Varmuuskopiointi

Onko kellään siis ehdotusta tuohon pilvipalveluun, joka voisi toimia minulle?

Kokeile vaan iDriveä jonkin aikaa, mutta pidä "tie avoinna" takaisin.

Ja se OneDrive on varmaan turvallinen ja edullinen valinta, jos "microsoftisuus" ei haittaa.

Jokerina mainitsen vielä Koofr elinikäisen, 1 tera 160 dollaria:
Elinikäisiin liittyy tietty aina riski firman ja palvelun päättymisestä.

Itse asentaisin alkuun useamman noita puhelimeen, lähettäisin niihin muutamia mediatiedostoja yms., testaisin että mitä tykkään ja valkkaisin sitten omaan käyttöön mukavimman. Jos leikitään skenaariota, jossa olet vaikka kaveriporukalla mökillä, ja haluat kaivaa kuva-arkistostasi vanhan videon näytettäväksi, niin kokemukset ovat aika erilaisia näiden välillä.
 
Elinikäiset yleensä ei ole elinikäisiä vaan niillä kauhotaan asiakkaita sisään ja jossain kohtaa kun sijoittajien rahat loppuvat, firman on pakko alkaa tavalla tai toisella laskuttaa lisää (tai mennä konkkaan).
 
Elinikäiset yleensä ei ole elinikäisiä vaan niillä kauhotaan asiakkaita sisään ja jossain kohtaa kun sijoittajien rahat loppuvat, firman on pakko alkaa tavalla tai toisella laskuttaa lisää (tai mennä konkkaan).
Tämä on totta varsinkin uusien tarjoajien kohdalla. Koofr ja pCloud ovat molemmat jo yli vuosikymmenen ikäisiä, mikä antaa ainakin hieman luottoa palvelun jatkumiseen.

Koofr ei myöskään ymmärtääkseni ole sijoittajien rahoittama (pCloudista en jaksa selvitellä, kun en pidä heistä ylipäätään). pCloudista poiketen Koofr myös ensisijaisesti markkinoi muita kuin lifetime-diilejä.

Ja vaikka yritys menisi nurin esim. neljän vuoden päästä, on siinä vaiheessa saanut jo vastinetta rahoilleen. Varmuuskopiot kannattaa olla joka tapauksessa.
 
En mä nyt kuitenkaan mitään elinikäistä tarvitse. Täällä monella taitaa olla NASilla tiedostot ja käytätte sen tukena sitten jotain pilvipalvelua. Mitä te itse käytätte kuvien varmuuskopiointiin?
 
Freefilesync on hyvä
Tähän kaveriksi Realtimesync tarvittaessa. Itsellä menee otetut kuvat Hetznerin pilveen, josta realtimesyncillä omalle koneelle. Tuplavarmuuskopioinnin lisäksi on kätevää, kun ottaa esim. myynti-ilmoitukseen tjsp kuvia niin ne on parissa sekunnissa kovalevyllä eikä tarvitse kaivaa mistään niitä.
Onko kellään siis ehdotusta tuohon pilvipalveluun, joka voisi toimia minulle?
Em. Hetznerin 1 tb Storagebox maksaa vajaa 4 € kuussa ja siellä on aika hyvin valinnanvaraa miten haluaa yhteyden muodostaa. Jos haluaa jakaa jotain niin tuonne pystyy tekemään kansion, johon antaa katseluoikeudet eri tunnukselle jne. Kai sieltä vuosilaskutuksenkin saa halutessaan. Itellä on se kiinni ihan verkkolevynä.
 
Em. Hetznerin 1 tb Storagebox maksaa vajaa 4 € kuussa ja siellä on aika hyvin valinnanvaraa miten haluaa yhteyden muodostaa. Jos haluaa jakaa jotain niin tuonne pystyy tekemään kansion, johon antaa katseluoikeudet eri tunnukselle jne. Kai sieltä vuosilaskutuksenkin saa halutessaan. Itellä on se kiinni ihan verkkolevynä.
Hitto kun ei hetzner anna mitään isompia, 5 teraa on liikaa :hmm:

Onko mitään muita halpoja (ja luotettavia) paikkoja? Backblaze personal unlimited pyörii jo hätätilanteisiin.
 
Tähän kaveriksi Realtimesync tarvittaessa. Itsellä menee otetut kuvat Hetznerin pilveen, josta realtimesyncillä omalle koneelle. Tuplavarmuuskopioinnin lisäksi on kätevää, kun ottaa esim. myynti-ilmoitukseen tjsp kuvia niin ne on parissa sekunnissa kovalevyllä eikä tarvitse kaivaa mistään niitä.

Em. Hetznerin 1 tb Storagebox maksaa vajaa 4 € kuussa ja siellä on aika hyvin valinnanvaraa miten haluaa yhteyden muodostaa. Jos haluaa jakaa jotain niin tuonne pystyy tekemään kansion, johon antaa katseluoikeudet eri tunnukselle jne. Kai sieltä vuosilaskutuksenkin saa halutessaan. Itellä on se kiinni ihan verkkolevynä.
Olen kuullut siitä Hardware Unboxedin videoilla mainoksissa :D. Vaikuttaa toimivalta, sitä voisi kokeilla. Otan varmaan Hetzner tai IDrive, Hetzner tietty parempi kun se on Saksalainen yritys ja palvelimia on Suomessa.
 
Tähän kaveriksi Realtimesync tarvittaessa. Itsellä menee otetut kuvat Hetznerin pilveen, josta realtimesyncillä omalle koneelle. ---
Millä tavalla siirrät kuvat Hetznerin boksiin? Juuri tällaista ratkaisua olen miettinyt, ettei joka paikkaan täytyisi manuaalisesti kopioida dataa.
 
Oliko joku jo käyttänyt Restic pidempään, tullut mitään ihmeellistä? Sivuillansa sanovat, että ennen 1.0 versiota eivät pysty takaamaan taaksepäin yhteensopivuutta backup repojen ja uusien versioiden kanssa, mutta ilmeisesti toistaiseksi ei ole tullut mitään suuria kömmähdyksiä.

Tuo vaikuttaisi kohtuu kätevältä softalta backupaa Nextcloud konttien data esim. Backblaze B3:seen
 
Oliko joku jo käyttänyt Restic pidempään, tullut mitään ihmeellistä? Sivuillansa sanovat, että ennen 1.0 versiota eivät pysty takaamaan taaksepäin yhteensopivuutta backup repojen ja uusien versioiden kanssa, mutta ilmeisesti toistaiseksi ei ole tullut mitään suuria kömmähdyksiä.

Onhan tuossa ollut datan korruptoitumis-ongelmia. Muuten toiminut aikalailla hyvästi. Vähän ehkä sieppaa se, ettei voi niitä data hakemistoja kontrolloida mitenkään vaan tekee aina sen 256 alihakemistoa backupeille. Mutta kuten aina, yhteen backup ratakisuun ei koskaan pitäisi luottaa, aina vähintään kaksi.

Duplicati on hylännyt .NET runtimet ja tekee nykyjään natiivi-binäärit, pitäs olla varsinkin Linux / Mac tms muille kuin Windows usereille merkittävä parannus. Kehitykseenkin on saatu taas merkittävää vauhtia, muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Etuna on laaja tuki eri backendeille. Restic on varsin mainio jos käyttää SFTP:tä tai lokaaleja resursseja kohteena.
 
Onhan tuossa ollut datan korruptoitumis-ongelmia. Muuten toiminut aikalailla hyvästi. Vähän ehkä sieppaa se, ettei voi niitä data hakemistoja kontrolloida mitenkään vaan tekee aina sen 256 alihakemistoa backupeille. Mutta kuten aina, yhteen backup ratakisuun ei koskaan pitäisi luottaa, aina vähintään kaksi.

Löysin Resticille vielä kohtuu pätevän oloisen WebUI palikan: GitHub - garethgeorge/backrest: Backrest is a web UI and orchestrator for restic backup. , dockeria käytettäessä oli pientä säätöä lisätä kaikki mountit varmuuskopioitavalle datalle, mutta tuntuis toimivan nikottelematta esim kapsin kanssa:
backrest.png
 
En löytänyt tähän vastausta foorumilta:

Onko yleensä parasta käyttää "virallista" backup-ohjelmistoa vai jotain 3. palveluntarjoajan?

Eli esim. Windows:lla Backup and Restore.

Debian:lla rsync tai Timeshift.

Yleensä voisi luottaa, että se, mikä tulee mukana on "paras", mutta ei tämä pidä välttämättä paikkaansa.

3. palveluntarjoajissa voisi tietty olla se etu, että jos backup vuotaa, niin sitä ei pureta ensimmäisellä kokeilulla.
 
Paras on filosofinen kysymys. Eihän siinä tarvita mitään systeemiä tai ohjelmaa: kopioi rojut jonnekin.
 
Paras on filosofinen kysymys. Eihän siinä tarvita mitään systeemiä tai ohjelmaa: kopioi rojut jonnekin.

No siis Windows:in vikatila antaa palauttaa suoraan Windows backup:ista. Entä 3. palveluntarjoajan ohjelmalla?

Käytin kerran Clonezilla:a, ja piti rikossa miettiä, että jaa, miten Clonezilla toimiikaan ja mikä versio pitää olla. Helpompaa olisi ollut napsauttaa suoraan Windows restore. Lisäksi on ollut arpapeliä, että onko backup boottaava, jos käyttää 3. palveluntarjoajan ohjelmaa.
 
Viimeksi muokattu:
Windowsin Backup and Restore taitaa kopioida tiedostot ja muutamat settarit Onedriveen? Jos Onedrive kelpaa niin se toimii ihan hyvin, aika paljon firmoissa synkataan jo tiedostot Onedriveen vs erilliset backupit.

Sitten esim Veeam Endpoint Backupilla voi ottaa imagen (kohteena vain USB tai verkkolevy) ja sen voi palauttaa boottamalla USB tikulta mikä tehdään asennusvaiheessa ja sillä pääsee tekemään bare metal restoren.

BackBlazella on yhden työaseman file backup 9$/kk, rajaton tallennustila, 30d retention (lisä retention sai lisähintaan), backupit voi salata passulla. Ei saa Linuxille.

Tai sitten voi ottaa jonkun 3rd party backup softan Duplicati, Restic, ym millä voi sitten työntää valitsemaansa S3 storageen.

Onhan näitä vaihtoehtoja, tarjoavat vähän eri tyylisiä backupeja eri kohteisiin.
 
No siis tarkoitin Windows Backup and Restore:lla niitä system image:ja, joita vikatila kysyy, jos onkin eri asia.
 
Se on varmaan sitten Windows 11:ssä "Backup and Restore (Windows 7)". Se on ilmeisesti mukana enää sitä varten, jotta voi palautella vanhoja backupeja tms.

This feature is also known as the Backup and Restore (Windows 7) legacy control panel. For full-disk backup solutions, look for a third-party product from another software publisher. You can also use OneDrive to sync data files with Microsoft 365.
Deprecated features in the Windows client | Microsoft Learn
 
No jos halutaan käyttöjärjestelmä varmuuskopioida niin toki siihen tulee käytettyä ohjelmaa. Macriumia itse.

1721150285137.png
 
Yleisesti ottaen kuulostaa raskaalta ja vanhanaikaiselta koko järjestelmän varmuuskopiointi sen sijaan, että varmuuskopioi vain omat tiedostonsa.

Käyttöjärjestelmän varmistus on toki kätevää, jos tekee erikoisempia asennuksia tai muita kokeiluja. Peruskäyttäjälle näkisin kuitenkin hyödyllisemmäksi tiheään versioidun varmistuksen omista tiedostoista, mikä on ehkä osasyy siihen että Microsoftkin on backup-työkalujaan harventanut.
 
Juuri näin. Normaalitapauksissa ei pitäisi olla tarvetta varmuuskopioida käyttistä tai asennettuja ohjelmia. Vaan oma data ja asetustiedostot. Eli minimimäärä tavaraa sinne varmuuskopioon ja järjestelmä muutoin sellaiseen tikkiin että asennus tyhjästä onnistuu suht kivuttomasti.
 
Näin kehittäjänä käyttiksessä voi usein olla paljon erilaisia patcheja yms., joita ei jaksa selvitellä uudestaan, jos OS hajoaa. Parempi revertoida ajassa taaksepäin toimivaan. Osa hommaa on myös tietää, miksi OS hajosi.

Osa ohjelmista myös asentaa asetustiedostot epästandardisti, joten puhdas asennus on riski vs toimiva, mutta bloatti järjestelmä.
 
Näin kehittäjänä käyttiksessä voi usein olla paljon erilaisia patcheja yms., joita ei jaksa selvitellä uudestaan, jos OS hajoaa. Parempi revertoida ajassa taaksepäin toimivaan. Osa hommaa on myös tietää, miksi OS hajosi.

Osa ohjelmista myös asentaa asetustiedostot epästandardisti, joten puhdas asennus on riski vs toimiva, mutta bloatti järjestelmä.

Kuulostaa melkoiselta ongelmien kerjäämiseltä, jos haluaa ajaa kehittämisessä host-koneessa jotain custom-patchattyä käyttistä joka lahoaa käsiin välittömästi jos sen uudelleenasentaa. Jotenkin luulisi että VM:t ovat juuri tuota varten olemassa, siis jos on tarve kehittää käyttistä ja katsoa mihin se hajoaa. Se VM saa hajota jolloin kehittäminen ei muutoin siitä vaarannu ja sen saa deterministisesti asennettua juuri sellaiseksi kuin haluaa. Ja varsinainen host-käyttis on ihan default-asennus. Eli hassulta kyllä kuulostaa, enkä kyllä usko että teet nyt asiat järkevimmällä tavalla. Mutta ehkä tämän selvittely menee sinänsä ohi ketjun aiheen. Suosittelen kuitenkin miettimään, jos pääsisit eroon tuosta purkka-bloatin mukanakuljettamisesta. Jossain vaiheessa tuo ampuu todennäköisesti jalkaan.
 
No VM ei ole aidolla raudalla.

Purkka-bloatia on myös käyttöjärjestelmissä, kun siksi jotkin Windows-päivitykset hajottaa ja uusi vie paljon muistia. Linuxeissa testaamaton paketti voi hajottaa asioita kuin myös OS-päivitys.

Tämä on maailma, jossa elämme?
 
Viimeksi muokattu:
Toinen kysymys on, miksi tunkea omia tiedostoja sinne käyttiksen sekaan?, eikö SE ole sitä vaikeuksien hakemista? Ja jos se käyttiksen varmuuskopiointi on niin kauheaa, ja samaan aikaa selitetään että uudestaanasennus olisi toosihelppoa. Ei mitään logiikkaa! Itselläni menee aina uusiksiasennuksessa vähintään puoli vuotta että kaikki ohjelmat toimivat. Nyt kun Photosopin kanssa ongelmia, niin tuskin kaksi vuotta riittää...ymmärrän kyllä jos se kuulostaa oudolta, aikana jolloin puoli vuotta pitäisi olla pc:n maksimi-ikä eikä muita ohjelmia tarvita kuin Pelejä! ;-)
 
Toinen kysymys on, miksi tunkea omia tiedostoja sinne käyttiksen sekaan?, eikö SE ole sitä vaikeuksien hakemista? Ja jos se käyttiksen varmuuskopiointi on niin kauheaa, ja samaan aikaa selitetään että uudestaanasennus olisi toosihelppoa. Ei mitään logiikkaa! Itselläni menee aina uusiksiasennuksessa vähintään puoli vuotta että kaikki ohjelmat toimivat. Nyt kun Photosopin kanssa ongelmia, niin tuskin kaksi vuotta riittää...ymmärrän kyllä jos se kuulostaa oudolta, aikana jolloin puoli vuotta pitäisi olla pc:n maksimi-ikä eikä muita ohjelmia tarvita kuin Pelejä! ;-)

No tämä on tietysti toinen puoli, mitä backupaajan ja muidenkin pitää säädellä.

Yleensä kaikki omat tavarat pysyvät kotikansion alla. Aina näin ei välttämättä tarvitse olla, kuten silloin, kun on modannut järjestelmän skriptejä tms. Esimerkiksi modien readme on helpompi laittaa samaan paikkaan kuin modit.

Ai niin, Windows:ssa myös Program Files -kansiot sisältävät toisinaan asioita, jotka kannattaisi backupata, kuten lisenssitiedostoja. Minulla on muistikuva, että jotkin kehittäjätyökalut myös haluavat tallentaa projektitiedostoja Windows-kansion alle eli sinne, missä itse ohjelmatkin ovat.

Lisäksi kaikissa OS:eissä ei ole manuaalin mukaan tarkkaa system/kernel - user space -erottelua.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi huomasin Debian:ssa, että Android oli asentanut SDK:n kotikansioon, vaikka SDK ei sinänsä kuuluisi sinne. Siten myös kotikansio voi sisältää jotain bloatia.
 
Windows on tosiaan varmuuskopioijalle haastava. Muutama esimerkki:
  • Minecraftissa tehdyt maailmat, omat resurssipaketit yms. tallentuvat käyttäjän AppDataan. AppData saattaa sisältää paljon muutakin varmuuskopion arvoista. Itse olen viimeistään käyttistä uudelleenasentaessa arkistoinut AppDatan kokonaisuudessaan talteen. Jatkuva AppDatan varmuuskopiointi voi olla haastavaa, kun varmuuskopiointiohjelma itsessäänkin saattaa tallentaa sinne väliaikasta dataa, ja joka tapauksessa varmuuskopioon tulee paljon turhaa.

  • Modernit pelit tallentavat pilveen, mutta silti voi olla hyvä varmuuskopioida Steamin userdata-kansio, joka löytyy Program Filesin sisältä (tai minne Steamin sitten asensikaan). Tämä on verrattain pieni määrä dataa, joka voi olla arvokasta uudelleenasennusten jälkeen. Program Files -kansioista löytyy mahdollisesti muutakin tallennuksen arvoista, joskin omien kokemusten perusteella vähemmän kuin AppDatasta.

  • Tyypillisesti ohjelmat tallentavat tuotokset oletuksena käyttäjän profiilikansioon. Toisaalta profiilikansioon pulppuaa turhaa tavaraa, esimerkiksi ohjelmien käyttämiä kirjastoja (esimerkiksi musisointiohjelmien samplekirjastoja). Edellisestä kommentista päätellen tätä tapahtuu muidenkin käyttisten puolella.
 
No niin, se minun pahin bloati onkin n. 10 vuotta vanha Windows-asennus (nyt uusin Windows 10). Olen toistaiseksi vain siivonnut sitä ja korjannut joitain boot-failure:ita. Koskaan ei ole uudelleenasennettu.

Niin Steam:ssa menee kai single player -tallennukset, jos poistelee Program Files:it.

No tämän takia vaihdoinkin Debianiin.

---

Olisi tosiaan kiva tietää, jos Windows:iin (10 lähinnä) on jotain ohjeita, että miten todennäköisemmin pystyy uudelleenasentamaan asiat uudestaan ja säilyttämään data:t.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri näin. Normaalitapauksissa ei pitäisi olla tarvetta varmuuskopioida käyttistä tai asennettuja ohjelmia. Vaan oma data ja asetustiedostot. Eli minimimäärä tavaraa sinne varmuuskopioon ja järjestelmä muutoin sellaiseen tikkiin että asennus tyhjästä onnistuu suht kivuttomasti.

Ja siis tähän liittyy se, että en ole vielä keksinyt tapaa pitää kirjaa asennetuista ohjelmista.

Debian:ssa on muistaakseni jokin komento, jolla voi tallentaa aiemmasta systeemistä asennetut paketit ja sitten asentaa ne uuteen.

Windows:n add/remove programs on melko huono, koska se ei yleensä poista kaikkea. Eikä se ymmärrä, jos eri ohjelmissa on ristidependency:jä.

Tosiaan, vanhan bloat:n käyttämisessä on vähemmän riskejä, ja lisätilakin on halpaa. Typerämpää olisi kadottaa tai hajottaa jotain sen takia, ettei viitsinyt ostaa jotain 50 euron kovalevyä.

---

Keksimäni strategia:

Ajattelin ottaa sellaisen strategian, että ostan rinnalle saman kokoisen levyn.

Asennan levylle puhtaan Windows 10:n.

Sitten alan lisäämään siihen asioita sen mukaan kuin mitä käytän vanhaa järjestelmää.

Lopulta minulla pitäisi olla uudella kovolla Windows 10, jossa on käyttämäni asiat, eikä bloat:ia.

Eikö?

Tällä järjestelyllä voi myös aina palata aiempaan, jos uudella levyllä menee jotain pieleen.
Lisäksi uudella levyllä voi testata asioiden toimivuuden käyttämällä vanhan levyn user data:a.

---

Ei muuten opetettu yliopistossakaan näitä.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten alan lisäämään siihen asioita sen mukaan kuin mitä käytän vanhaa järjestelmää.

Lopulta minulla pitäisi olla uudella kovolla Windows 10, jossa on käyttämäni asiat, eikä bloat:ia.

Tässä kannattaa ainakin harkita suoraan Windows 11:n asennusta. Win10:n tuki päättyy lokakuussa 2025. Aikaa siis vielä on, mutta loppu häämöttää ja jossain vaiheessa Win10:n käyttö ei enää ole turvallista eikä se saa mitään tietoturvapäivityksiä.

Yksinkertaisimmillaan vaan kirjaat ylös ne vaiheet ja softat/päivitykset/ajurit, jotka uuteen asennukseen haluat. Ja voit tuota ohjetta hyödyntää jatkossa jos on tarvis tehdä asennus alusta uudestaan. Tuon lisäksi on paljon työkaluja, jolla hommaa voi automatisoida. Esim. Ninite - Install or Update Multiple Apps at Once mahdollista helposti perussoftien asennuksen. Vastaavia on paljon, enkä osaa sanoa mikä olisi juuri paras. Sitten on työkaluja joita voi käyttää niin Windowsin kuin Linuxien kanssa. Niin työpöydällä kuin servereillä. Esim. Homepage | Ansible Collaborative on hyvin käytetty softa asennusten kaikenlaiseen automatisointiin ja kykenee hyvin monimutkaisiinkin juttuihin. macOS:n ja Linuxin käyttäjät ottavat usein asennustiedostot eli "dotfiles" talteen ja säilövat esim. GitHubiin.

Osa näistä voi olla yliampuvia työkaluja. Riippuu ihan tarpeesta. Jotta päästään ketjun aiheeseen, niin se olisi hyvä tavoite, että sitä koneen uudelleenasennusta ei tarvitsisi "pelätä". Eli vaikka se onkin työläs ja vähän ärsyttävä homma, niin se ei olisi kuitenkaan katastrofi. Se on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma.

Itselläni menee aina uusiksiasennuksessa vähintään puoli vuotta että kaikki ohjelmat toimivat

Ja jossain mättää pahasti jos siihen uudelleenasennukseen menee "6 kuukautta" tai "2 vuotta" että ohjelmat toimivat. Tuossa on kyse jostain muusta, ei uudelleenasennuksesta.

Kannattaa siis keskittyä siihen, että se korvaamaton data on varmasti tallessa. Näin ei tarvitse säilöä itse käyttöjärjestelmää välttämättä lainkaan tai riittää harvoin otettu dumppi. Windowsissa on tuo työkalu jolla ottaa dumppi koko systeemistä. Ei sen käytössä sinänsä mitään pahaa ole. Ja toisaalta datasta otetaan sitten inkrementaalisia varmuuskopioita tiuhaan. Näin sen varmuuskopioitavan datan määrä pienenee ja sen voi helposti tehdä useammin.

Softakehityspuolellakin kaikki automatisoidaan. Ei haittaa vaikka pilvessä oleva palvelin hajoaisi. Se luodaan automaattisesti sinne uudestaan (esim. jollain Terraformilla), joka määrittää millainen palvelin, millä raudalla, millä levykuvalla, millä asetuksilla jne. Kukaan ei kliksuttele mitään manuaalisesti tai aja skriptejä manuaalisesti terminaalista, vaan automaatio hoitaa kaiken. Varsinainen data taas on ihan erillisellä levyllä - tai esim. tietokannassa - joka voidaan liittää tähän uuteen palvelimeen. Ja tämä data on varmuuskopioitu niin hyvin kuin tarve vaatii moneen paikkaan. Se palvelin ja softa on bulkkia, josta ei niin väliä. Data tai esim. konffitiedostot ovat korvaamattomia.

Eli jos saa pidettyä datan ja konffit erillään muusta ja varmasti varmuuskopioitua, niin homma menee helpommaksi.

Ei muuten opetettu yliopistossakaan näitä.

Jep, ei yliopistoissa yleensäkään opeteta kovin paljon käytännönläheisiä asioita. Vaan teoriaa joita sitten voi omalla ajalla tai työelämässä soveltaa - tai sitten ei voi. Ei opeteta miten koneen datasta otetaan varmuuskopio, vaan opetataan miten modernit käyttöjärjestelmät tai tietokoneet toimivat yleisellä tasolla. Poikkeuksena jotkut projektikurssit, joissa oikeasti laitetaan kädet saveen.
 
Ja jossain mättää pahasti jos siihen uudelleenasennukseen menee "6 kuukautta" tai "2 vuotta" että ohjelmat toimivat. Tuossa on kyse jostain muusta, ei uudelleenasennuksesta.

Totta, jos en oliis asentanut uusiksi, Photari toimisi ok. Ja niin se vanhassa koneessa toimiikin -ja siksi siitä ei ole viitsinyt luopuakaan. On varalla jos Photari tai Lisbeth Adobe alkaa taas kettuilla ,-D

Mutta, noin filosooffisesti: jos on esim. 67 ohjelmaa, mikä olisi se OIKEA aika että jokaisen kaikki asetukset on samoin kuin aiemmin oli? Tai edes löytää jokaisen tunnukset ja salasanat. Monellahan menee monta viikkoa saada edes biosin ne pelkät muutama tusinaa asetusta samaksi päivityksen jälkeen...


Mutta olisin aika yllättynyt jos Mikrosoft ei jatkaisi tukeaan. Tuskin ne haluaa sitä riskiä että maailman 8555707758 win 10 konetta alkaa suoltaa hyökkäyksiä...
 
Se voisi olla kätevä, jos olisi OS:lle samanlainen blueprint kuin joillekin docker-konteille, tallennettuna samanlailla kuin salasanat jollain KeePass:lla.

Eli jossain olisi tietokanta siitä, että mitä tämän käyttäjän Windows:it ja Linux:t sisältävät ja mistä ne saa. Kun jokin järjestelmä hajoaa, niin uudelleenasennus + blueprint antaa aina toimivan järjestelmän pl. user data:t. Kunhan user data on samasta koneesta tai käyttäjästä, niin myös niiden pitäisi toimiva uuteen järjestelmään asennetuilla versioilla suoraan.

Tosiaan, tämä oma Windows 10 on vähän päässyt sellaiseksi miljoonalaatikoksi, että asiat ovat jossain määrin levällään. Tämä johtuu siitä, että tämä on niin vanha asennus. Tämä on päivitetty 10 vuotta vanhasta Windows 7:sta asti.

Siksi jo itse ohjelmien uudelleenasennukseen menee varmaan pari päivää.

---

Olen ajatellut, että jos saan tämän joskus puhdistettua, niin jatkossa teen kaikki experimental-jutut toisen tunnuksen alla tai vaihtoehtoisesti täysin eri asennuksella. Käyttölevyihin taas ei saa asentaa mitään, ellei se ole välttämätöntä ja ellei asiaa ole ensin testattu toisaalla.
 
Viimeksi muokattu:
Eli jossain olisi tietokanta siitä, että mitä tämän käyttäjän Windows:it ja Linux:t sisältävät ja mistä ne saa.

Noilla työkaluilla kuten Ansible tehdään tavallaan noin. Eli luodaan skripti/konffi (playbook), joka asentaa sen tietyn käyttiksen, tietyn version, luo sinne käyttäjät, konffaa WiFit ja SSH:t, päivittää softat, asentaa ohjelmat paketinhallinnasta, kopioi asennustiedostot, laittaa työpöydän taustakuvan jne. Kaikki automatisoidusti. Varsinkin Linuxeilla sillä saa ihmeitä aikaan. Windowsista ja macOS:stä ei ole niin kokemusta mutta pitäisi niilläkin toimia.

Eli silloin voi riittää että varmuuskopioi vain sen konffin, jolla kone saadaan taas pystyyn. Ei noillakaan sentään kaikkea pysty automatisoimaan ja kyvyt varmaan riippuvat mikä käyttis on alla. Mutta ajatus on se että ainakin osan saa automatisoitua. Ja samalla dokumentoitua siihen asetustiedostoon. Siitä näkee suoraan, miten se kone on konffattu.

Ansible ei ole mikään aloittelijan työkalu, mutta vastaavia löytyy yksinkertaisempiakin. Ja alussa vaatii aika paljon kokeilua ja opettelua.
 
Mitenhän tuollaisella saa sellaiset ohjelmistot, jotka yleensä haetaan nettisivuilta monen klikkauksen päästä?
 
Mitenhän tuollaisella saa sellaiset ohjelmistot, jotka yleensä haetaan nettisivuilta monen klikkauksen päästä?

Aika usein se todellinen ladattavan tiedoston osoite on ihan suoraan pääteltävissä, jos versionumero on tiedossa, eikä lataaminen sinänsä vaadi sitä nettisiville rakennetun klikkausputken läpikäyntiä. Mutta esim. tuolla edellä mainitulla Ansiblella pystyy kyllä tarvittaessa rakentamaan logiikkaa, joka selvittää ladattavan tiedoston nimen nettisivulta.
 
Vaatiiko muuten isommalle levylle siirtäminen aina uudelleenasennuksen tai sitten, että luodaan uusia levyosioita?

Yleensä resize-funktiot kai voivat korruptoida datan.
 
Vaatiiko muuten isommalle levylle siirtäminen aina uudelleenasennuksen tai sitten, että luodaan uusia levyosioita?

Yleensä resize-funktiot kai voivat korruptoida datan.

Aika monet kloonis/varmuuskopio jne softat osaa jo perusasetuksessaan ehdottaa koko tilan käyttöönottoa, jos varmuuskopio palautetaan suremmalle levylle, tai kloonaus tehdään suremmalle levylle. Ja jos osionsuurennusta tehdään jo dataasisältävään levyyn, ne myös ehdotavat kaiken varmuuskopiontia varmuden vuoksi, mikä on aika a ja o, mutta itselläni ei ole koskaan ollut noiden kanssa mitään ongelmia.
 
Olin olettanut, että resize ei ole muistiosoitteellisesti mikään suoraviivainen operaatio.
Kai se liittyy siihen, että miten se data sijaitsee levyllä (ei välttämättä peräkkäisissä osoitteissa).
 
Viimeksi muokattu:
Ei niin, ja siksi , kuten sanoin, joka softa kertoo että ota ensin varmuuskopio. Joka muuten on koko tämän keskusteluosion nimikin ;.-)
 
Ei kun nyt minä muistin. Eli keskeistä on kai, että resize toimii häviöttömästi ainoastaan kaikista oikeanpuoleisimpaan (eli partition table:ssa viimeiseen) osioon. Jos haluaa resize:tä joitain muita osioita, niin osiot pitäisi ensin uudelleenjärjestää, joka voi olla vaikeaa, jos ohjelmistot nojaavat osioiden olemassaolevaan järjestykseen. Jonkin muun osion resizeeminen taas liikuttaisi perässä olevien muistiosoitteita ja erityisesti ensimmäistä, mikä voisi hajottaa ohjelmia löytämästä asioita.

Ehkä on turvallisempaa asentaa OS uudestaan ja restore:a aiemmat kamat uusille osioille.
 
Viimeksi muokattu:
No niin, se minun pahin bloati onkin n. 10 vuotta vanha Windows-asennus (nyt uusin Windows 10). Olen toistaiseksi vain siivonnut sitä ja korjannut joitain boot-failure:ita. Koskaan ei ole uudelleenasennettu.

Niin Steam:ssa menee kai single player -tallennukset, jos poistelee Program Files:it.

No tämän takia vaihdoinkin Debianiin.

---

Olisi tosiaan kiva tietää, jos Windows:iin (10 lähinnä) on jotain ohjeita, että miten todennäköisemmin pystyy uudelleenasentamaan asiat uudestaan ja säilyttämään data:t.

Ei mene Steamin tallennukset jos peli tukee Cloud Savea (varmaan 95 % tukee) ja lokaalit tiedostot on yleensä jossain Users\%USERNAME% kansion alla pelistä riippuen, harvemmin jos koskaan itse pelin asennuskansiossa.

Windowsin voi asentaa uudestaan dataa menettämättä ihan Windowsin asennusmedialta.
 
Ei kun nyt minä muistin. Eli keskeistä on kai, että resize toimii häviöttömästi ainoastaan kaikista oikeanpuoleisimpaan (eli partition table:ssa viimeiseen) osioon. Jos haluaa resize:tä joitain muita osioita, niin osiot pitäisi ensin uudelleenjärjestää, joka voi olla vaikeaa, jos ohjelmistot nojaavat osioiden olemassaolevaan järjestykseen. Jonkin muun osion resizeeminen taas liikuttaisi perässä olevien muistiosoitteita ja erityisesti ensimmäistä, mikä voisi hajottaa ohjelmia löytämästä asioita.

Se on ihan oma syy, jos viittaa partitoihin väärin partitioiden tai johtojen järjestyksellä, siksi niillä on ID:t, joten oikein tehdyssä toteutuksessa viitataan partitioon. Eikä levyyn tai sen partition järjestysnumeroon. Varsinkin systeemeissä missä on enemmän levyjä oppii aika nopeasti sen, että kun mätän nää 12 levyä takas koneeseen, menikö jokainen samaan paikkaan takaisin? Ei mennyt, no onneksi ei ole väliä.

Muistuttaa tuskallisesti niistä USB laitteista, jotka viittasi samalla tavalla siihen, missä portissa ja monesko laite ne oli. Sitten kaikki sekosi jos laitot vaikka hubissa ne väärän reikään tai väärään koneen USB porttiin. - Aah, onneksi tuota ei kovin usein enää näe. Usbtikku on väylän kaksi, ykkös portissa olevan hubin, kolmos portissa oleva neljäs laite. - Kiva. Ihan yhtä kamala tapa.
 
Idrivestä saa nyt ekan vuoden 5TB personal 10 dollarilla ja verojen jälkeen noin reilu 12 dollaria.

 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
256 997
Viestejä
4 465 764
Jäsenet
73 878
Uusin jäsen
VilleIkola

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom