Turhat maatalouden tuet

[10YG]

Jos kotimainen tuotanto lopetetaan, miten käy tuontiruoan hinnalle? Mitä veikkaat?

Ei tapahtuisi mitään ihmeelistä. Jos Suomi alkaa ostaa lisää ulkomaisia maataloustarvikkeita, ovat määrät maailman mittakaavassa niin pienet, että Suomen ostokset eivät vaikuta hintohin. Saattaa olla, että halukkaita myyjiä voisi tulla lisää ja hinnat alenisivat. Yli miljardin vuosittaisen maataloustuen poistamisella saisi ostettua enemmän maataloustuotteita kuin mitä sillä rahalla nyt saa suomalaisilta tuottajilta.

Huoltovarmuus on myös yksi tekijä, vaikka nykyisin sitäkään ei älyllinen kapasiteetti riitä pohtimaan.

Suomi ei ole millään tavalla omavarainen tälläkään hetkellä. Esimerkiksi elintarvikkeita, energiaa ja lääkkeitä voi varastoida jonkin aikaa. Ei auta nykyinen miljardituettu maataloustuotanto pidemmällä tähtäyksellä, jos tulisi joku poikkeustilanne ja Suomi joutuisi täydelliseen saartoon.

 

[zepi]

Jos kotimainen tuotanto lopetetaan, miten käy tuontiruoan hinnalle? Mitä veikkaat?
Huoltovarmuus on myös yksi tekijä, vaikka nykyisin sitäkään ei älyllinen kapasiteetti riitä pohtimaan.

Eikä kyse ole lopettamisesta, vaan mahdollisesta vähenemisestä. Suomalaiset kuitenkin kyselyissä sanovat, että he arvostavat kotimaista, joten kaiken järjen mukaan kysyntää olisi vaikka hinnat vähän nousisivatkin. Ja kuten todettu, on tuottajahintojen osuus lopputuotteiden hinnoista varsin pieni, joten monissa tapauksissa tuottajahintojen rajutkaan nousut eivät näkyisi kovin suurina nousuina siellä hintalapuissa.

Nykyisen maataloustuen suuri ongelma on se, että se rikkoo osittain maatalousyrittäjille näkyvän kysyntäsignaalin. Sen sijaan, että tehtäisiin sitä mitä markkinat haluavat, tehdään sitä mistä saadaan hyvät tuet tuet ja tuotteen kysyntä vaikuttaa viljely- ja eläinhankintapäätöksiin vain osittain..

Ei ihme, että tuottajahinnat ovat surkeat kun markkinasignaali ei välity tuottajille. Maataloudessa, toisin kuin kaikessa muussa liiketoiminnassa tarjontaa ei ohjaa suoraan asiakkaiden kysyntä, vaan isolta osin joku maatalousministeriön virkamiehen lehmänkauppojen ja poliittisen puliveivauksen tuottama päätös siitä, että mitä satutaan tukemaan milläkin tavalla.

Nyt meillä on isolta osin politbyroon viisivuotissuunnitelmalla ohjattu tuotanto, sen sijaan että kuluttajat kertoisivat maajusseille, että mitä he haluavat.

EU-tuista ei toki kannata luopua yksipuolisesti, vaan pitäisi lobata, että niistä luovuttaisiin koko EU-tasolla. Tämä on kuitenkin eri keskustelu, kuin kansallisista tuista puhuminen.

 

[Zefram Cochrane]

Eikä kyse ole lopettamisesta, vaan mahdollisesta vähenemisestä. Suomalaiset kuitenkin kyselyissä sanovat, että he arvostavat kotimaista, joten kaiken järjen mukaan kysyntää olisi vaikka hinnat vähän nousisivatkin. Ja kuten todettu, on tuottajahintojen osuus lopputuotteiden hinnoista varsin pieni, joten monissa tapauksissa tuottajahintojen rajutkaan nousut eivät näkyisi kovin suurina nousuina siellä hintalapuissa.

Eikä kyse ole edes tuotannon vähenemisestä. Vaikka tuottamattomat tilat vähenevät kansallisen tuen vähitellen poistuessa, niin kannattavat tilat kasvaisivat ja täyttäisivät tuotannon aukot.

 

[zepi]

Eikä kyse ole edes tuotannon vähenemisestä. Vaikka tuottamattomat tilat vähenevät kansallisen tuen vähitellen poistuessa, niin kannattavat tilat kasvaisivat ja täyttäisivät tuotannon aukot.

Todennäköisesti niiden tuotteiden tuotanto vähenisi, joissa kotimaisten tukien osuus on suurin ja vastaavasti se korvautuisi sellaisilla tuotteilla, joille on paras kysyntä ihan markkinahinnoilla.

Tämä ei tietysti olisi mikään nix-nax vaihto, vaan vähitellen tapahtuva siirtymä.

 

[ratkakapu]

Mansikan ja monen muun marjan hinta pomppaisi mukavasti, joita ei ulkomailta kannata tänne tuoda, eikä ihmiset osta muuta, kuin kotimaista.

No eikös tämä nyt siis olisi erittäin hyvä juttu. Olet itsekkin ollut tuottajahinnoista huolisassi tässä ketjussa

 

[Zefram Cochrane]

En kyllä ymmärrä mistä moinen käsitys tulee, että, kun tila saa yhtäkkiä vaikka kymppitonnin vähemmän vuodessa käteen, niin jollain helvetillä tuotantoa laajennetaan kattamaan kyseinen vaje ja rahat ikään kuin tulee jostain taikaseinästä, kun vain lisää tuotantoa.

Kuvittele, että 50.000 tilasta 45.000 luopuu tuotannosta. Mitä tapahtuu? Maataousmaan hinta romahtaa ja antaa mahdollisuuden jäljelle jäävien kasvulle.

 

[Zefram Cochrane]

Ei se niin toimi.

Vakuuttava vastakommentti.

 

[10YG]

"Maailman puhtain ruoka" on vaarallinen slogan.

Yle 6.4.2017:
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan 22 prosenttia vuonna 2016 vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta broilerinlihasta sisälsi antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL- tai niiden kaltaisia bakteereja
Broilerinlihoista löydetty vaarallisia bakteereja – Evira: Vältä koskemista tuoreeseen lihaan

Tämä on hyvä tieto:

Yle 6.4.2017:
Riskiä niiden tarttumisesta ihmisiin pidetään kuitenkin pienenä, eikä Suomessa ole todettu näiden bakteerikantojen aiheuttaneen ihmisille vakavia tartuntoja.
Lihan käsittelyssä kannattaa kuitenkin noudattaa hyvää ruoanvalmistushygieniaa.
Kyseisten ESBL-bakteerien(siirryt toiseen palveluun) esiintyvyyttä kartoitettiin viime vuonna koko Euroopan unionin alueella, mutta laajemmat tulokset ovat vasta tulossa. Suomessa kaikki Eviran tutkimat broilerinlihaerät olivat kotimaisia.
Broilerinlihoista löydetty vaarallisia bakteereja – Evira: Vältä koskemista tuoreeseen lihaan

 

[10YG]

Jos vielä kriisi syntyy, niin ei härkäpapu kulje ulkomailta, eikä nyhtökaura. Huoltovarmuus.

Huoltovarmuus ja omavaraisuus. Mielenkiintoinen tämä Suomi.

ETS:
Suomessa on perinteisesti vannottu elintarvikkeiden omavaraisuuden nimeen. On hyväksytty, että tupakka ja banaanit tuodaan ulkomailta, mutta muutoin korkea kotimainen omavaraisuus on nähty hyvänä niin maatalouden, elintarviketeollisuuden, huoltovarmuuden kuin kaupankin kannalta. Tänään voidaan perustellusti kysyä, mitä omavaraisuus elintarvikkeissa oikein tarkoittaa ja miten sitä voi mitata?

Suomalaisen lehmän maito on kyllä suomalaista, vaikka sen matkassa ruokapöytään on monta tuontilainaa. Maitoa on herutettu ulkomailta tulleilla rehukomponenteilla, lehmä on syönyt tuontikomponentteja sisältävällä typpilannoitteella kasvatettua viherrehua, jota on korjattu ulkomaisella traktorilla, joka on saanut käyttövoimansa ulkomaisesta polttoaineesta.

Lehmän terveyttä on vaalittu ulkomaisilla lääkkeillä, maitoa on pidetty kylmänä ulkomaisella uraanilla tuotetulla sähköllä ja maito on siirretty meijeriin ulkomaisella kuorma-autolla, joka on käyttänyt ulkomaista polttoainetta. Maitotoimituksia ohjataan ulkomaisilla tietokoneilla ja maidon prosessointia ulkomaisilla tuotannonohjausjärjestelmillä ulkomaisiin maitopakkauksiin.

Tätä tarinaa voi jatkaa aina kodin ruokapöytään asti, eikä ketjusta löydy juuri kohtaa, joka olisi hermeettisesti kotimainen.
Kehittyvä Elintarvike - Koko elintarvikealan kattava ammattilehti: 30 Elintarvikkeiden omavaraisuus on monitahoinen asia

 

[10YG]

Ruisleipä. Suomalaisuuden symboli. Tehty aina suomalaista rukiista.
Näin aina kuvittelin, mutta olin väärässä. Samalla osallistuin näihin miljardien vuosittaisiin tukiin:
"Edellisen kerran Suomi oli omavarainen rukiin suhteen vuonna 1992."

HS 8.1.2015
Suomi voi olla ensi satokaudella pitkästä aikaa omavarainen rukiin suhteen. Näin uskovat alan toimijat. Ruista on tällä hetkelle kylvössä enemmän kuin kertaakaan menneenä vuosikymmenenä. Ruista kylvettiin syksyllä 36 800 hehtaarilla. Määrä on 60 prosenttia suurempi kuin viime vuoden viljelyala. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana syysrukiin viljelyala on ollut tätä suurempi vain kerran. Edellisen kerran Suomi oli omavarainen rukiin suhteen vuonna 1992.

 

[10YG]

Huoltovarmuudesta lisää ajatuksia:
"Meidän on hyväksyttävä se, että normaalioloissa hyvin toimiva ja tehokas verkostotalous ja sen osana elintarvikeketju nojaavat häiriöherkkään perustaan. Häiriölähteeksi ei tarvita poikkeusoloja eikä sotia, riittää kun myrsky tuhoaa voimalinjoja ja sulkee teitä, kuorma-auton kuljettajia sairastuu, tulipalo eliminoi elintarviketehtaan, sähkökatkos pimentää kaupan logistiikkakeskuksen tai huhu saa kansan hamstraamaan."
"Elintarvikkeiden omavaraisuus on monitahoinen kysymys. Kaupan hyllyjen valmiiden tuotteiden raaka-aineperustan arvioidaan olevan noin 80-prosenttisesti kotimaista. Tämä on hurjan hyvä luku huoltovarmuuden kannalta. Mutta kun asiaa lähdetään purkamaan edellä esitettyihin komponentteihin, tiedämme, että prosenttiluku alenee, mutta emme tiedä kuinka paljon."

Meidän on hyväksyttävä se, että normaalioloissa hyvin toimiva ja tehokas verkostotalous ja sen osana elintarvikeketju nojaavat häiriöherkkään perustaan. Häiriölähteeksi ei tarvita poikkeusoloja eikä sotia, riittää kun myrsky tuhoaa voimalinjoja ja sulkee teitä, kuorma-auton kuljettajia sairastuu, tulipalo eliminoi elintarviketehtaan, sähkökatkos pimentää kaupan logistiikkakeskuksen tai huhu saa kansan hamstraamaan.
Talous, missä kaikki toimitukset on siirretty reaaliaikaisesti pyörien päälle ja varastot on purettu taseista, on herkkä häiriöille. Takavuosien laiskempi pääoma oli tehottomuutta, joka muodosti myös puskuroivaa turvaa. Samaan aikaan globalisaatio on kuitenkin myös lisännyt hankintalähteitä ja parantanut huoltovarmuutta. Kauppa voi hankkia tonnikalaa monilta maailman meriltä.
Elintarvikkeiden omavaraisuus on monitahoinen kysymys. Kaupan hyllyjen valmiiden tuotteiden raaka-aineperustan arvioidaan olevan noin 80-prosenttisesti kotimaista. Tämä on hurjan hyvä luku huoltovarmuuden kannalta. Mutta kun asiaa lähdetään purkamaan edellä esitettyihin komponentteihin, tiedämme, että prosenttiluku alenee, mutta emme tiedä kuinka paljon.
Kehittyvä Elintarvike - Koko elintarvikealan kattava ammattilehti: 30 Elintarvikkeiden omavaraisuus on monitahoinen asia

 

[barkhorn]

Kuvittele, että 50.000 tilasta 45.000 luopuu tuotannosta. Mitä tapahtuu? Maataousmaan hinta romahtaa ja antaa mahdollisuuden jäljelle jäävien kasvulle.

Kannattaa katsella sitä Suomen karttaa. Vai meinaatko että kaikki on naapureita ja maatalousmaan hinta on kaikkialla sama? "Naapuri lopettaa, nytpä vähän laajennan"? Tuo maantiede, tilojen rakenne ja pitkät etäisyydet aiheuttaa ilmiöitä, joita äkkinäinen ei ymmärrä.
Mutta se siitä.

Huoltovarmuus ja omavaraisuus. Mielenkiintoinen tämä Suomi.

Ruisleipä. Suomalaisuuden symboli. Tehty aina suomalaista rukiista.
Näin aina kuvittelin, mutta olin väärässä. Samalla osallistuin näihin miljardien vuosittaisiin tukiin:
"Edellisen kerran Suomi oli omavarainen rukiin suhteen vuonna 1992."

Huoltovarmuudesta lisää ajatuksia:
"Meidän on hyväksyttävä se, että normaalioloissa hyvin toimiva ja tehokas verkostotalous ja sen osana elintarvikeketju nojaavat häiriöherkkään perustaan. Häiriölähteeksi ei tarvita poikkeusoloja eikä sotia, riittää kun myrsky tuhoaa voimalinjoja ja sulkee teitä, kuorma-auton kuljettajia sairastuu, tulipalo eliminoi elintarviketehtaan, sähkökatkos pimentää kaupan logistiikkakeskuksen tai huhu saa kansan hamstraamaan."
"Elintarvikkeiden omavaraisuus on monitahoinen kysymys. Kaupan hyllyjen valmiiden tuotteiden raaka-aineperustan arvioidaan olevan noin 80-prosenttisesti kotimaista. Tämä on hurjan hyvä luku huoltovarmuuden kannalta. Mutta kun asiaa lähdetään purkamaan edellä esitettyihin komponentteihin, tiedämme, että prosenttiluku alenee, mutta emme tiedä kuinka paljon."

Mitä yrität sanoa? Luuletko että ilman ulkomaista rehua/ lääkkeitä etc. maatalous pysähtyy kuiteskin kriisin aikana? Vai mitä?

 

[barkhorn]

Ei tapahtuisi mitään ihmeelistä. Jos Suomi alkaa ostaa lisää ulkomaisia maataloustarvikkeita, ovat määrät maailman mittakaavassa niin pienet, että Suomen ostokset eivät vaikuta hintohin. Saattaa olla, että halukkaita myyjiä voisi tulla lisää ja hinnat alenisivat. Yli miljardin vuosittaisen maataloustuen poistamisella saisi ostettua enemmän maataloustuotteita kuin mitä sillä rahalla nyt saa suomalaisilta tuottajilta.

Suomi ei ole millään tavalla omavarainen tälläkään hetkellä. Esimerkiksi elintarvikkeita, energiaa ja lääkkeitä voi varastoida jonkin aikaa. Ei auta nykyinen miljardituettu maataloustuotanto pidemmällä tähtäyksellä, jos tulisi joku poikkeustilanne ja Suomi joutuisi täydelliseen saartoon.

Tähän pakko tarttua, mahdollisen kriisin sattuessa Itämeren alueella tai ruoantuotantoalueilla Keski- Euroopassa niitä elintarvikkeita ei saa rahalla. Ei, vaikka kuin helvetisti maksaisit. Suomi on kriisin tullessa käytännössä saarivaltio. Se unohtuu monelta, meillä ei ole varmaa huoltoreittiä olemassa.

 

[Zefram Cochrane]

Kannattaa katsella sitä Suomen karttaa. Vai meinaatko että kaikki on naapureita ja maatalousmaan hinta on kaikkialla sama? "Naapuri lopettaa, nytpä vähän laajennan"? Tuo maantiede, tilojen rakenne ja pitkät etäisyydet aiheuttaa ilmiöitä, joita äkkinäinen ei ymmärrä.
Mutta se siitä.

Koeta nähdä vähän suurempi kuva. Minä puhun maatalousyrityksistä, joilla on useita toimipisteitä. Tällöin hajallaan olevat maat ei ole niin suuri ongelma kuin voisi kuvitella. Esim. Virossa on 5000-6000 lypsykarjan maatalousyritys, jolla on monta toimipistettä (tilaa). Suomessa tällaisia maatalousyritystä tarvittaisiin vain 50 kpl kattamaan nykyinen tuotanto.

 

[barkhorn]

Viroa ei voi oikein maantieteellisesti verrata. Hieman pienempi maa. Suomessa etelä-pohjalaista viljelijää ei lämmitä jos Kainuussa ukko lopettaa.

 

[10YG]

Tähän pakko tarttua, mahdollisen kriisin sattuessa Itämeren alueella tai ruoantuotantoalueilla Keski- Euroopassa niitä elintarvikkeita ei saa rahalla. Ei, vaikka kuin helvetisti maksaisit. Suomi on kriisin tullessa käytännössä saarivaltio. Se unohtuu monelta, meillä ei ole varmaa huoltoreittiä olemassa.

Mistä sinä ostat energian, jos Suomi on saarrettu? Millä kuljetat ne omat maataloustuotteet pitkin Suomea?
Tässä keskustelussa on joku aikaisemmin esittänyt öljyn korvaamista bioenergialla. Miten kriiisin aikana saat rakennettua niin paljon tehtaita, jotka pystyvät valmistamaan energiaa oman maan tuotteista, että se riittää korvaamaan tuontiöljyn ja siitä valmistettavat tuotteet?

Tämä kriisiomavaraisuus kansallisten maataloustukien perusteluna on tyhjää täynnä.

 

[10YG]

Mitä yrität sanoa? Luuletko että ilman ulkomaista rehua/ lääkkeitä etc. maatalous pysähtyy kuiteskin kriisin aikana? Vai mitä?

Yritin ilmaista sitä kylmää tosiasiaa, että Suomi ei ole omavarainen tälläkään hetkellä. Ei ole omavarainen energiantuotannossa eikä maataloudessa. Yli miljardin vuosittainen maataloustuki ei siis riitä. On siis aivan turha perustella kansallista maataloustukea kriisiomavaraisuuden avulla.

 

[10YG]

Se näissä keskusteluissa on pelottavinta se, että maataloustuet ja maatalouden harjoittaminen pohjoisimmissakin osissa Suomea koetaan joksikin jumalien määräämäksi asiaksi. Näissäkin keskusteluissa ei edes haluta ajatella, että voitaisiin toimia niin kuin muilla työpaikoilla toimitaan. Jos homma ei kannata, pistetään pillit pussiin ja yritetään jotain muuta.

Ajatellaan, että kun on perinyt pellot, niin vaaditaan että muut maksavat viulut, jotta voidaan toimia niin kuin ennenkin on toimittu. Maatalouden 79 000 alkutuottajaa vaativat, että iso enemmistö maksaa tämän pienen vähemmistön huonosti tuottavan työn.

 

[10YG]

Piti ihan katsoa, että mitä roskaa se ignoressa oleva yg täällä taas suoltaa.

Miksi vastaat, jos et halua lukea kirjoituksiani?

Suomessa on monenlaisia sähkölaitoksia ja biopolttoainetehtaita. Ei kriisin aikana olekaan tarkoitus olla joka huoltoasemalla tankit täynnä ja kaikkien saatavilla. Kyllä sitä saadaan tuotettua riittävästi kriittisten infrojen hoitoon.

Voitko edes jollakin tavalla todistaa hypoteesisi?

Kriisin aikana ei myöskään hintoja katsella, jos jotain uutta tehdasta tarvitaan, niin semmoinen tehdään. Ruokaa ei kovalla rahallakaan voi tyhjästä nyhjäistä.

Ja näitä tehtaita voidaan tuosta vaan rakentaa ilman ulkomaista osaamista ja tuontitavaraa?

 

[10YG]

Tämä on argumentointivirhe nimeltään täydellisen ratkaisun virhepäätelmä.
Eli se, että nykyisillä tuilla ei päästä täydelliseen omavaraisuuteen, on huono peruste nykyisiä tukia vastaan. Tavoitteena on oltava mahdollisimman kattava omavaraisuus.

OK. Oli väärin argumentoitu. Anteeksi siitä.
Suomen tavoitteena ei mielestäni voi olla mahdollisimman suuri omavaraisuus. Tavoite on kallis ja estää yhteiskuntamme kehityksen parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi kansallisen maataloustuen vuosittainen yli miljardin potti pitäisi käyttää tuottavampaan toimintaan.
Voisit esittää todisteita väitteellesi, että Suomen olisi syytä olla mahdollisimman omavarainen.

Öljyä ei kyllä mitenkään pystytä korvaamaan samassa mitassa bioenergialla, mutta moottoreiden sähköistyminen varmaan energiaomavaraisuutta helpottaa.

Sähkömoottorilla kulkevia ajoneuvoja on kovin vähän. Toivottavasti tulevaisuudessa on. Jos kriisi iskee lähitulevaisuudessa, sähkömoottoreista ei ole paljon apua.

 

[barkhorn]

OK. Oli väärin argumentoitu. Anteeksi siitä.
Suomen tavoitteena ei mielestäni voi olla mahdollisimman suuri omavaraisuus. Tavoite on kallis ja estää yhteiskuntamme kehityksen parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi kansallisen maataloustuen vuosittainen yli miljardin potti pitäisi käyttää tuottavampaan toimintaan.
Voisit esittää todisteita väitteellesi, että Suomen olisi syytä olla mahdollisimman omavarainen.
Sähkömoottorilla kulkevia ajoneuvoja on kovin vähän. Toivottavasti tulevaisuudessa on. Jos kriisi iskee lähitulevaisuudessa, sähkömoottoreista ei ole paljon apua.

n. 80 prosentin omavaraisuus on riittävä, ei hyvä. Me olemme edelleen saari. n.4 prosenttia turpeesta on tuotannossa, jos olet niin huolissasi polttoaineesta niin sitä kyllä piisaa kun vaikka tuonne 35% huitteille soitten käyttöaste nostetaan.
Saatetaan hieman priorisoida tuotantoa kriisin tullessa, jopa säännöstellä elintarvikkeita. Silti pärjätään.
Vaikka lopetettaisi maataloustuet nyt, kertaheitolla, et saa sitä kaljakoriasi yhtään halvemmalla. Usko pois.

 

[10YG]

n. 80 prosentin omavaraisuus on riittävä, ei hyvä. Me olemme edelleen saari. n.4 prosenttia turpeesta on tuotannossa, jos olet niin huolissasi polttoaineesta niin sitä kyllä piisaa kun vaikka tuonne 35% huitteille soitten käyttöaste nostetaan.
Saatetaan hieman priorisoida tuotantoa kriisin tullessa, jopa säännöstellä elintarvikkeita. Silti pärjätään.

Vastasin ja kysyin lisäkysymykseni Marx3000:lle.
Nyt sinä kirjoitat, että 80 prosentin omavaraisuus on riittävä. Et kuitenkaan kerro mistä puhutaan: kahvi, porsaanliha, kuorma-auto, kännykkä, tabletti, oliiviöljy...?
Kirjoituksesi osoittaa ajattelusi kapeuden. Koko yhteiskunnan tulevaisuus on paljon muutakin kuin maatalous. Sinulle se näyttää olevan vaikeasti ymmärrettävä asia.

Vaikka lopetettaisi maataloustuet nyt, kertaheitolla, et saa sitä kaljakoriasi yhtään halvemmalla. Usko pois.

En koskaan osta kaljakoria. En ole lopettamassa maataloustukia. Olen asettanut kansalliset maataloustuet kyseenalaisiksi.

 

[10YG]

"Väite" on minun henkilökohtainen mielipiteeni. Perusteluna Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Kuten @barkhorn kertoi, esim. sotilaallinen kriisi Itämerellä pysäyttäisi suurimman osan kaiken tavaran, energian ja ruuan saapumisesta Suomeen. Siinä vaiheessa on turha heilutella mitään setelitukkoja ostohaluisaan, kun ei ole liikenneyhteyksiä. Siksi on hyvä, että maatiloja pidetään keinotekoisesti pystyssä. Vielä kun energiantuotantoa saisi niihin mahdollisimman paljon hajautettua.

Vääristelet asioita.
Minä esitin kirjoituksessani #205 epäilykseni omavaraisuudesta kokonaisuudesssaan. Barkhorn kirjoitti pelkästään ruoasta. Täällä muut kirjoittajat, sinä mukaan lukien, olette nähneet kriisitietoisuuden ainoastaan maatalouskysymyksenä.

Maatiloilta voisi edellyttää hyvinkin korkeaa energiaomavaraisuutta. Esim. keskikokoinen lypsytila päässee biokaasureaktorilla helposti yli 50% omavaraisuuteen sähkössä ja lähes 100% lämmössä. Olisi täysin järjetöntä olla hyödyntämättä tätä, ja ostaa ydinvoimaa, tuontisähköä, -öljyä ja -kaasua Putinilta. Eikun niinhän täällä just tehdäänkin.

Sitten kun maatila ilman kansallista maataloustukea on tuottava ja energiaomavarainen, taputan käsiäni ja olen tyytyväinen. Sinä näytät tietävän asiasta aika paljon. Koska olemme tällaisessa tilanteessa?

 

[ratkakapu]

Vääristelet asioita.
Minä esitin kirjoituksessani #205 epäilykseni omavaraisuudesta kokonaisuudesssaan. Barkhorn kirjoitti pelkästään ruoasta. Täällä muut kirjoittajat, sinä mukaan lukien, olette nähneet kriisitietoisuuden ainoastaan maatalouskysymyksenä.

Ihmiset selviävät hengissä ilman yksityisautoilua, uutta tablettia ja joka lauantai lämpiävää sähkösaunaa. Ihmiset eivät selviä hengissä ilman ruokaa.

 

[ATE]

Kyllä rypsin viljelijä on hyvinkin energiaomavarainen teoriassa kun rypsissä on ~ 3/1 hyötysuhde saadun rypsiöljyn määrällä ja traktorin ja puimurien pensoilla jos nyt oikein muistan määrät.

 

[10YG]

Pohjoisesta sijainnista johtuen tuskinpa koskaan, vaikka hirtehisesti ilmastonmuutos vähän tässä kyllä avittaakin. Maataloustukea tarvitaan jatkossakin, jotta yhteiskunta pyörii, ja etenkin, jos (ja toivottavasti kun) haluamme kasvattaa omavaraisuusastetta.

Kerroin mielipiteeni kansallisesta maataloustuesta. Nyt sinä vääristelet asiaa ja puhut kaikesta maataloustuesta.

Väität tällaista: "Maataloustukea tarvitaan jatkossakin, jotta yhteiskunta pyörii."
Ole hyvä ja todista hypoteesisi.

 

[10YG]

Ihmiset selviävät hengissä ilman yksityisautoilua, uutta tablettia ja joka lauantai lämpiävää sähkösaunaa. Ihmiset eivät selviä hengissä ilman ruokaa.

Olet aivan oikeassa.

Miten tämä tosiasia kumoaa sen, että kriisissä ei riitä se, että on paljon viljapeltoja.
Ymmärrätkö sinä ollenkaan miten tämä yhteiskunta toimii? Kun sähköntuotanto ja tietoliikenneyhteydet ovat poikki, on aivan sama kuinka paljon sinä pystyt viljelemään vehnää. Jos ja kun öljyä ei saada maahan aika pian, on Suomi aika hiljainen maa.

 

[10YG]

Kyllä rypsin viljelijä on hyvinkin energiaomavarainen teoriassa kun rypsissä on ~ 3/1 hyötysuhde saadun rypsiöljyn määrällä ja traktorin ja puimurien pensoilla jos nyt oikein muistan määrät.

Teoriassa on; mielestäsi. Onko käytännössä?
Esitä nyt edes jotakin tietoa.

 

[10YG]

Kaltaisesi kaupunkilaistollon mielestä kahvi ja oliiviöljy on kriisin aikana tärkeä elintarvike No olihan kahvia saatavilla jossain määrin jopa edellisessä sodassakin.
Kyllä se kriisin aikana riittää, kun puurolautasen saa edes joka toinen päivä nenänsä eteen. Pettuleipää aletaan kanssa hyvin nopeaan leipomaan, kun ei Suomessa tarpeeksi viljaa keretä tuottamaan.

Minkä takia käytät "kaupunkilaistollo" -vihapuhesanaa?
Miksi luet kirjoituksiani? Ilmoitit suureen ääneen, että "yg" on lukemattomien listallasi.
Miksi tuollainen olkiukkoilu? En minä ole väittänyt yhtään mitään tuollaista, johon hyökkäät.

Tämän dystopiakuvauksesi kanssa olen täysin samaa mieltä:
"Kyllä se kriisin aikana riittää, kun puurolautasen saa edes joka toinen päivä nenänsä eteen. "

 

[ATE]

Teoriassa on; mielestäsi. Onko käytännössä?
Esitä nyt edes jotakin tietoa.

Mitä oikein tarkoitat käytännöllä? Ei se traktori käy puiduilla rypsinsiemenillä jos sitä tarkoitat. Jos sen sijaan vertaillaan energia-arvoja ja rypsistä jalostetaan bioöljyä niin toimii ihan käytännössä.

Ei ole tutkimustietoa tähän heittää ja en ala siihen sunnuntaipäivääni käymään jos väkisin on halua vängätä vastaan ja joka sanalle pitäisi hakea lähteitä.

 

[10YG]

Mitä oikein tarkoitat käytännöllä? Ei se traktori käy puiduilla rypsinsiemenillä jos sitä tarkoitat. Jos sen sijaan vertaillaan energia-arvoja ja rypsistä jalostetaan bioöljyä niin toimii ihan käytännössä.

Ei ole tutkimustietoa tähän heittää ja en ala siihen sunnuntaipäivääni käymään jos väkisin on halua vängätä vastaan ja joka sanalle pitäisi hakea lähteitä.

Ihan tällaista normaalia keskustelua ajattelin. Jos ja kun väittää jotakin, pitää se myös todistaa. Saattaa olla, että siinä menee sunnuntaipäivä pilalle.

Tämä väitteesi oli sen verran kryptinen, että osalta jäi arvailuni varaan mitä haluat sanoa:

ATEn outoa mietintää: Kyllä rypsin viljelijä on hyvinkin energiaomavarainen teoriassa kun rypsissä on ~ 3/1 hyötysuhde saadun rypsiöljyn määrällä ja traktorin ja puimurien pensoilla jos nyt oikein muistan määrät.

Eikös teillä maanviljelijöillä ole aika lyhyet työpäivät muutenkin?
Varmaan voit muutaman minuutin käyttää aikaasi, jotta voit etsiä todisteita väitteillesi.

 

[ATE]

Ihan tällaista normaalia keskustelua ajattelin. Jos ja kun väittää jotakin, pitää se myös todistaa. Saattaa olla, että siinä menee sunnuntaipäivä pilalle.

Tämä väitteesi oli sen verran kryptinen, että osalta jäi arvailuni varaan mitä haluat sanoa:



Eikös teillä maanviljelijöillä ole aika lyhyet työpäivät muutenkin?
Varmaan voit muutaman minuutin käyttää aikaasi, jotta voit etsiä todisteita väitteillesi.

En ole maanviljelijä ja maanviljelijöiden päivät ei kyllä ole lyhkäsiä. Mihin oikein kaipaat todisteita? Että rypsiöljyllä on positiivinen energiatase? Miksiköhän kuvittelet että sitä rypsiä ylipäätään viljellään.

Googleta itse rypsiöljystä jos kiinnostaa. Ei pitäisi olla vaikeata.

 

[10YG]

En ole maanviljelijä ja maanviljelijöiden päivät ei kyllä ole lyhkäsiä.

On se ihmeellistä, että IT- ja myyntityössä olevat voivat olla maanviljelijöitä samaan aikaan. Olen monta vuosikymmentä todistanut tuollaista.

Mihin oikein kaipaat todisteita? Että rypsiöljyllä on positiivinen energiatase? Mikiköhän kuvittelet että sitä rypsiä ylipäätään viljellään.

Haluan todistetta tähän:
"Kyllä rypsin viljelijä on hyvinkin energiaomavarainen teoriassa kun rypsissä on ~ 3/1 hyötysuhde saadun rypsiöljyn määrällä ja traktorin ja puimurien pensoilla jos nyt oikein muistan määrät."

Googleta itse rypsiöljystä jos kiinnostaa. Ei pitäisi olla vaikeata.

En googleta yhtään mitään. Sinä väität -> sinä todistat.

 

[Tonnin Seteli]

En googleta yhtään mitään. Sinä väität -> sinä todistat.

Tällaisen keskustelun avaajalla, kuten mielellään muillakin keskusteluun osallistuvilla, soisi olevan jonkinlaista yleissivistystä ja edes alkeellisin käry alan perusoppimäärästä.

 

[10YG]

Tällaisen keskustelun avaajalla, kuten mielellään muillakin keskusteluun osallistuvilla, soisi olevan jonkinlaista yleissivistystä ja edes alkeellisin käry alan perusoppimäärästä.

Tuollaiselta, yli kahdensadan kirjoituksen veteraanilta, voisin olettaa sen verran ymmärrystä, että osaa lukea. Jos joku väittää jotakin, on väitteen kertojalla vastuu perustella ja todistaa väitteensä. Todistusvastuuta ei voi siirtää lukijalle.

 

[Tonnin Seteli]

Tällaiselta, yli kahdensadan kirjoituksen veteraanilta, voisni olettaa sen verran ymmärrystä, että osaa lukea. Jos joku väittää jotakin, on väitteen kertojalla vastuu perustella ja todistaa väitteensä. Todistusvastuuta ei voi siirtää lukijalle.

Toistan: sinulla pitäisi olla jonkinlainen ymmärrys asiasta, josta pyrit keskustelemaan, vieläpä siten, että esität hyvin painokkaan mielipiteesi. Tuo on noloa kiemurtelua.

Väitteen esittäjän todistusvastuu koskee uusia, yleisestä käsityksestä poikkeavia väitteitä. Perusoppimäärään luettavista asioista ei voi alkaa vaatia lähteitä, tai muuten keskustelu käy mahdottomaksi, ja yleensähän tällöin on kysymys tahallisesta keskustelun estämisestä.

 

[10YG]

Toistan: sinulla pitäisi olla jonkinlainen ymmärrys asiasta, josta pyrit keskustelemaan, vieläpä siten, että esität hyvin painokkaan mielipiteesi. Tuo on noloa kiemurtelua.

Voitko kertoa tarkemmin asian, josta minulla ei ole ymmärrystä? Anna yksi esimerkki.

 

[10YG]

Väitteen esittäjän todistusvastuu koskee uusia, yleisestä käsityksestä poikkeavia väitteitä. Perusoppimäärään luettavista asioista ei voi alkaa vaatia lähteitä, tai muuten keskustelu käy mahdottomaksi, ja yleensähän tällöin on kysymys tahallisesta keskustelun estämisestä.

OK.
Haluat, että en saa vaatia perustetta väitteeseen:
"Kyllä rypsin viljelijä on hyvinkin energiaomavarainen teoriassa kun rypsissä on ~ 3/1 hyötysuhde saadun rypsiöljyn määrällä ja traktorin ja puimurien pensoilla jos nyt oikein muistan määrät."
Mielestäni voin vaatia perustelut ja todistuksen. Tuo ei ole perustietoa. Saattaa olla sinulle. Mielestäni tuo on erikoistietoa.
Edit: kuten tuossa Viro-ketjussa kirjoitin, on tällainen keskustelu kanssasi ajanhukkaa.

 

[10YG]

n. 80 prosentin omavaraisuus on riittävä, ei hyvä.

Kuka oikeasti haluaa asua valtiossa, jossa tavoitteena on omavaraisuus? Sehän on ideana aivan sairas.
Romaniassa yritettiin olla niin omavaraisia, että haluttiin olla ilman ulkoista velkaa. Miten kävi?

Mitä oikeasti on ollut omavaraisuus?
Julmaa luettavaa:

Wiki:
Omavaraistalous tarkoittaa taloutta, jossa kaikki tai ainakin valtaosa tarvittavista tuotteista valmistetaan itse. Omavaraistalous oli esimerkiksi Suomessa yleistä maaseudulla 1800-luvun lopulle saakka. Myös luontaistalous on omavaraistaloutta. Luontaistaloutta harjoitetaan nykyisin esimerkiksi Papua-Uudessa-Guineassa ja Trobriandsaarilla.
Valtion omavaraisuuden tavoittelua kutsutaan autarkiaksi. Sitä kohti ovat pyrkineet muun muassa fasistinen Italia (etenkin 1929–1944)[1], natsi-Saksa[2], kommunistis-juchelainen Pohjois-Korea, talibanien Afganistan (1996–2001) sekä sosialistiset Burma (1962–1988) ja Intia (1950–1991)[3].

 

[ATE]

OK.
Haluat, että en saa vaatia perustetta väitteeseen:
"Kyllä rypsin viljelijä on hyvinkin energiaomavarainen teoriassa kun rypsissä on ~ 3/1 hyötysuhde saadun rypsiöljyn määrällä ja traktorin ja puimurien pensoilla jos nyt oikein muistan määrät."
Mielestäni voin vaatia perustelut ja todistuksen. Tuo ei ole perustietoa. Saattaa olla sinulle. Mielestäni tuo on erikoistietoa.
Edit: kuten tuossa Viro-ketjussa kirjoitin, on tällainen keskustelu kanssasi ajanhukkaa.

Tässä on laskettu olevan ~ 5/1 hyötysuhde/energiatase

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8956/URN_NBN_fi_jyu-2007887.pdf?sequence=1

"Mikäli maatila voi käyttää rouheen eläinrehuna ja polttaa glyserolin tulee biodieselillä perinteisesti viljellystä rypsistä valmistetun biodieselin energiataseeksi 0,202 MJ/MJRME ja suorakylvöä käyttäen 0,193 MJ/MJRME. Eli biodieselin valmistus kuluttaa 20,2 % biodieselin energiasisällöstä ja suorakylvöä käyttäen n. 19,3 %"

 

[Z50]

Mitenkäs se meni, että Suomessa, joka on yksi euroopan kalliimmista maista, on tuottajahinnat alhaisimpien joukossa. Nostettaisiin tuottajahintoja, niin että kaupat joutuisivat vähentämään ottamaansa hintaa. Kaupat eivät varmasti tämän takia konkurssia tekisi, kuluttajille hinnat pysyisi samana, maataloustuista voitaisiin päästä eroon ja kaikki voittavat

 

[Zefram Cochrane]

Mitenkäs se meni, että Suomessa, joka on yksi euroopan kalliimmista maista, on tuottajahinnat alhaisimpien joukossa. Nostettaisiin tuottajahintoja, niin että kaupat joutuisivat vähentämään ottamaansa hintaa. Kaupat eivät varmasti tämän takia konkurssia tekisi, kuluttajille hinnat pysyisi samana, maataloustuista voitaisiin päästä eroon ja kaikki voittavat

Nostetaan hintaa? Kuka nostaisi? Markkinat määrittävät hinnat markkinataloudessa. Se kommunismi kokeilu ei toiminut missään.

 

[Z50]

Nostetaan hintaa? Kuka nostaisi? Markkinat määrittävät hinnat markkinataloudessa. Se kommunismi kokeilu ei toiminut missään.

No Suomessa tuo kilpailu ruokakauppojen kesken on tasoa: ei ole. Onhan se erikoista, että esim saksalainen tuottaja saa lihasta kovemman hinnan kuin suomalainen, muttei se hintaero kyllä suomessa kaupan hyllyllä näy. Ehkäpä tuottajien pitäisi sanoa kaupoille, että haistakaa paska, tätä halvemalla ette saa. Samalla kuluttajien pitäisi vaatia ettei suomalaisen ruoan hintaa nosteta. En tosin usko, että näin koskaan tapahtusi. Mutta ongelmien ydin on jokatapauksessa tämä suomessa vallitseva ruokakauppojen duopoli.

 

[jutunvintti]

Olisikin hienoa nähdä kun annettaisiin kenkää liitännäisille tyhjäntoimittajille. Erilaiset maaseudun kehittämiseen tähtäävät hankkeet joihin työllistetään eri virastojen henkilöstöä voitaisiin samalla lopettaa. Hankerahoituksethan ovat usein pitkälti "maataloustukea" samoissa listauksissa. Tämähän tietysti olisi katastrofaalista, kun hanketoimijoiden ansiokkaat ja tehokkaat saavutukset maatalouden ja maaseudun kehitysedellytyksien luomiseksi katoaisivat.

Aletaampa listaamaan: kunnalliset maaseutuvirastot yms, proagria, ely-keskusten toiminnoista melko isohko osa, evira voisi supistua, luonnonvarakeskuksista osia, maaseutuvirasto mavi, maatalousministeriö, mtk, tähän voi jatkaa..

Suurimmat ja tehokkaimmat tilat ovat ihan ensimmäisenä menossa nurin muutamien prosenttien tulonmuodostuksen torjuntavoitto leikkauksilla. Edelliset "kikyt" ovat jo auttaneet vuosien saatossa kummasti verraten muiden alojen tuponeuvotteluihin.

Muita vähentäviä aloja: elintarviketeollisuus, aika turha luulla etteikö kannata tuoda ennemmin valmista maistuvaa tuoretta einestä ja pakasteita, eikä kalliimpaa raaka-ainetta kuin kotimaasta kupattu, myyjät muuallakin ymmärtävät kyllä itämerilisän. Rehuteollisuus. Logistiikka. Maatalouskaupat onkin jo myyty muualle, hyvin ennakoineet. Tätäkin voi jatkaa.

Näistä saanee selvitettyä veikkauksia henkilöstömääristä.

No, maksetaan jatkossa säästyneillä rahoilla vaikka sitä asumistukea tällekkin poppoolle, ja tuetaan ehyttä sekä ympäristöllisesti tehostavaa kaupungistumista. Vai työllistyykö nämä henkilöstöt oikeasti lisäarvoa tuovaan toimintaan, vaikka innovoimaan mobiilipelejä joista joku maksaa rahaa. Ylijäämää voisi vielä jakaa vaikka pörssiosakesijoittamiseen jolloin keskimäärin kaikki voittaa. Vaihtotaseelle riemuvoitto.

Metsäliitännäiseenkin suurella asiantuntemuksella keskusteluissa onneksi viitattu, sekin on lähes terveellä pohjalla kun kvartaaleja tarkastellaan.

 

[NoMercy]

Maanviljelijä avautuu: Kotimaisen maataloustuotannon pitää antaa supistua.

MTV Katsomo

 

[zepi]

Suomessa on kotimaisen ruoasta ylituotantoa suhteessa siihen paljonko kuluttajat sitä haluavat ostaa. Ylituotannon aiheuttaa nähdäkseni lähinnä maataloustuki, joka kannustaa tuotantoon joka ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Olisikin hienoa nähdä kun annettaisiin kenkää liitännäisille tyhjäntoimittajille. Erilaiset maaseudun kehittämiseen tähtäävät hankkeet joihin työllistetään eri virastojen henkilöstöä voitaisiin samalla lopettaa. Hankerahoituksethan ovat usein pitkälti "maataloustukea" samoissa listauksissa. Tämähän tietysti olisi katastrofaalista, kun hanketoimijoiden ansiokkaat ja tehokkaat saavutukset maatalouden ja maaseudun kehitysedellytyksien luomiseksi katoaisivat.

Aletaampa listaamaan: kunnalliset maaseutuvirastot yms, proagria, ely-keskusten toiminnoista melko isohko osa, evira voisi supistua, luonnonvarakeskuksista osia, mtk, tähän voi jatkaa..

Suurimmat ja tehokkaimmat tilat ovat ihan ensimmäisenä menossa nurin muutamien prosenttien tulonmuodostuksen torjuntavoitto leikkauksilla. Edelliset "kikyt" ovat jo auttaneet vuosien saatossa kummasti verraten muiden alojen tuponeuvotteluihin.

Muita vähentäviä aloja: elintarviketeollisuus, aika turha luulla etteikö kannata tuoda ennemmin valmista maistuvaa tuoretta einestä ja pakasteita, eikä kalliimpaa raaka-ainetta kuin kotimaasta kupattu, myyjät muuallakin ymmärtävät kyllä itämerilisän. Rehuteollisuus. Logistiikka. Maatalouskaupat onkin jo myyty muualle, hyvin ennakoineet. Tätäkin voi jatkaa.

Näistä saanee selvitettyä veikkauksia henkilöstömääristä.

No, maksetaan jatkossa säästyneillä rahoilla vaikka sitä asumistukea tällekkin poppoolle, ja tuetaan ehyttä sekä ympäristöllisesti tehostavaa kaupungistumista. Vai työllistyykö nämä henkilöstöt oikeasti lisäarvoa tuovaan toimintaan, vaikka innovoimaan mobiilipelejä joista joku maksaa rahaa. Ylijäämää voisi vielä jakaa vaikka pörssiosakesijoittamiseen jolloin keskimäärin kaikki voittaa. Vaihtotaseelle riemuvoitto.

Metsäliitännäiseenkin suurella asiantuntemuksella keskusteluissa onneksi viitattu, sekin on lähes terveellä pohjalla kun kvartaaleja tarkastellaan.

Itse en ole noin pessimistinen elintarviketeollisuuden ja virastotyöntekijöiden työllistymisen suhteen. Eivät nämä ihmiset mitään idiootteja ole. Maanviljelijät eivät myöskään ole idiootteja. Monet heistä ovat yrittäjähenkistä ja työteliästä sakkia. Tukien vähentäminen saattaisi toki aiheuttaa tuotannon asteittaista pienenemistä, joka tietysti parantaisi tuottajahintoja ja vastaavasti tekisi jäljelle jäävästä busineksesta elinvoimaisempaa. Oleellisesti se kohdistaisi tuotantoa niihin tuotteisiin joille on paras kysyntä suhteessa tuotantokustannuksiin. Ts. niihin tuotteisiin joissa kullakin tuottajalla on suhteellinen etu.

En myöskään ymmärrä mitä järkeä siinä on, että ylläpidämme jotain "päiväkotitoimintaa" aikuisille fiksuille ihmisille verovaroin. Olisi paljon parempi käyttää varat vaikka starttirahoina / kansalaispalkkana ja katsoa kun fiksut ihmiset lähtevät toteuttamaan itseään sen sijaan, että he jossain valvirassa ja mtk:ssa pyörittelevät papereita ja "arpovat" tukirahoja viljelijöille joiden tuotanto ei vastaa markkinakysyntää. Politbyroon ohjaus ei tuota optimaalista lopputulosta.

On suoraastaan karmeaa katsella, kun ihmiset lahjotaan maataloustukia maksamalla uhraamaan elämänsä työlle, joka tuottaa tappiota yhteiskunnalle ja ei tyydytä asiakkaiden tarpeita / vastaa heidän kysyntäänsä.

 

[Zefram Cochrane]

Kannattaa lukea tämä kirja. Ehkä sitten paatuneikin tukipoliitikko ymmärtää mistä on kysymys. (tai sitten ei)

Uutuuskirja: Maatalouden tukemisesta tullut uskonto, jota kukaan ei kyseenalaista

 

[Urpola77]

Kannattaa lukea tämä kirja. Ehkä sitten paatuneikin tukipoliitikko ymmärtää mistä on kysymys. (tai sitten ei)

Uutuuskirja: Maatalouden tukemisesta tullut uskonto, jota kukaan ei kyseenalaista

Tuohan on ihan huuhaakirja. Kirjoittajalla on samanlaiset argumentit kuin ketkun aloittajalla. Ainoa järkevä tapa vähentää maataloustukia on panostaa eu:n sisäisiin vientitukiin, vai luuletteko epsanjalaisen tomaatin ilmaiseksi tänne tulevan.

 

[oestrus taurus]

Kannattaa lukea tämä kirja. Ehkä sitten paatuneikin tukipoliitikko ymmärtää mistä on kysymys. (tai sitten ei)

Uutuuskirja: Maatalouden tukemisesta tullut uskonto, jota kukaan ei kyseenalaista

Oletko lukennut itse kirjan? Aika sensaationhakuista. Ohessa oleellinen lainaus, loppu Iltalehden paisuttelua:

"
Toimittaja Seppo Konttisen kirjoittama kirja Kallis ruokakassi - Kuka nostaa Suomessa ruuan hintaa? pureutuu Suomen elintarviketuotantoon.

Konttinen kritisoi kirjassa raskaasti maaseudulle maksettavia tukia.

Vuoden 2016 Suomen valtion budjetissa viljelijöille maksettavia tukiaisia on kaiken kaikkiaan 972 miljoonaa euroa, josta EU:sta tulevan rahan osuus 766 miljoonaa euroa.

- Kukaan ei ole uskaltanut laskea, kuinka paljon maataloussektorille on runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana maksettu kansakunnan yhteisestä kirstusta, Konttinen kirjoittaa.

Konttisen mukaan kymmenien miljardien mammuttimaista laskua peitellään, eivätkä poliittiset päättäjät ole halunneet avata valtakunnan salaisuutta kansalaisille.
"
Seppo Konttisen muuta tuotantoa mm.Salainen pankkituki ja Kansallisomaisuuden ryöstö. Herääkin nyt kysymys, päivystääkö Seppo suomi24 "maailman menoa" palstalla, vai ovatko vakiokirjoittajat hänen oppilaitaan?

Yleensähän nimittäin itketään sitä, kun suomi on nettomaksaja EU:ssa. 766milj/972milj on kumminkin niin, että 206milj. sisäistä rahaa luo 766milj.ulkoista rahaa ympärilleen ja on täten perusteltua. Tuskin muuttaa jäsenmaksua mihinkään suuntaan, oli se sitten 766milj.e tai 0e. Näin siis yksinkertaistettuna. Käytäntöhän voi olla sitten jotain muiden, epäsuorien vaikutusten efektejä budjettiin. Oletukseni kumminkin on, ettei Konttinen tule vastaamaan näihin mielenkiintoisempiin, epäsuoriin vaikutuksiin, kun sensaationhakuisuus vaikuttaa olevan noinkin naurettavaa "kymmeniä miljardeja 20vuodessa"-tasoa.

Näillä näkyvin, ei tule olemaan korkeassa prioriteetissä lukujonossani. Ei sitten tiedä, jos tulee aamuradiosta joku haastattelu tai muu episodi ajaa kaiken toisin.

Edit: Ja "Konttisen mukaan kymmenien miljardien mammuttimaista laskua peitellään" on ilmaisuna muodoltaan oikein kirjoitettu, mutta myös sensaationhakuinen. Eihän Konttisen mukaan "kymmenien miljardien mammutimaista laskun" summaa "peitellä", vaan seen koostumusta. Vähän siis, kuin sähkön KWh:ssa ei eriteltäisiin näkyvästi veroja, siirtomaksua ja energian tukkuhintaa.
Konttisen mukaan olisi ilmeisesti jonkinlainen "hallittu tabu" jättää eritelemättä keskusteluissa tuen osien koostumukset.

 

[Zefram Cochrane]

Oletko lukennut itse kirjan? Aika sensaationhakuista. Ohessa oleellinen lainaus, loppu Iltalehden paisuttelua:

"
Toimittaja Seppo Konttisen kirjoittama kirja Kallis ruokakassi - Kuka nostaa Suomessa ruuan hintaa? pureutuu Suomen elintarviketuotantoon.

Konttinen kritisoi kirjassa raskaasti maaseudulle maksettavia tukia.

Vuoden 2016 Suomen valtion budjetissa viljelijöille maksettavia tukiaisia on kaiken kaikkiaan 972 miljoonaa euroa, josta EU:sta tulevan rahan osuus 766 miljoonaa euroa.

- Kukaan ei ole uskaltanut laskea, kuinka paljon maataloussektorille on runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana maksettu kansakunnan yhteisestä kirstusta, Konttinen kirjoittaa.

Konttisen mukaan kymmenien miljardien mammuttimaista laskua peitellään, eivätkä poliittiset päättäjät ole halunneet avata valtakunnan salaisuutta kansalaisille.
"
Seppo Konttisen muuta tuotantoa mm.Salainen pankkituki ja Kansallisomaisuuden ryöstö. Herääkin nyt kysymys, päivystääkö Seppo suomi24 "maailman menoa" palstalla, vai ovatko vakiokirjoittajat hänen oppilaitaan?

Yleensähän nimittäin itketään sitä, kun suomi on nettomaksaja EU:ssa. 766milj/972milj on kumminkin niin, että 206milj. sisäistä rahaa luo 766milj.ulkoista rahaa ympärilleen ja on täten perusteltua. Tuskin muuttaa jäsenmaksua mihinkään suuntaan, oli se sitten 766milj.e tai 0e. Näin siis yksinkertaistettuna. Käytäntöhän voi olla sitten jotain muiden, epäsuorien vaikutusten efektejä budjettiin. Oletukseni kumminkin on, ettei Konttinen tule vastaamaan näihin mielenkiintoisempiin, epäsuoriin vaikutuksiin, kun sensaationhakuisuus vaikuttaa olevan noinkin naurettavaa "kymmeniä miljardeja 20vuodessa"-tasoa.

Näillä näkyvin, ei tule olemaan korkeassa prioriteetissä lukujonossani. Ei sitten tiedä, jos tulee aamuradiosta joku haastattelu tai muu episodi ajaa kaiken toisin.

Edit: Ja "Konttisen mukaan kymmenien miljardien mammuttimaista laskua peitellään" on ilmaisuna muodoltaan oikein kirjoitettu, mutta myös sensaationhakuinen. Eihän Konttisen mukaan "kymmenien miljardien mammutimaista laskun" summaa "peitellä", vaan seen koostumusta. Vähän siis, kuin sähkön KWh:ssa ei eriteltäisiin näkyvästi veroja, siirtomaksua ja energian tukkuhintaa.
Konttisen mukaan olisi ilmeisesti jonkinlainen "hallittu tabu" jättää eritelemättä keskusteluissa tuen osien koostumukset.

En ole lukenut, mutta laitan listalle.

EU:n tuet kannattaa tietysti ottaa. Ylipäätään EU:n tukiin puuttuminen on EU:n tasoinen asia ja kokonaan toinen juttu.

Kansalliset tuet ovat se ongelma. Niitä maksetaan 2 miljardia vuodessa ja niiden maksamista ei voi liikaa kritisoida.

Edit: 20 vuodessa on siis kertynyt 40 miljardia euroa kansallista tukea.