Valmistalopaketit

[Koolinki]

Jotakin kummallista rakennustoimialan ekosysteemissä on vialla, kun jokainen osa-alue mättää pahasti. Alla olevassa artikkelissa sertifioidun rakennuksen kuntotarkastajan toiminta jälleen kerran.

Unelmien talo järven rannalla oli pettymys – ostajien asiantuntijalle kovaa ryöpytystä käräjillä

Talonostajien avukseen pyytämän asiantuntijan lausunnot joutuivat outoon valoon käräjäoikeudessa – perheelle tämä kävi kalliiksi.

www.is.fi

 

[antti-x]

Jotakin kummallista rakennustoimialan ekosysteemissä on vialla, kun jokainen osa-alue mättää pahasti. Alla olevassa artikkelissa sertifioidun rakennuksen kuntotarkastajan toiminta jälleen kerran.

Unelmien talo järven rannalla oli pettymys – ostajien asiantuntijalle kovaa ryöpytystä käräjillä

Talonostajien avukseen pyytämän asiantuntijan lausunnot joutuivat outoon valoon käräjäoikeudessa – perheelle tämä kävi kalliiksi.

www.is.fi

Jää aika epäselväksi jutusta että onko rakennuksessa aitoja sisäilmaongelmia (ehkä vähän huonosti toimivan painovoimaisen ilmanvaihdon ja täyden sakokaivon aiheuttaman hajun lisäksi).

Hyvä huomio kyllä se että kaikkiin piruja seinille maalaaviin "asiantuntijoihin" ei 100% kannata uskoa tai voi tulla aika rapsakka lasku oikeudessa.

 

[Cumbo]

Uskaltaako muuten ulkomailta (esim. Kiina) tilata tulevaan taloon mitään sähköihin etäisestikään liittyvää vai pitääkö kaikella olla joku CE- tmv. hyväksyntö? Lähinnä siis mietin esim. tulipaloa/vakuutuksia.

Himottaisi esim. autotalliin tilata edukkaasti kattoon sellaisia hunajakennoledejä.

 

[Pete88]

Uskaltaako muuten ulkomailta (esim. Kiina) tilata tulevaan taloon mitään sähköihin etäisestikään liittyvää vai pitääkö kaikella olla joku CE- tmv. hyväksyntö? Lähinnä siis mietin esim. tulipaloa/vakuutuksia.

Himottaisi esim. autotalliin tilata edukkaasti kattoon sellaisia hunajakennoledejä.

Suhtautuisin isolla varauksella, varsinkin kun sähköistä kyse. Joo, kyllähän ne hyväksytytkin tavarat kiinasta pitkälti tulee, mutta voi olla täysin arpapeliä, minkälaista laatua sieltä saa, jos ostaa suoraan halvalla valoja tms.

Itse olen ostanut tavaraa vain EU:n sisältä ja silloinkin saa olla tarkkana. Esim. vesikalusteiden pitää olla tiettyä tyyppiä ja mallia jota myydään myös Suomessakin (jos EAN-koodi on sama kuin Suomessa myytävässä ja se suomalainen tuote on STF-luokiteltu), niin sellaisen kehtaa ostaa. Tai kun ostin Blancon altaat keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen Saksasta, niin totesin, että ainoa poikkeus Suomessa myytäviin altaisiin oli altaiden viemäröinti, joten tilasin Lapetekilta erikseen Prevexin Blancon altaisiin sopivat viemäröinnit ja nyt minulla on täysin suomalaisen säädösten mukaiset vesikalusteet, mutta olennaisesti pienemmällä hinnalla kuin mitä olisivat marketissa maksaneet.

Kaikissa valoissa suosin korkeaa (yli 90) CRI-luokitusta. Luin vastikään netistä ulkomaisilta foorumeilta, etteivät kaikki tykkää noista hunajakennovaloista. Näyttävät hienoilta, mutta valon laatu ja suuntaus ilmeisesti ainakin joissakin niissä huonoja.

 

[Cumbo]

Onko kokemusta siitä, miten tiukasti kaupunki/viranomaiset ovat suhtautuneet ohjeellisista määräyksistä poikkeamiseen? Meillä on kaavassa ohjeellisena okt:n harjansuunta, mutta haluaisimme rakentaa rakennuksen toisin päin. Kaupungin tarkastusarkkitehti tuntuu suhtautuvan tähän hyvin nuivasti, vaikka kyseessä on tosiaan ohjeellinen harjasuunta. Ratkaisun pitäisi kuulemma tuottaa kaavaa parempi lopputulos.

Mistähän tällaista perustelua kannattaisi lähteä kaivamaan?

 

[Cumbo]

Onko kokemusta siitä, miten tiukasti kaupunki/viranomaiset ovat suhtautuneet ohjeellisista määräyksistä poikkeamiseen? Meillä on kaavassa ohjeellisena okt:n harjansuunta, mutta haluaisimme rakentaa rakennuksen toisin päin. Kaupungin tarkastusarkkitehti tuntuu suhtautuvan tähän hyvin nuivasti, vaikka kyseessä on tosiaan ohjeellinen harjasuunta. Ratkaisun pitäisi kuulemma tuottaa kaavaa parempi lopputulos.

Mistähän tällaista perustelua kannattaisi lähteä kaivamaan?

 

[jinx1980]

Onko kokemusta siitä, miten tiukasti kaupunki/viranomaiset ovat suhtautuneet ohjeellisista määräyksistä poikkeamiseen? Meillä on kaavassa ohjeellisena okt:n harjansuunta, mutta haluaisimme rakentaa rakennuksen toisin päin. Kaupungin tarkastusarkkitehti tuntuu suhtautuvan tähän hyvin nuivasti, vaikka kyseessä on tosiaan ohjeellinen harjasuunta. Ratkaisun pitäisi kuulemma tuottaa kaavaa parempi lopputulos.

Mistähän tällaista perustelua kannattaisi lähteä kaivamaan?

Tuo on pitkälti täysin subjektiivista ja mielivaltaista. Päätös on kuitenkin viranhaltijan tekemä ja sen voi sitten koeponnistaa hallinto-oikeudessa. Osa on kusipäisempiä kuin toiset, myöskin jos sulla on arkkitehti joka tuntee lait ja ko. kunnan kaikki kommervenkit niin se voi saada taottua hankalallekin henkilölle asian läpi tai todeta suoraan ”tuo lupakäsittelijä on niin mulkku ettei onnistu, olisit ostanut tontin korttelin päästä kun ko. alueella on eri tyyppi”.

Näin kaatui viime vuosina pientalojen esteettömyysvaatimuksetkin kun joku kävi hakemassa korkeimmasta hallinto-oikeudesta päätöksen että omakotitalon vessan ei tarvitse toimia helikopterin laskeutumisalustana eikä cessnalla tarvitse päästä nousuu kylppäristä. Sen jälkeen joka kunnassa (aiemminkin osa kunnista tulkitsi sitä ”oikein”) alettiin tulkita sitä samaa lakipykälää eri tavalla eli laki ei muuttunut mihinkään. Nyt riittää ramppivaraus ulko-ovelle (josta saattaa sitten suoraan lähteä rappuset yläkertaan jossa kaikki asuintilat ).

 

[Cumbo]

tupla

 

[Cumbo]

Tuo on pitkälti täysin subjektiivista ja mielivaltaista. Päätös on kuitenkin viranhaltijan tekemä ja sen voi sitten koeponnistaa hallinto-oikeudessa. Osa on kusipäisempiä kuin toiset, myöskin jos sulla on arkkitehti joka tuntee lait ja ko. kunnan kaikki kommervenkit niin se voi saada taottua hankalallekin henkilölle asian läpi tai todeta suoraan ”tuo lupakäsittelijä on niin mulkku ettei onnistu, olisit ostanut tontin korttelin päästä kun ko. alueella on eri tyyppi”.

Näin kaatui viime vuosina pientalojen esteettömyysvaatimuksetkin kun joku kävi hakemassa korkeimmasta hallinto-oikeudesta päätöksen että omakotitalon vessan ei tarvitse toimia helikopterin laskeutumisalustana eikä cessnalla tarvitse päästä nousuu kylppäristä. Sen jälkeen joka kunnassa (aiemminkin osa kunnista tulkitsi sitä ”oikein”) alettiin tulkita sitä samaa lakipykälää eri tavalla eli laki ei muuttunut mihinkään. Nyt riittää ramppivaraus ulko-ovelle (josta saattaa sitten suoraan lähteä rappuset yläkertaan jossa kaikki asuintilat ).

Tämä fiilis mielivaltaisuudesta itsellekin tuli. Asemakaava tai rakentamistapaohje ei lausu mitään pakottavaa harjasuunnista. Viranomaisen toiminnanhan pitäisi perustua lakiin. En itse tajua, miten tarkastusarkkitehti voi tuollaisia mielivaltaisuuksia tuonne keksiä, kun ei hänen harjasuuntakantaansa olla missään kaupungin virallisessa elimessä hyväksytty - toisin kuin asemakaavaa ja rakentamistapaohjetta. Ennakko-ohjausdokumenttiin oli ilmestynyt myös maininta siitä, etteivät aurinkokeräimet voi sijaita harjan kadun puolella eikä tällaista ole missään virallisessa dokumentissa. Pitänee pääsuunnittelijan kanssa jutella ja toivoa, että ennakkoneuvottelussa kanta ei ole näin tiukka, kun asia esitetään.

HaO:een ei viitsisi asiaa lähtökohtaisesti viedä, kun sittenhän projekti viivästyy heti - ja mahdollisesti reilustikin. Pitää nyt alkuun vain yrittää keksiä niitä hyviä perusteluita sille, miksi oma ratkaisu tuottaisi kaavaa paremman lopputuloksen. Tässä "kaavaa paremmassa lopputuloksessakin" on sellainen virheellisyys, että eihän kaava edes pakota tuota harjasuuntaa --> minä en harjasuuntaa kääntämällä toimi kaavan vastaisesti. Kyseessä on suositus.

 

[Warwick]

Kaavassa "ohjeellinen" ei ole ihan mielipideasia. Siitä poikkeaminen on vähintään 'vähäinen poikkeama' ja riippuen paljonko siitä ohjeellisesta poiketaan voi olla lupakäsittelijän päätösvallassa myöntää se vähäisenä poikkeamana tai sitten ei. Vähäiselle poikkeamalle pitää aina keksiä perustelu ja yleensä se on joko yhdenvertaisuus tai kaavaa parempi ratkaisu. Jos tapauksessasi esim. kaikki saman kadun talot on harjasuunnaltaan samaan suuntaan, voi olla aika hiljaista perustelujen kanssa. Kuuntelisin aika tarkalla korvalla mitä se lupakäsittelijä ohjeistaa ja kannattaako väkisin tehdä vastoin. Vaikka saisit asian perusteltua käsittelijälle, voi vähäisestä poikkeamasta naapuri aina valittaa ja asia menee kunnasta riippuen paikallisen lautakunnan tai jaoston käsittelyyn. Jos perustelut ei ole kunnossa (eli kaavaa parempaa) niin siellä sitten toteavat valituksen aiheelliseksi.

 

[Coanda]

Hallinto-oikeuskin kyllä usein puoltaa rakennusvalvonnan päätöksiä kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin vaalimisessa, vaikka asiaa ei suoraan kaavassa tai muussa määrättäisikään. Mikäli se on ohjeellisena, niin sitten siitä poikkeaminen voi tosiaan tapauskohtaisesti olla hyvinkin hankalaa.

 

[Cumbo]

Kaavassa "ohjeellinen" ei ole ihan mielipideasia. Siitä poikkeaminen on vähintään 'vähäinen poikkeama' ja riippuen paljonko siitä ohjeellisesta poiketaan voi olla lupakäsittelijän päätösvallassa myöntää se vähäisenä poikkeamana tai sitten ei. Vähäiselle poikkeamalle pitää aina keksiä perustelu ja yleensä se on joko yhdenvertaisuus tai kaavaa parempi ratkaisu. Jos tapauksessasi esim. kaikki saman kadun talot on harjasuunnaltaan samaan suuntaan, voi olla aika hiljaista perustelujen kanssa. Kuuntelisin aika tarkalla korvalla mitä se lupakäsittelijä ohjeistaa ja kannattaako väkisin tehdä vastoin. Vaikka saisit asian perusteltua käsittelijälle, voi vähäisestä poikkeamasta naapuri aina valittaa ja asia menee kunnasta riippuen paikallisen lautakunnan tai jaoston käsittelyyn. Jos perustelut ei ole kunnossa (eli kaavaa parempaa) niin siellä sitten toteavat valituksen aiheelliseksi.

Jos harjasuunta on niin ratkaiseva, niin miksi se on kaavassa ohjeellinen pakotetun sijaan?

 

[Warwick]

Jos harjasuunta on niin ratkaiseva, niin miksi se on kaavassa ohjeellinen pakotetun sijaan?

Vaikea tietysti sanoa kaavoittajan puolesta tai näkemättä kaavaa, mutta jos jokin asia olisi määrätty pakottavaksi niin siitä poikettaisiin vain hakemalla kaavapoikkeamaa. Ohjeelliseksi jättämällä voi esim. perustellusta syystä harjasuunta heittää muutaman asteen määrätystä tai vaikka mahdollistaa monimuotoisemman katon.

 

[E1m088]

Miten näissä valmistalopaketeissa on yleensä mahdollista laittaa kotiautomaatiota/integrointeja automaatioihin talotekniikan puolelta?
Vai onko noita sanoja pääsääntöisesti edes kuultu pakettifirmoissa?

Toiveena olisi pykätä mahdollisimman energiatehokas ja (veden ja sähkön) kulutukselta itseohjautuva talotekniikka. Siihen sitten integroida aurinkopaneelit (sekä mahdollisesti lähivuosina akusto) ja kaiken integrointi esim homeassistantiin, joka jo muutenkin ohjaa valaistusta, mediaa yms.
(Toki sitten mielellään myös sähkösuunnittelu niin, että tietoliikennekaapelit suurimpaan osaan paikoista ja mahdollisuudet uusien kaapeleiden (esim kuva ja ääni) putkituksiin.)

 

[Pete88]

Miten näissä valmistalopaketeissa on yleensä mahdollista laittaa kotiautomaatiota/integrointeja automaatioihin talotekniikan puolelta?
Vai onko noita sanoja pääsääntöisesti edes kuultu pakettifirmoissa?

Toiveena olisi pykätä mahdollisimman energiatehokas ja (veden ja sähkön) kulutukselta itseohjautuva talotekniikka. Siihen sitten integroida aurinkopaneelit (sekä mahdollisesti lähivuosina akusto) ja kaiken integrointi esim homeassistantiin, joka jo muutenkin ohjaa valaistusta, mediaa yms.
(Toki sitten mielellään myös sähkösuunnittelu niin, että tietoliikennekaapelit suurimpaan osaan paikoista ja mahdollisuudet uusien kaapeleiden (esim kuva ja ääni) putkituksiin.)

Sopimuskysymys yleensä. Vaatii silloin erillisen sähkösuunnittelun ja toteutuksen. Mitä "älykkäämpi" ja monimutkaisempi järjestelmä, sen arvokkaampi. En silti ehkä suosisi ratkaisuja, jotka eivät kestä aikaa. Esim. valaistuksen älykkäämpi ohjaus (esim. DALI) käytännössä tuplaa tarvikkeiden hinnan, kun johdotuksetkin ovat moninapaisempia. Tavanomaisen talon sähköistys maksanee jossain 16-23te, älytekniikkaa sisältävä tasosta riippuen helposti yli 30te.

 

[calm]

Uskaltaako muuten ulkomailta (esim. Kiina) tilata tulevaan taloon mitään sähköihin etäisestikään liittyvää vai pitääkö kaikella olla joku CE- tmv. hyväksyntö? Lähinnä siis mietin esim. tulipaloa/vakuutuksia.

Himottaisi esim. autotalliin tilata edukkaasti kattoon sellaisia hunajakennoledejä.

Lähtökohtaisesti älä tilaa Kiinasta kuluttajana mitään suoraan verkkosähköön kytkettävää. Noin 99,5% todennäköisyydellä ne eivät täytä täkäläisiä turvallisuusstandardeja henkilö- tai palosuojauksen osalta. Maahantuojana vastaat itse sitten niiden turvallisuudesta.

Tuolta voit käydä katsomassa miten isommillekin maahantuojille yhtenään käy: Löydä vaarallinen tai vaatimusten vastainen tuote

 

[Otso]

Miten näissä valmistalopaketeissa on yleensä mahdollista laittaa kotiautomaatiota/integrointeja automaatioihin talotekniikan puolelta?
Vai onko noita sanoja pääsääntöisesti edes kuultu pakettifirmoissa?

Toiveena olisi pykätä mahdollisimman energiatehokas ja (veden ja sähkön) kulutukselta itseohjautuva talotekniikka. Siihen sitten integroida aurinkopaneelit (sekä mahdollisesti lähivuosina akusto) ja kaiken integrointi esim homeassistantiin, joka jo muutenkin ohjaa valaistusta, mediaa yms.
(Toki sitten mielellään myös sähkösuunnittelu niin, että tietoliikennekaapelit suurimpaan osaan paikoista ja mahdollisuudet uusien kaapeleiden (esim kuva ja ääni) putkituksiin.)

Itsellä ns. avaimet käteen talopaketti johon olen rakentanut kattavan automaation, ml. mainitsemasi paneelit, akusto, käyttövesi ja lämmitys optimointeineen. Ei kannata turhaan monimutkaistaa, itsellä muutoksia oli sijoituspaikat WLAN tukiasemille ja kotiautomaation laitteille (optimipaikat ja niihin sähkö + Cat6A) sekä kattovalaisimiin 5 johdinta (En käytä joka paikassa Hue vaan halusin vapauden valita mitä vain valaisimia). Samoin pyysin kytkimien taakse asentamaan itse ostamani Z-Wave kytkimet (Aeotec nano switch rinnalle). Talo on kattavasti verkotettu muutenkin Cat6A (10Gbit/s), teknisessä tilassa 19" rack jossa Ubiquitin laitteisto, tiedostopalvelimet jne. Olohuoneeseen laitatin putket lattiaan niin sai kätevästi ja huomaamattomasti taka-kaiuttimille signaalin.

Eli minulla toimii esim. valaistus perinteisesti kytkimillä, sekä automaation kautta. Itse rakensin sitten Homey:n sekä Z-Wave, Zigbee ja WLAN laitteiden sekä valmiiden integraatioiden pohjalta: Liiketunnistimet, lämmitys, käyttövesi, sähkölukot, kytkimet, pistorasiat, vuotovahdit, lämpötilat/kosteus/VOC/Radon, valaistus, energiankulutus jne. Noin 100 laitetta. En lähtenyt näihin kalliisiin teollisuusluokan nopeasti vanheneviin custom-ratkaisuihin vaan rakensin itse standardien pohjalta. Homey:n integroituu hyvin Nibe, Fronius, Hue, Netatmo, Airthings jne. Olen suosinut hyväksi havaittuja Z-Wave ja Zigbee laitteita seuraavilta valmistajilta: Aqara, Aeotec, Fibaro, Qubino ja Sensative. Edellisestä poiketen Telldus ja Tuya kokemukset huonompia. Mukava kun talo palvelee asiakkaita, toiminut hyvin useamman vuoden. Talossa kun oli firman esittely, oli edustajat aika ihmeissään automaatiosta, eli ei ollut tuttua.

 

[Pete88]

Meillä tehtiin sähköihin joitakin valmiuksia, mutta sillä tulokulmalla, että viiden vuoden sisällä ne tulevat myös käyttöön (esim. aurinkopaneelit), eikä tehty ns. varmuuden vuoksi jos joskus sitten päättäisi jotain tehdä. Kaikki pyrittiin huomioimaan jo suunnittelussa. En myöskään laitattanut viisijohtimisia valaisinjohtoja, kun nuo jotkut tekniikat eivät välttämättä kestä aikaa ja laadukkaammalla valaisimella ja oikealla himmennintekniikalla ei pitäisi olla myöskään mitään vilkkumisongelmia. Hueta en juuri käytä, koska niissä huonohko CRI-luokitus. Lähinnä lasten iloksi lastenhuoneessa.

Kattoon on upotettu neljä Atmos-kaiutinta (pitää huomioida ennakkoon, jos ei ole alaslaskettua kattoa tai vähintään tuplakoolausta) ja takakaiuttimien (tulee vain kaksi) johdot piilotin seiniin ja tein custom exxact rasiat banaaniliittimillä, kun mikään valmis ratkaisu ei miellyttänyt.

CAT6A-verkko toteutettiin kuten yllä oli mainittu, mutta sellaisella mahdollisella erolla, että meidän taloudessa ryhmäkeskus on eteisen liukuoven säilytystilan takana piilossa ja vaihdettiin ryhmäkeskuksen malli it-osallisesta tavalliseen ja tilalle 9U 19" kaappi ryhmäkeskuksen yläpuolelle.

 

[Cumbo]

Meillä tehtiin sähköihin joitakin valmiuksia, mutta sillä tulokulmalla, että viiden vuoden sisällä ne tulevat myös käyttöön (esim. aurinkopaneelit), eikä tehty ns. varmuuden vuoksi jos joskus sitten päättäisi jotain tehdä. Kaikki pyrittiin huomioimaan jo suunnittelussa. En myöskään laitattanut viisijohtimisia valaisinjohtoja, kun nuo jotkut tekniikat eivät välttämättä kestä aikaa ja laadukkaammalla valaisimella ja oikealla himmennintekniikalla ei pitäisi olla myöskään mitään vilkkumisongelmia. Hueta en juuri käytä, koska niissä huonohko CRI-luokitus. Lähinnä lasten iloksi lastenhuoneessa.

Kattoon on upotettu neljä Atmos-kaiutinta (pitää huomioida ennakkoon, jos ei ole alaslaskettua kattoa tai vähintään tuplakoolausta) ja takakaiuttimien (tulee vain kaksi) johdot piilotin seiniin ja tein custom exxact rasiat banaaniliittimillä, kun mikään valmis ratkaisu ei miellyttänyt.

CAT6A-verkko toteutettiin kuten yllä oli mainittu, mutta sellaisella mahdollisella erolla, että meidän taloudessa ryhmäkeskus on eteisen liukuoven säilytystilan takana piilossa ja vaihdettiin ryhmäkeskuksen malli it-osallisesta tavalliseen ja tilalle 9U 19" kaappi ryhmäkeskuksen yläpuolelle.

Mennään ehkä vähän sivu-urille mutta osaatko sanoa, voiko Atmos-kattokajarit olla olohuoneessa, jossa korkea huonekorkeus eli sillä kohdalla ei yläkertaa?

 

[Pete88]

Mennään ehkä vähän sivu-urille mutta osaatko sanoa, voiko Atmos-kattokajarit olla olohuoneessa, jossa korkea huonekorkeus eli sillä kohdalla ei yläkertaa?

Mahdollista, mutta jokseenkin epätodennäköistä ilman isompia toimenpiteitä. Kattopaneelin alla lienee n. 48 mm koolaus, jos tehty tavanomaisen rakennustavan mukaan. Koolauksen alla on ilman/höyrynsulku ja sen takana eriste. Käytännössä jos ei haluta rikkoa höyrynsulkua, voi kaiuttimet upottaa kattoon vain tuon koolauksen ja pintamateriaalin vahvuuden verran. Uppokaiuttimia ei juuri ole noin matalalla upotussyvyydellä, jolloin vaihtoehdoksi jää tehdä jonkinlainen korotusrengas kattoon, mutta ulkonäöstä voidaan olla montaa mieltä.

Uudiskohteessa on enemmän luovimisvaraa, jos huomioitu suunnitteluvaiheessa. Joko tuplakoolauksella, alaslasketulla katolla tai erillisellä koteloinnilla kaiuttimien kohdalta.

 

[Cumbo]

Mahdollista, mutta jokseenkin epätodennäköistä ilman isompia toimenpiteitä. Kattopaneelin alla lienee n. 48 mm koolaus, jos tehty tavanomaisen rakennustavan mukaan. Koolauksen alla on ilman/höyrynsulku ja sen takana eriste. Käytännössä jos ei haluta rikkoa höyrynsulkua, voi kaiuttimet upottaa kattoon vain tuon koolauksen ja pintamateriaalin vahvuuden verran. Uppokaiuttimia ei juuri ole noin matalalla upotussyvyydellä, jolloin vaihtoehdoksi jää tehdä jonkinlainen korotusrengas kattoon, mutta ulkonäöstä voidaan olla montaa mieltä.

Uudiskohteessa on enemmän luovimisvaraa, jos huomioitu suunnitteluvaiheessa. Joko tuplakoolauksella, alaslasketulla katolla tai erillisellä koteloinnilla kaiuttimien kohdalta.

Uudiskohde siis kyseessä nimenomaan, suunnitellaan juuri. Lähinnä siis akustiikkaa/järjestelmän toimivuutta mietin. Kalibroimalla ilmeisesti saa asetukset sellaisiksi, että kuulostaa hyvältä, vaikka kajarit korkealla katossa?

 

[antti-x]

Kaiken kaikkiaan kotiteatetteri pimennyverhoineen on haastavaa korkeaan olkkariin. Äkkiseltään veikkasin että koska heijastuksia tulee sitten korkeista seinistä kuitenkin niin 4 kattokajaria ei ehkä maksa vaivaa, mutta kaksi varmaan kannattaa kaapeloida sinne koska alhaalta heijastavat atmos kajarit eivät ainakaan toimi ollenkaan.

 

[Pete88]

Uudiskohde siis kyseessä nimenomaan, suunnitellaan juuri. Lähinnä siis akustiikkaa/järjestelmän toimivuutta mietin. Kalibroimalla ilmeisesti saa asetukset sellaisiksi, että kuulostaa hyvältä, vaikka kajarit korkealla katossa?

Aiheesta on oma keskusteluketjunsa audio-puolella, niin kysyisin sieltä tarkennuksia. Minulle suositeltiin neljää kaiutinta, vaikka tosiaan huonekorkeus +3m ja olosuhteet eivät ihanteelliset, eivätkä muuksi muutu, koska kyseessä tavanomainen olohuone eikä dedikoitu kotiteatterihuone.

 

[Awelonian]

Onko kokemusta siitä, miten tiukasti kaupunki/viranomaiset ovat suhtautuneet ohjeellisista määräyksistä poikkeamiseen? Meillä on kaavassa ohjeellisena okt:n harjansuunta, mutta haluaisimme rakentaa rakennuksen toisin päin. Kaupungin tarkastusarkkitehti tuntuu suhtautuvan tähän hyvin nuivasti, vaikka kyseessä on tosiaan ohjeellinen harjasuunta. Ratkaisun pitäisi kuulemma tuottaa kaavaa parempi lopputulos.

Mistähän tällaista perustelua kannattaisi lähteä kaivamaan?

Tämä on täysin kiinni siitä, kuka rakennusvalvonnassa on ja mikä siellä on aamun kampaviineritilanne. Ohjeellinen on just sitä ja omalla alueella ohjeellisista asioista sai poiketa melko vapaasti, kunhan yleisilme on sitä mitä rakentamistapamääräykset sanovat. Jos poikkeaa enempi, niin naapurien kuulemisella siitäkin on päästy. Pääosa meidän alueen rakennustarkastajalle on ollut, että tehdä saa kun kerran muuttaa verorahoineen tänne. Muutama kilsa poispäin Turussa onkin meno melko natsimaisen tarkkaa, että jos on pulpettikatto ja siinä joku tietty prosentin kaltevuus, niin siitä poiketaan ehkä 0.5% maksimissaan. Onnea taisteluun mikäli sille tielle päädyt.

 

[Cumbo]

Tämä on täysin kiinni siitä, kuka rakennusvalvonnassa on ja mikä siellä on aamun kampaviineritilanne. Ohjeellinen on just sitä ja omalla alueella ohjeellisista asioista sai poiketa melko vapaasti, kunhan yleisilme on sitä mitä rakentamistapamääräykset sanovat. Jos poikkeaa enempi, niin naapurien kuulemisella siitäkin on päästy. Pääosa meidän alueen rakennustarkastajalle on ollut, että tehdä saa kun kerran muuttaa verorahoineen tänne. Muutama kilsa poispäin Turussa onkin meno melko natsimaisen tarkkaa, että jos on pulpettikatto ja siinä joku tietty prosentin kaltevuus, niin siitä poiketaan ehkä 0.5% maksimissaan. Onnea taisteluun mikäli sille tielle päädyt.

Tarkastusarkkitehdin mukaan heidän tehtävänsä viranomaisina on "huolehtia nykyisen naapurin lisäksi myös mahdollisten tulevien naapurien oikeussuojasta" ja tämän takia olla tarkkana, vaikka nykyinen naapuri näyttäisikin esim. pienille poikkeamisille vihreää valoa. Omaan korvaan tämä kuulostaa todella oudolta. Onkohan tässä taustalla joku laintulkinta/asetus tai jotain viimeaikaista oikeuskäytäntöä? Lakiinhan viranomaisten toiminnan pitäisi perustua.

Tätä ei kyllä kirjallisesti ole missään ja tämän hän sanoi suulliisesti vain puhelimessa.

 

[PCB]

Tarkastusarkkitehdin mukaan heidän tehtävänsä viranomaisina on "huolehtia nykyisen naapurin lisäksi myös mahdollisten tulevien naapurien oikeussuojasta" ja tämän takia olla tarkkana, vaikka nykyinen naapuri näyttäisikin esim. pienille poikkeamisille vihreää valoa. Omaan korvaan tämä kuulostaa todella oudolta. Onkohan tässä taustalla joku laintulkinta/asetus tai jotain viimeaikaista oikeuskäytäntöä? Lakiinhan viranomaisten toiminnan pitäisi perustua.

Tätä ei kyllä kirjallisesti ole missään ja tämän hän sanoi suulliisesti vain puhelimessa.

Minusta ei millään tavalla outoa, ovat juuri ydintehtävässään. He tulkitsevat myös ohjeellisia asioita, ja yhdeksän kertaa kymmenestä se heidän tulkinta on oikeampi kuin perusrakentajan, joka ajattelee vain sitä omaa asiaansa.

 

[Cumbo]

Minusta ei millään tavalla outoa, ovat juuri ydintehtävässään. He tulkitsevat myös ohjeellisia asioita, ja yhdeksän kertaa kymmenestä se heidän tulkinta on oikeampi kuin perusrakentajan, joka ajattelee vain sitä omaa asiaansa.

Eikös mahdollinen tuleva asuja toteuta oikeusturvaansa tekemällä ostopäätöksen tai jättämällä sen tekemättä?

E: Ja edelleen: viranomaisen toiminnan pitäisi perustua lakiin. En yhtäkkiä keksi, mistä tuo on johdettu.

 

[Pete88]

Yleensä rakennuslupaprosessin alussa on mahdollista saada ennakko-ohjausta, jota myös yleensä suositellaan omatoimirakentajille. Selvittäisin tämän vaihtoehdon ensiksi. Ei kannata lähteä siitä liikkeelle, että rakennusvalvonnassa ovat natseja ja näyttää keskareita, ennen kuin prosessi on edes käynnissä.

Kaavamääräykset perustuvat yleensä täysin velvoittaviin yleismääräyksiin ja muihin tarkentaviin määräyksiin. En ole kuullut "ohjeellisesta kaavamääräyksestä", koska yleensä kaavassa puhutaan vain määräyksistä tai suosituksista/ohjeista, ei molemmista yhdessä. Pitäisi nähdä kunnan/kaupungin asemakaavaote, että pystyisi sanomaan tähän juuta taikka jaata. Useimmiten kaavamääräyksissä sanamuodot sanelevat paljon, mitä saa tehdä ja mitä ei sekä missä saa venyttää tulkintaa. Esimerkiksi meidän tapauksessamme yleisenä kaavamääryksenä oli, ettei rakennuksia saa sijoittaa neljää metriä lähemmäs rajaa. Tässä tuli kuitenkin sanamuodon tulkinta kyseeseen: kunhan rakennus on neljä metriä rajasta, mennään määräysten mukaan, vaikka esim. terassi tulee neljää metriä lähemmäs. Tässä on joitakin reunaehtoja, mutta tällaista kikkailua on mahdollista harrastaa. Rakennusvalvonnan tulee noudattaa tarkoin lakia ja kunnan omia ohjeita ja sääntöjä. Tässä viidakossa on yleensä aina jonkin verran luovimisvaraa ja saimme poikettua useammassakin asiassa yleisistä määräyksistä. Lähtökohta oli toki koko ajan se, että rakennusvalvonnassa ovat meitä varten, eikä itseään varten, eikä jo ennakkoon haistateltu.

 

[Cumbo]

Yleensä rakennuslupaprosessin alussa on mahdollista saada ennakko-ohjausta, jota myös yleensä suositellaan omatoimirakentajille. Selvittäisin tämän vaihtoehdon ensiksi. Ei kannata lähteä siitä liikkeelle, että rakennusvalvonnassa ovat natseja ja näyttää keskareita, ennen kuin prosessi on edes käynnissä.

Kaavamääräykset perustuvat yleensä täysin velvoittaviin yleismääräyksiin ja muihin tarkentaviin määräyksiin. En ole kuullut "ohjeellisesta kaavamääräyksestä", koska yleensä kaavassa puhutaan vain määräyksistä tai suosituksista/ohjeista, ei molemmista yhdessä. Pitäisi nähdä kunnan/kaupungin asemakaavaote, että pystyisi sanomaan tähän juuta taikka jaata. Useimmiten kaavamääräyksissä sanamuodot sanelevat paljon, mitä saa tehdä ja mitä ei sekä missä saa venyttää tulkintaa. Esimerkiksi meidän tapauksessamme yleisenä kaavamääryksenä oli, ettei rakennuksia saa sijoittaa neljää metriä lähemmäs rajaa. Tässä tuli kuitenkin sanamuodon tulkinta kyseeseen: kunhan rakennus on neljä metriä rajasta, mennään määräysten mukaan, vaikka esim. terassi tulee neljää metriä lähemmäs. Tässä on joitakin reunaehtoja, mutta tällaista kikkailua on mahdollista harrastaa. Rakennusvalvonnan tulee noudattaa tarkoin lakia ja kunnan omia ohjeita ja sääntöjä. Tässä viidakossa on yleensä aina jonkin verran luovimisvaraa ja saimme poikettua useammassakin asiassa yleisistä määräyksistä. Lähtökohta oli toki koko ajan se, että rakennusvalvonnassa ovat meitä varten, eikä itseään varten, eikä jo ennakkoon haistateltu.

Ymmärrän tuon ennakkoneuvottelun roolin. Sitä en ymmärrä, että jo ennen ennakkoneuvottelua ilmoitetaan, että "ohjeellista sitä ja tätä pitää noudattaa" ja keksitään kieltoja, joita ei kaupunki ole kirjannut asemakaavaan, kaavaselosteeseen taikka rakentamistapaohjeeseen (esim. aurinkopaneelien sijoittaminen kadunpuoleiselle harjalle).

Tulee väkisin mieleen, että yrittääkö virkamies ennakkoon ohjata projektin mahdollisimman helpoksi luvittaa, jotta pääsee helpommalla eikä tarvitse mahdollisesti kantaa vastuuta ratkaisuista, joista joku pääsee mainitsemaan taikka joihin joku myöhemmin vetoaa yhdenvertaisuusperiaatteella.

 

[PCB]

Eikös mahdollinen tuleva asuja toteuta oikeusturvaansa tekemällä ostopäätöksen tai jättämällä sen tekemättä?

E: Ja edelleen: viranomaisen toiminnan pitäisi perustua lakiin. En yhtäkkiä keksi, mistä tuo on johdettu.

Itse käsitän tässä tuleviksi naapureiksi tulevat tontinostajat ja/tai asunnon ostajat. Jokinen tontin tai asunnon ostaja toteuttaa tietysti oikeusturvaansa ostopäätöksillään, mutta siihen kuuluu oletus että viranomainen huolehtii siitä, että kaava-alueella rakennetaan riittävän tasa-arvoisesti. Siihen kuuluu myös ostajan oma selvitystyö ja arvio, miten tuolla mahdollisesti saa rakentaa. Viranomaisen on pakko olla tarkkana, kuinka laveasti voidaan poikkeuksia tulkitaan, ettei mopo lähde käsistä.

Se omaa napaansa tuijottava kertarakentaja on yleensä "väärässä", ei toki aina.

 

[Pete88]

Ymmärrän tuon ennakkoneuvottelun roolin. Sitä en ymmärrä, että jo ennen ennakkoneuvottelua ilmoitetaan, että "ohjeellista sitä ja tätä pitää noudattaa" ja keksitään kieltoja, joita ei kaupunki ole kirjannut asemakaavaan, kaavaselosteeseen taikka rakentamistapaohjeeseen (esim. aurinkopaneelien sijoittaminen kadunpuoleiselle harjalle).

Tulee väkisin mieleen, että yrittääkö virkamies ennakkoon ohjata projektin mahdollisimman helpoksi luvittaa, jotta pääsee helpommalla eikä tarvitse mahdollisesti kantaa vastuuta ratkaisuista, joista joku pääsee mainitsemaan taikka joihin joku myöhemmin vetoaa yhdenvertaisuusperiaatteella.

Pyydät nuo rajoitteet kirjallisena ja yksilöidysti viittaamaan kunkin kohdan kaavarajoitteet, miksi niin ja niin ei voi tehdä. Viranhaltijan täytyy pystyä aina perustelemaan ratkaisunsa, mikään naamaraja/ei jaksa nähdä vaivaa perustelu ei riitä.

Sehän ei sitten kuitenkaan ilmaiseksi tule, jos tykkää poiketa kaavasta. Meillä ei ollut nimeksikään kaavarajoitteita, mutta erinäisten syiden vuoksi tuli rakennuslupa kustantamaan n. 3300e Jyväskylässä. Esim. autokatoksen rakentaminen lähemmäksi naapurin rajaa taisi tulla maksamaan jo itsessään satasia lisää.

 

[Cumbo]

Muutama asia noussut esiin talon suunnittelussa:
- Mitä huonoja puolia on teknisen tilan sijoittamisessa autotalliin? Autotallin on lähempänä katua ja liittymää kuin (tuleva) asuintalo. Mihin kaikkiin vaikuttaa? Tekniseen tilaan tulee normihärpäkkeet (joista ei ole tarkkaa tietoa). Taloon tulee aikanaan kuitu ja maalämpö maaviileällä (kattokonvektori tmv. lisäksi). Nettipiuhoja talossa tulee reilusti, kun ajatus vetää kaapelilla yhteydet telkkareille, tietokoneille ym. sekä mahdollisesti PoE valvontakameroille jne. Vaikuttaako merkittävästi hintaan tai muuhun olennaiseen? Matka talon seinästä tallin seinään tämänhetkisissä suunnitelmissa 8m, mutta tullee olemaan 6-7 metrin luokkaa.
- Mitä huonoja/hyviä puolia varaavan takan sijoittamisessa on olohuoneen ulkoseinälle vs. keskemmälle taloa? Lämmittääkö yhtä hyvin? Visuaalisesti oli aavistuksen parempi reunalla, mutta keskempänä saattaisi olla mahdollisuus saada samaan hormiin saunan puukiukaan kanssa. Minkälaisia kustannuksia tuo toinen hormi aiheuttaa?

Taloprojekti Pohjois-Suomessa ja suunnitteilla 2-kerroksinen okt, huoneistoala n. 160-180 m2.

 

[pinkeliviinica]

onko autotalli siis talossa kiinni oleva vai irtioleva (ja jos erillinen rakennus niin kuinka kaukana ?)?
itse ainakin harkitsin kauan että talonjatkeena olisi ollut varasto jonka jatkeena taas autokatos ja tekninen tila kaikkine koneineen olisi ollut ko varastossa.
huono puoli varastosijoituksessa on se että se on varasto eli siellä voi olla kylmä/pölyä/likaa yms ja se että vedot sieltä muualle taloon pitenevät heti metreillä ellei kymmenillä metreillä. ja käsittääkseni teknisessä tilassa pitää olla lattiakaivo joka voi taas "varastossa" olla ongelmallinen (aina kuiva vesilukko yms)
toisaalta nyt talon sisällä oleva 2.5m2 tekninen tila on aivan täynnä kamaa joten huollettavuus voi kärsiä tulevaisuudessa kun on tilan ahtautta. toisaalta isot tekniset tilat ovat hukkaneliöitä mutta sellaista osaa toki sitten arvostaa kun taloon tuleekin jotain muuta tekniikkaa vielä myöhemmin lisäksi esim aurinkopaneeliakusto tai isompi 300litran vesivaraaja tms

 

[Cumbo]

onko autotalli siis talossa kiinni oleva vai irtioleva (ja jos erillinen rakennus niin kuinka kaukana ?)?
itse ainakin harkitsin kauan että talonjatkeena olisi ollut varasto jonka jatkeena taas autokatos ja tekninen tila kaikkine koneineen olisi ollut ko varastossa.
huono puoli varastosijoituksessa on se että se on varasto eli siellä voi olla kylmä/pölyä/likaa yms ja se että vedot sieltä muualle taloon pitenevät heti metreillä ellei kymmenillä metreillä. ja käsittääkseni teknisessä tilassa pitää olla lattiakaivo joka voi taas "varastossa" olla ongelmallinen (aina kuiva vesilukko yms)

Etäisyys tallin seinästä asuinrakennuksen seinään tulee olemaan varmaan 6-8 metrin luokkaa. Talli on lämmin (vesikiertoinen lattialämmitys maalämmöllä). Talliin tulee myös öljynerotuskaivo. Tekninen tila ei tulisi varsinaisesti autotallitilaan, vaan autotallissa on seinillä eroteltua varastotilaa ja tekninen tilakin erotetteisiin omaksi tilakseen.

Mitä kaikkia piuhoja/putkia tuolta teknisesti tilasta yleensä vedetään taloon?

 

[pinkeliviinica]

Etäisyys tallin seinästä asuinrakennuksen seinään tulee olemaan varmaan 6-8 metrin luokkaa. Talli on lämmin (vesikiertoinen lattialämmitys maalämmöllä). Talliin tulee myös öljynerotuskaivo. Tekninen tila ei tulisi varsinaisesti autotallitilaan, vaan autotallissa on seinillä eroteltua varastotilaa ja tekninen tilakin erotetteisiin omaksi tilakseen.

Mitä kaikkia piuhoja/putkia tuolta teknisesti tilasta yleensä vedetään taloon?

nyt kun matka on noin pitkä niin käytännössä sinulla siis voisi olla lämmitys tekniikka tallissa (vesikiertoisen lattialämmityksen putket lähtisivät sitten talolle) ja myös päävesi siellä josta lähtee myös vain jatke talolle.
ilmastointi/ilmanvaihto taas olisi talossa eli sitä ei kannata eikä voi lähteä vetämään noin kaukaa (jos talli olisi talossa kiinni niin silloin se voisi onnistua)
sähköpääkeskus olisi myös kenties autotallissa mutta toki taloon tulisi silti jonnekkin ryhmäkeskusta eli sähköt ja data kaapelointi menisi myös talon ja tallin väliä.
jos tulee vielä tv antenni niin sekin voisi olla tallissa se antenni josta sitten jatke vain talolle jne


vaikka nämä siis olisivatkin erikseen tallissa tms niin silti taloon pitää rakentaa tai ottaa huomioon noin neliön kokoinen tekninen tila/koppi jonne sitten tallilta tulevat syötöt tulevat jotta ne voi siitä taas sitten jatkaa ympäri taloa

 

[Cumbo]

nyt kun matka on noin pitkä niin käytännössä sinulla siis voisi olla lämmitys tekniikka tallissa (vesikiertoisen lattialämmityksen putket lähtisivät sitten talolle) ja myös päävesi siellä josta lähtee myös vain jatke talolle.
ilmastointi/ilmanvaihto taas olisi talossa eli sitä ei kannata eikä voi lähteä vetämään noin kaukaa (jos talli olisi talossa kiinni niin silloin se voisi onnistua)
sähköpääkeskus olisi myös kenties autotallissa mutta toki taloon tulisi silti jonnekkin ryhmäkeskusta eli sähköt ja data kaapelointi menisi myös talon ja tallin väliä.
jos tulee vielä tv antenni niin sekin voisi olla tallissa se antenni josta sitten jatke vain talolle jne

Viitsitkö avata tätä vähän ymmärtämättömälle? Eli onko lämmitystekniikka (vesikiertoisen lattialämmityksen putket) sama asia kuin lämminvesivaraaja? Jos niin putket pitää varmaan jotenkin eristää ja tästä aiheutuu tietysti kustannuksia?

Pitääkö jokainen sähkö-/datapiuha tässä tapauksessa vetää erikseen jo tallilta asti vai vedettäisiinkö ne ensin asuintalolle, jossa haaroitus jotenkin? Tuleeko ylimääräisiä laitteita?

Ja ehkä olennaisimpana: onko mitään hajua, mitä tämä maksaa?

 

[pinkeliviinica]

Viitsitkö avata tätä vähän ymmärtämättömälle? Eli onko lämmitystekniikka (vesikiertoisen lattialämmityksen putket) sama asia kuin lämminvesivaraaja? Jos niin putket pitää varmaan jotenkin eristää ja tästä aiheutuu tietysti kustannuksia?

tavallaan kyllä.. eli riippuen toki mikä sulle tulee maalämpö vilp/pilp tms ?
niin silloin tosiaan lattialämmitys putket (meno-paluu) sekä lämmin/kylmä käyttövesi menevät talolle.

Pitääkö jokainen sähkö-/datapiuha tässä tapauksessa vetää erikseen jo tallilta asti vai vedettäisiinkö ne ensin asuintalolle, jossa haaroitus jotenkin? Tuleeko ylimääräisiä laitteita?

itse ainakin vetäisin ne talille ensin ja sieltä vasta talolle (tämä sallisi sen että sähköauton lataus onnistuu paremmin kun pääsyöttö olisi jo vieressä eikä jatkettu talolta)

Ja ehkä olennaisimpana: onko mitään hajua, mitä tämä maksaa?

tallilta joutuu jokatapuksessa viemään/tuomaan maan alla tavaraa joten kaivamista tulee aina.
lähinnä etäisyyden takia kymmenisen metriä eristettyä putkistoa tulee enemmän ja sähköpiuhat tms menee yhdellä suojaputkella kuitenkin myöskin.
sanoisin että max kymppitonni ylimääräistä menee (voi olla et oikeesti menee vain joitain tonneja) mutta hyöty on siinä että päätalossa sitten ei olisi niin isoa teknistätilaa ja laitteistojen meteli (ääni/tärinä) jää pois

 

[JuhaH]

"Liian iso" tekninen tila omalla sisäänkäynnillä on käytännössä varastotilaa, joka ei syö rakennusoikeusneliöitä. Ja tosissaan jos talon IV- ja lämmitys perustuu johonkin VILP/PILP/MLP yhdistelmälaitteeseen niin se johtojen ja putkien lisäys on helposti merkittävä jos tekninen tila on sivussa, lisäksi etäisyydet voivat vaatia lämpimän käyttöveden kierron joka on myrkkyä energiatodistuksessa vaikka lämmön saisikin todellisuudessa hyödynnettyä. Nykyaikaiseen sähkökeskukseenkin tulee todella paljon lähtöjä etenkin jos töpseli ja valoryhmät haluaa pitää erillään, niin tuon paikkaa kannattaa miettiä - säästö voi olla satoja metrejä piuhaa.

Yhtenä vinkkinä mulla on portaiden yhteydessä tekninen kuilu jossa kulkee IV-putket toiseen kerrokseen. Olen "lohkonut" kuilun viereen noin 60cm leveän, vajaa metrin korkean ja 40cm syvän tilan, jonne olen vetänyt kaikki datajohdot. Tuo on todella keskeisellä paikalla, joten johtopituudet on lyhyitä, WLAN kuuluu, tilaan mahtuu verkkolaitteet, NAS jne ja "kaappi" on peitettävissä taululla täysin piiloon. Mahdollisessa varkaustilanteessa varkaat tuskin älyävät katsella taulujen taakse, niin ainakin NAS sisältöineen säilyy vaikka muu elektroniikka lähtisikin varkaiden matkaan.

 

[pinkeliviinica]

se tuli vielä mieleen jota voisi täsmentää että poistoilmalämpöpumppu lämmityksellähän itse lämmitysjärjestelmän on pakko olla talossa koska poistoilmasta otetaan talteen se hukkalämpökin jne.
vesi-ilmalämpöpumppu järjestelmällä lämmitysjärjestelmä voi olla esim autotallissa mutta ilmalämpöpumpun pitää myös sitten sijaita vieressä ja vain lämpöjohdot pitää vetää autotallista talolle.
maalämmössä on suurempi kokoisempaa pumppua yms joten melunkin takia olisi hyvä jos se olisi autotallissa tms ja siitäkin pitää vain lämpöjohdot vetää talolle.
kuumavesi/kylmävesi tottakai myös tuotetaan siellä missä lämmitysjärjestelmä on ja vedetään sitten talolle tms.

 

[jiikasi]

Jos meinaa käyttää maaviileää, pitäisi maalämpöpumppu olla talossa tai joutuisi konvektorille liuosputketkin tuomaan maan alta.

 

[Juh44]

Joo mieluummin vähintään spk ja datajutut saman katon alle, se on yllättävän suuri määrä piuhaa mitä taloon joutuu vetämään ja tuollainen maahan kaivettu kanaali menee reilusti maan alle. Eli se "ylimääräisen " piuhan pituus on rakennusten väli+4m.

 

[Pete88]

Ehdottaisin seuraavaa:

Ota mieluummin kaikki keskeinen tekniikka omaan tilaansa taloon ja sitten tarvittavat jutut tuot autotalliin. Tulee yksinkertaisemmaksi ja todennäköisesti halvemmaksi. Taloon on pakko joka tapauksessa ottaa jotain tekniikkaa, kuten iv-laitteet ja ryhmäkeskus yms. Maalämmön ja maaviileän kannalta on järkevämpää hyötysuhteenkin kannalta, että järjestelmä on talossa ja sieltä sitten kanaalilla viedään tallin tarvitsema lämpö eikä toisin päin.

Taloon laittaisin it-osallisen ryhmäkeskuksen sijaan tavallisen keskuksen ja kaveriksi vaikka 9U laitekaapin. Ei tule kalliimmaksi, mutta onpahan sitten standardin mukaista tilaa ja reilusti. Datarasioita kannattaa sijoittaa taloon ajatuksella, eikä välttämättä roiskia minne sattuu. CAT6 kaapeli maksaa sen euron metriltä, 6a vielä vähän enemmän, liittimet 2e (keystone) tai 7e (actassi) kappaleelta ja siihen päälle rasiat ja kaapelien vedosta aiheutuva työkustannus.

Tosiaan ei kaikille rakentajille ehdi, mutta kunhan oma projekti valmistuu, mulla on hyvin yksityiskohtainen erittely siitä, mitä kaikki maksaa ihan pientarviketasolla. Toki lisäksi paljon tietoa myös niistä "vaikeasti" budjetoitavista asioista.

 

[Pete88]

Cat-vedoista hintatietoa:

- Liittimet 2-8e /kpl riippuen minkälaisia liittimiä käyttää
- cat-johto n. 1e/m, cat6a ja supercat n. 1,5e/m
- laitekaappi (esim. 9U 19") n. 90-200e
- kytkentäpaneeli n. 15-40e
- cat-rasiat tarvitsevat omat nysärasiat, jotka on n. 3e/kpl
- jos vedot putkituksilla, niin putket n. 25-50 snt/m
- rasian kansi n. 5-15e/kpl valmistajasta ja mallista riippuen

Kaappiin tulevia kytkimiä yms. tarvikkeita en lähde arvaamaan, kun en tiedä artistin tarpeita. Mutta esim. yksittäinen patch-johto on n. 3e luokkaa, joten sinne kaapin sisään saa kyllä halutessaan hukattua rahaa.

Kaapelien menekkiä arvioidessa tulee aina huomioida myös huonekorkeus ja pieni extra molemmissa päissä. Esim. jos tulee laitekaappi, niin pieni "huoltosilmukka" kannattaa sinne jemmata.

Tässä nyt tajunnanvirralla yksi budjetointiesimerkki. En mene takuuseen, oliko tässä kaikki

 

[pinkeliviinica]

jos taloon sisälle tekee teknisen tilan niin kannattaa sit aina laittaa se sellaiseen paikkaan nurkkaan/ulkoseinälle ettei seinän takana/yllä tms ole ainakaan makuuhuoneita tms sillä koneiden ääni/tärinä yms voivat kuulua naapurihuoneeseen (mutta ei yleensä sen pidemmälle)

ja lisähuomiona se että koska vilp/ilp yms vehkeet ovat aika isokokoisia niin teknisentilan ovi tai sinnepäin menevät ovet olisi hyvä olla sitä metrin leveetä eikä normaalia 90:stä joka käy ahtaaksi kun koneita roudataan sisälle tms.

 

[Fixed]

Lisäksi jos tulee mlp tai muita jyriseviä laitteita niin harkitse katkaistua laattaa talossa sijaitsevan teknisen tilan alle tai edes jotkut jyrystop vaimentimet suoraan jalkojen alle. Tämä hyvä huomioida ainakin jos ontelolaatat. Itse laittaisin nyt tehdessä vielä tuplakipsilevyt ja ottaisin mlp:n invertterillä. Paras kaikista olisi sijoittaa tekntila kokonaan toiseen rakennukseen vaikka ei nytkään älytön melu ole, mutta muutoin hiljaisessa talossa huomaa.

 

[toli]

Muutama asia noussut esiin talon suunnittelussa:
- Mitä huonoja puolia on teknisen tilan sijoittamisessa autotalliin? Autotallin on lähempänä katua ja liittymää kuin (tuleva) asuintalo. Mihin kaikkiin vaikuttaa? Tekniseen tilaan tulee normihärpäkkeet (joista ei ole tarkkaa tietoa). Taloon tulee aikanaan kuitu ja maalämpö maaviileällä (kattokonvektori tmv. lisäksi). Nettipiuhoja talossa tulee reilusti, kun ajatus vetää kaapelilla yhteydet telkkareille, tietokoneille ym. sekä mahdollisesti PoE valvontakameroille jne. Vaikuttaako merkittävästi hintaan tai muuhun olennaiseen? Matka talon seinästä tallin seinään tämänhetkisissä suunnitelmissa 8m, mutta tullee olemaan 6-7 metrin luokkaa.

Kääntäisin kysymyksen toisin päin. Mitä hyötyä tuolla autotallin yhteydessä olevalla teknisellä tilalla haetaan / ajatellaan saavutettavan? Nähdäkseni et voi kokonaan vältää joko taloon tulevaa teknistä tilaa tai osa laitteistoista tulee sijoittaa esim. kodinhoitohuoneeseen, kuten koneellinen ilmanvaihto. Jos jaat laitteet kahteen tilaan, syntyy kokonaisuudesta helposti "hässäkkä", kun osa toiminnoista on tallissa ja osa talon yhteydessä. Lisäksi esim. lämmitysjärjestelmän putkitukset tulevat väistämättä kalliimmiksi (joko rakentamisen yhteydessä, tai jos rakentaessa säästetään, käytön yhteydessä isompina häviöinä) sekä tietyt toiminnat tulee tuplana esim. sähköihin liittyen. Itse toteuttaisin tuollaisen autotalliin tulevan ratkaisun vain ja ainoastaan, jos talli on talossa kiinni tai aivan talon vieressä, jolloin koko tekninen tila kaikkine laitteineen saadaan samaan tilaan.

 

[Cumbo]

Kääntäisin kysymyksen toisin päin. Mitä hyötyä tuolla autotallin yhteydessä olevalla teknisellä tilalla haetaan / ajatellaan saavutettavan? Nähdäkseni et voi kokonaan vältää joko taloon tulevaa teknistä tilaa tai osa laitteistoista tulee sijoittaa esim. kodinhoitohuoneeseen, kuten koneellinen ilmanvaihto. Jos jaat laitteet kahteen tilaan, syntyy kokonaisuudesta helposti "hässäkkä", kun osa toiminnoista on tallissa ja osa talon yhteydessä. Lisäksi esim. lämmitysjärjestelmän putkitukset tulevat väistämättä kalliimmiksi (joko rakentamisen yhteydessä, tai jos rakentaessa säästetään, käytön yhteydessä isompina häviöinä) sekä tietyt toiminnat tulee tuplana esim. sähköihin liittyen. Itse toteuttaisin tuollaisen autotalliin tulevan ratkaisun vain ja ainoastaan, jos talli on talossa kiinni tai aivan talon vieressä, jolloin koko tekninen tila kaikkine laitteineen saadaan samaan tilaan.

Arkkitehdin kanssa tehdään luonnoskuvia ja neliöitä pitää karsia, kun rakennusoikeus ylittyy tämänhetkisellä versiolla turhan rajusti. Kun mietittiin, miten lähdetään pienentämään, niin eräs ratkaisuvaihtoehto olisi vaatinut teknisen tilan sijoittamista pois nykyiseltä paikaltaa ja siirtämään se siis autotalliin. Mutta - kuten täälläkin on moni todennut - niin ei järkevää ja ratkaisua haetaan muilla tavoin.

 

[antti-x]

Tämän vuoden asuntomessujen korvike aika hyvin kuvaa sitä missä jamassa on omakotitalorakentaminen tällä hetkellä.
"Uuden ajan rakentamisen festivaali" Keravalla tarjoaa rakennuskohteina yhden omakotitalon. Rakennuskohteet

 

[oltsandeeri]

Arkkitehdin kanssa tehdään luonnoskuvia ja neliöitä pitää karsia, kun rakennusoikeus ylittyy tämänhetkisellä versiolla turhan rajusti. Kun mietittiin, miten lähdetään pienentämään, niin eräs ratkaisuvaihtoehto olisi vaatinut teknisen tilan sijoittamista pois nykyiseltä paikaltaa ja siirtämään se siis autotalliin. Mutta - kuten täälläkin on moni todennut - niin ei järkevää ja ratkaisua haetaan muilla tavoin.

Eikös tuo ole huono rakennusoikeuden säästöyritys eniveis, koska tekninen tila on helpohko järjestää taloonkin niin, että rakennusoikeutta ei kulu?

 

[Pete88]

Tämän vuoden asuntomessujen korvike aika hyvin kuvaa sitä missä jamassa on omakotitalorakentaminen tällä hetkellä.
"Uuden ajan rakentamisen festivaali" Keravalla tarjoaa rekennuskohteina yhden omakotitalon. Rakennuskohteet

Jos vaan rohkeus riittää, niin nyt on mielestäni oikea aika rakentaa, kun tekijöitä ja oikeita tarjouksia on mahdollista saada. Koronabuumi oli osalle rakentajista aivan karsea ja pahoin pelkään, että kun lumipallo alkaa rakentamisen suhteen taas pyöriä, ei välttämättä ole sen kivempaa olla rakentajana. Ainakin kustannusmielessä nyt lienee paras aika lyödä kuokka maahan. Eihän ne kustannukset mitään pre korona aikaa ole mutta eivät lähelläkään myöskään huippuja.