Torstaina Brysselissä pidetty EU-virkamieskokous ei tuonut suurta lisävalaistusta torjunta-aine glyfosaatin kohtaloon, kertoo Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes).
Vielä ei ollut tarkoituskaan äänestää, jatketaanko glyfosaatin hyväksyntää vuodenvaiheesta eteenpäin, mutta asian käsittely on muutoinkin monimutkaista. Ylitarkastaja Liisa Hirvonen Tukesista toteaa viraston tiedotteessa, että "politiikka on ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja se on vaikuttanut jäsenvaltioiden äänestyskäyttäytymiseen".
Hirvonen kertoo viittaavansa muun muassa glyfosaatin turvallisuudesta käytyyn vilkkaaseen julkiseen keskusteluun
- Oikeastaan siihen, ja myös siihen, että kaikki EU:n jäsenmaat eivät edelleenkään ole sanoneet kantaansa asiaan, Hirvonen selvittää.
Komission viimeisimmän ehdotuksen mukaan glyfosaatti voitaisiin hyväksyä kymmeneksi vuodeksi normaalin 15 vuoden sijaan. Tukesin mukaan riskiarvioinnin perusteella tavallinen 15 vuotta olisi sopiva hyväksymisaika, mutta virasto on valmis hyväksymään komission ehdotuksen.
Hirvosen mukaan käytössä on glyfosaattia kyseenalaisempia aineita.
- Komissiossa on tultu siihen tulokseen, että aineessa ei ole suurempia ongelmia, hän perustelee.
- Jos [glyfosaattia] verrataan muihin kasvinsuojeluaineisiin, ja nyt tehtäisiin erilainen päätös, se kyseenalaistaisi kaikkien muiden valmisteiden hyväksymisen.
Glyfosaatin syöpävaarallisuutta on puitu pitkään. Esimerkiksi Euroopan kemikaali- sekä elintarviketurvallisuusvirastot ovat päätyneet lopputulokseen, jonka mukaan glyfosaatin yhteydestä ihmisten syöpäsairauksiin ei ole todisteita. Samaan lopputulokseen ovat päätyneet YK sekä kansalliset viranomaiset esimerkiksi Kanadassa, Japanissa, Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa.
Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on kuitenkin julkaissut vuonna 2015 raportin, jossa se esittää glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi (IARC:n luokitus 2A).
IARC:n 2A-luokitus on varsin laaja, sillä se ottaa kantaa vain todistusaineistoon eikä riskin suuruuteen saati siihen, kuinka suurille annoksille pitäisi altistua jotta riski realisoituisi. Niinpä 2A-kategoriaan kuuluu niinkin laaja kirjo aineita tai teemoja kuin DDT, punainen liha sekä vuorotyö; IARC:n mukaan työ, joka häiritsee vuorokausirytmiä, on todennäköisesti karsinogeenista.
- Glyfosaatista on tehty todella paljon tutkimuksia. Se on varmaankin maailman eniten tutkittu tehoaine. Lopputulema oli se, mikä näkyy komissionkin sivuilta, Hirvonen toteaa.
- Aineesta on ollut vaikeaa löytää akuutin myrkyllisyyden rajaa. Kosmetiikassa ja muussakin elämässä käytämme paljon myrkyllisempiä aineita.
Hirvosen mukaan aiheesta on paljon myös tutkimustietoa, jota ei voi ottaa huomioon. Jos testimenetelmät ovat sellaisia, että niiden tulokset eivät ole toistettavissa esimerkiksi käytettyjen testimenetelmien vuoksi, dataa ei voi huomioida.
Glyfosaatin nykyinen hyväksyntä päättyy vuodenvaihteessa, jota ennen asiasta pitäisi äänestää.
Tukes glyfosaatista: "Politiikka on ajanut riskiarvioinnin yli"
