Työelämäkeskustelu

Eikö tollainen 200 h ole kuitenkin aika pieni määrä johonkin 1,5 vuoteen? Vai onko tässä jotain mitä en ymmärrä jos on ihan sumussa eletty?
Mun kohdalla ehkä kuormittavin yksityiskohta oli että vain mulla oli ajokortti. Jouduin kyytimään 7v ja 2v kouluun ja päiväkotiin ja sieltä kotiin joka arkipäivä eli en juuri koskaan voinut tehdä ylitöitä työmaalla vaan ne kertyi öisin ja viikonloppuisin. Työmatkat yli puoli tuntia suuntaansa joten jouduin aina tekemään käytännössä vähän vajaan päivän kiireellä ja tekemään kasaantuneet työt lasten mentyä nukkumaan.
 
Mun kohdalla ehkä kuormittavin yksityiskohta oli että vain mulla oli ajokortti. Jouduin kyytimään 7v ja 2v kouluun ja päiväkotiin ja sieltä kotiin joka arkipäivä eli en juuri koskaan voinut tehdä ylitöitä työmaalla vaan ne kertyi öisin ja viikonloppuisin. Työmatkat yli puoli tuntia suuntaansa joten jouduin aina tekemään käytännössä vähän vajaan päivän kiireellä ja tekemään kasaantuneet työt lasten mentyä nukkumaan.

Sitten tuossa tapauksessa ei työ kuormita vaan lapset.
 
Sitten tuossa tapauksessa ei työ kuormita vaan lapset.
Väärin. Riittämätön resursointi keskeytti vuosilomat ja aiheutti ylityöt, ei lapset.

Työmaa oli hoidettava päivällä ja kaikki järjestelmän ohjelmointi korjauksineen, lisäyksineen ja muutoksineen sekä dokumentointi ylitöinä koska työmaa vei niiltä ajan työajalla. Mulla oli ehkä vähän väärä sanavalinta kun sanoin ”kuormittavin yksityiskohta”, mutta normi työmäärällä olisin pärjännyt ja siihen olisi päästy yhdellä ukolla joka hoitaa työmaan tai sitten sen ohjelmoinnin.

E: eli ei ylityöt siitä kertyneet että lähdin lapsia hakee vaan siitä etten pystynyt tekemään kahden ihmisen töitä yhtä aikaa joten tein toiset silloin kun oli hiljasta. Mun valinta oli olla illalla perheen kanssa kotona ja tehdä ne ylityöt yöllä eikä ajaa toimistolle ”iltavuoroon” työmaapäivän jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Riittämätön resursointi keskeytti vuosilomat ja aiheutti ylityöt, ei lapset.

Työmaa oli hoidettava päivällä ja kaikki järjestelmän ohjelmointi korjauksineen, lisäyksineen ja muutoksineen sekä dokumentointi ylitöinä koska työmaa vei niiltä ajan työajalla.
Ja sitten vaan luotettiin, että työntekijä venyy ja vanuu. Entäs jos olisit vain ilmoittanut, että et ole käytettävissä ylitöihin koska sinulla on vapaa-ajalla perhe hoidettavana. Jotain olisi joo jäänyt tekemättä ja siitä olisi tullut varmaan sakkoja yms, mutta olisi varmaan myös pakottanut työnantajan reagoimaan tilanteeseen ja nopeasti.
 
Ja sitten vaan luotettiin, että työntekijä venyy ja vanuu. Entäs jos olisit vain ilmoittanut, että et ole käytettävissä ylitöihin koska sinulla on vapaa-ajalla perhe hoidettavana. Jotain olisi joo jäänyt tekemättä ja siitä olisi tullut varmaan sakkoja yms, mutta olisi varmaan myös pakottanut työnantajan reagoimaan tilanteeseen ja nopeasti.
Kyllä, sakkoja työnantajalle ja minulle luultavasti epävirallinen panna jossa olisin saanut pienempiä projekteja kunnes olisin lähtenyt firmasta tms.

Olin aika alussa uraani, halusin oppia kaiken ja saada sulkia hattuun. Lisäksi apuja pyytäessä vastaus kuului aina että ei irtoa ketään.
 
Väärin. Riittämätön resursointi keskeytti vuosilomat ja aiheutti ylityöt, ei lapset.

Työmaa oli hoidettava päivällä ja kaikki järjestelmän ohjelmointi korjauksineen, lisäyksineen ja muutoksineen sekä dokumentointi ylitöinä koska työmaa vei niiltä ajan työajalla. Mulla oli ehkä vähän väärä sanavalinta kun sanoin ”kuormittavin yksityiskohta”, mutta normi työmäärällä olisin pärjännyt ja siihen olisi päästy yhdellä ukolla joka hoitaa työmaan tai sitten sen ohjelmoinnin.

E: eli ei ylityöt siitä kertyneet että lähdin lapsia hakee vaan siitä etten pystynyt tekemään kahden ihmisen töitä yhtä aikaa joten tein toiset silloin kun oli hiljasta. Mun valinta oli olla illalla perheen kanssa kotona ja tehdä ne ylityöt yöllä eikä ajaa toimistolle ”iltavuoroon” työmaapäivän jälkeen.

Ei kyllä se on oikein.

Sinä et sitä nyt jostain syystä vain suostu myöntämään itsellesi.
Sinä valitsit hakea lapset ja viettää aikaa illalla perheen kanssa.

Työsi oli vaativaa ja vaati paljon aikaa. Sinulla ei sitä ole, koska päätit priorisoida perheen. Teit vielä työt monessa osassa, koska perhe-elämä lyhensi yhtäjaksoista työpäivää.

Ei tuossa mitään väärää ole. Nämä ovat arvovalintoja, mutta työ ei sinua kuormittanut. Elät vain ruuhkavuosia ja olet valinnut väärän duunin, jos haluat mennä perhe-elämä edellä. Hoitovapaa tai työ, jonka pystyt paremmin sovittamaan aikatauluihisi, olisi ollut oikea ratkaisu.

On toki todella yleistä syyttää duunia. Miksei siellä paremmin ymmärretä, että vaimolla ei ole ajokorttia, joten minä vien ja haen lapset päiväkodista ja haluan sen jälkeen viettää illan perheen kanssa?
 
Ei kyllä se on oikein.

Sinä et sitä nyt jostain syystä vain suostu myöntämään itsellesi.
Sinä valitsit hakea lapset ja viettää aikaa illalla perheen kanssa.

Työsi oli vaativaa ja vaati paljon aikaa. Sinulla ei sitä ole, koska päätit priorisoida perheen. Teit vielä työt monessa osassa, koska perhe-elämä lyhensi yhtäjaksoista työpäivää.

Ei tuossa mitään väärää ole. Nämä ovat arvovalintoja, mutta työ ei sinua kuormittanut. Elät vain ruuhkavuosia ja olet valinnut väärän duunin, jos haluat mennä perhe-elämä edellä. Hoitovapaa tai työ, jonka pystyt paremmin sovittamaan aikatauluihisi, olisi ollut oikea ratkaisu.

On toki todella yleistä syyttää duunia. Miksei siellä paremmin ymmärretä, että vaimolla ei ole ajokorttia, joten minä vien ja haen lapset päiväkodista ja haluan sen jälkeen viettää illan perheen kanssa?
Tosta duunista onneksi pääsin pois sellaiseen jossa ylitöitä ei ole pakko tehdä joka päivä eikä minkään tarvitse valmistua yön aikana seuraavaksi aamuksi tarkastusta tms varten. Sain tarpeekseni tosta lomien pilaamisesta ja siitä että aina piti itse venyä ja olla kiitollinen että saa siitä saman palkan joka kuukausi. Se työ sopi alkuun, mutta muuttui mahdottomaksi jatkaa edellä mainitun muun elämän kanssa samaan aikaan. Jatkoin ihan liian pitkään.

Myös avokki hankki ajokortin ja auton ja nykyään joustavampi työnantaja mahdollistaa työn ja muun elämän yhteensovittamisen inhimillisesti - missään ei enää tarvitse olla paikalla toisen osapuolen yksipuolisesti sopimalla kellonlyömällä valvojan määrittämät työvaiheet valmistuneina. Minkään kolmen päivän työn ei enää vaadita valmistuvan perjantai-illan ja maanantai-aamun välissä työmaalla jossa on portit auki arkisin klo 8-16.

Oikeastaan nyt kun kirjottelen näitä taas auki palaa mieleen lupaus itselle etten enää ikinä menisi mihinkään sellaiseen työhön jossa valmistumisaikataulu on lyöty lukkoon etukäteen ja oman työsuoritteen alkaminen riippuu kokonaan edeltävästä työvaiheesta jonka suorittaa toinen toimija.

Kotona olin niin hermo kireänä noista molemmista työmaista johtuen kaikesta siitä uhkailusta ja vaatimuksista jokaista pienintäkin vitun välietappia varten, vittuilusta ja aamukuudelta alkavasta puhelinrumbasta että avopuolisolla on päinvastainen näkemys siitä meninkö perhe-elämä vai työelämä minulla edellä.
 
Eikö tollainen 200 h ole kuitenkin aika pieni määrä johonkin 1,5 vuoteen? Vai onko tässä jotain mitä en ymmärrä jos on ihan sumussa eletty?
Joku n. 1,8h per jokainen työpäivä? Ei se ehkä viikoissa/kk vielä tunnu missään. Mutta 1,5v aikana varmasti tuntuu.
sekä kuulostaa ettei tuossa taida hirveästi kaveri ehdi palautuu kesken työpäivän (kahvi/ruokatauollakaan).
 
Joku n. 1,8h per jokainen työpäivä? Ei se ehkä viikoissa/kk vielä tunnu missään. Mutta 1,5v aikana varmasti tuntuu.
sekä kuulostaa ettei tuossa taida hirveästi kaveri ehdi palautuu kesken työpäivän (kahvi/ruokatauollakaan).
Eikä ne urakkamuotoisessa hankkeessa kertynyt tasaisesti vaan välillä se oli 1-2 yötä viikossa, välillä 1-2 päivää viikonloppuna, pari kertaa täytyi olla kohteessa keskiyön jälkeen jne. Tietysti noihin vuosiin mahtui myös parit isyysvapaat ja kiire hieman hellitti työmaan hiljentyessä joulun ja kesälomien aikoihin jolloin oma työkuormakin väheni normipituisen päivän tasolle vähäksi aikaa.
 
Ei kyllä se on oikein.

Sinä et sitä nyt jostain syystä vain suostu myöntämään itsellesi.
Sinä valitsit hakea lapset ja viettää aikaa illalla perheen kanssa.

Työsi oli vaativaa ja vaati paljon aikaa. Sinulla ei sitä ole, koska päätit priorisoida perheen. Teit vielä työt monessa osassa, koska perhe-elämä lyhensi yhtäjaksoista työpäivää.

No ei.. Jos 8h päivässä ei riitä, niin se on juuri kuten nimimerkki Sikatiiker kirjoitti eli resurssointi on riittämätön.

Työaikalaissa työsuojelun pohjalta vuositasolla sallittu ylitöiden määrä on 250 tuntia. Tuota voidaan toki tapauskohtaisesti nostaa 80 tunnilla, mutta ei se tarkoita että se olisi joku pysyvä normaali miten toimitaan vuodesta toiseen.

Mutta jopa tapauksessa tässä Sikatiikerin tapauksessa ollaan oltu jo rajoilla, kun liukumasaldot ovat pyörineet 200-300 tunnin välissä ja paljon tunteja on vielä jätetty kirjaamatta. Liika on liikaa.

Ei tuossa mitään väärää ole. Nämä ovat arvovalintoja, mutta työ ei sinua kuormittanut. Elät vain ruuhkavuosia ja olet valinnut väärän duunin, jos haluat mennä perhe-elämä edellä. Hoitovapaa tai työ, jonka pystyt paremmin sovittamaan aikatauluihisi, olisi ollut oikea ratkaisu.

On toki todella yleistä syyttää duunia. Miksei siellä paremmin ymmärretä, että vaimolla ei ole ajokorttia, joten minä vien ja haen lapset päiväkodista ja haluan sen jälkeen viettää illan perheen kanssa?

Työntekijän ei oikeasti kannata alistua sellaiseen toimintaan, että jatkuvaksi normaaliksi muodostuu yli 8 tunnin päivien tekeminen. Omalla terveydellä ei kannata leikkiä ja olla osaltaan luomassa sellaista kulttuuria organisaatioon, jossa kaikkien pitäisi koko ajan tehdä yli 8 tunnin päiviä.

Tuo on nimen omaan se mikä pitää riittää. Eli 8 tuntia ollaan siellä duunissa ja sitten haetaan lapset päiväkodista.
 
Työaikalaissa työsuojelun pohjalta vuositasolla sallittu ylitöiden määrä on 250 tuntia. Tuota voidaan toki tapauskohtaisesti nostaa 80 tunnilla, mutta ei se tarkoita että se olisi joku pysyvä normaali miten toimitaan vuodesta toiseen.

Nykyään ei enää ole voimassa tuota 250+80tuntia vuodessa. Tämän hetkisen lain perusteella (laki muuttui 1.1.2020) seurataan vuosityöaikaa, jossa keskimääräinen viikoittainen työaika saa olla enimmillään 48 tuntia. Vuosityöajasta riippuen ylitöitä voi tehdä huomattaviakin määriä lain puitteissa.

 
Mä en ole koskaan ymmärtänyt mikä siinä sykkimisessä on niin hienoa, eri asia tietysti jos olet yrittäjät, silloin se on vähän niinkuin pakko monesti. Suomen veroitus vielä pitää huolen että ylityökorvauksista muistat myös valtiota ihan riittävästi. Mulla ylityöinnot loppuivat jo vuosia sitten ja ihan hyvin pärjännyt ilmankin (uran ja muun kannalta). Ihan turhaa hommaa. Ei se sun ongelma ole jos yrityksen resurssit eivät riitä. Toki joskus voi venyä ihan solidaarisuudessaan mutta hyvin harvoin tulee semmoisia tilanteita, ainakaan tällä alalla (IT).
 
Kyllähän tuossa vähän kuulostaa omaan korvaan siltä, että merkittävä stressi aiheutuu myös erikoisesta asuinpaikan valinnasta pienten lasten kanssa. Jos koko työpäivä rytmittyy sen ympärille, että aamulla voi lähteä vasta kun koululaisen päivä aamulla alkaa ja töistä pitää lähteä siten, että ehtii hakemaan ennen kuin päivähoito menee kiinni, niin kyllähän siitä yhdelle ihmiselle tulee ylimääräistä stressiä. Erikoinen valinta muuttaa johonkin mörön perseeseen, kun toisella perheen aikuisella ei ole edes ajokorttia.
Edit: ja tuosta taitaa olla seurauksena ettei koskaan pysty tekemään ns. kokonaista työpäivää putkeen kun pitää jo lähteä lapsia hakemaan.
 
Mä en ole koskaan ymmärtänyt mikä siinä sykkimisessä on niin hienoa, eri asia tietysti jos olet yrittäjät, silloin se on vähän niinkuin pakko monesti. Suomen veroitus vielä pitää huolen että ylityökorvauksista muistat myös valtiota ihan riittävästi. Mulla ylityöinnot loppuivat jo vuosia sitten ja ihan hyvin pärjännyt ilmankin (uran ja muun kannalta). Ihan turhaa hommaa. Ei se sun ongelma ole jos yrityksen resurssit eivät riitä. Toki joskus voi venyä ihan solidaarisuudessaan mutta hyvin harvoin tulee semmoisia tilanteita, ainakaan tällä alalla (IT).
Eihän siinä mitään hienoa olekaan. Ja ei varmasti jaksa pitkään, jos pelkän rahan perässä juoksee, oli ylitöitä tai ei. Toisilla aloilla on esim. vuosittaisia huoltoseisokkeja, joihin täytyy kaikki olla valmiina ennen varsinaista huoltoa. Valmistelujen aikataulut saattaa pettää tai jotain menee huollossa pieleen, niin... Ei tuollaisiin hommiin voi ottaa tai kaivata kaveria, joka moikkaa tuntien tulleen täyteen siinä kohtaa kun tavara on jo tuulettimessa. Se vähän niinkuin kuuluu työnkuvaan siinä kohtaa, kun moiseen on mennyt suostumaan. Asiallinen korvaus venymisestä tietysti täytyy saada ja ymmärtääkseni useimmissa paikoissa on vielä lisäbonuksia, jos hommat sujuu hyvin/nopeasti, kun jokainen pysäytystunti maksaa mansikoita.

e: Ja oma osansa ovat vikatilanteet, jonka seuraukset näkyvät pahimmillaan koko maassa. IT:stäkin varmaan löytyy positioita, joissa sopivan palvelimen kaatuessa ei kysytä nappaisko olla töissä tänään vähän pidempään.
 
Joku n. 1,8h per jokainen työpäivä? Ei se ehkä viikoissa/kk vielä tunnu missään. Mutta 1,5v aikana varmasti tuntuu.
sekä kuulostaa ettei tuossa taida hirveästi kaveri ehdi palautuu kesken työpäivän (kahvi/ruokatauollakaan).
Toihan tulee jo melkein jos kerran kuukaudessa tekee lauantain töitä? Monelle tollanen 150 h ylitöitä per kuukausi voi olla ihan normi setti jos on tiukka projekti.
 
Toihan tulee jo melkein jos kerran kuukaudessa tekee lauantain töitä? Monelle tollanen 150 h ylitöitä per kuukausi voi olla ihan normi setti jos on tiukka projekti.

Itsellä kanssa joskus tuli ihan vapaaehtoisesti tehtyä duunarihommissa ylitöitä rahan takia. Sinänsä helppoa kun olivat viikonloppuna 2x10h. Vaikka verottaja siitä omansa otti niin kyllä se sentään lompakossa jotenkin näkyi. Sunnuntait kumminkin oli 10h 400% niin siitä sai jo viikon palkan. lauantaista sitten vähemmän. edellisenä vuonna olikin ollut vain 130 tuntia ylitöitä.

Screenshot_2025-09-11-20-30-32-91_99b5a0b19694f10c57987fe86c9b31fd.jpg
 
Toihan tulee jo melkein jos kerran kuukaudessa tekee lauantain töitä? Monelle tollanen 150 h ylitöitä per kuukausi voi olla ihan normi setti jos on tiukka projekti.
Ehkä ylityöt on kuitenkin ihan eri juttu kuin liukumat?

Olen mäkin ollut tilanteessa jossa soiteltiin aina öisin kun joku hajos, ja mähän korjasin. Yritin monesti puhua siitä, että pitäisi olla oikea päivystys ja maksaa siitä, mutta ei mikään muuttunut.

Onneksi HR päätti yhtäkkiä laittaa maksimit liukumille, jos menet yli ei tunnit kertynyt. Seuraavan kerran kun herätettiin ilmotin vaan liukumien olevan täynnä ja lähin takasin nukkumaan… Tuli vähän vauhtia päivystysten järjestelyyn.

Ehkä välillä pitää itse tehdä aika vahva signaali jotta muutoksen tarpeeseen herätään, olis pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Uskottelin kuitenkin ittelle ettei muut osaisi - mutta äkkiähän ne oppi.
 
Mutta jopa tapauksessa tässä Sikatiikerin tapauksessa ollaan oltu jo rajoilla, kun liukumasaldot ovat pyörineet 200-300 tunnin välissä ja paljon tunteja on vielä jätetty kirjaamatta. Liika on liikaa.
Seuraavassa työpaikassa juteltiin esimiehen kanssa jos saldot lähenteli jotain 40h ja tehtiin suunnitelma miten saldot saadaan pidettyä vapaina pois. Tuolla piti erikseen neuvotella ne 200-300h saldot rahaksi koska "ei ole ollut tapana maksaa". Käytännössä maksoivat isoimmat saldot pois mainehaittaa ja puheiden leviämistä välttääkseen.

Sitä en nyt oikein enää muista, että kuinka lyhyessä ajassa minkäkin verran saldoja kertyi, noiden kahden projektin alkaessa oli nollat ja loppuessa oli molemmilla kerroilla jonkin verran yli 200 ja alle 300 tuntia plussalla. Isyyslomaankin taisin ensimmäisen hankkeen aikana käyttää parin viikon edestä tunteja, joulunahan niitä sai myös käytettyä ja joskus muulloinkin olisi kerennyt pitää jos en olisi ollut hankkeessa ainut työntekijä silloiselta työnantajaltani.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt mikä siinä sykkimisessä on niin hienoa, eri asia tietysti jos olet yrittäjät, silloin se on vähän niinkuin pakko monesti. Suomen veroitus vielä pitää huolen että ylityökorvauksista muistat myös valtiota ihan riittävästi. Mulla ylityöinnot loppuivat jo vuosia sitten ja ihan hyvin pärjännyt ilmankin (uran ja muun kannalta). Ihan turhaa hommaa. Ei se sun ongelma ole jos yrityksen resurssit eivät riitä. Toki joskus voi venyä ihan solidaarisuudessaan mutta hyvin harvoin tulee semmoisia tilanteita, ainakaan tällä alalla (IT).
Aloitteleville insseille tarjotaan etenkin talotekniikka-alalla vain liukumapankkia jolla taataan se ettei ylitöistä tarvi maksaa ja sanattomasti pyritään sysäämään inssien omatunnolle projektin aikataulun toteutuminen. Asiantuntijatason hommissa ei ole enää nuo saldot paisuneet samalla tasolla kuin osallistuvana työnjohtajana raksalla.
Kyllähän tuossa vähän kuulostaa omaan korvaan siltä, että merkittävä stressi aiheutuu myös erikoisesta asuinpaikan valinnasta pienten lasten kanssa. Jos koko työpäivä rytmittyy sen ympärille, että aamulla voi lähteä vasta kun koululaisen päivä aamulla alkaa ja töistä pitää lähteä siten, että ehtii hakemaan ennen kuin päivähoito menee kiinni, niin kyllähän siitä yhdelle ihmiselle tulee ylimääräistä stressiä. Erikoinen valinta muuttaa johonkin mörön perseeseen, kun toisella perheen aikuisella ei ole edes ajokorttia.
Edit: ja tuosta taitaa olla seurauksena ettei koskaan pysty tekemään ns. kokonaista työpäivää putkeen kun pitää jo lähteä lapsia hakemaan.
Pk-seudulla asuttiin paritaloalueella... Avokki pyöritti vauva-arkea niin siinä on hankala lähteä autokouluun ja lapsien kuskaamaan julkisillakaan ei ole ihannejärjestely. Eskari/koululainen sai bussikyydin, mutta aamulla se meni samalla kyydillä kun oli parin kilometrin matkan varrella päiväkotiin. Tuli sitten omia aikojaan bussilla kotiin.

Päiväkoteja on kahdenlaisia: tuo kyseinen tais olla auki aamuseiskasta iltaviiteen. Toiset on sitten vuoropäiväkoteja joihin voi viedä iltavuoron ja yövuoron ajaksi. Jos ei tee ilta- ja yövuoroa niin sitten viedään tietääkseni pääsääntöisesti päiväkotiin joka on päivällä auki.

Toisin sanoen kun rakennusmestari soitti aamulla klo 6 että täällä on helvetti irti tänne ja äkkiä, jäi ainoaksi vaihtoehdokseni vastata että olen siellä klo 8 perseessä ja kuunnella perinteiset absurdit uhkailut sakoista, urakkasopimuksen purkamisista yms seuraamuksista jotka eivät ole millään muotoa yleisten sopimusehtojen mukaisia toimia.

Samalla tavalla kun vastaava mestari sanoi klo 16 että nyt tämä on korjattava ennen kuin kukaan poistuu työmaalta oli pakko sanoa että tuun taas klo 8 perseessä huomenna ja nyt lähden kotiin ja kuunnella taas samat uhkailut. Mitä pidemmälle hanke eteni, sitä useammin käytännössä painostettiin tekemään sitä ja tätä nyt heti tai viimeistään eilen. Hankkeen loppua kohti tuli usein joko:

a) haettua lapsi klo 16 jälkeen ja palattua sitten työmaalle illaksi tai

b) soitettua kotiin että mikä tilanne, voisitko millään hakea sen leikki-ikäisen bussilla vauvan ja ykkösluokkalaisen kanssa sieltä päiväkodista kun täällä on hommat levällään mm. paskojen laitteiden takia.

Kerran pääurakoitsijan edustaja päätti työpäivän uhkailemalla luovutettujen tilojen evakuoinnilla, oikeuteen haastamisella ja väistötiloilla joiden kustannukset lankeaisivat meille. Valitusten syy oli liian kylmät toimistotilat ja useilla eri mittareilla todettiin myöhemmin että lämpötilat pyöri enimmäkseen 22°C ympärillä ja tippuivat lyhytkestoisesti lähelle 21°C eivätkä alle.

Miksi sitten painostettiin ja uhkailtiin ja miksi välitin siitä? Osa tiloista oli luovutettu loppukäyttäjälle osaluovutuksina kun toisella puolella kiinteistöä tehtiin vielä saneerauksia. Kaikki kiinteistöpuolella tai talotekniikassa töitä tehneet varmaan tietää sen ihmistyypin joka soittelee koko ajan milloin on kylmä ja milloin kuuma tai vetää tai ilma ei vaihdu. Sama porukka käytännössä juoksi palvelemassa heitä samaan aikaan kun toisella rakennusosalla piti vääntää pääurakoitsijan kanssa kättä siitä miksi ei ole pysytty aikataulussa täysin keskeneräisten saneeraustöiden keskellä.

Yksi esimerkki kädenvääntöjen absurdista tasosta: Jokin lohko piti olla valmis sakollisena välitavoitteena. Päivän päätteeksi totesimme että väliseinä on tasoittamatta ja maalaamatta joten kaappia ei voi siihen asentaa. Seuraavan päivän työmaapalaverissa pääurakoitsijaa edustava vastaava mestari sanoi että meiltä puuttuu sieltä kaappi, tästä seuraa reklamaatio ja sakko lankeaa meille. Vastasin näyttämällä kuvaa seinästä jolle kaappi piti asentaa ja sanoin että sitten reklamoimme pääurakoitsijaa samasta välitavoitteesta ja keskustelu loppui siihen.

Tällaisia kalasteluja oli viikoittain, välillä päivän välein siitä miten jokin työvaihe oli meiltä tekemättä. Jos ei joka kerta olisi ollut kaikki keskeneräiset edeltävät työvaiheet kirjattu mustana valkoiselle työvaiheilmoituksissa sekä valokuvattu todisteeksi, pääurakoitsija ja jopa meidän oma tilaajamme siinä meidän ja pääurakoitsijan välissä olisivat olleet minua (/työnantajaani) viemässä jatkuvasti sanktioille jostakin.

Edit: lisättäköön vielä, ettei tässä ollut kyse koronasta, eikä sodasta vaan alkuperäisten aikataulutujen mahdottomuudesta joista pidettiin uppiniskaisesti kiinni ja kiistettiin kaikki ongelmat. Urakoitsijat reklamoivat näistä aivan liian vähän sillä ylempää ohjeistettiin välttämään rekkuloita ettei asiakassuhteet kärsi. Koin, että paras taktiikka oli kirjata kaikki aikatauluviiveet ylös ja niinpä niitä sitten pari vuotta projektin alkamisesta kaiveltiinkin tusinaan sähköposteja todisteiksi kun maksumiehiä etsittiin.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
286 653
Viestejä
4 917 801
Jäsenet
79 240
Uusin jäsen
Mattimies1966

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom