Valmistalopaketit

[Cumbo]

Eikös tuo ole huono rakennusoikeuden säästöyritys eniveis, koska tekninen tila on helpohko järjestää taloonkin niin, että rakennusoikeutta ei kulu?

Kyse on siis siitä, mitä seinää lähdetään siirtämään sisään ja mihin se vaikuttaa. Meidän tapauksessa pohjoispuolen seinä helpoin ottaa sisään ja sitten se vaikuttaa asiaan x, y, z, å, ä ja ö. Kyse ei ole teknisen tilan viemistä neliöistä.

Jos vaan rohkeus riittää, niin nyt on mielestäni oikea aika rakentaa, kun tekijöitä ja oikeita tarjouksia on mahdollista saada. Koronabuumi oli osalle rakentajista aivan karsea ja pahoin pelkään, että kun lumipallo alkaa rakentamisen suhteen taas pyöriä, ei välttämättä ole sen kivempaa olla rakentajana. Ainakin kustannusmielessä nyt lienee paras aika lyödä kuokka maahan. Eihän ne kustannukset mitään pre korona aikaa ole mutta eivät lähelläkään myöskään huippuja.

Samaa mieltä ja toivon, että näkyy myös tarjouksilla, kun tässä parin viikon-kuukauden sisään niitä pitäisi päästä vertailemaan.

Pitäisi löytää tekijä, jolla sopivan vähän töitä, mutta työn laatu ja vakavaraisuus kunnossa.

 

[oltsandeeri]

Kyse on siis siitä, mitä seinää lähdetään siirtämään sisään ja mihin se vaikuttaa. Meidän tapauksessa pohjoispuolen seinä helpoin ottaa sisään ja sitten se vaikuttaa asiaan x, y, z, å, ä ja ö. Kyse ei ole teknisen tilan viemistä neliöistä.

Aaaae-van. Juu, tuttua huttua.

Itse juuri piirustelen kolmikerrosratkaisua ja varmaankin noin 150. iteraatio tällä hetkellä cadissa menossa.

Kaikki vaikuttaa piru vie kaikkeen, etenkin kun kerrosmäärä kasvaa.

 

[oltsandeeri]

Jos vaan rohkeus riittää, niin nyt on mielestäni oikea aika rakentaa, kun tekijöitä ja oikeita tarjouksia on mahdollista saada. Koronabuumi oli osalle rakentajista aivan karsea ja pahoin pelkään, että kun lumipallo alkaa rakentamisen suhteen taas pyöriä, ei välttämättä ole sen kivempaa olla rakentajana. Ainakin kustannusmielessä nyt lienee paras aika lyödä kuokka maahan. Eihän ne kustannukset mitään pre korona aikaa ole mutta eivät lähelläkään myöskään huippuja.

Jeps. Itsellä ei harmillisesti enää oikein aika riitä aloittaa tänä vuonna. Järkevään ajankohtaan keväällä siis. Talvirakentaminen ei maatöiden ja runkorakentamisen osalta napostele.

Tontti tuli ostettua joulukuussa. Lainhuuto kesti MML:lla 1,5kk. Kiinteistön laadunmuutos maarekisterikiinteistöstä tontiksi toisen mokoman kaupungin kiinteistönmuodostusyksiköstä.

Rakennuslupaprosessi kestänee 2-4kk tjsp.

Nooh, ensi vuonna sitten. Kiirettä ei varsinaisesti ole. Itsekkäistä syistä rakennusalan alavire saisi kestää vielä vuoden, pari. Kansantaloudellisista syistä taasen saisi loppua ASAP.

 

[JuhaH]

Tee maatyöt ja mökki alapohjan asti syksyllä ja runkoa pystyyn ens keväänä heti kun kelit sallii. Mun mielestä monessa mielessä optimaalista jos kiire ei pakota edistämään projektia talvella.

 

[oltsandeeri]

Juuh, maatyöt ja anturoiden valu vielä tänä vuonna on hyvä vaihtoehto.

Siitä olisi sitten hyvä jatkaa keväällä kelien parannuttua ylöspäin valulegoilla.

 

[antti-x]

Joo en sanoisi että rakentamiselle tulee tämän parempaa aikaa, mutta samaan aikaan pitää todeta että 2000-luvulla rakennettujen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet 2020 tasosta samalla kun talon rakentamisen kustannus on siihen 2020 verrattuna kuitenkin selvästi koholla edelleen. Eli uudehkon talon saa luultavimmin selvästi halvemmalla kuin saa rakennettua uuden. Ja samalla saa saman tien katon pään päälle mille pitää laskea parikymmentä tonnia arvoa vs. 1,5v rakennusprojekti jolloin asutaan muualla.

 

[Juh44]

Joo en sanoisi että rakentamiselle tulee tämän parempaa aikaa, mutta samaan aikaan pitää todeta että 2000-luvulla rakennettujen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet 2020 tasosta samalla kun talon rakentamisen kustannus on siihen 2020 verrattuna kuitenkin selvästi koholla edelleen. Eli uudehkon talon saa luultavimmin selvästi halvemmalla kuin saa rakennettua uuden. Ja samalla saa saman tien katon pään päälle mille pitää laskea parikymmentä tonnia arvoa vs. 1,5v rakennusprojekti jolloin asutaan muualla.

Tää on kyllä nykytilanteessa fakta, lisään listaan myös pitkän hiljaisen vaiheen ajasta syntyvät lainaongelmat jos käsiraha ei riitä perustusvaiheen läpikäyntiin. (Joutuu makselemaan pitkään korkoja ja pankit on välillä vähän nihkeitä pitkiin rakennusaikoihin)

Toki itse rakentamalla saa sellaiselle paikkaa kuin haluaa sellaisen talon kuin haluaa ja sitä ei voi rahalla korvata... Ja sitten seuraavan nousukauden tullen väittäisin että se 5v vanha kämppä on arvokkaampi kuin 10v vanha..

 

[oltsandeeri]

Juu, ostajan markkinat selkeästi meneillään.

Hintapyynnöt ovat tulleet omien empiiristen havaintojen mukaan Tampereella 10+ % alas ja lisäksi tinkivaraa on myyntiaikojen ollessa pitkiä.

Usein tulee vastaan taloja, joista tulee funtsittua, että vastaavaa ei nykyään saisi samaan rahaan rakennutettua (rakennettua ehkä kylläkin).

Oma suosikki rakentamisen alueellisen hintatason seurantaan on Haahtelan tarjoushintaindeksi:

Tarjoushintaindeksi - Haahtela

Suomen ainoa ja yleisesti alalla käytössä oleva tarjoushintaindeksi, jonka avulla voidaan ennustaa ja arvioida tulevien rakennushankkeiden kustannuksia. Pohjautuu Haahtelan 50 vuoden tutkimukseen ja kehitystyöhön.

www.haahtela.fi

Se kertoo aika selvästi, että rakentamiselle otollinen aika on juuri nyt, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla.

 

[oltsandeeri]

Nyt äkkiä tilauksia sisään...

IL:n tiedot: Yleinen arvonlisävero nousee 25,5 prosenttiin

Hallitus pääsi sopuun arvonlisäveron nostosta.

www.iltalehti.fi

IL:n tiedot: Yleinen arvonlisävero nousee 25,5 prosenttiin

...rakentamisen(kin) hinta nousee tod.näk. yksityishenkilöille tämän myötä 1,2%, että heilahtaa. Ellei sitten myyntiheikit tiputa ALV:tonta hintaa, mitä tuskin tapahtuu.

 

[Warfe]

Nyt äkkiä tilauksia sisään...

IL:n tiedot: Yleinen arvonlisävero nousee 25,5 prosenttiin

Hallitus pääsi sopuun arvonlisäveron nostosta.

www.iltalehti.fi

...rakentamisen(kin) hinta nousee tod.näk. yksityishenkilöille tämän myötä 1,2%, että heilahtaa. Ellei sitten myyntiheikit tiputa ALV:tonta hintaa, mitä tuskin tapahtuu.

Tuskin pystyvät pudottamaan, kun heilläkin kaikki kallistuu. Alvi vaikuttaa kaikkeen..

 

[kuoris]

Alvia nostamalla saadaan sitä talouskasvua? Hitto on kyllä puutavarakin nykyään käsittämättömän kallista..

 

[Cumbo]

Pitäisi kilpailuttaa rakennusliikkeitä omilla luonnoskuvilla. Ei kellään sattuisi olemaan tarjouspyyntöpohjaa valmiina?

 

[Niffetin]

Tuo on pitkälti täysin subjektiivista ja mielivaltaista. Päätös on kuitenkin viranhaltijan tekemä ja sen voi sitten koeponnistaa hallinto-oikeudessa. Osa on kusipäisempiä kuin toiset, myöskin jos sulla on arkkitehti joka tuntee lait ja ko. kunnan kaikki kommervenkit niin se voi saada taottua hankalallekin henkilölle asian läpi tai todeta suoraan ”tuo lupakäsittelijä on niin mulkku ettei onnistu, olisit ostanut tontin korttelin päästä kun ko. alueella on eri tyyppi”.

Näin kaatui viime vuosina pientalojen esteettömyysvaatimuksetkin kun joku kävi hakemassa korkeimmasta hallinto-oikeudesta päätöksen että omakotitalon vessan ei tarvitse toimia helikopterin laskeutumisalustana eikä cessnalla tarvitse päästä nousuu kylppäristä. Sen jälkeen joka kunnassa (aiemminkin osa kunnista tulkitsi sitä ”oikein”) alettiin tulkita sitä samaa lakipykälää eri tavalla eli laki ei muuttunut mihinkään. Nyt riittää ramppivaraus ulko-ovelle (josta saattaa sitten suoraan lähteä rappuset yläkertaan jossa kaikki asuintilat ).

Vähän myöhässä vastailen, mutta vastaan silti. Niputan tähän tätä koko dilemmaa. Toki viranhaltijan velvollisuutena olisi aina avata, varsinkin maallikolle, että miksi jotain asiaa edellytetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 § toteaa tällaisen pienehkön asian, joka on vain yksi keskeisempiä (arkkitehti)suunnittelun periaatteita:
" Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. "

Eli, vaikka asemakaavassa ei olisi vaatimusta harjojen samansuuntaisuudesta tai se olisi ehdollinen, niin jos alueelle olevissa muissa rakennuksissa harjat on esim. kadunsuuntaisia, niin tuon MRL 117 § perusteella kynnys sille, että viranhaltija saisi myöntää luvan ilman poikkeamista, on aika korkea. Jos kunta (kaupunki) on sen verran iso, että rakennusvalvonnasta löytyy oma arkkitehti, joka noita "kauneusasioita" perään katselee, niin minä en tiedä yhtäkään HAO tai KHO, missä ei olisi viranhaltijan päätös pysynyt, jos on tuohon sopusuhtaisuuteen vedottu.

Nyt sitten se (yleinen) pieni pelivara, mikä saattaa olla mahdollista, vaikka tontilla asemakaavassa rakennusalueen kadunvastaisella rajalla olisi ns. pakkonuoli (päärakennuksen seinä on tehtävä siihen nuolen viivaan kiinni). On mahdollista, että rakennusvalvonta hyväksyy kadunsuuntaisesti ns. poikkiharjalla olevan rakennuksen, vaikka muiden saman alueen rakennuksien harjat olisivat kadunsuuntaisesti, jos siihen kadun varten pysytään tekemään esim. talousrakennus, jonka harja on kadun suuntaisesti. Mutta kaikki tontit ei tätä mahdollista. Eikä aina kaikki rakennetut ympäristöt. Yksi aika selvä poikkeus on, että jos kyseessä on uusi ok-alue, joka on vasta rakentumassa, niin kynnys siihen, että yksi rakentaja saa "sooloilla" omiaan, on lähtökohtaisesti korkeampi.

Se suurin ongelma yleensä on, että jotta sen poikkeavan rakennuksen saisi siihen tontille istumaan ja pohjaratkaisun toimimaan, niin talotehtaiden mallit saa unohtaa ja pitäisi palkata arkkitehti. Sillä yleensä se mikä tulee ottaa huomioon, on se, että jos ok-talo on poikkiharjalla ja naapurit ei, niin ainakin talotehtaiden pohjaratkaisut aukeavat sitten naapurille päin, kun vastaavasti naapurin talon olohuoneen isot ikkunat on suurella todennäköisyydellä ns. omaa tonttia päin. Siinä on kiva sitten istua omassa olohuoneessaan, töllätä naapurin taloa ja naapurin puuhia kesät talvet seuraavat sata vuotta.

Ja nyt sitten huom., että esteettömyysvaatimukset muuttui uuden asetuksen myötä 2018 alusta. Siksi ne tulkinnatkin muuttui.

 

[Pete88]

Rakennuslupaprosessi kestänee 2-4kk tjsp.

Ei kannata ottaa liian optimistista aikataulua tähän, rakennusvalvonta voi yllättää negatiivisesti. Toki paikkakunnalla tosi iso merkitys tässä. Me laitettiin viime vuonna maaliskuussa rakennuslupaprosessi vireille ja lupa saatiin elokuun puolivälissä. Tämä siitä huolimatta, että Jyväskylän rakennusvalvonnassa ei pitänyt olla minkäänlaista ruuhkaa tuohonkaan aikaan. Jouduttiin jopa odottamaan sitä, että lupaprosessiin nimitetty henkilö palasi kesälomilta.

Toisin sanoen, ei kannata lyödä aikatauluja lopullisesti lukkoon, ennen kuin lupa on käsissä. Ainakin joidekin talotoimittajien kohdalla voidaan jopa sopimukseen ottaa ehdollinen kohta siitä, että sopimus astuu lopullisesti voimaan lainvoimaisen rakennusluvan myöntämisen jälkeen.

Tee maatyöt ja mökki alapohjan asti syksyllä ja runkoa pystyyn ens keväänä heti kun kelit sallii. Mun mielestä monessa mielessä optimaalista jos kiire ei pakota edistämään projektia talvella.

Maatyöt voi vallan hyvin tehdä vielä syksyllä ja anturan valut. Meillä tosin meni hieman tarkalle viime syksynä, kun pakkaset ja talvi tuli tosi aikaisin tänne Keski-Suomeen. Ehdittiin onneksi saamaan kaikki tehtyä ja hirsitalon runkokin saatiin aluskatteineen tehtyä ennen kuin lunta alkoi satamaan enemmän. Eli kunhan mahdolliset valutyöt ennättää tehdä hyvissä ajoin ennen yöpakkasia, ei mitään ongelmaa pitäisi tulla. Eikä ne pakkasetkaan ole ylitsepääsemätön ongelma, mutta tuottavat ylimääräisiä kustannuksia ja työvaiheita.

Joo en sanoisi että rakentamiselle tulee tämän parempaa aikaa, mutta samaan aikaan pitää todeta että 2000-luvulla rakennettujen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet 2020 tasosta samalla kun talon rakentamisen kustannus on siihen 2020 verrattuna kuitenkin selvästi koholla edelleen. Eli uudehkon talon saa luultavimmin selvästi halvemmalla kuin saa rakennettua uuden. Ja samalla saa saman tien katon pään päälle mille pitää laskea parikymmentä tonnia arvoa vs. 1,5v rakennusprojekti jolloin asutaan muualla.

Tähän tuntuu vaikuttavan hyvin paljon se, mitä markkinoilta etsii. Yli sadan neliön 2000-luvulla rakennetut järkevällä pohjalla olevat omakotitalot fiksulla sijainnilla tuntuvat menevän äkkiä ja välillä yli pyynninkin. Toki uudiskohteen rakennuttaminen ilman omaa työtä ei tule halvemmaksi.

Tää on kyllä nykytilanteessa fakta, lisään listaan myös pitkän hiljaisen vaiheen ajasta syntyvät lainaongelmat jos käsiraha ei riitä perustusvaiheen läpikäyntiin. (Joutuu makselemaan pitkään korkoja ja pankit on välillä vähän nihkeitä pitkiin rakennusaikoihin)

Suosittelisin vahvasti joka tapauksessa olemaan sellainen 10-20 % käsirahaa omasta taskusta talon kokonaiskustannuksiin nähden. Silloin ne mahdolliset ylitykset pystyy kuittaamaan takataskusta, eikä kalliilla lisälainalla. Jos en ole väärin ymmärtänyt, niin mahdollinen lisälainoitus ei tapahdu rakennuslainan ehdoilla ja koroilla, vaan ns. kulutusluottona erillisenä luottona, joka maksaa enemmän kuin rakennusluotto.

Nyt äkkiä tilauksia sisään...

IL:n tiedot: Yleinen arvonlisävero nousee 25,5 prosenttiin

Hallitus pääsi sopuun arvonlisäveron nostosta.

www.iltalehti.fi

...rakentamisen(kin) hinta nousee tod.näk. yksityishenkilöille tämän myötä 1,2%, että heilahtaa. Ellei sitten myyntiheikit tiputa ALV:tonta hintaa, mitä tuskin tapahtuu.

Jos ajatellaan, että nykyisellä alvikannalla alvillinen 400t€ talo maksaisi sitten jatkossa n. 5,5t€ enemmän. Onhan tuo huomattava lisäkustannus, kun talonrakentamisessa kaikki menee tuolla yleisellä alvikannalla.

Alvia nostamalla saadaan sitä talouskasvua? Hitto on kyllä puutavarakin nykyään käsittämättömän kallista..

Puutavara on erityisen kallista, jos tuijottaa rautakauppojen listahintoja. Totean näin yleisesti, että jos alat rakentamaan ja osaat avata suusi, niin sillä tarjoushinnalla ei ole mitään tekemistä sen listahinnan kanssa. Näyttää kaupat olevan haluttomia laskemaan nimellishintoja, mutta tarjouslaskennan jälkeen voi puutavaran juoksumetrihinta olla aivan toinen.

 

[kajakkivajakki]

Puutavara on erityisen kallista, jos tuijottaa rautakauppojen listahintoja. Totean näin yleisesti, että jos alat rakentamaan ja osaat avata suusi, niin sillä tarjoushinnalla ei ole mitään tekemistä sen listahinnan kanssa. Näyttää kaupat olevan haluttomia laskemaan nimellishintoja, mutta tarjouslaskennan jälkeen voi puutavaran juoksumetrihinta olla aivan toinen.

Rautakauppojen kanssa tarjouspyynnöt on lähtökohtaisesti aina se oikea tapa toimia, listahinnoissa on paljon tinkivaraa.
Täällä syrjemmässä missä puun jatkojalostajia on myös paikallisesti niin tarjouksia puutavarasta kannattaa kysyä myös suoraan sahoilta, jää yksi suu vähemmän ruokittavaksi.

Sitten osa rakennuspuolenkin tuotteista on todella kilpailtuja, esim kattotuoleista saa usein sellaisia tarjouksia joissa jo pelkkä rahti kääntää tarjouksen toiselle toimijalle eli erot kokonaishinnassa vain muutamia prosentteja.

 

[Pete88]

Rautakauppojen kanssa tarjouspyynnöt on lähtökohtaisesti aina se oikea tapa toimia, listahinnoissa on paljon tinkivaraa.
Täällä syrjemmässä missä puun jatkojalostajia on myös paikallisesti niin tarjouksia puutavarasta kannattaa kysyä myös suoraan sahoilta, jää yksi suu vähemmän ruokittavaksi.

Sitten osa rakennuspuolenkin tuotteista on todella kilpailtuja, esim kattotuoleista saa usein sellaisia tarjouksia joissa jo pelkkä rahti kääntää tarjouksen toiselle toimijalle eli erot kokonaishinnassa vain muutamia prosentteja.

Joo, siksi viittasinkin puutavaraan, koska siinä on enemmän hajontaa hintojen suhteen. Rakentamisessa on tosiaan paljon myös sellaisia tuotteita, joissa kilpailuttamalla ei juuri eroja saa aikaan. Mutta kysymättä ei mikään selviä, joten aina kannattaa kilpailuttaa.

Ongelmallisimpia itselleni tahtoivat olla sähkö- ja lvi-jutut, koska jos teetät nuo tuntitöinä sisältäen tarvikkeet, niin menee vertailukelpoisuus helposti metsään, kun ainoa selkeä vertailuperuste on tuntihinta + mahdolliset oheiskulut. Tarvikkeista on todella vaikea sanoa mitään ilman konkreettisia esimerkkejä, koska eri toimijoilla voi olla erilaiset aleprosentit tukkuihin ja pelkästään se heidän kateprosenttinsa ei koko totuutta kerro. Joka tapauksessa jos edes joitakin juttuja noilta osa-alueilta pystyy hommaamaan itse suoraan tukusta, niin todennäköisesti ne tulevat halvemmaksi kuin "urakoitsijan" kautta. Puhtaissa urakoissa noita ei tarvitse niin paljon miettiä. Niissä pitää olla vaan tarkkana lisätöiden suhteen ja miten ne määritellään.

 

[Juh44]

Maatyöt voi vallan hyvin tehdä vielä syksyllä ja anturan valut. Meillä tosin meni hieman tarkalle viime syksynä, kun pakkaset ja talvi tuli tosi aikaisin tänne Keski-Suomeen. Ehdittiin onneksi saamaan kaikki tehtyä ja hirsitalon runkokin saatiin aluskatteineen tehtyä ennen kuin lunta alkoi satamaan enemmän. Eli kunhan mahdolliset valutyöt ennättää tehdä hyvissä ajoin ennen yöpakkasia, ei mitään ongelmaa pitäisi tulla. Eikä ne pakkasetkaan ole ylitsepääsemätön ongelma, mutta tuottavat ylimääräisiä kustannuksia ja työvaiheita.

Talvirakentaminen on kyllä aika peräsimestä, valujen suojaus ja niiden lämmitys vie oikeasti energiaa ja mahdolliset jäätymiset voi ilmetä myös viiveellä...
Itseäni huolettaisi myös pakkasen vaikutukset suojaamattomalle talon perustukselle (routavauriot)

Suosittelisin vahvasti joka tapauksessa olemaan sellainen 10-20 % käsirahaa omasta taskusta talon kokonaiskustannuksiin nähden. Silloin ne mahdolliset ylitykset pystyy kuittaamaan takataskusta, eikä kalliilla lisälainalla. Jos en ole väärin ymmärtänyt, niin mahdollinen lisälainoitus ei tapahdu rakennuslainan ehdoilla ja koroilla, vaan ns. kulutusluottona erillisenä luottona, joka maksaa enemmän kuin rakennusluotto.

Itsellä oli 10% omarahoitusosuus (minimi asp-n kanssa) mutta jos paalutus on 15k, ontelot 8k, perustusurakka 26k, ja maahan haudattavat romut 10k niin se omarahoitusosuus on mennyt kauan ennen kuin on pääsy sokkelipinnasta ylöspäinkään...
(Itsellä oli liittymät valmiina ja jossain muualla niihinkin saisi laskea 10k)

Toki kustannusarvion kanssa kannattaa olla realistinen ja ainakin Nordea laski meidän lainanhoitokykymme myös 20% ylityksellä. (Todellisuudessa tulee lähemmäksi 20% alitus..)

 

[kajakkivajakki]

Ongelmallisimpia itselleni tahtoivat olla sähkö- ja lvi-jutut, koska jos teetät nuo tuntitöinä sisältäen tarvikkeet, niin menee vertailukelpoisuus helposti metsään, kun ainoa selkeä vertailuperuste on tuntihinta + mahdolliset oheiskulut. Tarvikkeista on todella vaikea sanoa mitään ilman konkreettisia esimerkkejä, koska eri toimijoilla voi olla erilaiset aleprosentit tukkuihin ja pelkästään se heidän kateprosenttinsa ei koko totuutta kerro. Joka tapauksessa jos edes joitakin juttuja noilta osa-alueilta pystyy hommaamaan itse suoraan tukusta, niin todennäköisesti ne tulevat halvemmaksi kuin "urakoitsijan" kautta. Puhtaissa urakoissa noita ei tarvitse niin paljon miettiä. Niissä pitää olla vaan tarkkana lisätöiden suhteen ja miten ne määritellään.

Noissa vakituisemmilla toimijoilla on ns luottotoimijat, joiden kanssa yhteistyö on toiminut aiemminkin ja ne erot tuntiveloituksessa/tuotteiden katteissa hukkuvat ns taustakohinaan. Pääasia että tietää jo tilatessa että projekti ei sen vuoksi ota mitään odottamattomia takapakkeja jne.

Tietysti omakotirakentajalle/kertasuorittajalle tuollaisten toimijoiden kanssa ei aiempaa yhteistyökokemusta/tietämystä ole niin hankalampaahan se on. Siksi varmaan usein suosituksia muilta kysellään.

Urakkana teetättäminen on suosiossa koska silloin periaatteessa hinta on lukkoon lyöty. (Mutta kuten totesitkin niin lisätyöt on sitten taas oma yksityiskohtansa). Ja urakkahinnoittelussa urakoitsijan pitää laskea tarjoukseen myös niitä ylimääräisiä kustannuksia joita ei välttämäti kohteessa sitten realisoidukkaan.

Esimerkiksi pohjatöissä koneen koolla ja työn suoritustavalla saa isoja eroja käytettävään tuntimäärään vaikka ulkopuolisen silmin kone teki töitä kokoajan.
Toinen toimija vaan tekee työn tehokkaasti, toinen siloittelee lisää tunteja firman kassaan.

 

[Pete88]

Itsellä oli 10% omarahoitusosuus (minimi asp-n kanssa) mutta jos paalutus on 15k, ontelot 8k, perustusurakka 26k, ja maahan haudattavat romut 10k niin se omarahoitusosuus on mennyt kauan ennen kuin on pääsy sokkelipinnasta ylöspäinkään...
(Itsellä oli liittymät valmiina ja jossain muualla niihinkin saisi laskea 10k)

Toki kustannusarvion kanssa kannattaa olla realistinen ja ainakin Nordea laski meidän lainanhoitokykymme myös 20% ylityksellä. (Todellisuudessa tulee lähemmäksi 20% alitus..)

Kysyin tätä asiaa pankista, kun itselläni oli tilanne, että rakennettiin taloa ASP-lainalla. Tuossahan on sellainen hauskuus, että periaatteessa talon perustukset pitäisi tehdä takataskusta ja siitä eteenpäin sitten lainalla. Mutta todellisuudessa harvalla on mahdollisuuksia ihan kokonaan takataskusta maksaa maatöitä ja perustuksia, vaan jo sitä ennen mennään lainan puolelle. Poikkeus sääntöön tulisi lähinnä, jos omarahoitusosuus on kohtuullisen hyvä ja perustamisolosuhteet osoittautuvat tavanomaisiksi tai erittäin helpoiksi, ts. rahaa ei mene maahan yhtään ylimääräistä. Pankin näkemys oli tietenkin se, että tuo seikka ei ole kiveen hakattu, eli homma ei jää siitä kiinni, jos pitääkin mennä lainan puolelle jo perustuksia tehdessä. Kyllä sen pankin intressissä on saada talo valmiiksi, koska keskeneräisen talon realisoiminen on ihan oma juttunsa.

Viime syksynä useammassa pankissa oli tosiaan tuo 20% ylitysvaade ja mielestäni se ei tänä päivänä ole ihan hatusta vedetty. Suunnittelisin talon kustannusarvion siten, että tuo ylityvaade mahtuu siihen siten, että kokonaisbudjetti sisältää kustannusarvion + ylitysvaran. Näin mahdolliset budjettiylitykset on leivottu kokonaisrahoitusmahdollisuuteen sisään, eikä aiheuta välitöntä stressia ja pankin tiskille marssimista jos ja kun jotain ylitystä jossain tulee. Meillä on käymässä juuri niin, että alkuperäinen kustannusarvio ei ihan pidä kutiaan, mutta ei onneksi näytä siltä, että menisi niin paljon yli, että pitäisi lähteä lisälainaa hakemaan. Kaikki ylitykset pystytään toistaiseksi maksamaan takataskusta.

 

[JuhaH]

Sitten osa rakennuspuolenkin tuotteista on todella kilpailtuja, esim kattotuoleista saa usein sellaisia tarjouksia joissa jo pelkkä rahti kääntää tarjouksen toiselle toimijalle eli erot kokonaishinnassa vain muutamia prosentteja.

Mulla halvin tarjous kattotuoleista oli vajaa 7000t€ ja kallein yli 14t€ eli kannatti kysellä useammasta paikasta. Eristepuhalluksessa oli suunnilleen samat erot. Kattotuolien hintaa voinee selittää se, että yksi julkisivu on vinossa, joten jokainen kattotuoli oli uniikki, Sepalla oli ilmeisesti parhaat softat laskelmiin ja notkein tuotanto.

Puutavaran suhteen kannattaa yrittää selvittää hintojen lisäksi laatua. Sahalta voi saada ihan eri laatuluokan tavaraa kun rautakaupoista ja parhaassa tapauksessa edullisempaan hintaan. Rautakauppojen puutavara on oikeasti hämmästyttävän huonoa - varmaan niitä eriä, mitä sahat ei kehtaa omissa nimissäään myydä eteenpäin tai jotain. Rahdit on kauempaa kalliita, mutta isompien erien kohdalla maksavat itsensä helposti takaisin.

 

[JuhaH]

Maatyöt voi vallan hyvin tehdä vielä syksyllä ja anturan valut. Meillä tosin meni hieman tarkalle viime syksynä, kun pakkaset ja talvi tuli tosi aikaisin tänne Keski-Suomeen. Ehdittiin onneksi saamaan kaikki tehtyä ja hirsitalon runkokin saatiin aluskatteineen tehtyä ennen kuin lunta alkoi satamaan enemmän. Eli kunhan mahdolliset valutyöt ennättää tehdä hyvissä ajoin ennen yöpakkasia, ei mitään ongelmaa pitäisi tulla. Eikä ne pakkasetkaan ole ylitsepääsemätön ongelma, mutta tuottavat ylimääräisiä kustannuksia ja työvaiheita.

Mä yrittäisin tehdä tosissaan siihen pisteeseen että alapohjan valut on hoidettu. Ei tarvitse miettia kuka korvaa ja mitä, kun keväällä takatalvi yllättää valupäivänä ja betoniauto liukuu lumen peittämällä tonttikadulla jostain mäestä naapurin olohuoneesta sisään ja se 6 tonnia sokkelivaluun tarkoitettua betonia jämähtää säiliöön tai jotain vastaavaa. Toki talvi voi yllättää rakentajan syksylläkin, mutta harvemmin ennen maaliskuuta. Runkoa voi alkaa pystyttää huhtikuussa välittämättä säistä ja taloon kerkeää tekemään vesikatot, ikkunat ja julkisivut ennen syyssateita.

 

[Juh44]

Ylempänä on mun aikataulu, sokkeli hommat oli valmista vasta heinäkuussa ja silti ehti ihan kohtuudella säiltä suojaan vaikken kiireitä pitänyt, rakennuspaikkakin kuitenkin Lapinläänissä joten ihan hirveän pitkään ei pysty syksyllä venyttämään.. Eli jos nyt saa kahdessa kuukaudessa lupa-asiat kuntoon niin ihan kohtuudella ehtii tekemään talon ulkoa valmiiksi, varsinkin kun tekijöitä riittää rakennusalan ahdingon vuoksi..

 

[_Tee]

Ei se talvibetonointi mikään mörkö ole, pikkupakkasilla pärjää yleensä suojauksilla. Autotkin pysyy tiellä. Siellä -10 asteen tienoilla alkaa kertoimet lisääntyä ja -15 on yleinen pumppujen pakkasraja.

Kustannuksia se kyllä lisää ja helpommalla pääsee jos talvibetonoinnin pystyy välttämään. Teknisesti talvibetonoinnin katsotaan alkavan +5 asteen alapuolella. Lisäksi se vaatii hiukan tietotaitoa, johon saa vaikka betonin myyjiltä apua. Tai siltä vastaavalta.

 

[Cumbo]

Mikä kaikki talvirakentamisessa maksaa lämpimänäpitämisen lisäksi enemmän? Paljonko enemmän karkeasti maksaa talvirakentaminen?

 

[Pete88]

Mikä kaikki talvirakentamisessa maksaa lämpimänäpitämisen lisäksi enemmän? Paljonko enemmän karkeasti maksaa talvirakentaminen?

Suojaaminen, lämmittäminen, pakkasta kestävät rakennusaineet (talvibetoni, uretaanit yms.) ja myös työ, jos kyse ei ole urakoista tai talopakettitoimituksesta. Silloinkin tosin tod näk huomioitu hinnoissa.

Jos sattuu kylmä ja runsasluminen talvi kuten viime talvi, niin yksinkertaisesti lumien kolaaminen on tosi iso urakka, jotta pidetään työmaa toimintakunnossa. Rakentamisen hintaan vaikuttaa myös se, mihin valmiusasteeseen talo ehditään syksyn tai talven aikana saamaan. Eli missä kohtaa vuotta rakennusta pitää alkaa lämmittää. Jos pitää sähköpuhaltimilla lämmittää sydäntalvella keskeneräistä rakennusta, niin se maksaa, vaikka olisi halpa sähkösopimus.

Toisaalta jos on kylmä talvi, niin puutuotteet pysyvät paremmassa kunnossa, kun ilmankosteus on alhainen ja pysyvät puhtaana. Talo olisi tietysti hyvä olla ennen lumien tuloa vähintään sääsuojassa.

 

[repairman]

Mikä kaikki talvirakentamisessa maksaa lämpimänäpitämisen lisäksi enemmän? Paljonko enemmän karkeasti maksaa talvirakentaminen?

Kattohommat ovat iha peestä. Katolla ei pysy pystyssä ollenkaan, kun on liukasta.

Käsissä on pakko pitää paksuja kinttaita. Mitään pikkutarkkaa hommaa ei siis voi tehdä. Joka ikistä naulaa varten otat kinttaita pois ja takaisin. Silti sormet jäätyy ja täytyy pitää taukoja.

Tikkaat yms ei tahdo pysyä pystyssä, kun luistaa jäisellä alustalla. Lumi tunkee joka paikkaan ja puolet ajasta menee sen putsaamiseen kaikista raoista.

Pimeä tulee todella aikaisin. Aikaa palaa valaistuksen kanssa värkkäämiseen. Otsalampun valossa ei tahdo tulla mistään mitään.

Kaikki levyt ja lauda jäätyvät toisiinsa jos ja kun sinne väleihin on päässyt lunta joka sitten sulaa ja jäätyy.

Ulkona kahlaat hangessa. Pakko pitää jotain pakkassaappaita jalassa. Yritäpä siinä sitten kiipeillä tikkailla tai telineillä. Tavaraa sisälle kantaessa ovea pitää avata ja sulkea koko ajan ja samalla yrittää jotain painavia levyjä tms kantaa. Kengissä kuitenkin lunta tulee koko ajan sisälle ja kaikki on sitten märkänä.

Koneet ei toimi pakkasessa. Polttomoottorivehkeet ei käynnisty. Naulaimet hyytyy ja akut eivät kestä. Kaivaminen ei onnistu.

Pikkutavarat hukkuu hankeen.

Laastien, maalien, yms. vettä sisältävien tuotteitten käyttö ei onnistu ja menevät pilalle. Höyrynsulku- yms teipit eivät tartu. Aluskatteet, sähköjohdot yms. muovituotteet kovettuvat ja menevät rikki asennettaessa.

Yleisesti kaikki rakentaminen talvella pistää ketuttamaan ja tekee mieli lähteä tekemään jotain muuta.

 

[Cumbo]

Kattohommat ovat iha peestä. Katolla ei pysy pystyssä ollenkaan, kun on liukasta.

Käsissä on pakko pitää paksuja kinttaita. Mitään pikkutarkkaa hommaa ei siis voi tehdä. Joka ikistä naulaa varten otat kinttaita pois ja takaisin. Silti sormet jäätyy ja täytyy pitää taukoja.

Tikkaat yms ei tahdo pysyä pystyssä, kun luistaa jäisellä alustalla. Lumi tunkee joka paikkaan ja puolet ajasta menee sen putsaamiseen kaikista raoista.

Pimeä tulee todella aikaisin. Aikaa palaa valaistuksen kanssa värkkäämiseen. Otsalampun valossa ei tahdo tulla mistään mitään.

Kaikki levyt ja lauda jäätyvät toisiinsa jos ja kun sinne väleihin on päässyt lunta joka sitten sulaa ja jäätyy.

Ulkona kahlaat hangessa. Pakko pitää jotain pakkassaappaita jalassa. Yritäpä siinä sitten kiipeillä tikkailla tai telineillä. Tavaraa sisälle kantaessa ovea pitää avata ja sulkea koko ajan ja samalla yrittää jotain painavia levyjä tms kantaa. Kengissä kuitenkin lunta tulee koko ajan sisälle ja kaikki on sitten märkänä.

Koneet ei toimi pakkasessa. Polttomoottorivehkeet ei käynnisty. Naulaimet hyytyy ja akut eivät kestä. Kaivaminen ei onnistu.

Pikkutavarat hukkuu hankeen.

Laastien, maalien, yms. vettä sisältävien tuotteitten käyttö ei onnistu ja menevät pilalle. Höyrynsulku- yms teipit eivät tartu. Aluskatteet, sähköjohdot yms. muovituotteet kovettuvat ja menevät rikki asennettaessa.

Yleisesti kaikki rakentaminen talvella pistää ketuttamaan ja tekee mieli lähteä tekemään jotain muuta.

En epäile ollenkaan, mutta lähinnä siis mietin maksajan kannalta. Eli että mitä lisäkuluja tulee lämmityksen lisäksi. Erit. jos ottaa avaimet käteen -mallilla.

 

[repairman]

En epäile ollenkaan, mutta lähinnä siis mietin maksajan kannalta. Eli että mitä lisäkuluja tulee lämmityksen lisäksi. Erit. jos ottaa avaimet käteen -mallilla.

Aikaa menee ~tuplaten kesään verrattuna (ulkohommissa). Aika=rahaa ja varmasti suurin menoerä koko rakentamisessa.

Viimeistelyhommissa sisällä ei tietysti väliä onko kesä vai talvi ja talvella perinteisesti työvoimaa on ollut helpommin saatavilla.

Kannattaa siis tähdätä siihen, ettei sitä runkoa ole marraskuussa pystyttämässä.

 

[PCB]

Ei se talvibetonointi mikään mörkö ole, pikkupakkasilla pärjää yleensä suojauksilla.

Ei olekaan. Suurempi työ maatöiden osalta että saa pidettyä sulana.

 

[pinkeliviinica]

silloin "talvirakentaminen" onnistuu parhaiten jos vain ehtii saamaan talon siihen mallille että on jo katto valmis (ja ulkoseinät pystyssä tietenkin) niin silloin ei niin paljon haittaa pakkaset tai metri lunta kun voi kuitenkin sisätiloissa sitten tehdä hommaa eteenpäin.
kenties lattiavalunkin jos saa vielä plussakelien aikaan niin aina parempi.
siltikin tontilla menee yllättävän paljon aikaa lumen poistoon/siirtoon yms ja liukkauden torjuntaan yms kaikkeen ylimääräiseen ja jos tavarantoimittajilta tulee tavaraa niin piha ja tontille johtavat tiet täytyy olla siinä kunnossa että ne myös pääsevät paikalle tms.

 

[_Tee]

Ei olekaan. Suurempi työ maatöiden osalta että saa pidettyä sulana.

Varsinkin jos on niin hyvä tilanne että voi maanvaraisena perustaa. Näillä seuduilla ollaan usein paaluperustuksissa saven takia, työnaikainen jäätyminen haittaa suuremmin vain konetyön suorittamista. Joskus joutuu sitten routamattoja käyttämään, ja se on aika arvokasta touhua.

 

[pinkeliviinica]

Yllättävä ilmiö voi pian näkyä talopakettikaupassa – alv-korotuksen takia asiakkaille tulee kiire kaupoille: ”Onhan se ihan valtava kustannus”

Hallituksen arvonlisäveroon kaavailema korotus nostaisi talopakettien hintoja tuhansilla euroilla. Isojen talotehtaiden toimitusjohtajat uskovat, että asiakkaille tulee kiire tehdä kauppoja ennen korotusta. Sitten vero alkaa kurittaa rakentamista.

www.talouselama.fi

 

[oltsandeeri]

Jahans. Math is hard. Mutta eipä muuta toimittajilta/talopakettikauppiailta voi olettaakaan.

Tuikitärkeä OT ALV-nillitys tähän väliin juurikin oikeaan ketjuun:

- yleinen ALV-% muuttuu 24 %:sta 25,5 %:iin eli kasvaa 1,5 %-yksikköä

- yleisen ALV-%:n piiriin kuuluvan palvelun tai tuotteen kuluttajahinnan sisältämän ALV:n määrä kasvaa 6,25% (= 0,255 / 0,24)

- yleisen ALV-%:n piiriin kuuluvan palvelun tai tuotteen kuluttajahinta kasvaa 1,2% (= 1,255 / 1,24)

 

[oltsandeeri]

Yhtä kaikki, kyllähän tämä ALV-%:n nosto edelleen oman talon rakentamisesta tekee vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon käytetyn ostoon verrattuna. Etenkin, kun varainsiirtovero-%:ttiakin juuri laskettiin (sori vaan ensiasunnon ostajat).

 

[Cumbo]

Talon ikkunoista: miten noita pitäisi speksata tarjouspyynnölle, jos haluaa suht energiatehokasta taloa? U-arvo? Jollain kaverilla oli jotain no-frostia ja selektiivilasia. Mitä sitä kannattaisi olla vailla (ilman että kustannukset täysin karkaavat)? Hyönteisverkot? Integroidut sälekaihtimet? Onko mitään käsitystä miten mikäkin vaikuttaa hintaan?

 

[Warfe]

Talon ikkunoista: miten noita pitäisi speksata tarjouspyynnölle, jos haluaa suht energiatehokasta taloa? U-arvo? Jollain kaverilla oli jotain no-frostia ja selektiivilasia. Mitä sitä kannattaisi olla vailla (ilman että kustannukset täysin karkaavat)? Hyönteisverkot? Integroidut sälekaihtimet? Onko mitään käsitystä miten mikäkin vaikuttaa hintaan?

Kannattaa varmistaa myös mitkä ikkunat vaativat hätäpoistumistien tai turvalasin.

 

[mikkot]

Talon ikkunoista: miten noita pitäisi speksata tarjouspyynnölle, jos haluaa suht energiatehokasta taloa? U-arvo? Jollain kaverilla oli jotain no-frostia ja selektiivilasia. Mitä sitä kannattaisi olla vailla (ilman että kustannukset täysin karkaavat)? Hyönteisverkot? Integroidut sälekaihtimet? Onko mitään käsitystä miten mikäkin vaikuttaa hintaan?

Skaalan verkkokaupassa voi suunnitella omat ikkunat. Siellä muistaakseni näkyi hyvin selkeästi mitä mikin lisäominaisuus maksaa.

 

[Cumbo]

Kannattaa varmistaa myös mitkä ikkunat vaativat hätäpoistumistien tai turvalasin.

Varmistetaan, arkkitehti on palkattu, joten hän osannee noista sanoa. Lähinnä mietin, että mitä ikkunoista yleensä kannattaisi olla vailla?

 

[Cumbo]

Jos jollakulla on kokemuksia tai tietämystä enemmän ikkunoista, niin mieluusti otetaan suosituksia vastaan ominaisuuksista, joista ikkunoissa kannattaa maksaa. Matalampi U-arvo ei Skaalan verkkokaupan mukaan kauheita enempää maksa ja näissä on automaattisesti huurtumaton pinta. Mitä dB-arvoa noilta kannattaisi olla vailla? Mitä muita ominaisuuksia?

 

[PCB]

Varmistetaan, arkkitehti on palkattu, joten hän osannee noista sanoa. Lähinnä mietin, että mitä ikkunoista yleensä kannattaisi olla vailla?

Normaalisti suunnittelussa arkkitehti luo ovi- ja ikkunakaaviot, johon on speksattu niiden ominaisuudet. Koot, kätisyydet, pintakäsittelyt, U-arvot (energiatehokkuus on huomioitava jo ark-suunnittelussa jollain tasolla), heloitus, varatiet, turvalasit, sälekaihtimet tai muut himmentimet, palonkestävyydet, aurinkosuojaukset jne. Jos prosessi on kunnossa, arkkitehti ja asiakas käy näitä tarpeita läpi suunnittelun edetessä riittävän aikaisin.

Kaikki arkkitehdit eivät tiedä kaikkea ikkunoista, mutta kaikki ammattitaitoiset riittävästi.

 

[pinkeliviinica]

Jos jollakulla on kokemuksia tai tietämystä enemmän ikkunoista, niin mieluusti otetaan suosituksia vastaan ominaisuuksista, joista ikkunoissa kannattaa maksaa. Matalampi U-arvo ei Skaalan verkkokaupan mukaan kauheita enempää maksa ja näissä on automaattisesti huurtumaton pinta. Mitä dB-arvoa noilta kannattaisi olla vailla? Mitä muita ominaisuuksia?

minullahan talopakettia viilatessa ikkunakoko muuttui kun tiettyihin ikkunoihin vaadittiin se hätäpoistumisvara.
sitten oli se muistisääntö että ikkunapinta-alaa pitää olla 10% huonepinta-alasta eli esim 50m2 olohuoneessa 5m2 tai enemmän.
desibeli ikkunat määritetään helsingissä ilmeisesti jo kaavassa (kaupunki alue) ja muuten alueen tiestön mukaan esim ison tien varrella edellytetään enemmän vaimennusta kuin keskellä metsää.
itse otin aurinkokalvoilla ikkunat ja ainakin meillä (pihla ikkunat) hinta oli denin veloituksella satkun per ikkuna lisää.
me pienennettiin monia ikkunoita myös asunnosta alkuperäisestä kun ei haluttu että olohuone on lasiakvaario niin muutamia satkuja hinnat vain tippuivat vaikka mentiin 2x2.5metristä 1.7-1.7metriin (uuden aikaiset sälekaihtimet kun eivä sovi yli 1.8metriä leveisiin ikkunoihin siihen ruutuun kiinni)
u-arvoihin tietty vaikuttaa eniten se että onko ikkuna kiinteä vai avattavissa. meilläkin useampi ikkuna tuli kiinteäksi niin tulee vähemmän ikkunanpesuakin (kun ei tartte sisältä pestä)
jos talo ei ole puutalo eli betonia/harkkoa/elementtiä tms niin raudoitus voi tehdä talosta faradayn häkin ja sisällä ei ole kännykkä kuuluvuutta niin silloin kannattaa harkita sellaisia ikkunoita jotka eivät vaimenna gsm taajuuksia

 

[Juh44]

Meillä oli ehdottomina vaatimukset sälekaihtimista, ne pintaan ruuvattavat on aika karseita. Hyttysverkkoja tai tuuletusmekanismillä avautuvia ikkunoita ei juuri otettu kun talossa on maaviilennys, (hyttyspuite ja avautuva ikkuna otettiin saunaan ja toiseen päähän taloa niin pakon edessä saa ristivetoa aikaan.)

Kannattaa miettiä myös karmien paksuutta, nyky seinät on aika paksuja ja se yleensä tarjottu ohut karmi vaatii joko smyygit sisällekkin tai talo näyttää vanhalle kivinavetalle ulkoa.
210mm karmilla sai fiksut smyygit ulospäin ja sisälle ikkunat seinäpinnan tasalle.

Jos ulko-ovien viereen tulee ikkunoita niin ne kannattaa ottaa samalla kun muutkin ikkunat, ne oli ovitoimittajilla aika karsean hintaisia..

 

[_Tee]

Matalampi U-arvo ei Skaalan verkkokaupan mukaan kauheita enempää maksa ja näissä on automaattisesti huurtumaton pinta.

Skaalan huurtumaton ei ole automaattisesti pelkkä hyvä asia, vaikka kelmusilmät asiaa kehuvat ja mainostavat. Reilu 10 vuotta sitten Skaala ei suostunut myöntämään että tämä ominaisuus on lasin pinnoite, vaikka asiasta erityisesti kysyin. Loppusiivouksessa ulkolasin pintaa ei siten käsitelty pinnoitettuna ja seurauksena yli 30 000€ maksaneet lasinvaihdot. Jälkikäteen kyllä toimittivat oikean pesuohjeen. Pinnoitetun lasin puhdistus on herkempää touhua kuin tavallisen lasin. Jos pinnoitteen olemassaolo olisi tiedetty hankintavaiheessa, ei kauppaa olisi tullut.

Pientalossa tämä ei välttämättä ole mikään ongelma, mutta tiedoksi kuitenkin. En viitsi perehtyä miten nykyään markkinoivat.

 

[JuhaH]

Mulla oli excel-taulukko ikkunoista tyyliin koko, kätisyys, avatava/kiinteä, optiot esim sälekaihtimet, poistumistie, aurinkosuojaus jne. Sen jälkeen kävin tutkimassa valmistajien sivuja ja valitsin mieleiseni mallisarjan. Sitten Excel valmistajalle ja tarjouspyyntö halutusta mallisarjasta ja optiona pyyntö lasiovista. Sai suht pienellä työllä hyvin vertailukelpoiset tarjoukset. Toimitusaika kannattaa varmistaa samalla, vaikka tilanne on varmasti helpottunut muutaman vuoden takaisesta.

Kannattaa miettiä myös karmien paksuutta, nyky seinät on aika paksuja ja se yleensä tarjottu ohut karmi vaatii joko smyygit sisällekkin tai talo näyttää vanhalle kivinavetalle ulkoa.
210mm karmilla sai fiksut smyygit ulospäin ja sisälle ikkunat seinäpinnan tasalle.

Mä otin melkein 400mm paksuun seinään 130mm karmit särmättynä ulkoseinään ja levytin kipsilevyllä ikkunasyvennytkset. Sai listattoman ja omaan silmään todella siistin asennuksen. Mutta syvennysten levytys oli ihan v..tullinen duuni ja laadukkaisiin reunalistoihin meni varmaan toista tuhatta euroa. Ymmärrän hyvin että ei tuohon grynderit ja pakettitalotoimittajat ihan helpolla lähde.

 

[oltsandeeri]

Itsellä ajatuksissa pykätä tönön runko Lammin (tai Lakan tai HB-betonin etc.) 400mm betonisista valueristeharkoista tai miksi lämpökiviksi niitä nyt markkinointiteksteissä ja myyntipuheissa nimittävätkään.

Siihen sitten päälle puuverhous, koska kaavamääräykset.

Seinärakenne alkaa siis lähennellä puolta metriä. Täytyy hetki miettiä optimaalista ovien ja ikkunoiden karmisyvyyttä ja smyygipuuhasteluita.

 

[Tuomi0]

Itsellä ajatuksissa pykätä tönön runko Lammin (tai Lakan tai HB-betonin etc.) 400mm betonisista valueristeharkoista tai miksi lämpökiviksi niitä nyt markkinointiteksteissä ja myyntipuheissa nimittävätkään.

Siihen sitten päälle puuverhous, koska kaavamääräykset.

Seinärakenne alkaa siis lähennellä puolta metriä. Täytyy hetki miettiä optimaalista ovien ja ikkunoiden karmisyvyyttä ja smyygipuuhasteluita.

Eikös kannattaisi tehdä talo puurunkoisena jos ulkoverhoilu tulee laudasta? Kiven "iäisyys" menetetään minusta tuossa ja naapuritkaan eivät voi olla kateellisia kun talo näyttää kastellin paketilta. Alkaa puusta saamaan hyviä tarjouksia erityisesti jos voit tilata isompia eriä rautakauppojen ohi. Pystyt myöskin itse puuhastelemaan siellä valmista kun työttömyys iskee.

 

[oltsandeeri]

Itse näen asian niin, että huoltovapaampaa julkisivupinnoitetta lukuun ottamatta kivestä rakentamisen hyödyt (massiivisuus, tiiveys, kosteustekninen toimintavarmuus, palonkesto etc.) säilyvät vaikka talon puuverhouksella kuorruttaisikin rappauksen sijaan.

Kunnollisen kolmikerrosrappauksen teettäminen on myös kallista ja vaikea itse toteuttaa. Sen korjaaminen ja huoltaminen itse on myös huomattavasti vaikeampaa kuin puuverhouksen.

Betoniset valueristeharkot sopivat mielestäni mainiosti runkomateriaaliksi DIY-rakentajalle.

Naapurien kateelliseksi tekeminen ei ole itselle minkäänlainen mielenkiinnon kohde.

Lisäksi ostamamme tontti on rinnetonttityyppinen. Kellarikerros täytyisi tehdä kivestä joka tapauksessa, vaikka puusta toteuttaisikin kaksi ylempää varsinaista asuinkerrosta. Tontti ja välitön lähiympäristö ovat molemmat myös haastavia ja talon toteuttaminen fiksusti vaatii tavanomaista enemmän huolellista yksilöllistä suunnittelua.

 

[PCB]

Itse näen asian niin, että huoltovapaampaa julkisivupinnoitetta lukuun ottamatta kivestä rakentamisen hyödyt (massiivisuus, tiiveys, kosteustekninen toimintavarmuus, palonkesto etc.) säilyvät vaikka talon puuverhouksella kuorruttaisikin rappauksen sijaan.

Kunnollisen kolmikerrosrappauksen teettäminen on myös kallista ja vaikea itse toteuttaa. Sen korjaaminen ja huoltaminen itse on myös huomattavasti vaikeampaa kuin puuverhouksen.

Betoniset valueristeharkot sopivat mielestäni mainiosti runkomateriaaliksi DIY-rakentajalle.

Naapurien kateelliseksi tekeminen ei ole itselle minkäänlainen mielenkiinnon kohde.

Lisäksi ostamamme tontti on rinnetonttityyppinen. Kellarikerros täytyisi tehdä kivestä joka tapauksessa, vaikka puusta toteuttaisikin kaksi ylempää varsinaista asuinkerrosta. Tontti ja välitön lähiympäristö ovat molemmat myös haastavia ja talon toteuttaminen fiksusti vaatii tavanomaista enemmän huolellista yksilöllistä suunnittelua.

Massiivisuus on vähän niin ja näin tuollaisella betonivaluharkolla, kun siinä on keskellä se eriste. Tiiveyshän noissa on hyvä, mutta kosteusteknisesti tuo ei ole mikään optimaalinen rakenne, eriste jossa betonia molemmin puolin. Palonkesto ulkoverhouksen osalta taas huono, koska tuuletusraon vaakakatkojaan ei vaadita. Eli verhous levittää paloa tehokkaasti pystysuunnassa. Toki se omakotitalossa on harvinainen tilanne.

Tulee ainakin arvokas rakenne. Tietysti tuo kellarikerroksellisuus on ihan järkiperuste, ei tarvitse runkomateriaalia vaihtaa eri kerroksiin. Nykyään saa kyllä asiallista puuverhousmateriaaliakin, kun kaikki ei ole jotain 23x120 tai 23x145 UTV:tä kuten ennen.

 

[oltsandeeri]

Massiivisuus on vähän niin ja näin tuollaisella betonivaluharkolla, kun siinä on keskellä se eriste. Tiiveyshän noissa on hyvä, mutta kosteusteknisesti tuo ei ole mikään optimaalinen rakenne, eriste jossa betonia molemmin puolin. Palonkesto ulkoverhouksen osalta taas huono, koska tuuletusraon vaakakatkojaan ei vaadita. Eli verhous levittää paloa tehokkaasti pystysuunnassa. Toki se omakotitalossa on harvinainen tilanne.

Tulee ainakin arvokas rakenne. Tietysti tuo kellarikerroksellisuus on ihan järkiperuste, ei tarvitse runkomateriaalia vaihtaa eri kerroksiin. Nykyään saa kyllä asiallista puuverhousmateriaaliakin, kun kaikki ei ole jotain 23x120 tai 23x145 UTV:tä kuten ennen.

Ehhh? 400mm paksun lämpökivirakenteisen ulkoseinän omapaino on valmiiksi valettuna n. 500 kg/m2 ilman puista ulkoverhousta.
Vertailun vuoksi puinen rankarakenteinen pientalon ulkoseinä on mitä, max. 100kg/m2?

Siihen sitten vielä ynnäilet kivitalon ontelolaattavälipohjat ja yläpohjan ja mahdolliset kivirakenteiset väliseinät.
200mm ontelolaatan omapaino on saumattuna ilman pinta-laattaa n. 300 kg/m2. Puurakenteinen välipohja mitä, 50 - 100 kg/m2?

Milläs penteleen mittarilla tuo ei ole rakenteena massiivinen....? Siis jos verrokkina on puurakenteinen vastaava tötterö.

Kyllä itsellä on kosteusteknisesti luottamusta tuohon betoni + grafiitti-EPS + betoni -rakenteeseen huomattavasti enemmän kuin kipsilevyvillapuumuovi-ratkaisuihin. Eipä sillä, etteikö niistäkin toimivia saisi hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella. Puurakenteisessa OKT:ssa nytkin tulee asuttua ihan tyytyväisenä.

Ristiinkoolaus ja 28mm pystyverhous on itsellä suunnitelmissa. Leveys ja profiili vielä auki.

 

[laavu]

Ehhh? 400mm paksun lämpökivirakenteisen ulkoseinän omapaino on valmiiksi valettuna n. 500 kg/m2 ilman puista ulkoverhousta.

Älä muuta sano. Haluaisinpa kuulla, mikä on se vielä massiivisempi rakenne, jolla pientalo nykyään järkevästi tehdään. Mutta varmaan seuraavaksi aletaan keskustelemaan siitä, mitä se massiivisuus itse kellekin tarkoittaa.