Valmistalopaketit

Ehkä ajateltiin yksiaineista kiveä, eli mitä niitä nyt on, siporex, lekaharkko ja mitä matskua jämerän talon on. Sitten on vielä kennoharkkoja joissa pieniä ilmatiloja sisällä. Eli kaikilla muurataan suoraan valmista seinää vs valuharkko.

Lopputulos toki lienee kaikilla suht sama, katsantokannasta riippuen toisen saa perusteltua toista paremmaksi.
 
Seinärakenne 500mm paksuilla karkaistusta kevytbetonista tehdyillä harkoilla on n. 200 kg/m2.
Ilmaeristeisillä 490mm paksuilla kennoharkoilla toteutettu ulkoseinärakenne on n. 300 kg/m2.

Molemmilla saavutetaan nykyiset lämmöneristysvaatimukset.

Kevytsoraharkoista ei voi tehdä nykyaikaiseen taloon ulkoseinärakennetta, jos harkossa ei ole erillistä lämmöneristyskerrosta.

Eri vaihtoehdoissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos mahdollisimman jämerää vaihtoehtoa etsii, niin ei ole ehdan betonin voittanutta.
 
Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 92mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?
 
Viimeksi muokattu:
Cumbo sanoi:
Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 920mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä tommonen melkein metrin seinä villotettuna hyvin ääntä pitää..

Tuplaek lisää itsessäänkin jo "hyvin" äänieristystä. Muistaa vaan painumavarat ylhäältä villoittaa, kittaa alajuoksun umpeen jne. Noilla saa pieniä etuja. Isommin hifistelemällä sitten enemmän, tiiviit väliovet, limittäinen rankarakenne jne.
 
Cumbo sanoi:
Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 920mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?
Napsauta laajentaaksesi...

Onnistuu 60*60 laatta kyllä ihan tavallisillakin kaivoilla, vaatii hyvän laatoittajan mutta itse pidin tätä vaihtoehtoa rakenteellisestikin fiksumpana.

Laitoin samaa laattaa myös kaivolliseen 2m² vessaan ja kaivo jäi kaapin alle piiloon.

IMG20240418200553.jpg

Äänieristävyyttä me haettiin kivivillalla ja kriittisissä paikoissa tuplalevytys.
Nuo äänieristykset pitää huomioida myös lvi:n puolella eli ilmanvaihto vaatii joka huoneeseen tulo+poisto jos ovet on tiivisteillä = äänieristävät..
Samoin kuin äänenvaimentajat kanaviin..

Jos oikeasti haluaa hiljentää niin "tupla seinä" eli kaksi seinää peräkkäin ilmaraolla ja lattialaatan katkaisu on tehokas tapa.

Edit. Se 920mm (eli 92mm) paksu seinä tulee kombosta 13mm kipsilevy, 66mm paksu ranka tai kertopuu, 13mm kipsilevy.
Se on se perus ei kantavien väliseinien rakenne, tuohon kun lisäillään kipsilevyjä/massaa niin saadaan lisää äänieristystä. Tupla levytys (26mm) ei vielä hirveästi kasvata seinän paksuutta, mutta jokseenkin kaikki muu alkaa viemään sisätiloja.
 
Viimeksi muokattu:
oltsandeeri sanoi:
Ehhh? 400mm paksun lämpökivirakenteisen ulkoseinän omapaino on valmiiksi valettuna n. 500 kg/m2 ilman puista ulkoverhousta.
Vertailun vuoksi puinen rankarakenteinen pientalon ulkoseinä on mitä, max. 100kg/m2?

Siihen sitten vielä ynnäilet kivitalon ontelolaattavälipohjat ja yläpohjan ja mahdolliset kivirakenteiset väliseinät.
200mm ontelolaatan omapaino on saumattuna ilman pinta-laattaa n. 300 kg/m2. Puurakenteinen välipohja mitä, 50 - 100 kg/m2?

Milläs penteleen mittarilla tuo ei ole rakenteena massiivinen....? Siis jos verrokkina on puurakenteinen vastaava tötterö.

Kyllä itsellä on kosteusteknisesti luottamusta tuohon betoni + grafiitti-EPS + betoni -rakenteeseen huomattavasti enemmän kuin kipsilevyvillapuumuovi-ratkaisuihin. Eipä sillä, etteikö niistäkin toimivia saisi hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella. Puurakenteisessa OKT:ssa nytkin tulee asuttua ihan tyytyväisenä.

Ristiinkoolaus ja 28mm pystyverhous on itsellä suunnitelmissa. Leveys ja profiili vielä auki.
Napsauta laajentaaksesi...
Onhan siinä massaa, tuttu rakenne ja ominaisuudet on tiedossa. En millään tavalla verrannut puiseen rankaseinään, vaan ajattelin enemmän sitä massiivisuuden tuomaa hyötyä lämpötilojen vaihdellessa, joka yksiaineisella massiivisella rakenteella on. Nythän tuossa on tehokas eriste välissä.
 
Mjoo, eihän betonisista valueristeharkoista toteutettu seinärakenne luonnollisestikaan massiivirakenne l. yksiaineinen rakenne (kuten paikalla muurattu täystiiliseinä) ole, mutta on se massiivinen rakenne l. massaltaan suuri.

Itse asiassa pelkkä sisäkuori on massaltaan suurempi neliötä kohden kuin nykyisin yleisesti Suomessa pientalorakentamisessa käytetyt massiivirakenteet.

Massiivisuudessa on myös omat hyötynsä siinä missä yksiaineisuudessakin.
 
äänieristyksessä pitää tehdä muutama asia.
ensimmäisenä pullo. ääni ei pääse ulos jos ääni on pullossa ja "korkki on kiinni".
tupla kipsilevyt per puoli. kaikki kipsilevyt yms pitää olla limittäin ja paremmissa piireissä saumat ja kipsilevyt vielä liimataan keskenään kiinni. kaikki ala ja yläsaumat teipataan /ja/tai silikonoidaan ilmavuotojen ehkäisemiseksi. kertopuu rungot tehdään tuplana niin ettei toinen puoli kosketa toistapuolta (jos limittäin niin seinästä ei tule niin paksua)
paremmissa piireissä kipsilevyt kiinnitetään erillisiin kelluviin teräsrankoihin jotka ovat kertopuussa kiinni tai vaihtoehtoisesti jousitetuilla kipsilevy ruuveilla jotta seinärakenne pääsee "kellumaan" ja siten absorpoi muusiikin äänenpaine vaihtelut siirtämättä sitä seuraavaan huoneeseen...

toisena massa. massalla alennetaan levypintojen resonanssi taajuutta ja sitä kuinka helposti se reagoi juuri äänenpaine vaihteluihin. usein riittävää massaa saadaa tuplakipsilevyllä tms mutta enemmän vaikutusta saadaan kun laitetaan vielä bitumia väliin tms (butyyli on parempaa ja hajuttomampaa)

kolmantena katkot. jos vain mahdollista niin olohuoneen lattia seinät ja katto olisivat kelluvia rakenteita (kuten seinistä jo mainitsinkin) tällöin kaikki värinät/tärinät pysähtyvät katkoihin.

neljäntenä ovet. pitää olla tietenkin desibeliovia.. paremmissa piireissä ko ovi on tuplana tai triplana :D

viidentenä ikkunat. paksua ja ilmatiivistä. paremmat piirit haluavat vielä sälekaihtimet sisään ja tummennusverhoja eteen

viimeisenä ilmanvaihto. sellainen on hyvä olla ja siinäkin on hyvä olla kelluvarakenne äänenvaimentineen ettei mökä siirry sitä kautta.

normi ihmisen olohuoneessa tms riittänee tuplakipsilevytys limittäin ja huolellinen ylä/ala saumojen silikonointi yms. pitää myös tukkia mahdolliset väylät johtojen läpivienneissä sekä äänen kulkeutumis väylät välikaton kautta.

tässä esimerkkikuva teräslevystä kertopuussa johon kipsilevyt tms kiinnitetään. (suosittelen että tämä ensimmäinen levy olisi havupuuvaneria tms niin silloin kaikenlainen ko seinään kiinnittäminen onnistuu paremmin kuin pelkkään kipsilevyyn. tämän päälle sitten limittäin esim habito kipsilevy)
1713725546743.png


tuossa vielä jousitetusta kipsilevyruuvista lisätietoa
fastenerandfixing.com

The Sound Absorbing Screw

fastenerandfixing.com fastenerandfixing.com
1713725974769.png
 
Viimeksi muokattu:
itse ainakin haluan äänieristyksellä juuri sitä että makuuhuoneessa/makuuhuoneissa nukkuvat voivat nukkua rauhassa vaikka muualla talossa sitten oleskeltaisiin tms ja kenties tv:kin voisi olla auki yms. ja aina parempi jos esim pesukoneiden äänet eivät kulkeudu makkareihin tms.
toki boonusta on jos olohuoneessa voi tykittää jotain leffaakin ja t-rexin kävelytkään eivät heiluta makkarin sänkyä tms :D

sitten on toki olemassa vielä se ulkomelu esim kaikki eivät halua herätä siihen kun naapuri ajelee nurmikkoa sunnuntai aamuna klo 08 :D (siihen auttaa toki paksut ikkunat mutta myös se että valitsee tontin myös kaava-alueen ulkopuolelta niinsanotusti keskeltä metsää :D )
 
Viimeksi muokattu:
Juh44 sanoi:
Tympeää kuunnella jotain mikron piippauksia tai kahvinkeittimen ääniä seinän läpi kun toinen herää aiemmin.
Samoin kuin vessasta vieraiden varpusparvea/omaa varpusparvea vieraille.
Napsauta laajentaaksesi...
No nuo varpusparvet nyt lähinnä on huvittavia. Normaaleja ruumiintoimintoja :D
Julkisissa vessoissa pidän vielä jotain karjaisuja yms. ääniä ja hihittelen itsekseni niille kun porukka ihmettelee kuinka joku julkeaa julkisella paikalla noin elämöidä.
 
Mikähän tuossa nyt vikana?

Karmin nyt olis voinut aavistuksen alemmas asentaa ettei rako noin iso, mutta oikeaoppisesti ei estä lattiamateriliaalin elämistä.

Edit: ilmeisesti karmi tuon listan päällä, en ite kyllä noin laittaisi.
 
kajakkivajakki sanoi:
Mikähän tuossa nyt vikana?

Karmin nyt olis voinut aavistuksen alemmas asentaa ettei rako noin iso, mutta oikeaoppisesti ei estä lattiamateriliaalin elämistä.
Napsauta laajentaaksesi...
Karmi on siis listan päällä. Rakohan niissä kuuluu olla mutta ei kai karmi nyt listan päällä kuulu olla? Ja varsinkin kun lista on vielä korkea.
 
En tiedä onko tuossa nyt käynyt niin, mutta kyseinen erikoisuus helposti selittyisi sillä, että talopakettitoimittajalla on eri porukka asentamassa lattiamateriaaleja kuin karmeja ja listoja. Ensimmäinen haluaa oman työnsä kerralla valmiiksi eli pätkäisee listankin paikoilleen ja häipyy työmaalta ennen karminasentajaa/listoittajaa jolle taas ei kuulu katkolistat.
 
Viimeksi muokattu:
kajakkivajakki sanoi:
En tiedä onko tuossa nyt käynyt niin, mutta kyseinen erikoisuus helposti selittyisi sillä, että talopakettitoimittajalla on eri porukka asentamassa lattiamateriaaleja kuin karmeja ja listoja. Ensimmäinen haluaa oman työnsä kerralla valmiiksi eli pätkäisee listankin paikoilleen ja häipyy työmaalta ennen karminasentajaa/listoittajaa jolle taas ei kuulu katkolistat.
Napsauta laajentaaksesi...
Luulen että juuri tämä käynyt. Ollaan siis ostamassa tätä asuntoa, mutta meni kyllä juuri vaatimuslistalle että korjaavat.
 
Kellään näkemystä elementtisokkelista "ekivi"? Kastelli ja Kannus laittaa alle teräsbetonivalun ja Design talo vetää elementtisokkelin vaan hiekkapedille suoraan ja säästää sen ~4ke valusta. Kovin painavahan ei puutalo ole että kuvittelisin että pelkkä elementtisokkelikin olisi ihan riittävä...
 
Ashrakki sanoi:
Kellään näkemystä elementtisokkelista "ekivi"? Kastelli ja Kannus laittaa alle teräsbetonivalun ja Design talo vetää elementtisokkelin vaan hiekkapedille suoraan ja säästää sen ~4ke valusta. Kovin painavahan ei puutalo ole että kuvittelisin että pelkkä elementtisokkelikin olisi ihan riittävä...
Napsauta laajentaaksesi...

Ei oo kokemusta, vissiin aika uus juttu? Näyttää löytyvän ainakin yks opinnäytetyö aiheesta tältä vuodelta.

Linkki: https://www.theseus.fi/bitstream/ha...d=656CA0E4DD65516DD5EEA73FCD22007B?sequence=2
 
Kustannustehokkuuden vuoksihan tuokin tapa on kehitetty. Varmastikin täyttää vaatimukset jne, mutta kyllä tuosta eräänlainen halpuutus paistaa. Siihen lätkättyyn 30 cm murskepatjaan luotetaan niin kovasti että jätetään se perinteinen 60cm antura pois noista nykyisistä paikallavalusokkeleistakin.

Ite teen omissa projekteissa sen tavallisen anturan jatkossakin, vanhanaikaista mutta tapa on toiminut vuosikymmenet :D
 
kajakkivajakki sanoi:
Kustannustehokkuuden vuoksihan tuokin tapa on kehitetty. Varmastikin täyttää vaatimukset jne, mutta kyllä tuosta eräänlainen halpuutus paistaa. Siihen lätkättyyn 30 cm murskepatjaan luotetaan niin kovasti että jätetään se perinteinen 60cm antura pois noista nykyisistä paikallavalusokkeleistakin.

Ite teen omissa projekteissa sen tavallisen anturan jatkossakin, vanhanaikaista mutta tapa on toiminut vuosikymmenet :D
Napsauta laajentaaksesi...
On kyllä aika riskaabeliä alkaa pelata perustuksilla, Toimii toki varmasti sopivassa maastossa, niinhän ne ladotut kivetkin on aikanaan toiminut ka ne rakennukset jotka on siltä ajalta on moneen suuntaaan vinossa.(nykyrakennus ei mahda tuota elämistä kestää, toki nykyrakennus tehdään 20vuodeksi, sama kai silloin miten se elää)
 
Ashrakki sanoi:
säästää sen ~4ke valusta. Kovin painavahan ei puutalo ole että kuvittelisin että pelkkä elementtisokkelikin olisi ihan riittävä...
Napsauta laajentaaksesi...
Tämä kertoo jo riittävästi.
Kyllä se talo painaa yllättävän paljon, Kipsilevyä, lautaa, ulkovuoripanelia jokaista menee tuhansia kiloja ja katon lumikuorma on kymmeniä tonneja. Siihen lisäksi se niiden kivien omapaino.. En riskeeraisi tuossa kohtaa varsinkaan jos riskin rahallinen arvo on keittiön kivitason hintaluokkaa..
 
Tuo eKivi näyttää olevan Perustava Oy:n elementtituote pientalon perustukseksi. Tuohan poikkeaa perinteisestä paikallavaletusta betonisokkelista tuplaeristyksen lisäksi siinä, että sen murskepatjan päälle pitää tasata hienompi kerros kiviainesta sen sokkelielementin alle. Jos Perustava senkin tekee, niin mikäpä sinä, eikä se kummoinen työ olekaan kunhan on aines hankittuna työmaalle.

Itselläni vaikea nähdä tässä mitään negatiivista tai riskiä. Tehdasolosuhteissa tehty mittatarkka sokkelipalkki jossa siistit teräsmuottipinnat. Perustus valmis tunneissa eikä jää roskaakaan työmaalle. Näyttää olevan vaihtoehto myös paaluperustukselle.

Pientalon maanvaraiset sokkelit tehdään muutenkin pääsääntöisesti sen minimiperustusleveyden mukaan. Erillisten anturoiden valaminen on kyllä jo kymmeniä vuosia ollut hyvin heikosti kantavien maiden juttu, tai sitten syynä se idioottimainen harkkoperustus tai harkkoseinät.
 
Puutalon ainut oikea perustus kohtuulliselle maaperälle on antura, harkkosonkeli ja maavastainen betonilaatta. Siinä on myöskin tee se itse potentiaali korkea.

Anturamuottilaudat tontille vaan ja se on mielettömän hienoa kesäpäivän aktiviteettia. Usko tai älä mutta muotit saa myytyä satasella kesällä jos et halua itse uusiokäyttää. Pystyy muijasta ja kakaroista lähtien osallistumaan koko perhe rakentamiseen heti.
 
Kaikissa DENin pientaloissa käytetään Perustava Oy:n vakioratkaisua, joka on 90 cm korkea valusokkeli. Luonnollisesti raudoitus ja tässä tapauksessa myös eriste asennetaan ennen valua valumuottien sisään. Valubetoni on B-luokan betonia, joka on melkoista vesivelliä ja pyrkii pursuamaan ulos valumuottien alta, jos maassa on vähänkään epätasaisuuksia. Tämän johdosta jättävät tärytyksen usein minimiin, jonka seurauksena valun sisään voi jäädä isojakin ilmakuplia ja ikävän näköisiä koloja sokkelin ulkopintaan. Patolevyt yms. eivät kuulu sokkelitoimitukseen.

Valumuotit poistetaan nopeasti yleensä jo muutaman päivän kuluttua valusta. Suuren vesipitoisuuden johdosta valuun syntyy kuivuttuaan lähes varmuudella joskus isojakin halkeamia sekä pienempiä hiushalkeamia. Isommat sokkelin läpi menevät halkeamat korjataan rälläköimällä halkeama liikuntasaumaksi. Tällainen korjaus herättää kyllä oikeutetusti kysymyksiä.

Pehmeillä vetisillä savimailla paalutettavan anturan alle Perustava asentaa erikoiskovan EPS-eristelevyn. Näissä toteutuksissa on ilmennyt perustusten painumista. Vajoamisen syinä on ilmennyt mm. negatiivinen vaippahankaus, jolla tarkoitetaan pystysuoraa kitkaa maan ja paalun välillä. Painuvassa tilassa oleva maa-aines puristuu paaluun, jolloin paalulle syntyy lisäkuormitusta. Kun esimerkiksi savi puristuu kokoon ja painuu, se vetää paalua alaspäin. Tämä on mahdollista, jos paaluja ei ole lyöty kallioon saakka ja kolme viimeistä lyöntisarjaa on laiminlyöty. Vajoamisen syitä on toki muitakin.

Käsitteenä antura tarkoittaa sokkelin maata vasten olevaa levennystä, joka on mahdollista toteuttaa useilla eri tavoilla. DENin talojen vakioperustuksissa anturan muodostaa maata vasten oleva sokkelivalun levennys. Tällainen rakenne on halvin ja nopein tehdä. Kuva sokkelin rakenteesta ohessa.

Sokkeli.PNG
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on tehty uudiskohteeseen ilmatiiveysmittaus ja hyvin meni. Suunnitteluarvo oli 1,5, joka alitettiin kirkkaasti ja päästiin lopulta arvoon 0,56. Mittaus tehtiin, kun ylä- ja meidän tapauksessa myös alapohjan ilmansulkupaperi oli vielä pääosin näkyvissä, joten läpiviennit yms. Olivat näkyvissä ja mahdolliset vuotokohdat helppo tiivistää uretaanilla, teipillä tms. Jäi kyllä hyvä fiilis ottaen huomioon huoleni esim. alapohjarakenteen, kun meillä on täysin tuulettuva ja puinen alapohja. Vaati siis huolellista rakentamista, ettei ilmaa vuoda sitä kautta sisäilmaan. Huoli oli kuitenkin aiheeton ja ainoat vuodot olivat oikeastaan jotkin sähköläpiviennit, joita ei ollut vielä ihan loppuun asti tiivistetty. Ne saatiin kuitenkin helposti kuntoon.

Tiivistysteippiä on kyllä kulunut paljon, kun teippasin jopa niiteistä lähtien kaikki ilmansulun puhkaisevat kohdat ja ikkuna ja oviaukot teipattiin huolellisesti sisäpuolelta, vaikka se oli lähinnä optionaalista, eikä varsinaisesti vaadittu rakennekuvissa.
 
_Tee sanoi:
On kyllä pientaloon erinomainen lukema.
Napsauta laajentaaksesi...

Elämäni ensimmäinen mittaus ja opin kyllä paljon tuosta mittaamisesta. Olihan se vähän koomista, että ensimmäinen mittaustulos oli jo passiivitalon kriteerit täyttävä ja olisihan tuota pystynyt ehkä hieman parantamaan vielä, mutta olisi hieman ollut jo kikkailua. Esim. meillä ei ollut viemäreissä vettä, vaan ainoastaan ne muovisuojat, joten tämän tason muokkauksilla olisi varmaan vielä nipistänyt hieman pois. Meillä oli myös timpuri varta vasten paikalla, jotta saatiin lennosta asiat kuntoon.
 
Onko kellään kokemusta aloittaa precut Kastelli toimitus lokakuussa?
1) Onko mitään järkeä vai siirretäänkö kevääseen? Jos siirretään niin 2% (4ke) maksu tiedossa.
2) Miten nopeasti tuo nousee, onko homeitiöistä/kosteasta ilmasta haittaa, onnistuuko talon rakennus ilman kosteusvaurioita?
3) Jos startti on lokakuun alussa rungolle, mihin lattiavalut sattuu ajallisesti?
4) kun joutuu lämmittämään niin mitähän tuo voi /kuluttaa maksaa?

Kiitokset
 
Ei ole kokemusta toimituksesta mutta sanoisin että äkkiä tuo 4t€ menee lämmitykseen, jos sattuu sellainen talvi tulemaan. Sijainti toki myös vaikuttaa.
 
Se vähän riippuu minkälainen joukko sitä kasaa, ja että onko työmaalla maatyöt ja perustukset tehtynä.
Hyvä timpuriporukka niin se kämppä on ennen lumentuloja ulkoa valmis ja sisäseinissä villat.-> pääsee lokakuun lopulla lattian valamiseen.

Yleisesti voin sanoa että talvirakentaminen on perseestä. Itsellä oli onneksi 500m² ulkovarasto ja päästiin sisätöihin ennen lumentuloa.
Se kämppä on aika horo ennen lopullisia ovia, lämmityksiä ja ilmanvaihtoja että sähköä meni 3000-4000kwh/kk (ovet on myös paljon auki kun kantaa rakennustarvikkeita sisään....)
 
Juh44 sanoi:
Se vähän riippuu minkälainen joukko sitä kasaa, ja että onko työmaalla maatyöt ja perustukset tehtynä.
Hyvä timpuriporukka niin se kämppä on ennen lumentuloja ulkoa valmis ja sisäseinissä villat.-> pääsee lokakuun lopulla lattian valamiseen.

Yleisesti voin sanoa että talvirakentaminen on perseestä. Itsellä oli onneksi 500m² ulkovarasto ja päästiin sisätöihin ennen lumentuloa.
Se kämppä on aika horo ennen lopullisia ovia, lämmityksiä ja ilmanvaihtoja että sähköä meni 3000-4000kwh/kk (ovet on myös paljon auki kun kantaa rakennustarvikkeita sisään....)
Napsauta laajentaaksesi...

Oliko minkä kokoinen kämppä kyseessä ja oliko tuo lämmitys millasella ulkolämmöllä? Tuotahan tarviaa luokkaa kuukauden täyssähköllä pyörittää laattaa kuivatessa ja sitten voi maalämmön kautta laittaa vedet putkiin niin kustannus tippuu murto-osaan.
 
Ashrakki sanoi:
Oliko minkä kokoinen kämppä kyseessä ja oliko tuo lämmitys millasella ulkolämmöllä? Tuotahan tarviaa luokkaa kuukauden täyssähköllä pyörittää laattaa kuivatessa ja sitten voi maalämmön kautta laittaa vedet putkiin niin kustannus tippuu murto-osaan.
Napsauta laajentaaksesi...
170m² ja mitä ne viimetalven pakkaset nyt oli etelä Lapin kieppeillä.
Kuukausi ei nykybetonilla oikein tahdo riittää.
 
Ashrakki sanoi:
Onko kellään kokemusta aloittaa precut Kastelli toimitus lokakuussa?
1) Onko mitään järkeä vai siirretäänkö kevääseen? Jos siirretään niin 2% (4ke) maksu tiedossa.
2) Miten nopeasti tuo nousee, onko homeitiöistä/kosteasta ilmasta haittaa, onnistuuko talon rakennus ilman kosteusvaurioita?
3) Jos startti on lokakuun alussa rungolle, mihin lattiavalut sattuu ajallisesti?
4) kun joutuu lämmittämään niin mitähän tuo voi /kuluttaa maksaa?

Kiitokset
Napsauta laajentaaksesi...
riippuu millainen tonttia ja sijainti.
jos eteläsuomessa tasamaan tontti ja tasamaan tiet niin sitten pääsee vähemmällä.. jos taas tampereesta ylöspäin , rinnetontti ja sen päälle tiet pientä mäkeä ja kenties vain hiekkatietä niin ongelmia on tiedossa. (jos hiekkatie niin kannattaa tutkia talvikunnossapitoa että onko sitä ja mihin saakka eli joutuuko itse ostamaan traktorin viimeiselle 3km matkalle tms)
tavaraa tulee alussa todella paljon tontille ja jos talvi tulee aikaisin on ongelmia kuivantilan/säilytystilan kanssa (tavarat ovat pahimmillaan toistensa tiellä) ,lumen ja jään kanssa (tavarat hautautuvat lumeen sekä jäähän) sekä auraamisen ja hiekoituksen kanssa (se on aina talon ostajan vastuulla ellei ole ostanut pakettia niin että joku muu rakentaa sen vastuineen valmiiksi) .
jos lattiavalukin menee myöhäiseksi niin betoniautokaan ei välttämättä pääse paikalle (liukkaat kelit yms) plus se että betonia voidaan joutua lämmittämään itse autossa (paljon lisäkustannuksia) ja itse valuakin joutuu lämmittämään jne

jos tontti on jo sepeli pinnalla ja siellä on pihalla 300m2 tyhjää tilaa tavaroiden ja tarvikkeiden varastointia varten niin sitten voi onnistua.
tontilla kannattaa olla myös kontti tai kaksi myös sellaisille tarvikkeille joiden halutaan pysyvän ettei niitä pöllitä yms työkalut yms (konttejakin voi joutua lämmittämään sisältä ettei kondenssia tiivisty niin paljoa että sitten on kontti enemmänkin sienikasvattamo kuin varasto.

jos talollesi tulee erillinen autokatos/autotalli niin jos vain mahdollista niin rakenna se ensin. tarvitset kuitenkin katosta puiden sahaamiseen yms "kuivaa" tilaa ja aina parempi jos tallissa on varasto tms myös jota voi käyttää vaikka taukotilana tms

omassa tönössäni sokkelivalun valmistelu kesti päivän (lähinnä muotit kiinni toisiinsa ja raudat väleihin yms). valu toisena päivänä ja ja parin päivän päästä tulikin jo seinäelementit nostettua "kuivan" sokkelin päälle. siitä noin pari kuukautta niin oli sisälattian valu. valun kuivuminen kesti noin 3kk.
talven yli rakennettiin sisätiloja ja ongelmia tuli kondenssista kun välikatolla oli vain kiinteä villa ja itse 40cm puhallusvilla tuli vasta myöhemmin niin välillä satoi tönössä sisällä (kosteus tiivistyi talon kosteussulkumuoveihin kun ilmanvaihto oli vain pelkkä ovessa oleva remppatuuletin)... ei mukavaa.. onneksi ei haitannut kuitenkaan kun lattiat oli vielä betonillla,.. ja lattialämmitys saatiin päälle juuri sopivasti ennenkuin talvi alkoi niin lämmönmäärä piti kosteuden poissa sitten loppuajan.
mulla talvirakentaminen taas oli tosi hidasta sisätiloissakin kun miltei joka päivä piti tehdä ulkona lumenluontia ja muita hiekoituksia yms niin aikaa ei hirveesti jäänyt itse tekemiseen talossa sisällä :)
ongelmia oli siinäkin kun tänne talolle on pieni mäki niin yksikään tavaraa toimittanut rekka ei päässyt mäkeä ylös (niissä kun ei ole nelivetoja tms) eikä itse talonrakennus miehetkään eivät päässeet paikalle kun tiet olivat jäässä/piha jäinen... itsekkään en päässyt paikalle noin neljä kertaa kun kelit olivat mitä olivat ja auto piti jättää sitten kauemmas ja kävellä talolle sitten lumi yms hommiin :D

sanoisin että koska kenelläkään ei ole kristallipalloa että milloin talvi tulee tai kuinka rankka se on niin varminta olisi siirtää aloitus ensi keväälle (huhtikuu on hyvä hetki aloittaa). tekee vaikka pihatyöt yms kaikki nyt valmiiksi ja autotallin tms... se on kuitenkin pieni raha se 4tonttua siitä että säästät todennäköisesti kymppitonneja talvirakentamisen vaivasta yms.. lisäksi pankkilainojen korot ovat vielä nyt korkealla niin oletettevasti ensivuonna on matalammat euriborit ja siten kun sitten menee talon osasia maksuun niin säästät koroissa jo useita tonneja jos maksat niistä vasta ensivuonna...

jos päätät lähteä rakentamaan niin tarvitset mielellään sellaisia diesel käyttöisiä lämmittimiä joissa puhallin on vain sähköllä toimiva eli älä osta sähkölämppäreitä kuin vasta sitten kun talossa on jonkinlaiset eristeet seinillä yms
sähkölasku saattaa olla valtava juuri lämmityksien takia ja rakentamisen aikana kuluja on muutenkin kun tonni sinne ja tonni tänne menee kokoajan ilman että ehtii kissaa sanomaan...
edit.. kirotushöröjä korjattu yms

precut tarkoittaa tässä kastellin tapauksessa sitä että puutavara tulee pitkänä tontille ja on vain jo etukäteen sahattu mittoihinsa. eli periaatteessa sama kuin että jos talo rakennettaisiin suorasta puutavarasta mutta precutilla jää pois vain mittoihin saahaaminen (teoriassa... käytännössä varmasti puuta sahataan :D ) eli pari viikkoa max voidaan laskea seinien tekemiseen enemmän aikaa vs siihen että seinät ovat elementtejä jotka vain nostetaan paikalleen. eli tämäkin kasaus ja työvaihe lisää tontilla sitä että pinta-alaa pitää olla vapaana kaikenlaiseen puun käsittelyyn yms pyörittelyyn..
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: tim
Meillä tuli viime vuoden syyskuun keskivaiheilla Etelä-Suomeen Kastellin talo elementtitoimituksena, jolloin saimme sen säältä suojaan hieman nopeammin kuin precut-toimitus. Se ei tosin ollut lainkaan merkityksellistä koska sattui sateettomat pari viikkoa pystytyksen aikana. Ja siitä vajaan kuukauden päästä oli betonilattian valu. Siitä eteenpäin rakennuspuhaltimet (2 x 3 kw) puhalsivat noin kuukauden verran ajastettuina katkokäyntiä ennen kuin maalämpö otettiin käyttöön. Sähkön kulutus laski siitä 100 kwh/päivä -> 20 kwh/päivä. Eli aika pienellä extra sähkönkulutuksella pääsee ainakin etelässä. Kiinteähintaisella, alle 10 c/kwh, määräaikaisella sopimuksella ei sähkönkulutusta tarvinnut sen tarkempaakaan miettiä kun ei olisi yllätyksiä tiedossa.

Kun toimituslaajuutena oli viittä vaille valmis (eli levypinnoilla) niin oli kyllä talven keleillä välillä suht ärsyttävää itse kuljetella ja säilytellä tavaroita ulkona suojassa lumelta kun talo luovutettiin joulukuun alussa meille. Myös kun tontti ei ole massiivisen kokoinen niin lumien kasaaminen niin, että eivät estä kuljetuksia ja varastointia tuotti omat haasteensa. Positiivisena asiana talvella tekemisessä oli se, että talo valmistui muuttokuntoon keväällä samalla kun myös ilman paranivat, eli valoa kohti mentiin tekemisessä.
 
Kiitos kommenteista.
Meillä talo tulisi itäsuomeen eli lokakuussa voi olla jo pakkasia joka sinällään on siunaus ja kirous eli saa toisaalta hikoilla sisätäytön jäätymisen kanssa, mutta ehkä ei satele ihan niin paljoa. Precuttia lupailevat että luokkaa 7vrk on aluskate päällä.
Kiinteä soppari sähkölle on varmaan järkevä ottaa kun on betonin kuivatusta tiedossa.

Meillä on hyvä tilanne sikäli että 90m2 tallitilaa/vanhaa omk rakennusta on rakennusajan käytössä kaikkeen mitä tarvitaan.
 
Jos vesikiertoinen lattialämmitys niin ehdottomasti vesi kiertämään heti niin lattiat/rakenteet lähtevät kuivumaan edullisemmin ja kattavammin kuin puhaltimilla.
Tämä onnistuu väliaikaisen Jäspi Apuwatti 6 kW avulla eli lämpöpuhaltimille ei ole tarvetta lattiavalujen jälkeen.
Veden lämpötilan voi säätää halutuksi.
Vuokraamosta tai hyvältä putkimieheltäkin voi moinen löytyä.


Netistä napattu kuva:
2024-07-05_20-33.png
 
Raitsa sanoi:
Jos vesikiertoinen lattialämmitys niin ehdottomasti vesi kiertämään heti niin lattiat/rakenteet lähtevät kuivumaan edullisemmin ja kattavammin kuin puhaltimilla.
Tämä onnistuu väliaikaisen Jäspi Apuwatti 6 kW avulla eli lämpöpuhaltimille ei ole tarvetta lattiavalujen jälkeen.
Veden lämpötilan voi säätää halutuksi.
Vuokraamosta tai hyvältä putkimieheltäkin voi moinen löytyä.


Netistä napattu kuva:
2024-07-05_20-33.png
Napsauta laajentaaksesi...
Ehdottomasti tämä. Kun aikoinaan taloa rakensin, niin lattialämmitys kieltämättä teki kuivaamisesta melko paljon nopeampaa. Oisko hattuvakiolla mennyt ehkä 1-2kk pidempään pelkillä puhaltimilla? Tuo samalla laattaa kuivailee nurkista ja muualtakin mihin se puhallin ei aina välttistä osu niin kohdalleen.
 
Raitsa sanoi:
Jos vesikiertoinen lattialämmitys niin ehdottomasti vesi kiertämään heti niin lattiat/rakenteet lähtevät kuivumaan edullisemmin ja kattavammin kuin puhaltimilla.
Tämä onnistuu väliaikaisen Jäspi Apuwatti 6 kW avulla eli lämpöpuhaltimille ei ole tarvetta lattiavalujen jälkeen.
Veden lämpötilan voi säätää halutuksi.
Vuokraamosta tai hyvältä putkimieheltäkin voi moinen löytyä.


Netistä napattu kuva:
2024-07-05_20-33.png
Napsauta laajentaaksesi...
Tuntu Kastellin äijillä olevan tuo apuwatti ja sano et tuo voidaan kytkeä luokkaa 3vk valun jälkeen. Varmasti melkolailla energiatehokkaampi kun lämpö saadaan oikeasti kohteeseen. En tiedä sitten miksei voida aiemmin, olisiko sitten jo liian nopeaa kuivuminen...
Sano myös että maalämpöpumppua ei saisi kytkeä laatankuivatukseen valmistajan takuuehtojen mukaan. En tiedä sitten miksi....
 
Ashrakki sanoi:
Tuntu Kastellin äijillä olevan tuo apuwatti ja sano et tuo voidaan kytkeä luokkaa 3vk valun jälkeen. Varmasti melkolailla energiatehokkaampi kun lämpö saadaan oikeasti kohteeseen. En tiedä sitten miksei voida aiemmin, olisiko sitten jo liian nopeaa kuivuminen...
Sano myös että maalämpöpumppua ei saisi kytkeä laatankuivatukseen valmistajan takuuehtojen mukaan. En tiedä sitten miksi....
Napsauta laajentaaksesi...
Onkohan miten tipalle mitoitettu kaivo Kastellilla... Tuli vaan mieleen että se laatan kuivaus vie oikeasti energiaa= pumppu pöhisee täysillä useamman viikon ja se voi vetää liian lyhyen kaivon jäähän.

Tuo laatankuivauksen kielto on vähän hauskaa kun niben pumpuissa on aivan toimintokin sitä varten...

Ja yksi toinen ongelma mikä tulee siitä pumpulla kuivauksesta mieleen on se että se pumppuhan tulee jonnekkin vesieristettävään tilaan ja milläs eristät jos se mööpeli seisoo keskellä lattiaa.
 
Keskustelua sivuten.. useammassa viestissä on maininta että lattia on valettu muutama kk sen jälkeen kun rakentaminen alkoi. Eli ulkoseinät yms on jo pystyssä.
Meillä lattia valettiin heti kun perustukset oli tehty ja täyttö valmiit, ennenkuin alettiin lyömään runkoa pystyyn (talo oli precut). Mielestäni tuo lattiavalu heti oli paljon fiksumpi kuin se että olisi puolivalmiiseen taloon alettu valaa lattiaa ja ottamaan isoa kosteusrasitusta sisälle. Lisäksi valulle saatiin kuivumisaikaa reilusti lisää tällä taktiikalla. Tuo helpotti myös liikkumista kun oli lattia jonka päällä kävellä ja valu oli helppo tehdä ym ym. Tuntuu siis näin maallikolle ylivoimaiselta tavalta tehdä tuo.

Mitä etuja siis tuossa myöhäisemästä lattiavalusta on vrt se että valu tehdään heti aluksi?
 
jukra sanoi:
Keskustelua sivuten.. useammassa viestissä on maininta että lattia on valettu muutama kk sen jälkeen kun rakentaminen alkoi. Eli ulkoseinät yms on jo pystyssä.
Meillä lattia valettiin heti kun perustukset oli tehty ja täyttö valmiit, ennenkuin alettiin lyömään runkoa pystyyn (talo oli precut). Mielestäni tuo lattiavalu heti oli paljon fiksumpi kuin se että olisi puolivalmiiseen taloon alettu valaa lattiaa ja ottamaan isoa kosteusrasitusta sisälle. Lisäksi valulle saatiin kuivumisaikaa reilusti lisää tällä taktiikalla. Tuo helpotti myös liikkumista kun oli lattia jonka päällä kävellä ja valu oli helppo tehdä ym ym. Tuntuu siis näin maallikolle ylivoimaiselta tavalta tehdä tuo.

Mitä etuja siis tuossa myöhäisemästä lattiavalusta on vrt se että valu tehdään heti aluksi?
Napsauta laajentaaksesi...
Tuliko sulle valuun sähkön suojaputkia, lattialämmitystä, vesiputkia tai muuta?
Itsellä tuli noita kaikkia ja tuntuisi ajatuksena aika vaikealta että oltaisiin tehty valut ennen seiniä.
Itsellä siis Jämerän kevytbetonista tehty kivitalo.
 
Kinkkujuusto sanoi:
Tuliko sulle valuun sähkön suojaputkia, lattialämmitystä, vesiputkia tai muuta?
Itsellä tuli noita kaikkia ja tuntuisi ajatuksena aika vaikealta että oltaisiin tehty valut ennen seiniä.
Itsellä siis Jämerän kevytbetonista tehty kivitalo.
Napsauta laajentaaksesi...

Kaikki tuli valuun.. veden, viemärit, lattialämmitys, vahvikkeet, sähköjen tunnit ja viennit yms yms. Eihän se ole kuin perustuksen mukaan mitoittaa paikat oikein. Ei tuo kai mitään amerikantouhua ole, vaikka meillä keittiössä viemäri heittikin vajaa 30cm oikeasta paikasta mutta se tais olla suunnittelijan moka kuvassa.
 
jukra sanoi:
Mitä etuja siis tuossa myöhäisemästä lattiavalusta on vrt se että valu tehdään heti aluksi?
Napsauta laajentaaksesi...
Ainakin se että se valu on ja sen saa tehdä säältä suojassa. Toinen mikä tuli itselle mieleen on se että minun lattiapinta on alajuoksun yläpinnan korkeudella -> pari mutkaa kylmän reitillä lisää ja ulko-ovet matalalla ilman ylimääräistä säätöä kynnyksellä.
Myös ne lvi kaverit arvostaa kun saavat tuettua jakotukkikaappejaan yms. Talon rakenteisiin.


Eikä siinä mene kuin viikko-2 että se talo on aluskatteella -> pääsee valamaan lattian.
 
Molemmat tavat ihan yleisiä, aikataulu tuon yleensä sanelee kumminpäin tehdään. Jos ehtii valaa lattian ennen talopakettia niin toki kannattaa. Jää seinien suojaukset pois ja saa laatan kuivumaan nopeammin ja säästyy pahimmalta kosteuden tuulettamiselta. Lisäksi saa kipsilevyniput yms sisätavarat nosteltua valmiiksi taloon sisälle laatan päälle ennen kattoa niin säästyy turhalta roudaamiselta. Nuorempana muutaman kesän talopaketteja kasanneena myös tykkäsi jos lattia valmiina eikä tarvinuu hiekassa/sorassa hyppiä, pysy paikatkin paljon siistimpinä. Jos laatta alajuoksun tasossa tai ylempänä niin ulkoseiniä vasten jätetään laattaan pieni asennusvara jotta saa elementit paikoilleen joka sitten tiivistellään jälkikäteen.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 289
Viestejä
4 508 017
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom