Työmarkkinakierrokset.

[antti-x]

Veronmaksajien keskusliiton tilastosta laskin yhteen ostovoiman muutoksen vuodesta 2000 vuoteen 2023. 28,9% on ostovoima parantunut siinä ajassa suoralla pluslaskulla ilman korkoa korolle laskuja, toki palkankorotukset ovat olleet paljon suuremmat. Toki samaan aikaan voi huomioida että korkeimmat nuosut ajoittuu ihan vuosituhannen alkuun ja 2010 alkaen on ollut turhan nihkeää ja isoin pudotus 2022.

https://hosting.dexmen.com/L9EgSzaIH.html

Mutta kunnollinen ostovoiman parannus vaatisi kunnollista tuottavuuden parannusta. Tehdyn työtunnin pitää tuottaa enemmän. En sano että se olisi pääosin työntekijöiden vastuulla, vaan enemmän ehkä kaikkien toimintaympäristössä vaikuttavien vastuulla yhteisesti. Mutta se tuottavuusloikka johon esim. Tanskassa ja Irlannissa on eri keinoin päästy tarvitaan että on kunnolla sitä rahaa jota jakaa.

 

[jarmojs]

Veronmaksajien keskusliiton tilastosta laskin yhteen ostovoiman muutoksen vuodesta 2000 vuoteen 2023. 28,9% on ostovoima parantunut siinä ajassa suoralla pluslaskulla ilman korkoa korolle laskuja, toki palkankorotukset ovat olleet paljon suuremmat. Toki samaan aikaan voi huomioida että korkeimmat nuosut ajoittuu ihan vuosituhannen alkuun ja 2010 alkaen on ollut turhan nihkeää ja isoin pudotus 2022.

https://hosting.dexmen.com/L9EgSzaIH.html

Mutta kunnollinen ostovoiman parannus vaatisi kunnollista tuottavuuden parannusta. Tehdyn työtunnin pitää tuottaa enemmän. En sano että se olisi pääosin työntekijöiden vastuulla, vaan enemmän ehkä kaikkien toimintaympäristössä vaikuttavien vastuulla yhteisesti. Mutta se tuottavuusloikka johon esim. Tanskassa ja Irlannissa on eri keinoin päästy tarvitaan että on kunnolla sitä rahaa jota jakaa.

Vuonna 2000 yksikkötyökustannusindeksi suhteessa EU-15 maihin on ollut n. 94, vuonna 2015 se oli 100 ja 2024 89. Mitä pienempi on luku, sitä parempi on kilpailukyky.

Kilpailukyky ennätystasolla – palkankorotuksia tarvitaan tukemaan kokonaiskysyntää - STTK

Euroopan komission tuoreimman ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky saavuttaa tänä vuonna koko EU-jäsenyysajan huipputason.

www.sttk.fi

 

[Sikatiiker]

Eihän teidän tartte vaatia lisää liksaa. Pyytäkää alennusta. Tiijä vaikka saisitte sellasen.

Ei sitä tartte pyytää. Ensin potkut ja sitten rekry auki eri nimikkeellä ja vähän eri kuvauksella samaan positioon matalammalla palkalla kun edellinen on nostanut sitä palkkaansa joka vuosi indeksien ja kehityskeskustelussa neuvotellun korotuksen verran.

Lisäys:

TIedätkö mistä se johtuu? Oma veikkaus että kaikki vaan kallistuu muttta tavan tallaajan palkat junnaa vuosikausia ellei vuosikymmeniä verrokkimaita alemmalla tasolla ja selitykset on tasoa kilpailukyky, palkkamaltti ym ym. SItä hyvää hetkeä oikeisiin palkankorotuksiin ei vaan ikinä tule..

Paikallisen sopimisen keinoin oon nostanut palkkaani huonoina vuosina 0% ja hyvinä jopa 15% yhtiön tuloksen ja suhdanteen mukaan joka on rehellisesti kerrottu syyksi. Palkkamalttia ei ole mainittu, liekö työmarkkinaneuvottelusana täysin ja ne neuvottelut eivät ole minua liikuttaneet koskaan. Tällä hetkellä mulla ei ole kovin hyvät palkkakehitysnäkymät ja olen tilanteeseen tyytyväinen kun tiedostan ettei palkka voi eläkeikään saakka aina vain nousta ja saan jo asemassani sen verran hyvää palkkaa mitä hommasta voi maksaa. Palkannousua todennäköisempää on joissain tulevissa yt:ssä menettää työpaikka ja joutua hakemaan uutta työtä muualta matalammalla palkalla. Koen itseni melko tavan tallaajaksi jalassani likaset farkut, päälläni reikäinen t-paita ja juodessani tällä hetkellä Tehoa kun Battery maksaa niin paljon eikä noihin oikeasti ole keskituloisenakaan kauhean paljon rahaa laittaa (pitäisi vähentää niiden juomista mutta tämä alkaa olla jo aika hemmetin off-topic).

Toki esim. hoitoalalla julkisella puolella olisi ihan ansaittua saada korotukset kasvaneiden elinkustannuksien mukaan, kun ei alalla toimi paikallinen sopiminen nykytilanteessa ollenkaan. Se taas on ihan alalla aiheutettu ongelma, joka johtuu siitä että esihenkilöt kuten yksikönpäälliköt saavat tulospalkkioita kunnilta/kaupungeilta/sotealueilta työssä jossa alaisensa eivät voi vaikuttaa tulokseen mitenkään. Niinpä palkat nousee vain liittojen neuvotellessa indeksikorotuksia ja jokainen säästötoimi kuten "hups ei nyt saatu yhtään sijaisia mutta ei se mitään koska mitoituksen alitus on väliaikaista" kasvattaa sen yksikönpäällikön bonareita. Eli ei ole paikallisesti sopimassa yhdenkään hoitajan palkankorotuksista koska se on omasta pussista pois. Eli on vielä matalapalkka-aloja joilla nuo liitot on ihan paikallaan. Kovin vaan tuntuvat jaksavan vääntää kaikissa muissa liitoissa paitsi niissä hoitajien liitoissa, kun siellä ei ole sitä lakkoasettakaan.

Omalla alallani toivon mahdollisimman monen yrityksen irtautuvan tesseistä että päästäisiin kohti kulttuuria jossa palkitaan työstä työn tuottavuuden ja suhdannevaihteluiden edellyttämällä tavalla eikä niin että oli tilanne mikä hyvänsä duunarin palkka nousee aina vaan ja aiheutetaan yt-kierre jossa pitää aina välillä potkia pois korkeapalkkaisia ja palkata vähän matalapalkkaisempia tilalle. Näkisin mielelläni kehityssuunnan, jossa suomalaiset aktivoituisivat perustamaan yrityksiä toiminimestä lähtien ja pitäisivät itse huolta toimeentulostaan eivätkä olisi tällaisia ay-mafian rahoittajia ja ruikuttajia.

 

[10YG]

Ylen TV-uutisia lukee joku rikkuri. Hänellä on valkoinen jakku ja paita.

Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö (YOT) on kehottanut jäseniään pukeutumaan mustiin vaatteisiin ensi torstaina. Yle toteuttaa silloin ensimmäiset irtisanomiset osana isoa säästöpakettiaan. YOT:n hallituksen puheenjohtaja Antti Laakso vahvistaa HS:lle, että ensimmäiset irtisanottavat saavat torstaina 6. helmikuuta tiedon kohtalostaan.

Säästöt | Yleläisiä kehotettu pukeutumaan mustiin torstaina

Ensimmäisessä aallossa irtisanottavien määrä voi olla kymmeniä, arvioi ammattijärjestön puheenjohtaja Antti Laakso.

www.hs.fi

Voi tietysti olla, että piiapasaset on laitettu syrjään tältä päivältä.

 

[ZarekX]

Ja omistajalla on oikeus olla paska omistaja ja kärsiä siitä taloudellisesti. Ja omistajalla on oikeus palkata paska johtaja ja kärsiä siitäkin taloudellisesti, ja antaa tälle liikaa palkkaa. Samoin kuin antaa tälle kenkää halutessaan. Mutta AY kuvittelee että omistajalla ja yrityksellä olisi joku velvollisuus palkata työvoimaa ja pitää turhaa työvoimaa palkkalistoillaan, tai joku velvollisuus olla maksamatta paskalle johtajalle haluamaansa palkkaa. Ja sitten pöyristytään ja paheksutaan kun ne turhat työntekijät irtisanotaan jotta kannattavuus ei sukella niin jyrkästi.

Eihän kenenkään meistäkään ole pakko palkata tarpeetonta ruohonleikkaajaa jos meillä ei ole edes nurmikkoa leikattavaksi pihallamme. Ei siitäkään kukaan pöyristy. Samanlainen moraalinen oikeus meillä on käyttää rahamme johonkin muuhun kuin turhaan ruohonleikkaajaan, kuten yrityksellä on oikeus irtisanoa tai olla palkkaamatta turhaa työvoimaa.

AY:n suurin virhe on siinä, että se tuijottaa vain palkkoja. Se ei pyri lisäämään oman alansa töitä ja työllistymismahdollisuuksia. Sitä ei jostain käsittämättömästä syystä kiinnosta, saako se palkankorotuksen saanut potkut välittömästi. Vain se (työttömäksi jäävälle turha) palkankorotus on lakkoilun arvoinen asia, ei työpaikan pysyvyys. Toki jäsenillä on oikeus haluta tällaista edunvalvontaa, mutta ei siinä mitään järkeä ole. SAK:n jyrkästi laskeva jäsenmäärä ei myöskään tue sitä, että SAK tekee oikeita asioita.

Tässä juuri päivitetty SAK:n edunvalvonnan tyytyväisyyskäppyrä, joka on laskenut 10v putkeen. Mukana maksavat jäsenet:

Kommentti: Entinen mahtiliitto SAK kuihtuu entisestään – rima tärisee nippa nappa yhden maagisen rajan yläpuolella

Kuihtuvan SAK:n jäsenmäärä pysyi juuri ja juuri puolen miljoonan paremmalla puolella, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

www.is.fi

Taas laskua vuoden takaisesta, vaikka niiin oltiin ajamassa kaikkien suomalaisten etua poliittisissa lakoissa . Pudotusta vajaat 1,3%. Kohta alittuu tällä tahdilla 500k raja. Tällä kertaa kaikkien kolmen AY-liiton jäsenmäärät laskivat vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä Akava ollut ainoa jäsenmäärää hitaasti nostava kattojärjestö.

En kyllä ihmetelle että laskee. Työpaikata muutaa muotoaan. Nykyään käytetään ennemän insinöörjeä. Tavaraa tilatan Asiasta.

 

[antti-x]

"Mekaanisen metsäteollisuuden osalta Teollisuusliitto on jo solminut uudet yrityskohtaiset työehtosopimukset Stora Enson, Metsä Groupin, UPM Kymmenen ja useiden muiden alan yritysten kanssa. Alalla ei ole ollut valtakunnallista työehtosopimusta vuoden 2021 jälkeen, koska työnantajia edustava Metsäteollisuus ry on päättänyt siirtää työehdoista päättämisen yrityksiin ja työpaikoille."

Tuo on SAK:n neuvottelujen seurantasivulta tänään. Ilmeisesti yrityskohtainen sopiminen etenee varsin hyvin vs. yleispätevät sopimukset joista ei oikein löydy yksimielisyyttä. Tosin Finnairin sopimukset eivät taida oikein edetä.

 

[GuntherPrien]

"Mekaanisen metsäteollisuuden osalta Teollisuusliitto on jo solminut uudet yrityskohtaiset työehtosopimukset Stora Enson, Metsä Groupin, UPM Kymmenen ja useiden muiden alan yritysten kanssa. Alalla ei ole ollut valtakunnallista työehtosopimusta vuoden 2021 jälkeen, koska työnantajia edustava Metsäteollisuus ry on päättänyt siirtää työehdoista päättämisen yrityksiin ja työpaikoille."

Tuo on SAK:n neuvottelujen seurantasivulta tänään. Ilmeisesti yrityskohtainen sopiminen etenee varsin hyvin vs. yleispätevät sopimukset joista ei oikein löydy yksimielisyyttä. Tosin Finnairin sopimukset eivät taida oikein edetä.

Saattaa olla, että yrityskohtaiset neuvottelut ovat hieman helpompia jos kummallakin osapuolella on halua päästä neuvottelutulokseen, eikä taustalla ole suurempia taka-ajatuksia. Tosin teollisuusliitto antoi yhdelle puujalostusalan firmalle lakkovaroituksen, kun neuvotteluissa ei ole päästy sopuun.

... Teollisuusliitto on tänään jättänyt lakkovaroituksen Pölkky Oy:lle. Lakkovaroitus koskee yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluita.

Lisäksi teollisuusliitto ja PRO ovat kertoneet uusista lakonuhista ajalle 24.-28.2.

 

[antti-x]

Tosin teollisuusliitto antoi yhdelle puujalostusalan firmalle lakkovaroituksen, kun neuvotteluissa ei ole päästy sopuun.

Pölkky Oy:n kuvio onkin jännä kun ilmeisesti suomalaiset myyjät eivät antaneet ihan oikeaa kuvaa firmasta itävaltalaisille ostajille. Uusi omistaja saattaa sinä tilanteessa olla vähän happamana ajatellen palkankorotuksia. Hyvässä lykyssä entiset omistajat ovat antaneet työvoimallekin katteettomia lupauksia.

 

[Paapaa]

Onko tullut mitään tietoa ulos mitä työnantajapuoli on tarjonnut?

Ei taida olla, mutta HS kirjoittaa vertailuna siitä, millaisia yrityskohtaisia sopimuksia metsäteollisuudessa solmittiin 2024. UPM:n sopimuksissa palkat nousivat alle puolet siitä, mitä SAK vaatii. Eli luokkaa alle 5% kahdessa vuodessa:

Yrityskohtaiset sopimukset pidetään piilossa, mutta esimerkiksi UPM teki Helsingin Sanomien tietojen mukaan viime keväänä kaksivuotiset sopimukset, joissa palkankorotukset ovat korkeintaan puolet SAK:n nyt vaatimasta yhteislinjasta.

Pääkirjoitus | Työtaisteluissa odotellaan vahvistuksia satamista

Muun muassa teknologiateollisuudessa työmarkkinoiden tunnelmat kuumenevat ja vaatimukset ovat kovia, mutta metsäteollisuudessa on kaikessa hiljaisuudessa edetty yrityskohtaisiin – ja maltillisiin – sopimuksiin.

www.hs.fi

Ja vuodesta 2021?

Tuossa siis implikoitiin, etteivät reaaliansiot nouse palkankorotusten voimasta ikinä. Niin kyllä ne nousevat. Nousivat vuodesta 2017 vuoteen 2021 palkankorotusten ansiosta, sitten tuli erään venäläisen sekopään tempaus, joka mullisti esim. koko Euroopan energiamarkkinat, mikä laski reaaliansioita. Sen jälkeen vuodesta 2023 reaaliansiot ovat taas nousseet palkankorotusten ansiosta.

Reaaliansioindeksi on ollut pääosin nousussa ainakin vuodesta 2005 lähtien, joten koskan inflaatiokin on ollut positiivinen, niin väite että vain kulut nousevsat ja palkka ei, on aika hassu. Voi toki päteä yksittäiselle henkilölle joka on valinnut työpaikkansa todella huonosti, mutta ei päde yleisemmin. Inflaatio on ollut joitain yksittäisiä kuukausia lukuunottamatta positiivinen pitkälti koko 2000-luvun, joten kun reaaliansiot nousevat, voidaan sanoa että se johtuu palkan nousemisesta, eikä hintojen laskusta. Venäjän hyökkäyssota oli hyvin poikkeuksellinen asia ja siinä katosi muutaman vuoden reaaliansion nousu monen ukrainalaisen hengen lisäksi.

 

[a-p]

Kyllähän viikonloppu arvokkaampaa aikaa on, mutta ei ehkä niin arvokasta kuin mitä sunnuntaivuorojen hinta nykyisellään on.

Työtyyväisyys voisi jopa parantua, jos sunnuntain iltavuoro ei olisi jossain työpaikoissa se kaikkien tavoittelema työviikon kruunu josta kinataan ja josta vertaillaan kuka saa milloinkin tehdä ja sitten kinastellaan kuin pikkulapset kun joku onkin muka saanut tehdä useammin sunnuntaivuoroja kuin joku toinen. Ja tämä siis sivustaseuraajan silmi, ne joiden viikko menee pilalle kun ei saa sunnuntain iltavuoroa on sitä mieltä, että sunnuntain hinta on juuri sopiva.

Miksi noista vuoroista pitää kinata? Työnantaja määrää vuorot ja työntekijä voi esittää toiveensa.

Oman työhistorian aikana on voinut esittää toiveet pysyä vakiyössä tai päivävuorossa. Viikonloput kuuluvat työtehtäviin ja niitä viikonloppuja tekevät jokaikinen, ellei asiasta ole erikseen sovittu työnantajan kanssa ja asia on perusteltu.

Yövuoroja ei tarvitse tehdä, vaan sinne menee vapaaehtoiset.

 

[samiv]

Miksi noista vuoroista pitää kinata? Työnantaja määrää vuorot ja työntekijä voi esittää toiveensa.

Sanopa se.

Mutta koska sunnuntait on halutuimpia vuoroja niin sitten niistä syntyy sitä lapsellista draamaa kun joidenkin mielestä esimies suosii henkilöä x (ja joskus suosiikin) ja toisen mielestä joku "huijaa" kun sillä on kaikki sunnuntait toiveena jen

Typerää.

Oman työhistorian aikana on voinut esittää toiveet pysyä vakiyössä tai päivävuorossa. Viikonloput kuuluvat työtehtäviin ja niitä viikonloppuja tekevät jokaikinen, ellei asiasta ole erikseen sovittu työnantajan kanssa ja asia on perusteltu.

Jos teillä ei ole draamaa niin sehän on vain hyvä, mutta monilla aloilla (varsinkin naisvaltaiset, kuten hoitotyöt) tuota draamaa on.

Jostain syystä tuplavuorot ei aiheuta samanlaista draamaa, vaikka niissäkin oikein kikkailtuna saa jopa enemmän palkkaa (tai oikaestaan palkallista vapaata ja palkkaa), koska osuvat vielä yleensä yksiin erilaista hälytyskorvausten jne. kanssa.

 

[GuntherPrien]

Sovittelijan ehdotus uudeksi sopimukseksi on hylätty työntekijä puolen toimesta.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kertoi, että ehdotuksessa sopimuskausi olisi ollut kolme vuotta ja palkkoja olisi korotettu yhteensä noin 7 prosenttia. Ensimmäisenä vuotena palkkoja olisi korotettu 2 prosenttia ja toisena sekä kolmantena vuotena 2,5 prosenttia.

Kaikille työntekijöiden palkkoja olisi kolmen vuoden aikana korotettu yleiskorotuksilla 5,2 prosenttia. Lisäksi yrityksissä olisi paikallisesti kolmen vuoden aikana jaettu 1,8 prosentin korotukset.

Pakko ihmetellä missä haavemaailmassa sovittelija on ollut, jos on edes jollakin tasolla odottanut että ehdotuksella olisi hyväksytyksi tulemisen mahdollisuutta.

 

[Paapaa]

Pakko ihmetellä missä haavemaailmassa sovittelija on ollut, jos on edes jollakin tasolla odottanut että ehdotuksella olisi hyväksytyksi tulemisen mahdollisuutta.

Mikä siis on se alin taso, jolla olisi mahdollisuus tulla hyväksytyksi?

 

[antti-x]

Sovittelijan ehdotus uudeksi sopimukseksi on hylätty työntekijä puolen toimesta.



Pakko ihmetellä missä haavemaailmassa sovittelija on ollut, jos on edes jollakin tasolla odottanut että ehdotuksella olisi hyväksytyksi tulemisen mahdollisuutta.

Täytyy sanoa että tuo tasan kaksi tälle vuodelle samalla kun SAK on ilmoittanut 10% 2 vuodelle tavoitteesta tuntuu aika mahdotomalta. Voisi kuvitella että 8% 3 vuoden aikana on aika lähellä lopullista tulosta esim 3+2,5+2,5 tyylisesti. Sen enempään ei työnantajapuoli varmaan taivu millään.

 

[samsungaaja]

Täytyy sanoa että tuo tasan kaksi tälle vuodelle samalla kun SAK on ilmoittanut 10% 2 vuodelle tavoitteesta tuntuu aika mahdotomalta. Voisi kuvitella että 8% 3 vuoden aikana on aika lähellä lopullista tulosta esim 3+2,5+2,5 tyylisesti. Sen enempään ei työnantajapuoli varmaan taivu millään.

Hupijuttuja kyllä nämä yleiskorotukset ja kertoo Suomen absoluuttisen tason kun 10 % kahdelle vuodelle on mahdoton asia. En ihmettelisi vaikka ne työntekijän hilut olisi jo sovittu mutta käydään kierrokset läpi (ja kierroksilla) näön vuoksi.

 

[GuntherPrien]

Mikä siis on se alin taso, jolla olisi mahdollisuus tulla hyväksytyksi?

Itselleni olisi kelvannut 6-7% kahdelle vuodelle.

– Palkankorotusten taso sovintoehdotuksessa on liian matala. Sovintoehdotuksessa kahdelle ensimmäiselle vuodelle esitetyt, yhteensä 4,5 prosentin palkankorotukset eivät ole hyväksyttävällä tasolla. Yleiskorotuksiin esitetty 3,3 prosentin palkankorotus kahdelle vuodelle on tasoltaan niin matala, että oli heti sovintoehdotuksen antamisen jälkeen selvää, ettei ehdotuksella ole edellytyksiä tulla hyväksytyksi, Aalto toteaa.

Sovintoehdotuksessa esitettiin yhteensä seitsemän prosentin palkankorotuksia kolmelle vuodelle. Tästä 5,2 prosenttia olisi ollut yleiskorotuksia.

– Kuten olemme aiemmin kertoneet julkisuuteen, Teollisuusliitto on tehnyt syksyn ja talven aikana yli viisikymmentä yrityskohtaista työehtosopimusta mekaaniseen metsäteollisuuteen, joissa kustannusvaikutus kahdelle vuodelle on seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä, Aalto huomauttaa.

Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisuksi - Teollisuusliitto

Teollisuusliiton hallitus on yksimielisesti hylännyt valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden

www.teollisuusliitto.fi

Työnantajapuolen tiedote sopimusehdotuksen hylkäämisestä ja tarjotusta palkankorotuksista.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry olisi hyväksynyt valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden työriitaan. Teollisuusliitto hylkäsi esityksen, joten teknologiateollisuudessa alkaa lakko maanantaina 10. helmikuuta.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara jätti lauantaina 8. helmikuuta sovintoehdotuksen, johon osapuolet vastasivat sunnuntaina kello 18.00. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n hallitus hyväksyi esityksen pitkän keskustelun jälkeen, mutta Teollisuusliitto hylkäsi sen.

Näin ollen teknologiateollisuudessa alkaa lakko sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Teollisuusliitto on jättänyt teknologiateollisuuteen aiemmin toteutuneiden lakkojen jatkoksi kolme lakkovaroitusta, lakot on tarkoitus järjestää 10.–14., 17.–21. ja 24.–28. helmikuuta. Lisäksi Teollisuusliitto on ilmoittanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta, joka alkoi 13. tammikuuta ja päättyy sunnuntaina 2. maaliskuuta kello 24.00. Työriidan sovittelua jatketaan keskiviikkona 12. helmikuuta.

– Sovintoesityksen kustannustaso tuo mukanaan riskin kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä, mutta työmarkkinoiden vaikea tilanne huomioiden päätimme pitkän pohdinnan jälkeen hyväksyä ehdotuksen. Ostovoimaa sovintoesityksen taso sen sijaan olisi parantanut merkittävästi, joten Teollisuusliiton päätös on iso pettymys, toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo.

Osapuolet aloittivat neuvottelut uudeksi työehtosopimukseksi syyskuun puolivälissä ja työehtokiistan sovittelu aloitettiin marraskuussa.

– Perinteisesti neuvottelupöydässä on haettu palkkaratkaisua tasolta, joka lisää palkansaajien ostovoimaa ja turvaa kustannuskilpailukykyä. Nyt ammattiliitot ovat yrittäneet pakottaa meidät hyväksymään ratkaisun, joka heikentäisi vientiyritysten ja työllisyyden jo valmiiksi huolestuttavaa tilaa entisestään.

Sovintoehdotus sisälsi kolmivuotisen palkkaratkaisun

Sovintoehdotus sisälsi kolmivuotisen palkkaratkaisun. Ehdotuksen mukaan palkantarkistuksista olisi sovittu kunakin sopimusvuonna ensisijaisesti paikallisesti. Jos paikallista palkkaratkaisua ei olisi syntynyt, palkkoja olisi tarkistettu ns. perälaudan mukaisesti.

Sovintoehdotuksen mukaan palkantarkistusten perälauta olisi koostunut yleiskorotuksesta sekä yritys- tai työpaikkakohtaisesta erästä.

• Perälaudan mukaan työntekijöille olisi viimeistään 1.4.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta tarkistettu palkkoja 1,5 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,5 prosentin yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä, jonka työnantaja olisi jakanut liittojen ohjeistuksen mukaisesti.
• Toisena sopimusvuonna palkkoja olisi korotettu perälaudan mukaan 1,8 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,7 prosentin suuruisella yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä viimeistään 1.3.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yritys- ja työpaikkakohtainen erä olisi jaettu liittojen ohjeistuksen mukaisesti.
• Kolmantena sopimusvuonna palkkoja olisi korotettu perälaudan mukaan 1,9 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,6 prosentin suuruisella yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä viimeistään 1.3.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yritys- ja työpaikkakohtainen erä olisi jaettu liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Esitys sisälsi irtisanomismahdollisuuden kolmannen vuoden osalta. Osapuolet olisivat arvioineet talouden ja työllisyyden näkymiä teknologiateollisuudessa elokuun lopussa 2026. Tehdyn arvion perusteella kummallakin osapuolella olisi ollut mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään jo 30.11.2026

Lisäksi teknologiateollisuus on julkaissut sivuillaan sovintoehdotuksen.


Paikallisesta osuudesta.

Paikallisen erän jakamisesta päätetään työpaikalla neuvotteluissa, jotka käydään luottamusmiehen ja työnantajan edustajien kesken. Pasi Heikkisen mukaan suurin osa korotuksista päätyy oikeille ihmisille. Usein työpaikalla on kuitenkin henkilöitä, jotka olisivat luottamusmiehen mielestä ansainneet ylimääräisen palkankorotuksen, mutta eivät sitä saa.

– He ovat jostain selittämättömästä syystä palkkakuopassa keskipalkkoihin nähden, mutta jostain syystä korotus ei vain osu näille henkilöille. Joskus taustalla saattavat vaikuttaa esimerkiksi henkilökemiaan liittyvät kysymykset ja muita asioita, joita ei välttämättä tunnisteta, Heikkinen sanoo.

Ilosen mukaan paikallista erää perustellaan usein sillä, että sen avulla ihmisiä voidaan nostaa palkkakuopasta. Hän muistuttaa palkkakuoppien kuitenkin olevan yritysten oman palkkapolitiikan luomia.

– Kun olemme kokeilleet antaa yrityksille enemmän valtaa päättää korotuksista, ne eivät olekaan menneet palkkakuoppien täyttämiseen, vaan johonkin muualle, Ilonen sanoo.

Oman palkan puolesta kannattaa taistella | Ammattiliitto Pro

Kun palkkaratkaisun yrityskohtaiset erät valuvat harvoilla ja valituille, on yleiskorotus monelle toimihenkilölle ainoa keino parantaa omaa ostovoimaa. Teknologiateollisuuden luottamusmiehet kertovat, miksi joukkovoima kannattaa.

proliitto.fi

 

[khyllä]

Itselleni olisi kelvannut 6-7% kahdelle vuodelle.

Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisuksi - Teollisuusliitto

Teollisuusliiton hallitus on yksimielisesti hylännyt valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden

www.teollisuusliitto.fi

Työnantajapuolen tiedote sopimusehdotuksen hylkäämisestä ja tarjotusta palkankorotuksista.

Lisäksi teknologiateollisuus on julkaissut sivuillaan sovintoehdotuksen.


Paikallisesta osuudesta.

Oman palkan puolesta kannattaa taistella | Ammattiliitto Pro

Kun palkkaratkaisun yrityskohtaiset erät valuvat harvoilla ja valituille, on yleiskorotus monelle toimihenkilölle ainoa keino parantaa omaa ostovoimaa. Teknologiateollisuuden luottamusmiehet kertovat, miksi joukkovoima kannattaa.

proliitto.fi

Kaikille vaan saman verran ei mitään paikallisia kikkailuja.

 

[Seese]

Mikä siis on se alin taso, jolla olisi mahdollisuus tulla hyväksytyksi?

Nuohan tarjoaa melkein jotain inflaatiota edeltäviä korotuksia ihan kuin mitään inflaatiota ei olisi ollutkaan. Tähän väliin pitäisi vähintään saada tuplakorotukset vanhaan normaaliin verrattuna eli jotain 7%.

 

[_epe_]

Tuolla sopparilla suurin osa olisi saanut 5,2% kolmelle vuodelle ja vaade oli10% 2 vuodelle tai tasamääräiset eurokorotukset. Aika kaukana ovat toisistaan.
Tulos varmaan jotain 8%/3v ja jotain ihme himmeleitä sekaan.

 

[3dfx]

Taas laskua vuoden takaisesta, vaikka niiin oltiin ajamassa kaikkien suomalaisten etua poliittisissa lakoissa . Pudotusta vajaat 1,3%. Kohta alittuu tällä tahdilla 500k raja. Tällä kertaa kaikkien kolmen AY-liiton jäsenmäärät laskivat vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä Akava ollut ainoa jäsenmäärää hitaasti nostava kattojärjestö.

Johtuiskohan deindustrialisaatiosta eli työntekijöiden siirtyminen johonkin palveluturhakealalle tai/ja lisäkouluttautumisesta jolloin luonnollisesti siirrytään akavan listoille. Tälle voi toki hurrata, mutta mun mielestäni se tilanne nyt ei kovin häävi ole.

 

[3dfx]

Työnantajajärjestöjen harmiksi reaaliansiotaso on noussut jo vuoden 2015 tasolle!

Täällä nyt on sen verran herraskansaista käyttäjää pääasiassa että tavallinen köyhä duunari on mille tahansa yritykselle pelkkä menoerä. Kunhan tuolla palkka-keskusteluketjussa vuosiansiot nousevat 20% vuodessa ja päälle vielä 15% bonarit. Alle 100ke vuodessa tienaava on luuseri ja hänen ei kannata siellä edes näyttäytyä

Tänne ketjuun jos kaupan kassa toivoisi että palkalla saisi edes saman 5 ruisleipää kuin vuonna 2015. Ei saa kun leipäpaketti maksaa joko 40% enemmän tai sieltä on poistettu 2 leipää, mutta hinta on pidetty samana

Se on sen kaupan kassan syy, että on niin tehoton että saa tyytyä 3 leipään. K-Kauppias ei ole tinkinyt omasta ansiotasostaan, ehkä sitten kun se viimeinenkin asiakas on kuollut nälkään eikä enää osta sitä kalliimpaa leipää.

Ihan niinkuin mustalaisen hevonen, juuri kun oppi olemaan syömättä niin otti ja meni kuolemaan

tai sitten ilmiö missä suomalainen kokee että hiton hyvin menee kun on varaa johonkin 300tkm ajettuun mersuun (uusiin paskimpiin malleihin ei ole) ja saanu 25 vuotisen asuntolainan jostain pankista ja aletaan öyhöttään liitoista ja äänestään "kovatulosena" kokoomusta kun maksetaan joku 15% ansiotuloveroa.

 

[3dfx]

Välillä reaalipalkka nousee, välillä laskee. Ja ihan oikein että palkka laskee jos tuottavuus laskee, vaikka inflaatio olisi positiivinen. Jos joku reaalipalkkataso ei ole juuri sulle kannattavaa verrattuna työttömyyteen, niin siitä sitten vain irtisanoutumaan. Mutta aika moni muu luultavasti valitsee silti työnteon ja pitää palkkaa kannattavana vaikka inflaatio hiukan olisikin nostanut hintoja.

Eli jos firmassa tehään jotain paskapäätöksiä ja tuottavuus laskee, on OK että lasketaan palkkoja. Mites jos firman tuottavuus menee miinukselle, pitäskö sillon työntekijän maksaa firmalle että saa olla töissä?

 

[3dfx]

Kyllä, työntekijäpuoli järjestää omaan tärkeysjärjestykseensä työpaikan/työolot ja vapaa-aikansa. Jos antaisin naapurini lainata omalla rahallani ostamaani autoa niin pitäisi olla aika selviö kummallekin osapuolelle että omistajana minun päätökseni ja aikatauluni menevät etusijalle sillä auto on minun oma. Näissä työmarkkinaneuvotteluissa on kuitenkin kyse eri asiasta, kun neuvotellaan alakohtaisista korotuksista. Palkkakustannusten noustessa ilman työnantajan suoraa vaikutusmahdollisuutta on aika selvää että niiden työnantajien on jollain tavalla reagoitava muuttuneeseen tilanteeseen - myyntitulot eivät ole kasvaneet mutta palkkakustannukset ovat.

No voisko karsia pääomatuloista tai pääomittaa firmaa? Nää on ihan yhtä valideja ratkaisuja.

Ihan oikeasti noita korotuksia vaaditaan käytännössä joka vuosi oltiin me nousukaudella tai taantumassa ja sitten vielä puhutaan vakavissaan 10% palkankorotuksista tajuamatta ihan selkeästi että se on vielä tota 10% korkeampi lisäkustannus työnantajille. Väitän että liian harva miettii kuinka paljon irtisanomisia ja lomautuksia se toteutuessaan voisi aiheuttaa. Silti tykätään aina vääntää kättä ja uhitella puolin ja toisin lakoilla ja irtisanomisilla joka kerta kun tessit on katkolla. Ihan kuin se ei riittäisi, lakoilla halutaan alkaa uhitella työnantajatahoja myös heti kun heistä riippumaton hallituspolitiikka ei ay-liikettä miellytä.

Tässä lähinnä nähdään että suomalaiset yritykset mieluummin lopettaa toimintoja kuin pyrkii keksimään keinoja palauttamaan tuottavuuttaan koronaa edeltäneelle tasolle. Mun mielestäni tää on suomen ongelma, ei pelkästään yksityisen sektorin vaan myös julkisen. Valitaan se laiskin tie ja mietitään että miks vuosi vuodelta menee surkeemmin kun kaikki lopettamista monimutkasempi on ihan voodoota.

Hyvä ja huono johtajuus tai omistajuus on subjektiivinen kysymys, mutta fakta on, että osakeyhtiön funktio on tuottaa rahaa omistajilleen. Ilman tunnesidosta työntekijöihin isomman osakeyhtiön omistajien on helpompi tehdä rationaalisia päätöksiä sijoituksensa tuottavuuden hyväksi. Sanoinkin aiemmin että työntekijän ja työnantajan suhdetta tulisi ajatella molemmin puolin myytävänä palveluna. Oli se sitten työntekijän ja työnantajan välinen työsuhde tai tilaajan ja alihankkijan välinen tilaus niin joka tapauksessa voi tulla yllätyksenä toisen osapuolen sopimukesta irtisanoutuminen tuntemattomista syistä ja jos kaikki munat on samassa korissa ja puskuria ei jatkoon ole niin tilanne tekee luonnollisesti kipeää.

Tämähän on puhtaasti ideologinen mielipide, esim. sidosryhmäteoriat on aika vahvasti tuota ajattelua vastaan. Noi ei ole mitään "faktoja", ja aika kaukana mistään reaalimaailman yrittämisestä. Joku Amazon tms. "acme" tason toimija voi tuota ideologiaa noudattaa, ykskään pienyrittäjä ei...mutta tietty tän ideologian maailmassa mitään pienyrittäjiä ei ole saati jotain edes vähän tasa-arvoista neuvottelu kumppania työntekijöillä, on vaan acme ja yksilöt sitte ottaa sieltä sen mitä se haluaa antaa.

 

[3dfx]

Omalla alallani toivon mahdollisimman monen yrityksen irtautuvan tesseistä että päästäisiin kohti kulttuuria jossa palkitaan työstä työn tuottavuuden ja suhdannevaihteluiden edellyttämällä tavalla eikä niin että oli tilanne mikä hyvänsä duunarin palkka nousee aina vaan ja aiheutetaan yt-kierre jossa pitää aina välillä potkia pois korkeapalkkaisia ja palkata vähän matalapalkkaisempia tilalle. Näkisin mielelläni kehityssuunnan, jossa suomalaiset aktivoituisivat perustamaan yrityksiä toiminimestä lähtien ja pitäisivät itse huolta toimeentulostaan eivätkä olisi tällaisia ay-mafian rahoittajia ja ruikuttajia.

Vähän ristiriitaisia vaatimuksia nämä. Pienyrittäjyys on ihan yhtä kriisissä mitä työntekijäpuolikin kun isot saa keskusjärjestöstään sanella miten pitäisi elellä ja töitä tehdä. Se "AY-mafia" on ollu se voima mikä on pystynyt tuota työnantajapuolen keskusjärjestöä vastaan neuvottelemaan, sulla ei yksilönä ole mitään sanottavaa olit sitte se pienyrittäjä, toiminimiyrittäjä tai työntekijä. Joten mikä intressi olisi perustella jotain toiminimiyrityksiä jos käytännössä olet jonkun isomman sanelemassa työsuhteessa ilman niitä liiton neuvottelemia turvia?

Nää utopiat on ihan yhtä puppua mitä jotkut vasemmistonki tasa-arvoutopiat, ei ne työnantajat ala yllättäen palkitsemaan hyvää hyvyyttään yhtään mistään tai kohtelemaan toiminimiyrittäjää paremmin kuin nytkään. Ja vielä vähemmin sillon jos työnantajilla on kaiki neuvotteluvoima ja voi sanoa että ota tes minimi (pienyrittäjälle ei edes sitä koska b2b suhde) tai lähe menemään, aina on toinen portin takana kuka suostuu.

 

[3dfx]

Reaaliansioindeksi on ollut pääosin nousussa ainakin vuodesta 2005 lähtien, joten koskan inflaatiokin on ollut positiivinen, niin väite että vain kulut nousevsat ja palkka ei, on aika hassu. Voi toki päteä yksittäiselle henkilölle joka on valinnut työpaikkansa todella huonosti, mutta ei päde yleisemmin. Inflaatio on ollut joitain yksittäisiä kuukausia lukuunottamatta positiivinen pitkälti koko 2000-luvun, joten kun reaaliansiot nousevat, voidaan sanoa että se johtuu palkan nousemisesta, eikä hintojen laskusta. Venäjän hyökkäyssota oli hyvin poikkeuksellinen asia ja siinä katosi muutaman vuoden reaaliansion nousu monen ukrainalaisen hengen lisäksi.

nyt taas on luettu vähän tilastoa ymmärtämättä siitä mitään. ei tuo päde edes henkilölle kuka ei satukkaan kuluttamaan jotain tilastokeskuksen määrittämää kulutuskoria, tämä kattaneekin n. 100% väestöstä, keskiverto ihmistä ei ole olemassa...ihan sama inflaatioon, ei sitäkään mitata millään personal price indexillä, mikä on henkilökohtaisella tasolla hintatason määrittävä asia. Tämmäsiä mukafiksuja tunnuslukuja voi toki esittää, mutta ne ei hirveemmin erottele edes alkeellisimmallakaan tasolla erilaisia ihmisryhmiä, joten niiden kanssa on oltava erityisen varovainen. Mitä järkeä on ympätä ylipäätään johonkin samaan reaaliansioindeksiin tes minimillä ja jollain lääkärin palkalla olevien ihmisten jollain tavalla keskimääräistettyjä ansioita ja verrata niitä johonkin tilastokeskuksen kulutuskoriin, vaikka tiedetään että kulutuksen koostumus on jo hyvä ja huonotuloisella täysin eri...kuten maalla ja kaupungissa asuvalla saati yksilötasolla. Ihan sama pätee tulojen kasvuunkin, niissäkin on ollu isoja eroja tuloittain, aloittain, alueittain jne. saati yksilöittäin, missä iso rooli on sillä millanen työpaikka sattuu kohdalle osumaan

Tää "muutaman vuoden" reaaliansion nousu mikä menetettiin taisi olla noin 15 vuoden reaaliansion nousun menetys, ihan sillä sunkin indeksillä mitattuna.

 

[KUK]

Sovittelijan ehdotus uudeksi sopimukseksi on hylätty työntekijä puolen toimesta.



Pakko ihmetellä missä haavemaailmassa sovittelija on ollut, jos on edes jollakin tasolla odottanut että ehdotuksella olisi hyväksytyksi tulemisen mahdollisuutta.

Valtakunnansovittelija - Valtakunnansovittelija - YJA

Katso tuolta sovittelijan historia, niin selviää kenen haavemaailmaa hän kannattaa.

 

[Sikatiiker]

No voisko karsia pääomatuloista tai pääomittaa firmaa? Nää on ihan yhtä valideja ratkaisuja.

Niin, kannattanee ehdottaa yrityksesi/työnantajasi omistajille tai alkaa konsultiksi. Ikään kuin talosi/autosi/muu omaisuudensuojasi, päätät omaisuudestasi itse lain raameissa ja laki on se mikä se on. Toki aina voi vaatia erilaista lainsäädäntöä, mutta en ainakaan lähtisi lisäämään sääntelyä suomalaiseen omaisuudensuojaan. Ammattiliittojen tehtävä oli ammoisina aikoina inhimillistää työoloja ja nyt he pyörittävät meillä jättimäistä asuntokuplabisnestä ja pysäyttävät viennin kun hallituspolitiikka ei heitä miellytä. Minusta on menty aivan liian pitkälle jo.

Tässä lähinnä nähdään että suomalaiset yritykset mieluummin lopettaa toimintoja kuin pyrkii keksimään keinoja palauttamaan tuottavuuttaan koronaa edeltäneelle tasolle. Mun mielestäni tää on suomen ongelma, ei pelkästään yksityisen sektorin vaan myös julkisen. Valitaan se laiskin tie ja mietitään että miks vuosi vuodelta menee surkeemmin kun kaikki lopettamista monimutkasempi on ihan voodoota.

Kuulostaa siltä että sinulla on ratkaisun avaimet käsissäsi, onnea matkaan kasvuyrityksesi kanssa. Ei taida paljoa kilpailu tulla haittaamaan kommenttisi perusteella.

Tämähän on puhtaasti ideologinen mielipide, esim. sidosryhmäteoriat on aika vahvasti tuota ajattelua vastaan. Noi ei ole mitään "faktoja", ja aika kaukana mistään reaalimaailman yrittämisestä. Joku Amazon tms. "acme" tason toimija voi tuota ideologiaa noudattaa, ykskään pienyrittäjä ei...mutta tietty tän ideologian maailmassa mitään pienyrittäjiä ei ole saati jotain edes vähän tasa-arvoista neuvottelu kumppania työntekijöillä, on vaan acme ja yksilöt sitte ottaa sieltä sen mitä se haluaa antaa.

Hmm, nyt en saa ajatuksenjuoksustasi kiinni mikä o ideologinen mielipide? Pienyrittäjillähän tämä asetelma vasta päteekin kun ei ole mitään työsopparin kaltaista turvaverkkoa vaan heidän toimeentulonsa on kiinni tästä mallista jossa toinen on työn tilaaja ja toinen tarjoaja.

Työsuhteeseen kun asennoituu vähän samoin eikä koko työuran mittaisena loppusijoituspaikkana johon on oikeus ilman ehtoja niin ollaan vähän lähempänä realistista kahdenvälistä kanssakäymistä työntekijän ja työnantajan välillä jossa huomioidaan kummankin intressit. Ei se työntekijäpuoli ole sen auliimpi pyyteetön auttaja kuin työnantajapuoli jonka parjaamiseen sinä tässä keskityt yksipuolisesti. Edelleen se työntekijä monesti menee yritykseen palkansaajaksi, hankkii yrityksen rahoilla ammattitaitonsa ja vie sen muualle jossa maksetaan paremmin tai tarjotaan kivemmat työedut.

Vähän ristiriitaisia vaatimuksia nämä. Pienyrittäjyys on ihan yhtä kriisissä mitä työntekijäpuolikin kun isot saa keskusjärjestöstään sanella miten pitäisi elellä ja töitä tehdä. Se "AY-mafia" on ollu se voima mikä on pystynyt tuota työnantajapuolen keskusjärjestöä vastaan neuvottelemaan, sulla ei yksilönä ole mitään sanottavaa olit sitte se pienyrittäjä, toiminimiyrittäjä tai työntekijä. Joten mikä intressi olisi perustella jotain toiminimiyrityksiä jos käytännössä olet jonkun isomman sanelemassa työsuhteessa ilman niitä liiton neuvottelemia turvia?

Nyt sun pakka alkaa hajota vähän, en ole missään vaiheessa sanonut että työsuhteiden purkaminen ja työntekijöiden muuttaminen pienyrittäjiksi on konkreettinen malli jota tukisin. Sanoin että työsuhdetta (työntekijä, työnantaja, työsopimus) tulisi välillä ajatella samanlaisena kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutussuhteena kuin toimeksiantoa (yrittäjä esim. urakoitsija, tilaaja, urakkasopimus tmsv). Ota palkkatyösi ajatusleikkinä sinä=yrittäjä ja työnantajasi=asiakas, voit havahtua havaintoon siitä miten työnantaja mahdollistaa työsi ja työntekijänä mahdollistat työnantajalle työn toteutuksen. Tässä yritin tuoda esiin vähän erilaista näkemystä työnantajapuolesta, kuin orjuuttaja ja riistäjä. Olet kantasi muodostanut etkä sitä ole kommenttisi perusteella valmis uudelleen tarkastelemaan joten et nyt ollut ihan otollista kohdeyleisöä tälle näkemykselle.

Äsken puhuttiin vielä osinkotuloista, työntekijöiden vähentämisestä yms ja nämä ei nyt kyllä koske mitenkään toiminimiyrittäjiä ja muutenkaan pienyrittäjiä ihan hirveästi.

 

[3dfx]

Niin, kannattanee ehdottaa yrityksesi/työnantajasi omistajille tai alkaa konsultiksi. Ikään kuin talosi/autosi/muu omaisuudensuojasi, päätät omaisuudestasi itse lain raameissa ja laki on se mikä se on. Toki aina voi vaatia erilaista lainsäädäntöä, mutta en ainakaan lähtisi lisäämään sääntelyä suomalaiseen omaisuudensuojaan. Ammattiliittojen tehtävä oli ammoisina aikoina inhimillistää työoloja ja nyt he pyörittävät meillä jättimäistä asuntokuplabisnestä ja pysäyttävät viennin kun hallituspolitiikka ei heitä miellytä. Minusta on menty aivan liian pitkälle jo.

Erilaisia velvoitteita voidaan laittaa esim. osingonmaksun suhteen. Mulla on velvoitteita omaisuuttani kohtaan, ei ne ole mikään omaisuudensuoja kysymys. Mua vaan kovin ärsyttää veronmaksajana se tilanne, että esimerkiks virherekryt, paskat päätökset ja vähän kaikki halutaan maksattaa veronmaksajilla tuuppaamalla huonossa kohtaa porukkaa YT- neuvotteluissa ulos sen sijaan että sitä omistajaa vastuutettaisiin. Mut suomi on täynnä ilosta veronmaksajaa, joten ilmeisesti heille jees juttua.

Ammattiliitot teki ennen Tupo sopimuksia eli ihan velvotti sopimuksiin myös sen hallituksen. Mitään uutta tuossa ei siis ole, että ammattiliitto yrittää vaikuttaa harjuutettavaan politiikkaan, kuten myös työnantajapuolikin. Ennen oli toki tuollainen edes jokseenkin tolkullinen raami missä näitä asioita sopia, nykysin ei ole kun työnantajapuolella on jotkut ihan omat viritelmät mitkä sitten kaikkien muiden pitäisi vaan hyväksyä.

Kuulostaa siltä että sinulla on ratkaisun avaimet käsissäsi, onnea matkaan kasvuyrityksesi kanssa. Ei taida paljoa kilpailu tulla haittaamaan kommenttisi perusteella.

Vaikea ymmärtää mihin tämä liittyy, varmaan jokanen kuka on ollu vaikka suomalaisessa tehtaassa töissä näkee että niissä hassataan rahaa.

Hmm, nyt en saa ajatuksenjuoksustasi kiinni mikä o ideologinen mielipide? Pienyrittäjillähän tämä asetelma vasta päteekin kun ei ole mitään työsopparin kaltaista turvaverkkoa vaan heidän toimeentulonsa on kiinni tästä mallista jossa toinen on työn tilaaja ja toinen tarjoaja.

Työsuhteeseen kun asennoituu vähän samoin eikä koko työuran mittaisena loppusijoituspaikkana johon on oikeus ilman ehtoja niin ollaan vähän lähempänä realistista kahdenvälistä kanssakäymistä työntekijän ja työnantajan välillä jossa huomioidaan kummankin intressit. Ei se työntekijäpuoli ole sen auliimpi pyyteetön auttaja kuin työnantajapuoli jonka parjaamiseen sinä tässä keskityt yksipuolisesti. Edelleen se työntekijä monesti menee yritykseen palkansaajaksi, hankkii yrityksen rahoilla ammattitaitonsa ja vie sen muualle jossa maksetaan paremmin tai tarjotaan kivemmat työedut.

No tämä on ideologinen mielipide. Työsuhdetta ja yrityksen toimintaa voi havannoida aika monesta ideologisesta kantista, mistä sun on nyt yksi. Toi vaan ei toimi yhtään missään pienyrittäjyydessäkään, jää niinsanotusti naru vetävän käteen jos niistä sidosryhmistä ei pidä huolta. Vittuuntunut työntekijä on aivan saatanan kallis pienyrittäjälle, kuten vittuuntunut asiakas, vittuuntuneet virkamiehet jne. tommoset "yrittäjän ainoa tehtävä on tuottaa omistajalleen rahaa"- jutut on vaan aika kaukaa haettua muun kuin jonkun jättiyhtiön tapauksessa, ja sillekkin on hyvä asettaa lainsäädännöllisiä velvoitteita.

Sanoin että työsuhdetta (työntekijä, työnantaja, työsopimus) tulisi välillä ajatella samanlaisena kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutussuhteena kuin toimeksiantoa (yrittäjä esim. urakoitsija, tilaaja, urakkasopimus tmsv). Ota palkkatyösi ajatusleikkinä sinä=yrittäjä ja työnantajasi=asiakas, voit havahtua havaintoon siitä miten työnantaja mahdollistaa työsi ja työntekijänä mahdollistat työnantajalle työn toteutuksen. Tässä yritin tuoda esiin vähän erilaista näkemystä työnantajapuolesta, kuin orjuuttaja ja riistäjä. Olet kantasi muodostanut etkä sitä ole kommenttisi perusteella valmis uudelleen tarkastelemaan joten et nyt ollut ihan otollista kohdeyleisöä tälle näkemykselle.

Joo, mutkun se työntekijä ja työnantaja kuten joku pienyrittäjä ja isompi firma ei ole tasa-arvoisia neuvotteluosapuolia. Ja se osapuoli riistää kummalle se mahdollistetaan, eli se isompi. Pienyrittäjyys on yleensä työsuhteessa olemista ilman työsuhteen tuomia etuja, tossakin vaikka toiminimiyrittäjä kuten joku yksittäinen työntekijä ilman liittoa on aika surkeassa tilanteessa jos pitää lähteä riitelemään jonkun monikansallisen yhtiön kanssa.

Toi on sitä unelmahöttöä, mille en ole kohdeyleisöä.

 

[Heimolainen]

Erilaisia velvoitteita voidaan laittaa esim. osingonmaksun suhteen. Mulla on velvoitteita omaisuuttani kohtaan, ei ne ole mikään omaisuudensuoja kysymys. Mua vaan kovin ärsyttää veronmaksajana se tilanne, että esimerkiks virherekryt, paskat päätökset ja vähän kaikki halutaan maksattaa veronmaksajilla tuuppaamalla huonossa kohtaa porukkaa YT- neuvotteluissa ulos sen sijaan että sitä omistajaa vastuutettaisiin. Mut suomi on täynnä ilosta veronmaksajaa, joten ilmeisesti heille jees juttua.

Miten se ei ole omistajan vastuuttamista, että hän joutuu skaalaamaan toimintaa alas, kun on tehnyt huonoja ratkaisuja? Työntekijät on osa skaalausta. Jos on huono markkinatilanne tai yritys ei kykene mukautumaan muuttuvaan maailmaan, sen on pakko supistaa toimia, koska se ei kykene rahoittamaan entisiä. Eikä ole mitään järkeä pitää osastoja palkattuna, joiden työlle ei ole asiakasta. Mutta miten tässä ei omistajaa vastuuteta? Sen omistusten arvo ottaa suoraa tuosta osumaa. Mutta ei sillä ole mitään velvollisuutta pitää sitä väkeä palkkalistoilla. Ei vaikka firmalla menisi sairaan hyvin, mutta se lopettaa jonkun osan, koska nykyisellään sille toiminnalle ei enää ole markkinaa.

hankala nähdä, että tämä olisi mitenkään veronmaksajalla maksattamista.

 

[Sikatiiker]

Erilaisia velvoitteita voidaan laittaa esim. osingonmaksun suhteen. Mulla on velvoitteita omaisuuttani kohtaan, ei ne ole mikään omaisuudensuoja kysymys. Mua vaan kovin ärsyttää veronmaksajana se tilanne, että esimerkiks virherekryt, paskat päätökset ja vähän kaikki halutaan maksattaa veronmaksajilla tuuppaamalla huonossa kohtaa porukkaa YT- neuvotteluissa ulos sen sijaan että sitä omistajaa vastuutettaisiin. Mut suomi on täynnä ilosta veronmaksajaa, joten ilmeisesti heille jees juttua.

Moraalisesta näkökulmasta ymmärrän että tämä on keskustelunaihe, sitä en ihan sulata edelleenkään että haluaisit yrittäjälle lisätä vastuuta työntekijöiden työsuhteista. Edelleen rinnastaisin tämän muuhun omaisuuteen: omistaessasi sijoitusasuntoja sijoitustesi mennessä tappiollisiksi ja sinun joutuessa taloudelliseen ahdinkoon et saisi myydä niitä sijoitusasuntoja jäädäksesi plussalle vaan sinun tulisi pitää huonosta suhdanteesta tai virhesijoituksesta huolimatta siksi että voit tarjota vuokralaisille edelleen asunnot omalla kustannuksellasi.

No tämä on ideologinen mielipide. Työsuhdetta ja yrityksen toimintaa voi havannoida aika monesta ideologisesta kantista, mistä sun on nyt yksi. Toi vaan ei toimi yhtään missään pienyrittäjyydessäkään, jää niinsanotusti naru vetävän käteen jos niistä sidosryhmistä ei pidä huolta. Vittuuntunut työntekijä on aivan saatanan kallis pienyrittäjälle, kuten vittuuntunut asiakas, vittuuntuneet virkamiehet jne. tommoset "yrittäjän ainoa tehtävä on tuottaa omistajalleen rahaa"- jutut on vaan aika kaukaa haettua muun kuin jonkun jättiyhtiön tapauksessa, ja sillekkin on hyvä asettaa lainsäädännöllisiä velvoitteita.

Osakeyhtiön tehtävä tuottaa omistajilleen voittoa on lakiin kirjattu. Eli ei se ole mikään ideologinen mielipide vaan juridinen fakta, ks. 5§. Ihmettelinkin miksi vedit pienyrittäjät tuohon lainaukseeni vastatessasi, mutta olinkin käsittänyt väärin mihin viittasit.

Me ollaan nyt puhuttu näissä lainauksissamme työsuhteesta, irtisanomisista, YT-neuvotteluista, osakeyhtiölaista, pienyrittäjyydestä ja nyt tipuin taas kärryiltä - täsmennätkö mihin tämä vittuuntunut työntekijä/asiakas/virkamies nyt liittyi?

Joo, mutkun se työntekijä ja työnantaja kuten joku pienyrittäjä ja isompi firma ei ole tasa-arvoisia neuvotteluosapuolia. Ja se osapuoli riistää kummalle se mahdollistetaan, eli se isompi. Pienyrittäjyys on yleensä työsuhteessa olemista ilman työsuhteen tuomia etuja, tossakin vaikka toiminimiyrittäjä kuten joku yksittäinen työntekijä ilman liittoa on aika surkeassa tilanteessa jos pitää lähteä riitelemään jonkun monikansallisen yhtiön kanssa.

Toi on sitä unelmahöttöä, mille en ole kohdeyleisöä.

Kyllä sille on kohdeyleisöä, onhan Suomessa vaikka kuinka paljon toiminimiyrittäjiä esim. partureissa ja kampaamoissa on huomattu jo vuosikymmeniä sitten että on taloudellisesti hyvin kannattamatonta palkata parturi/kampaaja vaan se kannattaa ottaa yrittäjänä vuokratuolille ja tämä on alalla yleisin tapa hankkia niitä hiustenleikkaajia sinne tavallisen työsuhteen sijaan.

Ei ole ymmärryksessäni vikaa, totta kai minä sen ymmärrän ettei siinä olla tasa-arvoisia neuvotteluosapuolia ja että tällaisesta toimeksiannosta/urakkamallista puuttuu työsuhteen tuomia etuja. Silti rakennusalalla ja monella muulla tekniikan alalla pienetkin yritykset tekevät urakoita sekä toimeksiantoja omasta halustaan. Putkareita, sähkäreitä, timpureita, konsultteja, myyjiä on vaikka kuinka paljon jotka eivät ole työsuhteessa vaan tarjoavat palvelujaan yrittäjinä. He eivät saa näitä työsuhteen tuomia työnantajan kustantamia etuja asiakkailtaan vaan yrittäjinä järjestävät ne itse itselleen.

Toistan vielä sellaisen pointtini, etten ole missään vaiheessa yrittänyt syöttää sinulle tai kenellekään muulle mallia jossa työsuhteet korvattaisiin toiminimiyrittäjillä vaan sanoin että palkansaajana työsuhteeseen voisi suhtautua ikään kuin tällaisena kuviona jossa myyt palveluasi työnantajallesi ja silti nauttia sen työsuhteen eduista. Pointti tämän takana oli, että aina tulee niitä virherekryjä ja huonoja päätöksiä, huonoja suhdanteita ja muita syitä joista työsuhteita aloitetaan ja lopetetaan - ihan samoin kuin yritysten välisiä asiakkuuksia.

Alkaa tuntua turhalta vastailla kun selitän samaa pointtiani jo kolmatta kertaa ja niistäkin kolmesta toista kertaa samalle keskustelijalle.

 

[3dfx]

Moraalisesta näkökulmasta ymmärrän että tämä on keskustelunaihe, sitä en ihan sulata edelleenkään että haluaisit yrittäjälle lisätä vastuuta työntekijöiden työsuhteista. Edelleen rinnastaisin tämän muuhun omaisuuteen: omistaessasi sijoitusasuntoja sijoitustesi mennessä tappiollisiksi ja sinun joutuessa taloudelliseen ahdinkoon et saisi myydä niitä sijoitusasuntoja jäädäksesi plussalle vaan sinun tulisi pitää huonosta suhdanteesta tai virhesijoituksesta huolimatta siksi että voit tarjota vuokralaisille edelleen asunnot omalla kustannuksellasi.

Enemmän kääntyy siihen, että huonoa vuokralaista ei voi vaan heittää tosta noin vaan pellolle. Mun mielestäni suomessa saisi olla suurempaa sitoutumista työntekijöiden osalta firmaan sekä firmojen osalta työntekijöihin, ja mietintää miten näillä resursseilla saataisiin parempaa. Nykysin tuntuu menevän niin että työntekijöitä rekrytään täysillä liikaa kun menee kovaa ja huonoina aikoina niitä ajetaan valtavat määrät pihalle. Tämä ei ole mitenkään järkevää.

Osakeyhtiön tehtävä tuottaa omistajilleen voittoa on lakiin kirjattu. Eli ei se ole mikään ideologinen mielipide vaan juridinen fakta, ks. 5§. Ihmettelinkin miksi vedit pienyrittäjät tuohon lainaukseeni vastatessasi, mutta olinkin käsittänyt väärin mihin viittasit.

Me ollaan nyt puhuttu näissä lainauksissamme työsuhteesta, irtisanomisista, YT-neuvotteluista, osakeyhtiölaista, pienyrittäjyydestä ja nyt tipuin taas kärryiltä - täsmennätkö mihin tämä vittuuntunut työntekijä/asiakas/virkamies nyt liittyi?

Ei tuokaan noin yksioikoinen lainkohta ole.

Tuo liittyi ihan siihen että yrittäjän todellisuudessa on pakko ottaa huomioon sidosryhmiä, sanoi laki mitä tahansa. Ei pitäisi olla noin ihmeellistä jos on edes vähänkään lähellä ollut yrittämistä.

Toistan vielä sellaisen pointtini, etten ole missään vaiheessa yrittänyt syöttää sinulle tai kenellekään muulle mallia jossa työsuhteet korvattaisiin toiminimiyrittäjillä vaan sanoin että palkansaajana työsuhteeseen voisi suhtautua ikään kuin tällaisena kuviona jossa myyt palveluasi työnantajallesi ja silti nauttia sen työsuhteen eduista. Pointti tämän takana oli, että aina tulee niitä virherekryjä ja huonoja päätöksiä, huonoja suhdanteita ja muita syitä joista työsuhteita aloitetaan ja lopetetaan - ihan samoin kuin yritysten välisiä asiakkuuksia.

No toi pointti ei vaan toimi ja on sitä unelmahöttöä ellei ole tasa-arvoisia neuvottelijoita mitä yksittäinen työntekijä ja työnantaja ei ole.

Silti rakennusalalla ja monella muulla tekniikan alalla pienetkin yritykset tekevät urakoita sekä toimeksiantoja omasta halustaan. Putkareita, sähkäreitä, timpureita, konsultteja, myyjiä on vaikka kuinka paljon jotka eivät ole työsuhteessa vaan tarjoavat palvelujaan yrittäjinä. He eivät saa näitä työsuhteen tuomia työnantajan kustantamia etuja asiakkailtaan vaan yrittäjinä järjestävät ne itse itselleen.

"Omasta halustaan" on aika vahva ilmaus. Moni tekee puolipakotettuna ja yrittää vaan sopeutua, ja on helisemässä kun joku iso asiakas sanookin ettei me makseta laskuja, sorry. Työntekijä voi tossa kohtaa sanoa että jäänpä kotiin, yrittäjällä on vähän kusisempi tilanne.

 

[Sikatiiker]

Enemmän kääntyy siihen, että huonoa vuokralaista ei voi vaan heittää tosta noin vaan pellolle. Mun mielestäni suomessa saisi olla suurempaa sitoutumista työntekijöiden osalta firmaan sekä firmojen osalta työntekijöihin, ja mietintää miten näillä resursseilla saataisiin parempaa. Nykysin tuntuu menevän niin että työntekijöitä rekrytään täysillä liikaa kun menee kovaa ja huonoina aikoina niitä ajetaan valtavat määrät pihalle. Tämä ei ole mitenkään järkevää.

Ei tuokaan noin yksioikoinen lainkohta ole.

Tuo liittyi ihan siihen että yrittäjän todellisuudessa on pakko ottaa huomioon sidosryhmiä, sanoi laki mitä tahansa. Ei pitäisi olla noin ihmeellistä jos on edes vähänkään lähellä ollut yrittämistä.

No toi pointti ei vaan toimi ja on sitä unelmahöttöä ellei ole tasa-arvoisia neuvottelijoita mitä yksittäinen työntekijä ja työnantaja ei ole.

"Omasta halustaan" on aika vahva ilmaus. Moni tekee puolipakotettuna ja yrittää vaan sopeutua, ja on helisemässä kun joku iso asiakas sanookin ettei me makseta laskuja, sorry. Työntekijä voi tossa kohtaa sanoa että jäänpä kotiin, yrittäjällä on vähän kusisempi tilanne.

Meinaatko että yksityisyrittäjät ovat puolipakotettuina lähteneet yksityisyrittäjäksi vai tietämättä tekevänsä urakkamallilla töitä...? Totta kai ovat valinneet tuon työnteon muodon itselleen omista syistään (=omasta halustaan).

Jos mietitään taloustilannetta, työntekijän palkkauksen riskejä ja työllisyystilannetta niin luulen että tulevaisuudessa saatetaan tarvita entistä enemmän pienyrittämistä ja toimeksiantoja suomalaisten työllistämiseksi. Monella pienyrittäjällä on varaa työsuoritteen ostamiseen, mutta ei työntekijän palkkaamiseen. Lisälakkoilut ja isot palkkojen korotukset vähentävät palkkaamishaluja entisestään lakkoilualoilla työnantajapuolella. Siitä ollaan ihan samaa mieltä, että suurempi sitoumus saisi olla työnantajan ja työntekijän välillä, vaan vaikeaksi se menee venyvien työmarkkinaneuvottelujen myötä puolin ja toisin joka kerta.

Palaan tähän nyt vielä kerran: osakeyhtiölain mukaan yrityksen pitää pyrkiä tekemään voittoa ja siitä nuo irtisanomiset ja lomautukset johtuvat - kustannuksien karsimisesta siksi että tulos menisi mahdollisimman vähän tappiolle. Sitä en ymmärrä miten tähän liittyy toiminimiyrittäjäminen tai miten osakeyhtiölaki on ideologinen mielipide. Sulla on ollut tässä ketjussa sen verran nopeat liikkeet, että on välillä vähän vaikea pysyä kärryillä miten sanomasi liittyy kommenttiin jota lainaat. En vastaa enää yhteenkään "kun ei se vain toimi" -tason heittoon kun se ei ole mikään argumentti ihan yleisiä käytäntöjä vastaan.

 

[Paapaa]

Jos mietitään taloustilannetta, työntekijän palkkauksen riskejä ja työllisyystilannetta niin luulen että tulevaisuudessa saatetaan tarvita entistä enemmän pienyrittämistä ja toimeksiantoja suomalaisten työllistämiseksi

Näin se on. AY-liike on pitänyt huolen, että työntekijänä moni työ jää kokonaan tekemättä koska palkkaamisesta on tehty joko liian kallista, liian jäykkää tai muutoin liian riskialtista. Yrittäjänä taas ei ole TES-minimejä, joita ei saa alittaa. Asiakkaalta saa laskuttaa mitä haluaa, eikä yksikään AY-porsas tule väliin kertomaan, että "Stooop, ette saa halutessanne tehdä sopimusta tuolla hinnalla vaikka kummatkin siihen suostuisitte!". Kukaan ei pidä tätä yrittäjän ihmisarvon loukkaamisena. Yrittäminen mahdollistaa paljon sellaisia vapauksia, joista työntekijä voi vain haaveilla AY:n ja lainsäädännön takia. Samalla menettää joitain turvaverkkoja, mutta saa vapauksia tilalle. Ei ihme, että meille on tullut tarjolle kevytyrittäjille suunnattuja palveluita. Ja hyvä, että esim. OY:n perustamista on helpotettu poistamalla esim. minimipääomavaatimus. Hyppääminen yrittäjäksi on kohtuullisen helppoa. Hienoa, jos tähän kannustetaan jatkossa enemmän. Mutta nimenomaan palkkaamista pitäisi helpottaa ja tehdä halvemmaksi niin palkkojen verojen, työnantajamaksujen kuin muiden velvoitteiden osalta. Mieluummin ennen kuin meillä on kaksinumeroinen työttömyys.

 

[3dfx]

Meinaatko että yksityisyrittäjät ovat puolipakotettuina lähteneet yksityisyrittäjäksi vai tietämättä tekevänsä urakkamallilla töitä...? Totta kai ovat valinneet tuon työnteon muodon itselleen omista syistään (=omasta halustaan).

Suomessa on ihan älyttömästi pakkoyrittäjyyttä. Jo terveystarkastus voi ajaa siihen ettei firma rekryä mutta voi ostaa toiminimeltä työn. Samoin exittejä on liki mahdotonta välillä tehdä vaikka haluiskin. Tiettyjen ammattien harjuuttaminen vaatii käytännössä toiminimen ja siirtymiä tapahtuu koko ajan tuohon suuntaan. Nää omasta halusta tehdyt valinnat "työnteon muodosta" on sitä unelmahöttöä mitä ei kyllä todellisuus pienyrittäjissä tue.

Jos mietitään taloustilannetta, työntekijän palkkauksen riskejä ja työllisyystilannetta niin luulen että tulevaisuudessa saatetaan tarvita entistä enemmän pienyrittämistä ja toimeksiantoja suomalaisten työllistämiseksi. Monella pienyrittäjällä on varaa työsuoritteen ostamiseen, mutta ei työntekijän palkkaamiseen. Lisälakkoilut ja isot palkkojen korotukset vähentävät palkkaamishaluja entisestään lakkoilualoilla työnantajapuolella. Siitä ollaan ihan samaa mieltä, että suurempi sitoumus saisi olla työnantajan ja työntekijän välillä, vaan vaikeaksi se menee venyvien työmarkkinaneuvottelujen myötä puolin ja toisin joka kerta

Tää on ihan sen seurausta kun työnantajapuoli rikkoi sen raamin missä oli toimittu tarjoamatta mitään tilalle. Lopputuloksena loputon riitely.

Palaan tähän nyt vielä kerran: osakeyhtiölain mukaan yrityksen pitää pyrkiä tekemään voittoa ja siitä nuo irtisanomiset ja lomautukset johtuvat - kustannuksien karsimisesta siksi että tulos menisi mahdollisimman vähän tappiolle. Sitä en ymmärrä miten tähän liittyy toiminimiyrittäjäminen tai miten osakeyhtiölaki on ideologinen mielipide. Sulla on ollut tässä ketjussa sen verran nopeat liikkeet, että on välillä vähän vaikea pysyä kärryillä miten sanomasi liittyy kommenttiin jota lainaat. En vastaa enää yhteenkään "kun ei se vain toimi" -tason heittoon kun se ei ole mikään argumentti ihan yleisiä käytäntöjä vastaan.

Sitä osakeyhtiölakia on ihan turha tähän tuoda koska se on aivan tyhjä ilman lain tulkintaa. Sun tulkinta siitä on ideologinen vaikka et sitä itse tunnistaisikaan, kuten myös ajatukset miten yhtiön pitäs toimia. Lisävastuiden laittaminen osakeyhtiöille ei ole tuon lainkohdan vastaista, olisihan muutoin kaikki alvi tilittämiset ja eläkemaksujen maksamisetkin, kun yhtiön tarkotus on tehä voittoa eikä tilittää alvia tai eläkemaksuja. Yhtiöillä on monenlaisia vastuita ihan riippumatta tuosta lainkohdasta. Sen lisäksi se kannattaa yleisestikkin referoida oikein.

Ne "ei vaan toimi" heitot on ihan käytännön kokemusta.

 

[Sikatiiker]

Näin se on. AY-liike on pitänyt huolen, että työntekijänä moni työ jää kokonaan tekemättä koska palkkaamisesta on tehty joko liian kallista, liian jäykkää tai muutoin liian riskialtista. Yrittäjänä taas ei ole TES-minimejä, joita ei saa alittaa. Asiakkaalta saa laskuttaa mitä haluaa, eikä yksikään AY-porsas tule väliin kertomaan, että "Stooop, ette saa halutessanne tehdä sopimusta tuolla hinnalla vaikka kummatkin siihen suostuisitte!". Kukaan ei pidä tätä yrittäjän ihmisarvon loukkaamisena. Yrittäminen mahdollistaa paljon sellaisia vapauksia, joista työntekijä voi vain haaveilla AY:n ja lainsäädännön takia. Samalla menettää joitain turvaverkkoja, mutta saa vapauksia tilalle. Ei ihme, että meille on tullut tarjolle kevytyrittäjille suunnattuja palveluita. Ja hyvä, että esim. OY:n perustamista on helpotettu poistamalla esim. minimipääomavaatimus. Hyppääminen yrittäjäksi on kohtuullisen helppoa. Hienoa, jos tähän kannustetaan jatkossa enemmän. Mutta nimenomaan palkkaamista pitäisi helpottaa ja tehdä halvemmaksi niin palkkojen verojen, työnantajamaksujen kuin muiden velvoitteiden osalta. Mieluummin ennen kuin meillä on kaksinumeroinen työttömyys.

Tästä työvoiman palkkaamisen helpottamisesta on puhuttu julkisestikin niin pitkään että pelkään että ei ole tapahtumassa. Orpon pääministerikaudella olisi taas voinut odottaa jotain tämän suuntaista politiikkaa vaan en tiedä onko tulossa mitään merkittävää parannusta. No, nähtäväksi toki jää vaikutukset siitä irtisanomissuojan rukaamisesta viime vuonna. En tiedä miten paljon se sanamuoto käytännössä vaikuttaa pienempien yritysten mahdollisuuksiin päästä eroon työntekijästä joka on riippakivi.

Oma mutuni on, että heikkojen työllistymisnäkymien seurauksena kevytyrittäjyys ja pienyrittäminen olisi jo pienessä kasvussa parhaillaan. Ehkä jatkuvat lakkoilut hallitusta vastaan ja epärealistiset korotusvaatimukset saavat ihmisiä eroamaan liitoista siihen tahtiin ettei ole liitoilla varaa aiempaan malliin lakkoilla. Tietänee maltillisempia korotusvaatimuksia jatkossa.

Sitä osakeyhtiölakia on ihan turha tähän tuoda koska se on aivan tyhjä ilman lain tulkintaa. Sun tulkinta siitä on ideologinen vaikka et sitä itse tunnistaisikaan, kuten myös ajatukset miten yhtiön pitäs toimia. Lisävastuiden laittaminen osakeyhtiöille ei ole tuon lainkohdan vastaista, olisihan muutoin kaikki alvi tilittämiset ja eläkemaksujen maksamisetkin, kun yhtiön tarkotus on tehä voittoa eikä tilittää alvia tai eläkemaksuja. Yhtiöillä on monenlaisia vastuita ihan riippumatta tuosta lainkohdasta. Sen lisäksi se kannattaa yleisestikkin referoida oikein.

Ensimmäisellä kertaa kun vastasit mulle tohon aiheeseen, puhuttiinkin irtisanomisista. Tässä kierretään niin pahasti kehää etten jaksa enää jatkaa tästä tällä erää, nämä kuuluisi jo toiseen ketjuunkin. Ideologiasta puheen ollen yrityksillä on vastuu tuloksestaan ja se on sitä punaista ideologiaa että yritysten tulisi olla sen lisäksi vastuussa vielä kansalaisten toimeentulostakin.

 

[Paapaa]

Oma mutuni on, että heikkojen työllistymisnäkymien seurauksena kevytyrittäjyys ja pienyrittäminen olisi jo pienessä kasvussa parhaillaan.

Ja ovat olleetkin ihan tuntuvassa kasvussa. Koronalla oli varmasti oma positiivinen vaikutuksensa, mutta voi olla että trendi on jatkunut sen jälkeenkin:

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 yhteensä 70 818 kevytyrittäjää, vuonna 2020 heitä oli 42 307. Määrä jatkaa vakaata kasvua, kevytyrittäjyydestä on tullut merkittävä yrittäjyyden muoto. Kevytyrittäjät ovat henkilöitä, jotka laskuttavat tekemäänsä työtä laskutuspalveluyrityksen kautta.

Kevytyrittäjiä jo yli 70 000 – ovat tyytyväisiä valintaansa - Uusi työ ry

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 yhteensä 70 818 kevytyrittäjää, vuonna 2020 heitä oli 42 307. Määrä jatkaa vakaata kasvua, kevytyrittäjyydestä on tullut merkittävä yrittäjyyden...

uusityo.fi

 

[3dfx]

Ensimmäisellä kertaa kun vastasit mulle tohon aiheeseen, puhuttiinkin irtisanomisista. Tässä kierretään niin pahasti kehää etten jaksa enää jatkaa tästä tällä erää, nämä kuuluisi jo toiseen ketjuunkin. Ideologiasta puheen ollen yrityksillä on vastuu tuloksestaan ja se on sitä punaista ideologiaa että yritysten tulisi olla sen lisäksi vastuussa vielä kansalaisten toimeentulostakin.

Joo. mun mieledtäni on edelleen yhteiskunnan kannalta haitallista rekrytä nousukaudella kaikki paska sisään päästäkseen niistä vaan eroon huonona aikana. Tähän pitäisi puuttua mielestäni lainsäädännöllä. Yritykset on osa yhteiskuntaa ihan joka ideologiassa, ei siinä ole mitään erityisen punasta asettaa yrityksille vastuita kuten kansalaisillekkin asetetaan.

 

[JLM]

Yrityksillä on jo erinäisiä velvoitteita mitkä tulevat lainsäädännöstä, työehtosopimuksista jne jne. Mutta jos lähdetään siihen, että velvoitetaan yritykset pitämään pakolla työntekijöitä myös silloin, kun ajat menevät kovin huonoiksi ja työ vähenee niin se johtaa lähinnä siihen, että palkkaamisen kanssa tullaan entistäkin varovaisemmiksi koska palkkaamisen riskit kasvavat. Turvapuskira pitää silloin olla paljon enemmän. Huonommassa tapauksessa sellainen velvoite johtaa tilanteeseen, missä firma menee lopulta nurin ja sitten kaikilta lähtee duunit alta. Pamppuvasemmistolaiselle se tietysti kuulostaa kivalta kun saa ne riistävät kapitalistisiat kerrankin päihinsä, häh häh häh. Mutta kenenkään muun kannalta sellainen järjestely ei ole mitenkään hyödyllinen.

 

[Sikatiiker]

Joo. mun mieledtäni on edelleen yhteiskunnan kannalta haitallista rekrytä nousukaudella kaikki paska sisään päästäkseen niistä vaan eroon huonona aikana. Tähän pitäisi puuttua mielestäni lainsäädännöllä. Yritykset on osa yhteiskuntaa ihan joka ideologiassa, ei siinä ole mitään erityisen punasta asettaa yrityksille vastuita kuten kansalaisillekkin asetetaan.

Kyllä tuo silti punaista ideologiaa on lisätä moisia yksilöitä koskevia velvollisuuksia yrityksille vaikka niitä velvollisuuksia olisikin ennestään olemassa. Se on sääntelyn lisäämistä, työläisen oikeuksiksi naamioitua sosialismia ja yksien omaisuuden hyödyn jakamista toisille joilla ei sitä omaisuutta ole.

Turhat rekryt sikäli eivät ole ongelmattomia, että johtajien määrän kasvu ei suoraan edistä tuottavuutta. Tapauskohtaisesti johtajien palkkaaminen onnistuessaan voi tehdä tuottavuudelle hyvää, mutta näin suurissa määrin epäilen että turhia työsuhteita on solmittu paljon ja nyt niitä YT:issä puretaan. Toisaalta se lisäkäsien palkkaaminen nousukaudellahan on investoimista ja työllistämistä, että jos ei tällaista harjoitettaisi olisiko tuloksena lopulta suurempi parku siitä kun ei työllistetä.

 

[3dfx]

Kyllä tuo silti punaista ideologiaa on lisätä moisia yksilöitä koskevia velvollisuuksia yrityksille vaikka niitä velvollisuuksia olisikin ennestään olemassa. Se on sääntelyn lisäämistä, työläisen oikeuksiksi naamioitua sosialismia ja yksien omaisuuden hyödyn jakamista toisille joilla ei sitä omaisuutta ole.

Mikä kannustaisi yrityksiä katsomaan toimintaansa pitkäjänteisemmin.

Turhat rekryt sikäli eivät ole ongelmattomia, että johtajien määrän kasvu ei suoraan edistä tuottavuutta. Tapauskohtaisesti johtajien palkkaaminen onnistuessaan voi tehdä tuottavuudelle hyvää, mutta näin suurissa määrin epäilen että turhia työsuhteita on solmittu paljon ja nyt niitä YT:issä puretaan. Toisaalta se lisäkäsien palkkaaminen nousukaudellahan on investoimista ja työllistämistä, että jos ei tällaista harjoitettaisi olisiko tuloksena lopulta suurempi parku siitä kun ei työllistetä.

Lähinnä ajattelin työntekijöitä. johtajat on asia erikseen. Suomessa irtisanominen on helppoa ja työvoima halpaa, mikä ajaa suureen virherekryjen määrään. Suurempi sitoutuminen pitäisi olla, nykymallissa ei ole mitään järkeä, missä ei voi elämäänsä suunnitella paria kuukautta pidemmälle kun irtisanomisajat on lyhyitä. Sama pätee työnantajallekkin, mitä järkeä panostaa työntekijöihin kun ne voi 2 viikon varoajalla lähteä pois ilmoitusluontoisesti.

Pamppuvasemmistolaiselle se tietysti kuulostaa kivalta kun saa ne riistävät kapitalistisiat kerrankin päihinsä, häh häh häh. Mutta kenenkään muun kannalta sellainen järjestely ei ole mitenkään hyödyllinen.

sun on ihan turha huudella mistään vasemmistolaisista kun tuolla jo todellinen ideologiasi paljastui. Voidaan muitakin vassarihuutelijoita alkaa ponnistamaan niin sitä vihervas hyysärisakkia moni "oikeistolainen" on. Mitää velvollisuuksia saa olla yrityksillä saati yksilöilöä, vain oikeuksia...eli normi suomiajattelu.

 

[TietotekniikanJermu]

Suomessa irtisanominen on helppoa ja työvoima halpaa, mikä ajaa suureen virherekryjen määrään. Suurempi sitoutuminen pitäisi olla, nykymallissa ei ole mitään järkeä, missä ei voi elämäänsä suunnitella paria kuukautta pidemmälle kun irtisanomisajat on lyhyitä. Sama pätee työnantajallekkin, mitä järkeä panostaa työntekijöihin kun ne voi 2 viikon varoajalla lähteä pois ilmoitusluontoisesti.

Tuota boldattua väitettä kuulee usein, mutta lähes jokaisessa työpaikassa jossa olen ollut aikuisiällä on ollut jotain suojatyöläisiä joita ei kuulemma saada helposti potkittua pois. Luonnollisesti on niitä jotka rikkoo sääntöjä tai jopa lakia ja ne lähtee kuin kuppa töölöstä, tai jos koeaikana osottautuu paskaksi niin sitten lähtevät, mutta ne jotka suoriutuu tasaisen huonosti niin ne ei lähde kulumallakaan pois.

Poislukien nyt viimeisenä kahtena vuonna kun on ollut paljon yt-neuvotteluita niin nyt on niitä huonoja selvästi potkittu pois. Eli miksi firmat odottaa yt-neuvotteluihin saakka, että ne muiden työtätehoa nakertavat ja (monesti myös vaikeat) duunarit saadaan pois, jos kerran irtisanominen on helppoa?

Joskus on jopa silmin nähden kiusallisia tilanteita kun jollain työporukalla alkaa olemaan kova kiire ja paine töissä ja palavereissa painostaa esimiestä apukäsistä ja esimies tulee itse auttamaan ja pahottelee kun ei ole nyt budjetisa mahdollista rekrytoida ja kaikki tietää että ongelmaa ei olisi jos ne porukan kaksi idioottia potkittaisiin pois ja palkattaisiin vaikka suoraan koulunpenkiltä joku auttamaan.

Eli miksei firmat van potki huonoja duunareita pois ja ota parempia tilalle jos se on helppoa? Yhdessä työpaikassa erikseen siirrettiin pari todella huonoa työntekijää erilliseen omaan tiimiinsä joka sitten lopetettiin seuraavana vuonna (en tiedä tehtiinkö se tiimi juuri sen irtisanomisen takia, mutta sellainen huhumylly pyöri) eli miksi lähteä vaikeisiin kikkailuihin jos vaan on helppoa potkia paskat pois ja ottaa kunnollista sisään?

Kysyn koska en tiedä?

 

[JLM]

sun on ihan turha huudella mistään vasemmistolaisista kun tuolla jo todellinen ideologiasi paljastui. Voidaan muitakin vassarihuutelijoita alkaa ponnistamaan niin sitä vihervas hyysärisakkia moni "oikeistolainen" on. Mitää velvollisuuksia saa olla yrityksillä saati yksilöilöä, vain oikeuksia...eli normi suomiajattelu.

Muistatkos sellaista kohtaa säännöissä missä puhutaan olkiukkoilusta? Tuo on meinaan aika tyylipuhdas sellainen, varsinkin kun jätit kommentistani pois tämän olennaisen kohdan: Yrityksillä on jo erinäisiä velvoitteita mitkä tulevat lainsäädännöstä, työehtosopimuksista jne jne.

Joten lue ensi kerralla mitä on oikeasti kirjoitettu. Ja ymmärrä lukemasi ennen kun kyhäät mieleisesi olkiukon. Se että ideasi on yksinkertaisesti huono ei välttämättä johtu aina siitä että muut on ihan tyhmiä.

 

[GuntherPrien]

Neuvotteluissa ei ole tänään päästy yhteisymmärrykseen, seuraavan kerran yritetään perjantaina.



AKT julistanut uuden saarron tukeakseen teollisuusliiton sopimusneuvotteluita.

AKT tukee Teollisuusliiton tes-neuvotteluja neljännellä saarrolla​

12.2.2025

AKT tukee ja vauhdittaa Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja järjestyksessään neljännellä saarrolla. Saarto järjestetään 17. helmikuuta ja 21. helmikuuta välisenä aikana. Saarron aikana ahtaajat eivät lastaa tiettyjen Teollisuusliiton lakkoihin liittyvien yritysten tavaroita tai lastia.​

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT aloittaa tukitoimena neljännen saarron Teollisuusliiton työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Saarto alkaa maanantaina 17. helmikuuta klo 06.00 ja päättyy perjantaina 21. helmikuuta klo 23.59 ellei neuvottelutulosta saavuteta aiemmin.

Saarron piiriin kuuluu teknologiateollisuuden nimettyjä yrityksiä. Saarto koskee kaikkia Suomen satamia.

Mikä on saartotoimi?​

Käsittelysaarto on työtaistelutoimenpide, jossa työntekijät ovat töissä, mutta eivät käsittele tiettyjen yritysten tavaroita tai lastia. Käsittelysaarron tarkoituksena on estää riidan osapuolena olevien yritysten lähettämän tai vastaanottaman tuotteen tai raaka-aineen liikkuminen ja näin vauhdittaa tässä tapauksessa Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja.

AKT toimii vastuullisesti ja työtaistelutoimenpiteiden ulkopuolelle on rajattu henkeä, terveyttä ja ympäristöä mahdollisesti vaarantavat toimet.

AKT:n saartamat yritykset 17. - 21.2.​

Best-Hall Oy
Metso Finland Oy
Ponsse Oyj
Wärtsilä Finland Oy

YTN:n näkemys miksi TES on yrityskohtaisia sopimusta parempi työntekijän kannalta.

Työehtosopimus on parempi kuin yrityksen omat työehdot​

Julkaistu​

12.2.2025


Työehtosopimus on nimensä mukaisesti sopimus, joka sitoo sen sopijaosapuolia. Työehtosopimus voidaan laatia työntekijä- ja työnantajaliittojen tai työntekijäliiton ja yrityksen välisenä sopimuksena. Yrityksen omat työehdot tai toimisäännöt eivät perustu sopimukseen, vaan ovat työnantajan yksipuolisesti säätelemät, eivätkä niihin henkilöstö tai henkilöstönedustaja voi vaikuttaa.

Monet yritykset ovat viime aikoina brändänneet itseään moderneiksi, kun ne ovat kertoneet julkisuudessa tällaisista työehdoista. Jotkut yritykset ovat sosiaalisessa mediassa kertoneet tehneensä henkilöstön kanssa jopa työehtosopimuksen, mikä ei nykylainsäädännön mukaan ole edes mahdollista.

Näissä yrityksissä työskentelevien on syytä ymmärtää, että tällaiset yksipuoliset ehdot eivät ole sitovia, vaan työnantaja voi koska tahansa muuttaa työehtoja tai luopua niistä kokonaan. Tällöin ei synny ns. vakiintuneita työehtoja. Viime kädessä vailla työehtosopimusta olevien työehdot jäävät työnantajan hyvän tahdon varaan.

Muutama yritys on viimeisen vuoden aikana pyrkinyt tekemään yrityskohtaisen työehtosopimuksen Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja Tietoala ry:n kanssa, jotka edustavat tietotekniikan palvelualan työntekijöitä. Kaikissa yrityksissä neuvottelut ja sopiminen eivät valitettavasti ole sujuneet hyvin.

Esimerkiksi Vincitillä yrityskohtaisen työehtosopimus jäi syntymättä ja yritys ilmoitti tekevänsä omat työehtonsa. Sopimuksen synnyn esteeksi nousivat yhden, yksittäisen vuoden palkankorotukset, mikä on lyhytnäköistä. Vincit halusi sitoa palkkaratkaisun yrityksen tulokseen, mikä tekee kaikista Vincitin työntekijöistä yritysriskin kantajia.

Vincit mainostaa työehtojensa olevan valtakunnallista työehtosopimusta parempia, mutta kun katsoo kokonaisuutta, yrityksen työehtoja ei voi pitää erityisenä kilpailuvalttina. Pitää muistaa, että pahimmassa tapauksessa yrityksen omat työehdot ovat aina alttiina työnantajan mielivallalle.

Toisin kun yrityksen omissa työehdoissa, ammattiliiton kanssa yhdessä solmittavassa työehtosopimuksessa on monia hyviä puolia sekä työntekijöille että työnantajille. Liittojen tuki henkilöstöedustajille takaa reilun neuvotteluasetelman, oli sitten vastassa yksittäinen työnantaja tai työnantajaliitto.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemiseen on myös olemassa selkeät pelisäännöt. Jos työpaikalla ei paikallisesti päästä yhteisymmärrykseen, asiaa voidaan ratkoa ammattiliiton ja työantajan/työnantajaliiton välisissä neuvotteluissa. Viime kädessä asia voidaan viedä myös työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työohjeiden tai toimisääntöjen tulkinnasta syntyviä erimielisyyksiä ei oikeastaan edes tule, tai niitä ei voida käytännössä riitauttaa työantajan tulkintaetuoikeuden vuoksi. Paikallisen sopimisen edistäminen on helpompaa osaavan henkilöstön kanssa. Ammattiliitot kouluttavat henkilöstön valitsemat luottamushenkilöt, jotta he voivat toimia tehtävissään henkilöstön ja yrityksen eduksi.

Voimassa olevia työehtosopimuksia sitoo työrauhavelvoite, jota liitot valvovat. Työrauhavelvoitetta ei sen sijaan ole ilman työehtosopimusta. yrityksen omat työohjeet tai työehdot eivät takaa työrauhaa työpaikoille. Henkilöstö voi milloin vaan osoittaa mieltään ja järjestää erilaisia työtaistelutoimenpiteitä parantaakseen työehtojaan.

Työehtosopimukset, olivat ne sitten valtakunnallisia tai yrityskohtaisia, takaavat kaikille oikeudenmukaiset ja tasapuoliset työehdot. Vakiintuneet työehtosopimuksen ehdot tuovat myös jatkuvuutta ja ennustettavuutta yrityksen liiketoiminnalle, eivätkä ole alttiita poukkoilemaan taloussuhdanteiden mukana.

Ammattiliitot ovat Suomessa jo pitkään tehneet yritysten kannalta vähintään kohtuullisia palkkaratkaisuja ja näin ollen edistäneet kustannuskilpailukykyä. Palkansaaja on osuutensa tuotetusta lisäarvosta ansainnut.

Elintarviketyöläisten liitto kertonut mitä muutoksia alan työnantajaliitto on ehdottanut sopimuksiin.

Elintarvikealan työnantajia edustava ETL esittää työntekijöiden työehtosopimuksiin useita muutoksia, jotka heikentävät työehtojasi.

Työnantajat haluavat kaikkien elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksiin mm. nämä heikennykset:

1. Työajan tasoittumisjakso on vuosi.
   Työnantaja voisi teettää hiljaisina aikoina vähemmän töitä ja kiireisinä aikoina enemmän töitä ilman ylityökorvauksia. Tämä voi tarkoittaa työntekijälle esimerkiksi pidempiä työpäiviä tai kuusipäiväistä työviikkoa.
   
   
2. Työnantaja voi maksaa työajanlyhennysvapaat rahana.
   Työntekijä saisi palkallisten vapaapäivien sijaan pekkaspäivät rahana.
   
   
3. Työnantaja saa käyttää vuokratyövoimaa täysin vapaasti.
   Nyt vuokratyövoimaa saa käyttää rajatusti, esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseen, eikä sillä voi korvata vakituisia työntekijöitä.

Lisäksi työnantajat haluavat leipomoalan työehtosopimukseen nämä heikennykset:

• Työvuoron pituus voisi olla 4–12 tuntia.
• Viikkotyötuntien enimmäismäärä voisi olla jopa 72 tuntia.
• Työviikko voisi olla kuusipäiväinen ja vapaapäivä voisi olla mikä päivä tahansa.
• Lauantaityövapaa poistetaan.
• Työviikko voisi alkaa aikaisemmin, jolloin sunnuntaityökorvausta ei tarvitse maksaa.
  
  Lisäksi vuorotyötä tekevien leipomoalan työntekijöiden 100 %:n yötyölisä on uhattuna, koska Orpon hallitus kumoaa leipomotyölain.

Lisäksi työnantajat haluavat liha-alan työehtosopimukseen tämän heikennyksen:

• Arkipyhäkorvausta ei tarvitsisi maksaa, jos arkipyhä ei olisi ollut työpäivä.

Lisäksi työnantajat haluavat meijerialan työehtosopimukseen nämä heikennykset:

• Työnantaja voisi teettää jaksotyötä työntekijällä 120 tuntia kolmen viikon aikana, kun nyt on voinut teettää 80 tuntia kahden viikon aikana.
• Työnantaja voisi sijoittaa vapaapäivät työvuorojen väliin vapaasti myös 1- ja 2-vuorotyötä tekeville.
• Työnantaja voisi antaa lisät ja korvaukset rahan sijaan vapaana työntekijälle.

Lisäksi työnantajat haluavat teollisuuden ja panimoiden työehtosopimuksiin nämä heikennykset:

• Työnantaja voisi teettää 10 tunnin työvuoroja.
• Arkipyhäkorvausta ei tarvitsisi maksaa, jos arkipyhä ei olisi ollut työpäivä.
• Työnantaja voisi teettää arkipyhinä töitä ilman arkipyhäkorvausta.

 

[3dfx]

Muistatkos sellaista kohtaa säännöissä missä puhutaan olkiukkoilusta? Tuo on meinaan aika tyylipuhdas sellainen, varsinkin kun jätit kommentistani pois tämän olennaisen kohdan: Yrityksillä on jo erinäisiä velvoitteita mitkä tulevat lainsäädännöstä, työehtosopimuksista jne jne.

Joten lue ensi kerralla mitä on oikeasti kirjoitettu. Ja ymmärrä lukemasi ennen kun kyhäät mieleisesi olkiukon. Se että ideasi on yksinkertaisesti huono ei välttämättä johtu aina siitä että muut on ihan tyhmiä.

aika turha valittaa olkiukoista jos itse aloitti huutelun jostain pamppuvasemmistolaisista, mutta se lienee sitä parempaa olkiukkoilua.

Eli miksei firmat van potki huonoja duunareita pois ja ota parempia tilalle jos se on helppoa? Yhdessä työpaikassa erikseen siirrettiin pari todella huonoa työntekijää erilliseen omaan tiimiinsä joka sitten lopetettiin seuraavana vuonna (en tiedä tehtiinkö se tiimi juuri sen irtisanomisen takia, mutta sellainen huhumylly pyöri) eli miksi lähteä vaikeisiin kikkailuihin jos vaan on helppoa potkia paskat pois ja ottaa kunnollista sisään?

Aika usein firmat vaan odottaa nykysin että työsopimus päättyy. Firmalta ei nykysin edes vaadita aktiivisia toimia työsopparin lopettamiseksi. Ei vaan uusi. Välillä kyllä on sellasia sankareita että sekin on liikaa ja voisi heittää jo koeajalla pois, jostain syystä näinkään ei tehdä. Syytä en tiedä.

Ne "huonot" mitkä on vaikeita irtisanoa on niitä mitkä ollu noissa paikoissa ikuisuuden ja päässy sisään sillon kun vakinaisia sopimuksia on tehty.

 

[Timo 2]

Elintarviketyöläisten liitto kertonut mitä muutoksia alan työnantajaliitto on ehdottanut sopimuksiin.

Johan on ETL:lältä vaatimukset. Käytännössä pyritään tekemään työntekiöistä yrittäjiä ilman yrittäjien voittopuolta.

Vähän veikkaan ettei sen voiton jako hirveemmin kiinnosta etl:llää, eikä palkkoja olla halukkaita juurikaan nostamaan.

Jos etl haluaa noi läpi, niin vastineena yrityksen voitto jaetaan työntekiöille ja palkka tuplataan ja yrityksen hallitukseen tulee työntekiöiden edustus.

 

[samsungaaja]

Johan on ETL:lältä vaatimukset. Käytännössä pyritään tekemään työntekiöistä yrittäjiä ilman yrittäjien voittopuolta.

Vähän veikkaan ettei sen voiton jako hirveemmin kiinnosta etl:llää, eikä palkkoja olla halukkaita juurikaan nostamaan.

Jos etl haluaa noi läpi, niin vastineena yrityksen voitto jaetaan työntekiöille ja palkka tuplataan ja yrityksen hallitukseen tulee työntekiöiden edustus.

Miksei työnantaja vaan suoraan ehdota että vakinaiset sopimukset korvataan 0-tuntisoppareilla/kutsutaan töihin tarvittaessa.. No aina neuvottelut kai aloitetaan ns. kovilla vaatimuksilla joiden ei uskotakaan menevän läpi ja lopputulos on jonkinlainen kompromissi.