Valmistalopaketit

[Pete88]

Todisteluaineisto voi olla mittava, aika näyttää onko sillä painoarvoa. HS:n jutusta ei voi päätellä syyllisyyttä yhtään, kumpaankaan suuntaan, sen verran ylimalkainen on juttu.

Joo ei pysty ei. Asiaan vaikuttaa todella moni seikka ja miten rakentaminen on sovittu/järjestetty. Tuossahan voi vastuu langeta perustusurakoitsijallekin ja mitä kautta se on tullut, DEN:n vai rakennuttajan?

 

[PCB]

Joo ei pysty ei. Asiaan vaikuttaa todella moni seikka ja miten rakentaminen on sovittu/järjestetty. Tuossahan voi vastuu langeta perustusurakoitsijallekin ja mitä kautta se on tullut, DEN:n vai rakennuttajan?

Toki puhutaan "tontti-talo" sekä "avaimet käteen", jotka viittaavat muuhun kuin muuttovalmiiseen. Eli todennäköisesti perustus maatöineen on myös DEN:in urakkaa. Mutta lisää pitäisi olla tietoa, ettei mene arvailuksi.

 

[jinx1980]

Pidän kyllä suhteellisen isona failurena itse rakennusalan ihmisenä sitä, jos paalutettu talo saadaan vajoamaan... Lähtökohtaisesti ne paalut lyödään kumminkin kalliota vasten, joten jos jotain tuollaista kämmiä on käynyt, niin kyllä tuosta pitää rakentajan kantaa vastuu eikä asialle varmaan voida tehdä juuri mitään jälkikäteen kustannustehokkaasti. Naapuriin rakentui pari vuotta sitten DEN finlandin talopaketti saviselle tontille paalutettuna ja perustavan ukot olivat tekemässä sokkelit ja tuulettuvan alapohjarakenteen, mutta tuossa operaatiossa en havainnut mitään erityisen poikkeavaa ja talo näyttää ihan hyvältä nykyään kun ohi kävelee.

Eihän niitä kallioon asti lyödä jos se on "tarpeeksi syvällä", tuolloinhan on vielä olennaisempaa että kuormat on laskettu oikein ja paalut mitoitettu oikein sekä lyötäessä laskettu paalulle kantavuusoikein (katsotaan paljonko se paalu vajoaa loppuvaiheessa per isku ja kantavuus määritetään siitä). Jos lyödään kallioon asti, niin uskoisin että silloin virhemarginaalit ovat paljon isompia eli tarvitaan isompi moka että perustus pettää, ts. se alimitoitettu paalu kantaa paremmin tuollaisessa kun vastassa on kova vs tuollainen välille löyty jonka kuorma joko väärin mitoitettu tai väärin asennettu kun siellä ei ole mitään vastassa jos se painuukin.

 

[sledass]

Omakohtaista kokemusta niin paalututuksesta kuin myös noista ontelolaattoissa olevista ylimääräisistä vesistä. Paalutukseen päädyttiin maaperätutkimuksen perusteella, vaihtoehtona olisi ollut painopenkka, mutta päädyttiin paaluihin. Maaperätutkimuksen perusteella paalun keskimitta ois ollu n. 8-9m, mutta oikeasti tais olla tuplat siitä. Maaperässähän on hieman kantavampiakin kerroksia ja tuossa lienee tärkeintä että lopetetaan vasta silloin kun on löytynyt tarpeeksi kantava kerros.. ei välttämättä kalliota, mutta jotain muuta kantavaa. Maaperätutkimus omalla kohdalla lopetti juuri tuohon ekaan kerrokseen joka koeporauksen, mistä syystä arviot paalujen pituudesta heitti..

ontelolaatan kanssa kävin hieman samoin kuin artikkelissa. Ennenkuin oli saatu eristeitä lattiaan, pari reunimmaisen laatan pinta korkkasi auki. Laattojen vesireikiä oli kyllä viimeistelty ja avarrettu, mutta reunimmaisissa laatoissa olevien nostokahvojen valun takia kaikista onteloista ei kaikki vesi päässytkään pois ja porattu reikä tyhjensi vain osittain ontelot mikä sitten korkkasi kun pakkasella vesi jäätyi ontelossa. En ihmettele vaikka tässäkin olisi kyse samasta. Onneksi itselle toi tuli esiin ja sen perustava hoiti nuo kuntoon ennenkuin alettiin laittaa eristeitä.

 

[jonesky12345]

Eihän niitä kallioon asti lyödä jos se on "tarpeeksi syvällä", tuolloinhan on vielä olennaisempaa että kuormat on laskettu oikein ja paalut mitoitettu oikein sekä lyötäessä laskettu paalulle kantavuusoikein (katsotaan paljonko se paalu vajoaa loppuvaiheessa per isku ja kantavuus määritetään siitä). Jos lyödään kallioon asti, niin uskoisin että silloin virhemarginaalit ovat paljon isompia eli tarvitaan isompi moka että perustus pettää, ts. se alimitoitettu paalu kantaa paremmin tuollaisessa kun vastassa on kova vs tuollainen välille löyty jonka kuorma joko väärin mitoitettu tai väärin asennettu kun siellä ei ole mitään vastassa jos se painuukin.

Okei, no itse en ole suomessa kitkapaaluihin talojen perustuksissa törmännyt, mutta en tosin ole omakotitalokokoluokan hommissakaan, joten kaipa se on mahdollista, että tuollaisia omakotitaloissa käytetään.

 

[Juh44]

Okei, no itse en ole suomessa kitkapaaluihin talojen perustuksissa törmännyt, mutta en tosin ole omakotitalokokoluokan hommissakaan, joten kaipa se on mahdollista, että tuollaisia omakotitaloissa käytetään.

Kyllä niitä käytetään, mutta useammin kai kantavaan maakerrokseen pysähtyvänä. Omakin mökki seisoo 10m pitkillä betonipaaluilla savipatjan alla olevan moreenikerroksen päällä.
Jos se paalu kantaa niin se kantaa...

 

[oltsandeeri]

En tiedä onko tämä paras ketju aihepiirille, mutta kokeillaan. Tämä tuntuu olevan kuitenkin se forumin aktiivisin pientalorakentamisen ketju.

Eli - HISSIT pientaloissa.

Onko kellään kokemusta moisen rakentamisesta/rakennuttamisesta taloonsa? Entäpä hissi-VARAUKSEN toteuttamisesta?

Kolmikerroksista kivirunkoista pientaloa suunnittelen/piirustelen ja varaus tulee minimissään toteutettua, ehkä itse hissikin.

Jos varausta ei ole, on toteutus jälkikäteen, jos ei mahdotonta, niin ainakin niin kallista rakenteisiin tarvittavien muutosten vuoksi, että ei ikinä tulisi toteutettua.

 

[zeniitti]

En tiedä onko tämä paras ketju aihepiirille, mutta kokeillaan. Tämä tuntuu olevan kuitenkin se forumin aktiivisin pientalorakentamisen ketju.

Eli - HISSIT pientaloissa.

Onko kellään kokemusta moisen rakentamisesta/rakennuttamisesta taloonsa? Entäpä hissi-VARAUKSEN toteuttamisesta?

Kolmikerroksista kivirunkoista pientaloa suunnittelen/piirustelen ja varaus tulee minimissään toteutettua, ehkä itse hissikin.

Jos varausta ei ole, on toteutus jälkikäteen, jos ei mahdotonta, niin ainakin niin kallista rakenteisiin tarvittavien muutosten vuoksi, että ei ikinä tulisi toteutettua.

Mielenkiintoinen aihe. Ei varmaankaan ole kovin yleinen Suomessa. Nopealla googletuksella (olet varmaan itsekin tutkinut) löytyy muutamia ihan asiallisia sivustoja aiheesta. Jään mielenkiinnolla seuraamaan.
Tässä muutama linkki: Kokemuksia
https://cibeslift.com/fi-fi/kotihissit

 

[oltsandeeri]

Joo, ei varmaan kovinkaan yleinen, mutta alati yleistyvä väestön ikääntymisen ja muutenkin lisääntyvien esteettömyysvaateiden vuoksi.

Etuovesta löytyy jonkun verran hissillisiä torppia.

Cibes A4000 olen ottanut mitoitukseen / suunnitteluun pohjaksi. Sellainen versio, joka vaatii n. 1.2m x 1,0m asennusaukon.

 

[Pete88]

En tiedä onko tämä paras ketju aihepiirille, mutta kokeillaan. Tämä tuntuu olevan kuitenkin se forumin aktiivisin pientalorakentamisen ketju.

Eli - HISSIT pientaloissa.

Onko kellään kokemusta moisen rakentamisesta/rakennuttamisesta taloonsa? Entäpä hissi-VARAUKSEN toteuttamisesta?

Kolmikerroksista kivirunkoista pientaloa suunnittelen/piirustelen ja varaus tulee minimissään toteutettua, ehkä itse hissikin.

Jos varausta ei ole, on toteutus jälkikäteen, jos ei mahdotonta, niin ainakin niin kallista rakenteisiin tarvittavien muutosten vuoksi, että ei ikinä tulisi toteutettua.

Noita tosiaan näkee vain keskivertoa selvästi kalliimpien omakotitalojen yhteydessä, joissa on useampi kerros. Kokemuksia aiheesta siksi varsin vähän. Siinä vaiheessa kun talon asukkaat alkavat tarvita apua portaiden tai kerrosten välillä, on liikuntarajoitteisella tietyin kriteerein mahdollista hakea ns. seniori/tuolihissiä omaan kotiin. Ei se toki mikään elegantein ratkaisu välttämättä ole, mutta tuossa iässä asialla ei välttämättä ole niin paljon merkitystä. Tämä lienee se tyypillisin tavallisen kansan ratkaisu.

Jos hissin rakentaminen on oikeasti todennäköinen ratkaisu tulevaisuudessa, niin tosiaan varauksen tekeminen on erittäin suositeltavaa, jälkikäteinen ratkaisu lienee erittäin kallis ja vaikeasti toteutettava, mikäli ylipäätään mahdollista. Silloin ainoa vaihtoehto voi olla em. tuolihissi.

 

[jonesky12345]

Kyllähän hissille kannattaa varaus jättää, jos nyt jo siltä tuntuu. Eipä tuo kummoinen homma omakotitaloissa ole, kun on pieniä jännevälejä välipohjissa yms. Isommassa roolissa lienee se huonejaon suunnittelu kerrosten välillä, jotta toteutus on sitten lopputilanteessa fiksu.

 

[oltsandeeri]

Etuovi OKT hissilliset

Hakutulokset eivät ole tosiaan ihan halvimmasta päästä...

Joka tapauksessa, asiaa tutkailtuani tila- ja rahavaateet eivät ole ihan poskettomia - muutama ylimääräinen neliö ja 25 k€+ vaikuttaa olevan se minimi 2-kerroksiseen uuteen tönöön. Toki sitten päälle tulevat juoksevat kulut eli lähinnä huollot ja sähkönkulutus.

Jälkikäteisasennus on tosiaan todella haastavaa, jos ei ole keksitty tehdä eteisaulasta useamman kerroksen korkuista tilaa. Toki aina joskus sokea kanakin jyvän löytää ja sattuu olemaan kerroksissa suht järkevässä kohtaa useampi uhrattavissa oleva vaatehuone tms. päällekäin eikä mene juuri siinä kohtaa talotekniikkaakaan välipohjissa. Ja sattumalta kantavien rakenteiden kantavuuskaan ei häiriinny, vaikka juuri sen kohdan välipohjista aukottaisikin. Ennen rakentamista nämä on kaikki helpohkoa ratkaista suunnittelupöydällä.

 

[Pete88]

Etuovi OKT hissilliset

Hakutulokset eivät ole tosiaan ihan halvimmasta päästä...

Joka tapauksessa, asiaa tutkailtuani tila- ja rahavaateet eivät ole ihan poskettomia - muutama ylimääräinen neliö ja 25 k€+ vaikuttaa olevan se minimi 2-kerroksiseen uuteen tönöön. Toki sitten päälle tulevat juoksevat kulut eli lähinnä huollot ja sähkönkulutus.

Jälkikäteisasennus on tosiaan todella haastavaa, jos ei ole keksitty tehdä eteisaulasta useamman kerroksen korkuista tilaa. Toki aina joskus sokea kanakin jyvän löytää ja sattuu olemaan kerroksissa suht järkevässä kohtaa useampi uhrattavissa oleva vaatehuone tms. päällekäin eikä mene juuri siinä kohtaa talotekniikkaakaan välipohjissa. Ja sattumalta kantavien rakenteiden kantavuuskaan ei häiriinny, vaikka juuri sen kohdan välipohjista aukottaisikin. Ennen rakentamista nämä on kaikki helpohkoa ratkaista suunnittelupöydällä.

Iso osa rakentajista todennäköisesti sen ikäisiä, ettei tuollaista panostusta mahdollisesti vuosikymmenien päässä olevaan tarpeeseen koeta ajankohtaiseksi. Periaatteessa tuo varaus on siinä mielessä fiksumpi vaihtoehto, jos aikeissa on asua samassa talossa pitkään, mutta tarvetta hissille ei vielä ole. Nuo hissilliset talot tuppaavat olemaan sellaisten rakentajien aikaansannoksia, joilla tuo hissin tarve on jo jollain tapaa ajankohtaista, ellei sitten rakentajalla ole ollut pohjattomat taskut ja haluttu panostaa kaikkeen sellaiseenkin, jolle ei käyttöä välttämättä omalla kohdalla ikinä tule.

 

[oltsandeeri]

Jeps. Asennusaukkovarauksen kohdalle voi omassa visiossani tehdä suht luontevasti pienet vaatehuoneet. Vaatii toki niiden kohdalle sitten suht pienellä työmäärällä tarvittaessa purettavissa olevan välipohjaratkaisun.

Oma kohde muutenkin hieman poikkeuksellinen johtuen sijainnista/tontista.

- Rinteeseen sijoittuva kellarikerros on ns. maantasokerros, johon on suunnitteilla autotalli, eteisaula, TT-tila, varastotila (jonka läpi kulku AT:sta eteisaulaan) ja saunaosasto
- Keskikerrokseen 2-3 makuuhuonetta, etätyötila, kylppäri-KHH ja eteisaula (johon pääsee kellarin eteisaulan sisäportaiden lisäksi myös ulkoportaita pitkin).
- Ylimpään kerrokseen 1 MH, tupakeittiö ja WC

Pääasialliseen oleskelukerrokseen on siis noustava kaksi kerrosta kotiin tullessaan. Myös kauppakassien kanssa. Joka kerta. Seniori-ikään on matkaa vielä vuosikymmeniä, mutta mutta...

 

[oltsandeeri]

Ei ne kaikki hissilliset OKT:t kalliita ole.

Tällainen helmi löytyisi Luumäeltä sopuhintaan:

Omakotitalo, Luumäki, Taavetti, 39 000 €, 190 m²

 

[jinx1980]

Jotenkin hissi tuntuu täysin järjettömältä ja turhalta, se on ensinnäkin niin hidas että mielummin kantaa ne ostokset sen 2 kerrosta. Jos liikuntakyvyn takia tarttee hissiä niin helpompi muuttaa 1-taso ratkaisuun. Jos sille tekee varauksen, mutta käyttää sitä muuhun (esim vaatehuoneet) niin mihis ne kamat sitten laitetaan kun varaus otetaan käyttöön, muutenkin tuntuisi enemmän kuin typerältä että hissillä päätyisi johonkin makkarin vaatehuoneeseen eikä käytävälle...

 

[Zigh]

Jotenkin hissi tuntuu täysin järjettömältä ja turhalta, se on ensinnäkin niin hidas että mielummin kantaa ne ostokset sen 2 kerrosta. Jos liikuntakyvyn takia tarttee hissiä niin helpompi muuttaa 1-taso ratkaisuun. Jos sille tekee varauksen, mutta käyttää sitä muuhun (esim vaatehuoneet) niin mihis ne kamat sitten laitetaan kun varaus otetaan käyttöön, muutenkin tuntuisi enemmän kuin typerältä että hissillä päätyisi johonkin makkarin vaatehuoneeseen eikä käytävälle...

Jos nyt ottaa esimerkiksi tämän Vantaan talon, niin kyllähän tuohon hissin tilalle joka kerrokseen passaisi hyvin vaatekomero. Ja säilytystilaa on kyllä muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Reilummin kun on neliöitä niin ei sen varauksen kustannus ole kovin kummoinen.

Kulkeehan tuossa myös esim. pyykit kivasti hissillä yläkerrasta kellariin ja takaisin.

Omakotitalo, Vantaa, Kuninkaanmäki, 695 000 €, 185 m²

185m2 + 121m2 + 28m2 + 60m2 / 7-8h + k + rt + 3wc + 2kph + s + vh + aula / harr.tila + 2 lasitettu parv. + hissi + AK + 2 autotallia. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

 

[Pete88]

Jeps. Asennusaukkovarauksen kohdalle voi omassa visiossani tehdä suht luontevasti pienet vaatehuoneet. Vaatii toki niiden kohdalle sitten suht pienellä työmäärällä tarvittaessa purettavissa olevan välipohjaratkaisun.

Oma kohde muutenkin hieman poikkeuksellinen johtuen sijainnista/tontista.

- Rinteeseen sijoittuva kellarikerros on ns. maantasokerros, johon on suunnitteilla autotalli, eteisaula, TT-tila, varastotila (jonka läpi kulku AT:sta eteisaulaan) ja saunaosasto
- Keskikerrokseen 2-3 makuuhuonetta, etätyötila, kylppäri-KHH ja eteisaula (johon pääsee kellarin eteisaulan sisäportaiden lisäksi myös ulkoportaita pitkin).
- Ylimpään kerrokseen 1 MH, tupakeittiö ja WC

Pääasialliseen oleskelukerrokseen on siis noustava kaksi kerrosta kotiin tullessaan. Myös kauppakassien kanssa. Joka kerta. Seniori-ikään on matkaa vielä vuosikymmeniä, mutta mutta...

Heitän nyt vielä kysymyksen, että miksi yleisten oleskelutilojen on oltava ylimmässä kerroksessa, eikä esim. keskikerroksessa? Jos pääasialliset makuuhuoneet ovat keskikerroksessa, niin sitten siitä on vielä trafiikkiakin pohja- ja yläkerrosten välillä, jolloin keskikerroksesta tulee tältä osin rauhaton tila. Vähän pohjaratkaisusta riippuen tyypillisempää on, että makuuhuoneet sijoitetaan talon ylimpään kerrokseen, koska niissä ei oleilla jatkuvasti ja tila on ikään kuin rauhoitettu.

 

[jinx1980]

Jos nyt ottaa esimerkiksi tämän Vantaan talon, niin kyllähän tuohon hissin tilalle joka kerrokseen passaisi hyvin vaatekomero. Ja säilytystilaa on kyllä muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Reilummin kun on neliöitä niin ei sen varauksen kustannus ole kovin kummoinen.

Kulkeehan tuossa myös esim. pyykit kivasti hissillä yläkerrasta kellariin ja takaisin.

Omakotitalo, Vantaa, Kuninkaanmäki, 695 000 €, 185 m²

185m2 + 121m2 + 28m2 + 60m2 / 7-8h + k + rt + 3wc + 2kph + s + vh + aula / harr.tila + 2 lasitettu parv. + hissi + AK + 2 autotallia. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Kun suunnittelisi sen khh:n makuuhuoneiden yhteyteen niin tarttisi hissillä ajaa kahta kerrosta pyykkiä kuskaten . Jotenkin veikkaisin että ihan käyttöön on tuo hissi mennyt/tehty. Makkarit muuten näyttää pieniltä eikä niissä ole kaappeja, missähän normi makkarikama on säilössä tuossa talossa (kellarissa josta james toimimattomalla hissipuhelimella pyytäen tuo tänään tarvittavat kalsarit yläkertaan)? Jos nyt leikitään että tuo hissi toimittaisi vaatekomeron virkaa eikä makkarissa ole kaappeja niin mitä sitten tehdään kun se hissi tarvitaan?

Eli mielestäni tuollainen varaus ei mitenkään "ilmaiseksi" synny, käytännössä se on pakko olla sellaista tilaa mitä ei tarvita josta seuraa se että ilman hissiä makkarit voi tehdä aavituksen pienemmäksi, koska romut voi säilöä hissikuilussa, mutta hissin kanssa makkarit onkin sitten ihan hikisiä koppeja. Ts. kyllä tuo varaus on lähtökohtaisesti täysin kuollutta tilaa, vähän sama kuin tekisi taloon suorilta 1,5 porraskuilua, toki eihän se neliötä kohden juuri mitään maksa jos layout antaa myöden että turhalle tilalle löytyy joka kerroksesta sopiva paikka päällekäin.

 

[oltsandeeri]

Jotenkin hissi tuntuu täysin järjettömältä ja turhalta, se on ensinnäkin niin hidas että mielummin kantaa ne ostokset sen 2 kerrosta. Jos liikuntakyvyn takia tarttee hissiä niin helpompi muuttaa 1-taso ratkaisuun. Jos sille tekee varauksen, mutta käyttää sitä muuhun (esim vaatehuoneet) niin mihis ne kamat sitten laitetaan kun varaus otetaan käyttöön, muutenkin tuntuisi enemmän kuin typerältä että hissillä päätyisi johonkin makkarin vaatehuoneeseen eikä käytävälle...

0,15 m/s noissa kevyt-/kotihisseissä näemmä etenemisnopeus. Eli 3m kerroskorkeudella menisi kellarista ylimpään kerrokseen 40s, jos hissi sattuu olemaan kellarissa, kun sinne ajaa auton ja kaivaa sen kolme kauppakassia, vessapaperipaalin ja 24 tölkin pakkauksen kolajuomaa auton takakontista.

Vaatehuoneet / hissivaraus tulisi itsellä eteisaulojen yhteyteen portaiden viereen ja varastotilaa on riittävästi ilmankin vaatehuoneita.

 

[oltsandeeri]

Heitän nyt vielä kysymyksen, että miksi yleisten oleskelutilojen on oltava ylimmässä kerroksessa, eikä esim. keskikerroksessa? Jos pääasialliset makuuhuoneet ovat keskikerroksessa, niin sitten siitä on vielä trafiikkiakin pohja- ja yläkerrosten välillä, jolloin keskikerroksesta tulee tältä osin rauhaton tila. Vähän pohjaratkaisusta riippuen tyypillisempää on, että makuuhuoneet sijoitetaan talon ylimpään kerrokseen, koska niissä ei oleilla jatkuvasti ja tila on ikään kuin rauhoitettu.

Järvinäköalat, jotka paranevat sitä mukaa mitä korkeammalla ollaan. Ja muutama muu tontti-/sijaintikohtainen suunnitteluratkaisuja määrittelevä / ohjaava seikka.

ETA:
1 iso keskikerroksen makkari (tai tarvittaessa 2, koska helposti jaettavissa kahteen pienempään) on suojattu eteisaulasta oleskelu-/etätyötilabufferilla. Ja 1 makkari, johon kulku eteisaulasta, sijoittuu kantavan 200mm kiviseinän taakse.

Ajatuksena on myös tehdä kaikkiin makkareihin tulot ja poistot IV:lle, mikä mahdollistaa desibeliovien käytön ilman kynnysrakoja.

Keskikerros on samaan aikaan päänukkumiskerros ja läpikulkukerros, mutta en pidä sitä ongelmana millään muotoa.

Talon massoittelu on L-muotoinen, mikä mahdollistaa näkymän järvelle tupakeittiöstä ja kaikista 3-4 makuuhuoneesta. Ja L-muodon kainaloon saa sijoitettua autokatoksen kellaritasoon ja terassit 2 ylempään kerrokseen. 2. kerroksen terassikansi toimii samalla autokatoksen kattona.

Jonkun verran on aiheuttanut päänvaivaa saada 2. ja 3. kerroksen märkätilat sijoitettua luontevasti päällekkäin kellarikerroksen TT-tilan päälle, mutta alkavat olla kohtuu mukavasti hahmollansa ja muutenkin talotekniikan vaatimat pystykuilut ja horisontaalisiirtymät toisarvoisten tilojen alaslasketuissa katoissa ja yläpohjassa mietittynä. Vaffa märkätilojen keskittäminen kompaktille alueelle sekä pysty- että sivuttaissuunnassa helpottaa toteutusta ja pitää osaltaan kustannuksia kurissa pienemmän työ- ja materiaalimenekin kautta.

 

[oltsandeeri]

Kun suunnittelisi sen khh:n makuuhuoneiden yhteyteen niin tarttisi hissillä ajaa kahta kerrosta pyykkiä kuskaten . Jotenkin veikkaisin että ihan käyttöön on tuo hissi mennyt/tehty. Makkarit muuten näyttää pieniltä eikä niissä ole kaappeja, missähän normi makkarikama on säilössä tuossa talossa (kellarissa josta james toimimattomalla hissipuhelimella pyytäen tuo tänään tarvittavat kalsarit yläkertaan)? Jos nyt leikitään että tuo hissi toimittaisi vaatekomeron virkaa eikä makkarissa ole kaappeja niin mitä sitten tehdään kun se hissi tarvitaan?

Eli mielestäni tuollainen varaus ei mitenkään "ilmaiseksi" synny, käytännössä se on pakko olla sellaista tilaa mitä ei tarvita josta seuraa se että ilman hissiä makkarit voi tehdä aavituksen pienemmäksi, koska romut voi säilöä hissikuilussa, mutta hissin kanssa makkarit onkin sitten ihan hikisiä koppeja. Ts. kyllä tuo varaus on lähtökohtaisesti täysin kuollutta tilaa, vähän sama kuin tekisi taloon suorilta 1,5 porraskuilua, toki eihän se neliötä kohden juuri mitään maksa jos layout antaa myöden että turhalle tilalle löytyy joka kerroksesta sopiva paikka päällekäin.

Oikein luontevasti vaikutti olevan hissille paikka toteutettu L-muotoisten portaiden kainalossa.

Liekö ko. tapauksessa edes mietitty mitään vaihtoehtoista paikan tilalle vaikka siihen luontevasti kyllä pystyisi sijoittamaan yhtä sun toista?

KHH paikka on luontevin juu siinä kerroksessa, missä makuuhuoneet / eniten makuuhuoneita. Silläpä itsekin sitä sijoittelen keskikerrokseen enkä kellariin vaikka se keskikerroksessa syökin rakennusoikeutta.

 

[oltsandeeri]

Tässä kolmikerroskohteessa on myös mielestäni saatu varsin hyvin hissi sulautettua osaksi kyseiselle tontille sopivaa kokonaisuutta:

Omakotitalo, Helsinki, Viikinmäki, Viikinranta, Itä-Helsinki, 1 130 000 €, 164 m²

 

[jonesky12345]

Eihän tuossa hississä ole mitään erikoista. Välipohjat on täysin helposti suunniteltaviksi niin, että niissä on varaa tehdä aukko hissille. Jos välipohjat on vaikkapa sitä vaikeimmasta päästä jälkikäteen työstettävää paikallavalubetonia jossain oikein ison mittakaavan jykevässä talossa niin jättää sinne aukot valmiiksi ja asentaa jotkut elementit betonista/puusta tms niihin aukotuksiin vaan ja jos on puurakenteista välipohjaa, niin suunnittelee vaan kantavat linjat ohittamaan tuon aukon paikan.

 

[oltsandeeri]

Ei olekaan .

Omassa toteutuksessa välipohjat on suunniteltu tehtäväksi ontelolaatoilla ja aukotukset jo mietity niihin myös hissikuilun osalta.

Jos hissiä ei toteuteta uudisrakennusvaiheessa, voi kuilun "välipohjittaa" useallakin vaihtoehtoisella tavalla.

 

[Jaffajosa]

Minkälaiset kaavojen, rakennusjärjestyksen ja yleiset rakennusvalvonnan näkemykset rajoittaa korkeiden aitojen rakentamista tontilla? Haaveissa olisi joskus asua omakotitalossa jossa olisi 60-luvun rivitalojen tyyliin rakennettu atrium piha. Eli rakennus jossa esim. suorakulmaisen asuinrakennuksen ja varasto/autotalli siiven väliin rajattaisiin esim. 8x8m piha-alue korkealla aidalla. Tehdään vielä sellainen oletus että aitaus olisi rakennuksen nurkkapisteiden mukaan, eli siis ainakin sen yleisen 4-5m oman tontin sisällä. Aitojen korkeutta ainakin jotkut kaavat rajoittavat, mutta missä menee ero aidan ja esim jatketun ulkoseinän välillä? Voisin kuvitella myös että ainakin etupihan puolella korkea aitaus voidaan estää liian hallitsevan ulkonäön takia.

 

[Pete88]

Minkälaiset kaavojen, rakennusjärjestyksen ja yleiset rakennusvalvonnan näkemykset rajoittaa korkeiden aitojen rakentamista tontilla? Haaveissa olisi joskus asua omakotitalossa jossa olisi 60-luvun rivitalojen tyyliin rakennettu atrium piha. Eli rakennus jossa esim. suorakulmaisen asuinrakennuksen ja varasto/autotalli siiven väliin rajattaisiin esim. 8x8m piha-alue korkealla aidalla. Tehdään vielä sellainen oletus että aitaus olisi rakennuksen nurkkapisteiden mukaan, eli siis ainakin sen yleisen 4-5m oman tontin sisällä. Aitojen korkeutta ainakin jotkut kaavat rajoittavat, mutta missä menee ero aidan ja esim jatketun ulkoseinän välillä? Voisin kuvitella myös että ainakin etupihan puolella korkea aitaus voidaan estää liian hallitsevan ulkonäön takia.

Ihan ensimmäinen tietolähde on tosiaan paikalliset kaavamääräykset. Ne voivat hyvin yksityiskohtaisestikin sanella, mitä tontilla saa tehdä ja miten. Jos määräyksistä ei löydy, niin sitten tiedustelua lupaviranomaiselle, mutta jonkinlainen konkreettinen suunnitelma kannattaa esitellä heti samalla. Sinänsä viranomaisten on noudatettava tarkoin lakia ja kaupungin omia ohjeita/määräyksiä, joten ihan mielivallalla näitä ei pitäisi pystyä ratkomaan tai sitten pitää ainakin vaatia heitä esittämään se, mihin määräyksiin tai lakeihin ratkaisut perustuvat pykäläkohdan tarkkuudella.

Viitteitä onnistumisesta voi näiden ohella saada siitäkin, onko naapurustossa muita vastaavia tai poikkeavia ratkaisuja.

 

[oltsandeeri]

1) Kaava
2) Rakentamistapaohjeet (jos laadittu kyseiselle kaavalle)
3) Rakennusjärjestys
4) Toimielimen tai viranhaltijan kanta asiaan

 

[Funk]

Onko uusissa puutaloissa kuuluvuusongelmia puhelinverkkojen yms. suhteen? Vai onko tuo kivi- ja kerrostalojen ongelmia?

Lähinnä, että kannattaako tuhlata rahaa mihinkään antennilaseihin tms.

 

[pipo]

Onko uusissa puutaloissa kuuluvuusongelmia puhelinverkkojen yms. suhteen? Vai onko tuo kivi- ja kerrostalojen ongelmia?

Lähinnä, että kannattaako tuhlata rahaa mihinkään antennilaseihin tms.

Jos eristeenä on villa ja normi tuulensuojat ja kipsilevyt, niin silloin ei pitäisi olla ongelmia. SPU-levyjen foliopinta häiritsee jonkin verran kuuluvuutta, joten siinä tapauksessa asia kannattaa huomioida.

 

[Warfe]

Paksu lamellihirsi tuntuu heikentävän signaalia aika paljon, mutta toimii kumminkin.

 

[PCB]

Jos eristeenä on villa ja normi tuulensuojat ja kipsilevyt, niin silloin ei pitäisi olla ongelmia. SPU-levyjen foliopinta häiritsee jonkin verran kuuluvuutta, joten siinä tapauksessa asia kannattaa huomioida.

Kyllä on ongelmia, myös muissa kuin uretaanieristeisissä, ihan tavallisissa kivivillataloissa. Eristepaksuudet ovat kasvaneet, ja erityisesti ikkunat lasituksineen ja kalvoineen estää signaalia. Eri asia sattuuko ongelma riittävän pahaksi juuri niissä paikoissa taloa, jossa asukas puhelinta pitää. Hoivakodeissa ja vastaavissa signaalitasot mitataan ja tarvittaessa asennetaan lisälaitteita.