Varoitus "carnivore" dieetistä

[vindicator rapeto]

Tämmöiset jutut paljastaa, ettet tiedä tieteestä mitään.

Sci-Hub - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kaikki tieteelliset tutkimukset eivät päädy Sci-Hubiin. Monet tutkimukset jäävät edelleen maksumuurin taakse, erityisesti suurten tieteellisten kustantajien hallinnoimissa lehdissä. Vaikka Sci-Hub tarjoaa pääsyn moniin tutkimuksiin, se ei kata kaikkia julkaisuja, ja monet yliopistot ja tutkimuslaitokset tilaavat edelleen pääsyn tieteellisiin lehtiin ja tietokantoihin.

Edit: lisäksi sci-hub on ollut tauolla: Reddit - Dive into anything

 

[vindicator rapeto]

..

 

[Kansanparantaja]

Väitteesi on väärä, ellei sitten ole tarkoituksena syödä suunnilleen teholimppareita, karkkia ja todella, todella reilusti pelkkää ultraprosessoituja pullia tai muutoin ultraprosessoituja vaaleita jauhoja.

Mitä väärää tuossa on. Tyypin 2 diabetes tulee ainostaan syömällä hiilihydraatteja. Ei millään muulla tavalla.

Hiilareita on turha niputtaa samaan nippuun, todella iso osa näistä on todella terveellisiä, tämän todistaa lukuisat tutkimuksetkin, mutta myös väestöpohjalliset kokemukset ruokasuositusten muutoksista ( esim. sydänkohtaukset vähenivät kun kovien rasvojen haitallisuus havaittiin ja jopa Suomessa muutettiin ruokasuosituksia että kovien rasvojen osuutta vähennetään. Tämä oli jo 1970-80 luvulla).

Aivan samalla tavallla ne kaikki sulavat hiilihydraatit metabolisoituvat glukoosiksi elimistössä. Meinaat, että tämä muutos oli pelkästään sen avulla, että vaihdettiin eläinperäiset rasvat kasviversioihin, mitään muuta ei tehty?

Rasvasota täydessä vauhdissa 1970-luvulla

Margariini peittosi voin suomalaisten ruokapöydässä.

yle.fi

Rasvakeskustelu – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Sekin pitää huomioida että tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet punaisen lihan kulutuksen olevan yhteydessä kakkostyypin diabeteksen kehittymiseen.

Tällaisen tutkimuksen haluaisi varmansti moni muukin nähdä. Jäätelö ja hukkumiskuolemat.

 

[vindicator rapeto]

Mitä väärää tuossa on. Tyypin 2 diabetes tulee ainostaan syömällä hiilihydraatteja. Ei millään muulla tavalla.


Aivan samalla tavallla ne kaikki sulavat hiilihydraatit metabolisoituvat glukoosiksi elimistössä. Meinaat, että tämä muutos oli pelkästään sen avulla, että vaihdettiin eläinperäiset rasvat kasviversioihin, mitään muuta ei tehty?

Rasvasota täydessä vauhdissa 1970-luvulla

Margariini peittosi voin suomalaisten ruokapöydässä.

yle.fi

Rasvakeskustelu – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Tällaisen tutkimuksen haluaisi varmansti moni muukin nähdä. Jäätelö ja hukkumiskuolemat. ihmisen elimistö on kehittynyt niin, että se voi käyttää sokeria energiana. Sokeri, erityisesti glukoosi, on yksi tärkeimmistä energianlähteistä keholle. Kun syömme hiilihydraatteja, ne hajoavat glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon ja kulkeutuu soluihin. Solut käyttävät glukoosia energian tuottamiseen soluhengityksen kautta.

Ihmisen elimistö on vuosimiljoonien aikana kehittynyt niin, että se voi käyttää sokeria energiana. Sokeri, erityisesti glukoosi, on yksi tärkeimmistä energianlähteistä keholle. Kun syödään hiilihydraatteja, ne hajoavat glukoosiksi joka imeytyy verenkiertoon ja kulkeutuu soluihin. Solut käyttävät glukoosia energian tuottamiseen soluhengityksen kautta. Eli mitään pahaa siinä ei ole, että käytetään hiilihydraattia energiana, me ollaan oikeasti totuttu siihen. Ongelmia aiheuttaa sitten etenkin länsimaisittain aivan liian suuret kerta-annokset sekä tarpeeseen nähden myös liiallinen saanti.

Glukoosi on erityisen tärkeä energianlähde aivoille ja lihaksille, erityisesti intensiivisen fyysisen aktiivisuuden aikana. Insuliini on haiman tuottama hormoni, ja auttaa säätelemään glukoosin määrää veressä ja varmistaa, että solut saavat tarvitsemansa energian. Eli meillä on järjestelmät kunnossa sen suhteen. Hiilareita on turha demonisoida, vika löytynee tapauskohtaisesti sitten lusikan ja pöydän välistä, viittaan nyt syömismääriin, osin myös vaikkapa tehojuomiin yms.

Diabetes2- tapaukset ovat lisääntyneet, toisaalta niin on lihankulutuskin. Ja sekin pitää huomioida että punaisen lihan liiallinen kulutus voi vaikuttaa diabeteksen syntyyn monellakin tavalla. Yksi on punaisen lihan tyydyttyneet rasvat jotka lisäävät insuliiniresistenssiä, mikä siis tarkoittaa ettei keho pysty käyttämään insuliinia tehokkaasti verensokerin hallintaan.

Punainen liha lisää myös tulehdusta elimistössä, mikä on yhteydessä korkeampaan diabeteksen riskiin, samoin hemirauta edistää oksidatiivista stressiä, ja punaisessa lihassa tätä on runsaasti.

Tähän ketjuun on jo linkattu tutkimukset jotka osoittavat selkeästi tutkimukset aiheesta, toista kertaa en niitä ala postailemaan.

Suomalaiset syövät muuten keskimäärin 75 kiloa lihaa vuodessa. Pitkään jatkunut nousu tuon suhteen näyttäisi olevan kääntymässä, aika näyttää.

 

[Kansanparantaja]

Ihmisen elimistö on vuosimiljoonien aikana kehittynyt niin, että se voi käyttää sokeria energiana. Sokeri, erityisesti glukoosi, on yksi tärkeimmistä energianlähteistä keholle. Kun syödään hiilihydraatteja, ne hajoavat glukoosiksi joka imeytyy verenkiertoon ja kulkeutuu soluihin. Solut käyttävät glukoosia energian tuottamiseen soluhengityksen kautta. Eli mitään pahaa siinä ei ole, että käytetään hiilihydraattia energiana, me ollaan oikeasti totuttu siihen. Ongelmia aiheuttaa sitten etenkin länsimaisittain aivan liian suuret kerta-annokset sekä tarpeeseen nähden myös liiallinen saanti.

Katsotko sen minun laittaman isotooppianalyysitutkimuksen. Siinä taas kiistattomasti osoitetaan aivan toista. Ihminen on viimeisen 2 miljoonan vuoden aikana kehittynyt hyper carnivoreksi. Hiilihydraatit eivät todellakaan ole ihmisille välttämättömiä. Jos muuta väität niin laita nyt yksi tutkimus noiden väitteitesi tueksi. Ihminen ei viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana syönyt koskaan näin paljoa hiilihydraattteja kuin nyt syödään ja se kyllä näkyy. Montako kertaa tästä samasta asiasta pitää sinun kanssa vääntää. Aina samat ideologiset väitteet, eikä yhtään mitään väitteiden tueksi.

Tässä vielä kertaalleen se isotooppitutkimus. Tuo vastaava tilalle, jos väität muuta

Stable isotopes reveal patterns of diet and mobility in the last Neandertals and first modern humans in Europe - Scientific Reports

Correlating cultural, technological and ecological aspects of both Upper Pleistocene modern humans (UPMHs) and Neandertals provides a useful approach for achieving robust predictions about what makes us human. Here we present ecological information for a period of special relevance in human...

www.nature.com

Siellä se homo sapiens on muiden hiilareidenmussuttajien kanssa samssa kastissa. Mukana hyeena, susi ja leijona. Kaikki tunnetusti vetävät paljon hiilihydraatteja nykyään naamaan. Eikö vain?

Application of nutrient essentiality criteria to dietary carbohydrates - PubMed

The purpose of the present review is to describe how human physiology at very low carbohydrate intakes relates to the criteria for nutritional essentiality. Although we did not limit ourselves to one particular type or function of carbohydrates, we did primarily focus on glucose utilisation as...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

Voin kääntää alla olevat teksit, jos kääntäjä ei toimi. Laita vaan viestiä.

In the general population, the human body is able to endogenously synthesise carbohydrates, and does not show signs of deficiency in the absence of dietary carbohydrates.

Ketosis may be considered a physiological normal state due to its occurrence in infants in addition to at very low carbohydrate intakes. Although sources of dietary carbohydrates can provide beneficial micronutrients, no signs of micronutrient deficiencies have been reported in clinical trials of low-carbohydrate ketogenic diets.

Nyt laitat sen tutkimuksen, missä sanotaan, että ne hiilihydraatit ovat ihmiselle välttämättömiä. Muuten ole jatkossa tästä asiasta hiljaa, kun se on sinulle taas kertaalleen näytetty, että näin ei ole.

Glukoosi on erityisen tärkeä energianlähde aivoille ja lihaksille, erityisesti intensiivisen fyysisen aktiivisuuden aikana. Insuliini on haiman tuottama hormoni, ja auttaa säätelemään glukoosin määrää veressä ja varmistaa, että solut saavat tarvitsemansa energian. Eli meillä on järjestelmät kunnossa sen suhteen. Hiilareita on turha demonisoida, vika löytynee tapauskohtaisesti sitten lusikan ja pöydän välistä, viittaan nyt syömismääriin, osin myös vaikkapa tehojuomiin yms.

Niin glukoosi on tärkeää aivoille ja esim kiveksille. Siksi ihmisellä on glukoneogeneesi, mikä pitää huolen, että glukoosia on aina oikea määrä verenkierrossa eikä koskaan liikaa. Hiilihydraatteja ei tarvi hankkia ruuan kautta.

Diabetes2- tapaukset ovat lisääntyneet, toisaalta niin on lihankulutuskin. Ja sekin pitää huomioida että punaisen lihan liiallinen kulutus voi vaikuttaa diabeteksen syntyyn monellakin tavalla. Yksi on punaisen lihan tyydyttyneet rasvat jotka lisäävät insuliiniresistenssiä, mikä siis tarkoittaa ettei keho pysty käyttämään insuliinia tehokkaasti verensokerin hallintaan.
Punainen liha lisää myös tulehdusta elimistössä, mikä on yhteydessä korkeampaan diabeteksen riskiin, samoin hemirauta edistää oksidatiivista stressiä, ja punaisessa lihassa tätä on runsaasti.

Lihankulutuksella ei ole mitään tekemistä tyypin 2 diabeteksen kanssa. Epidemiologiassa se toki pitää paikkansa, kun liha niissä tutkimuksissa on kinkku pizzassa, pihvi hanpurilaisen välissä. Vika ei ole siinä muussa sonnassa mitä niiden ohessa syödään, eihän?
Punainen liha ei aiheuta tulehdusta muissa kuin niissä sinun epidemiologisissa tutkimuksissa. Niin mitä paskaa niihin prosessoituihin lihoihin laitetaan, ai niin viljoja ja hiilihydraatteja. Ne nostavat tulehdusarvoja. Puhdas punainen liha ei.

The Effects of Red Meat Intake on Inflammation Biomarkers in Humans: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials - PMC

Red meat is currently implicated to promote inflammation and compromise immune function. However, the consistency of the effects of red meat on these indices requires systematic assessment. Therefore, we conducted a systematic review and ...

pmc.ncbi.nlm.nih.gov

"There is a paucity of RCT-based research on red meat intake and a complete profile of inflammatory and especially anti-inflammatory markers. Results from our meta-analyses of RCTs suggest that total and mixed, but not unprocessed, red meat intakes affected blood CRP concentrations."

Tähän ketjuun on jo linkattu tutkimukset jotka osoittavat selkeästi tutkimukset aiheesta, toista kertaa en niitä ala postailemaan.

Hyvä. Emme kaipaakkaan enää yhtään epidemiologista tutkimusta tähän ketjuun. Sinä et ole laittanut yhtään, siis yhtään kliinistä tutkimusta koko kerjun aikana. Sinulle pitäisi kyllä järjestää paraati tuosta suorituksesta. Keskustellaan ravinnosta ja mies kehtaa väittää olevansa oikessa, kun tukenaan on tukku epidemiologisia tutkimuksia.

Suomalaiset syövät muuten keskimäärin 75 kiloa lihaa vuodessa. Pitkään jatkunut nousu tuon suhteen näyttäisi olevan kääntymässä, aika näyttää.

Lihaa pitäisi syödä vieläkin enemmän ja vähetää hiilareiden osuutta.

Muista nyt nämä asiat ja elä jaksa enää kertaakaan näistä jauhaa, jos et oikeasti tuo nyt mitään kliinistä tutkimusta väitteidesi tueksi.

 

[El Toro]

Diabetes2- tapaukset ovat lisääntyneet, toisaalta niin on lihankulutuskin. Ja sekin pitää huomioida että punaisen lihan liiallinen kulutus voi vaikuttaa diabeteksen syntyyn monellakin tavalla. Yksi on punaisen lihan tyydyttyneet rasvat jotka lisäävät insuliiniresistenssiä, mikä siis tarkoittaa ettei keho pysty käyttämään insuliinia tehokkaasti verensokerin hallintaan.

Punainen liha lisää myös tulehdusta elimistössä, mikä on yhteydessä korkeampaan diabeteksen riskiin, samoin hemirauta edistää oksidatiivista stressiä, ja punaisessa lihassa tätä on runsaasti.

Tähän ketjuun on jo linkattu tutkimukset jotka osoittavat selkeästi tutkimukset aiheesta, toista kertaa en niitä ala postailemaan.

Suomalaiset syövät muuten keskimäärin 75 kiloa lihaa vuodessa. Pitkään jatkunut nousu tuon suhteen näyttäisi olevan kääntymässä, aika näyttää.

Punaisen lihan tilastoitu kulutus on ollut suunnilleen sama 70-luvulta asti, miten se sopii teoriaasi? Tilastot kun ovat ruholihana niin tuosta tulee suunnilleen jotain 80g/pv, aika vähän.

 

[forerunner]

Punaisen lihan tilastoitu kulutus on ollut suunnilleen sama 70-luvulta asti, miten se sopii teoriaasi? Tilastot kun ovat ruholihana niin tuosta tulee suunnilleen jotain 80g/pv, aika vähän.

Toisaalta 70-luvulta noihin lihansyönnin huippuvuosiin 2011-2016 on noin 60% ero syödyn lihan määrässä ja yli 30% punaisen lihan määrässä.

 

[latexii]

Vastaan vähän vanhaan viestiin mutta menkööt.

Kerrotko enemmän mitä tarkoitat tuolla, että insuliini on enemmänkin jarru kuin aktivaattori?

Insuliini nähdään enemmän jarruna mm. siksi koska sen PÄÄASIALLISET vaikutukset liittyvät enemmän energian varastointiin kuin vapauttamiseen. Energianvarastoinnissa insuliini edistää glukoosin varastointia glykogeenina maksassa ja lihaksissa, sekä rasvan varastointia rasvakudoksessa. Nuo voi hidastaa energiantuotantoa koska se estää energian vapauttamista.

Mitokondriot eivät voi käyttää glukoosia ja rasvaa yhtäaikaa energian tuontatoon. Jompi kumpi jää aina paitsioon rasva tai glukoosi.

Randle cycle - Wikipedia

en.wikipedia.org

Eipäs. Esim. Randle Cyclen mukaan elimistö voi todellakin käyttää rasvaa, että glukoosia energianlähteenä mutta ne KILPAILEE toistensa kanssa. Molemmat energialähteet ovat käytettävissä ja saatavilla, mutta solujen tarve määrittää kumpaa käytetään. Jos glukoositasot on korkealla esim. safkaamisen jälkeen niin insuliinin vaikutuksesta glukoosi voi syrjättää rasvahappojen käytön jos rasvahappoja on runsaasti saatavilla niin solut voivat valita rasvan energialähteeksi jolloin glukoosin käyttö vähenee. Intensiivisessä liikunnassahan noita voidaan molempia käyttää yht'aikaa, mutta toista voi olla ENEMMÄN käytössä riippuen energiantarpeesta ja aineenvaihdunnan tilasta.

Mitokondriot voivat siis käyttää glukoosia ja rasvaa yhtäaikaisesti energian tuotantoon ja sen prosessi perustuu eri metabolisiin reitteihin. Kannattaa tutustua Insuliinin ja glukagonin, sekä substraatin mekanismeihin.

Yhdessä käytön mahdollisuus perustuu mekanismiltaan glukoosin metaboliaan. Glukoosi pilkotaan glykolyysissä -> syntyy pyruvaattia -> pyruvaatti siirtyy mitokondrioihin ja siellä se muuttuu asetyylikoentsyymi A . Rasvan metaboliassa taas rasvahappojen b-oksidaatio tapahtuu mitokondrioissa missä ne pilkotaan samaan asetyylimuotoon. Asetyylikoentsyymi A (glukoosista ja rasvasta) osallistuu sitruunahappokokiertoon ja sieltä ne siirtyy tuottamaan ATP:tä.

 

[Paskisti]

Katsotko sen minun laittaman isotooppianalyysitutkimuksen. Siinä taas kiistattomasti osoitetaan aivan toista. Ihminen on viimeisen 2 miljoonan vuoden aikana kehittynyt hyper carnivoreksi. Hiilihydraatit eivät todellakaan ole ihmisille välttämättömiä. Jos muuta väität niin laita nyt yksi tutkimus noiden väitteitesi tueksi. Ihminen ei viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana syönyt koskaan näin paljoa hiilihydraattteja kuin nyt syödään ja se kyllä näkyy.

Application of nutrient essentiality criteria to dietary carbohydrates - PubMed

The purpose of the present review is to describe how human physiology at very low carbohydrate intakes relates to the criteria for nutritional essentiality. Although we did not limit ourselves to one particular type or function of carbohydrates, we did primarily focus on glucose utilisation as...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

Voin kääntää alla olevat teksit, jos kääntäjä ei toimi. Laita vaan viestiä.

In the general population, the human body is able to endogenously synthesise carbohydrates, and does not show signs of deficiency in the absence of dietary carbohydrates.

Ketosis may be considered a physiological normal state due to its occurrence in infants in addition to at very low carbohydrate intakes. Although sources of dietary carbohydrates can provide beneficial micronutrients, no signs of micronutrient deficiencies have been reported in clinical trials of low-carbohydrate ketogenic diets.

Nyt laitat sen tutkimuksen, missä sanotaan, että ne hiilihydraatit ovat ihmiselle välttämättömiä. Muuten ole jatkossa tästä asiasta hiljaa, kun se on sinulle taas kertaalleen näytetty, että näin ei ole.


Niin glukoosi on tärkeää aivoille ja esim kiveksille. Siksi ihmisellä on glukoneogeneesi, mikä pitää huolen, että glukoosia on aina oikea määrä verenkierrossa eikä koskaan liikaa. Hiilihydraatteja ei tarvi hankkia ruuan kautta.


Lihankulutuksella ei ole mitään tekemistä tyypin 2 diabeteksen kanssa. Epidemiologiassa se toki pitää paikkansa, kun liha niissä tutkimuksissa on kinkku pizzassa, pihvi hanpurilaisen välissä. Vika ei ole siinä muussa sonnassa mitä niiden ohessa syödään, eihän?
Punainen liha ei aiheuta tulehdusta muissa kuin niissä sinun epidemiologisissa tutkimuksissa. Niin mitä paskaa niihin prosessoituihin lihoihin laitetaan, ai niin viljoja ja hiilihydraatteja. Ne nostavat tulehdusarvoja. Puhdas punainen liha ei.

The Effects of Red Meat Intake on Inflammation Biomarkers in Humans: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials - PMC

Red meat is currently implicated to promote inflammation and compromise immune function. However, the consistency of the effects of red meat on these indices requires systematic assessment. Therefore, we conducted a systematic review and ...

pmc.ncbi.nlm.nih.gov

"There is a paucity of RCT-based research on red meat intake and a complete profile of inflammatory and especially anti-inflammatory markers. Results from our meta-analyses of RCTs suggest that total and mixed, but not unprocessed, red meat intakes affected blood CRP concentrations."


Hyvä. Emme kaipaakkaan enää yhtään epidemiologista tukimusta tähän ketjuun. Sinä et ole laittanut yhtään, siis yhtään kliinistä tutkimusta koko kerjun aikana. Sinulle pitäisi kyllä järjestää paraati tuosta suorituksesta. Keskustellaan ravinnosta ja mies kehtaa väittää olevansa oikessa, kun tukenaan on tukku epidemiologisia tutkimuksia.


Lihaa pitäisi syödä vieläkin enemmän ja vähetää hiilareiden osuutta.

Muista nyt nämä asiat ja elä jaksa enää kertaakaan näistä jauhaa, jos et oikeasti tuo nyt mitään kliinistä tutkimusta väitteidesi tueksi.

Hiilarit eivät ole välttämättömiä mutta ei ole lihakaan. Se että jotain syödään aivan liikaa aiheuttaa aina ongelmia. Melestäni sekoitat väittelyissä kaksi asiaa: tarpeellisuus ja ylensyönti. Se että karnivore on perustelujesi pohjalta terveellinen, ei poista sitä että muunkinlainen ruokavalio voi olla terveellinen. Eikä hiilarien syönti ole epäterveellistä, ellei niitä syö liikaa ja/tai laaduttomia. Väittäisin että lihansyöntikään ei ole terveellistä jos sitä syödään liian yksipuolisesti ja aivan liikaa (esim joka päivä naudan sisäfilettä 1,5kg, sian kyljyksia 500g ja siihen kaveriksi neljä pakettia pekonia). Sama koskee hiilareita.

Haluaisin tiedää miksi epidemiologisia tutkimuksia tehdään jos ne ei kelpaa mihinkään? Yksinomaan pönkittämään tiettyjä agendoja? Jos näin on niin kuulostaa jo hieman salaliittoilulta varsinkin kun miettii paljonko niitä tehdään vuosittain. Jos niistä on jotain hyötyä niin kuulisin mielelläni siitä jotta ymmärrän miksi ne ei kelpaa tähän keskusteluun mutta kelpaa johonkin muuhun tieteelliseen toimintaan kelpaisivat.

Mistä Carnivoressa muuteen saadaan kaikki vitamiinit ja muut mitä oletetaan olevan tarpeellisia ihmiselle?

 

[Kansanparantaja]

Eipäs. Esim. Randle Cyclen mukaan elimistö voi todellakin käyttää rasvaa, että glukoosia energianlähteenä mutta ne KILPAILEE toistensa kanssa. Molemmat energialähteet ovat käytettävissä ja saatavilla, mutta solujen tarve määrittää kumpaa käytetään. Jos glukoositasot on korkealla esim. safkaamisen jälkeen niin insuliinin vaikutuksesta glukoosi voi syrjättää rasvahappojen käytön jos rasvahappoja on runsaasti saatavilla niin solut voivat valita rasvan energialähteeksi jolloin glukoosin käyttö vähenee. Intensiivisessä liikunnassahan noita voidaan molempia käyttää yht'aikaa, mutta toista voi olla ENEMMÄN käytössä riippuen energiantarpeesta ja aineenvaihdunnan tilasta.

Mitokondriot käyttää glukoosia ja rasvaa yhtäaikaisesti energian tuotantoon ja sen prosessi perustuu eri metabolisiin reitteihin. Kannattaa tutustua Insuliinin ja glukagonin, sekä substraatin mekanismeihin.

Yhdessä käytön mahdollisuus perustuu mekanismiltaan glukoosin metaboliaan. Glukoosi pilkotaan glykolyysissä -> syntyy pyruvaattia -> pyruvaatti siirtyy mitokondrioihin ja siellä se muuttuu asetyylikoentsyymi A . Rasvan metaboliassa taas rasvahappojen b-oksidaatio tapahtuu mitokondrioissa missä ne pilkotaan samaan asetyylimuotoon. Asetyylikoentsyymi A (glukoosista ja rasvasta) osallistuu sitruunahappokokiertoon ja sieltä ne siirtyy tuottamaan ATP:tä.

Oikeassa olet. Itsekin korjasin tämä virheellisen teksin pari vietiä tuon jälkeen oikeaksi, kun virkistin itsekin tuon osalta muistia.

Randle Cycle toimii tuossa eräänlaisena lukkona solussa ja estää glokoosin pääsyn soluun, jos sillä on jo energiaa tarpeeksi. Jos tätä toimintoa ei olisi tuhoaisi tuo ylimääräinen glukoosi solun. Sen johdosta se ylimääräinen sokeri saa kiertää verenkierrossa ja tehdä siellä tuhojaan, sillä ne solut on helpompi uudistaa.

 

[forerunner]

Mistä Carnivoressa muuteen saadaan kaikki vitamiinit ja muut mitä oletetaan olevan tarpeellisia ihmiselle?

Ainakin tämän ketjun juttuja seeuranneena olen oppinut että kaikki saadaan ja ne mitä jää puuttumaan ei ole tarpeellista ihmiselle

 

[latexii]

Oikeassa olet. Itsekin korjasin tämä virheellisen teksin pari vietiä tuon jälkeen oikeaksi, kun virkistin itsekin tuon osalta muistia.

Randle Cycle toimii tuossa eräänlaisena lukkona solussa ja estää glokoosin pääsyn soluun, jos sillä on jo energiaa tarpeeksi. Jos tätä toimintoa ei olisi tuhoaisi tuo ylimääräinen glukoosi solun. Sen johdosta se ylimääräinen sokeri saa kiertää verenkierrossa ja tehdä siellä tuhojaan, sillä ne solut on helpompi uudistaa.

Ei se lukkona toimi, eli ei siis täysin blokkaa... Se vaan estää isolla kädellä glukoosin pääsyä soluihin, koska siellä on rasvahapot sillä hetkellä ensisijaisena lähteenä. Jos glukoosia jää mainitsemallasi tavalla verenkiertoon niin silloin ei puhuta enään mistään randle cyclestä, vaan ihan häiriöstä glukoosinsäätelyssä. (kuten insuliiniresistenssistä)

 

[Kansanparantaja]

Hiilarit eivät ole välttämättömiä mutta ei ole lihakaan. Se että jotain syödään aivan liikaa aiheuttaa aina ongelmia. Melestäni sekoitat väittelyissä kaksi asiaa: tarpeellisuus ja ylensyönti.

Haluaisin tiedää miksi epidemiologisia tutkimuksia tehdään jos ne ei kelpaa mihinkään? Yksinomaan pönkittämään tiettyjä agendoja? Jos näin on niin kuulostaa jo hieman salaliittoilulta varsinkin kun miettii paljonko niitä tehdään vuosittain. Jos niistä on jotain hyötyä niin kuulisin mielelläni siitä jotta ymmärrän miksi ne ei kelpaa tähän keskusteluun mutta kelpaa johonkin muuhun tieteelliseen toimintaan kelpaisivat.

Mistä Carnivoressa muuteen saadaan kaikki vitamiinit ja muut mitä oletetaan olevan tarpeellisia ihmiselle?

Hiilarit ei ole välttämättömiä, niin mitä me sitten syödään? Jos liha jätetään pois, niin mitä jää jäljelle?

Hiilihydraatit eivät ole tarpeellisia ja vaikka me niitä siedämme niin se ei silti tarkoita, että niitä kannattaa syödä. Ongelmaksi ne muodostuu, todella vasta siinä vaiheessa kun niitä vedetään ns. maximit.

Se että karnivore on perustelujesi pohjalta terveellinen, ei poista sitä että muunkinlainen ruokavalio voi olla terveellinen. Eikä hiilarien syönti ole epäterveellistä, ellei niitä syö liikaa ja/tai laaduttomia. Väittäisin että lihansyöntikään ei ole terveellistä jos sitä syödään liian yksipuolisesti ja aivan liikaa (esim joka päivä naudan sisäfilettä 1,5kg, sian kyljyksia 500g ja siihen kaveriksi neljä pakettia pekonia). Sama koskee hiilareita.

Totta. Olen useaan otteeseen itsekin sanonut, että kasvispainotteisellakin ruokavaliolla voi elää aivan tervettä elämää. Tein itsekin sitä 10 vuotta. Nyt kun olen kokeillut carnivorea, voin sanoa, että en enää ikinä ala syömään pelkkiä kasviksia. Sen verran on kaikilla mittareilla oma hyvinvointi parantunut. Noh, joku pitää sitä korkeaa LDL-kolesterolia huonona puolena.
Tutustu tuohon isotooppitutkimukseen. Latoin sen pari viestiä sitten. Liha ja rasva on se mitä ihmiset on käytännössä ennen maanvilejyn yleistymistä syöneet. Siinä parissa miljoonassa vuodessa meidän keho on adaptoitunut täysin siihen. Ei hiilihydraatit ole kuuluneet ihmisen ruokavalioon koskaan tälläisessa mittakaavassa. Haastan sinut syömään 1kg lihaa päivässä. Se on aika tiukka setti. Siis oikeaa lihaa, ei mitään prosessoitua pasketta. Tässä nyt heken vetänyt OMAD-tyylilla ja ei ole vielä kertaakaan kilo uponnut, 800g tekee tiukkaa. Tuolla pärjää helposti 24h.

Haluaisin tiedää miksi epidemiologisia tutkimuksia tehdään jos ne ei kelpaa mihinkään? Yksinomaan pönkittämään tiettyjä agendoja? Jos näin on niin kuulostaa jo hieman salaliittoilulta varsinkin kun miettii paljonko niitä tehdään vuosittain. Jos niistä on jotain hyötyä niin kuulisin mielelläni siitä jotta ymmärrän miksi ne ei kelpaa tähän keskusteluun mutta kelpaa johonkin muuhun tieteelliseen toimintaan kelpaisivat.

Epidemiologiset tutkimukset on hyviä osoittamaan hypoteesin, sitä varten ne on. Sen jälkeen se hypoteesi pitäisi todistaa vääräksi kliinisellä kokeella. Jos sitä ei voi osoitata vääräksi, niin silloin se toimii. Näin oikeat tutkijat toimivat. Miksi tutkijat ja niitä rahoittavat yritykset käyttäisivät kymmeniä miljoonia euroja kliisiin tutkimuksiin, kun nimeä itselle (tutkija) ja tutkimukselle saadaan aivan yhtä hyvin epidemiologian avullakin. Paljon helpommin ja lyhyessä ajassa. Lisäksi niitä on todella helppo tehdä, kun kyselyaineistoja löytyy jo valmiiksi älytön määrä. Lisäksi noilla saavutetaan se haluttu vaikutus niiden ihmisten mielissä, jotka alaa eivät tunne. Sen näkee jo tästä ketkusta. Lehdistöön nuo uppoaa jo sellaisenaan, kuten iltapäivälehdistäkin saa lukea. Tavoite saavutettu.

 

[Pepo]

Hiilarit ei ole välttämättömiä, niin mitä me sitten syödään? Jos liha jätetään pois, niin mitä jää jäljelle?

Hiilihydraatit eivät ole tarpeellisia ja vaikka me niitä siedämme niin se ei silti tarkoita, että niitä kannattaa syödä. Ongelmaksi ne muodostuu, todella vasta siinä vaiheessa kun niitä vedetään ns. maximit.


Totta. Olen useaan otteeseen itsekin sanonut, että kasvispainotteisellakin ruokavaliolla voi elää aivan tervettä elämää. Tein itsekin sitä 10 vuotta. Nyt kun olen kokeillut carnivorea, voin sanoa, että en enää ikinä ala syömään pelkkiä kasviksia. Sen verran on kaikilla mittareilla oma hyvinvointi parantunut. Noh, joku pitää sitä korkeaa LDL-kolesterolia huonona puolena.
Tutustu tuohon isotooppitutkimukseen. Latoin sen pari viestiä sitten. Liha ja rasva on se mitä ihmiset on käytännössä ennen maanvilejyn yleistymistä syöneet. Siinä parissa miljoonassa vuodessa meidän keho on adaptoitunut täysin siihen. Ei hiilihydraatit ole kuuluneet ihmisen ruokavalioon koskaan tälläisessa mittakaavassa. Haastan sinut syömään 1kg lihaa päivässä. Se on aika tiukka setti. Siis oikeaa lihaa, ei mitään prosessoitua pasketta. Tässä nyt heken vetänyt OMAD-tyylilla ja ei ole vielä kertaakaan kilo uponnut, 800g tekee tiukkaa. Tuolla pärjää helposti 24h.


Epidemiologiset tutkimukset on hyviä osoittamaan hypoteesin, sitä varten ne on. Sen jälkeen se hypoteesi pitäisi todistaa vääräksi kliinisellä kokeella. Jos sitä ei voi osoitata vääräksi, niin silloin se toimii. Näin oikeat tutkijat toimivat. Miksi tutkijat ja niitä rahoittavat yritykset käyttäisivät kymmeniä miljoonia euroja kliisiin tutkimuksiin, kun nimeä itselle (tutkija) ja tutkimukselle saadaan aivan yhtä hyvin epidemiologian avullakin. Paljon helpommin ja lyhyessä ajassa. Lisäksi niitä on todella helppo tehdä, kun kyselyaineistoja löytyy jo valmiiksi älytön määrä. Lisäksi noilla saavutetaan se haluttu vaikutus niiden ihmisten mielissä, jotka alaa eivät tunne. Sen näkee jo tästä ketkusta. Lehdistöön nuo uppoaa jo sellaisenaan, kuten iltapäivälehdistäkin saa lukea. Tavoite saavutettu.

Eikö sinun pitäisi pari kiloa lihaa vetää päivässä että saat kalorimäärät täyteen? Semmoinen 700kg vuodessa.
Tuossa sinun linkittämässä tutkimuksessa hiilihydraatti vs. liha, ei päästy kuin 160 kg vuodessa, ja siihenkään ei löytynyt juuri osallistujia, varmaan kun ovat kuolleet ennen kuin ehtivät osallistua*.

*vitsi.

https://www.researchgate.net/figure/The-worldwide-cross-sectional-association-between-meat-intake-and-life-expectancy-at_fig1_358754564

 

[Kansanparantaja]

Ei se lukkona toimi, eli ei siis täysin blokkaa... Se vaan estää isolla kädellä glukoosin pääsyä soluihin, koska siellä on rasvahapot sillä hetkellä ensisijaisena lähteenä. Jos glukoosia jää mainitsemallasi tavalla verenkiertoon niin silloin ei puhuta enään mistään randle cyclestä, vaan ihan häiriöstä glukoosinsäätelyssä (kuten insuliinin tehon heikkenemisestä).

Randle Cycle toimii juuri noin. Solu ei voi ottaa enempää energiaa vastaan jos se on jo täynnä. Ylimääräinen glukoosi tuhoaisi sen solun, jos ylimääräinen glukoosi pääsisi sisään.
Osa ylimääräisestä glukoosista muutetaan maksassa glyseroliksi ja varastoidaan sinne. Maksan varastointikyky on rajallinen. Mikäli tämän jälkeen on vielä glukoosia verenkierrossa, niin se myös sinne jää, kunnes solut taas ovat kuluttaneet osan glukoosistaan ja voivat ottaa uutta sisään. Verensokerin laskiessa maksa vapauttaa glyserolivatastonsa.

 

[El Toro]

Ainakin tämän ketjun juttuja seeuranneena olen oppinut että kaikki saadaan ja ne mitä jää puuttumaan ei ole tarpeellista ihmiselle

Mitä jää puuttumaan?

 

[latexii]

Osa ylimääräisestä glukoosista muutetaan maksassa glyseroliksi ja varastoidaan sinne. Maksan varastointikyky on rajallinen. Mikäli tämän jälkeen on vielä glukoosia verenkierrossa, niin se myös sinne jää, kunnes solut taas ovat kuluttaneet osan glukoosistaan ja voivat ottaa uutta sisään. Verensokerin laskiessa maksa vapauttaa glyserolivatastonsa.

Ymmärtääkseni ylimäärinen glukoosi muunnetaan glykogeeniksi (Ei glyseroliksi.) ja varastoidaan maksaan. Glyseroli toimii rasvahappojen rakenneosana

Maksan varastointikyky on todellakin rajallinen ja kun glykogeenivarastot ovat täynnä ( verensokeri edelleen korkea )niin maksahan voi vaikka muuntaa ylimääräistä glukoosia rasvaksi joka sitten kuljetetaan verenkierron mukana rasvakudoksiin varastoitavaksi.

Kun taas verensokeri laskee, maksa purkaa varastossa olevaa glykogeeniä glukoosiksi ja vapauttaa sitä vereen tasapainottaakseen verensokeria.

 

[forerunner]

Mitä jää puuttumaan?

Ainakin ravintokuitu ja äärimmäisen vaikeaa on saada edes jonkinlaista vitamiini/hivenaineprofiilia. Varmaan teoriassa on mahdollista saada paljonkin jos syö runsaasti erilaisia sisäelimiä, kaloja, äyriäisiä, luita, verituotteita, nahkaa, aivoja, maitotuotteita jne.

 

[Kansanparantaja]

Ymmärtääkseni ylimäärinen glukoosi muunnetaan glykogeeniksi (Ei glyseroliksi.) ja varastoidaan maksaan. Glyseroli toimii rasvahappojen rakenneosana

Maksan varastointikyky on todellakin rajallinen ja kun glykogeenivarastot ovat täynnä ( verensokeri edelleen korkea )niin maksahan voi vaikka muuntaa ylimääräistä glukoosia rasvaksi joka sitten kuljetetaan verenkierron mukana rasvakudoksiin varastoitavaksi.

Kun taas verensokeri laskee, maksa purkaa varastossa olevaa glykogeeniä glukoosiksi ja vapauttaa sitä vereen tasapainottaakseen verensokeria.

Olet oikeassa. Glykogeeniksi tietenkin.

 

[Kansanparantaja]

Eikö sinun pitäisi pari kiloa lihaa vetää päivässä että saat kalorimäärät täyteen? Semmoinen 700kg vuodessa.
Tuossa sinun linkittämässä tutkimuksessa hiilihydraatti vs. liha, ei päästy kuin 160 kg vuodessa, ja siihenkään ei löytynyt juuri osallistujia, varmaan kun ovat kuolleet ennen kuin ehtivät osallistua*.

*vitsi.

https://www.researchgate.net/figure/The-worldwide-cross-sectional-association-between-meat-intake-and-life-expectancy-at_fig1_358754564

Tuo pari kiloa päivässä on kyllä ainakin minulle sula mahdottomuus. Paistoin 11 aikaan 800g jauhelihaa ja siitäkin jäi osa syömättä. Ei vaan yksinkeraisesti pystynyt syömään enää yhtään lisää. Tällä hetkellä ei ole vielä yhtään nälkä tuon satsin jäljiltä. Huomenna taas 11 aikaan sama setti.

 

[miksu8]

Insuliiniresistenssi mainittu. Tässäkin aihe jossa menee puurot ja vellit helposti sekaisin. Kun solulla on tarpeeksi energiaa tai se on kiireinen tehdessään sitä, solu pistää insuliiniportin kiinni ja siitä tulee hetkeksi insuliiniresistentti. Kun hiilarit taas kelpaavat niin portti avataan. Tämä on normaalia fysiologiaa terveellä ihmisellä. Sitten on monia syitä miksi solu ei tuota kunnolla energiaa hiilareista, jolloin ikäänkuin liukuhihna tukkeutuu ja tällä kertaa insuliiniportti pistetään kiinni suojelusyistä jottei solu tuhoudu. Tässä insuliiniresistenssi on patologinen tila. Ketoosissa ollaan myös täysin insuliiniresistentissä tilassa.
Näin suurinpiirtein yksinkertaistettuna.

 

[JLM]

Tuossa muuten aiemmin sivuttiin rasvamaksaa, ja sen syyllisenä pidettiin aikanaan alkoholin suurkulutusta, joka oli tottakin. Nyt on huomattu nuorilla enenevässä määrin rasvamaksaa jolloin se ei johdu alkoholista, vaan syylliseksi epäillään hiilihydraatteja joita tuleekin tolkuttomia määriä energiajuomien, karkkien ja valmishöttöruokien mukana.

Yksi erittäin todennäköinen aiheuttaja tälle on fruktoosi (mitä pöytäsokerissa on puolet, toinen puoli on glukoosia, sitten on toki erilaisia siirappeja missä määrät ovat suurempia), mitä löytyy about jokaisesta vähärasvaisesta tuotteesta jotta ne maistuisivat muullekin kuin pahville. Se hajoaa maksassa melkolailla samalla tavalla kuin alkoholi, mutta koska se ei sekoita päätä samalla tavalla kuin alkoholi, ei ole selkeää oiretta/olotilaa mikä rajoittaisi sen saantia.

 

[El Toro]

Ainakin ravintokuitu ja äärimmäisen vaikeaa on saada edes jonkinlaista vitamiini/hivenaineprofiilia. Varmaan teoriassa on mahdollista saada paljonkin jos syö runsaasti erilaisia sisäelimiä, kaloja, äyriäisiä, luita, verituotteita, nahkaa, aivoja, maitotuotteita jne.

Ei tämä kovin vaikealta näytä, klikkailin laskuriin 1000kcal edestä mitä ensimmäisenä sattui mieleen tulemaan (400g 7% naudan jauheliha, 34g 30% juustoa, 4 keitettyä munaa) ja ollaan jo lähellä suosituksia:

Harmi kun eivät ole mitanneet C-vitamiinia noista.

 

[miksu8]

Ei tämä kovin vaikealta näytä, klikkailin laskuriin 1000kcal edestä mitä ensimmäisenä sattui mieleen tulemaan (400g 7% naudan jauheliha, 34g 30% juustoa, 4 keitettyä munaa) ja ollaan jo lähellä suosituksia:

Harmi kun eivät ole mitanneet C-vitamiinia noista.

Ravintoainesuosituksia ei voi yleistää. Esim. kasviksissa (ei juuri hedelmissä) on paljon haitta-aineita joiden poistaminen elimistöstä kuluttaa niitä. Siemenöljyjen ja periaatteessa kaikkien myrkkyjen poistaminen sama juttu. Eli riippuu paljon ruokavaliosta ja elintavoista.

 

[Paskisti]

Hiilarit ei ole välttämättömiä, niin mitä me sitten syödään? Jos liha jätetään pois, niin mitä jää jäljelle?

Hiilihydraatit eivät ole tarpeellisia ja vaikka me niitä siedämme niin se ei silti tarkoita, että niitä kannattaa syödä. Ongelmaksi ne muodostuu, todella vasta siinä vaiheessa kun niitä vedetään ns. maximit.


Totta. Olen useaan otteeseen itsekin sanonut, että kasvispainotteisellakin ruokavaliolla voi elää aivan tervettä elämää. Tein itsekin sitä 10 vuotta. Nyt kun olen kokeillut carnivorea, voin sanoa, että en enää ikinä ala syömään pelkkiä kasviksia. Sen verran on kaikilla mittareilla oma hyvinvointi parantunut. Noh, joku pitää sitä korkeaa LDL-kolesterolia huonona puolena.
Tutustu tuohon isotooppitutkimukseen. Latoin sen pari viestiä sitten. Liha ja rasva on se mitä ihmiset on käytännössä ennen maanvilejyn yleistymistä syöneet. Siinä parissa miljoonassa vuodessa meidän keho on adaptoitunut täysin siihen. Ei hiilihydraatit ole kuuluneet ihmisen ruokavalioon koskaan tälläisessa mittakaavassa. Haastan sinut syömään 1kg lihaa päivässä. Se on aika tiukka setti. Siis oikeaa lihaa, ei mitään prosessoitua pasketta. Tässä nyt heken vetänyt OMAD-tyylilla ja ei ole vielä kertaakaan kilo uponnut, 800g tekee tiukkaa. Tuolla pärjää helposti 24h.


Epidemiologiset tutkimukset on hyviä osoittamaan hypoteesin, sitä varten ne on. Sen jälkeen se hypoteesi pitäisi todistaa vääräksi kliinisellä kokeella. Jos sitä ei voi osoitata vääräksi, niin silloin se toimii. Näin oikeat tutkijat toimivat. Miksi tutkijat ja niitä rahoittavat yritykset käyttäisivät kymmeniä miljoonia euroja kliisiin tutkimuksiin, kun nimeä itselle (tutkija) ja tutkimukselle saadaan aivan yhtä hyvin epidemiologian avullakin. Paljon helpommin ja lyhyessä ajassa. Lisäksi niitä on todella helppo tehdä, kun kyselyaineistoja löytyy jo valmiiksi älytön määrä. Lisäksi noilla saavutetaan se haluttu vaikutus niiden ihmisten mielissä, jotka alaa eivät tunne. Sen näkee jo tästä ketkusta. Lehdistöön nuo uppoaa jo sellaisenaan, kuten iltapäivälehdistäkin saa lukea. Tavoite saavutettu.

En tiedä mikä suhde sinulla on tällä hetkellä kasviksiin ja syötkö niitä, mutta en keksi että niistä olisi haittaakaan ja monipuolistaa ruokavaliota. Monta päivää en jaksa lihaa sellaisenaan syödä ja kasvikset tuovat lisää massaa ruokaan olematta raskaita. Ehkä karnivore sopii niille joille ruokailu ei ole tärkeää, mutta itse tarvitsen kulinaristisia hetkiä viikottain (en tarkoita mättöpasketta) ja siihen ei riitä yksikään "ideologiadieetti" yksipuolisuutensa vuoksi. Mainitaan nyt sekin että olen hoikka ja hyväkuntoinen niin ei tule vääränlaisia mielikuvia mässäilijästä

Silloinkin kun ihminen on syönyt lihaa niin ei se ollut ainoa ruokavalio vaan on syöty muutakin? Joten voisi olettaa että ihminen on sopeutunut niihin hyvin ja ne on ollut hyödyllisiäkin. Kaikissa kasviksissa ei ole hiilareitakaan juuri jos se arveluttaa jotakin.

Kysyn nyt suoraan kun en vastausta aiemmin saanut: mistä karnivoressa saadaan vitamiinit? Ainakaan C-vitamiiniä ei saa eläimestä ja sen sanotaan olevan terveyttä edistävä.

Selvennys epidemiologisesta tutkimuksesta oli hyvä.

 

[Haudankaivaja]

Tässä kun on sivuttu mm. eri rasvojen omega rasvahappopitoisuuksia, niin tässä aika mielenkiintoinen reilun puolen tunnin luento teollisesti tuotetuista siemenkasviöljyistä:



Mukana simppeleitä, mutta havainnollistavia tilastoja modernin ajan sairauksien lisääntymisestä viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Pistää ainakin miettimään miksi näin, onko sittenkään nykyisten ravintosuositusten pahikset sokeri ja punainen liha/kovat rasvat aivan pelkästään kaiken takana?

Ehdottomasti katselusuositus jos aihe kiinnostaa.

 

[Kansanparantaja]

En tiedä mikä suhde sinulla on tällä hetkellä kasviksiin ja syötkö niitä, mutta en keksi että niistä olisi haittaakaan ja monipuolistaa ruokavaliota. Monta päivää en jaksa lihaa sellaisenaan syödä ja kasvikset tuovat lisää massaa ruokaan olematta raskaita. Ehkä karnivore sopii niille joille ruokailu ei ole tärkeää, mutta itse tarvitsen kulinaristisia hetkiä viikottain (en tarkoita mättöpasketta) ja siihen ei riitä yksikään "ideologiadieetti" yksipuolisuutensa vuoksi. Mainitaan nyt sekin että olen hoikka ja hyväkuntoinen niin ei tule vääränlaisia mielikuvia mässäilijästä


Kysyn nyt suoraan kun en vastausta aiemmin saanut: mistä karnivoressa saadaan vitamiinit? Ainakaan C-vitamiiniä ei saa eläimestä ja sen sanotaan olevan terveyttä edistävä.

Selvennys epidemiologisesta tutkimuksesta oli hyvä.

No sanotaanko, että olen sitä mieltä, että niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ehkä, jos tässä jossain vaiheessa jos alkaa pää sekoamaan ja ruoka käy liian yksitoikkoiseksi, niin silloin voin ottaa jotain lisuketta mukaan. Toistaiseksi mennään tällä. Olen omasta mielestä parhaassa kunnossa henkisesti ja fyysisesti mitä olen koskaan ollut.

Kaikki kasvikunnantuotteet sisältää oksalaatteja ja muita antiravinteita, jotka ei ole hyväksi. Ihminen ei ole niitä kehittynyt syömään.

https://openbiotechnologyjournal.com/VOLUME/13/PAGE/68/FULLTEXT/

Silloinkin kun ihminen on syönyt lihaa niin ei se ollut ainoa ruokavalio vaan on syöty muutakin? Joten voisi olettaa että ihminen on sopeutunut niihin hyvin ja ne on ollut hyödyllisiäkin. Kaikissa kasviksissa ei ole hiilareitakaan juuri jos se arveluttaa jotakin.

Tämä pitää paikkansa, mutta hyvä tiedostaa, että ne hedelmät ja mukulat mitä on sytöty on olleet hiilihydraattipitoisuudeltaan aivan olemattomia näihin nykyisiin jalostettuihin versiohin nähden. Kyllä, nykyäänkin löytyy todella vähänhiilihydratttisia kasviksia, mutta niillä on nuo antiravinteiset ominausuudet. Itsekin kärsin kerran kihdista tuossa muutama vuosita takaperin ja mitä olen lueskellut siitä, niin kihti johtuu juurikin noista oksalaateista. Oli pottuvarvas niin sairaan kipeä, että ette uskokkaan.

Kysyn nyt suoraan kun en vastausta aiemmin saanut: mistä karnivoressa saadaan vitamiinit? Ainakaan C-vitamiiniä ei saa eläimestä ja sen sanotaan olevan terveyttä edistävä.

Tarvittavan C-vitamiinin saa ihan lihasta. C-vitamiini on molekyylirakenteeltaan glukoosin kanssa samanlainen. Kuin hiilihydraatteja ei syödä, niin c-vitamiinin ei tarvise kilpailla glukoosin kanssa imeytymisestä, niin se pienikin määrä, mitä lihassa on riittää.
Liha, kanamuna, voi ja suola. Maksaa olen syönyt silloin tällöin, ehkä pari kertaa kuukaudessa. Tuo on se setti millä pärjää.

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03007995.2021.1929133

"Glucose and vitamin C have similar molecular structures with both bearing 6-carbon molecules."

Glucose modulates vitamin C transport in adult human small intestinal brush border membrane vesicles - PubMed

The uptake of L-ascorbate (vitamin C) and its oxidized form, dehydro-L-ascorbic acid (DHAA), was evaluated in brush border membrane vesicles isolated from adult human duodenum, jejunum and ileum. Ascorbate was taken up along the entire length of the small intestine with a threefold higher...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

 

[vindicator rapeto]

Punaisen lihan tilastoitu kulutus on ollut suunnilleen sama 70-luvulta asti, miten se sopii teoriaasi? Tilastot kun ovat ruholihana niin tuosta tulee suunnilleen jotain 80g/pv, aika vähän.

Lihankulutus on Suomessa kasvanut vuodesta 70- luvulta selkeästi. Tästä on aika ajoin uutisoitukin. Tässä uutinen vuodelta 2018 jonka mukaan suomalaiset kuluttivat silloin ennätyksellisen paljon lihaa. Se on totta että YLE uutisoi kokonaislihamäärästä, eli kokonaiskulutus lasketaan luut mukaanluettuna. Joka tapauksessa, kasvua näyttää niin sinun käppyrä kuin minunkin käppyrä. Luullinen liha mainitaan myös tilastossa. Ja siitä kun kerroin että lihankulutus on vihdoin kääntynyt laskuun, uutinen siitä tältä vuodelta täältä.

 

[vindicator rapeto]

..

Kysyn nyt suoraan kun en vastausta aiemmin saanut: mistä karnivoressa saadaan vitamiinit? Ainakaan C-vitamiiniä ei saa eläimestä ja sen sanotaan olevan terveyttä edistävä.

Selvennys epidemiologisesta tutkimuksesta oli hyvä.

Nähtävästi C-vitamiini on kortilla karnivoreilla. Kuten myös monet muut vitamiinit, ei nimittäin ole ainoa joka tuhoutuu kuumennettaessa. C tosin taitaa olla herkin, kun tuhoutuminen alkaa jo 60 asteessa. Youtubessa olen törmännyt myös karnivorien totuudenpuhujien väitteisiin, ettei C- vitamiinia tarvita (käytännössä siis jotkut kieltävät keripukin olemassaolon puutostautina), ja myös sellaisiin että kasvikset ovat myrkyllistä. Näissä jutuissa päästään jo todella syvälle sukeltamaan salaliittoteorian syvimpiin olemuksiin.

C-vitamiini tuhoutuu kuumennettaessa ja liukenee kiehuvaan veteen, joka on hyvä ottaa huomioon ruokaa valmistettaessa. C-vitamiinia sisältävät kasvikset, marjat ja hedelmät kannattaakin syödä mahdollisuuksien mukaan tuoreina ja raakoina. Jotkut ravintoaineet, kuten beetakaroteeni, imeytyy elimistöön taas paremmin kypsennetyistä tuotteista.

 

[laavu]

Toisaalta mikä on optimi? Tutkimuksia löytyy myös sen puolesta että mitä enemmän sen parempi terveydelle. Alla kerrotaan kieltämättä laajasta tutkimuksesta, joka alleviivaa n-6 terveyttä kropalle. Tutkittavia oli lähes 70 000 ja tutkimuksen yhtenä suurena vahvuutena on se, että omega-6-rasvahapot määritettiin verestä tai rasvakudoksesta. Tällöin tutkittavien itsensä raportoimiin ruokavaliotietoihin liittyvät harhat, kuten muistamisvirheet, eivät vaikuta tuloksiin.

Omega-6-rasvahapot voivat auttaa sydänsairauksien ehkäisyssä

Mitä suurempi on elimistön linolihappopitoisuus, sitä pienempi on sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen riski, havaittiin juuri julkaistussa, 13 eri…

www.uef.fi

"Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole runsaankaan omega-6-rasvahappojen saannin havaittu lisäävän tulehdusreaktioita. Näillä rasvahapoilla on lisäksi edullisia vaikutuksia esimerkiksi rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Varsinkin yleisimmällä omega-6-rasvahapolla, elimistölle välttämättömällä linolihapolla, onkin eri tutkimuksissa varsin johdonmukaisesti havaittu yhteys pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin."

Tuossa linkissä mainittu Circulation -lehden tutkimusjulkaisu on hyvä esimerkki laadukkaasta ja uskottavasta lääketieteellisestä tutkimuksesta. Tähänkin keskusteluun pastetaan kaikenlaista höpöä, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä julkaistavaksi tuollaiseen laatulehteen. Muita huippulehtiä ovat mm. Nature, NEJM, Lancet, BMJ. Mutta epidemiologista p*skaahan ne kaikki vaan julkaisevat...

 

[Paskisti]

No sanotaanko, että olen sitä mieltä, että niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ehkä, jos tässä jossain vaiheessa jos alkaa pää sekoamaan ja ruoka käy liian yksitoikkoiseksi, niin silloin voin ottaa jotain lisuketta mukaan. Toistaiseksi mennään tällä. Olen omasta mielestä parhaassa kunnossa henkisesti ja fyysisesti mitä olen koskaan ollut.

Kaikki kasvikunnantuotteet sisältää oksalaatteja ja muita antiravinteita, jotka ei ole hyväksi. Ihminen ei ole niitä kehittynyt syömään.

https://openbiotechnologyjournal.com/VOLUME/13/PAGE/68/FULLTEXT/

Tämä pitää paikkansa, mutta hyvä tiedostaa, että ne hedelmät ja mukulat mitä on sytöty on olleet hiilihydraattipitoisuudeltaan aivan olemattomia näihin nykyisiin jalostettuihin versiohin nähden. Kyllä, nykyäänkin löytyy todella vähänhiilihydratttisia kasviksia, mutta niillä on nuo antiravinteiset ominausuudet. Itsekin kärsin kerran kihdista tuossa muutama vuosita takaperin ja mitä olen lueskellut siitä, niin kihti johtuu juurikin noista oksalaateista. Oli pottuvarvas niin sairaan kipeä, että ette uskokkaan.

Tarvittavan C-vitamiinin saa ihan lihasta. C-vitamiini on molekyylirakenteeltaan glukoosin kanssa samanlainen. Kuin hiilihydraatteja ei syödä, niin c-vitamiinin ei tarvise kilpailla glukoosin kanssa imeytymisestä, niin se pienikin määrä, mitä lihassa on riittää.
Liha, kanamuna, voi ja suola. Maksaa olen syönyt silloin tällöin, ehkä pari kertaa kuukaudessa. Tuo on se setti millä pärjää.

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03007995.2021.1929133

"Glucose and vitamin C have similar molecular structures with both bearing 6-carbon molecules."

Glucose modulates vitamin C transport in adult human small intestinal brush border membrane vesicles - PubMed

The uptake of L-ascorbate (vitamin C) and its oxidized form, dehydro-L-ascorbic acid (DHAA), was evaluated in brush border membrane vesicles isolated from adult human duodenum, jejunum and ileum. Ascorbate was taken up along the entire length of the small intestine with a threefold higher...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

Mikä kliininen tutkimus osoittaa että se pieni määrä c-vitamiinia riittää? Tai ylipäänsä että noista neljästä (liha, voi, maito, kananmuna) saa kaiken tarvittavan? En kyllä monta päivää jaksaisi tuollaista ruokaa syödä eikä jaksa muutkaan loppuelämää joten siinä menee vessasta alas ainoa oikea dieetti.

Tuo kasvisten haitallisuus on vaikea uskoa kun ihminen on niitä syönyt yhtä kauan kuin lihaa. Mutta voita ei ole syönyt joten miksi sitä sitten sietää niin hyvin että on oikein terveellistä?

 

[El Toro]

Lihankulutus on Suomessa kasvanut vuodesta 70- luvulta selkeästi. Tästä on aika ajoin uutisoitukin. Tässä uutinen vuodelta 2018 jonka mukaan suomalaiset kuluttivat silloin ennätyksellisen paljon lihaa. Se on totta että YLE uutisoi kokonaislihamäärästä, eli kokonaiskulutus lasketaan luut mukaanluettuna. Joka tapauksessa, kasvua näyttää niin sinun käppyrä kuin minunkin käppyrä. Luullinen liha mainitaan myös tilastossa. Ja siitä kun kerroin että lihankulutus on vihdoin kääntynyt laskuun, uutinen siitä tältä vuodelta täältä.

Miten tuo liittyy punaiseen lihaan?

Nähtävästi C-vitamiini on kortilla karnivoreilla. Kuten myös monet muut vitamiinit, ei nimittäin ole ainoa joka tuhoutuu kuumennettaessa. C tosin taitaa olla herkin, kun tuhoutuminen alkaa jo 60 asteessa. Youtubessa olen törmännyt myös karnivorien totuudenpuhujien väitteisiin, ettei C- vitamiinia tarvita (käytännössä siis jotkut kieltävät keripukin olemassaolon puutostautina), ja myös sellaisiin että kasvikset ovat myrkyllistä. Näissä jutuissa päästään jo todella syvälle sukeltamaan salaliittoteorian syvimpiin olemuksiin.

Ja sitten kun katsoo faktoja huomaa, että se taidatkin olla sinä joka on salaliittojen maailmassa. Eläintuotteissa on C-vitamiinia, esim. naudanliha[1]:

Jo yli 70 vuotta on tiedetty, että muutama milligramma riittää ehkäisemään keripukin[2]:

 

[miksu8]

Katsotko sen minun laittaman isotooppianalyysitutkimuksen. Siinä taas kiistattomasti osoitetaan aivan toista. Ihminen on viimeisen 2 miljoonan vuoden aikana kehittynyt hyper carnivoreksi. Hiilihydraatit eivät todellakaan ole ihmisille välttämättömiä. Jos muuta väität niin laita nyt yksi tutkimus noiden väitteitesi tueksi. Ihminen ei viimeisen kahden miljoonan vuoden aikana syönyt koskaan näin paljoa hiilihydraattteja kuin nyt syödään ja se kyllä näkyy. Montako kertaa tästä samasta asiasta pitää sinun kanssa vääntää. Aina samat ideologiset väitteet, eikä yhtään mitään väitteiden tueksi.

Tässä vielä kertaalleen se isotooppitutkimus. Tuo vastaava tilalle, jos väität muuta

Stable isotopes reveal patterns of diet and mobility in the last Neandertals and first modern humans in Europe - Scientific Reports

Correlating cultural, technological and ecological aspects of both Upper Pleistocene modern humans (UPMHs) and Neandertals provides a useful approach for achieving robust predictions about what makes us human. Here we present ecological information for a period of special relevance in human...

www.nature.com

Siellä se homo sapiens on muiden hiilareidenmussuttajien kanssa samssa kastissa. Mukana hyeena, susi ja leijona. Kaikki tunnetusti vetävät paljon hiilihydraatteja nykyään naamaan. Eikö vain?

Application of nutrient essentiality criteria to dietary carbohydrates - PubMed

The purpose of the present review is to describe how human physiology at very low carbohydrate intakes relates to the criteria for nutritional essentiality. Although we did not limit ourselves to one particular type or function of carbohydrates, we did primarily focus on glucose utilisation as...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

Voin kääntää alla olevat teksit, jos kääntäjä ei toimi. Laita vaan viestiä.

In the general population, the human body is able to endogenously synthesise carbohydrates, and does not show signs of deficiency in the absence of dietary carbohydrates.

Ketosis may be considered a physiological normal state due to its occurrence in infants in addition to at very low carbohydrate intakes. Although sources of dietary carbohydrates can provide beneficial micronutrients, no signs of micronutrient deficiencies have been reported in clinical trials of low-carbohydrate ketogenic diets.

Nyt laitat sen tutkimuksen, missä sanotaan, että ne hiilihydraatit ovat ihmiselle välttämättömiä. Muuten ole jatkossa tästä asiasta hiljaa, kun se on sinulle taas kertaalleen näytetty, että näin ei ole.


Niin glukoosi on tärkeää aivoille ja esim kiveksille. Siksi ihmisellä on glukoneogeneesi, mikä pitää huolen, että glukoosia on aina oikea määrä verenkierrossa eikä koskaan liikaa. Hiilihydraatteja ei tarvi hankkia ruuan kautta.


Lihankulutuksella ei ole mitään tekemistä tyypin 2 diabeteksen kanssa. Epidemiologiassa se toki pitää paikkansa, kun liha niissä tutkimuksissa on kinkku pizzassa, pihvi hanpurilaisen välissä. Vika ei ole siinä muussa sonnassa mitä niiden ohessa syödään, eihän?
Punainen liha ei aiheuta tulehdusta muissa kuin niissä sinun epidemiologisissa tutkimuksissa. Niin mitä paskaa niihin prosessoituihin lihoihin laitetaan, ai niin viljoja ja hiilihydraatteja. Ne nostavat tulehdusarvoja. Puhdas punainen liha ei.

The Effects of Red Meat Intake on Inflammation Biomarkers in Humans: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials - PMC

Red meat is currently implicated to promote inflammation and compromise immune function. However, the consistency of the effects of red meat on these indices requires systematic assessment. Therefore, we conducted a systematic review and ...

pmc.ncbi.nlm.nih.gov

"There is a paucity of RCT-based research on red meat intake and a complete profile of inflammatory and especially anti-inflammatory markers. Results from our meta-analyses of RCTs suggest that total and mixed, but not unprocessed, red meat intakes affected blood CRP concentrations."


Hyvä. Emme kaipaakkaan enää yhtään epidemiologista tutkimusta tähän ketjuun. Sinä et ole laittanut yhtään, siis yhtään kliinistä tutkimusta koko kerjun aikana. Sinulle pitäisi kyllä järjestää paraati tuosta suorituksesta. Keskustellaan ravinnosta ja mies kehtaa väittää olevansa oikessa, kun tukenaan on tukku epidemiologisia tutkimuksia.


Lihaa pitäisi syödä vieläkin enemmän ja vähetää hiilareiden osuutta.

Muista nyt nämä asiat ja elä jaksa enää kertaakaan näistä jauhaa, jos et oikeasti tuo nyt mitään kliinistä tutkimusta väitteidesi tueksi.

Eipä tuo isotooppitutkimus kerro mitään uutta. Onhan se selvä että Euroopan korkeudella on ollut pakko selvitä eläinperäisellä ruoalla iso osa vuodesta. Se ei kerro mitään siitä onko se ollut optimaalista vai tosiaan selviytymistä. Ja aikajanalla tuo tutkimus oli jossain 40000 vuotta sitten. Pieni murto-osa ihmisen kehityshistoriasta.

 

[vindicator rapeto]

Miten tuo liittyy punaiseen lihaan?


Ja sitten kun katsoo faktoja huomaa, että se taidatkin olla sinä joka on salaliittojen maailmassa. Eläintuotteissa on C-vitamiinia, esim. naudanliha[1]:

Jo yli 70 vuotta on tiedetty, että muutama milligramma riittää ehkäisemään keripukin[2]:

Vähänkin riittää, mutta optimi on vähäistä suurempi annos. Aikuisille suositeltu C-vitamiinin määrä on 75 milligrammaa, eli tämä on se määrä mikä pidemmällä aikavälillä riittää ylläpitämään terveyttä. Optimaalinen määrä voi kuitenkin vaihdella yksilöittäin, ja joiden asiantuntijoiden mulkaan 200-500 milligrammaa päivässä voi tarjota lisähyötyjä kuten parantunutta immuunijärjestelmää ja antioksidanttista suojaa.

Katsotaanpa vaikkapa hyvin tunnetun aikakauden tunnustetut keripukkitapaukset merimiesmatkoilla joskus 1400-1600 luvuilla? Niitä oli siis paljon, vaikka lihaa ja kalaa olikin mahdollisimman hyvin säilöttynä/suolattuna matkassa mukana. Tuohon aikaan ihmiset eivät vielä ymmärtäneet keripukin yhteyttä C-vitamiinin puutokseen, ja viivat puutostaudistaw yhdisti vasta 1700- luvulla brittiläinen laivakirurgi James Lind. Eli että sitrushedelmät voivat ehkäistä ja parantaa keripukkia. Matkoja varten säilötyt lihat, eivät keripukilta pelastaneet. Keripukki tappoi yli 2 miljoonaa merimiestä vuosisadoissa laskettuna, varsin lyhyessä ajassa.

The Age of Scurvy

In a time of warring empires and transoceanic voyages, sailors dreaded scurvy more than any other disease.

www.sciencehistory.org

Ja missasit muutoikin pointin, joka oli että C-vitamiini valitettavasti tuhoutuu herkästi kuumennettaessa. Syövätkö karnivoret lihansa siis raakana? Päivästä toiseen, mahtaa olla nam nam.

 

[El Toro]

Katsotaanpa vaikkapa hyvin tunnetun aikakauden tunnustetut keripukkitapaukset merimiesmatkoilla joskus 1400-1600 luvuilla? Niitä oli siis paljon, vaikka lihaa ja kalaa olikin mahdollisimman hyvin säilöttynä/suolattuna matkassa mukana. Tuohon aikaan ihmiset eivät vielä ymmärtäneet keripukin yhteyttä C-vitamiinin puutokseen, ja viivat puutostaudistaw yhdisti vasta 1700- luvulla brittiläinen laivakirurgi James Lind. Eli että sitrushedelmät voivat ehkäistä ja parantaa keripukkia. Matkoja varten säilötyt lihat, eivät keripukilta pelastaneet. Keripukki tappoi yli 2 miljoonaa merimiestä vuosisadoissa laskettuna, varsin lyhyessä ajassa.

Tuoreen ja säilötyn ero ymmärrettiin jo 1800-luvulla:

Ja missasit muutoikin pointin, joka oli että C-vitamiini valitettavasti tuhoutuu herkästi kuumennettaessa. Syövätkö karnivoret lihansa siis raakana? Päivästä toiseen, mahtaa olla nam nam.

Taidat paistaa pihvisi well well well done, jos saat niistä kaiken C-vitamiinin tuhottua.

 

[vindicator rapeto]

Tuoreen ja säilötyn ero ymmärrettiin jo 1800-luvulla:

Taidat paistaa pihvisi well well well done, jos saat niistä kaiken C-vitamiinin tuhottua.

Tuossa ei ollut mitään uutta asian tiimoilta. C- vitamiini
- alkaa hajota 60 asteessa, mutta ei tuhoudu kokonaan
- 70-80 asteessa hajoaminen kiihtyy, ja merkittävä osa vitamiinista menetetään
- 100 asteessa suurin osa C-vitamiinista tuhoutuu. Näin siis käy jo alemmissa lämpötiloissa riippuen käytetystä lämpötilasta ja kuumennusajasta.

Mikäli kypsennetystä lihasta mielestösi saa niin hyvin C-vitamiinia, miksi sitten muutamassa vuosisadassa yli 2 miljoonaa merimiestä menehtyi keripukkiin? Vaikka lihoja oli jos monenmoista säilöttynä mukana, ja varmaankin erittäin luomua ja grass fed, kuten tuohon aikaan on ollut. Mielestäni tämä kertoo karua faktaa siitä, että liha on äärimmäisen huono C- vitamiinin lähde.

 

[El Toro]

Mikäli kypsennetystä lihasta mielestösi saa niin hyvin C-vitamiinia, miksi sitten muutamassa vuosisadassa yli 2 miljoonaa merimiestä menehtyi keripukkiin? Vaikka lihoja oli jos monenmoista säilöttynä mukana, ja varmaankin erittäin luomua ja grass fed, kuten tuohon aikaan on ollut. Mielestäni tämä kertoo karua faktaa siitä, että liha on äärimmäisen huono C- vitamiinin lähde.

Miten nämä merimiehet liittyy mitenkään siihen tuleeko carnivorella keripukki?

 

[Clayman]

Täällä tänäänkin käyty keskustelu on hyvä esimerkki siitä, että kaikkien mielipiteet eivät ole samanarvoisia. Amikset tulkitsemassa tutkimuksia -> liha on hyvä c-vitamiinin lähde -> huutonaurua!

 

[El Toro]

Täällä tänäänkin käyty keskustelu on hyvä esimerkki siitä, että kaikkien mielipiteet eivät ole samanarvoisia. Amikset tulkitsemassa tutkimuksia -> liha on hyvä c-vitamiinin lähde -> huutonaurua!

Laita toki lainauksena missä sitä sanotaan hyväksi lähteeksi.

 

[Clayman]

Laita toki lainauksena missä sitä sanotaan hyväksi lähteeksi.

Joo, ei taida olla missään muussa kuin tuon lapsellisen inttämisen rivien välissä.

 

[El Toro]

Joo, ei taida olla missään muussa kuin tuon lapsellisen inttämisen rivien välissä.

Aika monimutkainen tapa sanoa, että valehtelit.

 

[vindicator rapeto]

Miten nämä merimiehet liittyy mitenkään siihen tuleeko carnivorella keripukki?

Liittyy erittäin läheisesti. Ihan niinkuin ihmiset silloin aikoinaan, emme mekään kykene syntetisoimaan C- vitamiinia syömästämme ruuasta. Selitetääs ihan alusta:

Aidot carnivoret kuten leijonat ja tiikerit eivät tarvitse C-vitamiinia ruokavaliostaan, koska ne pystyvät syntetisoimaan sen itse elimistössään. Tämä johtuu siitä, että niillä on entsyymi nimeltä L-gulonolaktonin oksidaasi joka mahdollistaa C-vitamiinin tuotannon maksassa.

Toisin kuin ihmiset, jotka ovat menettäneet tämän kyvyn evoluution myötä, leijonat ja tiikerit voivat tuottaa tarvitsemansa C-vitamiinin ilman, että heidän tarvitsee saada sitä ravinnosta. Tämä on yksi syy siihen, miksi nämä eläimet eivät kärsi C-vitamiinin puutoksesta, vaikka niiden ruokavalio koostuu lähinnä pelkästä lihasta.

Tämäkin kuuluu yhteen niihin vahvoista todisteista, että ihminen itseasiassa ei ole sopeutunut elämään carnivorella. Erittäin lihavoittoinen ruokavalio ei soveltunut ruumismäärän perusteella ihmisille Kolumbuksen aikoihin, eikä sovellu rajoitteineen nytkään.

 

[El Toro]

Liittyy erittäin läheisesti. Ihan niinkuin ihmiset silloin aikoinaan, emme mekään kykene syntetisoimaan C- vitamiinia syömästämme ruuasta. Selitetääs ihan alusta:

Aidot carnivoret kuten leijonat ja tiikerit eivät tarvitse C-vitamiinia ruokavaliostaan, koska ne pystyvät syntetisoimaan sen itse elimistössään. Tämä johtuu siitä, että niillä on entsyymi nimeltä L-gulonolaktonin oksidaasi joka mahdollistaa C-vitamiinin tuotannon maksassa.

Toisin kuin ihmiset, jotka ovat menettäneet tämän kyvyn evoluution myötä, leijonat ja tiikerit voivat tuottaa tarvitsemansa C-vitamiinin ilman, että heidän tarvitsee saada sitä ravinnosta. Tämä on yksi syy siihen, miksi nämä eläimet eivät kärsi C-vitamiinin puutoksesta, vaikka niiden ruokavalio koostuu lähinnä pelkästä lihasta.

Tämäkin kuuluu yhteen niihin vahvoista todisteista, että ihminen itseasiassa ei ole sopeutunut elämään carnivorella. Erittäin lihavoittoinen ruokavalio ei soveltunut ruumismäärän perusteella ihmisille Kolumbuksen aikoihin, eikä sovellu rajoitteineen nytkään.

Näissä vertauksissa ei ole mitään järkeä. Carnivorella ei syödä näin:

Sitten voit seuraavaksi selittää miten kukaan carnivorella oleva ei kuole keripukkiin.

 

[vindicator rapeto]

Mitokondriot voivat siis käyttää glukoosia ja rasvaa yhtäaikaisesti energian tuotantoon ja sen prosessi perustuu eri metabolisiin reitteihin. Kannattaa tutustua Insuliinin ja glukagonin, sekä substraatin mekanismeihin.

Yhdessä käytön mahdollisuus perustuu mekanismiltaan glukoosin metaboliaan. Glukoosi pilkotaan glykolyysissä -> syntyy pyruvaattia -> pyruvaatti siirtyy mitokondrioihin ja siellä se muuttuu asetyylikoentsyymi A . Rasvan metaboliassa taas rasvahappojen b-oksidaatio tapahtuu mitokondrioissa missä ne pilkotaan samaan asetyylimuotoon. Asetyylikoentsyymi A (glukoosista ja rasvasta) osallistuu sitruunahappokokiertoon ja sieltä ne siirtyy tuottamaan ATP:tä.

Kyllä, siis mitokondriot voivat käyttää sekä rasvaa että glukoosia energianlähteinä samanaikaisesti. Tämä prosessi tapahtuu soluhengityksen kautta, jossa mitokondriot tuottavat energiaa ATP:n muodossa. Rasvat hajotetaan rasvahapoiksi ja glyseroliksi, kun taas glukoosi hajotetaan pyruvaatiksi glykolyysin kautta. Molemmat molekyylit voivat sitten syöttää sitruunahappokiertoon (Krebsin sykliin) ja elektroninsiirtoketjuun, joissa ne tuottavat ATP:ta. Tuossa vain siis vähän eri tavalla selitettynä, jolla tavalla itse hahmotin asian paremmin.

Alkaa vain olemaan erittäin raskasta luettavaa nämä

solunetti: Mitokondrion tehtävät

ja

Glykolyysi – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Kansanparantaja]

Tuossa linkissä mainittu Circulation -lehden tutkimusjulkaisu on hyvä esimerkki laadukkaasta ja uskottavasta lääketieteellisestä tutkimuksesta. Tähänkin keskusteluun pastetaan kaikenlaista höpöä, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä julkaistavaksi tuollaiseen laatulehteen. Muita huippulehtiä ovat mm. Nature, NEJM, Lancet, BMJ. Mutta epidemiologista p*skaahan ne kaikki vaan julkaisevat...

Epidemiologinen tutkimus ei edelleenkään ole mitään erityisen laadukasta, muualla kuin ihmisten mielissä. Sillä saadaan asiat näyttämään tutkimuksessa aivan toisin, kuin ne todellisuudessa ovat. Epideemiologisessa tutkimuksissa saadaan kyllä eläinperäiset rasvat näyttämään epäterveellisiltä ja kavisperäiset terveellisiltä. Todellisuus on usein kuitenkin jotain aivan muuta.

Alla olevassa kuvaajassa näet hienosti, miten tyydyttyneet rasvat ja sydän- ja verisuonitaudit korreloivat keskenään? Eikö vain? Vai näyttäisikö kuitenkin siltä, että korrelaatio kasvisrasvojen ja sydän- ja verisuonitautien välillä olisi "hieman" vahvempi? Vielä jos tuota kuvaajaa katsottuasi sanot, että syy on nuo tyydyttyneet rasvat, niin sille en voi mitään. Sama kuin väittäisi, että Arnorld Schwarzenegger ja Danny DeVito ovat oikeasti veljeksiä.

Vastaavia esimerkkejä on laitettu tähän ketjuun useita. Miksi se on edelleen niin vaikea ymmärtää, että epidemiologia ei yksinkertaisesti voi osoittaa sitä syy-seuraussuhteita yksinkertaisesti siitä syystä, miten se tutkimustapana toteutetaan.

 

[Kansanparantaja]

Liittyy erittäin läheisesti. Ihan niinkuin ihmiset silloin aikoinaan, emme mekään kykene syntetisoimaan C- vitamiinia syömästämme ruuasta. Selitetääs ihan alusta:

Aidot carnivoret kuten leijonat ja tiikerit eivät tarvitse C-vitamiinia ruokavaliostaan, koska ne pystyvät syntetisoimaan sen itse elimistössään. Tämä johtuu siitä, että niillä on entsyymi nimeltä L-gulonolaktonin oksidaasi joka mahdollistaa C-vitamiinin tuotannon maksassa.

Se, että et pysty syntetisoimaan C-vitamiinia, ei ole mikään merkki siitä, että emme ole "aitoja" carnivoreja. Ihminen edelleenkin tulee toimeen pelkällä lihalla ja eläinperäisillä ravoilla. Hiilihydraatit eivät ole pakollisia. Monta kertaa olen laittanu pyynnön laittaa lähteet näille sinun väittämillesi. Kertaakaan niitä ei ole tullut. Monta kysymystä olen esittänyt, yksittäisiä kertoja lukuunottamatta niihin ei ole tullut vastausta.

Esitetään nyt vielä pari kysymystä: Edellisessä viestissäni on kuvaaja. Korreloiko tuossa mielestäsi vahvemmin eläinperäiset- vai kasvisperäiset rasvat sydän- ja verisuonitautien kanssa? Miksi sydänkohtauksia ei 1900-luvun alussa ollut, vaikka tyydyttyneitä rasvoja käytetiin saman verran kuin nykyään? Vastaa tähän. Kiitos.

Ensimmäinen kirjattu sydänkohtaus tapahtui USA:ssa 1912. Miksei näitä ole ollut aikaisemmin? Tuolloin syötiin todella paljon lihaa ja rasvoja. Ne joilla ei ollut varaa lihaan joutuivat syömään kasviksia. Parempi sekin on kuin nääntyä nälkään.

Toisin kuin ihmiset, jotka ovat menettäneet tämän kyvyn evoluution myötä, leijonat ja tiikerit voivat tuottaa tarvitsemansa C-vitamiinin ilman, että heidän tarvitsee saada sitä ravinnosta. Tämä on yksi syy siihen, miksi nämä eläimet eivät kärsi C-vitamiinin puutoksesta, vaikka niiden ruokavalio koostuu lähinnä pelkästä lihasta.

Hyvä. olet ketjua seuraamalla oppinut jotain. Ihmisillä kuten kaikilla apinoilla on geeni C-vitamiinin syntetisointiin, mutta se on ei-aktiivinen. Tuolla ei ole edelleenkään mitään tekemistä sen kanssa, että miksi ihminen ei voi syödä lihaa ja on näin tehnytkin yli 2 miljoonaa vuotta. Mitä ihminen ei ole tehnyt, on että se ei ole syönyt hiilihydraatteja ja kasvisrasvoja koskaan näin paljon evoluutionsa aikana. Näiden asioiden tulemisen ruokavalioon näemme kaikki katukuvassa ja potilaskertomuksina. Nyt laitat tutkimuksen millä tyrmätään esimerkiksi tuo isotooppianalyysi ja kaikki muut tutkimukset, mitkä näyttävät että ihminen on syönyt yli 2 miljoonaa vuotta lihaa.

Tämäkin kuuluu yhteen niihin vahvoista todisteista, että ihminen itseasiassa ei ole sopeutunut elämään carnivorella. Erittäin lihavoittoinen ruokavalio ei soveltunut ruumismäärän perusteella ihmisille Kolumbuksen aikoihin, eikä sovellu rajoitteineen nytkään.

Nyt niitä lähteitä taas pöytään. Minun argumentti on tuo isotyyppianalyysi. Mikä sinun? Miksi lihavoittoinen ruokavalio ei soveltunut Kolumbuksen aikaan? Meinaat siis että merimiehet sairastuivat keripukkiin vai? No et taida tietää, että kuivatusta lihasta tuhoutuu... kaikki c-vitamiini. Tuoreesta ei.

Napoleoninkin aikana tiedettiin, että syömällä lihaa vältytään keripukilta.

 

[Clayman]

Epidemiologinen tutkimus ei edelleenkään ole mitään erityisen laadukasta, muualla kuin ihmisten mielissä. Sillä saadaan asiat näyttämään tutkimuksessa aivan toisin, kuin ne todellisuudessa ovat. Epideemiologisessa tutkimuksissa saadaan kyllä eläinperäiset rasvat näyttämään epäterveellisiltä ja kavisperäiset terveellisiltä. Todellisuus on usein kuitenkin jotain aivan muuta.

Alla olevassa kuvaajassa näet hienosti, miten tyydyttyneet rasvat ja sydän- ja verisuonitaudit korreloivat keskenään? Eikö vain? Vai näyttäisikö kuitenkin siltä, että korrelaatio kasvisrasvojen ja sydän- ja verisuonitautien välillä olisi "hieman" vahvempi? Vielä jos tuota kuvaajaa katsottuasi sanot, että syy on nuo tyydyttyneet rasvat, niin sille en voi mitään. Sama kuin väittäisi, että Arnorld Schwarzenegger ja Danny DeVito ovat oikeasti veljeksiä.

Vastaavia esimerkkejä on laitettu tähän ketjuun useita. Miksi se on edelleen niin vaikea ymmärtää, että epidemiologia ei yksinkertaisesti voi osoittaa sitä syy-seuraussuhteita yksinkertaisesti siitä syystä, miten se tutkimustapana toiteutetaan.

Epidemiologiaa on helppo lytätä kun mitään muita oljenkorsia agendallesi ei oikein ole. Fakta on kuitenkin se, että epidemiologian avulla on saatu väestötason ravitsemussuosituksia ja ihmisten terveyttä kehitettyä jatkuvasti paremmiksi, eliniänodotteen kasvua unohtamatta.

 

[Kansanparantaja]

Epidemiologiaa on helppo lytätä kun mitään muita oljenkorsia agendallesi ei oikein ole.

Minulla ei ole agendaa. Se agenda näyttää olevan aika monella muulla tähän ketjuun osallistuvalla. Luen sinut mukaan tähän porukkaan. Käyt täällä vain välillä heittämässä onelinereitä, etkä tuo keskusteluun juurikaan mitään lisäsisältöä.

Olen sanonut, että sitä kliinistä näyttö ei ole suuntaan eikä toiseen. Todistusaineisto puolestaan tuota epidemiologiaa vastaan on todella vahvaa. Mikäli minun osoitataan olevan väärässä voin sen tässä ketjussa ihan rehellisesti myöntää ja pyytää vaikka teiltä kaikilta suuresti anteeksi. En minä tätä minkään ideologian takia tee.

EDIT: Mikäli korrelaatio kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien välillä pitää osoitaa vääräksi niin ei siiten tarvitä kuin tämä yksi kuva. Laitan sen alle spoilereihin. Tuosta nyt kuka tahansa ilman ideologista taustaa näkee, että mitään korrelaatiota noiden kahden välillä ei todellisuudessa ole. Aineisto pitää sisällään yli miljardi yksittäistä mitattua datapistettä ympäri maailmaa.

Spoileri

https://renegadewellness.wordpress.com/wp-content/uploads/2011/02/cholesterol-mortality-chart.pdf

Voisit opetella laittamaan väitteidesi tueksi lähteitä. Niin minäkin teen. Jos en ole näin tehnyt, niin pyydä niitä. Argumentoidaan sitten niitä toisen väittetä vastaan, eikä tulla tänne vain heittämään yllä olevan tapaisia viestejä. Muuta en pyydä.

Fakta on kuitenkin se, että epidemiologian avulla on saatu väestötason ravitsemussuosituksia ja ihmisten terveyttä kehitettyä jatkuvasti paremmiksi, eliniänodotteen kasvua unohtamatta.

Onko fakta se, että nuo ravintosuositukset ovat oikeassa? Katso tuo yllä oleva kuvaaja (viesti #895). Suosittelisitko pelkästään tuon kuvaajan perusteella eläin- vai kasviperäisiä rasvoja perheenjäsenillesi, sillä oletuksella, että sinulla ei taustalla kummittelisi nämä epidemiologiset tutkimukset ja niiden muodostamat harhakuvat? Niin, taidat itsekin tietää. @vindicator rapeto voisi myös vastata tähän kysymykseen.

Millä tavalla mielestäsi esim. suomalaisten terveys on kehittynyt jatkuvasti paremmaksi? Viime viikolla uutisoitiin että nuoret onnistuvat yhä aikaisemmin hommaamaan tyypin 2 diabeteksen. Diabeetikkoja on suomessa 500 000. Kolesterolilääkkeitä syö yli miljoona ihmistä ihan täysin turhaan. Ylipaino on ongelma. Korkea verenpaine on ongelma. Mitään näistä taudeista ei 1900-luvun alussa ollut. Osan selittää liikkumattomuus yms. mutta suurin tekijä on se ruoka mitä me nykyään syömme. Tietenkään kaikille se ei ole ongelma, mutta väestötasolla, millä näitä suosituksia tehdään, se on. Silti se syy löytyy aina lihasta ja tyydyttineistä rasvoista, mikä ei pidä paikkansa. Suositukset ovat väärässä. Ainahan toki voidaan sanoa, että ihmiset eivät syö suositusten mukaan.

Vastaavia esimerkkejä on ketju täynnä. Epidemiologisesti tehdyt tutkimukset eivät vastaa reaalimaailman havaintoja. Näihin tutkimuksiin pitää siis todellakin suhtautua kriittisesti. Ne ovat sitä varten, että niillä voidaan esittää se hypoteesi. Se hypoteesi pitää sitten yrittää kliinisesti murskata ja jos se ei onnistu, niin silloin epidemiologialla aikaan saatu hypoteeesi pitää paikkansa. Näistä epidemiologisista tutkimuksista puuttuu se kaikki kliininen näyttö. Sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa. Jos tätä ei ymmärrä, niin sille en voi mitään.

 

[miksu8]

Mulle edelleen selkein ja yksinkertaisin todiste carnivorea vastaan on stressireaktio mikä tulee kun hiilarien saanti loppuu. Elimistö on sen verran fiksu että jonkin ajan kuluttua sopeutuu tuohonkin tilanteeseen ja vähentää stressiä. Eloonjäämisen kannalta paras ratkaisu.

Kun ketoosissa alat syödä hiilareita ja ketoosi poistuu, ei käsittääkseni tule minkäänlaista stressireaktiota.

 

[Kansanparantaja]

Mulle edelleen selkein ja yksinkertaisin todiste carnivorea vastaan on stressireaktio mikä tulee kun hiilarien saanti loppuu. Elimistö on sen verran fiksu että jonkin ajan kuluttua sopeutuu tuohonkin tilanteeseen ja vähentää stressiä. Eloonjäämisen kannalta paras ratkaisu.

Kun ketoosissa alat syödä hiilareita ja ketoosi poistuu, ei käsittääkseni tule minkäänlaista stressireaktiota.

Ei kortisoli ole pelkästään mikään stressihormoni, miksi se puhekielessä kuvataan. Mikäli mielipiteesi perustuu sen Jayn puheisiin, niin hän on yksinkertaisesti väärässä.

Ketoosista pääse pois myös syömällä pelkkää lihaa ja rasvaa. Ei kehon tarvi olla ketoosissa koko ajan. Pitää syödä yksi todella iso ateria kerran päivässä. Itse vedän nyt OMAD-tyylillä ja hyvin pärjää.