Minä kyllä ymmärrän, että sinulla on vegaanina ja Elokapinan kannattajana pakkomielle keksiä jatkuvasti asioita, tuostakin jo laitettu faktaa. Sinä puolestaan et todista väitteitäsi mitenkään, vaan lähinnä solvaat kaikkia eri ketjuissa.
Taidat paistaa pihvisi well well well done, jos saat niistä kaiken C-vitamiinin tuhottua.
Voin huvikseni vastata tähänkin. Olet varmaan joskus kuullut sanonnan että leikattu ei ole enään koskaa entisensä ? Valtimoissahan vallitsee aina korkeampi paine kun muualla ja verenvirtauksen kovempi paine nyt vaan on paska juttu valtimoiden sisäseinämälle, koska se vaurioittaa sitä ja vaurio puolestaan helpottaa sitä plakin kertymistä. Laskimoissa on matalampi paine. Jos sää laskimosta otat pätkät ja siirrän sinne pumpun alueelle niin sen pitää tottua siihen kovempaan paineeseen, johon se ei ole tottunut, ja se rasittaa tätä leikattua suonta hurjasti. Ajan myötä se siihen sopeutuu ja siksi tämä vaatiikin pitkäaikaista seurantaa. Silti se riski plakin muodostuminen on suurempi kun luonnollisessa, ei leikatussa pätkässä. Valtimosiirteellä tilanne olisi täysin toinen. Eikö olekin mielenkiintoista ? Mikään tässä ei pelaa sitä LDL: syytekijyyttä ulos.Laitetaampa tämä vielä tähän päivän alkuun vielä ties kuinka monennen kerran. Vastatkaa ja kertokaa miten olen tässäkin asiassa väärässä.
- Miksi valminoiden ahtautuminen tapahtuu ainoastaan valtimoissa, ei muualla verisuonistoissa sellaisilla henkilöillä, joilla valtimot keräävät plakkia ja heille joudutaan tekemään ohitusleikkaus?
- Miksi, kun esim. jalasta siirretään verisuoni sydämmen viereen, se alkaa vasta tässä vaiheessa keräämään plakkia? Tämän sama verisuonen ollessa jalassa ja matalassa paineessa se ei kerää plakkia, vaikka sama määrä kolesterooli siellä kiertää.
- Mikään muu kehossa ei muutu, kuin verisuonen sijainti.
Mikä/mitkä asiat tuossa muuttuvat kun verisuoni siirretään lähelle sydäntä:
A) ei mikään
B) paine
C) mekaaninen rasitus.
Vastaus ei ole A, vaan se on joko yksin jompi kumpi tai yhdistelmä B + C. Tämä jo riittää todistamaan sen, että pelkkä kolesterooli ei voi yksinään aiheuttaa valtimoahtaumatautia.
Tuli analogia: Tarvitaan palava aine, happea ja lämpöä, että saadaan tulta aikaan. Sama pätee sydän- ja verisuonitauteihin. Kaikkea kolesteroolia et voi kehosta viedä pois.
Tätä ette joko halua ymmärtää, tai ymmärrätte tahallaan väärin.
"The typical atherosclerotic plaque appears between 1 and 3 years after operation and, at a mean of 5 years"
Atherosclerosis after coronary artery bypass surgery: results of recent studies and recommendations regarding prevention - PubMed
Atherosclerosis is the most frequent cause of occlusion of aortocoronary saphenous vein grafts between 5 and 10 years after coronary artery bypass surgery. The typical atherosclerotic plaque appears between 1 and 3 years after operation and, at a mean of 5 years, histologic changes of...pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
Neitseelliseen verisuoneen alkaa ohitusleikkauksen jälkeen kertymään plakkia 1-3 vuodessa ja keskiarvon ollessa 5 vuotta. Aikaisemmin laittamani 'lean mass hyper responder' kliinin tutkimus on jo jatkunut 5 vuotta ja siinä ei yhdelläkään ole havaittu plakkia verisuonessa. Tutkimuksessa henkilöiden keto-ruokavaliolla oloaika on keskiarvoltaan 4,7 vuotta. Tutkittavan ryhmän verisuonet on TT-kuvattu.Tämä löytyy useaan otteeseen linkattuna tähän viestiketjuun. Laitan tämän alle spoilereihin.
Täälläkin on puhuttu ja moneen kertaan mainittu, että se "valtimoiden tukkeutuminen on pitkään kestävä prosessi ja se kestää eliniän". Näin ei näytä olevan, vaan plakkiintuminen alkaa hyvinkin nopeasti, mikäli sille on otolliset olosuhteet.
Moni ohitusleikkauksessa käynyt onnistuu muuttamaan elintapojaan ja heille tuo jalasta siirretty verisuoni ei ala keräämään plakkia. Eikö olekkin mielenkiintoista?
Niin, kuka määrittää tason, mikä tuolla 2%:lla on. Onko se tuo <20gm/dL vai mikä se on, sitä ei mainita. Tuo alle 20mg/dL on 0,5mmol/l. En usko, että kukaan ilman lääkitystä sen saa noin alas.
