Työehtosopimus on parempi kuin yrityksen omat työehdot
Julkaistu
12.2.2025
Työehtosopimus on nimensä mukaisesti sopimus, joka sitoo sen sopijaosapuolia. Työehtosopimus voidaan laatia työntekijä- ja työnantajaliittojen tai työntekijäliiton ja yrityksen välisenä sopimuksena. Yrityksen omat työehdot tai toimisäännöt eivät perustu sopimukseen, vaan ovat työnantajan yksipuolisesti säätelemät, eivätkä niihin henkilöstö tai henkilöstönedustaja voi vaikuttaa.
Monet yritykset ovat viime aikoina brändänneet itseään moderneiksi, kun ne ovat kertoneet julkisuudessa tällaisista työehdoista. Jotkut yritykset ovat sosiaalisessa mediassa kertoneet tehneensä henkilöstön kanssa jopa työehtosopimuksen, mikä ei nykylainsäädännön mukaan ole edes mahdollista.
Näissä yrityksissä työskentelevien on syytä ymmärtää, että tällaiset yksipuoliset ehdot eivät ole sitovia, vaan työnantaja voi koska tahansa muuttaa työehtoja tai luopua niistä kokonaan. Tällöin ei synny ns. vakiintuneita työehtoja. Viime kädessä vailla työehtosopimusta olevien työehdot jäävät työnantajan hyvän tahdon varaan.
Muutama yritys on viimeisen vuoden aikana pyrkinyt tekemään yrityskohtaisen työehtosopimuksen Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja
Tietoala ry:n kanssa, jotka edustavat tietotekniikan palvelualan työntekijöitä. Kaikissa yrityksissä neuvottelut ja sopiminen eivät valitettavasti ole sujuneet hyvin.
Esimerkiksi Vincitillä yrityskohtaisen työehtosopimus jäi syntymättä ja yritys ilmoitti tekevänsä omat työehtonsa. Sopimuksen synnyn esteeksi nousivat yhden, yksittäisen vuoden palkankorotukset, mikä on lyhytnäköistä. Vincit halusi sitoa palkkaratkaisun yrityksen tulokseen, mikä tekee kaikista Vincitin työntekijöistä yritysriskin kantajia.
Vincit mainostaa työehtojensa olevan valtakunnallista työehtosopimusta parempia, mutta kun katsoo kokonaisuutta, yrityksen työehtoja ei voi pitää erityisenä kilpailuvalttina. Pitää muistaa, että pahimmassa tapauksessa yrityksen omat työehdot ovat aina alttiina työnantajan mielivallalle.
Toisin kun yrityksen omissa työehdoissa, ammattiliiton kanssa yhdessä solmittavassa työehtosopimuksessa on monia hyviä puolia sekä työntekijöille että työnantajille. Liittojen tuki henkilöstöedustajille takaa reilun neuvotteluasetelman, oli sitten vastassa yksittäinen työnantaja tai työnantajaliitto.
Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemiseen on myös olemassa selkeät pelisäännöt. Jos työpaikalla ei paikallisesti päästä yhteisymmärrykseen, asiaa voidaan ratkoa ammattiliiton ja työantajan/työnantajaliiton välisissä neuvotteluissa. Viime kädessä asia voidaan viedä myös työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Työohjeiden tai toimisääntöjen tulkinnasta syntyviä erimielisyyksiä ei oikeastaan edes tule, tai niitä ei voida käytännössä riitauttaa työantajan tulkintaetuoikeuden vuoksi. Paikallisen sopimisen edistäminen on helpompaa osaavan henkilöstön kanssa. Ammattiliitot kouluttavat henkilöstön valitsemat luottamushenkilöt, jotta he voivat toimia tehtävissään henkilöstön ja yrityksen eduksi.
Voimassa olevia työehtosopimuksia sitoo työrauhavelvoite, jota liitot valvovat. Työrauhavelvoitetta ei sen sijaan ole ilman työehtosopimusta. yrityksen omat työohjeet tai työehdot eivät takaa työrauhaa työpaikoille. Henkilöstö voi milloin vaan osoittaa mieltään ja järjestää erilaisia työtaistelutoimenpiteitä parantaakseen työehtojaan.
Työehtosopimukset, olivat ne sitten valtakunnallisia tai yrityskohtaisia, takaavat kaikille oikeudenmukaiset ja tasapuoliset työehdot. Vakiintuneet työehtosopimuksen ehdot tuovat myös jatkuvuutta ja ennustettavuutta yrityksen liiketoiminnalle, eivätkä ole alttiita poukkoilemaan taloussuhdanteiden mukana.
Ammattiliitot ovat Suomessa jo pitkään tehneet yritysten kannalta vähintään kohtuullisia palkkaratkaisuja ja näin ollen edistäneet kustannuskilpailukykyä. Palkansaaja on osuutensa tuotetusta lisäarvosta ansainnut.