Työmarkkinakierrokset.

[antti-x]

Veronmaksajien keskusliiton tilastosta laskin yhteen ostovoiman muutoksen vuodesta 2000 vuoteen 2023. 28,9% on ostovoima parantunut siinä ajassa suoralla pluslaskulla ilman korkoa korolle laskuja, toki palkankorotukset ovat olleet paljon suuremmat. Toki samaan aikaan voi huomioida että korkeimmat nuosut ajoittuu ihan vuosituhannen alkuun ja 2010 alkaen on ollut turhan nihkeää ja isoin pudotus 2022.

https://hosting.dexmen.com/L9EgSzaIH.html

Mutta kunnollinen ostovoiman parannus vaatisi kunnollista tuottavuuden parannusta. Tehdyn työtunnin pitää tuottaa enemmän. En sano että se olisi pääosin työntekijöiden vastuulla, vaan enemmän ehkä kaikkien toimintaympäristössä vaikuttavien vastuulla yhteisesti. Mutta se tuottavuusloikka johon esim. Tanskassa ja Irlannissa on eri keinoin päästy tarvitaan että on kunnolla sitä rahaa jota jakaa.

 

[jarmojs]

Veronmaksajien keskusliiton tilastosta laskin yhteen ostovoiman muutoksen vuodesta 2000 vuoteen 2023. 28,9% on ostovoima parantunut siinä ajassa suoralla pluslaskulla ilman korkoa korolle laskuja, toki palkankorotukset ovat olleet paljon suuremmat. Toki samaan aikaan voi huomioida että korkeimmat nuosut ajoittuu ihan vuosituhannen alkuun ja 2010 alkaen on ollut turhan nihkeää ja isoin pudotus 2022.

https://hosting.dexmen.com/L9EgSzaIH.html

Mutta kunnollinen ostovoiman parannus vaatisi kunnollista tuottavuuden parannusta. Tehdyn työtunnin pitää tuottaa enemmän. En sano että se olisi pääosin työntekijöiden vastuulla, vaan enemmän ehkä kaikkien toimintaympäristössä vaikuttavien vastuulla yhteisesti. Mutta se tuottavuusloikka johon esim. Tanskassa ja Irlannissa on eri keinoin päästy tarvitaan että on kunnolla sitä rahaa jota jakaa.

Vuonna 2000 yksikkötyökustannusindeksi suhteessa EU-15 maihin on ollut n. 94, vuonna 2015 se oli 100 ja 2024 89. Mitä pienempi on luku, sitä parempi on kilpailukyky.

Kilpailukyky ennätystasolla – palkankorotuksia tarvitaan tukemaan kokonaiskysyntää - STTK

Euroopan komission tuoreimman ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky saavuttaa tänä vuonna koko EU-jäsenyysajan huipputason.

www.sttk.fi

 

[Sikatiiker]

Eihän teidän tartte vaatia lisää liksaa. Pyytäkää alennusta. Tiijä vaikka saisitte sellasen.

Ei sitä tartte pyytää. Ensin potkut ja sitten rekry auki eri nimikkeellä ja vähän eri kuvauksella samaan positioon matalammalla palkalla kun edellinen on nostanut sitä palkkaansa joka vuosi indeksien ja kehityskeskustelussa neuvotellun korotuksen verran.

Lisäys:

TIedätkö mistä se johtuu? Oma veikkaus että kaikki vaan kallistuu muttta tavan tallaajan palkat junnaa vuosikausia ellei vuosikymmeniä verrokkimaita alemmalla tasolla ja selitykset on tasoa kilpailukyky, palkkamaltti ym ym. SItä hyvää hetkeä oikeisiin palkankorotuksiin ei vaan ikinä tule..

Paikallisen sopimisen keinoin oon nostanut palkkaani huonoina vuosina 0% ja hyvinä jopa 15% yhtiön tuloksen ja suhdanteen mukaan joka on rehellisesti kerrottu syyksi. Palkkamalttia ei ole mainittu, liekö työmarkkinaneuvottelusana täysin ja ne neuvottelut eivät ole minua liikuttaneet koskaan. Tällä hetkellä mulla ei ole kovin hyvät palkkakehitysnäkymät ja olen tilanteeseen tyytyväinen kun tiedostan ettei palkka voi eläkeikään saakka aina vain nousta ja saan jo asemassani sen verran hyvää palkkaa mitä hommasta voi maksaa. Palkannousua todennäköisempää on joissain tulevissa yt:ssä menettää työpaikka ja joutua hakemaan uutta työtä muualta matalammalla palkalla. Koen itseni melko tavan tallaajaksi jalassani likaset farkut, päälläni reikäinen t-paita ja juodessani tällä hetkellä Tehoa kun Battery maksaa niin paljon eikä noihin oikeasti ole keskituloisenakaan kauhean paljon rahaa laittaa (pitäisi vähentää niiden juomista mutta tämä alkaa olla jo aika hemmetin off-topic).

Toki esim. hoitoalalla julkisella puolella olisi ihan ansaittua saada korotukset kasvaneiden elinkustannuksien mukaan, kun ei alalla toimi paikallinen sopiminen nykytilanteessa ollenkaan. Se taas on ihan alalla aiheutettu ongelma, joka johtuu siitä että esihenkilöt kuten yksikönpäälliköt saavat tulospalkkioita kunnilta/kaupungeilta/sotealueilta työssä jossa alaisensa eivät voi vaikuttaa tulokseen mitenkään. Niinpä palkat nousee vain liittojen neuvotellessa indeksikorotuksia ja jokainen säästötoimi kuten "hups ei nyt saatu yhtään sijaisia mutta ei se mitään koska mitoituksen alitus on väliaikaista" kasvattaa sen yksikönpäällikön bonareita. Eli ei ole paikallisesti sopimassa yhdenkään hoitajan palkankorotuksista koska se on omasta pussista pois. Eli on vielä matalapalkka-aloja joilla nuo liitot on ihan paikallaan. Kovin vaan tuntuvat jaksavan vääntää kaikissa muissa liitoissa paitsi niissä hoitajien liitoissa, kun siellä ei ole sitä lakkoasettakaan.

Omalla alallani toivon mahdollisimman monen yrityksen irtautuvan tesseistä että päästäisiin kohti kulttuuria jossa palkitaan työstä työn tuottavuuden ja suhdannevaihteluiden edellyttämällä tavalla eikä niin että oli tilanne mikä hyvänsä duunarin palkka nousee aina vaan ja aiheutetaan yt-kierre jossa pitää aina välillä potkia pois korkeapalkkaisia ja palkata vähän matalapalkkaisempia tilalle. Näkisin mielelläni kehityssuunnan, jossa suomalaiset aktivoituisivat perustamaan yrityksiä toiminimestä lähtien ja pitäisivät itse huolta toimeentulostaan eivätkä olisi tällaisia ay-mafian rahoittajia ja ruikuttajia.

 

[10YG]

Ylen TV-uutisia lukee joku rikkuri. Hänellä on valkoinen jakku ja paita.

Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö (YOT) on kehottanut jäseniään pukeutumaan mustiin vaatteisiin ensi torstaina. Yle toteuttaa silloin ensimmäiset irtisanomiset osana isoa säästöpakettiaan. YOT:n hallituksen puheenjohtaja Antti Laakso vahvistaa HS:lle, että ensimmäiset irtisanottavat saavat torstaina 6. helmikuuta tiedon kohtalostaan.

Säästöt | Yleläisiä kehotettu pukeutumaan mustiin torstaina

Ensimmäisessä aallossa irtisanottavien määrä voi olla kymmeniä, arvioi ammattijärjestön puheenjohtaja Antti Laakso.

www.hs.fi

Voi tietysti olla, että piiapasaset on laitettu syrjään tältä päivältä.

 

[ZarekX]

Ja omistajalla on oikeus olla paska omistaja ja kärsiä siitä taloudellisesti. Ja omistajalla on oikeus palkata paska johtaja ja kärsiä siitäkin taloudellisesti, ja antaa tälle liikaa palkkaa. Samoin kuin antaa tälle kenkää halutessaan. Mutta AY kuvittelee että omistajalla ja yrityksellä olisi joku velvollisuus palkata työvoimaa ja pitää turhaa työvoimaa palkkalistoillaan, tai joku velvollisuus olla maksamatta paskalle johtajalle haluamaansa palkkaa. Ja sitten pöyristytään ja paheksutaan kun ne turhat työntekijät irtisanotaan jotta kannattavuus ei sukella niin jyrkästi.

Eihän kenenkään meistäkään ole pakko palkata tarpeetonta ruohonleikkaajaa jos meillä ei ole edes nurmikkoa leikattavaksi pihallamme. Ei siitäkään kukaan pöyristy. Samanlainen moraalinen oikeus meillä on käyttää rahamme johonkin muuhun kuin turhaan ruohonleikkaajaan, kuten yrityksellä on oikeus irtisanoa tai olla palkkaamatta turhaa työvoimaa.

AY:n suurin virhe on siinä, että se tuijottaa vain palkkoja. Se ei pyri lisäämään oman alansa töitä ja työllistymismahdollisuuksia. Sitä ei jostain käsittämättömästä syystä kiinnosta, saako se palkankorotuksen saanut potkut välittömästi. Vain se (työttömäksi jäävälle turha) palkankorotus on lakkoilun arvoinen asia, ei työpaikan pysyvyys. Toki jäsenillä on oikeus haluta tällaista edunvalvontaa, mutta ei siinä mitään järkeä ole. SAK:n jyrkästi laskeva jäsenmäärä ei myöskään tue sitä, että SAK tekee oikeita asioita.

Tässä juuri päivitetty SAK:n edunvalvonnan tyytyväisyyskäppyrä, joka on laskenut 10v putkeen. Mukana maksavat jäsenet:

Kommentti: Entinen mahtiliitto SAK kuihtuu entisestään – rima tärisee nippa nappa yhden maagisen rajan yläpuolella

Kuihtuvan SAK:n jäsenmäärä pysyi juuri ja juuri puolen miljoonan paremmalla puolella, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

www.is.fi

Taas laskua vuoden takaisesta, vaikka niiin oltiin ajamassa kaikkien suomalaisten etua poliittisissa lakoissa . Pudotusta vajaat 1,3%. Kohta alittuu tällä tahdilla 500k raja. Tällä kertaa kaikkien kolmen AY-liiton jäsenmäärät laskivat vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä Akava ollut ainoa jäsenmäärää hitaasti nostava kattojärjestö.

En kyllä ihmetelle että laskee. Työpaikata muutaa muotoaan. Nykyään käytetään ennemän insinöörjeä. Tavaraa tilatan Asiasta.

 

[antti-x]

"Mekaanisen metsäteollisuuden osalta Teollisuusliitto on jo solminut uudet yrityskohtaiset työehtosopimukset Stora Enson, Metsä Groupin, UPM Kymmenen ja useiden muiden alan yritysten kanssa. Alalla ei ole ollut valtakunnallista työehtosopimusta vuoden 2021 jälkeen, koska työnantajia edustava Metsäteollisuus ry on päättänyt siirtää työehdoista päättämisen yrityksiin ja työpaikoille."

Tuo on SAK:n neuvottelujen seurantasivulta tänään. Ilmeisesti yrityskohtainen sopiminen etenee varsin hyvin vs. yleispätevät sopimukset joista ei oikein löydy yksimielisyyttä. Tosin Finnairin sopimukset eivät taida oikein edetä.

 

[GuntherPrien]

"Mekaanisen metsäteollisuuden osalta Teollisuusliitto on jo solminut uudet yrityskohtaiset työehtosopimukset Stora Enson, Metsä Groupin, UPM Kymmenen ja useiden muiden alan yritysten kanssa. Alalla ei ole ollut valtakunnallista työehtosopimusta vuoden 2021 jälkeen, koska työnantajia edustava Metsäteollisuus ry on päättänyt siirtää työehdoista päättämisen yrityksiin ja työpaikoille."

Tuo on SAK:n neuvottelujen seurantasivulta tänään. Ilmeisesti yrityskohtainen sopiminen etenee varsin hyvin vs. yleispätevät sopimukset joista ei oikein löydy yksimielisyyttä. Tosin Finnairin sopimukset eivät taida oikein edetä.

Saattaa olla, että yrityskohtaiset neuvottelut ovat hieman helpompia jos kummallakin osapuolella on halua päästä neuvottelutulokseen, eikä taustalla ole suurempia taka-ajatuksia. Tosin teollisuusliitto antoi yhdelle puujalostusalan firmalle lakkovaroituksen, kun neuvotteluissa ei ole päästy sopuun.

... Teollisuusliitto on tänään jättänyt lakkovaroituksen Pölkky Oy:lle. Lakkovaroitus koskee yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluita.

Lisäksi teollisuusliitto ja PRO ovat kertoneet uusista lakonuhista ajalle 24.-28.2.

 

[antti-x]

Tosin teollisuusliitto antoi yhdelle puujalostusalan firmalle lakkovaroituksen, kun neuvotteluissa ei ole päästy sopuun.

Pölkky Oy:n kuvio onkin jännä kun ilmeisesti suomalaiset myyjät eivät antaneet ihan oikeaa kuvaa firmasta itävaltalaisille ostajille. Uusi omistaja saattaa sinä tilanteessa olla vähän happamana ajatellen palkankorotuksia. Hyvässä lykyssä entiset omistajat ovat antaneet työvoimallekin katteettomia lupauksia.

 

[Paapaa]

Onko tullut mitään tietoa ulos mitä työnantajapuoli on tarjonnut?

Ei taida olla, mutta HS kirjoittaa vertailuna siitä, millaisia yrityskohtaisia sopimuksia metsäteollisuudessa solmittiin 2024. UPM:n sopimuksissa palkat nousivat alle puolet siitä, mitä SAK vaatii. Eli luokkaa alle 5% kahdessa vuodessa:

Yrityskohtaiset sopimukset pidetään piilossa, mutta esimerkiksi UPM teki Helsingin Sanomien tietojen mukaan viime keväänä kaksivuotiset sopimukset, joissa palkankorotukset ovat korkeintaan puolet SAK:n nyt vaatimasta yhteislinjasta.

Pääkirjoitus | Työtaisteluissa odotellaan vahvistuksia satamista

Muun muassa teknologiateollisuudessa työmarkkinoiden tunnelmat kuumenevat ja vaatimukset ovat kovia, mutta metsäteollisuudessa on kaikessa hiljaisuudessa edetty yrityskohtaisiin – ja maltillisiin – sopimuksiin.

www.hs.fi

Ja vuodesta 2021?

Tuossa siis implikoitiin, etteivät reaaliansiot nouse palkankorotusten voimasta ikinä. Niin kyllä ne nousevat. Nousivat vuodesta 2017 vuoteen 2021 palkankorotusten ansiosta, sitten tuli erään venäläisen sekopään tempaus, joka mullisti esim. koko Euroopan energiamarkkinat, mikä laski reaaliansioita. Sen jälkeen vuodesta 2023 reaaliansiot ovat taas nousseet palkankorotusten ansiosta.

Reaaliansioindeksi on ollut pääosin nousussa ainakin vuodesta 2005 lähtien, joten koskan inflaatiokin on ollut positiivinen, niin väite että vain kulut nousevsat ja palkka ei, on aika hassu. Voi toki päteä yksittäiselle henkilölle joka on valinnut työpaikkansa todella huonosti, mutta ei päde yleisemmin. Inflaatio on ollut joitain yksittäisiä kuukausia lukuunottamatta positiivinen pitkälti koko 2000-luvun, joten kun reaaliansiot nousevat, voidaan sanoa että se johtuu palkan nousemisesta, eikä hintojen laskusta. Venäjän hyökkäyssota oli hyvin poikkeuksellinen asia ja siinä katosi muutaman vuoden reaaliansion nousu monen ukrainalaisen hengen lisäksi.

 

[a-p]

Kyllähän viikonloppu arvokkaampaa aikaa on, mutta ei ehkä niin arvokasta kuin mitä sunnuntaivuorojen hinta nykyisellään on.

Työtyyväisyys voisi jopa parantua, jos sunnuntain iltavuoro ei olisi jossain työpaikoissa se kaikkien tavoittelema työviikon kruunu josta kinataan ja josta vertaillaan kuka saa milloinkin tehdä ja sitten kinastellaan kuin pikkulapset kun joku onkin muka saanut tehdä useammin sunnuntaivuoroja kuin joku toinen. Ja tämä siis sivustaseuraajan silmi, ne joiden viikko menee pilalle kun ei saa sunnuntain iltavuoroa on sitä mieltä, että sunnuntain hinta on juuri sopiva.

Miksi noista vuoroista pitää kinata? Työnantaja määrää vuorot ja työntekijä voi esittää toiveensa.

Oman työhistorian aikana on voinut esittää toiveet pysyä vakiyössä tai päivävuorossa. Viikonloput kuuluvat työtehtäviin ja niitä viikonloppuja tekevät jokaikinen, ellei asiasta ole erikseen sovittu työnantajan kanssa ja asia on perusteltu.

Yövuoroja ei tarvitse tehdä, vaan sinne menee vapaaehtoiset.

 

[samiv]

Miksi noista vuoroista pitää kinata? Työnantaja määrää vuorot ja työntekijä voi esittää toiveensa.

Sanopa se.

Mutta koska sunnuntait on halutuimpia vuoroja niin sitten niistä syntyy sitä lapsellista draamaa kun joidenkin mielestä esimies suosii henkilöä x (ja joskus suosiikin) ja toisen mielestä joku "huijaa" kun sillä on kaikki sunnuntait toiveena jen

Typerää.

Oman työhistorian aikana on voinut esittää toiveet pysyä vakiyössä tai päivävuorossa. Viikonloput kuuluvat työtehtäviin ja niitä viikonloppuja tekevät jokaikinen, ellei asiasta ole erikseen sovittu työnantajan kanssa ja asia on perusteltu.

Jos teillä ei ole draamaa niin sehän on vain hyvä, mutta monilla aloilla (varsinkin naisvaltaiset, kuten hoitotyöt) tuota draamaa on.

Jostain syystä tuplavuorot ei aiheuta samanlaista draamaa, vaikka niissäkin oikein kikkailtuna saa jopa enemmän palkkaa (tai oikaestaan palkallista vapaata ja palkkaa), koska osuvat vielä yleensä yksiin erilaista hälytyskorvausten jne. kanssa.

 

[GuntherPrien]

Sovittelijan ehdotus uudeksi sopimukseksi on hylätty työntekijä puolen toimesta.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kertoi, että ehdotuksessa sopimuskausi olisi ollut kolme vuotta ja palkkoja olisi korotettu yhteensä noin 7 prosenttia. Ensimmäisenä vuotena palkkoja olisi korotettu 2 prosenttia ja toisena sekä kolmantena vuotena 2,5 prosenttia.

Kaikille työntekijöiden palkkoja olisi kolmen vuoden aikana korotettu yleiskorotuksilla 5,2 prosenttia. Lisäksi yrityksissä olisi paikallisesti kolmen vuoden aikana jaettu 1,8 prosentin korotukset.

Pakko ihmetellä missä haavemaailmassa sovittelija on ollut, jos on edes jollakin tasolla odottanut että ehdotuksella olisi hyväksytyksi tulemisen mahdollisuutta.

 

[Paapaa]

Pakko ihmetellä missä haavemaailmassa sovittelija on ollut, jos on edes jollakin tasolla odottanut että ehdotuksella olisi hyväksytyksi tulemisen mahdollisuutta.

Mikä siis on se alin taso, jolla olisi mahdollisuus tulla hyväksytyksi?

 

[antti-x]

Sovittelijan ehdotus uudeksi sopimukseksi on hylätty työntekijä puolen toimesta.



Pakko ihmetellä missä haavemaailmassa sovittelija on ollut, jos on edes jollakin tasolla odottanut että ehdotuksella olisi hyväksytyksi tulemisen mahdollisuutta.

Täytyy sanoa että tuo tasan kaksi tälle vuodelle samalla kun SAK on ilmoittanut 10% 2 vuodelle tavoitteesta tuntuu aika mahdotomalta. Voisi kuvitella että 8% 3 vuoden aikana on aika lähellä lopullista tulosta esim 3+2,5+2,5 tyylisesti. Sen enempään ei työnantajapuoli varmaan taivu millään.

 

[samsungaaja]

Täytyy sanoa että tuo tasan kaksi tälle vuodelle samalla kun SAK on ilmoittanut 10% 2 vuodelle tavoitteesta tuntuu aika mahdotomalta. Voisi kuvitella että 8% 3 vuoden aikana on aika lähellä lopullista tulosta esim 3+2,5+2,5 tyylisesti. Sen enempään ei työnantajapuoli varmaan taivu millään.

Hupijuttuja kyllä nämä yleiskorotukset ja kertoo Suomen absoluuttisen tason kun 10 % kahdelle vuodelle on mahdoton asia. En ihmettelisi vaikka ne työntekijän hilut olisi jo sovittu mutta käydään kierrokset läpi (ja kierroksilla) näön vuoksi.

 

[GuntherPrien]

Mikä siis on se alin taso, jolla olisi mahdollisuus tulla hyväksytyksi?

Itselleni olisi kelvannut 6-7% kahdelle vuodelle.

– Palkankorotusten taso sovintoehdotuksessa on liian matala. Sovintoehdotuksessa kahdelle ensimmäiselle vuodelle esitetyt, yhteensä 4,5 prosentin palkankorotukset eivät ole hyväksyttävällä tasolla. Yleiskorotuksiin esitetty 3,3 prosentin palkankorotus kahdelle vuodelle on tasoltaan niin matala, että oli heti sovintoehdotuksen antamisen jälkeen selvää, ettei ehdotuksella ole edellytyksiä tulla hyväksytyksi, Aalto toteaa.

Sovintoehdotuksessa esitettiin yhteensä seitsemän prosentin palkankorotuksia kolmelle vuodelle. Tästä 5,2 prosenttia olisi ollut yleiskorotuksia.

– Kuten olemme aiemmin kertoneet julkisuuteen, Teollisuusliitto on tehnyt syksyn ja talven aikana yli viisikymmentä yrityskohtaista työehtosopimusta mekaaniseen metsäteollisuuteen, joissa kustannusvaikutus kahdelle vuodelle on seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä, Aalto huomauttaa.

Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisuksi - Teollisuusliitto

Teollisuusliiton hallitus on yksimielisesti hylännyt valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden

www.teollisuusliitto.fi

Työnantajapuolen tiedote sopimusehdotuksen hylkäämisestä ja tarjotusta palkankorotuksista.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry olisi hyväksynyt valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden työriitaan. Teollisuusliitto hylkäsi esityksen, joten teknologiateollisuudessa alkaa lakko maanantaina 10. helmikuuta.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara jätti lauantaina 8. helmikuuta sovintoehdotuksen, johon osapuolet vastasivat sunnuntaina kello 18.00. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n hallitus hyväksyi esityksen pitkän keskustelun jälkeen, mutta Teollisuusliitto hylkäsi sen.

Näin ollen teknologiateollisuudessa alkaa lakko sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Teollisuusliitto on jättänyt teknologiateollisuuteen aiemmin toteutuneiden lakkojen jatkoksi kolme lakkovaroitusta, lakot on tarkoitus järjestää 10.–14., 17.–21. ja 24.–28. helmikuuta. Lisäksi Teollisuusliitto on ilmoittanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta, joka alkoi 13. tammikuuta ja päättyy sunnuntaina 2. maaliskuuta kello 24.00. Työriidan sovittelua jatketaan keskiviikkona 12. helmikuuta.

– Sovintoesityksen kustannustaso tuo mukanaan riskin kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä, mutta työmarkkinoiden vaikea tilanne huomioiden päätimme pitkän pohdinnan jälkeen hyväksyä ehdotuksen. Ostovoimaa sovintoesityksen taso sen sijaan olisi parantanut merkittävästi, joten Teollisuusliiton päätös on iso pettymys, toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo.

Osapuolet aloittivat neuvottelut uudeksi työehtosopimukseksi syyskuun puolivälissä ja työehtokiistan sovittelu aloitettiin marraskuussa.

– Perinteisesti neuvottelupöydässä on haettu palkkaratkaisua tasolta, joka lisää palkansaajien ostovoimaa ja turvaa kustannuskilpailukykyä. Nyt ammattiliitot ovat yrittäneet pakottaa meidät hyväksymään ratkaisun, joka heikentäisi vientiyritysten ja työllisyyden jo valmiiksi huolestuttavaa tilaa entisestään.

Sovintoehdotus sisälsi kolmivuotisen palkkaratkaisun

Sovintoehdotus sisälsi kolmivuotisen palkkaratkaisun. Ehdotuksen mukaan palkantarkistuksista olisi sovittu kunakin sopimusvuonna ensisijaisesti paikallisesti. Jos paikallista palkkaratkaisua ei olisi syntynyt, palkkoja olisi tarkistettu ns. perälaudan mukaisesti.

Sovintoehdotuksen mukaan palkantarkistusten perälauta olisi koostunut yleiskorotuksesta sekä yritys- tai työpaikkakohtaisesta erästä.

• Perälaudan mukaan työntekijöille olisi viimeistään 1.4.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta tarkistettu palkkoja 1,5 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,5 prosentin yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä, jonka työnantaja olisi jakanut liittojen ohjeistuksen mukaisesti.
• Toisena sopimusvuonna palkkoja olisi korotettu perälaudan mukaan 1,8 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,7 prosentin suuruisella yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä viimeistään 1.3.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yritys- ja työpaikkakohtainen erä olisi jaettu liittojen ohjeistuksen mukaisesti.
• Kolmantena sopimusvuonna palkkoja olisi korotettu perälaudan mukaan 1,9 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,6 prosentin suuruisella yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä viimeistään 1.3.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yritys- ja työpaikkakohtainen erä olisi jaettu liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Esitys sisälsi irtisanomismahdollisuuden kolmannen vuoden osalta. Osapuolet olisivat arvioineet talouden ja työllisyyden näkymiä teknologiateollisuudessa elokuun lopussa 2026. Tehdyn arvion perusteella kummallakin osapuolella olisi ollut mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään jo 30.11.2026

Lisäksi teknologiateollisuus on julkaissut sivuillaan sovintoehdotuksen.


Paikallisesta osuudesta.

Paikallisen erän jakamisesta päätetään työpaikalla neuvotteluissa, jotka käydään luottamusmiehen ja työnantajan edustajien kesken. Pasi Heikkisen mukaan suurin osa korotuksista päätyy oikeille ihmisille. Usein työpaikalla on kuitenkin henkilöitä, jotka olisivat luottamusmiehen mielestä ansainneet ylimääräisen palkankorotuksen, mutta eivät sitä saa.

– He ovat jostain selittämättömästä syystä palkkakuopassa keskipalkkoihin nähden, mutta jostain syystä korotus ei vain osu näille henkilöille. Joskus taustalla saattavat vaikuttaa esimerkiksi henkilökemiaan liittyvät kysymykset ja muita asioita, joita ei välttämättä tunnisteta, Heikkinen sanoo.

Ilosen mukaan paikallista erää perustellaan usein sillä, että sen avulla ihmisiä voidaan nostaa palkkakuopasta. Hän muistuttaa palkkakuoppien kuitenkin olevan yritysten oman palkkapolitiikan luomia.

– Kun olemme kokeilleet antaa yrityksille enemmän valtaa päättää korotuksista, ne eivät olekaan menneet palkkakuoppien täyttämiseen, vaan johonkin muualle, Ilonen sanoo.

Oman palkan puolesta kannattaa taistella | Ammattiliitto Pro

Kun palkkaratkaisun yrityskohtaiset erät valuvat harvoilla ja valituille, on yleiskorotus monelle toimihenkilölle ainoa keino parantaa omaa ostovoimaa. Teknologiateollisuuden luottamusmiehet kertovat, miksi joukkovoima kannattaa.

proliitto.fi

 

[khyllä]

Itselleni olisi kelvannut 6-7% kahdelle vuodelle.

Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisuksi - Teollisuusliitto

Teollisuusliiton hallitus on yksimielisesti hylännyt valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen teknologiateollisuuden työntekijöiden

www.teollisuusliitto.fi

Työnantajapuolen tiedote sopimusehdotuksen hylkäämisestä ja tarjotusta palkankorotuksista.

Lisäksi teknologiateollisuus on julkaissut sivuillaan sovintoehdotuksen.


Paikallisesta osuudesta.

Oman palkan puolesta kannattaa taistella | Ammattiliitto Pro

Kun palkkaratkaisun yrityskohtaiset erät valuvat harvoilla ja valituille, on yleiskorotus monelle toimihenkilölle ainoa keino parantaa omaa ostovoimaa. Teknologiateollisuuden luottamusmiehet kertovat, miksi joukkovoima kannattaa.

proliitto.fi

Kaikille vaan saman verran ei mitään paikallisia kikkailuja.

 

[Seese]

Mikä siis on se alin taso, jolla olisi mahdollisuus tulla hyväksytyksi?

Nuohan tarjoaa melkein jotain inflaatiota edeltäviä korotuksia ihan kuin mitään inflaatiota ei olisi ollutkaan. Tähän väliin pitäisi vähintään saada tuplakorotukset vanhaan normaaliin verrattuna eli jotain 7%.

 

[_epe_]

Tuolla sopparilla suurin osa olisi saanut 5,2% kolmelle vuodelle ja vaade oli10% 2 vuodelle tai tasamääräiset eurokorotukset. Aika kaukana ovat toisistaan.
Tulos varmaan jotain 8%/3v ja jotain ihme himmeleitä sekaan.

 

[3dfx]

Taas laskua vuoden takaisesta, vaikka niiin oltiin ajamassa kaikkien suomalaisten etua poliittisissa lakoissa . Pudotusta vajaat 1,3%. Kohta alittuu tällä tahdilla 500k raja. Tällä kertaa kaikkien kolmen AY-liiton jäsenmäärät laskivat vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä Akava ollut ainoa jäsenmäärää hitaasti nostava kattojärjestö.

Johtuiskohan deindustrialisaatiosta eli työntekijöiden siirtyminen johonkin palveluturhakealalle tai/ja lisäkouluttautumisesta jolloin luonnollisesti siirrytään akavan listoille. Tälle voi toki hurrata, mutta mun mielestäni se tilanne nyt ei kovin häävi ole.

 

[3dfx]

Työnantajajärjestöjen harmiksi reaaliansiotaso on noussut jo vuoden 2015 tasolle!

Täällä nyt on sen verran herraskansaista käyttäjää pääasiassa että tavallinen köyhä duunari on mille tahansa yritykselle pelkkä menoerä. Kunhan tuolla palkka-keskusteluketjussa vuosiansiot nousevat 20% vuodessa ja päälle vielä 15% bonarit. Alle 100ke vuodessa tienaava on luuseri ja hänen ei kannata siellä edes näyttäytyä

Tänne ketjuun jos kaupan kassa toivoisi että palkalla saisi edes saman 5 ruisleipää kuin vuonna 2015. Ei saa kun leipäpaketti maksaa joko 40% enemmän tai sieltä on poistettu 2 leipää, mutta hinta on pidetty samana

Se on sen kaupan kassan syy, että on niin tehoton että saa tyytyä 3 leipään. K-Kauppias ei ole tinkinyt omasta ansiotasostaan, ehkä sitten kun se viimeinenkin asiakas on kuollut nälkään eikä enää osta sitä kalliimpaa leipää.

Ihan niinkuin mustalaisen hevonen, juuri kun oppi olemaan syömättä niin otti ja meni kuolemaan

tai sitten ilmiö missä suomalainen kokee että hiton hyvin menee kun on varaa johonkin 300tkm ajettuun mersuun (uusiin paskimpiin malleihin ei ole) ja saanu 25 vuotisen asuntolainan jostain pankista ja aletaan öyhöttään liitoista ja äänestään "kovatulosena" kokoomusta kun maksetaan joku 15% ansiotuloveroa.

 

[3dfx]

Välillä reaalipalkka nousee, välillä laskee. Ja ihan oikein että palkka laskee jos tuottavuus laskee, vaikka inflaatio olisi positiivinen. Jos joku reaalipalkkataso ei ole juuri sulle kannattavaa verrattuna työttömyyteen, niin siitä sitten vain irtisanoutumaan. Mutta aika moni muu luultavasti valitsee silti työnteon ja pitää palkkaa kannattavana vaikka inflaatio hiukan olisikin nostanut hintoja.

Eli jos firmassa tehään jotain paskapäätöksiä ja tuottavuus laskee, on OK että lasketaan palkkoja. Mites jos firman tuottavuus menee miinukselle, pitäskö sillon työntekijän maksaa firmalle että saa olla töissä?

 

[3dfx]

Kyllä, työntekijäpuoli järjestää omaan tärkeysjärjestykseensä työpaikan/työolot ja vapaa-aikansa. Jos antaisin naapurini lainata omalla rahallani ostamaani autoa niin pitäisi olla aika selviö kummallekin osapuolelle että omistajana minun päätökseni ja aikatauluni menevät etusijalle sillä auto on minun oma. Näissä työmarkkinaneuvotteluissa on kuitenkin kyse eri asiasta, kun neuvotellaan alakohtaisista korotuksista. Palkkakustannusten noustessa ilman työnantajan suoraa vaikutusmahdollisuutta on aika selvää että niiden työnantajien on jollain tavalla reagoitava muuttuneeseen tilanteeseen - myyntitulot eivät ole kasvaneet mutta palkkakustannukset ovat.

No voisko karsia pääomatuloista tai pääomittaa firmaa? Nää on ihan yhtä valideja ratkaisuja.

Ihan oikeasti noita korotuksia vaaditaan käytännössä joka vuosi oltiin me nousukaudella tai taantumassa ja sitten vielä puhutaan vakavissaan 10% palkankorotuksista tajuamatta ihan selkeästi että se on vielä tota 10% korkeampi lisäkustannus työnantajille. Väitän että liian harva miettii kuinka paljon irtisanomisia ja lomautuksia se toteutuessaan voisi aiheuttaa. Silti tykätään aina vääntää kättä ja uhitella puolin ja toisin lakoilla ja irtisanomisilla joka kerta kun tessit on katkolla. Ihan kuin se ei riittäisi, lakoilla halutaan alkaa uhitella työnantajatahoja myös heti kun heistä riippumaton hallituspolitiikka ei ay-liikettä miellytä.

Tässä lähinnä nähdään että suomalaiset yritykset mieluummin lopettaa toimintoja kuin pyrkii keksimään keinoja palauttamaan tuottavuuttaan koronaa edeltäneelle tasolle. Mun mielestäni tää on suomen ongelma, ei pelkästään yksityisen sektorin vaan myös julkisen. Valitaan se laiskin tie ja mietitään että miks vuosi vuodelta menee surkeemmin kun kaikki lopettamista monimutkasempi on ihan voodoota.

Hyvä ja huono johtajuus tai omistajuus on subjektiivinen kysymys, mutta fakta on, että osakeyhtiön funktio on tuottaa rahaa omistajilleen. Ilman tunnesidosta työntekijöihin isomman osakeyhtiön omistajien on helpompi tehdä rationaalisia päätöksiä sijoituksensa tuottavuuden hyväksi. Sanoinkin aiemmin että työntekijän ja työnantajan suhdetta tulisi ajatella molemmin puolin myytävänä palveluna. Oli se sitten työntekijän ja työnantajan välinen työsuhde tai tilaajan ja alihankkijan välinen tilaus niin joka tapauksessa voi tulla yllätyksenä toisen osapuolen sopimukesta irtisanoutuminen tuntemattomista syistä ja jos kaikki munat on samassa korissa ja puskuria ei jatkoon ole niin tilanne tekee luonnollisesti kipeää.

Tämähän on puhtaasti ideologinen mielipide, esim. sidosryhmäteoriat on aika vahvasti tuota ajattelua vastaan. Noi ei ole mitään "faktoja", ja aika kaukana mistään reaalimaailman yrittämisestä. Joku Amazon tms. "acme" tason toimija voi tuota ideologiaa noudattaa, ykskään pienyrittäjä ei...mutta tietty tän ideologian maailmassa mitään pienyrittäjiä ei ole saati jotain edes vähän tasa-arvoista neuvottelu kumppania työntekijöillä, on vaan acme ja yksilöt sitte ottaa sieltä sen mitä se haluaa antaa.

 

[3dfx]

Omalla alallani toivon mahdollisimman monen yrityksen irtautuvan tesseistä että päästäisiin kohti kulttuuria jossa palkitaan työstä työn tuottavuuden ja suhdannevaihteluiden edellyttämällä tavalla eikä niin että oli tilanne mikä hyvänsä duunarin palkka nousee aina vaan ja aiheutetaan yt-kierre jossa pitää aina välillä potkia pois korkeapalkkaisia ja palkata vähän matalapalkkaisempia tilalle. Näkisin mielelläni kehityssuunnan, jossa suomalaiset aktivoituisivat perustamaan yrityksiä toiminimestä lähtien ja pitäisivät itse huolta toimeentulostaan eivätkä olisi tällaisia ay-mafian rahoittajia ja ruikuttajia.

Vähän ristiriitaisia vaatimuksia nämä. Pienyrittäjyys on ihan yhtä kriisissä mitä työntekijäpuolikin kun isot saa keskusjärjestöstään sanella miten pitäisi elellä ja töitä tehdä. Se "AY-mafia" on ollu se voima mikä on pystynyt tuota työnantajapuolen keskusjärjestöä vastaan neuvottelemaan, sulla ei yksilönä ole mitään sanottavaa olit sitte se pienyrittäjä, toiminimiyrittäjä tai työntekijä. Joten mikä intressi olisi perustella jotain toiminimiyrityksiä jos käytännössä olet jonkun isomman sanelemassa työsuhteessa ilman niitä liiton neuvottelemia turvia?

Nää utopiat on ihan yhtä puppua mitä jotkut vasemmistonki tasa-arvoutopiat, ei ne työnantajat ala yllättäen palkitsemaan hyvää hyvyyttään yhtään mistään tai kohtelemaan toiminimiyrittäjää paremmin kuin nytkään. Ja vielä vähemmin sillon jos työnantajilla on kaiki neuvotteluvoima ja voi sanoa että ota tes minimi (pienyrittäjälle ei edes sitä koska b2b suhde) tai lähe menemään, aina on toinen portin takana kuka suostuu.

 

[3dfx]

Reaaliansioindeksi on ollut pääosin nousussa ainakin vuodesta 2005 lähtien, joten koskan inflaatiokin on ollut positiivinen, niin väite että vain kulut nousevsat ja palkka ei, on aika hassu. Voi toki päteä yksittäiselle henkilölle joka on valinnut työpaikkansa todella huonosti, mutta ei päde yleisemmin. Inflaatio on ollut joitain yksittäisiä kuukausia lukuunottamatta positiivinen pitkälti koko 2000-luvun, joten kun reaaliansiot nousevat, voidaan sanoa että se johtuu palkan nousemisesta, eikä hintojen laskusta. Venäjän hyökkäyssota oli hyvin poikkeuksellinen asia ja siinä katosi muutaman vuoden reaaliansion nousu monen ukrainalaisen hengen lisäksi.

nyt taas on luettu vähän tilastoa ymmärtämättä siitä mitään. ei tuo päde edes henkilölle kuka ei satukkaan kuluttamaan jotain tilastokeskuksen määrittämää kulutuskoria, tämä kattaneekin n. 100% väestöstä, keskiverto ihmistä ei ole olemassa...ihan sama inflaatioon, ei sitäkään mitata millään personal price indexillä, mikä on henkilökohtaisella tasolla hintatason määrittävä asia. Tämmäsiä mukafiksuja tunnuslukuja voi toki esittää, mutta ne ei hirveemmin erottele edes alkeellisimmallakaan tasolla erilaisia ihmisryhmiä, joten niiden kanssa on oltava erityisen varovainen. Mitä järkeä on ympätä ylipäätään johonkin samaan reaaliansioindeksiin tes minimillä ja jollain lääkärin palkalla olevien ihmisten jollain tavalla keskimääräistettyjä ansioita ja verrata niitä johonkin tilastokeskuksen kulutuskoriin, vaikka tiedetään että kulutuksen koostumus on jo hyvä ja huonotuloisella täysin eri...kuten maalla ja kaupungissa asuvalla saati yksilötasolla. Ihan sama pätee tulojen kasvuunkin, niissäkin on ollu isoja eroja tuloittain, aloittain, alueittain jne. saati yksilöittäin, missä iso rooli on sillä millanen työpaikka sattuu kohdalle osumaan

Tää "muutaman vuoden" reaaliansion nousu mikä menetettiin taisi olla noin 15 vuoden reaaliansion nousun menetys, ihan sillä sunkin indeksillä mitattuna.

 

[KUK]

Sovittelijan ehdotus uudeksi sopimukseksi on hylätty työntekijä puolen toimesta.



Pakko ihmetellä missä haavemaailmassa sovittelija on ollut, jos on edes jollakin tasolla odottanut että ehdotuksella olisi hyväksytyksi tulemisen mahdollisuutta.

Valtakunnansovittelija - Valtakunnansovittelija - YJA

Katso tuolta sovittelijan historia, niin selviää kenen haavemaailmaa hän kannattaa.

 

[Sikatiiker]

No voisko karsia pääomatuloista tai pääomittaa firmaa? Nää on ihan yhtä valideja ratkaisuja.

Niin, kannattanee ehdottaa yrityksesi/työnantajasi omistajille tai alkaa konsultiksi. Ikään kuin talosi/autosi/muu omaisuudensuojasi, päätät omaisuudestasi itse lain raameissa ja laki on se mikä se on. Toki aina voi vaatia erilaista lainsäädäntöä, mutta en ainakaan lähtisi lisäämään sääntelyä suomalaiseen omaisuudensuojaan. Ammattiliittojen tehtävä oli ammoisina aikoina inhimillistää työoloja ja nyt he pyörittävät meillä jättimäistä asuntokuplabisnestä ja pysäyttävät viennin kun hallituspolitiikka ei heitä miellytä. Minusta on menty aivan liian pitkälle jo.

Tässä lähinnä nähdään että suomalaiset yritykset mieluummin lopettaa toimintoja kuin pyrkii keksimään keinoja palauttamaan tuottavuuttaan koronaa edeltäneelle tasolle. Mun mielestäni tää on suomen ongelma, ei pelkästään yksityisen sektorin vaan myös julkisen. Valitaan se laiskin tie ja mietitään että miks vuosi vuodelta menee surkeemmin kun kaikki lopettamista monimutkasempi on ihan voodoota.

Kuulostaa siltä että sinulla on ratkaisun avaimet käsissäsi, onnea matkaan kasvuyrityksesi kanssa. Ei taida paljoa kilpailu tulla haittaamaan kommenttisi perusteella.

Tämähän on puhtaasti ideologinen mielipide, esim. sidosryhmäteoriat on aika vahvasti tuota ajattelua vastaan. Noi ei ole mitään "faktoja", ja aika kaukana mistään reaalimaailman yrittämisestä. Joku Amazon tms. "acme" tason toimija voi tuota ideologiaa noudattaa, ykskään pienyrittäjä ei...mutta tietty tän ideologian maailmassa mitään pienyrittäjiä ei ole saati jotain edes vähän tasa-arvoista neuvottelu kumppania työntekijöillä, on vaan acme ja yksilöt sitte ottaa sieltä sen mitä se haluaa antaa.

Hmm, nyt en saa ajatuksenjuoksustasi kiinni mikä o ideologinen mielipide? Pienyrittäjillähän tämä asetelma vasta päteekin kun ei ole mitään työsopparin kaltaista turvaverkkoa vaan heidän toimeentulonsa on kiinni tästä mallista jossa toinen on työn tilaaja ja toinen tarjoaja.

Työsuhteeseen kun asennoituu vähän samoin eikä koko työuran mittaisena loppusijoituspaikkana johon on oikeus ilman ehtoja niin ollaan vähän lähempänä realistista kahdenvälistä kanssakäymistä työntekijän ja työnantajan välillä jossa huomioidaan kummankin intressit. Ei se työntekijäpuoli ole sen auliimpi pyyteetön auttaja kuin työnantajapuoli jonka parjaamiseen sinä tässä keskityt yksipuolisesti. Edelleen se työntekijä monesti menee yritykseen palkansaajaksi, hankkii yrityksen rahoilla ammattitaitonsa ja vie sen muualle jossa maksetaan paremmin tai tarjotaan kivemmat työedut.

Vähän ristiriitaisia vaatimuksia nämä. Pienyrittäjyys on ihan yhtä kriisissä mitä työntekijäpuolikin kun isot saa keskusjärjestöstään sanella miten pitäisi elellä ja töitä tehdä. Se "AY-mafia" on ollu se voima mikä on pystynyt tuota työnantajapuolen keskusjärjestöä vastaan neuvottelemaan, sulla ei yksilönä ole mitään sanottavaa olit sitte se pienyrittäjä, toiminimiyrittäjä tai työntekijä. Joten mikä intressi olisi perustella jotain toiminimiyrityksiä jos käytännössä olet jonkun isomman sanelemassa työsuhteessa ilman niitä liiton neuvottelemia turvia?

Nyt sun pakka alkaa hajota vähän, en ole missään vaiheessa sanonut että työsuhteiden purkaminen ja työntekijöiden muuttaminen pienyrittäjiksi on konkreettinen malli jota tukisin. Sanoin että työsuhdetta (työntekijä, työnantaja, työsopimus) tulisi välillä ajatella samanlaisena kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutussuhteena kuin toimeksiantoa (yrittäjä esim. urakoitsija, tilaaja, urakkasopimus tmsv). Ota palkkatyösi ajatusleikkinä sinä=yrittäjä ja työnantajasi=asiakas, voit havahtua havaintoon siitä miten työnantaja mahdollistaa työsi ja työntekijänä mahdollistat työnantajalle työn toteutuksen. Tässä yritin tuoda esiin vähän erilaista näkemystä työnantajapuolesta, kuin orjuuttaja ja riistäjä. Olet kantasi muodostanut etkä sitä ole kommenttisi perusteella valmis uudelleen tarkastelemaan joten et nyt ollut ihan otollista kohdeyleisöä tälle näkemykselle.

Äsken puhuttiin vielä osinkotuloista, työntekijöiden vähentämisestä yms ja nämä ei nyt kyllä koske mitenkään toiminimiyrittäjiä ja muutenkaan pienyrittäjiä ihan hirveästi.

 

[3dfx]

Niin, kannattanee ehdottaa yrityksesi/työnantajasi omistajille tai alkaa konsultiksi. Ikään kuin talosi/autosi/muu omaisuudensuojasi, päätät omaisuudestasi itse lain raameissa ja laki on se mikä se on. Toki aina voi vaatia erilaista lainsäädäntöä, mutta en ainakaan lähtisi lisäämään sääntelyä suomalaiseen omaisuudensuojaan. Ammattiliittojen tehtävä oli ammoisina aikoina inhimillistää työoloja ja nyt he pyörittävät meillä jättimäistä asuntokuplabisnestä ja pysäyttävät viennin kun hallituspolitiikka ei heitä miellytä. Minusta on menty aivan liian pitkälle jo.

Erilaisia velvoitteita voidaan laittaa esim. osingonmaksun suhteen. Mulla on velvoitteita omaisuuttani kohtaan, ei ne ole mikään omaisuudensuoja kysymys. Mua vaan kovin ärsyttää veronmaksajana se tilanne, että esimerkiks virherekryt, paskat päätökset ja vähän kaikki halutaan maksattaa veronmaksajilla tuuppaamatta huonossa kohtaa porukkaa YT- neuvotteluissa ulos sen sijaan että sitä omistajaa vastuutettaisiin. Mut suomi on täynnä ilosta veronmaksajaa, joten ilmeisesti heille jees juttua.

Ammattiliitot teki ennen Tupo sopimuksia eli ihan velvotti sopimuksiin myös sen hallituksen. Mitään uutta tuossa ei siis ole, että ammattiliitto yrittää vaikuttaa harjuutettavaan politiikkaan, kuten myös työnantajapuolikin. Ennen oli toki tuollainen edes jokseenkin tolkullinen raami missä näitä asioita sopia, nykysin ei ole kun työnantajapuolella on jotkut ihan omat viritelmät mitkä sitten kaikkien muiden pitäisi vaan hyväksyä.

Kuulostaa siltä että sinulla on ratkaisun avaimet käsissäsi, onnea matkaan kasvuyrityksesi kanssa. Ei taida paljoa kilpailu tulla haittaamaan kommenttisi perusteella.

Vaikea ymmärtää mihin tämä liittyy, varmaan jokanen kuka on ollu vaikka suomalaisessa tehtaassa töissä näkee että niissä hassataan rahaa.

Hmm, nyt en saa ajatuksenjuoksustasi kiinni mikä o ideologinen mielipide? Pienyrittäjillähän tämä asetelma vasta päteekin kun ei ole mitään työsopparin kaltaista turvaverkkoa vaan heidän toimeentulonsa on kiinni tästä mallista jossa toinen on työn tilaaja ja toinen tarjoaja.

Työsuhteeseen kun asennoituu vähän samoin eikä koko työuran mittaisena loppusijoituspaikkana johon on oikeus ilman ehtoja niin ollaan vähän lähempänä realistista kahdenvälistä kanssakäymistä työntekijän ja työnantajan välillä jossa huomioidaan kummankin intressit. Ei se työntekijäpuoli ole sen auliimpi pyyteetön auttaja kuin työnantajapuoli jonka parjaamiseen sinä tässä keskityt yksipuolisesti. Edelleen se työntekijä monesti menee yritykseen palkansaajaksi, hankkii yrityksen rahoilla ammattitaitonsa ja vie sen muualle jossa maksetaan paremmin tai tarjotaan kivemmat työedut.

No tämä on ideologinen mielipide. Työsuhdetta ja yrityksen toimintaa voi havannoida aika monesta ideologisesta kantista, mistä sun on nyt yksi. Toi vaan ei toimi yhtään missään pienyrittäjyydessäkään, jää niinsanotusti naru vetävän käteen jos niistä sidosryhmistä ei pidä huolta. Vittuuntunut työntekijä on aivan saatanan kallis pienyrittäjälle, kuten vittuuntunut asiakas, vittuuntuneet virkamiehet jne. tommoset "yrittäjän ainoa tehtävä on tuottaa omistajalleen rahaa"- jutut on vaan aika kaukaa haettua muun kuin jonkun jättiyhtiön tapauksessa, ja sillekkin on hyvä asettaa lainsäädännöllisiä velvoitteita.

Sanoin että työsuhdetta (työntekijä, työnantaja, työsopimus) tulisi välillä ajatella samanlaisena kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutussuhteena kuin toimeksiantoa (yrittäjä esim. urakoitsija, tilaaja, urakkasopimus tmsv). Ota palkkatyösi ajatusleikkinä sinä=yrittäjä ja työnantajasi=asiakas, voit havahtua havaintoon siitä miten työnantaja mahdollistaa työsi ja työntekijänä mahdollistat työnantajalle työn toteutuksen. Tässä yritin tuoda esiin vähän erilaista näkemystä työnantajapuolesta, kuin orjuuttaja ja riistäjä. Olet kantasi muodostanut etkä sitä ole kommenttisi perusteella valmis uudelleen tarkastelemaan joten et nyt ollut ihan otollista kohdeyleisöä tälle näkemykselle.

Joo, mutkun se työntekijä ja työnantaja kuten joku pienyrittäjä ja isompi firma ei ole tasa-arvoisia neuvotteluosapuolia. Ja se osapuoli riistää kummalle se mahdollistetaan, eli se isompi. Pienyrittäjyys on yleensä työsuhteessa olemista ilman työsuhteen tuomia etuja, tossakin vaikka toiminimiyrittäjä kuten joku yksittäinen työntekijä ilman liittoa on aika surkeassa tilanteessa jos pitää lähteä riitelemään jonkun monikansallisen yhtiön kanssa.

Toi on sitä unelmahöttöä, mille en ole kohdeyleisöä.