Hyvä huomio. Katsoin hain tuon tutkimuksen googlella, samoilla hakusanoilla mitkä oli niissä kalvoissa. Olisi tietenkin pitänyt se lukea ennen tänne laittoa läpi. Käsi ylös virheen merkiksi. Pahoittelut.
Onko laittaa tutkomusta missä osoitetaan, että pelkkä, siis pelkkä LDL-C aiheittaa matala-asteista tulehdusta. Ottaisin sellaisen mielelläni vastaan.Jjep, statiinien tulehdusta vähentävä vaikutus perustuu osittain niiden kykyyn alentaa LDL-kolesterolia, joka itsessään voi aiheuttaa tulehdusreaktioita verisuonten seinämissä. LDL-kolesteroli voi hapettuessaan tunkeutua valtimoiden seinämiin ja edistää tulehdusreaktiota, mikä johtaa plakin muodostumiseen, valtimoiden kovettumiseen (ateroskleroosiin) ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Statiinien LDL-tasoja laskeva vaikutus siis vähentää tätä tulehdusreaktiota ja siten sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Statiinithan estää mm. tulehduksellisia sytokiineja, parantaa endoteelin (ei epiteelin) toimintaa, koska lisääv mm. typpioksidin tuotantoa endoteelissä, joka tas rentouttaa verisuonia ja parantaa verenvirtausta -> vähentää tulehdusherkkyyttä. Jossain määrin nuo myös estää oksidatiivista stressä (LDL:n hapettumista).
Tässä kyllä nyt maalaat statiineista kuvaa jonain ihemlääkkeenä, mitä ne ei todellisuudessa ole. Tälläkin lääkkeellä, kuten millä tahansa muulla on haittavaikutuksia, sitä ei kannata unohtaa.
Lueskelin viimeksi tuosta ALS ja statiinit yhteydestä kun tuon saman copypasten heitit niin ei vaikuttanut kovin yksioikoiselta, näyttää olevan myös ALS:lta suojaavia vaikutuksia statiineilla, meta-analyysi tältä vuodelta:
pmc.ncbi.nlm.nih.gov
Olen kuullut sanonnan.
Kyllä. Valtimoissa on kovempi paine sekä lisäksi mekaaninen rasitus johtuen sydämmen lyönneistä. Miksi tätä vaurioitumista ei sitten havaita kaikilla ihmisillä? Kaikilla kuitenkin sydän lyö ja painetta on valtimoissa.
Tällä periaattellla kaikilla ohitusleikkauksen käyneillä pitäisi siirretyn verisuonen alkaa keräämään plakkia, miksei näin käy? Moni onnistuu parantamaan elintapansa sen ohitusleikkauksen jälkeen, jolloin ne vaikuttavat riskiteijät poistuvat ja uuden verisuonen ei tarvi enää kestää sitä samaa rääkkiä, mihin se vanha valtimo joitui ja plakkiintuminen loppuu. Kakilta tämä ei onnistu.
Tuo minun laitattama ei ole tutkimus. Se on dataa suoraan Adverse Event Reporting System (FAERS)-järjestelmästä. Toki voi olla mahdollista, että nuo kohonneet kertoimet on vain huonoa tuuriakin.Lueskelin viimeksi tuosta ALS ja statiinit yhteydestä kun tuon saman copypasten heitit niin ei vaikuttanut kovin yksioikoiselta, näyttää olevan myös ALS:lta suojaavia vaikutuksia statiineilla, meta-analyysi tältä vuodelta:
The role of statins in amyotrophic lateral sclerosis: protective or not? - PMC
Amyotrophic lateral sclerosis (ALS) is a progressive neurodegenerative disease of motor neurons characterized by muscle weakness, muscle twitching, and muscle wasting. ALS is regarded as the third-most frequent neurodegenerative disease, subsequent ...
Muunmuassa:
Recently, meta-analyses and systematic reviews illustrated no association between long-term use of statins and ALS risk.
Tuossa meta-analyysissa oli minusta käsitelty myös tuota dataa. Noistakin on vähän hankala kausaliteettia osoittaa, kun ALSin esiintyvyys on yleisesti noussut ja statiinien käyttö on myös yleistynyt paljon.
Oliko sinulla niistä kasviöljyistä tutkimusta? Extraneitsyt-oliiviöljyä käytetty melkoisen kauan joten toivottavasti senkin hapettava vaikutus näkyy, ei pelkästään siemenöljyjen.
Löytyy.
Oliiviöljy on ainut näistä ns. kasvisöljyistä mitä suostun käyttämään, jos muuta ei ole tarjolla. Sen koostumus on ihan siedettävä. Mitä vähemmän Omega 6:tta sen parempi. Enemmän aiheesta tässä viestissä.
Näinpä. Korrelointi ei ole tae kausaliteetistä. Taitaa olla taas yksi asia, mihin emme saa koskaan varmaa vastausta.
Mikään tosiaan ei pelaa LDL:n pahaa vaikutusta ulos. Alla vähän vanhempi suomalainen tutkimus (2014) joka myös osaltaan puhuu LDL-C:n merkitystä sydän- ja verisuonitauteihin.
www.utu.fi
Aiheesta löytyy myös vähän laadukkaampia tutkimuksia, mitkä ovat läpäisseet vertaisarvionnin ja tekijä ei ole lisäravinnekauppias.Löytyy.
The consumption of the omega-6 polyunsaturated fat linoleic acid has dramatically increased in the western world primarily in the form of vegetable oils. OxLDL is thought to play an important role in atherosclerosis formation; however, it is the oxidised linoleic acid contained in LDL that leads to harmful OXLAMs, which induces atherosclerosis and CHD.
The authors of the study also noted that the increase in adipose tissue linoleic paralleled the increase in the prevalence of diabetes, obesity and asthma.2
Oliiviöljy on ainut näistä ns. kasvisöljyistä mitä suostun käyttämään, jos muuta ei ole tarjolla. Sen koostumus on ihan siedettävä. Mitä vähemmän Omega 6:tta sen parempi. Enemmän aiheesta tässä viestissä.
pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
We investigated liver fat accumulation and body composition during overfeeding saturated fatty acids (SFAs) or polyunsaturated fatty acids (PUFAs).Overfeeding polyunsaturated and saturated fat causes distinct effects on liver and visceral fat accumulation in humans - PubMed
Excess ectopic fat storage is linked to type 2 diabetes. The importance of dietary fat composition for ectopic fat storage in humans is unknown. We investigated liver fat accumulation and body composition during overfeeding saturated fatty acids (SFAs) or polyunsaturated fatty acids (PUFAs)...
To investigate if overeating SFA- and PUFA-enriched diets lead to differential liver fat accumulation in overweight and obese humans.Overeating Saturated Fat Promotes Fatty Liver and Ceramides Compared With Polyunsaturated Fat: A Randomized Trial - PubMed
SFA markedly induces liver fat and serum ceramides, whereas dietary PUFA prevents liver fat accumulation and reduces ceramides and hyperlipidemia during excess energy intake and weight gain in overweight individuals.
Tuossa tosiaan havaitaan suhteettoman suuri määrä ALS -diagnooseja statiinien käyttäjien joukossa verrattuna niihin jotka eivät käytä, se on totta. Samoiten tutkimus korostaa että havaittu yhteys ei vielä osoita kausaalisuhdetta. Etkös itsekin aina samaista syy seuraus suhdetta peräänkuuluta ? Tutkijatkin tuolla huomattavat että FEARS järjestelmään perustuvat havainnot ovat lähtökohtaisesti havannoivia, eikä tuloksista voi tosiaan vetää suoria johtopäätöksiä. Eikä kukaan ole sanonutkaan etteikö statiineilla ole haittavaikutuksia, koska onhan niitä. Se ei kuitenkaan sulje pois niiden hyötyjä. Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksensa.
Hei ei kannata laittaa tänne tälläista.
Tätä se nykyään on. Ihmistä ei enää käsitellä kokonaisuutena vaan osiensa summana. Arvauskeskulääkäri tuijottaa kolesterolia ja jos se on koholla, resepti kouraan ja seuraava potilas sisään.
Kyllä kuulutan ja tässä jo käyttäjän @forerunner kanssa käytiin samaisesta asiasta pitkä keskustelu.
Jep, osoittavat, että ovat epäterveellisiä ainakin verrattuna siemenöljyihin. Jos on plussakaloreilla ja ruokavaliossa on reilusti tyydyttynyttä rasvaa, kertyy rasvakudos sisäelimiin ja siemenöljypohjaista ravintoa syöneillä kertyi enemmän lihasmassaa.
Molemmissa tutkimuksessa ylensyöty siis syöty muffinsseja normaalin ravinnon lisäksi. Miten tuossa on muut muuttujat huomioitu, että on voitu osoittaa syylliseksi tuo SFA? Noh sitähän ei tarina kerro. Varmasti on järjesteetty viimeisen päälle tuo 7 viikkoa kestänyt koe. Kaikkea sitä...
Ei tuo minusta kovin luotettavalta tutkimukselta vaikuttanut kun luki intressit, vaikka ei minulla kovin kummoinen kompetenssi ole tuota arvioida. Mutta jos ei ole vertaisarvioitu niin eihän ne silloin ole yleisesti hyväksyttyjä tutkimuksia vaan esim. tiettyyn agendaan teetetty.Löytyy.
The consumption of the omega-6 polyunsaturated fat linoleic acid has dramatically increased in the western world primarily in the form of vegetable oils. OxLDL is thought to play an important role in atherosclerosis formation; however, it is the oxidised linoleic acid contained in LDL that leads to harmful OXLAMs, which induces atherosclerosis and CHD.
The authors of the study also noted that the increase in adipose tissue linoleic paralleled the increase in the prevalence of diabetes, obesity and asthma.2
Oliiviöljy on ainut näistä ns. kasvisöljyistä mitä suostun käyttämään, jos muuta ei ole tarjolla. Sen koostumus on ihan siedettävä. Mitä vähemmän Omega 6:tta sen parempi. Enemmän aiheesta tässä viestissä.
Juu tuollahan todetaan että Linolihappo hapettuu (linolihappo on aika herkkä hapettumaan) oksidatiivisen stressin vaikutuksesta. Tuo prosessi voi johtaa tulehduksellisiin JA valtimoiden vaurioihin jotka EDISTÄVÄT sydän ja verisuonitautien kehittymistä. Itse olen tuosta aivan täysin samaa mieltä,että hapettuneet linolihappoyhdisteet voivat kiinnittyä valtimoiden sisäseinämään ja houkutella paikalle immuunisoluja joka taas johtaa tulehdusreaktioon ja plakin kertymiseen ja tämä taasen johtaa ateroskleroosiin. . Eipä tuossa ole itelle ainakaan mitää uutta ja ihmeellistä. Oksidatiivista stressiähän käsittääkseni tulee mm. tulehdusreaktioiden, saasteiden, tupakoinnin tai jopa intensiivisen fyysisen rasituksen vuoksi.Löytyy.
The consumption of the omega-6 polyunsaturated fat linoleic acid has dramatically increased in the western world primarily in the form of vegetable oils. OxLDL is thought to play an important role in atherosclerosis formation; however, it is the oxidised linoleic acid contained in LDL that leads to harmful OXLAMs, which induces atherosclerosis and CHD.
The authors of the study also noted that the increase in adipose tissue linoleic paralleled the increase in the prevalence of diabetes, obesity and asthma.2
Oliiviöljy on ainut näistä ns. kasvisöljyistä mitä suostun käyttämään, jos muuta ei ole tarjolla. Sen koostumus on ihan siedettävä. Mitä vähemmän Omega 6:tta sen parempi. Enemmän aiheesta tässä viestissä.
Kerta tässä iloisena tutkimuksia laitellaan, pistetään new scientist tiedesaittiin päätynyt asiallinen tutkimus joka näyttää kolesterolin merkitystä niin kakkostyypin diabetekseen kuin riskiin saada sydänongelmia. Tutkimuksen mukaan kehon kohonneet rasvatasot ovat tarkempi markkeri niin diabetekselle kuin sydän- ja verisuonitaudeille kuin pelkästään perimä, mutta tarkin tulos saadaan käyttämällä molempia.
www.newscientist.com
Lähde tuolle kuvalle on alla olevasta luennosta. Latoin sen spoilereihin ja video lähtee pyörimään siitä kohtaa missä tuo tulee esille. Vahva suositus muutenkin koko luennolle. Palmuöjyä ja kookosöjyä en käytä sen takia, kun en tykkää niiden mausta. Koostumuksen puolesta niitä voi hyvillä mielin käyttää.
Etsitään vikaa rasvasta, kun sokeri on syyllinen. Kuulostaa varsin järkevälle. Herra Lauer saanut hyvää mainosta yritykselleen tuohon julkaisuun.Kerta tässä iloisena tutkimuksia laitellaan, pistetään new scientist tiedesaittiin päätynyt asiallinen tutkimus joka näyttää kolesterolin merkitystä niin kakkostyypin diabetekseen kuin riskiin saada sydänongelmia. Tutkimuksen mukaan kehon kohonneet rasvatasot ovat tarkempi markkeri niin diabetekselle kuin sydän- ja verisuonitaudeille kuin pelkästään perimä, mutta tarkin tulos saadaan käyttämällä molempia.
Fat levels in blood predict risk of type 2 diabetes and heart disease
Measuring the levels of 184 fat molecules in the blood could improve how we assess people’s risk of developing diabetes and cardiovascular disease
Vielä tällä hetkellähän lääkärit arvioivat niin mahdollisten sydäntautiriskin sekä diabetesriskin mittaamalla ihmisen painoindeksin, verenpaineen, kolesteroli- ja verensokeritasot. Tutkimus antaa uutta painoarvoa nimenomaan veren kolesteroliarvoille mahdollisille ongelmille.
Laittaisitko sellaisen hyvin kontrolloidun RTC-tutkimuksen niin katsellaan vaikka yhdessä läpi, missä tuo ko. asia tulee ilmi. Ei siis sellaista, missä on pelkästään tutkittavara ryhmä ja verkkokiryhmä, vaan niiden muutkin muuttujat on kunnolla kontrolloitu. Esim ruuat on tehty tutkimuksen järjestäjien puolesta ja henkilöitä on muutenkin seuratta, että ylimäärästä ei syödä. Tuollaiset kotona tapahtuvat ylensyötiseurantatutkimukset eivät ole sieltä luotettavimmasta päästä RTC-tutkimuksia, vaikka ne sellaiseksi luetaan.
Kyllä käy kateeksi kuinka helposti tulee tekstistäsi olo ettätäysin asiallinen tutkimus on lytätty - niiden toimesta jotka vetävät lähes päivätyökseen LDL rasvaa ja pyrkivät promoamaan sitä muille -hmm, onkohan tässä jokin yhteys? Ja tosiaan lyttäys ei onnistunut.
Siis tuohan on ihan tuon Biotech firman mainos. Ei mitään muuta. Missä se tutkimus on?
No tätä kommentinvaihtoa seuratessa on kyllä ensisijaisesti tullut vähän sellainen mielikuva, että argumentti on ensisijaisesti "älkää kyseenalaistako virallista totuutta" ja toissijaisesti "miljoona kärpästä ei voi olla väärässä." Noin periaatteessa kun rahoittaa riittävästi tutkimusta, mistä osa tehdään samasta pohja-aineistosta (minkä laatu voi olla sitten mitä onkaan) niin sillä saa kyllä luotua tilanteen misä tonneittain tutkimusta todistaa sitä ja tätä ja tuota, mistä osa sitten luo itselleen kyseenalaistamattoman uskonkappaleen. Sen takia itseäni kiinnostaa ensisijaisesti se, minkälaisella toimintamekanismilla asioita selitetään - esimerkiksi fruktoosin aiheuttamat haitat on pystytty kyllä varsin uskottavasti selittämään sekä korrelaation että kausaliteetin osalta. Siitä huolimatta virallinen totuus vaahtoaa ensisijaisesti rasvoista - mikä on toki sikäli ihan näppärää, että se ei häiritse bisneksiä. Jos sokerin ja fruktoosin käyttöä alettaisiin rajoittamaan ihan kunnolla, niin se tuottaisi melkoisen paljon ongelmia tuotannolle, minkä markkinointi nojaa vähärasvaisuuteen. Koska kukaan ei ostaisi niitä tuotteita sen jälkeen ihan siitä syystä että ne maistuisivat todella pahalle.
Rasvatutkimuskentällä on käynyt niin, että jokaista neutraalia tutkimustulosta kohden tulee useita jotka kykenevät osoittamaan kovien rasvojen huonot vaikutukset terveydelle. Sitten mikäli tutkimusmassa alkaa näyttämään siltä, että kovia rasvoja kannattaa vetää oikein urakalla, eiköhän suosituksiakin muuteta.No tätä kommentinvaihtoa seuratessa on kyllä ensisijaisesti tullut vähän sellainen mielikuva, että argumentti on ensisijaisesti "älkää kyseenalaistako virallista totuutta" ja toissijaisesti "miljoona kärpästä ei voi olla väärässä." Noin periaatteessa kun rahoittaa riittävästi tutkimusta, mistä osa tehdään samasta pohja-aineistosta (minkä laatu voi olla sitten mitä onkaan) niin sillä saa kyllä luotua tilanteen misä tonneittain tutkimusta todistaa sitä ja tätä ja tuota, mistä osa sitten luo itselleen kyseenalaistamattoman uskonkappaleen. Sen takia itseäni kiinnostaa ensisijaisesti se, minkälaisella toimintamekanismilla asioita selitetään - esimerkiksi fruktoosin aiheuttamat haitat on pystytty kyllä varsin uskottavasti selittämään sekä korrelaation että kausaliteetin osalta. Siitä huolimatta virallinen totuus vaahtoaa ensisijaisesti rasvoista - mikä on toki sikäli ihan näppärää, että se ei häiritse bisneksiä. Jos sokerin ja fruktoosin käyttöä alettaisiin rajoittamaan ihan kunnolla, niin se tuottaisi melkoisen paljon ongelmia tuotannolle, minkä markkinointi nojaa vähärasvaisuuteen. Koska kukaan ei ostaisi niitä tuotteita sen jälkeen ihan siitä syystä että ne maistuisivat todella pahalle.
Toinen kysymys on tietysti se, että voidaanko ylipäätään osoittaa pelkästään yksi ainoa ongelmien aiheuttaja, vai olisiko kuitenkin niin, että niitä on todennäköisesti useampia ja ne vaikuttavat jollain tasolla myös toistensa tuottamiin riskeihin. Mutta ehkä kysymyksiä on turha esittää enää nykypäivänä, koska virallinen totuus tietää kertoa meille että siemenöljyt ovat kiva juttu ja hiilihydraatteja kuuluu vetää niin maan perusteellisen paljon ja asia on niin läpikotaisin tunnettua, että oikeastaan herää kysymys miksi ylipäätään haaskataan enää rahaa ja resursseja minkään tutkimiselle. Mehän tiedämme jo kaiken. Siis aivan kaiken... Ja vaikka ei tiedettäisikään niin tutkiminen on hyödytöntä, koska uudet löydökset eivät merkitse mitään koska se on vain yksittäinen anekdootti mitä kenenkään ei pidä ottaa vakavasti ihan siitä syystä että virallinen totuus(tm) kertoo toisin.
Ylistämäsi tutkimusmassa on täysin epidemiologista, eli ravintotieteissä sitä laarin pohjaa. Laita nyt väitteitesi tueksi edes yksi kunnollinen kliininen RTC-tutkimus, missä muuttujat on kontrolloitu kunnolla ja samalla näytetään että eläinperäiset rasvat ovat epäterveellisiä. Sen jälkeen voimme jatkaa tätä teskustelua. Olen ihan varma, että laita sen tutkimuksen, kuten aina ennekin olet toimittanut.
Mitäs tuossa sitten mielestäsi kerrotaan? Tutkimuksessa asia kerrotaan vielä tarkemmin
Sanoit että psoriasis "hävisi kokonaan". Se on täysin mahdollista, että tauti on ajoittain myös remissiossa. Kuuluu itseasiassa taudinkuvaan. Mutta että psoriasis olisi kokonaan parantunut? Siis niin että sitä ei enää koskaan tule missään tapauksessa? Näinhän se ei tietenkään ole. Kyllä valitettavasti sinulla on edelleen psoriasis, söitpä miten tahansa. Ja vaikka tauti olisi hetkittäin piilevänä.
ucbcares.fi
Niin kuin jo tuli todettua miljoonasta kärpäsestä... suositukset eivät yleensä muutu kovin herkästi, koska niissä on takana sen verran paljon bisnes- ja muita tarpeita, mikä myönnetään aivan avoimesti kun niitä tehdään. Meilläkin niitä oli tekemässä janari kuka otti rahaa Coca Cola Companyltä. Edelleen, jos tuota aikoo argumentoida niin silloin pitäisi nähdäkseni pystyä selittämään sekä korrelaatio että kausaliteetti samalla tavalla kun on pystytty tekemään esim. fruktoosin osalta. Mutta en nyt jatka tätä pidempään koska en nyt näe tätä kovin hedelmällisenä tilanteessa, missä arvovaltaa on sidottu niin paljon virallisen(r) totuuden(tm) taakse ettei sen ulkopuolella ole mahdollista löytyä mitään koskaan.
Mielestäni siinä sanotaan kutakuinkin että
Käytännössä kaikki siemenöjyt sisältävät suuren määrän linolihappoa. Spolereissa kuva, missä määrät.
Totta, joissain siemenöljyissä on paljon linolihappoa ja tottakai mitä enempi sitä syö niin sitä enemmän sitä hapettumiselle alttiimpaa (muihin rasvahappoihin verrattuna) rasvahappoa tällöin kropasta löytyy. Silti tuossa tutkimuksessa puhuttiin vaan ja ainoastaan linolihaposta. Edelleenkään ne siemenöljyt ei hapeta sitä LDL:ää vaan se linohappo on muita alttiimpi hapettumiselle.Käytännössä kaikki siemenöjyt sisältävät suuren määrän linolihappoa. Spolereissa kuva, missä määrät.
Tässä se sanotaana:
Again, this suggests is that eating more linoleic acid increases the oxidation of cholesterol within LDL particles further increasing atherosclerosis formation and the risk of coronary heart disease.
Tutkimuksen otsikossakin puhutaan Omega 6:sta siemenöjyissä. Miksi siinä pitäsi mainita muita happoja?
Saivartelua.. No sitä voit jatkaa ihan yksinäsi. (ps. tuossa hypoteesin esittävän kirjakauppiaan tutkimuksessa puhutaan linolihaposta, ei siemenöljyistä, näemmä puhutaan myös Omega-6 ja Omega-3 epätasapainosta)
Tämä oli vähän epäolennainen kommentti. Asiallisten tutkimusten infosta löytyy aina vähintään "conflict of intrest" tai vastaavaa tietoa, joka kertoo mikäli vaikkapa rahoitus on tullut tutkimuksen tulosten kannalta epäilyttävältä taholta. Lisäksi kaikista arvostetuimmat julkaisijat eivät vie tutkimusta julkisuuteen mikäli rahoituspuolella on ilmiselvää ongelmaa. Tämä on yksi syy miksi arvosteteimmat tiedejulkaisut ovat, noh, arvostettuja.
Yksi vanhimmista ja arvostetuimmista (BMJ) kiinnitti huomiota ongelmaan jo jonkin aikaa sitten. Ja muillakin on ollut kommentteja siihen liittyen. Kysymys on nyt lähinnä siitä, että mitä enemmän tutkimusrahoitus tulee bisneksen puolelta, sitä suurempi bisneksen vaikutusvalta on siihen mitä tuloksia ylipäätään julkaistaan ja kenelle rahaa ohjataan. Tuo on aivan ilmiselvä ongelma, mitä ei ratkaista pelkästään jonkinlaisella "conflict of interest"-lausumalla, mikä ei kuitenkaan olennaisesti vaikuta mihinkään.
Olen tullut aika kyyniseksi näiden asioiden suhteen. Ei siinä mitään sen isompaa salaliittoteoriaa ole, se on ihan suoraan esim. Fågelholmin omista lausumista - yksittäisillä tutkimustuloksilla ja löydöksillä ei ole käytännön merkitystä koska iso massa sanoo sitä sun tätä. Ja sama janari otti tutkimusrahaa Coca Cola Companyltä, yhtiöltä mikä on jäänyt kiinni todella härskistä tutkijoiden ostamisesta oman bisneksensä edistämiseksi. Me nyt vain elämme maailmassa missä raha ratkaisee paljon ja iso bisnes tekee kaikkensa suojellakseen omia rahavirtojaan - se ei ole mikään salaliitto, ennemmin aksiooma. Väärinkäsitysten välttämiseksi mainittakoon kuitenkin, että en ole mikään carnivore-intoilija, en noudata sellaista ruokavaliota enkä tällä tietoa myöskään sellaista erityisemmin puolusta. Mutta en myöskään puolusta valtavirtaa olevaa rasvateoriaa, minkä seurauksena suunnilleen kaikkeen ruokaketjussa lisätään fruktoosia, mitä ei kyllä oikein millään rehellisellä logiikalla voi sanoa terveelliseksi.
www.tervettaskeptisyytta.net
sarkasmia
pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
Miksi lainaat taas kerran tätä lääkkeisiin ja lääktetieteellisiin instrumentteihin tehtyä tutkimusta, kun olet laittanut ketjuun jo kertaalleen sen, missä aiheena on ravintotieteet. Minä kommentoin sitä jo aikaisemmin.Lauluja leivästä - Osa 2. - Tervettä skeptisyyttä
Edellisessä kirjoituksessa tarkasteltiin sitä, mistä niin sanotusti tutkimustyön leipä on peräisin ja millaisia reittejä se kulkee. Tarkastelimme myös syitä sille, miksi usein on vähiten huono vaihtoehto tehdä firmojen kanssa tutkimusyhteistyötä, mikäli niiden tuotteista/palveluista halutaan...
VINOUTTAVA RAHA
On selvää, että taloudelliset motiivit ovat yksi mahdollinen tiedettä vinouttava virhelähde. Mutta ilman mitään käsitystä vinouman suuruusluokasta, huoli jää pelkäksi sanahelinäksi. Kaivataan siis parempaa tietoa. Mikä on rahoituslähteen vinouttava vaikutus kvantitoituna, eli kovina numeroina mitattuna? Jos luku on suuri, tiedämme että kyse on suuresta ongelmasta, ja päinvastoin.
Tanskalais-kanadalais-australialainen (teollisuudesta riippumaton) tutkimusryhmä tarttui hiljattain tähän kysymykseen ja päätti koostaa aiheesta järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin. Tämä oli todellinen tutkimusten tutkimusten tutkimus! Ryhmä nimittäin veti yhteen aikaisempia meta-analyysejä ja järjestelmällisiä katsauksia (yht. 75kpl), jotka kattoivat yhteenlaskettuna yli 1500 tutkimusta lääkkeistä ja lääketieteellisistä laitteista. Tulokset julkaistiin vuonna 2017 Cochrane Collaborationin arvostetussa julkaisusarjassa. Tutkimuskysymys oli se, vaikuttaako rahoituslähde (julkinen vs. yksityinen) tutkimustulosten raportointiin. Tulos oli odotetusti, että kyllä se vaikuttaa! Tarkkaan ottaen, firman raha lisää suotuisan tuloksen todennäköisyyttä n. 30%. Tämä on katsojasta riippuen joko hyvä tai huono tulos. Jos ajatellaan, että n. 70% tutkimuksista on julkaistu hyvän tavan mukaan huolimatta firman rahoituksesta, ei se minun mielestäni mitenkään kovin hälyttävä tulos ole. Parantamisen varaa on, mutta asiat voisivat olla todellakin paljon huonommin. Totta puhuakseni, ennen tuota tutkimusta olisin voinut veikata numeron jopa suuremmaksi.
Jos taas 30% on mielestäsi huono tulos, tutkimus lievittää huolia toisellakin tapaa. Lukuarvon lisäksi, tutkijat katsoivat niitä tarkkoja mekanismeja, millä tämä firmoja suosiva taipumus muodostuu. He toteavat, että suurin osa on näkyvillä sille, joka vain tarkkaan katsoo. Jos esimerkiksi tutkimuksessa vertaillaan kahta lääkettä, kilpailijan lääkkeeseen saatetaan lipsauttaa vähän turhan pieni annos. Jos taas tulokset eivät muuten mairittele, niitä kaunistellaan sopivilla sanavalinnoilla. Ja niin edelleen.
Tämähän oli varmasti myös sinulle tuttu ?
Tästähän keskusteltiin jo melko kattavasti aikaisemmin. ilmeisesti sinulta tämä meni kokonaan ohi. Latetaan tähän vielä kertaalleen esimerkin kanssa.
academic.oup.com
Tutkimuksia tehdään paljon. Se on selvää varmasti kaikille. Epidemiologian osuus tehdystä tutkimuksesta on valtavan suuri. Näillä massoilla se oikea kliininen tukimus, tutkimus jolla on oikeasti merkitystä, hukkuu sinne massaan.
Voisitko ystävällisesti laittaa tämän tutkimuksen tänne, missä viestissäsi viittaat. En löydä sitä tuolta linkistä. Tästä nyt saa muteen kuvan, että olet vain Googlella hakenut hakusanoilla linkin, pastettanut tänne, kehunut sitä laadukkaaksi tutkimukseksi kuitenkaan itse edes lukematta sitä. Osoita, että olen väärässä.Kerta tässä iloisena tutkimuksia laitellaan, pistetään new scientist tiedesaittiin päätynyt asiallinen tutkimus joka näyttää kolesterolin merkitystä niin kakkostyypin diabetekseen kuin riskiin saada sydänongelmia. Tutkimuksen mukaan kehon kohonneet rasvatasot ovat tarkempi markkeri niin diabetekselle kuin sydän- ja verisuonitaudeille kuin pelkästään perimä, mutta tarkin tulos saadaan käyttämällä molempia.
Fat levels in blood predict risk of type 2 diabetes and heart disease
Measuring the levels of 184 fat molecules in the blood could improve how we assess people’s risk of developing diabetes and cardiovascular disease
Vielä tällä hetkellähän lääkärit arvioivat niin mahdollisten sydäntautiriskin sekä diabetesriskin mittaamalla ihmisen painoindeksin, verenpaineen, kolesteroli- ja verensokeritasot. Tutkimus antaa uutta painoarvoa nimenomaan veren kolesteroliarvoille mahdollisille ongelmille.
Joo siis nämä asiat on jo käsitelty aikaisemmin. Tahoja jotka rahoittavat tutkimuksia, on tuhansia ja taas tuhansia. Asiaa on jo käsitelty täällä:
www.nature.com
Voi hyvänen aika sentään. Ei sinun kanssa voi keskustella tieteestä, kun ihan täysin mielivaltaisesti torppaat käytännössä jokaisen tutkimuksen. Näkisin nimenomaisesti carnivore- ruokavalion kannattajilla samaisen ongelman laajemminkin, että nimeomaisesti tutkittu, luotettava tieto täytyy vain unohtaa tai kieltää. Koska sitähän tämäkin lainattu kommentti osoittaa. Yleisesti New Scientist saitin luotettavuus arvioidaan kohtuulliseksi, ja sen artikkelit ovat yleensä hyvin kirjoitettuja ja perustuvat kunnioitettavaan tieteeseen.
Tähän vielä tartun, eli korjataas näkemystäsi.Allaolevaan listaan kannattaa kiinnittä huomiota. On totta että tutkimus voi olla huono ( pätee miten tahansa tehtyyn tutkimukseen) mutta alla listattuna luotettavimmat tutkimustavat. Huomionarvoisena pitäisin etenkin meta-analyyseja, jotka kasaavat siis laajemmin saman aiheen tutkimuksia yhteen. Se että esimerkiksi väität kaikkia kohorttitutkimuksia täysin epäluotettaviksi, on vailla todellista pohjaa.
Puhutaan tieteestä. Laita se tutkimus missä nuo sinun edellä mainitsemat asiat kerrotaan. Vai etkö pysty? Ei tukimusta, ei tidettä. Elä ota nyt taas karnivorea tähän millään mukaan.
Kyllä. Totta puhut. Edelleen näistäkin ainut, mikä pystyy osoittamaan syy-seurassuhteen on tuo hyvin kontrolloitu satunnaistettu koe RTC. Sitähän minä olen alusta asti jankannut.Tähän vielä tartun, eli korjataas näkemystäsi.Allaolevaan listaan kannattaa kiinnittä huomiota. On totta että tutkimus voi olla huono ( pätee miten tahansa tehtyyn tutkimukseen) mutta alla listattuna luotettavimmat tutkimustavat. Huomionarvoisena pitäisin etenkin meta-analyyseja, jotka kasaavat siis laajemmin saman aiheen tutkimuksia yhteen. Se että esimerkiksi väität kaikkia kohorttitutkimuksia täysin epäluotettaviksi, on vailla todellista pohjaa.
Eli tässä on muutamia luotettavimpia tutkimusmenetelmiä, joita käytetään tieteellisessä tutkimuksessa:
- Satunnaistettu kontrolloitu koe (RCT): Tämä on yksi luotettavimmista menetelmistä, jossa osallistujat jaetaan satunnaisesti kahteen tai useampaan ryhmään, joista yksi saa tutkittavan hoidon ja toinen toimii kontrolliryhmänä.
- Meta-analyysi: Tämä menetelmä yhdistää useiden tutkimusten tulokset yhdeksi analyysiksi, mikä lisää tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä.
- Pitkittäistutkimus: Tässä menetelmässä seurataan samoja yksilöitä pitkän ajan kuluessa, mikä mahdollistaa muutosten ja syy-seuraussuhteiden tarkastelun.
- Kohorttitutkimus: Tämä on havainnoiva tutkimus, jossa seurataan tiettyä ryhmää ihmisiä ajan kuluessa ja tarkastellaan, miten tietyt altistukset vaikuttavat heidän terveyteensä.
- Kaksoissokkotutkimus: Tässä menetelmässä sekä tutkijat että osallistujat eivät tiedä, kuka saa tutkittavan hoidon ja kuka saa lumelääkkeen, mikä vähentää harhan mahdollisuutta.
- Laadullinen tutkimus: Tämä menetelmä keskittyy ihmisten kokemusten ja näkökulmien ymmärtämiseen syvällisesti, ja se käyttää usein haastatteluja ja havainnointia aineiston keräämiseen.
Tutkimus – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Eikai kukaan nyt väitäkkään että kaikki, mutta joko katsoit tämän tukimuksen Conflict of Interest listan läpi. Kirjoitin siitä pitkän kirjoituksen, minkä kokonaan sivutit ainakin toistaiseksi. Koko teksiti viestissä #994.
academic.oup.com
