Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[HTK12]

Ei se ole uskon asia.

Ei ole ei, mutta luotan hieman enemmän VTT mittauksiin kuin satunnaisen foorumilla kirjoittajan. Kuten sanoin testin voi ryssiä lukuisilla tavoilla ja saada sitten vaikka minkälaiset tulokset.

 

[Proscribo]

Täällä tuoksahtaa trollaus onelinereineen ja totuuksien julistamisineen. COP pelkästä sähkönkulutuksesta ja muut synttärisetit.

 

[soup]

Ainut tapa miten saan @petepeluri tarinan omassa päässäni järkeiltyä mahdolliseksi on jos ilppi on sijoitettu niin että sillä voi lämmittää ainoastaan yläkertaa ja alakerran patterit lämmittää joka tapauksessa. Jos yläkerrassa on makuuhuoneet, joihin riittää matalampi lämpötila, niin voin kuvitella tilanteen missä alakerran lämmitys riittää ylläpitämään riittävää lämpötilaa yläkerrassa, ja kaikki lämmitys yläkerrassa on tavallaan ylimääräistä kulutusta.

 

[repairman]

Eikös joissakin ILPeissä ollut joskus vika/ominaisuus, että sulanapitokaapeli oli kelistä riippumatta aina päällä. Tuollainen voi tietysti viedä enemmänkin virtaa kuin pieni patteri, jota termostaatti pätkii.

Sulanapitokaapelihan lämmittää vain ulkoilmaa.

 

[petepeluri]

Ainut tapa miten saan @petepeluri tarinan omassa päässäni järkeiltyä mahdolliseksi on jos ilppi on sijoitettu niin että sillä voi lämmittää ainoastaan yläkertaa ja alakerran patterit lämmittää joka tapauksessa. Jos yläkerrassa on makuuhuoneet, joihin riittää matalampi lämpötila, niin voin kuvitella tilanteen missä alakerran lämmitys riittää ylläpitämään riittävää lämpötilaa yläkerrassa, ja kaikki lämmitys yläkerrassa on tavallaan ylimääräistä kulutusta.

Kuten sanoin lämmitystarve on pieni koska lämpö nousee alakerrasta yläkertaan. Tämä tekee ilpin hyötysuhteen huonoksi.

 

[Vesiperä]

Ei jatketa tätä väittelyä, tiedetään jo että ilppi on aivan paska kun se on niin todettu.

 

[petepeluri]

Ei jatketa tätä väittelyä, tiedetään jo että ilppi on aivan paska kun se on niin todettu.

Ainakaan tässä keskustelussa ei tuollaista ole todettu. Ostin kaksi uutta koska tarkoitus on säästää energiaa, ja vuositasolla se on tuhansia kilowatteja.

 

[petepeluri]

Ei ole ei, mutta luotan hieman enemmän VTT mittauksiin kuin satunnaisen foorumilla kirjoittajan. Kuten sanoin testin voi ryssiä lukuisilla tavoilla ja saada sitten vaikka minkälaiset tulokset.

Ilp cop 5, todellinen ehkä 4 puhallin minimillä? 400w kulutuksesta 200w lämmitykseen= 800w, + 200w tuulettimen pyöritykseen. 1000w/400w= cop 2.5?
No ei se ole 1 sentään, pakko myöntää.

 

[Vesiperä]

Kuin päissään tänne kirjotellaan. Huono se on. Ja laakerit kannattaa vaihtaa jos puhallin ottaa yksistään 200w.

 

[PornReindeer]

Jos mennään oikeasti pieniin tehoihin niin eiköhän se cop romahda. Ainakin teoriassa, mutta käytännössä niin pieniä tehoja voi olla mahdoton saada irti. Jos ilp lämmittäisi tyyliin kylmälaukkua niin voisi kuvitella että katkokäynnin cop ei oli mairitteleva. Pumppu käynnistyisi ja sammuisi melkein heti...

 

[petepeluri]

Jos mennään oikeasti pieniin tehoihin niin eiköhän se cop romahda. Ainakin teoriassa, mutta käytännössä niin pieniä tehoja voi olla mahdoton saada irti. Jos ilp lämmittäisi tyyliin kylmälaukkua niin voisi kuvitella että katkokäynnin cop ei oli mairitteleva. Pumppu käynnistyisi ja sammuisi melkein heti...

Tuossa äskeisessä laskelmassa lämmitysteho keskimäärin 125w.

 

[HTK12]

Ilp cop 5, todellinen ehkä 4 puhallin minimillä? 400w kulutuksesta 200w lämmitykseen= 800w, + 200w tuulettimen pyöritykseen. 1000w/400w= cop 2.5?
No ei se ole 1 sentään, pakko myöntää.

Mikäli ILP on mahdollista ajastaa, niin ajastaa sen lämmittämään vaikka 8h välein esim. 1h (hatusta vedetyt luvut säätää itselleen sopiviksi), kunnes lämmitystarve nousee suuremmaksi. Näin luulisi saavan sen COP kohtuu lähelle sitä 5 tai ainakin yli 4 kun katkokäynnistä päästään eroon suurimmaksi osaksi. Näin siis jos on tarkoitus ketjun otsikon mukaan pihistää energiaa. Lämpötila toki varmaan vaihtelee tuollaisella sen 0.5-2c riippuen eristyksestä ja ulkolämpötilasta ym. ym. Toki tuollainen alakerrasta nouseva lämpö varmaan heikentää hyötysuhdetta, kun lämmitystarve on melko pieni näin syksyllä. Alakerrassa varmaan myös ILP?

 

[Rollerix]

Lämmitystarve jää pieneksi koska alakerran lämpö nousee yläkertaan. Ilppien luvattu scop on kaukana todellisuudesta katkokäynnillä.

Kaikki lämpöön nousee ylöspäin, oli kyseessä ilp tai patteri tai takka tai lattialämpö tms. Tuossa väitteessäsi voi olla ideaa vain jos ILP on yläkerrassa ja pitäisi saada alakerta lämpimäksi ja siellä alakerrassa on patteri.

 

[petepeluri]

Mikäli ILP on mahdollista ajastaa, niin ajastaa sen lämmittämään vaikka 8h välein esim. 1h (hatusta vedetyt luvut säätää itselleen sopiviksi), kunnes lämmitystarve nousee suuremmaksi. Näin luulisi saavan sen COP kohtuu lähelle sitä 5 tai ainakin yli 4 kun katkokäynnistä päästään eroon suurimmaksi osaksi. Näin siis jos on tarkoitus ketjun otsikon mukaan pihistää energiaa. Lämpötila toki varmaan vaihtelee tuollaisella sen 0.5-2c riippuen eristyksestä ja ulkolämpötilasta ym. ym. Toki tuollainen alakerrasta nouseva lämpö varmaan heikentää hyötysuhdetta, kun lämmitystarve on melko pieni näin syksyllä. Alakerrassa varmaan myös ILP?

Ajastamalla säästö jää aika pieneksi. Pakkasella pitäisi katsoa missä vaiheessa kannattaa polttaa puuta että koneet pysyvät hyvän hyötysuhteen alueella.
Nostin pyynnin +22c, ottoteho nousi 12% puhaltimen pyöriessä minimillä. Ei kovin tieteellinen testi tietenkään.

Alhaalla on myös.

 

[petepeluri]

Äkkiä tuo energiansäästö kasvaa katkokäynnin vähentyessä. Nyt cop luokkaa 3.7.

 

[Zigh]

Äkkiä tuo energiansäästö kasvaa katkokäynnin vähentyessä. Nyt cop luokkaa 3.7.

Eikö tämä koti-COP ole aina hetkellinen arvo? Vai millä kaavalla saat siihen katkokäynnin mukaan? Data menee kantaan josta integroit kulutuksen pitkältä ajalta?

 

[Boulder]

Ns. koti-COPia ei edes pysty laskemaan ilman, että tietää puhallusnopeuden sekä imuilman että puhallusilman lämpötilan ja nuohan vaihtelee koko ajan. Ts. saat vain hyvän arvion ko. hetkeltä kun mittaat suureet.

 

[Zigh]

Ns. koti-COPia ei edes pysty laskemaan ilman, että tietää puhallusnopeuden sekä imuilman että puhallusilman lämpötilan ja nuohan vaihtelee koko ajan. Ts. saat vain hyvän arvion ko. hetkeltä kun mittaat suureet.

Tätä juuri tarkoitin. Toki jos nuo jollain tavalla saa jatkuvasti luettua johonkin esim. 10s välein, saa siitä antotehokäyrän, jonka integraali on antoenergia valitulla aikavälillä. Ja tätä kun vertaa ottoenergiaan, voi laskea COPin.

 

[Boulder]

Tätä juuri tarkoitin. Toki jos nuo jollain tavalla saa jatkuvasti luettua johonkin esim. 10s välein, saa siitä antotehokäyrän, jonka integraali on antoenergia valitulla aikavälillä. Ja tätä kun vertaa ottoenergiaan, voi laskea COPin.

Tässä usean viestin ajan keskustellussa tapauksessa minusta näyttää siltä, että COP määritellään hyvin yksinkertaistettuna laskutoimituksena, eikä noita kolmea mainitsemaani suuretta näy mukana. Olisi tietysti ihan kiva nähdä se laskukaava ja arvot, joita on käytetty.

 

[petepeluri]

Eikö tämä koti-COP ole aina hetkellinen arvo? Vai millä kaavalla saat siihen katkokäynnin mukaan? Data menee kantaan josta integroit kulutuksen pitkältä ajalta?

Ulkolämpötila ja ottoteho kertoo suunnilleen millä copilla laitteen pitäisi käydä. Lämmitystilassa käytetyn energian näkee logista. Ei tieteellisen tarkka tietenkään.

 

[Zigh]

Ulkolämpötila ja ottoteho kertoo suunnilleen millä copilla laitteen pitäisi käydä. Lämmitystilassa käytetyn energian näkee logista. Ei tieteellisen tarkka tietenkään.

Et pysty arvioimaan COPia millään tavalla pelkän pumpun ottotehon tai kulutuksen perusteella.

 

[Mikkos]

Olisko nyt jo aika siirtää noista ilmalämpöpumpuista jauhaminen oikeaan ketjuun?

Ilmalämpöpumput eli ILPit

Toshiba tai Daikin lompakon mukaan.

bbs.io-tech.fi

Sivutolkulla jauhettu jostain helvetin hyötysuhteista.

Mitä mieltä vähän siivota @Sampsa

 

[Nuuskamulkkunen]

Päivän pirkkaniksi sähkönsäästöön. Suihkuun kannattaa laittaa joku saavi, jossa seisoskelee suihkussa käynnin ajan. Mitä isompi sitä parempi. Tällöin ei lämmin suihkuvesi mene heti viemäriin, vaan lämmöt saa "talteen". Tämä ei tietystikään toimi niille pro-säästäjille, jotka ottaa jääkylmiä suihkuja. Mutta nyt niille mukavuudenhaluisimmille vinkkinä.

 

[Vesiperä]

Kyllähän se on kallista tuo boilerin vastuksilla kärryyttäminen. Viikonloppuna tapasin kaverin joka kertoi velipoikansa keittelevän puuliedellä isoissa kattiloissa vettä, saaviin sekoittaa kylpyveden ja pesuhuoneessa akkukäyttöinen retkisuihku.

 

[Greenofficer]

Päivän pirkkaniksi sähkönsäästöön. Suihkuun kannattaa laittaa joku saavi, jossa seisoskelee suihkussa käynnin ajan. Mitä isompi sitä parempi. Tällöin ei lämmin suihkuvesi mene heti viemäriin, vaan lämmöt saa "talteen". Tämä ei tietystikään toimi niille pro-säästäjille, jotka ottaa jääkylmiä suihkuja. Mutta nyt niille mukavuudenhaluisimmille vinkkinä.

Samalla pysyy jalat lämpimänä kun kylpyhuone on muuten tavallista kylmempi.

Toinen vinkki, jota ei kannata pilata takaisinmaksuajan laskennalla: Vanhaan jääkaappiin voi vaihtaa parilla eurolla LED-polttimon, laskee lampun kulutus 15W -> ~1,5W (ja vastaavasti jäähdytystarpeen). Valitsemalla 4000K lampun saa kaupan päälle raikkaamman valon.

 

[Nuuskamulkkunen]

Toinen vinkki, jota ei kannata pilata takaisinmaksuajan laskennalla: Vanhaan jääkaappiin voi vaihtaa parilla eurolla LED-polttimon, laskee lampun kulutus 15W -> ~1,5W (ja vastaavasti jäähdytystarpeen). Valitsemalla 4000K lampun saa kaupan päälle raikkaamman valon.

Tuomiopäivän Pro-säästäjä tietysti poistaa jääkaapista koko lampun. Jos valoa kaipaa jääkaappia avatessa, niin käyttää otsalamppua. Se taas ladataan joko ilmaiseksi töissä, tai vaikka aurinkopaneelista.

 

[munse]

Mistä noin 20 litran tai suurempi metallinen ämpäri? Tulee suihkuveden lämmittämiseen puukiukaan päällä. Nykyinen ehkä 10-litrainen ämpäri on hieman pieni.

Tällainen ainakin löytyy, mutta on tyyris ja sangan tyvissä on ehkä muovia, mikä ei ole hyvä juttu lämmitettäessä.

Finbullet RST saumaton 20l terässanko | Karkkainen.com verkkokauppa

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu saumaton sanko. Tukeva kantokahva.<br/>Tilavuus 20 litraa.<br><br>Sömlös skopa i rostfritt stål. Robust bärhandtag.<br/> Volym 20 liter.

www.karkkainen.com

 

[juhaa]

Jos ei muuta tule vastaan, niin Puuilosta löytyy 16 litrainen, mikä on noin 20 litraa

Tamforce terässanko 16L rst

Sopii mainiosti myös esim. tuhkasangoksi

www.puuilo.fi

 

[petepeluri]

Mitä itse katsonu niin suihkuun menee ~0.5kwh/min. Säästöä se on tietysti tuokin.

 

[munse]

Mitä itse katsonu niin suihkuun menee ~0.5kwh/min. Säästöä se on tietysti tuokin.

Nyt kun laskin niin eipä tuosta tosiaan hirveästi säästöä tule. Taitaa olla alle 5 euroa kuussa ryöstohinnoista huolimatta.

Mieleen on vain iskostunut veden suuri ominaislämpökapasiteetti, mutta eipä suihkutellessa vettä loppujen lopuksi mahdottoman paljon kulukaan.

 

[juhaa]

Muuttujia, kun verrataan kwh:ta aikaan. Vedenlämpötila, kuinka paljon sitä käytetään siinä 2 minuutissa.

Itselläni näyttää menevän reilu 1kWh per 20 litraa vedenlämpötilan ollessa noin 36C, joka sinänsä täsmää tuohon esimerkki kwh/aika.

Viimeisen 10 suihkun data. 366 litraa ja 18kWh.

 

[petepeluri]

Oma on arvio sähkönlulutuksen seurannasta.

 

[B170]

Suihkuaikoihin ei ole puututtu, kaikki on oppineet laittaan suihkun kiinni, kun saippuoidaan. Tiskikoneen käytön ja saunomisen jälkeen varaaja ottaa yöllä 2-4kWh/vrk. Tietysti jos sähkö alkaa maksaan 50s/kWh niin sitten pitää siirtyä pihasaunan patavesille

 

[Pakana]

Instant heater suihkuissa on yleensä n 7kw lämmitysvastus, joka kertoo vähän siitä suihkun energian tarpeesta. Eli 8,5 munuutin suihku ottaisi 1kwh sähköä.

Lämminvesivaraajassa osa siitä käytetystä energiasta karkaa varaajan kuoren läpi, esim mulla kodinhoitohuone ei käytännössä tarvitse lämmitystä koska lvv on siellä.

Suomessa on kyllä älyttömät vaatimukset ilmamäärille. Makuuhuoneessa 12l/s vaikka 2/3 vuorokaudesta tuolle ei ole tarvetta.

Tuo vaatimushan ei ole mikään älytön vaan perustuu tutkittuun tietoon, mutta tietenkään niinä tunteina kun huoneessa ei oleskella se ilmanvaihto on tarpeettoman suuri.

Puhtaasti energiankulutuksen kannalta voisi tietysti olla ihan perusteltua tehdä huonekohtaisesti aktiivisesti säätyvä ilmanvaihto, mutta käytännössä tuollaisen järjestelmän takaisinmaksuaika menee helposti yli järjestelmän eliniän, joten huomio on nykyään keskitetty ensisijaisesti ilmanvaihdon hyötysuhteeseen.

Ison asunnon jakaminen pariin tai kolmeen vyöhykkeeseen joiden ilmavaihtoa säädellään voisi olla taloudellisesti myös järkevää jos siellä asuu neliöihin nähden vähän ihmisiä.

 

[petepeluri]

Instant heater suihkuissa on yleensä n 7kw lämmitysvastus, joka kertoo vähän siitä suihkun energian tarpeesta. Eli 8,5 munuutin suihku ottaisi 1kwh sähköä.

Lämminvesivaraajassa osa siitä käytetystä energiasta karkaa varaajan kuoren läpi, esim mulla kodinhoitohuone ei käytännössä tarvitse lämmitystä koska lvv on siellä.

Tuo vaatimushan ei ole mikään älytön vaan perustuu tutkittuun tietoon, mutta tietenkään niinä tunteina kun huoneessa ei oleskella se ilmanvaihto on tarpeettoman suuri.

Puhtaasti energiankulutuksen kannalta voisi tietysti olla ihan perusteltua tehdä huonekohtaisesti aktiivisesti säätyvä ilmanvaihto, mutta käytännössä tuollaisen järjestelmän takaisinmaksuaika menee helposti yli järjestelmän eliniän, joten huomio on nykyään keskitetty ensisijaisesti ilmanvaihdon hyötysuhteeseen.

Ison asunnon jakaminen pariin tai kolmeen vyöhykkeeseen joiden ilmavaihtoa säädellään voisi olla taloudellisesti myös järkevää jos siellä asuu neliöihin nähden vähän ihmisiä.

Ihminen hengittää levossa ~420l tunnissa, mutta määräykset vaativat 43 000l tunnissa. Jotenkin tuo tuntuu ylimitoitetulta.

 

[asentaja1]

Mistä noin 20 litran tai suurempi metallinen ämpäri? Tulee suihkuveden lämmittämiseen puukiukaan päällä. Nykyinen ehkä 10-litrainen ämpäri on hieman pieni.

Mielestäni hieman outo juttu, jos on puukiuas, mutta siinä ei ole vesilämmitintä samassa, tai vieressä kunnollista erillistä vesipataa, mutta kaipa sellaisiakin paikkoja on. Jokatapauksessa, irtonainen kuumavesisanko kiukaan päällä on onnettomuus joka vain odottaa tapahtumistaan.
Suosittelisin miettimään josko olisi mahdollista asentaa esimerkiksi piipun juureen tai sen ympärille ihan siihen tarkoitukseen tehty vedenlämmitin.

 

[Jetula]

Mielestäni hieman outo juttu, jos on puukiuas, mutta siinä ei ole vesilämmitintä samassa, tai vieressä kunnollista erillistä vesipataa, mutta kaipa sellaisiakin paikkoja on.

En tiedä harrastatko pahemmin saunomista, tai mistä moinen uskomus nyt kumpuaakaan, mutta voin sanoa että omakotitalojen sisäsaunoissa vesipadat ovat nykyaikana kyllä äärimmäisen harvinaisia. Olen saunonut varmasti useissa sadoissa kotisaunoissa, enkä muista kertaakaan nähneeni muuripataa. Piha- ja rantasaunoissa kyllä, mutta sisäsaunoissa ei kyllä ole tullut vastaan.

Joskus jollain vuokramökillä oon joutunut lämmittämään sankolla vettä kiukaan päällä. Kyllä sekin toimii, mutta suosittelen kyllä täältäkin vaikka tuollaista piippumallin lämmitintä.

 

[asentaja1]

En tiedä harrastatko pahemmin saunomista, tai mistä moinen uskomus nyt kumpuaakaan, mutta voin sanoa että omakotitalojen sisäsaunoissa vesipadat ovat nykyaikana kyllä äärimmäisen harvinaisia. Olen saunonut varmasti useissa sadoissa kotisaunoissa, enkä muista kertaakaan nähneeni muuripataa. Piha- ja rantasaunoissa kyllä, mutta sisäsaunoissa ei kyllä ole tullut vastaan.

Joskus jollain vuokramökillä oon joutunut lämmittämään sankolla vettä kiukaan päällä. Kyllä sekin toimii, mutta suosittelen kyllä täältäkin vaikka tuollaista piippumallin lämmitintä.

En muista kyllä koskaan nähneeni sellaista sisä- tai ulkosaunaa, jossa olisi puukiuas ilman vedenlämmitystä. Pihasaunoissa ja vanhemmissa taloissa on yleensä ollut oma vesipata, pienemmissa sisäsaunoissa sitten piippulämmitin tai pieni vesisäiliö siinä kiukaan kyljessä. En kyllä väitä etteikö sellaisia vedettömiä saunoja olisi, kaikkea muutakin ihmeellistä nykyään .

 

[Jetula]

En muista kyllä koskaan nähneeni sellaista sisä- tai ulkosaunaa, jossa olisi puukiuas ilman vedenlämmitystä. Pihasaunoissa ja vanhemmissa taloissa on yleensä ollut oma vesipata, pienemmissa sisäsaunoissa sitten piippulämmitin tai pieni vesisäiliö siinä kiukaan kyljessä. En kyllä väitä etteikö sellaisia vedettömiä saunoja olisi, kaikkea muutakin ihmeellistä nykyään .

Jotenkin vaikuttaa että et ole montaa saunaa tainnut elämässäsi nähdä. Yleensä ihan talon normaali lämmitysjärjestelmä tuottaa lämmintä vettä niin suihkusekoittajaan kuin keittiön hanaankin.

Tuollainen normaali sisäsuihku vakiintui Suomessa kaikkeen rakentamiseen heti sota-ajan jälkeen rintamamiestalojen mukana. Kerrostaloissa huoneistokohtainen suihku yliestyi jo sotia ennen, oli saunaa tai ei.

 

[asentaja1]

Jotenkin vaikuttaa että et ole montaa saunaa tainnut elämässäsi nähdä. Yleensä ihan talon normaali lämmitysjärjestelmä tuottaa lämmintä vettä niin suihkusekoittajaan kuin keittiön hanaankin.

Tuollainen normaali sisäsuihku vakiintui Suomessa kaikkeen rakentamiseen heti sota-ajan jälkeen rintamamiestalojen mukana. Kerrostaloissa huoneistokohtainen suihku yliestyi jo sotia ennen, oli saunaa tai ei.

Me ollaan vaan saunottu eri saunoissa. Kaupunkisaunoissa on mun kohdalle osunut enimmäkseen sähkösaunoja, muissa ollut myös se vedenlämmitys liekin voimalla. (eikä niitä sisäsuihkuja muuten vielä rintamamiestaloihin tehty tavallisesti, ei tyypillisesti edes koko kylpyhuonetta). Mutta menee saivarteluksi kuka on saunonut missäkin, ei varsinaisesti liity tähän.

Siihen sun kysymykseesi vastaus silti pysyy samana. Se sanko siinä kiukaan päällä ei ole mikään ihan viisas konsti veden lämmitykseen. Kannattaa asentaa se piippusäiliö tai erillissäiliö lämmönvaihtimella niin saat kerralla hyvän.

 

[PornReindeer]

Me ollaan vaan saunottu eri saunoissa. Kaupunkisaunoissa on mun kohdalle osunut enimmäkseen sähkösaunoja, muissa ollut myös se vedenlämmitys liekin voimalla. (eikä niitä sisäsuihkuja muuten vielä rintamamiestaloihin tehty tavallisesti, ei tyypillisesti edes koko kylpyhuonetta). Mutta menee saivarteluksi kuka on saunonut missäkin, ei varsinaisesti liity tähän.

Siihen sun kysymykseesi vastaus silti pysyy samana. Se sanko siinä kiukaan päällä ei ole mikään ihan viisas konsti veden lämmitykseen. Kannattaa asentaa se piippusäiliö tai erillissäiliö lämmönvaihtimella niin saat kerralla hyvän.

Se vesi ämpärissä lämpiääkin aika huonosti versus tuollainen kunnon kuumavesisäiliö, lisäksi vähän riskialtis, mutta kukin tyylillään

Mekin ollaan varmaan käyty eri taloissa. Kaikilla rintamamiestaloissakin asuvilla tutuillani on sisäsuihkut, toki rempatut. Varmaan kyllä Suomesta löytyy pappoja jotka asuvat vielä originellikuntoisessa kohteessa, mutta en tunne yhtäkään

 

[asentaja1]

Kaikilla rintamamiestaloissakin asuvilla tutuillani on sisäsuihkut, toki rempatut.

On nykyään, mutta ei ollut silloin kun ne rintsikat tehtiin niin kuin tuolla ylempänä joku luuli.

 

[mölyä]

Monta rintamamiestaloa sekä uudempiakin 1960-1980-lukujen taloa tullut käytyä asuntonäyttöjenkin muodossa läpi, eikä kyllä missään asuinrakennuksessa ole tullut vastaan puukiuasta joka on rakennuksen sisätiloissa ja siinä olisi vesipata. Nämä on piha- ja rantasaunojen sekä sitten yleisten saunojen juttuja ainakin täällä ruuhka-Suomessa, ettei tuo olisi jokin alueellinen juttu?

 

[zepi]

Olen saunonut varmasti useissa sadoissa kotisaunoissa, enkä muista kertaakaan nähneeni muuripataa.

OT: Miten ihmeessä ihminen päätyy tuollaiseksi sarjasaunojaksi?

Kun vanhempani rakensivat kesämökin / okt:n 90-luvun alkupuolella, niin sinne laitettiin muuripata saunaan ihan tarkoituksella - toki pakettitalon pohjapiirrustus oli sellainen, ettei sillä löylyhuoneen tilalla mitään muutakaan olisi voinut tehdä.

Tuo on kyllä huoltovarmuuden kannalta ihan yliveto vehje - pesällisellä puuta tulee iso satsi kuumaa vettä joka pysyy lämpimänä helposti toista vuorokautta ja mahdollistaa peseytymisen, tiskaamisen jne. sen saunomisen jälkeenkin. Ja kaikki lämmöt menevät talteen talvella kämpän peruslämpöjen ylläpitämiseen.

Tuon lisäksi tarvitaan tietysti vielä se kylmän veden saavi, joten tuollainen perinteinen sauna pitää helposti sisällään 50l kiehuvaa ja 60 litraa kylmää vettä + saaveja ja vateja on paljon, joten vettä on helppo varastoida enemmänkin.

 

[Jetula]

Me ollaan vaan saunottu eri saunoissa. Kaupunkisaunoissa on mun kohdalle osunut enimmäkseen sähkösaunoja, muissa ollut myös se vedenlämmitys liekin voimalla. (eikä niitä sisäsuihkuja muuten vielä rintamamiestaloihin tehty tavallisesti, ei tyypillisesti edes koko kylpyhuonetta). Mutta menee saivarteluksi kuka on saunonut missäkin, ei varsinaisesti liity tähän.

Sitten kun saat ekan tyttöystävän, tajuat kyllä miksi Suomessa on kotisaunojen yhteydessä aina suihku. Nykyään aika standardi myös mökeillä ja pihasaunoissa sähköpumppujen yleistyttyä. Voit nyt ihan oikeasti lopettaa tän ot:n, kun kaikille on selvää ettet ole selvästi kärryillä asioista.

Rintsikat oli muuten ihan yhteiskunnallisesti merkittäviä siksi, että niihin rakennettiin lähes poikkeuksetta pesytymistilat suihkuineen. Ne rakennettiin yleensä lähiöihin vesijohtoverkon yhteyteen. Vaikea uskoa, että 2022 Suomesta juurikaan löytyy suihkuttomia rintsikoita. Ehkä yksittäisiä lomakäytössä järven rannalla, joka on selvinnyt näihin päiviin saakka järviveden käytöllä. Tosin näissä on yleensä sitten se rantasauna.

Ps. En le kysynyt mitään, vastasin @munse:n kysymykseen. Sulla menee nyt jo vastauksesikin sekaisin.

@zepi, saunahullu jollaisia riittää tässä maassa muitakin. Lapsettomana tulee helposti käytyä työtutun tai vaikka tuttavapariskunnan luona kyläilemässä.

 

[petepeluri]

Jokusessa pihasaunassa on tullut saunottua, eikä niissä ole ollut suihkua.

 

[asentaja1]

Sitten kun saat ekan tyttöystävän, tajuat kyllä miksi Suomessa on kotisaunojen yhteydessä aina suihku. Nykyään aika standardi myös mökeillä ja pihasaunoissa sähköpumppujen yleistyttyä.

En ole väittänyt, etteikö nykyään kotisaunoissa ole suihkua. Tietenkin on. Olen todennut, että saunat mitä on omalle kohdalle osunut, on ollut kaupunkiolosuhteissa sähkösaunoja ja taajamien ulkopuolella puusaunoja, joissa on vedenlämmitys otettu huomioon jo rakennusvaiheessa. Ei se ole tietenkään mitenkään suihkua poissulkeva asia.

Rintsikat oli muuten ihan yhteiskunnallisesti merkittäviä siksi, että niihin rakennettiin lähes poikkeuksetta pesytymistilat suihkuineen. Ne rakennettiin yleensä lähiöihin vesijohtoverkon yhteyteen.

Ihan höpö juttuja sulla. Rintsikoissa ja muissa vuosisadan alkupuolen rakennuksissa oli usein märkätilat eri rakennuksessa (lue pihasauna). Vielä -70 luvulla n 43% suomen väestöstä oli yleisen vesihuoltolaitosten ulkopuolella. Ne elintasosiivet ja suihkut on rakennettu niihin vanhoihin taloihin usein myöhemmin. Suuremmissa kaupungeissa ja taajamissa (joissa jo oli vesijohtoverkko) niitä märkätiloja luonnollisesti tehtiin paljon aikaisemmin kuin taajamien ulkopuolella. Kaikki rintamamiestalot ei ole kaupungin lähiössä. Ei voi sanoa, että niihin "lähes poikkeuksetta rakennettiin peseytymistilat suihkuineen sisälle jo rakennusvaiheessa".

Ps. En le kysynyt mitään, vastasin @munse:n kysymykseen. Sulla menee nyt jo vastauksesikin sekaisin.

Totta, tuon yhden vastasin väärälle.

Riittäiskö jo, vai onko pakko päästä sanomaan viimeinen sana? Saunoja on erilaisia, koeta päästä yli siitä. Ollaan jo aika pitkällä alkuperäisestä.

 

[Jetula]

...Rintsikoissa ja muissa vuosisadan alkupuolen rakennuksissa oli usein märkätilat eri rakennuksessa...

Nyt ymmärrän mistä kiikastaa. Et selvästi ymmärrä mikä rintamamiestalo on ja sotket ne nyt johonkin vuosisadan alkupuolen taloihin. Ennen sotia rakennettu asuntokanta on tosiaan todella vaihtelevaa, ja jäljellä olevissa on suurta alueellista eroa. Mutta en silti jaksa uskoa, että nykyaikana ei näissäkään suihkutiloja ole edes jälkikäteen rakennettuna.

 

[munse]

Suosittelisin miettimään josko olisi mahdollista asentaa esimerkiksi piipun juureen tai sen ympärille ihan siihen tarkoitukseen tehty vedenlämmitin.

Savukaasuilla lämpeävän vedenlämmittimen saisi kyllä kiukaaseeni, mutta se vaatisi uuden läpiviennin tekemisen seinälaatoituksen läpi savupiippuun, koska tällä hetkellä savuputki kiukaasta lähtee kiukaan sivusta eikä päältä (lämmitin vaatii lähdön päältä). Lisäksi jos haluaa kyseistä kiuasta varta vasten tehdyn lämmittimen, niin sen hinta on samaa luokkaa kuin uusi kiuas (useita satasia).

Kaikki huomioon ottaen minun kannattaa ehkä pitäytyä tavallisessa suihkuttelussa.

 

[Jetula]

Savukaasuilla lämpeävän vedenlämmittimen saisi kyllä kiukaaseeni, mutta se vaatisi uuden läpiviennin tekemisen seinälaatoituksen läpi savupiippuun, koska tällä hetkellä savuputki kiukaasta lähtee kiukaan sivusta eikä päältä (lämmitin vaatii lähdön päältä). Lisäksi jos haluaa kyseistä kiuasta varta vasten tehdyn lämmittimen, niin sen hinta on samaa luokkaa kuin uusi kiuas (useita satasia).

Kaikki huomioon ottaen minun kannattaa ehkä pitäytyä tavallisessa suihkuttelussa.

Olen muuten nähnyt erään sepän tekemän todella tehokkaan ~40 v vanhan lämmittimen, joka tilasta riippuen voi sopia tuollaiseen.

Siinä vesiastia oli kiukaan vierellä omalla telineellään. Astian alaosasta lähti teräsputki joka näytti "lävistävän" savuputken ja palasi takaisin astiaan poislähtöä ylemmäksi. Tämä ~3 senttiä paksu putki toimi lämmönvaihtimena jolla astian vesi lämpeni lähes kiehuvaksi. Pelkkä lämpötilaero tekee astiaan yllättävän kovan virtauksen.

En tiedä tarkemmin rakennetta, mutta savuputki oli paksumpi ja voi olla että vesitila oli putken vaipassa. Mutta oli varsin asiallinen viritys, joskin laatoitus tulee varmaan halvemmaksi jos ei ole itse se seppä.