistaa sitä. Tykkäsin myös todella paljon 60-luvun scifiestetiikasta, kaikki on pyöreää ja värikästä. Juoni on hyvä ja vaikka kirjan olenkin lukenut niin silti se piti otteessaan. Dialogikaan ei nolottanut vaikka filosofiseksi paikoitellen menikin, mikä on hyvä merkki.

Kuten ehkä saattoikin päätellä, pidin tästä paljon. Negatiiviset jutut ovat aika pieniä ja lähinnä teknisiä. Tekstuurit välillä pomppivat ja eräs minipeli jäi jumiin, onneksi tallennuspiste oli lähellä. Fiilistäni ei lannistanut edes yksi T-poseeraus, lähinnä nauratti. Kun tätä nykyä on tullut kyyniseksi ja kyllästyneeksi niin tällainen positiivinen fiilis on harvinaista herkkua. Tekijät selvästi arvostavat lähtöteosta eivätkä ole lähteneet "parantamaan" sitä vaan keskittyneet tekemään hyvän, kirjalle uskollisen pelin. Kunpa tämä menestyisi hyvin.

https://www.pcgamingwiki.com/wiki/The_Invincible

 

[Bigfoot007]

Dirt Rally 2.0 vuoden peli edition (Persoonallinen Tietokone).

Jos muinainen Colin Mcrae rally on tuttu, tähän peliin pääsee sisällä melko nopeasti. Minä pelailen padilla, joten ratti + polkimet yhdistelmät jäi kokematta. Ajotuntuma on melko samanlainen kuin vuosituhannen vaihteessa mutta simulaatiota ja vaikeustasoa on lisätty huomattavasti. Auton hallinta on suorastaan aloittelijavihamielinen ensimmäiset 5 - 10 tuntia, kunnes ajotuntuma alkaa tuntua jo selkäytimessä. Mitään harjoittelu tai sen sellaista tilaa ei ole saatavilla, mutta uratila aloitetaan onneksi hitailla, etuvetoisilla museoautoilla. Ajoapuja saa säädettyä ihan kiitettävästi, ja itse pidin ainoastaan rengaiden lukituksen pois päältä ja vaikeustaso oli ruuvattu ripauksen verran helpohkon puolelle. Penaltyjä ja auton vaurioitumista ei saa pois kirveelläkään, joten kokemattoman kuskin kannattaa säästellä kaasua, sillä samalla romulla pitää selvitä useampi erikoiskoe putkeen ja uudelleenyrityksiä on tarjolla vain rajoitetusti. Parhaimmillaan auto tuli raahattua maaliin runko rytyssä ja takarengas tyhjänä. Penaltyt toimivat joskus kryptisesti, jolloin rotkosta nostamisesta rangaistaan parilla sekunnilla mutta pari metriä pellon kautta oikaisusta rokotetaan jopa minuutteja.
Erilaisia autoja ja ratoja löytyy kiitettävästi, ja sorateiden ohella pääsee kaahaamaan Rallicrossin puolella, johon löytyy virallinen lisenssi. Normaalit ralliradat ovat mielikuvituksen tuotetta, ja kohtalaisen armottomia, jolloin pienestäkin arviointivirheestä voi auto päätyä katolleen tai ottaa kriittistä iskua kallioseinämää tai puuta vasten. Itse tulin hyvin juttuun etuvetoisten ja jopa modernien nelivetoisten ralliautojen kanssa, mutta takavetoiset ja erityisesti B-ryhmän menopelit tuottivat lähinnä tuskanhikeä ja toistuvia keskeytyksiä. Pelattavaa löytyy kymmeniksi tunneiksi eri tasoisista mestaruuskisoista aina yksittäisiin pikataipaleisiin. Lisäksi mukana on muutama DLC haastetila, jotka ovat toistaiseksi jääneet kokematta. Onhan tämä koukuttavaa pelaamista sitten kun on päässyt vauhtiin ja peltilehmä selviää radalla pidempään kuin kaksi minuuttia putkeen. Jos kaipaa arcademaisempaa rallykaahailua, kannattaa mieluummin pelata Wreckfestiä tai vaikka ikivanhaa Sega Rallyä.

 

[perato]

The Witness (epicin ilmaistarjonta osa VI, toisen kerran)

The Witness (PC) (epicin ilmaistarjonta osa 6.

Tässäpä vasta oikea pulmapeli. Eipä tule mieleen mitään muuta toistaiseksi vastaavaa peliä kuin Antichamber ja Braid, joissa olen oikeasti jäänyt pähkimään pulmia pitemmäksikkin aikaa. Ei tämä noille kahdelle vedä vertoja, mutta jos pulmapelit napostelee niin tässäpä niille oiva ympäristö. Pelihän on edelleen nätti ku karkki, äänimaailma on köyhä syystä tai toisesta. Peliin upposi joku 15h kaikkinensa, joskin suurin osa noista "ympäristön" pulmista jäi tekemättä, kaikki Laserit aktivoin. Jonkin verran alussa ja lopussa jouduin käyttämään vihjeitä/ratkaisuja netistä, josta päästäänkin tämän pelin suurimpiin ongelmiin.

Siinä missä Braid ja Antichamber jossain määrin opettivat pelaajaa ratkomaan pulmia, tämä peli heittää avoimelle alueelle ja ei anna oikeastaan mitään vihjeitä miten paikkaa pitäisi lähtä tutkimaan. Saari on kohtalaisen kokoinen ja mitään karttaa ei ole kuin veneessä(eikä sitäkään kerrota, vaan asia pitää huomata itse). Ongelma muodostuu avoimesta alueesta, varsinaisia pulmien ratkaisuun tarkoitettuja opastusalueita on pelissä, mutta ne eivät etene järjestelmällisesti, joten pelaaja löytää itsensä nopeasti pulmien edestä, joista ei voi olla varma pystyykö tätä vielä ratkaisemaan. Olisi ollut edes lohdullista tietää, että kaikki pulmat voi ratkaista vaikka heti, sen sijaan, että sitä jäi arvuuttelemaan, puuttuuko joku kyky/taito tms. Tällainen informaatio vaikka pelin alussa ei olisi rikkonut minusta mitään immersiota. Toisaalta olisin kyllä kaivannut edes jonkin kartan näkyvälle paikalle alkuun, koska siinä kartassa oli se informaatio, mistä minkäkin pulman säännöt oppii.

Tämä kuitenkin osoittautui omalla kohdalla vähän huonoksi, yksi viimeisimmistä alueista joita ratkaisin oli alue, jossa opetettiin perusmekaniikkoja. Toisaalta osa pulmista oli niin haastavia, etten olisi niitä ratkonut edes ajan kanssa, jotkut ääniin ja valoihin perustuvat pulmat olivat kaikista vaikeimpia itselleni, piti esimerkiksi yrittää miettiä minkä värinen kuutio muodostuu jos huoneen vihreä valo vaihdetaan siniseen valoon tai millä äänenkorkeudella joku linnunlaulu on kun siihen päälle soitetaan häiriöääniä.

Pitkälti samoja fiiliksiä myös nyt, ehkä puolet pelattuna. Yhteen pulmaan vasta katsonut ratkaisun kun ei vaan jaksa miettiä noita väri/valojuttuja. Pitänee puoliskolta pyytää apua noihin äänentaajuusjuttuihin. EDIT (Eipä sekää musiikkikoulut käyneenä niitä ratkonu nii en syytä itteä siitä etten kykene). Sen verran netistä tällä kertaa oon kattonut, että tiiä varmasti joka puzzlen säännöt ennen ku yritän sitä turhaan ratkoa. Katotaan missä vaiheessa leikkaa sit kiinni tän kanssa. Osa pulmista on jo jäänyt kesken ja lähtenyt toiselle alueelle niin voi olla vaikea kohta muistaa missä on mitäkin vielä ratkomatta. Toisaalta olen huomannut, että iskee aika nopeasti semmonen "väsymys" pulmapeleissä, jaksaa ehkä muutaman pulman, oli ne sit helppoja tai vaikeita ja sit kohta tekee mieli vaihtaa peliä.

 

[AsiJu]

Star Wars Jedi Knight Dark Forces 2 (PC, Steam)

Sattui Steamissa silmiin tovi sitten bundle ale, jossa DF, JKDF2, Jedi Outcast ja Jedi Academy, ostoon lähti siltä istumalta.

Ensin pelasin JKDF2, koska en ollut pelannut sitä sitten 90-luvun lopun.
Sain aikanaan sen joululahjaksi vuonna 97 ja 90-luvun loppu oli myös 3D kiihdytyksen tuloaikaa PC:lle eli pelillä on tavallaan tuplanostalgia-arvo.
Tämä taisi olla myös eka peli, jossa sai pelata jedinä valomiekan ja voimakykyjen kanssa, aseiden lisäksi.

Nostalgiat kuitenkin sikseen, miltä peli tuntuu nyt 2025?

Toimii jopa Win 11 suoraan, mutta ajettava software rendering tilassa, 3d acceleration aktivointi kaataa pelin (tähän palataan*).
Grafiikat on siis oikein rouheat, koska JK ei ollut mikään visuaalinen mestariteos edes vuonna 97.
Stormtrooperit näyttääkin pyramidipäiltä, valomiekka suurelta väriliidulta ja kenttien geometria on kovin simppeliä, mutta Star Wars viba on silti vahva.

Pelattavuus on edelleen erinomainen, hahmo liikkuu rivakasti ja sulavasti, meno on ehtaa 90s shooteria.
Perusviholliset lakoaa parista osumasta yleensä ja niitä on lähes aina useampi vastassa kerralla, mikä myös antaa pelille tempoa.
Luonnollisesti jediviholliset on sitten täysin eri asia, niitä voi vahingoittaa vain valomiekalla ja eivät ihan hipaisusta kuole. Taistelut vaatiikin usein fiksua valomiekan ja voimakykyjen käyttöä, vaikka ne mekaanisesti suht simppeleitä onkin.

Pääpahis on tosin lähes raivostuttava ja vaatii lisäksi yhden gimmikin hoksaamista, eli ehtaa 90-luvun halpaa vaikeuttakin löytyy!

Liikkuvuus sekä voimakyvyt mahdollistaa laajat ja paljon vertikaalisuutta käyttävät kentät, jotka on täynnä salapaikkoja löydettäväksi. Peli osaakin kääntää simppelin geometrian tavallaan eduksi. Teemat on ehtaa Star Warsia vaikka yleisilme onkin jokseenkin harmaa.
Fiilistä täydentää John Williamsin aidot musiikit.

Peli on siitä uniikki, että sitä voi pelata 1st ja 3rd person moodissa vapaasti. 3rd person on periaatteessa ajateltu valomiekkailuun ja asetuksista voi laittaa kameran vaihtumaan automatik riippuen siitä onko käsissä tussari vai sapeli, mutta niin ammuskelu 3rd person kuin valomiekkailu 1st person moodissa toimii.
Sanomattakin selvää, että immersio valomiekan kanssa 1st person moodissa on huomattava!

Pelissä on myös "karmasysteemi", joka aktivoituu valomiekan saannin jälkeen ja tietyssä kohden kampanjaa pelaaja aikanaan valikoituu joko valon tai pimeän puolen jediksi teoistaan riippuen.
Pelissä on neutraaleja sekä valon ja pimeän puolen ominaisia voimia. En kerro kuitenkaan enempää, loppu jääköön kullekin koettavaksi itse

*Palataas nyt siihen grafiikka asiaan:
Pelin lähdekoodia ei ole koskaan julkaistu, mutta OpenJKDF2 on käytännössä source port, jonka tekijä on ilmeisesti reverse engineerannut pelin ja luonut sen funktio funktiolta uudelleen.

Itse pelaankin nyt tätä käyttäen:

Jedi Knight Remastered mod

Hello Welcome to the page! This mod seeks to create an installer for Star Wars Jedi Knight: Dark Forces II JKGFXMOD or OpenJKDF2, the Jedi Knight Neural Upscale Texture Pack and the Enhancement Mod for JkGfxMod. The mods are meant to be used all to together...

www.moddb.com

Perustuu OpenJKDF2 moottoriin versiosta 3.3 alkaen ja sisältää high-poly mallit sekä AI upskaalatut tekstuurit, widescreen resoluutiot ynnä muut modernit optiot.
Helppo asentaakin installerin avulla.

Modi on oikeasti mielestäni melkein virallisen remasterin tasoinen eikä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta koske pelattavuuteen mitenkään.
Tuo yksi poikkeuskin on lähes objektiivinen parannus.
OpenJKDF2 myös korjaa jotain originaalin fysiikkabugeja, mutta nämäkin saa halutessaan pois päältä jos autentisuutta kaipaa (minä en kyllä huomannut mitään eroa).

Summana ehdoton suositus pelille ja modille! Oli sitten Star Wars fani ja pelannut tätä ennen, tai ei.
Tämäkin on LucasArtsin klassikko ja omalla tavallaan kovin uniikki.

Ei maksakaan juuri mitään.

 

[timppeli]

Star Wars Jedi Knight Dark Forces 2 (PC, Steam)

Sattui Steamissa silmiin tovi sitten bundle ale, jossa DF, JKDF2, Jedi Outcast ja Jedi Academy, ostoon lähti siltä istumalta.

Ensin pelasin JKDF2, koska en ollut pelannut sitä sitten 90-luvun lopun.
Sain aikanaan sen joululahjaksi vuonna 97 ja 90-luvun loppu oli myös 3D kiihdytyksen tuloaikaa PC:lle eli pelillä on tavallaan tuplanostalgia-arvo.
Tämä taisi olla myös eka peli, jossa sai pelata jedinä valomiekan ja voimakykyjen kanssa, aseiden lisäksi.

Nostalgiat kuitenkin sikseen, miltä peli tuntuu nyt 2025?

Toimii jopa Win 11 suoraan, mutta ajettava software rendering tilassa, 3d acceleration aktivointi kaataa pelin (tähän palataan*).
Grafiikat on siis oikein rouheat, koska JK ei ollut mikään visuaalinen mestariteos edes vuonna 97.
Stormtrooperit näyttääkin pyramidipäiltä, valomiekka suurelta väriliidulta ja kenttien geometria on kovin simppeliä, mutta Star Wars viba on silti vahva.

Pelattavuus on edelleen erinomainen, hahmo liikkuu rivakasti ja sulavasti, meno on ehtaa 90s shooteria.
Perusviholliset lakoaa parista osumasta yleensä ja niitä on lähes aina useampi vastassa kerralla, mikä myös antaa pelille tempoa.
Luonnollisesti jediviholliset on sitten täysin eri asia, niitä voi vahingoittaa vain valomiekalla ja eivät ihan hipaisusta kuole. Taistelut vaatiikin usein fiksua valomiekan ja voimakykyjen käyttöä, vaikka ne mekaanisesti suht simppeleitä onkin.

Pääpahis on tosin lähes raivostuttava ja vaatii lisäksi yhden gimmikin hoksaamista, eli ehtaa 90-luvun halpaa vaikeuttakin löytyy!

Liikkuvuus sekä voimakyvyt mahdollistaa laajat ja paljon vertikaalisuutta käyttävät kentät, jotka on täynnä salapaikkoja löydettäväksi. Peli osaakin kääntää simppelin geometrian tavallaan eduksi. Teemat on ehtaa Star Warsia vaikka yleisilme onkin jokseenkin harmaa.
Fiilistä täydentää John Williamsin aidot musiikit.

Peli on siitä uniikki, että sitä voi pelata 1st ja 3rd person moodissa vapaasti. 3rd person on periaatteessa ajateltu valomiekkailuun ja asetuksista voi laittaa kameran vaihtumaan automatik riippuen siitä onko käsissä tussari vai sapeli, mutta niin ammuskelu 3rd person kuin valomiekkailu 1st person moodissa toimii.
Sanomattakin selvää, että immersio valomiekan kanssa 1st person moodissa on huomattava!

Pelissä on myös "karmasysteemi", joka aktivoituu valomiekan saannin jälkeen ja tietyssä kohden kampanjaa pelaaja aikanaan valikoituu joko valon tai pimeän puolen jediksi teoistaan riippuen.
Pelissä on neutraaleja sekä valon ja pimeän puolen ominaisia voimia. En kerro kuitenkaan enempää, loppu jääköön kullekin koettavaksi itse

*Palataas nyt siihen grafiikka asiaan:
Pelin lähdekoodia ei ole koskaan julkaistu, mutta OpenJKDF2 on käytännössä source port, jonka tekijä on ilmeisesti reverse engineerannut pelin ja luonut sen funktio funktiolta uudelleen.

Itse pelaankin nyt tätä käyttäen:

Jedi Knight Remastered mod

Hello Welcome to the page! This mod seeks to create an installer for Star Wars Jedi Knight: Dark Forces II JKGFXMOD or OpenJKDF2, the Jedi Knight Neural Upscale Texture Pack and the Enhancement Mod for JkGfxMod. The mods are meant to be used all to together...

www.moddb.com

Perustuu OpenJKDF2 moottoriin ja sisältää high-poly mallit sekä AI upskaalatut tekstuurit, widescreen resoluutiot ynnä muut modernit optiot.
Helppo asentaakin installerin avulla.

Modi on oikeasti mielestäni melkein virallisen remasterin tasoinen eikä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta koske pelattavuuteen mitenkään.
Tuo yksi poikkeuskin on lähes objektiivinen parannus.
OpenJKDF2 myös korjaa jotain originaalin fysiikkabugeja, mutta nämäkin saa halutessaan pois päältä jos autentisuutta kaipaa (minä en kyllä huomannut mitään eroa).

Summana ehdoton suositus pelille ja modille! Oli sitten Star Wars fani ja pelannut tätä ennen, tai ei.
Tämäkin on LucasArtsin klassikko ja omalla tavallaan kovin uniikki.

Ei maksakaan juuri mitään.

Pelasin tuon viime vuonna läpi + Sith lisäosa, se oli GOG.com versio ja siinä kyllä sain 3D-kiihdyttelyt käyttöön, mutta taisin käyttää apuna dgVoodo2:sta. Saattoi olla että 3D-kiihdytys toimi GOG-versiossa ilmankin dgVoodoo2:sta (tai sitten ei), mutta kyllä dgVoodoo2 jotain lisäarvoa sen toimivuuteen taisi tuoda, saiko pelin alkuperäiseen 4:3 formaattiin ilman venytyksiä, ja/tai ohjaus ei nykinyt enää kummallisesti hiirellä, tai tai tai... No oli se ainakin ihan pelattava.

PCGamingWiki toki tarjoaa paljon tietoa pelin optimoinnista nykykoneille:

https://www.pcgamingwiki.com/wiki/Star_Wars:_Jedi_Knight_-_Dark_Forces_II

Valomiekkailuja välibosseja ja muita jedejä vastaan en koskaan täysin tajunnut, miten sitä oli tarkoitus pelata kuolematta jatkuvasti (pelasin vaikeimmalla vaikeustasolla). Yleensä toimivimmaksi ratkaisuksi keksin että juokset täyttä vauhtia ympäriinsä, juokset välibossia kohti täyttä laukkaa ohittaen hänet hiuksenhienosti sivulta, ja samalla heilautat miekkaa, joko normaaliheilautus tai joskus vaihteen vuoksi se isompi heilautus. Joskus se sitten osuu bossia kylkeen, joskus ei, tärkeintä ettei hän yleensä ehdi silloin osumaan sinuun.

Ehkä joillakin helpommilla bosseilla riitti että juoksit pientä ympyrää sivuttain (strafe) heidän ympärillään, ja sait silloin välillä osuttua heidän kylkeensä ilman että sait itseesi osumia.

Ainakaan mikään suora miekkataistelu head-to-head ei minulla koskaan onnistunut, en tiedä eikö sen ollutkaan edes tarkoitus onnistua. Bossit pystyivät yleensä blokkaamaan edestä tekemäni iskut, ja parista heidän osumastaan minä puolestaan kuolin oitis. Olisin ehkä toivonut vähän jotenkin selkeämpää miekkataistelua, esim. että sinun pitää vain pystyä ajoittamaan jonkinlaiset blokit ja iskut sopivasti. Nyt se oli sellaista kummallista kikkailua ohijuoksemisineen miekka viuhuen, aika koomisen ja typerän oloista.

Tai sitten en vain osannut. No, pääsin sentään pelin ja lisäosan loppuun asti, vaikeimmalla tasolla. Jäi ehkä vähän meh-olo suuhun koko pelistä mutta ei se varsinaisesti surkea ollut.

 

[AsiJu]

Pelasin tuon viime vuonna läpi + Sith lisäosa, se oli GOG.com versio ja siinä kyllä sain 3D-kiihdyttelyt käyttöön, mutta taisin käyttää apuna dgVoodo2:sta. Saattoi olla että 3D-kiihdytys toimi GOG-versiossa ilmankin dgVoodoo2:sta (tai sitten ei), mutta kyllä dgVoodoo2 jotain lisäarvoa sen toimivuuteen taisi tuoda, saiko pelin alkuperäiseen 4:3 formaattiin ilman venytyksiä, ja/tai ohjaus ei nykinyt enää kummallisesti hiirellä, tai tai tai... No oli se ainakin ihan pelattava.

PCGamingWiki toki tarjoaa paljon tietoa pelin optimoinnista nykykoneille:

https://www.pcgamingwiki.com/wiki/Star_Wars:_Jedi_Knight_-_Dark_Forces_II

Valomiekkailuja välibosseja ja muita jedejä vastaan en koskaan täysin tajunnut, miten sitä oli tarkoitus pelata kuolematta jatkuvasti (pelasin vaikeimmalla vaikeustasolla). Yleensä toimivimmaksi ratkaisuksi keksin että juokset täyttä vauhtia ympäriinsä, juokset välibossia kohti täyttä laukkaa ohittaen hänet hiuksenhienosti sivulta, ja samalla heilautat miekkaa, joko normaaliheilautus tai joskus vaihteen vuoksi se isompi heilautus. Joskus se sitten osuu bossia kylkeen, joskus ei, tärkeintä ettei hän yleensä ehdi silloin osumaan sinuun.

Ehkä joillakin helpommilla bosseilla riitti että juoksit pientä ympyrää sivuttain (strafe) heidän ympärillään, ja sait silloin välillä osuttua heidän kylkeensä ilman että sait itseesi osumia.

Ainakaan mikään suora miekkataistelu head-to-head ei minulla koskaan onnistunut, en tiedä eikö sen ollutkaan edes tarkoitus onnistua. Bossit pystyivät yleensä blokkaamaan edestä tekemäni iskut, ja parista heidän osumastaan minä puolestaan kuolin oitis. Olisin ehkä toivonut vähän jotenkin selkeämpää miekkataistelua, esim. että sinun pitää vain pystyä ajoittamaan jonkinlaiset blokit ja iskut sopivasti. Nyt se oli sellaista kummallista kikkailua ohijuoksemisineen miekka viuhuen, aika koomisen ja typerän oloista.

Tai sitten en vain osannut. No, pääsin sentään pelin ja lisäosan loppuun asti, vaikeimmalla tasolla. Jäi ehkä vähän meh-olo suuhun koko pelistä mutta ei se varsinaisesti surkea ollut.

Pääpahis ja se naisjedi varsinkin oli blokkausautomaatteja, liikkeessä kannattaa pysyä kyllä ja yrittää lyödä sivulta (force speed ja force blinding voi auttaa, muista käyttää myös forcea).

Muita vastaan pitäisi toimia sekin, että odota vihollisen lyöntiä, torju, lyö nopeasti takaisin, peräänny. Ajoitus on vaan tarkka eikä peli opeta missään vaiheessa mitään.
Oma torjuminen toimii vain jos oma lyöntianimaatio on kokonaan loppunut, tämä kestää vähän pidempään kuin luulisi.

Torjunta ei koskaan ole mikään tae myöskään tai ainakaan minä en koskaan keksinyt mitään varmaa konstia
Samaten lyöntien perille saaminen ei ole tae eli rng on mukana.

Vaikka liikkeessä kannattaa pysyä niin lyöntiä ei kannata spämmiä, aina kun olet lyöntianimaatiossa niin otat damagea jos vihollinen lyö (ja AI selvästi hyödyntää tuota).
Harkittuja iskuja silloin kun on tilaisuus.

Jeditaistelut on hit and miss kyllä. Jatko-osa Jedi Outcast toteutti ne paremmin ja on muutenkin vähän modernimpi peli.
(Outcastista lisää tarinaa kunhan sen läpipeluu on taas plakkarissa).

 

[timppeli]

Pääpahis ja se naisjedi varsinkin oli blokkausautomaatteja, liikkeessä kannattaa pysyä kyllä ja yrittää lyödä sivulta (force speed ja force blinding voi auttaa, muista käyttää myös forcea).

Muita vastaan pitäisi toimia sekin, että odota vihollisen lyöntiä, torju, lyö nopeasti takaisin, peräänny. Ajoitus on vaan tarkka eikä peli opeta missään vaiheessa mitään.
Oma torjuminen toimii vain jos oma lyöntianimaatio on kokonaan loppunut, tämä kestää vähän pidempään kuin luulisi.

Torjunta ei koskaan ole mikään tae myöskään tai ainakaan minä en koskaan keksinyt mitään varmaa konstia
Samaten lyöntien perille saaminen ei ole tae eli rng on mukana.

Vaikka liikkeessä kannattaa pysyä niin lyöntiä ei kannata spämmiä, aina kun olet lyöntianimaatiossa niin otat damagea jos vihollinen lyö (ja AI selvästi hyödyntää tuota).
Harkittuja iskuja silloin kun on tilaisuus.

Jeditaistelut on hit and miss kyllä. Jatko-osa Jedi Outcast toteutti ne paremmin ja on muutenkin vähän modernimpi peli.
(Outcastista lisää tarinaa kunhan sen läpipeluu on taas plakkarissa).

Joo, mä en vain saanut sitä blokkailua tai muuta kovin järkevää miekkailutapaa jostain syystä tuossa pelissä toimimaan, ainakaan vaikeimmalla vaikeustasolla. Ainoat joilla tunnuin pääsevän niistä läpi oli juuri tuo silmitön juokseminen ympäriinsä maksimivauhdilla (ehkä forcea apuna käyttäen), ja aina kun satuit ohittamaan juostessasi pää-/välipahiksen, huitaiset miekallasi jolloin se välillä jopa osuu hieman pahista kylkeen. Damage se on pienikin damage.

Nopeasti ohi juoksemalla sitten vältät puolestaan sen että hän saisi iskettyä sinua takaisin. Siinä vaiheessa kun hän lyö, olet jo juoksemassa poispäin. Jotkut pääpahikset tuntuivat olevan hieman helpompia ja niissä riitti että esim. kierteli ympyrää niiden ympärillä ja sohi välillä miekalla.

Voi toki olla etten vain ymmärtänyt jotain täysin esim. blokkaukseen liittyen. Joku yksinkertaisempi ja järkeenkäyvämpi miekkailu olisi ollut enemmän mieleen, tulee mieleen vaikka joku ikivanha Ultima Underworld tai System Shock mieleen missä miekkailu melee-taistelussa oli lähinnä ajoittamisesta kiinni, eli peräännyit taaksepäin, ja sitten nopeasti kohti vihulaista ja pisto miekalla, ja taas peräännytään. Ei tarvinnut edes blokkailla mitään miekalla, veikkaan ettei miekkailu oikeasti sitä olekaan että blokkaillaan ja isketään vaan kyllä siinä se oikea etäisyys ja sen vaihtelu taitaa olla pääroolissa. Luulisin?

Joskus japanilaista miekkailua (ei kendo) hieman harjoitellut ja siinäkin pidettiin miekkaa edessä kohti vihollista, ihan etäisyydenhallinnan takia jotta jos vihollinen lähtee rynnimään kohti, hän juoksisi miekkasi terään. Toki varmaan yrittäisi blokata miekkasi eka sivuun pois tieltä rynniessään tms...

 

[Heseman]

Kyllä mullakin tuo "Lyönti ja karkuun" oli aina taktiikkana noissa Dark Forces II:n pomoissa.

 

[lotjapave]

Armored Core 6 - Todella hyvä lähes kaikin puolin

Näyttää hyvältä, kuulostaa hyvältä, sopivasti haastetta, paljon vaihtelua miten voi pelata ja rakentaa omaa kalustoaan. Jotkut yksittäiset tehtävät tympivät hieman, kun ei esim. nappaa yhtään joku "suojele tätä paikkaa 5 min ja estä ettei viholliset riko jotain" -tehtävä, mutta onneksi niitä oli harvassa. Hienoa oli myös huomata miten paljon peli muuttuu uusislla läpipeluukerroilla, kun valitset tehtäviä tai suoritat niitä eri tavalla. Kovin pitkähän peli ei ole, mutta meni ekalla kierroksella joku 10-15 h kaiketi.

Yllättävän paljon vaati mietiskelyä tietyt vihut, kun ei voinutkaan hakata yhdellä buildilla koko peliä läpi, vaan joutui aina välillä hieromaan strategiaa uusiksi. Tai ehkä olisi voinut mennä yhdellä buildilla, jos olisi taitoa enemmän.

Jopa tarinaa on helpompi seurata vs. fromsoftin perinteinen tyyli, jossa menee kaikki yli hilseen ennen kuin katsoo youtubesta mitä mikäkin tarkoittaa.

Kolmas läpipeluu menossa ja sen jälkeen laitetaan peli huilimaan. Platinumia tuskin lähden jahtaamaan, mutta kaikki tarinan loput olisi kiva saada.

 

[Jumi]

Armored Core 6 - Todella hyvä lähes kaikin puolin

Näyttää hyvältä, kuulostaa hyvältä, sopivasti haastetta, paljon vaihtelua miten voi pelata ja rakentaa omaa kalustoaan. Jotkut yksittäiset tehtävät tympivät hieman, kun ei esim. nappaa yhtään joku "suojele tätä paikkaa 5 min ja estä ettei viholliset riko jotain" -tehtävä, mutta onneksi niitä oli harvassa. Hienoa oli myös huomata miten paljon peli muuttuu uusislla läpipeluukerroilla, kun valitset tehtäviä tai suoritat niitä eri tavalla. Kovin pitkähän peli ei ole, mutta meni ekalla kierroksella joku 10-15 h kaiketi.

Yllättävän paljon vaati mietiskelyä tietyt vihut, kun ei voinutkaan hakata yhdellä buildilla koko peliä läpi, vaan joutui aina välillä hieromaan strategiaa uusiksi. Tai ehkä olisi voinut mennä yhdellä buildilla, jos olisi taitoa enemmän.

Jopa tarinaa on helpompi seurata vs. fromsoftin perinteinen tyyli, jossa menee kaikki yli hilseen ennen kuin katsoo youtubesta mitä mikäkin tarkoittaa.

Kolmas läpipeluu menossa ja sen jälkeen laitetaan peli huilimaan. Platinumia tuskin lähden jahtaamaan, mutta kaikki tarinan loput olisi kiva saada.

Aivan aluksi en lämminnyt AC6:lle ollenkaan ja olin pettynyt moniin asioihin. Pelasin vain yleisen pelitietämyksen kannalta ja kelailin jopa osan cut-sceneistä! Vasta usean tunnin jälkeen - ehkä puolessa välissä alkoi kiinnostaa. Lopullinen niitti kiinnostukselle tuli viimeisessä pomotaistelussa, ja aloitin heti uuden kierroksen, ja sen jälkeen vielä kolmannen kierroksen.

Pelasin koko pelin suht kevyellä mechillä. Käsissä perusrynkyt joilla ammuin jatkuvalla syötöllä kertalaukauksia, ja olalla oli ne tykit joilla ammuin vain varmoista paikoista.

Kyllä From Software tietää mitä tekee. Jännä vertailla miten mikäkin asia pelissä herättää kiinnostusta, on hienoa grafiikkaa ja luovuutta suosivaa taistelumekaniikkaa, sitten taas on aivan pikkuriikkisiä asioita kuten loistavan ääninäyttelijän yksi lause joka iskee lujasti.