- Liittynyt
- 29.01.2017
- Viestejä
- 1 622
Joopajoo, meeppä nyt trolli matkoihisi siitä.
Turhat maatalouden tuet
- Keskustelun aloittaja 10YG
- Aloitettu
Joopajoo, meeppä nyt trolli matkoihisi siitä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 035
Ihanko vakavissasi olet? Kai sentään tiedostat mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen? Sen kesällä pitkälti päälle puoli päivää paistavan 1 kW/m² valonlähteen korvaaminen keinovalolla on varmasti ihanan halpaa...
Maanviljely on pitkälti isojen pinta-alojen hallintaa minimityömäärällä. Miten tuo monikerros-keinovalo-kasvihuone auttaisi tuossakaan puolessa? Ja, mitä se monikerroksinen kasvihuone maksaisi rakentaa, sanotaan nyt vaikka sellaisen tyypillisen pellon tilalle? Hinta per kerrosneliömetri olisi? Montako satoa pitäisi saada ennen kuin se talo olisi maksettu? Riittääkö talon elinikä?
Joo, jotain pienen pinta-alan arvokasvia varmaan voisi tuolla tavalla tuottaa, mutta että esimerkiksi viljaa?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 609
Viljan sisäviljely kuulostaa joltain mitä kannattaa kokeilla ehkä Marsissa tai kuusiirtokunnassa. Kun maailmanmarkkinalta saa vehnää hintaan 170e/tn, niin melkoisia taikatemppuja saa tehdä, että kasvihuonekasvatuksesta saa kannattavaa.
Toista se on joidenkin premium-kirsikkatomaattien tai syöntimansikan kansssa kun kuluttaja maksaa toista kymppiä kilolta lopputuotteesta...
Etenkin viljan kuljetus ja varastointi on erittäin halpaa, joten mikään ei kyllä oikeastaan pakota sen bulkkiviljelyyn täällä meidän poikkeuksellisen hankalissa oloissa joissa hehtaarisatoisuus jää usein 30% alemmas kuin keski-euroopassa.
Vertikaaliviljelystä on täälläkin keskustelu aiemmin. Ei sitä tietenkään ole ajateltu viljanviljelyyn tai muuhun bulkkituotantoon, vaan zepin mainitsemaan premium-tuotteiden viljelyyn.
Tekniikka & talous kirjoittaa kokeilutuotannosta Suomessa. Mukana on Fujitsu:
”Ilmaista auringonvaloa ei ole” - Led korvaa auringon automatisoidussa vertikaalikasvihuoneessa
Tekniikka & talous kirjoittaa kokeilutuotannosta Suomessa. Mukana on Fujitsu:
”Ilmaista auringonvaloa ei ole” - Led korvaa auringon automatisoidussa vertikaalikasvihuoneessa
Zefram Cochrane
The Engineer
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 844
Suomessa voitaisiin lopettaa viljan viljely. Ostamalla saisi halvemmalla. Viljat ovat helppoja huoltovarmuuden kannalta. Niitä voisi varastoida vaikka 20 vuoden tarvetta vastaava määrä syvälle maan alle (viholliselta piiloon).
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 609
Asiaa ei kannata katsoa näin mustavalkoisesti.
Mikä pitäisi lopettaa tai vähentää, on viljelyn ylenmääräinen tukeminen.
Kun tukia vähennetään, tuotantomäärät kyllä laskevat. Tämän seurauksena kotimaisen viljan tarjonta laskee ja se puolestaan nostaa hintatasoa, koska ne tahot jotka kotimaista viljaa haluavat ovat tietysti valmiita maksamaan exteaa kotimaisuudesta.
Tuotantoa tietysti leikkautuu eniten sieltä missä se on kannattamattominta ja eniten tukiin nojaavaa.
Omavaraisuus laskee, mutta kuten todettua, viljan kuljetus ja varastointi on about helpointa mahdollista logistiikkaa.
Jotain kyllä kotimaassakin kannattaa tuottaa, kyllä osa suomalaisista on valmiita maksamaan extraa kotimaisuudesta.
Tuottajahintojen kolminkertaistuminen ei paljon jossain artesaanileivässä paina.
Zefram Cochrane
The Engineer
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 844
Kuka tahansa voisi tietysti viljellä viljaa jos sen tekee ilman tukiaisia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 609
Tukia ei tarvita viljelyn ylläpitoon senttiäkään, mikäli suomalaiset vaan haluavat suomalaista tuotantoa.
Jos kansa yksissätuumin kieltäytyy ostamasta ulkomaisia tuotteita ja maksaa mukisematta kotimaiset tuotantokustannukset, niin viljely jatkuu kuten ennenkin.
Jos kansa taas ei halua kotimaista, niin miksi se pitäisi pakottaa sitä tuotantoa ylläpitämään? Antaa ihmisten aivan itse päättää joka päivä siellä kaupassa, että haluavatko he ylläpitää tuotantoa.
Olen ensisijaisesti ihminen, toissijaisesti länsimaalainen liberaaliin demokratiaan uskova henkilökohtaiseen määräysvaltaan uskova ja kolmanneksi suomalainen.
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 1 161
Lähtökohtaisesti on suositeltavaa tukea omaa maataloutta jos ei kuvittele maailman pelastuvan Star Trek maiseen yhteiskuntaan. Niin kauan kun valtiot pysyvät valtiona ei maatalouden tukematta jättämiselle ole perusteita.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 609
Miksi on suositeltavaa tukea maataloutta ja etenkin helpoimman mahdollisen kuljetettavan ja varastoitavan asian tuotantoa?
Maataloustukiin käytetään karkeasti saman verran rahaa kuin puolustusvoimiin. Jos kaikki kansalliset maataloustuet lakkautettaisiin ja PV:n budjettiin laitettaisiin +50% lisää, niin kansallinen turvallisuus lisääntyisi huimasti ja valtion budjettivaje vähenisi miljardilla vuodessa.
- Liittynyt
- 29.01.2017
- Viestejä
- 1 622
Mikä on sitten se taikamaa jossa sitä viljaa tuotetaan ilman tukea ja sitä riittäisi Suomeen saakka tuotavaksi?
Zefram Cochrane
The Engineer
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 844
- Liittynyt
- 29.01.2017
- Viestejä
- 1 622
Maailman markkinat.
Aika pienet on markkinat, jos meinaa ostaa viljaa mitä ei ole millään tavalla tuettu.
Compare your country - Support for Agriculture
Afrikka (poislukien Etelä-Afrikka), Mongolia, Intia ja Grölanti näin esim ovat tunnettuja alueita maatalousviennistään
- Liittynyt
- 28.11.2016
- Viestejä
- 805
Maataloustuet ovat yhteiskunnan kannalta sekä arvo-, että huoltovarmuus-valinta.
Lopettamista tukevat katsovat, että maatalous kuuluu Suomessa korkeintaan johonkin ulkoilmamuseoon ja Tauno Palon tähdittämiin elokuviin. He uskovat, että huoltovarmuudella ei ole mitään merkitystä nykymaailmassa, tai voihan siihen heittää vähän näön vuoksi rahaa, jotta saadaan muutamaan siiloon vähän viljaa ja säilytetään sellainen osa stadin industriaalimiljöötä. Puhtaan markkinavetoisessa maataloudessa säilyisi lähinnä pari valtavaa suurtilaa, sekä isommassa mittakaavassa merkityksetöntä erikoistuotteiden viljelyä.
Tukia kannattavat ovat huolissaan maaseudun autioitumisesta ja perinteisen elämäntavan loppumisesta. Ilman tukia pientilat katoavat, koska ne eivät ole taloudellisesti kannattavia. Heidän kannaltaan huoltovarmuuden ylläpitäminen on peltojen säilyttämistä, sillä kriisitilanteessa uutta vakoa ei noin vain kynnettäisi, eikä siemenviljaakaan olisi saatavilla, jos se on tarkoitettu ensisijaisesti hätävaraksi.
Käytännöllinen vaihtoehto on varmaan jossain tuossa välissä. Suurempi tilakoko on taloudellisesti tehokkaampi vaihtoehto, olettaen että sellaisten perustamiseen löytyy pääomia. Ylipäätään tärkeää on kuitenkin viljellyn peltoalan säilyttäminen, koska uuden peltoalan raivaaminen ja käyttöönotto ei tapahdu ihan käden käänteessä.
Maataloustukien lakkauttamista kannattavien kannattaa miettiä huoltovarmuusasia siltä kannalta, että ruoantuotannon omavaraisuus on laajemmassa kuvassa osa maanpuolustusta. Ainakin @Zefram Cochrane näyttää kirjoittelevan kovastikin tuolla hävittäjähankintaketjussa että sähköverkkoa pitää suojata ballistisilta ohjuksilta paremmin. Tällainen sotilaallisen suorituskyvyn hankinta on kuitenkin samanlaista ennakkovarautumista, kuin maatalouden säilyttäminen. Eikö sotilaallinen suorituskyky jää aika hyödyttömäksi, jos puolustettavilta kansalaisilta loppuu ruoka kesken? Eikö ruokahuolto ole merkittävä osa minkä tahansa yhteiskunnan puolustamista?
Pitäisikö maataloustuet siirtää puolustubudjetin alle?
Lopettamista tukevat katsovat, että maatalous kuuluu Suomessa korkeintaan johonkin ulkoilmamuseoon ja Tauno Palon tähdittämiin elokuviin. He uskovat, että huoltovarmuudella ei ole mitään merkitystä nykymaailmassa, tai voihan siihen heittää vähän näön vuoksi rahaa, jotta saadaan muutamaan siiloon vähän viljaa ja säilytetään sellainen osa stadin industriaalimiljöötä. Puhtaan markkinavetoisessa maataloudessa säilyisi lähinnä pari valtavaa suurtilaa, sekä isommassa mittakaavassa merkityksetöntä erikoistuotteiden viljelyä.
Tukia kannattavat ovat huolissaan maaseudun autioitumisesta ja perinteisen elämäntavan loppumisesta. Ilman tukia pientilat katoavat, koska ne eivät ole taloudellisesti kannattavia. Heidän kannaltaan huoltovarmuuden ylläpitäminen on peltojen säilyttämistä, sillä kriisitilanteessa uutta vakoa ei noin vain kynnettäisi, eikä siemenviljaakaan olisi saatavilla, jos se on tarkoitettu ensisijaisesti hätävaraksi.
Käytännöllinen vaihtoehto on varmaan jossain tuossa välissä. Suurempi tilakoko on taloudellisesti tehokkaampi vaihtoehto, olettaen että sellaisten perustamiseen löytyy pääomia. Ylipäätään tärkeää on kuitenkin viljellyn peltoalan säilyttäminen, koska uuden peltoalan raivaaminen ja käyttöönotto ei tapahdu ihan käden käänteessä.
Maataloustukien lakkauttamista kannattavien kannattaa miettiä huoltovarmuusasia siltä kannalta, että ruoantuotannon omavaraisuus on laajemmassa kuvassa osa maanpuolustusta. Ainakin @Zefram Cochrane näyttää kirjoittelevan kovastikin tuolla hävittäjähankintaketjussa että sähköverkkoa pitää suojata ballistisilta ohjuksilta paremmin. Tällainen sotilaallisen suorituskyvyn hankinta on kuitenkin samanlaista ennakkovarautumista, kuin maatalouden säilyttäminen. Eikö sotilaallinen suorituskyky jää aika hyödyttömäksi, jos puolustettavilta kansalaisilta loppuu ruoka kesken? Eikö ruokahuolto ole merkittävä osa minkä tahansa yhteiskunnan puolustamista?
Pitäisikö maataloustuet siirtää puolustubudjetin alle?
Ihan hyvää pohdintaa. Nyt vaan unohdit sen, että täällä usea, mukaan lukien minä, kritisoi kansallisia maataloustukia. EU-tuet tietysti kannattaa ottaa.
Kirjoitat tuista yhtenä kokonaisuutena. Kirjoituksesi on sen takia aika turha. Harva täällä haluaa lopettaa kaiken tuen nyt ja heti.
Tuo huoltovarmuusasia on kai selvästi esitetty ja keskusteltu täällä.
Huoltovarmuuteen kuuluu esimerkiksi polttoaineet. Jos ei saa öljyä ulkomailta, ei voi jaella omaa viljaa pitkin isoa Suomea.
Valtion budjettiin tulisi nopeasti ongelmia, koska ruokaan käytetyt rahat karkaisivat ulkomaille.
Mutta ehkäpä teitä kaupunkilaisia voitaisiin alkaa myydä ulkomaille orgaaniseksi vaihtoehdoksi kivihiilella voimalaitoksiin ja sillä saada jotain valuuttaa tännekin päin...
SAK-laisten palkathan ovat globaalisti täysin kannattamattoman korkeita, niin hankala sitä vientiteollisuutta on lisätä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 811
Voitaisiin listata aika suuri määrä aseellisia konflikteja, joista on seurannut aika paha nälänhätä johon on kuollut aika paljon siviileitä.
Esim. Intiassa/Bangladeshissa kuoli toisen maailmansodan aikana aika paljon ihmisiä nälkään mm. sen takia, että
1) maat olivat suurtilallisten hallussa
2) britit veivät paljon intiassa viljeltyä ruokaa pois intiasta sotilailleen, eikä ruokaa riittänyt intialaisille siviileille itselleen
Bengal famine of 1943 - Wikipedia
- Liittynyt
- 28.11.2016
- Viestejä
- 805
Suomi ei valmistaudu puolustautumaan sellaisessa konfliktissa, joita on esiintynyt toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Kyseiset konfliktit eivät ole koskettaneet Suomea kuin korkeintaan välillisesti ja sittenkään ne eivät ole uhanneet huoltovarmuutta.
Konflikteja joihin sen sijaan varaudutaan ovat: 1. Hyökkäys Suomeen Venäjältä ja 2. Naapurissa käynnistyvä konflikti jossa Suomi ei ole osallisena, mutta joka pakottaa Puolustusvoimat sulkemaan Suomen alueen konfliktin osapuolilta, sekä 3. tekee kauppamerenkulun Itämerellä liian vaaralliseksi, jotta kukaan haluaisi lähettää tänne elintarvikkeita.
Kirjoitit: "Alkuperäinen kirjoittaja 10YG: ↑"
Opettele lainaus. Vastasit zepin kirjoituseen. Et minun.
Vastaan jotakin kuitenkin. On veronmaksajien voitto, jos kansalliset maataloustuet lopetetaan jossakin suhteellisen lyhyeässä aikavälissä.
Kaupunkilaisten polttaminen ei ole järkevää. Kirjoituksesi on merkillinen. Sanoisin, että on sitä kuuluisaa vihapuhetta. Kokeile vaihtaa kaupunkilainen-sanasi vaikka sanaksi "juutalainen".
SAK-asiaan en voi ottaa kantaa, jos et kerro lisää perusteita.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 28.11.2016
- Viestejä
- 805
Konkretisoidaanpa tämä voitto.
Wikipedian mukaan maataloutukien koko on 4 miljardia vuodessa. Maataloustuki – Wikipedia
Maassa on tällä hetkellä asukkaita noin 5,5 miljoonaa, joten kansalaista kohden tämä on noin... 2 euroa ja 2 senttiä päivässä.
Nyt tuli niin erikoinen perustelu yhteisen rahan hukkaukseen, että en ole ennen nähnyt.Konkretisoidaanpa tämä voitto.
Wikipedian mukaan maataloutukien koko on 4 miljardia vuodessa. Maataloustuki – Wikipedia
Maassa on tällä hetkellä asukkaita noin 5,5 miljoonaa, joten kansalaista kohden tämä on noin... 2 euroa ja 2 senttiä päivässä.
Ei ole paha asia, jos tuhlataan yhteistä rahaa, useita miljardeja, vuodesta toiseen, jos se ei ole paljon per suomalainen. Oletko Antti Rinteen puheenkirjoittaja?
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 1 918
Kyllähän tuo ainakin minusta on ihan suhteellisen paljon rahaa. Nelihenkinen perhe maksaa melkein 250 euroa kuussa tällaisesta turhasta "vakuutuksesta"
Sekaisin tuo tuossa meni, mutta eipä sinunkaan järjenjuoksussa ole paljoa valoa näkynyt.
Mikäli ei riitä järki sen tajuamisen kuinka paljon enemmän teille SAK-laisille ja muille työn"tekijöille" täytyy maksaa (maataloudenkin tuotantopanoksissa) verrattuna globaalisti oikeasti kustannustehokkaisiin työntekijöihin, niin silloin ei kyllä pitäisi olla mitään sanottavaa mihinkään talousasiaan.
Ja te maatalouden alasajathan te sitä vihapuhetta suollatte.
Jos puhuisitte seksuaali-/sukupuolivähemmistöistä samoin, niin kaikki valtamediat ristiinnaulitsisivat teidät siltä seisomalta!
Maaseutu/maatalous on vain se nykyajan poliittisesti sopiva syntipukki, kuten juutalaiset olivat aikanaan Hitlerille.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 609
Ja miten tämä tapahtuisi modernissa vapaan markkinatalouden maailmassa?
Mikä taho estää Ranskalaista viljelijää laittamasta viljaansa Calaississa rahtilaivaan ja myymästä sitä kaksinkertaisella hinnalla Göteborgissa, jossa svedu lastaa sen junaan ja ajaa junan tornioon ja rahastaa tuplahintaa meiltä?
Nelinkertaistaa hintatason. Huimaava 450e/tonni viljasta. Kyllä meiltä tosiaan loppuu ruoka...
Ehkä avokadot ja melonit kannattaa jättää tuomatta, mutta perusruoka on moninkertaiseen maailmanmarkkinahintaan verrattunakin niin halpaa, että nälkää ei tarvitse nähdä.
Toinen tilanne oli ehkä joskus muinoin kun skagerrakin salmea ei suojellut tanskan ja norjan nato-armeija.
Tai jos ei fransmanni, niin argentiinalainen tai brassi tai jenkki tai mikä vaan?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 811
Hyvin helposti.
Esimerkiksi:
(Melko rikas) maa, joka ennen on tuottanut paljon ruokaa, laittaa omat miehensä rintamalle ja päättää ostaa ruokansa pääosin "vapailta markkinoilta".
"Vapailla markkinoilla" ei enää riitä ruokaa kaikille, ruoan hinta "vapailla markkinoilla" nousee pilviin. Köyhemmillä ei enää riitä rahaa ruokaan. Ihmisiä kuolee nälkään.
Ruoantuotantoa ei tuosta noin vaan skaalata nopeasti lisää. Se pelto, työkoneet ja ammattitaito siihen viljelyyn täytyy olla. Tämä on asia, mitä monet äärioikeistolaiset(sanan oikeassa eikä nykyvassarien käyttämässä merkityksessä) eivät tunnu ymmärtävän.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 28.11.2016
- Viestejä
- 805
Yksinkertainen laskelma maataloustukien vaikutuksesta itse kunkin talouteen.
Se, miten suurena voittona noiden tukien lopettamista voi pitää on itse kunkin omassa harkinnassa. Toki tuosta kertyy vuodessa suhteellisen suuri summa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 609
Suomi on rikas maa. Meille riittää ruokaa, koska meillä on varaa maksaa siitä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 035
Ns. kuuluisia viimeisiä sanoja (TM). Ruuan hinta voi kasvaa melkeinpä mielivaltaisesti, jos tilanne on sopiva. Samoin voi myös rahan arvo pudota täysin mielivaltaisen nopeasti. Siksi omavaraisuutta ja varmuusvarastoja pidetään yllä lähes kaikkialla.
- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 412
Täällä on kyllä osalla niin vieraantuneet mielipiteet todellisuudesta että alta pois (en kyllä koko topikkia lukenut läpi). "Ostetaan vaan ruoka muualta" En ole varmaan typerämpää koskaan kuullut. Annetaan sitten 2,3 miljoonan hehtaarin peltomaiden olla "turhan panttina". Samalla maan arvo romahtaa ja maanviljelijöistä tulee köyhistä köyhimpiä. Maatalouskoneista tulee romurautaa ja viljelöiden velat jää maksamatta (ei niitä maatalouskoneita kovin moni käteisellä ostele). Sitten vielä pitäisi löytää sellaiselle 40000 (karkea arvio) ihmiselle työpaikkoja jostain ja maalla kun asuvat niin ei sekään kauhean helppoa ole. Maaseutu rapistuu ja kuolee pois mutta sitähän urbaanisoturit toivookin.
Zefram Cochrane
The Engineer
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 844
Kyllä, maan arvo romahtaa, joka mahdollistaa suurtilojen synnyn.
En näe mitään syytä miksi yhden kansanosan varallisuutta pidetään yllä verovaroin.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 421
Mielestäni on parempi antaa vastikkeellinen tonni kuussa maanviljelijälle, kuin vastikkeeton tonni työttömälle.
Zefram Cochrane
The Engineer
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 844
Työttömälle se vastikkeellinen tonni. Maanviljelijälle ei mitään, niinkuin ei muillekaan yrittäjille.
Anteeksii vanhaan viestiin vastaaminen, mutta ei tämä väittely ole tästä eteenpäin mennyt Jäänyt vaivaamaan kun en vastannut, koska tuo maailman tuottajien puheenjohtajan kirjoitus on ihan hyvä, kun ymmärtää että haastateltava maan edustaja, joka vie paljon maataloustuotteita ympäri maailman.
Suomessa on sama tilanne, että maataloustuista merkittävä osa hyödyntää myös ylempää elintarviketjua. Se onko tuo hyvä että se valuu heille on asia josta voi taas vääntää kättä. Yksi tapa tämän ongelman vähentämiseen olisi helpottaa maataloustuotteiden vientiä. Viro oli käsittääkseni saman tyylisessä tilanteessa muutamia vuosia sitten, mutta siellä riitti että löytyi riittävän aktiivisia toimijoita, jotka alkoivat myymään maataloustuotteita markkinahintaan ulkomaille. Lähinnä Eurooppaan joka Viron maantieteellinen asema huomioiden onnistuu hyvin. Tämä pakotti paikalliset ostajat maksamaan parempaa hintaa tuottajille. Tällä hetkelle etelä-Suomesta viedään Viroon viljaa, mutta homma ei ole tehokasta. Kumina on yksi hyvä esimerkki lajista, joka poistaa maata normaalien viljojen viljelystä, josta ei saa Suomessa markkinahintaa. Suomalaiselle kuminalle on kysyntää markkinoilla, koska ilmasto antaa hyvälaatuisen sadon ja pystytään viljelemään samoilla koneilla, jotka sopivat viljoille, joten laitteisto säilyy. Tähän varmasti joku väittää, että nyt hänen rahoillaan viedään kuminaa pois Suomesta ja joku iso ulkomainen yritys saa halvalla hänen maksamaansa kuminaa
Miten? Jokin esimerkki laskelma?
Jäänyt vaivaamaan kun en vastannut, koska tuo maailman tuottajien puheenjohtajan kirjoitus on ihan hyvä, kun ymmärtää että haastateltava maan edustaja, joka vie paljon maataloustuotteita ympäri maailman.Suomessa on sama tilanne, että maataloustuista merkittävä osa hyödyntää myös ylempää elintarviketjua. Se onko tuo hyvä että se valuu heille on asia josta voi taas vääntää kättä. Yksi tapa tämän ongelman vähentämiseen olisi helpottaa maataloustuotteiden vientiä. Viro oli käsittääkseni saman tyylisessä tilanteessa muutamia vuosia sitten, mutta siellä riitti että löytyi riittävän aktiivisia toimijoita, jotka alkoivat myymään maataloustuotteita markkinahintaan ulkomaille. Lähinnä Eurooppaan joka Viron maantieteellinen asema huomioiden onnistuu hyvin. Tämä pakotti paikalliset ostajat maksamaan parempaa hintaa tuottajille. Tällä hetkelle etelä-Suomesta viedään Viroon viljaa, mutta homma ei ole tehokasta. Kumina on yksi hyvä esimerkki lajista, joka poistaa maata normaalien viljojen viljelystä, josta ei saa Suomessa markkinahintaa. Suomalaiselle kuminalle on kysyntää markkinoilla, koska ilmasto antaa hyvälaatuisen sadon ja pystytään viljelemään samoilla koneilla, jotka sopivat viljoille, joten laitteisto säilyy. Tähän varmasti joku väittää, että nyt hänen rahoillaan viedään kuminaa pois Suomesta ja joku iso ulkomainen yritys saa halvalla hänen maksamaansa kuminaa
Ei voikaan, siksi mainitsin seuraavassa viestissäni viennin ja tuonnin merkityksen kansantaloudelle. Toisaalta valtion tukiaispolitiikka näkyy kyllä omassa rahapussissa, koska tuet menevät muualle kuin tuottajille.
Maailman tuottajien puheenjohtaja haluaa tehokkaampaa viljelyä: "Maataloustukien poistaminen ei heikentänyt kannattavuutta"
Arvaus menee niin että:
1. Lampaan lihan tuotanto on ei tehotuotantoa, joka perustuu hyvin pitkälle siihen, että kesäisin lampaat ovat riittävän suurella niityllä/pellolla ja talvella sisällä, mutta syövät tilalla/Suomessa tuotettua ruokaa. Ei tarvitse paljoa ulkomailta tuotuja lannoitteita, kasvinsuojeluaineta tai lääkkeitä. Kulut hyvin pitkälti palkkakuluja ja rahoituskuluja. Tilan pyörittäminen kuitenkin vaatii tiettyjä tuontituotteita, polttoainetta, koneita tms. joiden arvoksi arvioin tuon 5€/kg.
2. 13€/kg pakasteliha, joka on sesonkin sisäänvetotuote, kaupan kate voisi olla vaikka 2€/kg. Lihan jalostus saman 2€/kg, josta päästään tuohon 9€/kg, minkä tuotteesta pitää maksaa ulos, että sen saa Suomeen.
Eli 1. Suomesta lähtee rahaa ulos 5€/kg, jonka on lihan hinta Suomelle.
2. Suomesta lähtee rahaa ulos 9€/kg, joka on lihan hinta Suomelle.
Noista tuista ja lampaan lihan hinnasta Suomelle... Jos Suomi tuottaa sitä lampaanlihaa niin se maksaa sille aivan yhtä paljon (ei nyt ihan, mutta tasapuolisuden vuoksi mielestäni näinkin päin saa oikoa asioita
Suomen näkökulmasta tuollaisessa rahan siirtelyssä taskusta toiseen hukataan resursseja, jotka voisi käyttää järkevämmin ja hyödyllisemmin.
Miten? Jokin esimerkki laskelma?
- Liittynyt
- 28.11.2016
- Viestejä
- 805
Tilanteessa jossa valtaosa ruoasta tuotaisiin maailmalta, menettäisimme kontrollin hintaan ja ruoantuotantoon ylipäätään. Hinta ja logistiikka on kiinni meistä riippumattomissa tekijöissä tuottajamaidessa ja niiden poliittisessa kehityksessä.
Yksinkertaisimmillaan hinnan nousuun tai logistiikkaketjun katkeamiseen riittää voimakas luonnonilmiö. Huono satovuosi merkittävässä tuottajamaassa nostaa hintaa maailmanmarkkinoilla, tulvat tai vakavammat saattaa jättää sadon kyseiseltä vuodelta väliin kokonaan. Suomessa viljelijät ovat tuskastelleet tänä vuonna ensin liian aikaisen kevään kanssa, joka sai pellot tulvimaan sulamisvesien takia ja sitten perään vähäisten sateiden aiheuttamassa kuivuudessa. Peruskuluttajalle tämä näkyy ikävimmillään siinä, ettei supermarketissa ole yhtä paljon kotimaista tuotetta ja valmistujaisviikonloppuna ei saanut tehdä avotulta maastossa.
Pitkällä aikavälillä oman ruoantuotannon heikentäminen ei ole viisasta politiikkaa. Luonnonilmiöt tuottavat kertaluokkaa vakavampia seuraamuksia maissa, jotka kilpailevat samasta ruoasta. Ruoantuotannon edellytysten heikentyminen väestörikkailla alueilla vaikuttaa suoraan hintaan ja saatavuuteen markkinoilla. Afrikassa nähdään nälkää suunnilleen jatkuvasti ja tilanne ei ole siellä nykykehityksen perusteella juurikaan parantumassa aavikoitumisen edetessä. Entistä suurempi osa maailman kasvavasta väestöstä täytyy ruokkia muualta, kuin kotimaasta tulevalla tuotannolla.
- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 412
Siis onko sun mielestä maanviljelijät rikkaita? Ja niillekkö ne kaikki työttömiksi jäävät ex.tilalliset sitten menee duuniin? Lakkaa jo provo ja ajattele hetki.
Zefram Cochrane
The Engineer
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 844
Olen ollut tätä mieltä kauan. Rahojen syytäminen maatalouteen on suunnilleen yhtä hyödyllistä kuin rahojen polttaminen. Suomeen tarvitaan alle 10.000 tilaa. Loput voivat mennä kortistoon niinkuin muutkin.
- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 412
Huoh.. No mahtuuhan tälle pallolle uskovaisia ja litteään maahan uskojia, joten mikset sinäkin.Olen ollut tätä mieltä kauan. Rahojen syytäminen maatalouteen on suunnilleen yhtä hyödyllistä kuin rahojen polttaminen. Suomeen tarvitaan alle 10.000 tilaa. Loput voivat mennä kortistoon niinkuin muutkin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 609
Puhutko maanomistajista vai maanviljelijöist? Jälkimmäisiähän maataloustuet eivät juurikaan auta, ensin mainittuja kylläkin. Ja se näkyy kyllä tukikelpoisten peltojen hehtaarihinnoista.
En oikein äkkiseltään keksi, että miksi meidän pitäisi verovaroin ylläpitää maatalousmaan arvoa. Parempiakin käyttökohteita luulisi olevan, kuten esim. koulutus, vanhustenhoito ja terveydenhoito.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 412
Itse en äkkiseltään keksi miksi käytät täällä kahta eri nimimerkkiä vai onko vain sattumaan, että olette niin samaa mieltä ja vuoroin kehutte toisianne? /offtopic
Kerroppa sitten miten maatauden taantumisen jälkeiset ongelmat selvitettäisiin? Työttömiä ja velallisia riittää, maaseudun asuntojen hinnat laskee ja ruuan hinta nousee. Ostetaan ruokaa lidlistä ja istutetaan pellot täyteen puita?
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 4 478
1) Työttömiä ei prosentuaalisesti tule ihan älyttömästi lisää, vaikka jokainen maajussi jäisi laakista työttömäksi.
2) maaseudulla harvoin pidetään sijoitusasuntoja vaan käyttöasuntoja, jolloin arvonlasku ei ole juurikaan ongelma (jos ei ole älyttömästi velkaa).
3) ulkomaalainen ruoka on yleensä HALVEMPAA kui kotimainen, eli hintojenhan pitäisi ennemminkin mennä alas.
Kansallisten tukien hallittu alasajo 10-15v liukumalla ei muodosta massatyöttömyyttä, koneiden tai kiinteistöjen arvonromahdusta tai edes maanviljelyn loppumista Suomessa
2) maaseudulla harvoin pidetään sijoitusasuntoja vaan käyttöasuntoja, jolloin arvonlasku ei ole juurikaan ongelma (jos ei ole älyttömästi velkaa).
3) ulkomaalainen ruoka on yleensä HALVEMPAA kui kotimainen, eli hintojenhan pitäisi ennemminkin mennä alas.
Kansallisten tukien hallittu alasajo 10-15v liukumalla ei muodosta massatyöttömyyttä, koneiden tai kiinteistöjen arvonromahdusta tai edes maanviljelyn loppumista Suomessa
Diziet Sma
Tukijäsen
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 478
Hyvä idea. Puu kasvaa Suomessa paremmin kuin vilja. Vielä kun opittaisiin jalostamaan puulle kunnolla lisäarvoa pelkän sellun ja paperin valmistuksen sijaan, niin sillä tuotolla toisi maataloustuotteita maailmalta vallan mainiosti.
Ja kun jalostuksesta tuli puhe, niin tietysti kannattaa tuoda maataloustuotteista vain bulkkiraaka-aineita, jalostaa niistä täällä itse elintarvikkeita ja viedä ylijäämä voitolla muualle. Ei kotimaista elintarviketeollisuutta tarvitse ajaa alas, vaikka oma maatalous supistuisi tukiaisten lopettamisen myötä järkevämmälle, markkinoiden määräämälle tasolle.
- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 412
1) Prosentuaalisesti tulee sen 15% lisämäärä työttömiin (nytten 260k ja uusia tulisi 40k), mikä on kylläkin paljon.
2) Niin eli jos olet aikaisemmin ostanut käyttöasunnon esim 150ke hintaan, lähtee duuni alta ja kämpän hinta laskee esim. 150ke->100ke ja pitäisi niillä rahoilla muuttaa työn perässä kaupunkiin, varsinkin jos on vielä velkaa jäljellä. Tämä siis jos edes enää saa asuntoa kaupaksi, koska voihan sen arvo tipahtaa paljon alemmaksikin. Mielestäni tämäkin on suuri ongelma varsinkin jos on lapsia ja tilan tarvetta.
3) Halvempaa kyllä mutta entäs laadullisesti? Ja sen kotimaisen ruuan hinta kyllä nimenomaan nousee ilman tukia. Sitten tuleekin pieni globaali heilahdus ruuantuotantoon ja ruoan hinta nousee eikä alasajettu kotimainen tuotanto enää riitä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 489
No jos se suomalainen ruoka on niin laadukasta niin ei muuta kuin tuet pois ja hintaan laatulisää sen verta että menetetyt tuet korvataan.
Suomen top 50 maataloustuen saajat - Närpiön tomaattibisnekseen virtasi taas suuria summia
Montakohan prosenttia maataloustuista menee MAATALOUDEN (tilojen tukemiseen) Taitaa nuokin tuet valua suuremmiltaosin ties minne muualle!
Montakohan prosenttia maataloustuista menee MAATALOUDEN (tilojen tukemiseen) Taitaa nuokin tuet valua suuremmiltaosin ties minne muualle!
Zefram Cochrane
The Engineer
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 844
Mitäs jos ei kokeilis. Tälläkin hetkellä 40.000 - 45.000 turhaa maatalouden kokeilijaa.
Ei tähän tarvita mitään yliluonnollisia kykyjä vaan maalaisjärkeä.
Tässä vähän tietoa.
Alkukesän kuivuus uhkaa viedä osan viljelijöiden sadosta – ”Tilanne on erittäin huolestuttava”
Alkukesän kuivuus uhkaa viedä osan viljelijöiden sadosta – ”Tilanne on erittäin huolestuttava”
Pro Agrian johtavan asiantuntijan Sari Peltosen mukaan kuiva, lämmin sää on lohkaissut tähän mennessä noin viidenneksen keskimääräisistä sato-odotuksista.
Jep. Ruokaa voi ostaa ulkomailta. Mitä jos kokeilette ekana sitä ettekä osta mitään kotimaista.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Intel Arc B580 Limited Edition
13.12.2024 16:21
-
Google esitteli uutta Gemini 2.0 -tekoälyään
13.12.2024 15:56
-
AMD:n tulevat Krackan ja Strix Halo Geekbench-testivuodoissa
13.12.2024 14:43
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (50/2024)
13.12.2024 12:28
-
Sharkoon julkaisi AK5 RGB -sarjan kotelot ja SHARK Lights RGB -tuulettimet
13.12.2024 02:56
Uutisia lyhyesti
-
PowerColor laajentaa kuulokemarkkinoille Alphyn AH10 -headsetillä- Kaotik
- Vastauksia: 6
-
-
OnePlus Pad ja Pad 2 ovat ensimmäisiä Android 15 -päivityksen saavia taulutietokoneita- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
