Turhat maatalouden tuet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja 10YG
  • Aloitettu Aloitettu
Eiköhän suomenkin pelloille kiinalaisia ostajia löydy, jos ei itse enää siihen hommaan pystytä. Aavikkoon verrattuna täällä on vielä aika hyvät olosuhteet.
 
Ei veisi, jos kaltaisiasi on edes muutama kymmenen tuhatta ihmistä.
Siis jos tosissasi olit sitä mieltä, että ulkomaalaisen ruuan laitto suuhun on aina terveysloton pelaamista, etkä vain trollannut. Kalliimpaahan se ruoka toki teikäläisille olisi, mutta ei ole yhteiskunnan tehtävä rahoittaa kenenkään taloudellisesti tehottomia kulutustottumuksia, eli esimerkiksi sitä, että ruoka on viljelty tietyllä mielivaltaisesti valitulla läntillä maapalloa.

Ja Ruotsi ei edelleenkään maksa maataloustukia ja edelleen Ruotsissa on onaa ruuantuotantoa. En näe syytä, miksi se kokonaan katoaisi pois, vaikka kaikki kansalliset maataloustuet loppuisi
Ruotsissa pohjoisemmatkin hyvin tuottavat alueet on suomen eteläkärkeä etelämpänä. Ja vielä hyvin ison meren ympäröimänä joten lämpöä ja tasaista säätä riittää.
 
Ruotsissa pohjoisemmatkin hyvin tuottavat alueet on suomen eteläkärkeä etelämpänä. Ja vielä hyvin ison meren ympäröimänä joten lämpöä ja tasaista säätä riittää.
Luulisi, että Suomessa peltomaan hinta olisi lähellä nollaa, koska tilanne on noin huono.
Päinvastoin pellon hinta on Suomessa pilvissä verrattuna Ruotsiin:
"Esim. Länsi-Suomessa pellot maksavat keskimäärin jopa yli viisi kertaa enemmän kuin toisella puolella Pohjanlahtea."
Turhat maatalouden tuet
 
Ei viitsi pelata terveyslottoa aina, kun ruokaa monasti päivässä suuhunsa pistää, sen takia, että mitäsattuu ruokaa tuodaan ulkomailta.
Tuolla perusteella varmaan voitaisiin kieltää kaikki muu paitsi luomuviljely ja luomuruoan tuonti, niin saadaan vielä puhtaampaa kaikille nenän eteen?

Miksi juuri suomen nykyinen "puhtausaste" on se, mikä on ideaali ja jota pitää tukea? Miksi juuri sinun pitäisi olla se taho, jolla pitää olla oikeus määrittää se, että mikä on sopiva puhtaus vs. ruoan hinta akselin piste johon koko yhteiskunnan pitää tähdätä?

Mitä jos jokaisen ihmisen itse annettaisiin valita, että mikä on hänen mielestään se paras puhtaus - hinta kaavion piste jossa hän haluaa ruokansa ostaa?

Lähtökohtaisesti varakkaalla keskiluokalla on varmaan halua panostaa ruokaan, mutta entäs ne köyhät jotka mielummin säästäisivät ja ostaisivat halvempaa, ihan vaan jotta rahat riittäisivät johonkin heidän mielestään tärkeämpään asiaan kuin siihen "huippulaatuiseen kotimaiseen" ruokaan?

Nyt kun maataloustuet on leivottu veroihin, niin köyhät investoivat ruokaansa väkisin tietyn summan, vaikka moni varmasti haluaisi mielummin säästää siinä ja käyttää sen rahan johonkin muuhun, itselleen hyödyllisempään.
 
Tuolla perusteella varmaan voitaisiin kieltää kaikki muu paitsi luomuviljely ja luomuruoan tuonti, niin saadaan vielä puhtaampaa kaikille nenän eteen?

Miksi juuri suomen nykyinen "puhtausaste" on se, mikä on ideaali ja jota pitää tukea? Miksi juuri sinun pitäisi olla se taho, jolla pitää olla oikeus määrittää se, että mikä on sopiva puhtaus vs. ruoan hinta akselin piste johon koko yhteiskunnan pitää tähdätä?

Mitä jos jokaisen ihmisen itse annettaisiin valita, että mikä on hänen mielestään se paras puhtaus - hinta kaavion piste jossa hän haluaa ruokansa ostaa?

Lähtökohtaisesti varakkaalla keskiluokalla on varmaan halua panostaa ruokaan, mutta entäs ne köyhät jotka mielummin säästäisivät ja ostaisivat halvempaa, ihan vaan jotta rahat riittäisivät johonkin heidän mielestään tärkeämpään asiaan kuin siihen "huippulaatuiseen kotimaiseen" ruokaan?

Nyt kun maataloustuet on leivottu veroihin, niin köyhät investoivat ruokaansa väkisin tietyn summan, vaikka moni varmasti haluaisi mielummin säästää siinä ja käyttää sen rahan johonkin muuhun, itselleen hyödyllisempään.

No, minä valitsen mieluummin suomalaisen ruuan (ja myös erittäin monet muut), koska se on mitä todennäköisimmin puhtaampaa ja pienempi riski johonkin tautiin, esim lihan mukana, koska valvonta on tarkempaa ja puhtaus ym voidaan taata paljon paremmin. Lisäksi tietty määrä ruuantuotantoa on syytä pitää kotimaassa joka tapauksessa omavaraisuuden takiakin. Nykyisellään meillä on ruuan tuotantoa liian vähän, joten tukia tulisi lisätä tai vähintään pitää vakiona ja kohdentaa paremmin, kuin nykyisin.

Ulkomailta tahtoo päästä suomea useammin liikenteeseen epäpuhtaita eriä (milloin mitäkin) ja sitten niitä joudutaan vetämään välillä takaisin. Muutoinkin määräykset esim suojeluaineista, antibiooteista jne jne tahtoo olla paljon väljemmät.
 
Sekin on huomioitavaa, ettei tuki mene vain tuottajan pussiin. Tuottaja on osa ketjua, johon kuuluu eläinlääkäreitä, lomittajia, maitokuskeja, jne., jotka saavat elantonsa maatalouden tuotteista suorasti tai epäsuorasti. Mavin mukaan tähän ketjuun kuuluu noin 300000 työntekijää.
 
Sekin on huomioitavaa, ettei tuki mene vain tuottajan pussiin. Tuottaja on osa ketjua, johon kuuluu eläinlääkäreitä, lomittajia, maitokuskeja, jne., jotka saavat elantonsa maatalouden tuotteista suorasti tai epäsuorasti. Mavin mukaan tähän ketjuun kuuluu noin 300000 työntekijää.

Kyllähän ne tuet todellisuudessa valuvat pääosin kaupan dupolin taskuun, kun maksavat naurettavaa alihintaa kotimaisista elintarvikkeista ja näin ollen jalostajat maksavat naurettavaa alihintaa kotimaisesta raaka-aineesta. Kaiken tämän mahdollistaa maataloustuki. Yleettömän maataloustuen ansiosta tuottajilla on varaa myydä pitkästi alle markkinahinnan. Ironisesti viljantuottajalle olisi kannattavinta, että myrsky, tuholainen tai muu ilmiö pilaisi koko sadon, jotta sitä ei tarvitsisi kerätä, koska se olisi kaikkein kannattavinta, koska sen jo kasvatetun viljan kerääminen pellolta maksaa varsinkin valtakunnan tasolla satoisana vuonna enemmän mitä sen viljan myynnistä saa.

Annettaisiin ruokatuotannon toimia markkinaehtoisesti ja kaikki olisi hyvin. Vastavetona voitaisiin alentaa ruoan verotusta, joten kuluttajahinnat eivät merkittävästi nousisi ja saataisiin verotus haittavero- ja luksustuotepainotteisemmaksi välttämättömyyksien verottamisen sijaan.

Vaikka esitettäisiin tyhmää ja väitettäisiin, että omavaraisuus säilytetään viljelemällä ihan vitusti ja nykyinen tuotantomäärä pitää maataloustuin säilyttää, niin silti olisi varaa pienentää tukia reilusti. Kunnon ison skaalan tuotantoa ja vain muutamalle parhaimalle kasville (energiatiheys, sato pohjoisissa olosuhteissa) ja varmasti saataisiin sadalla miljoonaalla erittäin isoa tuotantoa aikaan.
 
No, minä valitsen mieluummin suomalaisen ruuan (ja myös erittäin monet muut), koska se on mitä todennäköisimmin puhtaampaa ja pienempi riski johonkin tautiin, esim lihan mukana, koska valvonta on tarkempaa ja puhtaus ym voidaan taata paljon paremmin. Lisäksi tietty määrä ruuantuotantoa on syytä pitää kotimaassa joka tapauksessa omavaraisuuden takiakin. Nykyisellään meillä on ruuan tuotantoa liian vähän, joten tukia tulisi lisätä tai vähintään pitää vakiona ja kohdentaa paremmin, kuin nykyisin.

Ulkomailta tahtoo päästä suomea useammin liikenteeseen epäpuhtaita eriä (milloin mitäkin) ja sitten niitä joudutaan vetämään välillä takaisin. Muutoinkin määräykset esim suojeluaineista, antibiooteista jne jne tahtoo olla paljon väljemmät.
Se on aivan ok, että sinä valitset. En halua estää sitä valintaa.

Sen sijaan en ymmärrä miksi nekin ihmiset pitää pakottaa maksamaan tukia, jotka eivät arvosta sitä kotimaista ruokaa.


Minusta on myös huvittavaa, että kotimaista tuotantoa halutaan tuettavan kriisivarmuuden nojalla ja sitten seuraavassa lausessa halutaan tukea katovuosien varalta.

Mitä hyötyä meille on kotimaisen maatalouden olemassaolosta kriisioloissa jos osuukin ”katovuosi” sille vuodelle kun sitä tuotantoa tarvittaisiin?
 
Noniin, dokumentti katsottu. Ei ollut mitään uutta ja yllättävää: 1. Farmareiden anekdootteja 2. "viattomia" kysymyksiä 3. Seralini ja rotat 4. Cris Portier 5. Zen Honeycutt. Hauskana huomiona oli se, että aina, kun valtiolliset instanssit antoivat lausuntoja, niin tulos oli aina, että näyttöä glyfosaatin vaarallisuudesta ei ole. Ja sitten tietenkin itkua, että kriittiset "tutkimukset" jätetään noteeraamatta muka sen takia, että ne eivät täytä tieteellisiä kriteereitä :D

Mikä siinä on, että geenitekniikan ja glyfosaatin vastustajilla ei ole muuta kuin nämä pari vakionaamaa, jotka ovat paskoilla pseudotutkimuksilla pilanneet oman maineensa.
https://ca.news.yahoo.com/apos-troubling-allegations-apos-prompt-090000829.html

"Monsanto has been playing around with scientific studies," said Equiterre's Ribaux. "[It's] making these studies look like they are independent, when in fact they were written or heavily influenced by Monsanto.

Monsanton sotkut alkavat selvitä, sopivassa välissä ottivat rahat ja myivät Bayerille.
 
Sen sijaan en ymmärrä miksi nekin ihmiset pitää pakottaa maksamaan tukia, jotka eivät arvosta sitä kotimaista ruokaa.

Minusta on myös huvittavaa, että kotimaista tuotantoa halutaan tuettavan kriisivarmuuden nojalla ja sitten seuraavassa lausessa halutaan tukea katovuosien varalta.

Mitä hyötyä meille on kotimaisen maatalouden olemassaolosta kriisioloissa jos osuukin ”katovuosi” sille vuodelle kun sitä tuotantoa tarvittaisiin?
Siitä on se hyöty että sitä tuotantoa on. Jopa "katovuotena" saadaan jotain tavaraa pihalle ja ne vuodet ovat lopulta harvinaisempia kuin tavalliset tai kunnon "satovuodet". Se tilanne tai "äkillinen muutos" saattaa kestää vuosia tai olla pysyvä.

Siinä vaiheessa kun ns. ruumiinnesteet iskevät pyörivään objektiin, oli syynä sitten populaation liikakasvu, tarpeeksi monta sotaa ympäri maailmaa, epidemia tai pakolaisten massamigraatio ja ruokaa ei suomeen joko enää toimiteta laivalasteittain joka päivä edes kolminkertaisella hinnalla tai sitä ei saa enää edes rahalla, on äärettömän kivaa että on edes tuhat tilaa jotka tuottavat ruokaa. Muuta lopulta ei tarvita kuin pari ydinasevaltaa pudottelemaan pommeja jossain aasiassa, niin loppumaailma on sekaisin vuosia.

Ellei muun takia, niin siksi koska nämä "en mä halua maksaa tukia" -ihmiset ovat kuitenkin samassa ruokajonossa kaikkien muiden kanssa. Ekana varmaan kuolevat kaikki vihreät kun lähikulman delistä ei saa enää luomuvegaanipuhdistus -ruokaa.
 
Siitä on se hyöty että sitä tuotantoa on. Jopa "katovuotena" saadaan jotain tavaraa pihalle ja ne vuodet ovat lopulta harvinaisempia kuin tavalliset tai kunnon "satovuodet". Se tilanne tai "äkillinen muutos" saattaa kestää vuosia tai olla pysyvä.
Ja ehkä enemmän vielä katovuotta seuraavina vuosina. Ilman tukia voisi olla mahdotonta monelle katovuoden jälkeen ostaa seuraavan vuoden tuotantopanoksia tai eläinten rehua yms.
 
Ja ehkä enemmän vielä katovuotta seuraavina vuosina. Ilman tukia voisi olla mahdotonta monelle katovuoden jälkeen ostaa seuraavan vuoden tuotantopanoksia tai eläinten rehua yms.
Nimen omaan - tätä juuri tarkoitin. Kun kauppa, ym. ajaa viljelijät niin ahtaalle taloudellisesti että yksi katovuosi saattaa saada aikaan konkurssin, niin tukea tarvitaan nimenomaan katovuoden jälkeen.

Alalla on pakko investoida ja kasvaa koska katteet ovat niin pieniä. Esim. maidosta saatava hinta on nykyään niin naurettava että pienikin notkahdus hintaan esim. suuren investoinnin jälkeen ja hups, pankki omistaakin sen uuden 400 lehmän navetan. Eikä sitä oikein alaskaan voi tuossa vaiheessa enää ajaa tai seuraavaksi valitetaan kun pankkeja pitää tukea...

Moni ei ehkä ymmärrä muutenkaan miten hiton kallista maanviljely tai eläinten pitäminen on; peltohehtaari saattaa maksaa etelässä 16000 euroa, pohjoisessa saattaa päästä alle 10000 euron. Uusi traktori helposti sata tonnia ja siihen ne kaikkien tukia vastustavien "tuotantoa kasvattavat" laitteet perään toisen mokoman (ei taida nykyaikaista GPS:llä varustettua myrkkyruiskua saada alle 30 tonnin?).

Jos vanhat päästetään konkurssiin tai lopettamaan - ei uusia tulijoita ole tulossa. Aika harva on aloittamassa "bisnestä" jossa tehdään hommaa aamuviidestä iltakymppiin ja jonka investoinnit on satoja tuhansia että päästään alkuun (ja niilläkin ollaan täysin aloittelijoita ja pikkutekijöitä).

Homma pyörii pitkälti "isältä pojalle" sillä mitä edellinen sukupolvi on saanut kerättyä varallisuutta eikä siihen peliin ole rahkeita lähteä meikäläisellä tai tukiaisista valittavilla kaupunkilaisilla...
 
Moni ei ehkä ymmärrä muutenkaan miten hiton kallista maanviljely tai eläinten pitäminen on; peltohehtaari saattaa maksaa etelässä 16000 euroa, pohjoisessa saattaa päästä alle 10000 euron. Uusi traktori helposti sata tonnia ja siihen ne kaikkien tukia vastustavien "tuotantoa kasvattavat" laitteet perään toisen mokoman (ei taida nykyaikaista GPS:llä varustettua myrkkyruiskua saada alle 30 tonnin?).

Varsinkin viljelymaan järjetön hinta johtuu nimenomaan maataloustuista.

Mekanismi on yksinkertainen: viljelysmaata tuetaan N-eurolla per hehtaari, kun siinä viljellään kasvia X. Näin ollen sille maalle on taattu tietty tulos ilman riskiä, eli se rahantekoautomaatti. Rahantekoautomaatit ovat kalliita.

Esimerkiksi Etelä-Ruotsin satoisa maa on saman hintaista kui Suomessa jossai Oulun korkeudella Kivinen pelto, koska sille kiviselle pellolle maksetaan takuulla paljon tukia
 
Suomessa 50% tiloista tuottaa 95% maataloustuotteista. Puolet tiloista voitaisiin lopettaa ja loput 50% pitäisi nostaa tuotantoaan vain 5%, niin tuotannon määrä säilyisi ennallaan. Helppoa kuin heinänteko, kunhan vain päättäjät heräisivät.
 
Sinä esitit väitteen glyfosaatin vaarallisuudesta ja perusteluksi heitit kyseisen dokkarin. Mikä tarkalleen ottaen kyseisessä dokumentissa puoltaa väitettäsi?
Koko juttu alkaa purkautumaan, Monsanto on käyttänyt tupakka-jäteiltä opittuja taktiikoita. Tieteellisiä tutkimuksia tekeviä tahoja on painostettu eri tavoilla lopettamaan ja samalla suollettu ulos omia puppu-tutkimuksia joissa ei löydy haittoja ja positiivisia tuloksia on liioiteltu jne...
 
Koko juttu alkaa purkautumaan, Monsanto on käyttänyt tupakka-jäteiltä opittuja taktiikoita. Tieteellisiä tutkimuksia tekeviä tahoja on painostettu eri tavoilla lopettamaan ja samalla suollettu ulos omia puppu-tutkimuksia joissa ei löydy haittoja ja positiivisia tuloksia on liioiteltu jne...

Ole hyvä ja kerro, mikä asia linkittämässäsi dokkarissa on vakuuttavaa todistelua glyfosaatin vaarallisuudesta. Koska joku siinä ilmeisesti sinuun vetosi, koska sen tänne jaoit ja käskit katsoa.
 
  • Tykkää
Reactions: drc
Suomessa 50% tiloista tuottaa 95% maataloustuotteista. Puolet tiloista voitaisiin lopettaa ja loput 50% pitäisi nostaa tuotantoaan vain 5%, niin tuotannon määrä säilyisi ennallaan. Helppoa kuin heinänteko, kunhan vain päättäjät heräisivät.

Onko tälle väitteelle lähdettä ? Uskon, että tilanne oli näin 15 vuotta sitten, mutta maatiloja on todella paljon lopettanut sen jälkeen.
 
Onko tälle väitteelle lähdettä ? Uskon, että tilanne oli näin 15 vuotta sitten, mutta maatiloja on todella paljon lopettanut sen jälkeen.
Pitäisi myös määritellä, että mitä tarkoittaa 95% maataloustuotteista? Kaloreissa vai arvossa mitattuna?

Jotain mausteyrttejä ja ruukkusalaatteja viljelevä kasvihuone ei paljon kaloreita tosiaan tuota, mutta rahaa sitäkin enemmän suhteessa kalorimäärään jne.
 
Tuli taas luettua asian ympäriltä erilaisia kirjoituksia.

On se käsittämätöntä, että pääministeripuolue Keskustapuolue kirjoittaa sivuillaan kaikenlaista väittämää ilman mitään todistetta:
"Suomalainen ruoka on maailman parasta. Maku, turvallisuus, terveellisyys ja vastuullisuus ovat parhaasta päästä."
Ruokalinjaus - Keskusta.fi
Sen verran, kun on eri maiden ruokakulttuureja tullut seurattua, on lopputulos se, että oman maan ruoka on parasta. Ehkä joku ruokaskandaali voi vähentää luottamusta oman maan ruokaan, mutta yleinen käsitys on se, että oman maan ruoka on parasta.

Jos ja kun suomalainen tapa on ollut, että yritämme myydä ruokaamme ulkomaille kertomalla, että se on maailman parasta ja puhtainta, näemme idean köyhyyden, jos vain haluamme.

Jotain muuta pitäisi saada vastineeksi maailman suurimpien maataloustukien maksajille.
 
On se käsittämätöntä, että pääministeripuolue Keskustapuolue kirjoittaa sivuillaan kaikenlaista väittämää ilman mitään todistetta:

No onhan tuosta todisteita ihan vaikkapa käytetty torjunta-aineiden määrä per painoyksikkö ruokaa tai eläintuotannossa antibiottien (joista jää jämiä lihaan) käytön suhteellinen vähyys.
Se on sitten jokaisen omassa päässä mietittävä, onko näillä itselle mitään väliä.

Se on sitten vähän tärkempi mittari kuinka paljon esim. salmonellaa esiintyy kanatiloilla. Suomessa aivan minimaalisesti, kuten ilmeisesti myös muissa pohjoismaissa. Etelä-Euroopassa selkeästi enemmän.
Ihan suoraan kääntyy sitten siihen, että kuinka todenäköistä on saada salmonella ruoasta. Toki kypsennyksellä ja ruoan käsittelyllä kypsennyksen aikana pystyy tähän vaikuttamaan todella paljon, mutta itse en ainakaan ole kovin tarkka sen suhteen, etteikö esim raakaa kanaa koskenut paistinlasta koskisi myös sitä kypsää kanaa myöhemmin. Se on minun oma valinta ja sitten jos napsahtaa se salmonella, niin sitten napsahtaa.
 
No onhan tuosta todisteita ihan vaikkapa käytetty torjunta-aineiden määrä per painoyksikkö ruokaa tai eläintuotannossa antibiottien (joista jää jämiä lihaan) käytön suhteellinen vähyys.
En löytänyt todistetta tuolta. Voitko laittaa linkin?
Onko tuo tieto edes tärkeä muille kuin kepulaisille?
 
Viimeksi muokattu:
En löytänyt todistetta tuolta. Voitko laittaa linkin?

Antibiottien kokonaiskäytössä Islannin kanssa tasoissa EU:ssa. Toki voi olla ETA:n ulkopuolella joku maa, jossa antibiotteja käytetään vähemmän, mutta ihan pikkaisen epäilen...

Antibioottien käyttö - Ruokafakta
Tuo sivu viittaa tähän EU:n tutkimukseen, jota en todellakaan ala selaaman:
https://www.ema.europa.eu/documents...bial-agents-30-european-countries-2015_en.pdf

Salmonellassa ei ihan ykkösiä: Irlannissa, Latviassa, Virossa ja Sveitsissä ei esiintynyt salmonellaa ollenkaan vuonna 2016, Norjassa 0,0% pyöristyvä määrä eli harvemmasa kuin joka 2000. erässä esiintyy salmonellaa ja Suomessa arvo 0,1%

Salmonellatilanne - Ruokafakta
 
63438-jpg.jpg

Screenshot-20181214-213333-01.jpg

Kannattaa myös ostaa Tanskalainen kinkku, kun saa euron/kilo halvemmalla, kun kotimaisen.

Laaja salmonella-epidemia Tanskassa – lähteeksi epäillään sianlihaa
 
^ Miten nämä selittävät maailman suurimmat maatalouden tuet?
Tuolla on Ruotsi lähellä Suomea. Ruotsi ei maksa kansallista maataloustukea.

Suomessa on maailman suurimmat maataloustuet:
Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta. OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries (2010) ilmenee, että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa, tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet
 
Viimeksi muokattu:
Antibiottien kokonaiskäytössä Islannin kanssa tasoissa EU:ssa. Toki voi olla ETA:n ulkopuolella joku maa, jossa antibiotteja käytetään vähemmän, mutta ihan pikkaisen epäilen...

Antibioottien käyttö - Ruokafakta
Tuo sivu viittaa tähän EU:n tutkimukseen, jota en todellakaan ala selaaman:
https://www.ema.europa.eu/documents...bial-agents-30-european-countries-2015_en.pdf

Salmonellassa ei ihan ykkösiä: Irlannissa, Latviassa, Virossa ja Sveitsissä ei esiintynyt salmonellaa ollenkaan vuonna 2016, Norjassa 0,0% pyöristyvä määrä eli harvemmasa kuin joka 2000. erässä esiintyy salmonellaa ja Suomessa arvo 0,1%

Salmonellatilanne - Ruokafakta
Kirjoitin:
"On se käsittämätöntä, että pääministeripuolue Keskustapuolue kirjoittaa sivuillaan kaikenlaista väittämää ilman mitään todistetta."

Sitten sinä kirjoitat kaikenlaista. On kaikenlaisia linkkejä.
Missä on kirjoitus, jossa Kepun hypoteesit todistetetaan oikeiksi?
 
Kirjoitin:
"On se käsittämätöntä, että pääministeripuolue Keskustapuolue kirjoittaa sivuillaan kaikenlaista väittämää ilman mitään todistetta."

Sitten sinä kirjoitat kaikenlaista. On kaikenlaisia linkkejä.
Missä on kirjoitus, jossa Kepun hypoteesit todistetetaan oikeiksi?

Linkkien takaa löytyy tilastoja, joiden valossa Suomea voidaan pitää ainakin EU:n turvallisinta ja tervellisintä ruokaa tuottavana maana.

Vastuullisuuteen en jaksa ottaa kantaa enkä kyllä tiedä mitä sillä varsinaisesti edes tarkoitetaan. Eläinten kohtelu tiloilla ja esim. ala per eläin on Suomessa ihan kelvollisella tasolla ja esimerkiksi parsinavettoja ei ole enää aikoihin rakennettu uusia, eli siltä osin ollaan ainakin vastuullisia. Päästöistä sun muista en osaa sanoa yhtään mitään.

Maku nyt on puhtaasti subjektiivinen asia.
 
Linkkien takaa löytyy tilastoja, joiden valossa Suomea voidaan pitää ainakin EU:n turvallisinta ja tervellisintä ruokaa tuottavana maana.
Kerro sitten millä tavalla niitä linkkien takana olevia tilastoja pitää tulkita, jotta me kaikki ymmärrämme miksi maksamme maailman suurimpia maataloustukia.
Vastuullisuuteen en jaksa ottaa kantaa enkä kyllä tiedä mitä sillä varsinaisesti edes tarkoitetaan. Eläinten kohtelu tiloilla ja esim. ala per eläin on Suomessa ihan kelvollisella tasolla ja esimerkiksi parsinavettoja ei ole enää aikoihin rakennettu uusia, eli siltä osin ollaan ainakin vastuullisia. Päästöistä sun muista en osaa sanoa yhtään mitään.
Maku nyt on puhtaasti subjektiivinen asia.
Niinpä. Makuja on monia.
 
Kerro sitten millä tavalla niitä linkkien takana olevia tilastoja pitää tulkita, jotta me kaikki ymmärrämme miksi maksamme maailman suurimpia maataloustukia.

Minä en ole edellisen kolmen viestin aikana puhunut maataloustuista mitään. En puolesta, enkä vastaan. Oijoin vain viestisi väittämä, että keskustapuolue väittäisi jotain ilman todisteita.
Linkittämieni tilastojen mukaan voidaan kyllä mielestäni tehdä tulkinta, että Suomessa on maailman turvallisinta ja terveellisintä ruokaa ja näin ollen kepun väite on perustuu todisteisiin, vaikka ehkä hieman lavealla pensselillä tuossa maalaillaan.

Voi toki olla, että tulkitsin väärin viestisi ja kritisoitkin sitä, että Kepu ei tuolla nimenomaisella sivulla antanut mitään lähteitä.
Oman kokemukseni mukaan tuollaisilla poliittisilla kampanja/ohjelmasivustoilla ei yleensäkkään anneta lähteitä, varsinkaan jos kun tuolla ei puhuta millään luvuilla, vaan tuo on enemmänkin arvo-ohjelma.
 
Kepu ei halua, että maataloutta harjoitetaan Suomessa siellä missä se on järkevää, vaan koko Suomessa:
Samat maatalouden tukivälineet koko Suomeen

Suomessa maatilojen investoinnit painottuvat voimakkaasti Länsi-Suomeen. Tämä johtuu paremmista viljelyolosuhteista, logistisista syistä ja tukipolitiikasta. Tuotannon keskittymistä tulee hillitä jatkamalla alueiden välisten tukierojen tasaamista. Tuotannon keskittyminen vain tiettyyn osaan Suomea lisää painetta lisäpeltojen raivaamiselle sekä nostaa pellon hintaa. Maataloustuotannon säilyminen koko Suomessa tukee myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja turvaa tuotannon erilaisten eläintautien varalta.
Ruokalinjaus - Keskusta.fi

Sairas ajatus.
 
Viimeksi muokattu:
Luomuviljely on hieno asia. Tarvitaan vaan taas vähän lisää tukea.


Mistä löytyisi 12–13 miljoonaa euroa lisää tukirahaa? Se tarvitaan, jotta Suomen maataloudessa voidaan hallitusohjelman mukaisesti jatkaa kasvihuonepäästöjen kasvattamista.

Tuore ruotsalaistutkimus kertoo, että luomuviljely kuormittaa ilmastoa 50–70 prosenttia raskaammin kuin tavallinen viljely.

Tutkimustulos ei ole yllätys. Luomuviljelyssä hehtaarisato on selvästi pienempi kuin keinolannoitteita ja torjunta-aineita käytettäessä, joten samaan tuotantomäärään tarvitaan merkittävästi enemmän peltoa.

Mitä enemmän peltoa, sitä vähemmän metsää. Mitä vähemmän metsää, sitä pienempi hiilinielu.



PAREMMILLA viljelymenetelmillä eroa voidaan kaventaa. Jos ruoan hävikki kyetään nollaamaan ja lihantuotantoa radikaalisti vähentämään, tutkimusten mukaan luomullakin saadaan maapallon kasvava väki ruokittua.

Kumpikin keino tuntuu äärimmäisen hankalalta saavuttaa.

Luomuviljelyn haitalliset ilmastovaikutukset ovat kiusallisia heille, jotka ovat ylistäneet luomun autuutta. Luomu-apostolit ovat julistaneet luomun parempaa makua. Sadoissa sokkotesteissä ei ole makueroa juuri löytynyt.



Luomuviljelyn haitalliset ilmastovaikutukset ovat kiusallisia heille, jotka ovat ylistäneet luomun autuutta.

Saarnaajat ovat väsymättä julistaneet luomun terveysvaikutuksia. Viljelijöille luomutyö on vähemmän kuormittavaa kuin perinteinen viljely, mutta muita terveysvaikutuksia ei juuri ole kyetty osoittamaan. Alustavia viitteitä toki löytyy.

Maaperälle, vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle luomusta on etua. Huoli niistä on aina aiheellinen, mutta ilmastonmuutos on nyt tähdellisempi asia.

SIPILÄN hallituksen tavoite oli nostaa luomuviljelyn osuus kaikesta Suomen viljelystä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Tällä hallituskaudella luomuun siirtymistä on tuettu yhteensä 326 miljoonalla eurolla. Nyt rahat ovat loppu, ja luomun osuus kaikesta viljelystä on noin 12 prosenttia.

Siksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) etsii lisärahaa, jotta luomusitoumuksia voitaisiin tehdä entiseen malliin.

Maatalouden kasvihuonepäästöt ovat noin 6,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Määrä on pysynyt osapuilleen samana 20 vuotta. Samassa ajassa esimerkiksi energiasektorin päästöt ovat alentuneet yli 25 prosenttia.

Liikenteen päästöt ovat noin 12 miljoonaa tonnia vuodessa. Niiden pienentämiseen poliitikot uhraavat kovasti energiaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi tulevien vaalien pääteemoista. On jännittävää nähdä, miten luomun puolustajat jalostavat totuutta niin, että luomuviljely saadaan näyttämään ympäristöteolta.

On siihen yksi ihan oikeakin vastaus: luopumalla siitä.

Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.
Reijo Ruokasen kolumni: Kun ilmastonmuutos lakkasi olemasta tärkeä
 
Reijo Karhisen raportti, jonka Sipilän hallitus on tilannut, antaa hyviä neuvoja suomalaiselle maataloudelle.

Helsingin Sanomien mielipide:
"SUOMALAISEN maatalouden kannattavuus on herättänyt vakavaa huolta vuosikymmenien ajan, mutta edes keskustavetoiset hallitukset eivät ole onnistuneet kääntämään kehityksen suuntaa. Maatalouden yrittäjätuloa kertyy nyt noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, kun vuosituhannen alussa oltiin miljardin euron paremmalla puolella."
Pääkirjoitus: Suomalaisen maatalouden huono kannattavuus vaatii ajatustavan muutoksen, jossa korostuvat yrittäjäote ja asiakkaan ymmärtäminen

HS kirjoitti aikaisemmin asiasta ja toteaa myös, että kaupan kilpailun puute on ongelma:
"Karhinen ei esitä lisää panostuksia maatalouden tukiin vaan sanoo lähestyneensä ongelmaa markkinalähtöisesti. Karhisen mukaan esitys perustuu muun muassa satoihin tapaamisiin ja ideariihissä saatuihin palautteisiin.

”Näkemykseni mukaan saamani 500 miljoonan euron maatalouden yrittäjätulon kasvattamistavoite on saavutettavissa ilman maataloustuen kokonaismäärän kasvattamista nykyisestään”, Karhinen ilmoitti.

Karhinen muistutti, että ruokahuolto on kansallisesti tärkeä asia. ”Ja kun maataloustuen määrä on 1,8 miljardia euroa, jo se antaa jonkinlaisen oikeutuksen katsoa näitä asioita yhdessä.”

KARHINEN PITÄÄ nyt merkittävänä ongelmana kahden suurimman ruokakaupan toimijan, S-ryhmän ja Keskon, yhteenlaskettua yli 80 prosentin markkinaosuutta.

Uusilla kaupan yrittäjille on korkea kynnys tulla markkinoille. Karhinen esittääkin, että ”päivittäistavarakaupan toimijat velvoitetaan myymään tukkukaupoistaan alan pienille toimijoille (liikevaihto esimerkiksi alle 500 miljoonaa euroa) tuotteitaan samaan hintaan, jolla ne myyvät tuotteita sisäisesti”."
Maatalouden selvityshenkilö haluaa suomalaiset tuotteet kaupoissa omille hyllyilleen

Samassa artikkelissa Karhinen antaa kyytiä vanhalle tavalle:
"Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen”, hän vaatii."

Toisaalta Karhinen esittää myös tukun toiveita maataloudelle. Hänen mukaansa nyt Suomessa on päästävä eroon litrojen laskemisesta ja siirryttävä euroihin.

Viime elokuussa tutkimusprofessorit Xavier Irz ja Jyrki NiemiLuonnonvarakeskuksesta (Luke) kirjoittivat HS:ssa, että suomalaiset maatilat ovat 2000-luvulla tehneet jatkuvasti tappiota maatalouden saamasta merkittävästä julkisesta tuesta huolimatta. Tutkijoiden mukaan viime vuonna maatilojen tuotantokustannukset olivat keskimäärin yli 30 000 euroa suuremmat kuin kokonaistuotot.

”Kuinka tämän on voitu antaa tapahtua? Jos nyt ei tehdä mitään, sitten hyväksytään, että tilanne jatkuu”, Karhinen sanoo.

Karhisen mukaan maataloustukipolitiikkaa pitäisi muuttaa niin, että keskipisteeksi nostetaan investoivat ja yrittäjäriskiä ottavat tilat.

”Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen”, hän vaatii.
 
Helsingin Sanomien mielipide:
"SUOMALAISEN maatalouden kannattavuus on herättänyt vakavaa huolta vuosikymmenien ajan, mutta edes keskustavetoiset hallitukset eivät ole onnistuneet kääntämään kehityksen suuntaa.
Hassu sanavalinta tuo "edes". Juuri keskustavetoiset hallitukset ja keskustavetoinen maatalouspolitiikka muodostavat pahimman tulpan kannattavuuden kasvulle. Kepulaisetkin ymmärtävät, että kannattavuutta ei saada nostettua millään toimialalla jakamalla vain tukea tuen päälle. Miksi se muka onnistuisi maataloudessa?

Kun Suomessa kerran on maailman parhaat ja puhtaimmat elintarvikkeet, niin kyllähän niillä pitäisi pystyä kilpailemaan kannattavasti vapailla markkinoilla.
 
Hassu sanavalinta tuo "edes". Juuri keskustavetoiset hallitukset ja keskustavetoinen maatalouspolitiikka muodostavat pahimman tulpan kannattavuuden kasvulle. Kepulaisetkin ymmärtävät, että kannattavuutta ei saada nostettua millään toimialalla jakamalla vain tukea tuen päälle. Miksi se muka onnistuisi maataloudessa?
Kun Suomessa kerran on maailman parhaat ja puhtaimmat elintarvikkeet, niin kyllähän niillä pitäisi pystyä kilpailemaan kannattavasti vapailla markkinoilla.
Tuo hassu sanavalinta oli Hesarin pääkirjoituksesta. Yleensähän noissa ollaan kieli keskellä suuta vaikka samalla yritetään olla kriittisiä.

Itse pidän eniten tästä Karhisen tutkimuksen kiteytyksestä:
"Toisaalta Karhinen esittää myös tukun toiveita maataloudelle. Hänen mukaansa nyt Suomessa on päästävä eroon litrojen laskemisesta ja siirryttävä euroihin.

Viime elokuussa tutkimusprofessorit Xavier Irz ja Jyrki NiemiLuonnonvarakeskuksesta (Luke) kirjoittivat HS:ssa, että suomalaiset maatilat ovat 2000-luvulla tehneet jatkuvasti tappiota maatalouden saamasta merkittävästä julkisesta tuesta huolimatta. Tutkijoiden mukaan viime vuonna maatilojen tuotantokustannukset olivat keskimäärin yli 30 000 euroa suuremmat kuin kokonaistuotot.

Kuinka tämän on voitu antaa tapahtua? Jos nyt ei tehdä mitään, sitten hyväksytään, että tilanne jatkuu”, Karhinen sanoo.

Karhisen mukaan maataloustukipolitiikkaa pitäisi muuttaa niin, että keskipisteeksi nostetaan investoivat ja yrittäjäriskiä ottavat tilat.

Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen, hän vaatii."
 
Kun Suomessa kerran on maailman parhaat ja puhtaimmat elintarvikkeet, niin kyllähän niillä pitäisi pystyä kilpailemaan kannattavasti vapailla markkinoilla.
Tähän taitaakin sitten sopivasti vapaus loppua. Vapaus on näissä jutuissa vain keppihevonen omaa agendaa varten.

Jos pitää rautalangasta vääntää, niin kaikki ruokahan on EU:n alueella yhtä puhdasta, koska se nyt vaan on.
 
Tähän taitaakin sitten sopivasti vapaus loppua. Vapaus on näissä jutuissa vain keppihevonen omaa agendaa varten.

Jos pitää rautalangasta vääntää, niin kaikki ruokahan on EU:n alueella yhtä puhdasta, koska se nyt vaan on.
Puhdasta tai ei, EU:n sisällä ihmiset saavat ostaa juuri sitä ruokaa, mitä marketista löytyy. Ts. Se suomalainen tomaatti ja espanjalainen tomaatti kilpailevat siellä keskenään ja kyseessä ns. vapaaa markkina.
 
Tämä suomalaisen ruoan paremmuus ja puhtaus on sellainen tarina, että se elää vuosikymmenestä toiseen. Koskaan siihen paremmuuteen ei ole löytynyt todisteita. Kepulaiset vaan haluaa pitää tuota tarinaa yllä.

Vuosikymmen sitten maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, tuo perättömästä lausumasta tuomittu, oli huolissaan ruoan hinnan noususta. Ei löytänyt vastausta.
Sanoi näin: "Suomessa myydään hyvää ruokaa bulkkina ilman, että sillä on erityisarvoa kuten sillä pitäisi olla, silloin kun laadun eteen tehdään kaupassa, teollisuudessa, tilatasolla ja kuljetuksessa kovasti töitä. Kuluttajakin sitten näkee, että mitkä ruuan vahvuudet ovat. Se on hyvässä menossa."
Anttila ei paljasta kuka hyötyy ruuan hinnan noususta

Tätähän on toistettu iät ja ajat. Suomalainen ruoka on maailman parasta.
Mikä ihme siinä on, että muu maailma ei ymmärrä, että suomalainen ruoka on maailman parasta? Miksi eivät ole valmiita maksamaan premium-tason ruoasta premium-tason hintaa?
 
Niin, että se on joku myytti, että suomalainen ruoka on laadukasta, kun aiheesta löytyy faktatietoa, että antibioottien, kasvinsuijeluaineiden ja kasvuhormonien käyttö on Suomessa hyvin pientä (hormoneja ei ollenkaan) verrattuna muuhun Eurooppaan, puhumattakaan koko maapallosta.

Myös salmonellaa tavataan Suomessa todella vähän, kun taas joissakin EU-maissa se alkaa olla jo ongelma, minkä kanssa pitää vaan elää. 80% Suomessa ilmenneistä salmonellatapauksista oli peräisin ulkomailta.
 
Viimeksi muokattu:
Tätähän on toistettu iät ja ajat. Suomalainen ruoka on maailman parasta.
Mikä ihme siinä on, että muu maailma ei ymmärrä, että suomalainen ruoka on maailman parasta? Miksi eivät ole valmiita maksamaan premium-tason ruoasta premium-tason hintaa?

Onko kahta sivua mennyt, kun postasin faktoja, joiden mukaan suomalaisen ruuan voidaan objektiivisilla mittareilla (puhtaus, turvallisuus) todeta olevan ainakin EU:n parasta...

Ei ketään vaan kiinnosta maksaa preemiota siitä, että saisi 99,9999% todenäköisyydellä turvallista ruokaa, kun se saksalainen tai espanjalainen on "vain" 99,999% todenäköisyydellä tautivapaata kanssa. Näenäisesti suomalainen ruoka on kymmenen kertaa turvallisempaa kuin heidän kotimainen, mutta jos siitä saa ehkä kerran elämässä salmonellan vs. suomalaisesta ei koskaan, niin eipä ole erityisen kannattava investointi maksaa ekstraa. Maulla ne erot tehdään ja possu maistuu possulta ja kana kanalta riippumatta kasvupaikasta.

Marjoissa Suomella on kesällä etu pitkän päivän vuoksi (tulee makeampaa) ja marjoja viedäänkin luksustuotteena jonkun verran ulkomaille. Muuten aika hiljaista
 
Onko kahta sivua mennyt, kun postasin faktoja, joiden mukaan suomalaisen ruuan voidaan objektiivisilla mittareilla (puhtaus, turvallisuus) todeta olevan ainakin EU:n parasta...

Ei ketään vaan kiinnosta maksaa preemiota siitä, että saisi 99,9999% todenäköisyydellä turvallista ruokaa, kun se saksalainen tai espanjalainen on "vain" 99,999% todenäköisyydellä tautivapaata kanssa. Näenäisesti suomalainen ruoka on kymmenen kertaa turvallisempaa kuin heidän kotimainen, mutta jos siitä saa ehkä kerran elämässä salmonellan vs. suomalaisesta ei koskaan, niin eipä ole erityisen kannattava investointi maksaa ekstraa. Maulla ne erot tehdään ja possu maistuu possulta ja kana kanalta riippumatta kasvupaikasta.

Marjoissa Suomella on kesällä etu pitkän päivän vuoksi (tulee makeampaa) ja marjoja viedäänkin luksustuotteena jonkun verran ulkomaille. Muuten aika hiljaista

No, en allekirjoita tuota kana maistuu kanalta.
Raxissa oli joskus välillä jotain virolaista tms kanaa ja se oli kyllä todella kauheaa P:aa.. Piti ihan käydä kysäisemässä, oliko tullut pilaantunut lähetys, mutta se oli kuulemma syynä. Siitä on muutamia vuosia nyt..

Ja muutenkin, mitä edempää kärrätään sapuskaa, sitä suurempi riski on katkokseen kylmäketjussa jne ongelmat, josta taas voi seurata esim ruokamyrkytys.
 
Niin, että se on joku myytti, että suomalainen ruoka on laadukasta, kun aiheesta löytyy faktatietoa, että antibioottien, kasvinsuijeluaineiden ja kasvuhormonien käyttö on Suomessa hyvin pientä (hormoneja ei ollenkaan) verrattuna muuhun Eurooppaan, puhumattakaan koko maapallosta.

Myös salmonellaa tavataan Suomessa todella vähän, kun taas joissakin EU-maissa se alkaa olla jo ongelma, minkä kanssa pitää vaan elää. 80% Suomessa ilmenneistä salmonellatapauksista oli peräisin ulkomailta.
Minun näkökulmastani salmonellan esiintyvyyden vähentyminen jostain 1 tapaus per miljoona asukasta per vuosi tasolta 0.5 per vuosi per miljoona asukasta ei ole kovin merkittävä laatulisä, enkä ole valmis maksamaan siitä kovin paljon. Vähän voi maksaa, mutta ei kaksinkertaista hintaa, kuten Suomalaisen ruoan tapauksessa maksetaan.

Ilmeisesti muutkaan eivät ole valmiita maksamaan mitättömien riskien pienentämisestä kaksinkertaisia hintoja. Jos olisivat, niin suomalainen ruoka kävisi varmaan kaupaksi kansainvälisestikin ja tuottajilla ei olisi toimeentulo-ongelmia.
 
Viime vuoden tilastot jatkavat samaa vanhaa rataa.
Kansallinen tuki on edelleen suurempi kuin EU-tuki. EU-tuki on myös veronmaksajien maksama, jonka saamme takaisin. Toista miljardia euroa hukkaan heitettyä rahaa joka ainoa vuosi.
Ruokaviraston mukaan kahden miljardin euron rahoituksesta yhteensä 887,6 miljoonaa euroa on EU-rahoitusta. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat merkittävän osan Suomen saamasta EU-rahoituksesta.Niiden osuus kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta on noin kaksi kolmasosaa.

Suurin yksittäinen tuensaaja oli Suomen Metsäkeskus, jolle maksettiin tukea 3,7 miljoonaa euroa.
Tässä ovat Suomen suurimmat maataloustukien saajat - katso lista
 
Uusi hallitus ja taas lisää maatalouden tukea. Koska tähän veronmaksajien rahojen tuhlaukseen tulee joku raja?

HS: Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään vähemmän. Valtio maksaa jo yli neljä viidennestä maatalousyrittäjien eläkkeistä. Tuen ansiosta maanviljelijöiden eläkemaksut ovat selvästi alhaisempia kuin muiden yrittäjien.

TIISTAINA päättyneessä budjettiriihessä Antti Rinteen (sd) hallitus päätti tehdä ensi vuodeksi pysyviä menolisäyksiä yli miljardin euron edestä. Samaan aikaan useat muut valtion menoerät kasvavat vauhdilla ilman hallituksen erillisiä päätöksiä.

Talousarvioesityksen mukaan valtio tukee ensi vuonna maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää (myel) jo 735 miljoonalla eurolla.

Valtio tukee maataloutta lukuisilla muillakin tavoilla, mutta eläkejärjestelmän tuki on merkittävä lisä. Summalla rahoittaisi esimerkiksi lähes kaikki valtion maksamat toimeentulotuet tai puolet lapsilisistä.

Valtion maksama tuki menee suoraan eläköityneiden maanviljelijöiden etuuksien kustantamiseen. Lain mukaan valtio kuittaa kustannuksista sen osan, jota maanviljelijöiden maksamat eläkemaksut eivät riitä kattamaan.

Ensi vuonna valtion osuus maanviljelijöiden eläkkeistä on jo yli neljä viidesosaa.

VALTION tuen ansiosta maatalousyrittäjät joutuvat maksamaan eläkkeistään vähemmän kuin muut yrittäjät tai palkansaajat.

Siinä missä keskimääräinen eläkemaksu yrittäjien yel-järjestelmässä oli viime vuonna noin 23 prosenttia työtulosta ja palkansaajien tyel-järjestelmässä 24,4 prosenttia palkasta, maatalousyrittäjien keskimääräinen vastaava maksuprosentti oli 14.

Valtio tukee myös yrittäjien eläkejärjestelmää, mutta noin puolet pienemmällä summalla kuin maanviljelijöiden eläkkeitä.

Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään vähemmän
 
  • Tykkää
Reactions: drc
Sitten, kun kepu ei ole hallituksessa.
Asiantuntija antaa aika huonon ennusteen:
"Valtion vuosittain maksaman tuen arvioidaan kasvavan 2030-luvulle saakka"
ONKO enää tänä päivänä perusteltua tukea maatalousyrittäjien eläkkeitä selvästi enemmän kuin muiden yrittäjien? Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto kuvaa aihetta vaikeaksi, sillä maatalousyrittäjien joukko on aiempaa jakautuneempi.
”Suurten tilojen toiminta voi muistuttaa aiempaa enemmän mitä tahansa yrittäjyyttä. Toisaalta taas on esimerkiksi ahtaalle ajautuneita maitotiloja, joiden maksuvaikeudet ovat kasvaneet nykyiselläkin eläkemaksutasolla”, Melan hallituksessakin istuva Kautto sanoo.

Toisin kuin yrittäjien eläkejärjestelmään, ei maatalousyrittäjien eläkkeisiin suunnitella ainakaan toistaiseksi muutoksia.

Valtion vuosittain maksaman tuen arvioidaan kasvavan 2030-luvulle saakka.
p.s aika erikoista, että tämä keskustelu on vielä täällä yleisessä keskustelussa.
 
Viimeksi muokattu:
Valtio maksaa jo yli neljä viidennestä maatalousyrittäjien eläkkeistä. Tuen ansiosta maanviljelijöiden eläkemaksut ovat selvästi alhaisempia kuin muiden yrittäjien.
Onko se mikään suuri ihme tai erikoisuus, että kuolevan ammattiryhmän nykyiset jäsenet eivät maksa kokonaan niiden kaikkien muumioiden eläkettä, jotka aikanaan tekivät samaa työtä viiden hehtaarin palstaa Dextalla kyntäen? Agendasi alkaa väsyttää. Tämä on moneen kertaan sinulle selitetty.

Minimieläkkeellä ne perkeleet kuitenkin suurelta osin kitkuttelevat, kuten muutkin paskaduunarit. Ei se eroa mitenkään muista köyhistä vanhuksista.
 
Hauskintahan on se, että maataloustuet eivät edes isolta osin auta maatalousyrittäjiä, vaan se tuki valuu isolta osin maanomistajalle. Ei ehkä 100% tehokkuudella, mutta valtaosin.

Pienen porukan (maataloustukikelpoisen maan omistajien) omaisuuden arvon pumppaaminen ylöspäin verovaroilla on minusta kaukana siitä mikä on yhteiskunnan perusfunktion.
 
Onko se mikään suuri ihme tai erikoisuus, että kuolevan ammattiryhmän nykyiset jäsenet eivät maksa kokonaan niiden kaikkien muumioiden eläkettä, jotka aikanaan tekivät samaa työtä viiden hehtaarin palstaa Dextalla kyntäen? Agendasi alkaa väsyttää. Tämä on moneen kertaan sinulle selitetty.
Minimieläkkeellä ne perkeleet kuitenkin suurelta osin kitkuttelevat, kuten muutkin paskaduunarit. Ei se eroa mitenkään muista köyhistä vanhuksista.
Koska on ollut tilanne, jossa nämä eläkkeet eivät ole olleet muiden osaksi maksettavia? Ei koskaan. Tämä on selitetty monta kertaa myös sinulle.

Jos tuossa lainaamassani artikkelissa on virheitä, sinun kannattaa tehdä oikaisupyyntö Helsingin Sanomiin. Varmaan mielellään korjaavat virheensä.

Kutev zepi sanoi, menee eläke myös sinne mihin sen ei pitäisi mennä.
Edullisen eläkkeen voi saada, vaikkei olisi viljellyt maata
Kangas sanoo, että 60-luvun alussa oli luontevaa luoda maatalousväestölle valtion tukema eläkejärjestelmä. Rakennemuutoksen kourissa kärvistelleelle maaseudulle jäi paljon eläkeläisiä, mutta selvästi aiempaa vähemmän maanviljelijöitä maksamaan heidän eläkkeensä.

Hänen mukaansa valtion tuki on edelleen tarpeen, sillä kahta Melasta eläkettä saavaa kohti on vain yksi maksaja. Ilman tukia työikäisten maksutaakka nousisi liian suureksi.

Kangas kuitenkin toteaa, että nyky-yhteiskunnassa syntyy tilanteita, joissa järjestelmän tarkoituksenmukaisuuden voi kyseenalaistaa.

– Äärimmäiseksi esimerkiksi voi kuvitella helsinkiläisen kirurgin, joka on perinyt Pohjanmaalta metsätilan. Vaikka hän ei olisi eläessään viljellyt maata, hän voi ansaita Melasta edullista eläkettä omistamansa metsätilan tuoton perusteella.
Tämä joukko maksaa muita vähemmän eläkkeistään
 
Viimeksi muokattu:
Maatalousyrittäjien eläkemaksu on 13-24%, minimi kun työtulo <27ke, maksimi kun työtulo >43ke. Maatalousyrittäjät maksaa keskimäärin 14%. Kertoo hyvin maatalouden kannattavuudesta.

T. Karjalainen
 
Maatalousyrittäjien eläkemaksu on 13-24%, minimi kun työtulo <27ke, maksimi kun työtulo >43ke. Maatalousyrittäjät maksaa keskimäärin 14%. Kertoo hyvin maatalouden kannattavuudesta.

T. Karjalainen
Kannattavaa onkin pelto- ja metsämaan omistaminen
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 804
Viestejä
4 547 755
Jäsenet
74 849
Uusin jäsen
ookooo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom