Turhat maatalouden tuet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja 10YG
  • Aloitettu Aloitettu
En ole lukenut, mutta laitan listalle.

EU:n tuet kannattaa tietysti ottaa. Ylipäätään EU:n tukiin puuttuminen on EU:n tasoinen asia ja kokonaan toinen juttu.

Kansalliset tuet ovat se ongelma. Niitä maksetaan 2 miljardia vuodessa ja niiden maksamista ei voi liikaa kritisoida.:mad:

Edit: 20 vuodessa on siis kertynyt 40 miljardia euroa kansallista tukea.:facepalm:
tuossa kirjassa kansallisia tukia alle 300 miljuunaa ja kokonaistukipotti maataloudelle alle miljardin.
Nuo summat pitänevät paikkansa.
 
tuossa kirjassa kansallisia tukia alle 300 miljuunaa ja kokonaistukipotti maataloudelle alle miljardin.
Nuo summat pitänevät paikkansa.

Ilmeisesti kirjassa puhutaan vain suorista tuista maanviljelijöille. Minä puhun tuista maataloudelle. Maatalousministeriön budjetti on noin 2,8 miljardia, josta EU tukea 0,8 miljardia ja 2 miljardia kansallista tukea maataloudelle.
 
Ilmeisesti kirjassa puhutaan vain suorista tuista maanviljelijöille. Minä puhun tuista maataloudelle. Maatalousministeriön budjetti on noin 2,8 miljardia, josta EU tukea 0,8 miljardia ja 2 miljardia kansallista tukea maataloudelle.
kyllähän tuolla maatalousministeriöllä olisi kuluja, vaikka kaikki tuet purettaisiin. Tuo kerrottu suora tuki on se mitä maajussit saa. Muu on ministerön kuluihin, eli 1,8 miljardia sitten. Kalliita virkamiehiä katsastamassa rehupaalin sijaintia pellolla.
 
kyllähän tuolla maatalousministeriöllä olisi kuluja, vaikka kaikki tuet purettaisiin. Tuo kerrottu suora tuki on se mitä maajussit saa. Muu on ministerön kuluihin, eli 1,8 miljardia sitten. Kalliita virkamiehiä katsastamassa rehupaalin sijaintia pellolla.

Maatalousministerössä on 300 työtekijää ja jos kustannus per työntejijä on 100.000, niin päässtään 30 miljoonaan eli henkilökustannusten osuus mahtuu pyöristyksiin.

Yritä uudelleen.
 
Maatalousministerössä on 300 työtekijää ja jos kustannus per työntejijä on 100.000, niin päässtään 30 miljoonaan eli henkilökustannusten osuus mahtuu pyöristyksiin.

Yritä uudelleen.
Miksi taloustoimittaja sinun mielestäsi valehtelee, kun nuo tarkat luvut latelee kirjassaan? En usko että 300 työntekijää riittää, jos 12 ihmisen delegaatio tarvitaan yksien rehupaalien tarkastamiseen.

edit.
Välillisiä tukiahan on tietenkin eläinlääkäripalvelut kaiketi. Ja toinen on kai tuo lomitusjärjestelmä, kun eihän noita elukoita voi lomalle mukaan ottaa.
 
Miksi taloustoimittaja sinun mielestäsi valehtelee, kun nuo tarkat luvut latelee kirjassaan? En usko että 300 työntekijää riittää, jos 12 ihmisen delegaatio tarvitaan yksien rehupaalien tarkastamiseen.

edit.
Välillisiä tukiahan on tietenkin eläinlääkäripalvelut kaiketi. Ja toinen on kai tuo lomitusjärjestelmä, kun eihän noita elukoita voi lomalle mukaan ottaa.

En usko, että sinänsä valehtelee, mutta luokittelee tuet eri tavalla. Minä katson kaikkien tukien sekä suorien että välillisten olevan maataloustukea. Katso maatalousministeriö työntejöiden määrä Wikipediasta.

... edelleen välillistä tukea ovat viljelijöiden eläkkeet (budjetissa).
 
En usko, että sinänsä valehtelee, mutta luokittelee tuet eri tavalla. Minä katson kaikkien tukien sekä suorien että välillisten olevan maataloustukea. Katso maatalousministeriö työntejöiden määrä Wikipediasta.

... edelleen välillistä tukea ovat viljelijöiden eläkkeet (budjetissa).

Eli maajussit maksaa niin vähän eläkkeitään, että luokittelet heidän eläkkeet tueksi. No kukin tavallaan. Saahan se rantojen mieskin eläkettä vaikka ei olisi tehnyt koskaan töitä.
Maatalousyrittäjien eläkkeen muodostus on mielenkiintoinen tapahtuma. Sisareni mies sai eläkepäätöksessään tuntihinnaksi tekemälleen työlle 5€/h mistä tuo eläke laskettiin.
Minä saisin jos jäisin nyt 40v eläkkeelle enemmän kuin hän saa nyt. eli muutamia ropoja kansaneläkkeen päälle.
Tiä sitte kuka noita isoja eläkkeitä saa, kun ei tuo heidän liiketoiminta huonoa ollut.
 
Eli maajussit maksaa niin vähän eläkkeitään, että luokittelet heidän eläkkeet tueksi. No kukin tavallaan. Saahan se rantojen mieskin eläkettä vaikka ei olisi tehnyt koskaan töitä.
Maatalousyrittäjien eläkkeen muodostus on mielenkiintoinen tapahtuma. Sisareni mies sai eläkepäätöksessään tuntihinnaksi tekemälleen työlle 5€/h mistä tuo eläke laskettiin.
Minä saisin jos jäisin nyt 40v eläkkeelle enemmän kuin hän saa nyt. eli muutamia ropoja kansaneläkkeen päälle.
Tiä sitte kuka noita isoja eläkkeitä saa, kun ei tuo heidän liiketoiminta huonoa ollut.

Niin ymmärtääkseni maatalousyrittäjät maksavat eläkkeensä vain osittain, loput tulee budjetista. Tutustu maatalousministeriön budjettiin, niin näet siellä kohdan eläkkeet.

Suomen maatalousyritykset ovat liian pieniä. Suuret yksiköt eivät tarvitse lomittajia ja pystyisivät maksamaan eläkkeensäkin itse.
 
En usko, että sinänsä valehtelee, mutta luokittelee tuet eri tavalla. Minä katson kaikkien tukien sekä suorien että välillisten olevan maataloustukea. Katso maatalousministeriö työntejöiden määrä Wikipediasta.

... edelleen välillistä tukea ovat viljelijöiden eläkkeet (budjetissa).

Maanviljelijöillä on näemmä MELA lyhenteinen Maatalousyrittäjien eläkejärjestö, joka huolimatta siitä, että vaikka se kattaa murto-osan eläkekuluista ja valtio loput, kumpikaan ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön budjetin piiriin.

Itse Maa- ja Metsätalousministeriön tehtävät valkenee ministeriön sivuston etusivun solukosta (12kpl)
Etusivu

Muutama "pieni puro" suistona suurempaan jokeen käsittää esim. suurpetovahingot, kalaportaat, maaston ja varantojen kartoitus, elintarvikkeiden laadun seuranta jne. Näistä tehtävistä, niiden organisoinnista, rahoituksesta ja muusta hallinnasta vastaaminen on varmaan aika lähellä se kokonaisbudjetti-maksetut maataloustuet-tämän valvonnan ja hallinan kulut.
 
Maanviljelijöillä on näemmä MELA lyhenteinen Maatalousyrittäjien eläkejärjestö, joka huolimatta siitä, että vaikka se kattaa murto-osan eläkekuluista ja valtio loput, kumpikaan ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön budjetin piiriin.

Itse Maa- ja Metsätalousministeriön tehtävät valkenee ministeriön sivuston etusivun solukosta (12kpl)
Etusivu

Muutama "pieni puro" suistona suurempaan jokeen käsittää esim. suurpetovahingot, kalaportaat, maaston ja varantojen kartoitus, elintarvikkeiden laadun seuranta jne. Näistä tehtävistä, niiden organisoinnista, rahoituksesta ja muusta hallinnasta vastaaminen on varmaan aika lähellä se kokonaisbudjetti-maksetut maataloustuet-tämän valvonnan ja hallinan kulut.

Valtio kustantaa loput! Tilannehan on vielä pahempi kuin kuvittelin. Maanviljelijöiden eläkkeitä on piiloteltu muiden ministeriöiden budjetteihin.:rage:

Myös maatalousministerön budjetissa on eläkkeitä, nimittäin luopumiseläkkeitä.
 
Maanviljelijöillä on näemmä MELA lyhenteinen Maatalousyrittäjien eläkejärjestö, joka huolimatta siitä, että vaikka se kattaa murto-osan eläkekuluista ja valtio loput, kumpikaan ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön budjetin piiriin.

Itse Maa- ja Metsätalousministeriön tehtävät valkenee ministeriön sivuston etusivun solukosta (12kpl)
Etusivu

Muutama "pieni puro" suistona suurempaan jokeen käsittää esim. suurpetovahingot, kalaportaat, maaston ja varantojen kartoitus, elintarvikkeiden laadun seuranta jne. Näistä tehtävistä, niiden organisoinnista, rahoituksesta ja muusta hallinnasta vastaaminen on varmaan aika lähellä se kokonaisbudjetti-maksetut maataloustuet-tämän valvonnan ja hallinan kulut.
Niinhän se menee, että toinen vääntää kukista ja toinen kukkaruukusta. Tällä on kuitenkin työllistävä vaikutus ja alkutuotannossa on omat etunsa verrattuna moneen muuhun tuotantoon.
 
Eräs sianlihan suurtuottaja (nyttemmin lopettanut kannattamattomana) kertoi, että jos saisi 15 centtiä lisää possukilolle, niin ei tarvitsisi kansallista tukea lainkaan. 2011 vuonna tämä. Nytten tavitsisi jo 30 centtiä kilolle lisää, että tuista voitaisiin luopua.
 
Eräs sianlihan suurtuottaja (nyttemmin lopettanut kannattamattomana) kertoi, että jos saisi 15 centtiä lisää possukilolle, niin ei tarvitsisi kansallista tukea lainkaan. 2011 vuonna tämä. Nytten tavitsisi jo 30 centtiä kilolle lisää, että tuista voitaisiin luopua.

Maailmanmarkkinahintojen kehitykselle on vaikea tehdä mitään, mutta tilakoon kasvattamiselle voi eli kansallisettuet vaiheittain alas.
 
Maailmanmarkkinahintojen kehitykselle on vaikea tehdä mitään, mutta tilakoon kasvattamiselle voi eli kansallisettuet vaiheittain alas.
No jos kattoo tämän päivän hintoja euroopassa ja vertaa suomen tuottajahintaan, niin suomalainen tuottaja saa suomalainen vähemmän. Suomen markkinahinta on se minkä s ja k ryhmä määrää
 
No jos kattoo tämän päivän hintoja euroopassa ja vertaa suomen tuottajahintaan, niin suomalainen tuottaja saa suomalainen vähemmän. Suomen markkinahinta on se minkä s ja k ryhmä määrää

Voihan sianlihaa myydä myös ulkomaille, jos siellä saa enemmän.
 
Voihan sianlihaa myydä myös ulkomaille, jos siellä saa enemmän.
Tässä tulee muiden eu maiden harrastama piilotuki maataloudelle, eli vientituet. Tällä keinoin saadaan esim. Saksalainen sika halvemmaksi vientiin. Suomalainen possu siis ei pärjää. Eikä taida kauheasti olla vientiorganisaatiotakaan valmiina, kun nämä kaksi ryöstäjää jätetään välistä (kesko ja s-ryhmä). En tiedä millä saisi ihmiset ymmärtämään, että nykyinen tukijärjestelmä on voimissaan, vain koska duopoli voittaa eniten tässä. Esim. Teurastamokaan ei saa kuin 50 centtiä lihan käsittelystä ja pakkaamisesta. Ja tietenkin pitää maksaa tuostakin 50 centistä takaisin näille kahdelle 10% markkinointi/varastointipalkkio.
 
Ilmeisesti kirjassa puhutaan vain suorista tuista maanviljelijöille. Minä puhun tuista maataloudelle. Maatalousministeriön budjetti on noin 2,8 miljardia, josta EU tukea 0,8 miljardia ja 2 miljardia kansallista tukea maataloudelle.

Maatalousministerössä on 300 työtekijää ja jos kustannus per työntejijä on 100.000, niin päässtään 30 miljoonaan eli henkilökustannusten osuus mahtuu pyöristyksiin.

Yritä uudelleen.

Maa- ja metsätalousministeriön budjetti 2016 oli 2534665584€.

Alla lueteltuna tuosta budjetista suoraan menevät henkilöstö yms. toimintamenot:

Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot: 24 645 000
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot: 78 632 000
Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot: 41 927 000
Maaseutuviraston toimintamenot: 26 250 000
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle: 40 800 000
Maanmittauslaitoksen toimintamenot: 47 929 000

yht: ~260 M€

Sinun laskuopin mukaan taitaa jäädä aika kova palkka 300 maatalousministeriön työntekijöille, oli tuosta summasta nyt mikä tahansa tarkka palkkoihin kuluva osuus.



Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriön budjetista kuluu rahaa esimerkiksi seuraaviin:


Vesivarojen käytön ja hoidon menot: 13 519 000
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen: 52 653 035
Riistatalouden edistäminen: 10 130 000
Kalatalouden edistäminen: 10 550 000
Elinkeinokalatalouden edistäminen: 20 837 000

Tässä vain muutama esimerkki voit itse katsoa valtion budjetista lisää mutta sen voin sanoa että lista ei ole lyhyt.
 
Maa- ja metsätalousministeriön budjetti 2016 oli 2534665584€.

Alla lueteltuna tuosta budjetista suoraan menevät henkilöstö yms. toimintamenot:

Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot: 24 645 000
Luonnonvarakeskuksen toimintamenot: 78 632 000
Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot: 41 927 000
Maaseutuviraston toimintamenot: 26 250 000
Valtionapu Suomen metsäkeskukselle: 40 800 000
Maanmittauslaitoksen toimintamenot: 47 929 000

yht: ~260 M€

Sinun laskuopin mukaan taitaa jäädä aika kova palkka 300 maatalousministeriön työntekijöille, oli tuosta summasta nyt mikä tahansa tarkka palkkoihin kuluva osuus.



Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriön budjetista kuluu rahaa esimerkiksi seuraaviin:


Vesivarojen käytön ja hoidon menot: 13 519 000
Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen: 52 653 035
Riistatalouden edistäminen: 10 130 000
Kalatalouden edistäminen: 10 550 000
Elinkeinokalatalouden edistäminen: 20 837 000

Tässä vain muutama esimerkki voit itse katsoa valtion budjetista lisää mutta sen voin sanoa että lista ei ole lyhyt.

Tarkoitus oli osoittaa, että maatalousministerioön henkilöstömenot ovat minimaalisia budjettiin verrattuna. Ammuin tarkoituksella yli että varmasti kattaa. Eli 24 miljoonaa vastaa 30 miljoonaa on hyvin lähellä.
 
Tarkoitus oli osoittaa, että maatalousministerioön henkilöstömenot ovat minimaalisia budjettiin verrattuna. Ammuin tarkoituksella yli että varmasti kattaa. Eli 24 miljoonaa vastaa 30 miljoonaa on hyvin lähellä.

Luuletko että nuo loput toimintamenot maksetaan jostain eri budjetista kuin "maatalousministeriön budjetista"?
 
Valtio kustantaa loput! Tilannehan on vielä pahempi kuin kuvittelin. Maanviljelijöiden eläkkeitä on piiloteltu muiden ministeriöiden budjetteihin.:rage:
Samaan tapaan kuin putkimiesten eläkkeitä on piiloteltu muiden kuin putkiministeriön budjettiin.

Jos tosiaan vielä äsken luulit, että maatalousyrittäjät kustantavat eläkkeensä myelin kautta itse lukuunottamatta varsin merkityksetöntä lutun/luelin 70M euroa vuosittain, on hyvin erikoinen sananvalinta, että tilanne on "pahempi kuin kuvittelit". Tällöinhän maanviljelijät kustantaisivat eläkkeensä lähes täysin itse, joten se ei olisi mikään "paha tilanne", jonka päälle voisi tuhahtaa, että tilanne on "vieläkin pahempi". :D

Maanviljelijöiden eläkkeet, siis niiden nykyisin eläkkeellä olevien, nykyisin täysin kannattamattomien entisten pienviljelijöiden, ovat tosiaan varsin usein minimimääräisiä takuueläkkeitä, koska kertymä on ollut niin paska. Paskaan kertymään on syynä sekä heikko työtulotaso että edellä mainittu myel-maksun matala minimi. Ja se myelin minimimaksuhan on ollut matala nimenomaan niillä köyhillä viljelijöillä. Määrä vastaa normaalitulotasosta ylöspäin jokseenkin YELiä, mutta on mutapalkan osalta paljon edullisempi.
MYEL-vakuutusmaksun määrä | Mela

Se, että eläkekertymä ei riitä hyödyttämään eläkkeensaajaa mitenkään, ei ole kovin harvinainen tilanne normaalina yrittäjänä tai palkansaajana olleillakaan. Tilanne nyt tai vuosikymmenen tai kahden päästä eläköityvillä viljelijöillä tulee olemaan kovin eri näköinen, koska tilakoko on kasvanut hurjaa vauhtia.

Tiedän myös tapauksia, joissa viljelijä on tehnyt ihan kohtalaisen pitkän työuran ja/tai maksanut myeliä selvästi yli minimimääränkin, mutta ei silti ole hyötynyt henkilökohtaisesti mitenkään ylimääräisistä maksuistaan. Eikä ole ollut mikään kahden hehtaarin perunafarmi tai kuuden lypsävän navetta.
 
Viimeksi muokattu:
Samaan tapaan kuin putkimiesten eläkkeitä on piiloteltu muiden kuin putkiministeriön budjettiin.

Jos tosiaan vielä äsken luulit, että maatalousyrittäjät kustantavat eläkkeensä myelin kautta itse lukuunottamatta varsin merkityksetöntä lutun/luelin 70M euroa vuosittain, on hyvin erikoinen sananvalinta, että tilanne on "pahempi kuin kuvittelit". Tällöinhän maanviljelijät kustantaisivat eläkkeensä lähes täysin itse, joten se ei olisi mikään "paha tilanne", jonka päälle voisi tuhahtaa, että tilanne on "vieläkin pahempi". :D

Maanviljelijöiden eläkkeet, siis niiden nykyisin eläkkeellä olevien, nykyisin täysin kannattamattomien entisten pienviljelijöiden, ovat tosiaan varsin usein minimimääräisiä takuueläkkeitä, koska kertymä on ollut niin paska. Paskaan kertymään on syynä sekä heikko työtulotaso että edellä mainittu myel-maksun matala minimi. Ja se myelin minimimaksuhan on ollut matala nimenomaan niillä köyhillä viljelijöillä. Määrä vastaa normaalitulotasosta ylöspäin jokseenkin YELiä, mutta on mutapalkan osalta paljon edullisempi.
MYEL-vakuutusmaksun määrä | Mela

Se, että eläkekertymä ei riitä hyödyttämään eläkkeensaajaa mitenkään, ei ole kovin harvinainen tilanne normaalina yrittäjänä tai palkansaajana olleillakaan. Tilanne nyt tai vuosikymmenen tai kahden päästä eläköityvillä viljelijöillä tulee olemaan kovin eri näköinen, koska tilakoko on kasvanut hurjaa vauhtia.

Tiedän myös tapauksia, joissa viljelijä on tehnyt ihan kohtalaisen pitkän työuran ja/tai maksanut myeliä selvästi yli minimimääränkin, mutta ei silti ole hyötynyt henkilökohtaisesti mitenkään ylimääräisistä maksuistaan. Eikä ole ollut mikään kahden hehtaarin perunafarmi tai kuuden lypsävän navetta.

Muut kuin maatalous"yrittäjät" kustantavat eläkkeensä itse, joten niitä ei ole valtion budjetissa ollenkaan.

"tilakoko on kasvanut hurjaa vauhtia". Tästä voidaan olla montaa mieltä! Suomessa tilakoko on hyvin pieni. Täällä pohjoisessa tilakoot pitäisivät olla suurenpia kuin muualla, että voisi päästä kannatavuudessa edes lähelle muita.
 
Muut kuin maatalous"yrittäjät" kustantavat eläkkeensä itse, joten niitä ei ole valtion budjetissa ollenkaan.

"tilakoko on kasvanut hurjaa vauhtia". Tästä voidaan olla montaa mieltä! Suomessa tilakoko on hyvin pieni. Täällä pohjoisessa tilakoot pitäisivät olla suurenpia kuin muualla, että voisi päästä kannatavuudessa edes lähelle muita.
Mutta tilakoko on kasvussa kokoajan, kuten edellä mainittiin. Tämä korjaa tilannetta, mikäli isot tila pysyy nykytilanteessa pystyssä. Leivän ja lihan tuottajahinnat on laskenut ja kustannukset noussu. Ikäväähän tässä maatalouden alasajossa on konepajateollisuuden kätsiminen asiasta. Se että on metsot ja wärtsilät ei poissulje sitä, että maakunnat on täynnä pienempiä konepajafirmoja.
 
Mutta tilakoko on kasvussa kokoajan, kuten edellä mainittiin. Tämä korjaa tilannetta, mikäli isot tila pysyy nykytilanteessa pystyssä. Leivän ja lihan tuottajahinnat on laskenut ja kustannukset noussu. Ikäväähän tässä maatalouden alasajossa on konepajateollisuuden kätsiminen asiasta. Se että on metsot ja wärtsilät ei poissulje sitä, että maakunnat on täynnä pienempiä konepajafirmoja.

Mitä tekemistä konepajateollisuudella on maatalouden kanssa?
 
Muut kuin maatalous"yrittäjät" kustantavat eläkkeensä itse, joten niitä ei ole valtion budjetissa ollenkaan.


SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valtion osuus merimieseläkekassan menoista: 56 900 000
Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista: 138 000 000
Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista: 3 595 392 260
 
Mitä tekemistä konepajateollisuudella on maatalouden kanssa?

Olisi kyllä silloin äkkiä helvetin kallista niillä hyötysuhteilla yllä pitää infraa pelkästään jotain Värtsilää, UPM:ää, Outokumpua jne varten. että keskustelu kävisi tämän jälkeen kiihkeämmin "Porvari-eliitin tukemisesta verovaroin", "Rahansiirrosta tai kansallisomaisuuden lahjoittamisesta globaaleille toimijoille" tai sitten "Miksi Suomessa ei teollisuus kannata (Asutuskeskukset ja julkinen palvelu kuihtuu Viipurin tasolle)?"
 
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valtion osuus merimieseläkekassan menoista: 56 900 000
Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista: 138 000 000
Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista: 3 595 392 260


Miksi valtio maksaa merimiesten eläkkeitä?
Mitä pitää sisällään yrittäjän eläkelaki? Ei kai vaan maatalous"yrittäjiä"?
Kansaneläkkeen ymmärtää. Kaikille ei ole kertynyt työeläkettä syystä tai toisesta.
 
Miksi valtio maksaa merimiesten eläkkeitä?
Mitä pitää sisällään yrittäjän eläkelaki? Ei kai vaan maatalous"yrittäjiä"?
Kansaneläkkeen ymmärtää. Kaikille ei ole kertynyt työeläkettä syystä tai toisesta.

Jos aihe kiinnostaa niin mikset edes vähän selvitä asioita vaan mutuilet ketjun täyteen paskaa?
 
Ei näytä olevan sinullakaan asiat selvillä, kunhan puhut paskaa.

Olen tähän ketjuun lähestulkoon pelkästään linkannut rivejä valtion tilinpäätöksestä, jotka on todistanut sinut paskanpuhujaksi mutta kieltämättä aikamoista paskaa tuo tilinpäätöskin on.
 
Olen tähän ketjuun lähestulkoon pelkästään linkannut rivejä valtion tilinpäätöksestä, jotka on todistanut sinut paskanpuhujaksi mutta kieltämättä aikamoista paskaa tuo tilinpäätöskin on.

Minä olen puhunut asiaa, toisin kuin sinä. Taisi osua hermoon, kun noin kiukuttelet.
 
Mitä tekemistä konepajateollisuudella on maatalouden kanssa?
Niimpä kerropa sinä millä pellot äestetään ja karhitaan? Entä viljan kuivaus?
Maatalouteen liittyy monia liitännäisiä.
Se että sinä takerrut tuohon eläkeasiaan on ihan naurettavaa.

Minä olen puhunut asiaa, toisin kuin sinä. Taisi osua hermoon, kun noin kiukuttelet.

Epäilen suuresti tätä sinun totuuttasi. Vain siksi että et usko virallisia lukujakaan, vaan jatkat mutujasi.

No mutuja mahtuu samalle saarelle yhtämonta ku matuakin. :tup:
 
Niimpä kerropa sinä millä pellot äestetään ja karhitaan? Entä viljan kuivaus?
Maatalouteen liittyy monia liitännäisiä.
Se että sinä takerrut tuohon eläkeasiaan on ihan naurettavaa.



Epäilen suuresti tätä sinun totuuttasi. Vain siksi että et usko virallisia lukujakaan, vaan jatkat mutujasi.

No mutuja mahtuu samalle saarelle yhtämonta ku matuakin. :tup:

Konepajat eivät siis toimi jos maatiloille ei anneta tukiaisia? Älytön väite.:facepalm:

Keisarilla ei ole vaatteita! Uskaltaako joku muukin sanoa?:dead:
 
Konepajat eivät siis toimi jos maatiloille ei anneta tukiaisia? Älytön väite.:facepalm:

Keisarilla ei ole vaatteita! Uskaltaako joku muukin sanoa?:dead:
Pitänee avata hiukan.

Nykyisillä maatalouden verotus, sekä tukipoliitiikalla pienen ja keskisuuren tilan on pakko. Korostan vielä pakko investoida vuosittain johonki.
joko omalla rahalla tai lainarahalla. Jos esim. Vama myy tänä vuonna 1000kpl perälevyjä suomeen on ostajakunta 90% maajusseja.
Pienen ja keskisuuren maatilan omistajan täytyy selvitäkseen veloistaan ja saadakseen tuloja (tuet ei kata tuotantokustannuksia) tehdä muitakin töitä.
Nämä täydentävät työt ovat esim. metsänhoitotyöt, teiden kunnossapitotyöt, maansiirtotyöt yms. kovaa konekantaa tarvivaa työtä.
Oletetaan, että maataloustuet pudotetaan kerralla pois ilman kompensaatiota tuottajahintoihin.
No tästähän seuraa se, että varsinkin pieniä ja keskisuuria tiloja sekä velkaiset isotkin tilat(varsinkin sikatilat) menee nurin.

Kuinkahan monta vuotta menee kotimaisen esimerkiksi pienkonepajatoiminnan elpymiseen ja tilallisten työllistymiseen.
Tämä skenaario on kuintenkin ihan turha pohdittavaksi, kun tuollaisen päätöksen estäisi rahoituslaitokset.
 
Pitänee avata hiukan.

Nykyisillä maatalouden verotus, sekä tukipoliitiikalla pienen ja keskisuuren tilan on pakko. Korostan vielä pakko investoida vuosittain johonki.
joko omalla rahalla tai lainarahalla. Jos esim. Vama myy tänä vuonna 1000kpl perälevyjä suomeen on ostajakunta 90% maajusseja.
Pienen ja keskisuuren maatilan omistajan täytyy selvitäkseen veloistaan ja saadakseen tuloja (tuet ei kata tuotantokustannuksia) tehdä muitakin töitä.
Nämä täydentävät työt ovat esim. metsänhoitotyöt, teiden kunnossapitotyöt, maansiirtotyöt yms. kovaa konekantaa tarvivaa työtä.
Oletetaan, että maataloustuet pudotetaan kerralla pois ilman kompensaatiota tuottajahintoihin.
No tästähän seuraa se, että varsinkin pieniä ja keskisuuria tiloja sekä velkaiset isotkin tilat(varsinkin sikatilat) menee nurin.

Kuinkahan monta vuotta menee kotimaisen esimerkiksi pienkonepajatoiminnan elpymiseen ja tilallisten työllistymiseen.
Tämä skenaario on kuintenkin ihan turha pohdittavaksi, kun tuollaisen päätöksen estäisi rahoituslaitokset.

Maataloustukia pitäisi siis maksaa, että jotkut pienkonepajat pysyisivät pystyssä! Ei mitään järkeä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.
 
Jos viljelijällä on paljon vuokrapeltoa, niin tällöin tuesta suurikin osa voi mennä vuokran maksuun. Tuen suuruuteen tosin vaikuttaa niin moni asia mm. hehtaarien määrä ja pellon tukioikeus.

Aivan varmasti pienkonepajat ovat mielissään kaikista asiakkaista myös niistä maanviljelijöistä. Tilakoosta riippumatta on suotavaa investoida vuosittain johonkin, senhän saa sitten vähentää verotuksesta. Kaikki voittaa, vai?
 
Jos viljelijällä on paljon vuokrapeltoa, niin tällöin tuesta suurikin osa voi mennä vuokran maksuun. Tuen suuruuteen tosin vaikuttaa niin moni asia mm. hehtaarien määrä ja pellon tukioikeus.

Aivan varmasti pienkonepajat ovat mielissään kaikista asiakkaista myös niistä maanviljelijöistä. Tilakoosta riippumatta on suotavaa investoida vuosittain johonkin, senhän saa sitten vähentää verotuksesta. Kaikki voittaa, vai?

Veronmaksaja häviää.
 
Samaan tapaan kuin putkimiesten eläkkeitä on piiloteltu muiden kuin putkiministeriön budjettiin.

Jos tosiaan vielä äsken luulit, että maatalousyrittäjät kustantavat eläkkeensä myelin kautta itse lukuunottamatta varsin merkityksetöntä lutun/luelin 70M euroa vuosittain, on hyvin erikoinen sananvalinta, että tilanne on "pahempi kuin kuvittelit". Tällöinhän maanviljelijät kustantaisivat eläkkeensä lähes täysin itse, joten se ei olisi mikään "paha tilanne", jonka päälle voisi tuhahtaa, että tilanne on "vieläkin pahempi". :D

Maanviljelijöiden eläkkeet, siis niiden nykyisin eläkkeellä olevien, nykyisin täysin kannattamattomien entisten pienviljelijöiden, ovat tosiaan varsin usein minimimääräisiä takuueläkkeitä, koska kertymä on ollut niin paska. Paskaan kertymään on syynä sekä heikko työtulotaso että edellä mainittu myel-maksun matala minimi. Ja se myelin minimimaksuhan on ollut matala nimenomaan niillä köyhillä viljelijöillä. Määrä vastaa normaalitulotasosta ylöspäin jokseenkin YELiä, mutta on mutapalkan osalta paljon edullisempi.
MYEL-vakuutusmaksun määrä | Mela

Se, että eläkekertymä ei riitä hyödyttämään eläkkeensaajaa mitenkään, ei ole kovin harvinainen tilanne normaalina yrittäjänä tai palkansaajana olleillakaan. Tilanne nyt tai vuosikymmenen tai kahden päästä eläköityvillä viljelijöillä tulee olemaan kovin eri näköinen, koska tilakoko on kasvanut hurjaa vauhtia.

Tiedän myös tapauksia, joissa viljelijä on tehnyt ihan kohtalaisen pitkän työuran ja/tai maksanut myeliä selvästi yli minimimääränkin, mutta ei silti ole hyötynyt henkilökohtaisesti mitenkään ylimääräisistä maksuistaan. Eikä ole ollut mikään kahden hehtaarin perunafarmi tai kuuden lypsävän navetta.
Onneton selitys sille, miksi pienelle vähemmistölle pitää maksaa miljardiluokan maataloustuet ja sen lisäksi satojen mijoonien tukea eläkejärjestelmään.
Ihan itkettää nuo kertomuksesi joistakin yksilöistä. Laita joku todiste noista nyyhkytarinoista.

Nämä on niitä samoja selityksiä, joita saamme lukea täällä koko ajan. Kun laitetaan muilta veronmaksajilta kerättyä rahaa tuottamattomaan toimintaan, niin siitä syntyy tuottavaa toimintaa. Ei synny.

Tavallinen keskiluokkainen kaupunkilainen työntekijä maksaa suurelta osaltaan kaiken maatalouden tuen. Olisiko nyt vihdoin ja viimein aikaan tehdä tälle asialle jotakin?
Voisimmeko elää ilman yli miljardin vuosittaisia kansallisia maataloustukia? Totta kai voimme.
 
Viimeksi muokattu:
Tuohan on ihan huuhaakirja. Kirjoittajalla on samanlaiset argumentit kuin ketkun aloittajalla. Ainoa järkevä tapa vähentää maataloustukia on panostaa eu:n sisäisiin vientitukiin, vai luuletteko epsanjalaisen tomaatin ilmaiseksi tänne tulevan.
Aloitin kirjoittamalla kansallisista maataloustuista.

Oletko aivan varma, että "Ainoa järkevä tapa vähentää maataloustukia on panostaa eu:n sisäisiin vientitukiin" on se ainoa tapa edetä?
 
Viimeksi muokattu:
Pitänee avata hiukan.
Nykyisillä maatalouden verotus, sekä tukipoliitiikalla pienen ja keskisuuren tilan on pakko. Korostan vielä pakko investoida vuosittain johonki.
joko omalla rahalla tai lainarahalla. Jos esim. Vama myy tänä vuonna 1000kpl perälevyjä suomeen on ostajakunta 90% maajusseja.
Pienen ja keskisuuren maatilan omistajan täytyy selvitäkseen veloistaan ja saadakseen tuloja (tuet ei kata tuotantokustannuksia) tehdä muitakin töitä.
Nämä täydentävät työt ovat esim. metsänhoitotyöt, teiden kunnossapitotyöt, maansiirtotyöt yms. kovaa konekantaa tarvivaa työtä.
Oletetaan, että maataloustuet pudotetaan kerralla pois ilman kompensaatiota tuottajahintoihin.
No tästähän seuraa se, että varsinkin pieniä ja keskisuuria tiloja sekä velkaiset isotkin tilat(varsinkin sikatilat) menee nurin.
Kuinkahan monta vuotta menee kotimaisen esimerkiksi pienkonepajatoiminnan elpymiseen ja tilallisten työllistymiseen.
Tämä skenaario on kuintenkin ihan turha pohdittavaksi, kun tuollaisen päätöksen estäisi rahoituslaitokset.
Ymmärsinkö oikein: sinä luulet, että kun me muut maksamme paljon maataloustukia, niin siitä tulee terve PK-sektori (perälevyjen myynti). Ei se niin toimi. Onko sinulla joku hyvä ja perusteltu esimerkki asiasta?
 
Ymmärsinkö oikein: sinä luulet, että kun me muut maksamme paljon maataloustukia, niin siitä tulee terve PK-sektori (perälevyjen myynti). Ei se niin toimi. Onko sinulla joku hyvä ja perusteltu esimerkki asiasta?
Ymmärrät nyt tahallaan väärin.
Jos tuet yhtäkkiä otetaan pois ilman mainitsemiani kompensaatioitani, tulee kansallinen katastrofi useaksi vuodeksi. Luulempa että nykyinen järjestelmä on ja voi hyvin vielä kauan.
Nyktjärjestelmästä ei hyödy me eikä viljelijä, mutta kauppa hyötyy hurjasti. Niillä on varaa lobata toisin kuin sinulla tai minulla.
 
Eräs sianlihan suurtuottaja (nyttemmin lopettanut kannattamattomana) kertoi, että jos saisi 15 centtiä lisää possukilolle, niin ei tarvitsisi kansallista tukea lainkaan. 2011 vuonna tämä. Nytten tavitsisi jo 30 centtiä kilolle lisää, että tuista voitaisiin luopua.
Ai niin. Unohdin kokonaan tämän tärkeän ja hyvin perustellun kirjoituksesi.
Tällaista painavaa sanaa juuri kaipaamme.
 
Ai niin. Unohdin kokonaan tämän tärkeän ja hyvin perustellun kirjoituksesi.
Tällaista painavaa sanaa juuri kaipaamme.
Tuon 30 centtiä kilolle menee s-ryhmän ja k-ryhmän taskuun hyvinki pitkälti. Uskompa että eivät hevin luovu tuosta extrakatteesta minkä me maksamme.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 259
Viestejä
4 486 945
Jäsenet
74 127
Uusin jäsen
rkj

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom