Työkalut ja muut vehkeet

Ajatuksissa uuden hallitunkin hankinta kahden hyvin erikokoisen auton renkaidenvaihtoa varten.

Nykyinen tunkkin tällainen Puuilon Tamforcea täysin muistuttuva, mutta eri brändin matalaprofiilitunkki, jossa on kruunumainen nostokohta.
1740846641168.jpeg 1740846785675.jpeg

Tämä kruunumainen nostopiste tuhoaa nostotyynyn tehokkaasti painavan auton alla.
1740846867376.jpeg

Kun käytät tuota jackpadia, niin ota tuo "kruunumainen" nostopiste vaan pois siitä välistä? Allahan on sitten tasainen kohta.
Niin mä oon tehnyt vastaavalla tunkilla.
 
Ajatuksissa uuden hallitunkin hankinta kahden hyvin erikokoisen auton renkaidenvaihtoa varten.

Nykyinen tunkkin tällainen Puuilon Tamforcea täysin muistuttuva, mutta eri brändin matalaprofiilitunkki, jossa on kruunumainen nostokohta.
1740846641168.jpeg 1740846785675.jpeg

Tämä kruunumainen nostopiste tuhoaa nostotyynyn tehokkaasti painavan auton alla.
1740846867376.jpeg

En tiedä, että kyseiseen tunkkiin saisi valmista kruunumaisen nostopisteen tasoitusalustaa, niin haussa olisi seuraavat ehdot täyttävä hallitunkki:
  • Matala profiili, että mahtuu Toyota Yariksen helman alle nostamaan
  • Riittävä nostokorkeus, että nostaa Skoda Enyaq SUV:n
  • Riittävä nostokapasiteetti n. 2 tonnin autoa varten (tiedän, ei auton koko painoa tunkilla kerralla nosteta, mutta tämä nyt huomiona, että haetaan jonkinlaista tukevuutta). Nykyisessä tunkissa 2 t kapasiteetti on ollut riittävä, enkä ole huomannut ongelmia sen kanssa.
  • Tasainen nostopiste nostotyynyä varten.
  • 1740847334619.png
  • Edes jossain määrin kohtuullinen paino, kun tunkki pitää siirtää kahdesti vuodessa varastosta pihalle ja tempoa pihalla autojen ympärillä.
  • Hinta ei ole päällimmäinen kriteeri, mutta jos ehdot täyttävän tunkin saa ~parin sadan euron hintaluokassa, niin hyvä. Hyvästä tunkista voin maksaa enemmänkin.

Teet puusta tms tuonne kruunun upotukseen soviteholkin, jolloin auton paino ei survo tuota kumitallaa tuonne kruunun pohjalle
 
Ei tuota ilman erillistä tukea uskaltanut käyttää. Oli niin kiikkerä. Joten kötöstin puusta telineen sille.
Temusta ja Aliexpressistä saa monenlaisia nostotyynyjä. Eikä oo hinnankiroissa.
Jos tätä tarkoitat:
Niin ei kai tuota ole edes tarkoitus irrallaan käyttää vaan pultata lattiaan?
 
Itse suosittelen tätä Bilteman tunkkia, vaikuttaa hyvin pitkälti Bahcon Bh11500 mallin "kopiolta". Vastaavasti myös joku Bahcon saman hintaluokan tunkki on hyvä vaihtoehto.
Minulla on ollut tuo Bahcon malli muutaman vuoden enkä ole muuta huonoa löytänyt kuin että on painava ja muutenkin iso,toisaalta taas pituus tuottaa hyvän ulottovuuden,eli tunkki ylettää syvälle auton alle ja mahdollistaa monia nostovaihtoehtoja.
 
@j1m2 Joo se on totta että isohan tuon luokan tunkki jo on, mutta tuo ulottuvuusasia on juurikin näin kuten sanoit. Lisäksi tuo koko ja vankka rakenne tuo paljon luottoakin tunkkiin, tuo on niin jämäkkä rakenteeltaan ettei ikinä ole tullut tilannetta että olisi pitänyt ihmetellä nitinöitä tai epäillä rakenteen kestävyyttä :)
 
Ei tuo aiemmin vinkattu Biltema todellakaan mikään rimpula ole sekään. Hipelöin silloin kun tuon ostin toistakin mallia, mutta kyllä tämä aluversiokin on ihan riittävän painava 25,9 kiloisena. Tuo 44,5 kilon versio olisi jo melko hankala nostaa. Toki jos tunkki on hallissa koko ajan niin painolla ei silloin ole niin väliä.
 
Jos tätä tarkoitat:
Niin ei kai tuota ole edes tarkoitus irrallaan käyttää vaan pultata lattiaan?
Vevorin omalla mainosvideolla ihan tuommoisenaan pumppailevat. Samoiten muissa arvosteluvideoissa. Ja jos oikein muistan, niin ohjeissa ei ollut mitään mainintaa lattiaan pulttaamisesta. Eikä kyllä siinä olisi edes reikiäkään pulttaukselle.
 
Kiitos kaikille kommenteista. Niputtelin hieman kommennttejanne.


Puukko kai löytyy?
Toki puukko löytyy. Sen kanssa on vain helpompi vuolla kuin kaivertaa. Kruunun pohjalla on n. 30x6 mm pyöreä akselin pää, jonka ympärille kumitalla/jääkiekko/nostotyyny pitäisi sovittaa. Kunnon kaiverrustyökaluja ei ole.


Ja rautasahallakin työstää jääkiekkoa ihan kivasti.
Varmasti saakin työstettyä. Halkaisut ja karkeat kiekon ulkopinnan muotoilut varmasti onnistuvat juuri näin. Mutta jääkiekon pohjan muotoiluun kruunun sisäpuolen ympärille ei taida oikein onnistua rautasahan kanssa.


Kun käytät tuota jackpadia, niin ota tuo "kruunumainen" nostopiste vaan pois siitä välistä? Allahan on sitten tasainen kohta.
Niin mä oon tehnyt vastaavalla tunkilla.
Tämän voisinkin katsoa, mutta siinä tunkin tukipinta ei taida jäädä kovin isoksi noin. Olisi parempi olla suurempi tukipinta, jolloin auton paino jakautuu helmapellistä nostettaessa edes hieman hieman pidemmälle matkalle.


Teet puusta tms tuonne kruunun upotukseen soviteholkin, jolloin auton paino ei survo tuota kumitallaa tuonne kruunun pohjalle
Tätä aloin eilen jo työstää ennen kuin tulin täältä kysymään tunkkisuosituksia. Löysin pienen sopivan tammipuupalan (kovaa) ja yritin työstää sitä kruunuun istuvaksi, mutta jonkin ajan ähräämisen jälkeen totesin, että taidan olla vähän riskaabelilla asialla. Minulla ei ensinnäkäään ole kunnollisia työkaluja puun napakaksi muotoilemiseen kruunuun. Jos puupala ei istu hyvin, niin silloin tunkin päälle tulee uusi nivelpiste, mitä en halua tapahtuvan. Asiaa hetken pohdittuani totesin että, painavan ja arvokkaan auton, jonka akkukotelo on melko lähellä reunapalkkia, nostaminen "huojuvan tornin" varaan ei kuulostanutkaan enää kovin mielekkäältä ja sen kautta tulin kyselemään tunkkisuosituksia.
 
Voin suositella tätä:
Ei tuo kovin kevyt ole vaikka osin alumiinia, mutta onpa vaan kiva nostaa autoa tällä verrattuna muutaman kympin tunkkeihin.

^ sama Bilteman malli löytyy kaksin kappalein. Ei se mikään kevyt ole mutta nostaa 1900 kg auton peräpään ilmaan nitisemättä ja nopeasti. Tunkissa on kaksi mäntää.
Tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta vaihtoehdota. Keveytensä ja ominaisuuksiensa puolesta tuollainen olisi edistystä nykyiseen tunkkiini. Nykyinen tunkki taitaa painaa ~30 kg, mikä ei vielä itsessään ole liian painava nostettavaksi ulos renkaanvaihtoa varten. Täytyy käydä lähi-Biltemassa vilkaisemassa tätä vaihtoehtoa.


Kyllä ne pyörii yllättävänkin hyvin. Mulla on tuo pihakäytössä ja auton alle nakkaan paksun filmivanerin silloin kun tätä käytän. Tulee nurmikolla jopa vetämällä perässä, mutta suositeltavaa on kantaa tunkki.
Käytännössä itsellänikin on tilanne, missä tunkkia pitää käyttää (sora)pihalla filmivanerin/kalustelevysuikaleen päällä. Myös nykyisessä tunkissa on teräspyörät, mikä ei ole ollut ongelma tunkin käytölle. Pieniin pyöriin kohdistuu vain melkoinen paine, jolloin alusvanerin pinta on kovilla ja menee helposti etupyörien alla kuopalle.


Itse suosittelen tätä Bilteman tunkkia, vaikuttaa hyvin pitkälti Bahcon Bh11500 mallin "kopiolta". Vastaavasti myös joku Bahcon saman hintaluokan tunkki on hyvä vaihtoehto.
Tunkki näyttää muiden ominaisuuksien puolesta hyvältä, mutta painoa sillä on turhan paljon omaan käyttöön. Nostoalue tuossa olisi kyllä erittäin laaja.


Minulla on ollut tuo Bahcon malli muutaman vuoden enkä ole muuta huonoa löytänyt kuin että on painava ja muutenkin iso,toisaalta taas pituus tuottaa hyvän ulottovuuden,eli tunkki ylettää syvälle auton alle ja mahdollistaa monia nostovaihtoehtoja.
Komea tuollainen Bahco kieltämättä on. Mutta liki 50 kg:n painollaan tässä yhteydessä pois suljettu vaihtoehto.
 
Jatkona tunkkikeskusteluun. Olisiko suositella mikä keskihintaisista 100-150 € matalemmista tunkeista on vakuuttavin laadultaan? Rengastyöt tapahtuu ulkona ja hieman joutuu pidemmälle kanniskelemaan niin ei saisi olla ainakaan yli 30 kg.

Biltema olisi laatumielikuvan perusteella varmin valinta näistä, mutta myös 50 € kalliimpi.

 
Viimeksi muokattu:
Tämmöinen nostopää voisi olla kanssa hyvä jos sopisi tuohon reikään vanhan kruunun tilalle.

Floor Jack Saddle Pad Point Fit 4 Ton Jacks Adapter Lifting Protector Rubber | eBay

1740895263766.png


tai

https://www.autodoc.fi/heyner/23457417

1740895284478.png
Kiitos näistä. Enpä tiennyt moisia vaihtoehtoja olevankaan. Helppoudellaan erityisesti tämä pelkkä nostotyyni voisi olla kyllä ihan varteenotettava vaihtoehto. Valmistajan sivuilta näkyi löytyvän myös hyvät mittakuvat. En ole vielä ehtinyt mitata kruunupäätä, kuinka hyvin tuo istuu. Kuvista kuitenkin katsoin, että tässä mallissa on hienosti myös pohjassa syvennys nostopään pyörimisen mahdollistamaa akselia varten.

1740913438468.png
 
Jatkona tunkkikeskusteluun. Olisiko suositella mikä keskihintaisista 100-150 € matalemmista tunkeista on vakuuttavin laadultaan? Rengastyöt tapahtuu ulkona ja hieman joutuu pidemmälle kanniskelemaan niin ei saisi olla ainakaan yli 30 kg.

Biltema olisi laatumielikuvan perusteella varmin valinta näistä, mutta myös 50 € kalliimpi.

Mitään tietoa ja osaamista ei itsellä ole, mutta tuo Biltema on itsellä ollut ja yhdet renkaat vaihdoin ja oli hyvä. Laadusta ei hajuakaan, mutta mukava että kuminen nostoalusta tuli mukana.

Näinkin sanottuna, niin talvella näin jossain vaiheessa Hallitunkki 3 tonnia Bahco | Clas Ohlson tämän jossain eri kaupassa jotain 179e-199e tms. niin varmaan olisin panostanut hyvässä tarjouksessa tuohon. Mut tuo biltema on ainakin ihan ok.. kenties.
 
Mulla on vanhassa Bilteman halpistunkissa vastaava nostopää ja tää ainakin sopii siihen, varmaan vastaava ku toi linkattu Autodocin malli: POWER PAD - Universelle Wagenheber Gummiauflage

Amazonista ostin aikoinaan.
Jääkiekko maksaa euron kaksi (pieni/iso) ja rälläkällä siihen sopiva rako. Tuossa kuvan kiekossa on vähän turhan leveä rako ja ainakin Bilteman mallin kumi oli niin heppoinen ettei montaa nostoa itsellä kestänyt.
 
En tiedä liekkö noissa kumisissa nostotassuissa paljoa eroa materiaalissa, mutta olen itse todistanut ainakin kolmen jääkiekon yhtäkkisen halkeamisen kun niitä myös käyttänyt nostotassuina välillä. Vaikka ne melko sitkeiltä materiaaliltaan tuntuu niin yllättävän helposti saa halkaistua kyllä autoa nostaessa.
 
Jos laittaa paksun kumin tollasen pienen kruunun päälle, pitää tunkin ehdottomasti päästä liikkumaan sivusuunnissa helposti. Alkuperäinen kumi oli varmaan sellainen matala lätty, jolloin jäi vielä metallipykälät näkyviin turvaamaan lipsumisen varalta.

Tietenkin hallitunkin pitäisi aina päästää liikkumaan, mutta tosielämässä monesti lattia on rosoinen tai nostellaan pihalla jonkun vanerin päällä.
 
Jos laittaa paksun kumin tollasen pienen kruunun päälle, pitää tunkin ehdottomasti päästä liikkumaan sivusuunnissa helposti. Alkuperäinen kumi oli varmaan sellainen matala lätty, jolloin jäi vielä metallipykälät näkyviin turvaamaan lipsumisen varalta.

Tietenkin hallitunkin pitäisi aina päästää liikkumaan, mutta tosielämässä monesti lattia on rosoinen tai nostellaan pihalla jonkun vanerin päällä.
Monia helmoja ja ihan oikeitakin nostohohtia on tunkattu pilalle, juuri sen takia, kun varsinkin pieni hallitunkki kiskoo niin pirusti nostettaessa, jos lattia ei oli aivan sileä.
Siksi esim toi bahcon pitkä malli on hyvä, kun nostaa normiauton pyörän ylös melkeimpä suoraan, vasta pakun kanssa alkaa kiskomaan sivulle. Itselläkin kun transhittiä nostan, niin toisen puolen etupyörä alkaa luistaa sivulle hallin lattiallakin nostaessa. Tuota kun harrastaisi jostain helmakantista, niin ei menisi montaa vuotta kuin olisi kantit läjässä.
Exän isä nosti volvoa ihan ehjästä tunkinkorvasta pellon laidassa ja sai sen murjottua aivan solmuun. Samoin kävi kaverille sprinteriä nostaessa, kun alla oli asfaltti.(Sprinter oli silloin niin tuore, ettei ollut mätä)

Ei tulisi mieleenkään nostaa mitään autoa helmasta, jossei ole pitkä hallitunkki, toki pitkällä hallitunkilla ei ikinä tarvitse nostaa helmoista, kun pääsee nostamaan jostain tukevammasta kohtaa.
 
Monia helmoja ja ihan oikeitakin nostohohtia on tunkattu pilalle, juuri sen takia, kun varsinkin pieni hallitunkki kiskoo niin pirusti nostettaessa, jos lattia ei oli aivan sileä.
Siksi esim toi bahcon pitkä malli on hyvä, kun nostaa normiauton pyörän ylös melkeimpä suoraan, vasta pakun kanssa alkaa kiskomaan sivulle. Itselläkin kun transhittiä nostan, niin toisen puolen etupyörä alkaa luistaa sivulle hallin lattiallakin nostaessa. Tuota kun harrastaisi jostain helmakantista, niin ei menisi montaa vuotta kuin olisi kantit läjässä.
Exän isä nosti volvoa ihan ehjästä tunkinkorvasta pellon laidassa ja sai sen murjottua aivan solmuun. Samoin kävi kaverille sprinteriä nostaessa, kun alla oli asfaltti.(Sprinter oli silloin niin tuore, ettei ollut mätä)

Ei tulisi mieleenkään nostaa mitään autoa helmasta, jossei ole pitkä hallitunkki, toki pitkällä hallitunkilla ei ikinä tarvitse nostaa helmoista, kun pääsee nostamaan jostain tukevammasta kohtaa.
Minä tein kertopuusta n.puolen metrin pituisen helmanostimen sahaamalla siihen helmaan sopivan uran,paino jakaantuu isolle alalle eikä pääse lipsahtamaan pois paikoiltaan.Tuossa on se hyvä puoli että esim. renkaan vaihdossa on helppo nostaa kerralla koko toinen kylki ylös.
 
Itselläkin kun transhittiä nostan, niin toisen puolen etupyörä alkaa luistaa sivulle hallin lattiallakin nostaessa. Tuota kun harrastaisi jostain helmakantista, niin ei menisi montaa vuotta kuin olisi kantit läjässä.

transitia ei tarvii nostaa ku yhden kerran helmasta niin se on läjässä. ne ei ole siinä nostokohtia ollenkaan...samantien menee solmuun.
 
Mikäs halpiksista on paras kierretappisarja? Tarve vaan ihan noille 4,6,8,10mm, eli ei tarvitse olla kun ihan "perus" sarja. Tokmannilta ostin yhden joka hajosi kolmesta kohtaa ensimmäisellä kerralla, niin ei miellään ihan sellaista.
 
Mikäs halpiksista on paras kierretappisarja? Tarve vaan ihan noille 4,6,8,10mm, eli ei tarvitse olla kun ihan "perus" sarja. Tokmannilta ostin yhden joka hajosi kolmesta kohtaa ensimmäisellä kerralla, niin ei miellään ihan sellaista.
Itse ostin Rukon räikkävääntimen ja siihen sitten tarvittavia kierretappeja. Ei ole sarja, mutta voittaa kyllä laadussa aikaisemman Lidlin halppisversion 100-0.
 
Itse ostin Rukon räikkävääntimen ja siihen sitten tarvittavia kierretappeja. Ei ole sarja, mutta voittaa kyllä laadussa aikaisemman Lidlin halppisversion 100-0.

Rukolle ääni täältäkin. Tosin tollanen 12,90e sarja mitä esim. lidlissä on tällä hetkellä on silti ihan pätevä kierteiden putsaukseen.
 
Mikäs halpiksista on paras kierretappisarja? Tarve vaan ihan noille 4,6,8,10mm, eli ei tarvitse olla kun ihan "perus" sarja. Tokmannilta ostin yhden joka hajosi kolmesta kohtaa ensimmäisellä kerralla, niin ei miellään ihan sellaista.

Mulla on tämä motonetin sarja. Noihin perus juttuihin ollut ihan toimiva eikä valittamista tapeista tai pakoista, mutta kierretapinväännin on kaikinpuolin huono ja karua jälkeä. Voisikin hakea tuollaisen Ruko:n sen kaveriksi niin käyttökelpoisuus kasvaa.
 
Minulla on jokin ikivanha halpissarja mihin olen ostanut paremman vääntimen ja lisäksi muutama isompi väännin,pakka ja tappi.Jos nyt uutta etsisin niin varmaan Rukon 130€ tai Bilteman ison sarjan kävisin hakemassa,Ruko on se hyvä puoli että yksittäisiä osia löytyy helposti ympäri suomea jos tarvitsee jotain kokoa mitä sarjassa ei ole.
 
Rukolle ääni täältäkin. Tosin tollanen 12,90e sarja mitä esim. lidlissä on tällä hetkellä on silti ihan pätevä kierteiden putsaukseen.
Oli ainakin tutkimani lidlin sarja ihan järkyttävän näköinen. Epämuodostuneita kierreprofiileita ja älyttömiä jäysteitä teränsuussa. En välttämättä olis usklatanut käyttää edes olemassaolevien kierteiden putsaamiseen alumiinissä.

Rukoa itsekkin suosittelisin yleisesti saatavilla olevista. Kohtuuhintainen, saatavana joka paikasta ja ”ok” laatua. Paremman hintalaatusuhteen tappejakin on mutta saatavuus surkea.
 
Jos viitsii tilata niin esimerkiksi tämä tappisarja pitäisi olla toimiva

Läpireijän ”kone”tappi vuolevalla etuleikkuulla on kaikista varmin ja toimivin.
 
Jos viitsii tilata niin esimerkiksi tämä tappisarja pitäisi olla toimiva

Läpireijän ”kone”tappi vuolevalla etuleikkuulla on kaikista varmin ja toimivin.
Pohjakierteen putsaamiseen/tekoon pohjakierretappi, niin ei työnnä mujuja reiän pohjalle, vaan nostaa ne ylös. Läpikierteeseen läpikierretappi. Konepajahommiin konepajalaatua, mutta satunnaisessa kotikäytössä pehmeisiin aineisiin ja kierteen puhdistukseen käy halpahallin halpiksetkin.

Halpiksissa joissakin on uran hionta huonoa laatua ja uran reunassa jopa jäystettä. Etenkin alumiiniin tekee ruman ja jopa väljän kierteen. Itsellä on jonkin verran ammattilaatuisia tappeja erinäisistä syistä johtuen.
 
Oli ainakin tutkimani lidlin sarja ihan järkyttävän näköinen. Epämuodostuneita kierreprofiileita ja älyttömiä jäysteitä teränsuussa. En välttämättä olis usklatanut käyttää edes olemassaolevien kierteiden putsaamiseen alumiinissä.

Rukoa itsekkin suosittelisin yleisesti saatavilla olevista. Kohtuuhintainen, saatavana joka paikasta ja ”ok” laatua. Paremman hintalaatusuhteen tappejakin on mutta saatavuus surkea.
Ostin itsekin tämän. Ajattelin ensin että ehkä liioittelit mutta ei hyvää päivää :D Ainakin kierretapit ovat käyttökelvottomia, ihan järkyttävän näköisiä. Yksi sivu saattaa olla hyvä mutta toinen sivu ihan karmea. Pakkoja en vielä tutkinut. Näppärästi sarjat kiinni nippusiteellä ettei kaupassa voi tutkia.
 
Pohjakierteen putsaamiseen/tekoon pohjakierretappi, niin ei työnnä mujuja reiän pohjalle, vaan nostaa ne ylös. Läpikierteeseen läpikierretappi. Konepajahommiin konepajalaatua, mutta satunnaisessa kotikäytössä pehmeisiin aineisiin ja kierteen puhdistukseen käy halpahallin halpiksetkin.

Halpiksissa joissakin on uran hionta huonoa laatua ja uran reunassa jopa jäystettä. Etenkin alumiiniin tekee ruman ja jopa väljän kierteen. Itsellä on jonkin verran ammattilaatuisia tappeja erinäisistä syistä johtuen.
Ei kannata ostaa kotikäyttöön (eli yleensä käsin käytettäväksi) pohjakierretappeja (spriral flute). Ne kestää huomattavasti vähemmän sivuttaiskuormitusta, jota helposti tulee varsinkin kokemattomalla käyttäjällä, ja sitten se tappi on poikki siellä. Ei se ole läpireikätapin (spiral point) jälkeen mikään ongelma poistaa niitä lastuja sieltä kolosta sen pari kertaa kuukaudessa/vuodessa, mitä nyt harrastekäytössä yleensä tulee.

1741186981687.webp
 
Einhellin kompurasta lähti sitten paineenalennin vuotamaan ja eipä tuo uudelleen kasaamallakaan lähtenyt pitämään, muovinen ja halkeillut jo, eli tarvetta uudelle kompuralle. Uuden säätimen voisi kyllä ottaa mutta tuosta lähtee niin helvetinmoinen ääni etten kykene enää...
En enää noita geneerisia halppiksia halua, mutta toisaalta kompuralle on kohtuu vähän käyttöä niin onko nämä stahlwerkin pelit mistään kotoisin? Nyt näytti tuleen vielä alet päälle eli näistä kyse: Ilmakompressorit

Hinnan puolesta tuo st110 pro olisi passeli mutta toisaalta tuo 510-pro olisi tuotoiltaan ihan hyvän oloinen, mutta voiko tuollainen ratkaisu olla toimiva/kestävä jossa on naitettu 4(!?) moottoria yhden säiliön päälle? Käyttö on lähinnä maalailua, naulaimia ja muuta perinteistä omakotitaloa, pulttipyssy on akulla.
 
Einhellin kompurasta lähti sitten paineenalennin vuotamaan ja eipä tuo uudelleen kasaamallakaan lähtenyt pitämään, muovinen ja halkeillut jo, eli tarvetta uudelle kompuralle. Uuden säätimen voisi kyllä ottaa mutta tuosta lähtee niin helvetinmoinen ääni etten kykene enää...
En enää noita geneerisia halppiksia halua, mutta toisaalta kompuralle on kohtuu vähän käyttöä niin onko nämä stahlwerkin pelit mistään kotoisin? Nyt näytti tuleen vielä alet päälle eli näistä kyse: Ilmakompressorit

Hinnan puolesta tuo st110 pro olisi passeli mutta toisaalta tuo 510-pro olisi tuotoiltaan ihan hyvän oloinen, mutta voiko tuollainen ratkaisu olla toimiva/kestävä jossa on naitettu 4(!?) moottoria yhden säiliön päälle? Käyttö on lähinnä maalailua, naulaimia ja muuta perinteistä omakotitaloa, pulttipyssy on akulla.
Toimituskulut Suomeen 199€..
 
Toimituskulut Suomeen 199€..
Lisäksi kannattaa huomioida:
Huomautus: Kompressori toimitetaan kuormalavalla DACHSER-kuljetusyhtiön toimesta. Ilmoita matkapuhelinnumerosi tilauksen yhteydessä. Tarvitsemme tämän, jotta kuljetusliike voi koordinoida toimituspäivän puhelimitse tai tekstiviestillä!


Huomioithan, että lisäkustannuksia aiheutuu, jos kuljetusliikkeen kanssa sovittua toimituspäivää ei voida noudattaa omasta syystänne. Kuljetusyritys veloittaa 70 euroa jokaisesta ylimääräisestä toimitusyrityksestä.


Huomautus: Ilmakompressoreissamme voi olla pieniä tuotantoon liittyviä vikoja, kuten maalivirheitä, naarmuja, lieviä muodonmuutoksia tai epäpuhtaita hitsaussaumoja. Nämä eivät vaikuta millään tavalla kompressorien toimintaan ja turvallisuuteen. Siksi tarjoamme kompressorit alennettuun hintaan emmekä hyväksy näistä vioista johtuvia reklamaatioita.
 
Toimituskulut Suomeen 199€..
No tuolla kyllä vielä eilen omi 35e kuriiri, sama kuin amazonin kautta tilatessa. Tiedä onko hikka vai mikä mutta ei tuollainen terminaalikuljetus nyt tosiaankaan tarkoituksena ollut :)

Mutta en äkkiseltään noihin hintapisteisiin löytänyt oikein muitakaan fiksuja vaihtoehtoja noista hieman hiljaisemmiksi huijatuista
 
Mitäs mieltä väki on. Kaapeliliittimen puristimet (kuusikulmaiset).

Kahvakäyttöinen vai hydraulinen?
Harvakseltaan kotona autojen akkujen kaapeleita ja maakaapeleita pitäs liittää liittimeen. Jostain 6mm2 kaapelista 125mm2 nurkille olis hyvä olla laite millä tekee noita. Näyttäis enemmän olevan hydraulisissa variaatioita noista liitin kokoluokista.

Kyselen lähinnä, kun aina harmittanut patenttipuristella ne liittimet kiinni. Jos sitä vihdoin hommais oikean mallisen työkalun.
 
Mitäs mieltä väki on. Kaapeliliittimen puristimet (kuusikulmaiset).

Kahvakäyttöinen vai hydraulinen?
Harvakseltaan kotona autojen akkujen kaapeleita ja maakaapeleita pitäs liittää liittimeen. Jostain 6mm2 kaapelista 125mm2 nurkille olis hyvä olla laite millä tekee noita. Näyttäis enemmän olevan hydraulisissa variaatioita noista liitin kokoluokista.

Kyselen lähinnä, kun aina harmittanut patenttipuristella ne liittimet kiinni. Jos sitä vihdoin hommais oikean mallisen työkalun.
Sellainen keltainen kiinalainen hydraulinen puristin on ollut ihan loistava peli. Varmaan ainakin kymmenen vuotta puristellut liittimiä samalla koneella 30-50mm2 kaapeleihin. Lestit ei ole ihan täysin priimoja, mutta ajaa asiansa ihan täysin.
Ihan ohkaisille piuhoille ei mitään järkeä tuollaisella hydraulisella, lähinnä tuo tulee kyseeseen paksummille kaapeleille. 125mm2 kaapeli on kyllä jo aika melkoista.. missä ihmeessä sellaista tarvitaan autossa?

puristin.png
 
Mitäs mieltä väki on. Kaapeliliittimen puristimet (kuusikulmaiset).

Kahvakäyttöinen vai hydraulinen?
Harvakseltaan kotona autojen akkujen kaapeleita ja maakaapeleita pitäs liittää liittimeen. Jostain 6mm2 kaapelista 125mm2 nurkille olis hyvä olla laite millä tekee noita. Näyttäis enemmän olevan hydraulisissa variaatioita noista liitin kokoluokista.

Kyselen lähinnä, kun aina harmittanut patenttipuristella ne liittimet kiinni. Jos sitä vihdoin hommais oikean mallisen työkalun.
Hydraulinen tohon yläpään kokoon, vipumalli alle 10neliöiselle.
 
Kiitoksia. Toi +100mm2 kokoluokka olisikin lähinnä varuiksi mukana, jos askartelisi kotiin akuston.
 
Täältä myös ääni noille kiinan hydraulipuristimille <50e maksoi aikanaan posteineen ja tuhansia kaapelikenkiä 50-120mm2 puristeltu.
Jos jotain negatiivista pitää sanoa niin leukojen koot ovat lähinnä viitteelisiä.
Ja lähtökohtaisesti sopii kokoa pienempään kenkään kuin on leimattu.
 
Jos jotain negatiivista pitää sanoa niin leukojen koot ovat lähinnä viitteelisiä.
Ja lähtökohtaisesti sopii kokoa pienempään kenkään kuin on leimattu.
Onko tuosta se vaara että jää vähän epävarma olo että tuliko liitoksesta hyvä. Jos on siihen asennoitunut että oikea "leuka" oikea kenkä niin liitos varma.
 
Onko tuosta se vaara että jää vähän epävarma olo että tuliko liitoksesta hyvä. Jos on siihen asennoitunut että oikea "leuka" oikea kenkä niin liitos varma.
Onhan noissa ihan merkkivehkeissäkin leukojen mitoitukset passelit lähinnä sille oman brändin kengälle, eli vähän joutuu sovittamaan leukoja ensin.

Sama homma on kaapelikengissä ja kaapeleissakin, yksi, moni ja hienosäikeinen kaapeli ovat halkaisijaltaan erilaisia vaikka kaikki olisivat samaa kokoa
 
Kiitoksia. Toi +100mm2 kokoluokka olisikin lähinnä varuiksi mukana, jos askartelisi kotiin akuston.
Todennäköisesti tarvitset sitten kahdet puristimet. Yleensä noissa loppuu kapasiteetti 70-90mm2 kohdalle ja sen jälkeen tarvitsee olla jättimalli puristin erikseen.
50mm2 on kyllä sellaista sormen paksuista jöötiä, etkä tarvitse kyllä kotiakuston rakentamiseen sen paksumpaa ellei siitä tarvitse jotakin ihan jäätäviä kuormia vetää jatkuvasti läpi. Tai jos joku veto ihan välttämättä tarvitsee paksumman, sen voi kahdentaa tai tehdä esim kuparilatasta kiskolla tms.
 
Onko tuosta se vaara että jää vähän epävarma olo että tuliko liitoksesta hyvä. Jos on siihen asennoitunut että oikea "leuka" oikea kenkä niin liitos varma.
Ei siinä mitään epävarmaa jää, kun ensimmäiseen kaapelinpätkään jättää vähän lyhennysvaraa jos tarvitsee katkaista kaapeli ja kokeilla liitos uusiksi toisen kokoisella leualla. Mulla se on käytännössä yleensä aina ollut pykälää pienempi mitä siihen lestin kylkeen on kirjoitettu millä paras liitos tulee, mutta kaapeli ja itse kenkä vaikuttaa asiaan myös, eli parasta se on kuitenkin kokeilla eikä uskoa suoraan niitä numeroita.
Yleensä se on yksi tai kaksi kokoa mitä jossakin projektissa tarvitaan ja mitä kaapelia ja liittimiä on varastossa ja samalla koolla sitten prässäillään kaikki liitokset, jos vaikka jotakin aurinkosähköakustoa tms on rakentamassa.
 
eli parasta se on kuitenkin kokeilla eikä uskoa suoraan niitä numeroita.

Miten tavis harrastaja sen voi parhaiten kokeilla ? Siis jos tuossa ajatus oli se että puristetaan ensin ja sen jälkeen kokeillaan.

Sen ymmärrän että jos käsi/silmääräisesti vaikuttaa epävarmalta niin se on huono, tai jos liianpieni niin silmääräisesti ehkä näkee että puristusjälki liian pienellä.
 
Miten tavis harrastaja sen voi parhaiten kokeilla ? Siis jos tuossa ajatus oli se että puristetaan ensin ja sen jälkeen kokeillaan.

Sen ymmärrän että jos käsi/silmääräisesti vaikuttaa epävarmalta niin se on huono, tai jos liianpieni niin silmääräisesti ehkä näkee että puristusjälki liian pienellä.

Kaikkein parhaan varmuuden saa sillä, että sen ensimmäisen testiliittimen sahaa poikki rautasahalla tai rälläkällä ja katsoo. Onnistunut liitos on sisältä täysin "yhtä puuta" liitin sekä kaapeli.
Yleensä sen kyllä näkee jo ulkopuolelta jos ei se krymppi ole nätti, tiivis ja symmentrinen, tai sitten se liitin irtoaa tai heiluu jo käsin vääntäessä ja vetäessä.
 
Tämä oli niin hyvä kuulonen neuvo että pakko kehua.

Kaikkein parhaan varmuuden saa sillä, että sen ensimmäisen testiliittimen sahaa poikki rautasahalla tai rälläkällä ja katsoo. Onnistunut liitos on sisältä täysin "yhtä puuta" liitin sekä kaapeli.

Maalikko mutuna rautasaha kuullostaa hyvältä, rälläkällä voi vähän itse rälläköinti muuttaa.

Jos silmä ei harjaantunut, niin mitä mieltä että jos moni säikeisessä se että jos yrittää tuupata säikeitä pois, niin jos lähtee irti niin voi kyseenalaistaa onko puristusliitos syntynyt. harvempi säikeisellä/yksisäikeisellä voi puritus olla sen verran tiukka etteä ei irtoa, mutta silti heikko. To lisää voimaa.

Edit
Siis oletin että poikittain poikki, mites jos vielä halkaisee, niin sitten voisi maalikkokin olla aika varmalla pohjalla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 066
Viestejä
4 741 504
Jäsenet
77 262
Uusin jäsen
JV///

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom