Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Ostin ikean setin kun ovat puoli-ilmaisia. Vettä menee reilu 4l/min. ja suihku on parempi kuin vanhassa. Alkaa olemaan suht eko.
 
Kannattaa muistaa, että hyötysuhteen optimoinnin sijaan kannattaa optimoida energian käyttöä.

On hölmöä ajaa ILP:tä 500W ottoteholla COP4:lla samalla kun lämmittää sähköpattereilla 2kW teholla sen sijaan, että ajaisi ILP:tä 1300w teholla COP3:sella.
 
Kannattaa muistaa, että hyötysuhteen optimoinnin sijaan kannattaa optimoida energian käyttöä.

On hölmöä ajaa ILP:tä 500W ottoteholla COP4:lla samalla kun lämmittää sähköpattereilla 2kW teholla sen sijaan, että ajaisi ILP:tä 1300w teholla COP3:sella.
Eikös tuo kysymys alunperin lähtenyt siitä kannattaako pudottaa lämpötilaa, ja sen jälkeen ajaa lämpöpumppua täysillä kunnes ollaan taas tavoitelämmössä? Tuollainen parempi hyötysuhde osateholla pistää tuon lämmönpudotuksen uuteen valoon.

E: olikin vissiin jossain toisessa topikissa tämä pohdinta...
 
Viimeksi muokattu:
Niin siis itselle (jos mun casesta oli kyse) tavoitteena oli ensisijaisesti saada decouplattua ILP:n toiminta sisäyksikön lämpötila-anturista, joka antoi käytännössä virheellistä tietoa. Jos vaikka pyynti oli 22C, niin olkkarissa saattoi olla joko 19C tai 24C ja ILP:n mielestä kuitenkin tavoitelämpö saavutettu. Ja eliminoida samasta syystä johtuva katkokäynti, kun sisäyksikön anturi reagoi aivan liian nopeasti kun ILP:n puhaltama lämpö käytännössä kimpoaa heti takaisin anturille.

Mutta sitten tosiaan hyvä kysymys, että millä teholla ILP:iä kannattaa ajattaa. Oletin, että täysillä on hyvä, mutta jos hyötysuhde huononee merkittävästi, niin pitää miettiä uusiksi miten tuon kotiautomaation ohjelman rakentaa. Käytännössähän voin vaikuttaa tehoon sillä, että paljonko ohjelmoin pyynniksi vs. sisäyksikön lämpötila-anturi, suoraan haluttua tehoa ei voi valitettavasti ILP:lle lähettää... Nyt pistin pyynniksi 25C silloin kun haluan lämmittää, mutta tämä ottaa sit täydet tehot ulos. Jos laittaisin automaatioon, että sisäyksikön lämpötila-anturi + 0.5 C, niin varmaan pyörisi sit pienemmällä teholla. Tjsp, ihan puhdasta kokeilua ja prototyyppailuahan tämä.

Jostain tarttis saada omalle ILP:lle sit tieto siitä, mikä on COP milläkin teholla ulkolämpötilan ollessa vakio. Ei löytynyt edes huoltomanuskasta tätä tietoa... Millä kaavalla COP lasketaan? Tarttis varmaan tietää ilmamäärät? Ilmamääräthän lie vakiot kullakin puhallinnopeudella, eli jos saisi ne mitattua, niin COP:n laskeminen onnistuisi sit varmaan lämpötiloilla...?
 
Ei taida olla julkisessa jaossa.
Kokeile ajaa mahdollisimman pienellä teholla millä lämmitys vielä riittää, näkeehän sen sähkönkulutyksestakin säästääkö enemmän.
 
Ostin ikean setin kun ovat puoli-ilmaisia. Vettä menee reilu 4l/min. ja suihku on parempi kuin vanhassa. Alkaa olemaan suht eko.
Mitä settejä tai tarkempi malli?

Ja ainakin sillä Oraksen eco-mallilla sai pienennettyä virtaa hyvin maksimista ja verrattuna aiempaan suihkupäähän, vaikka perinteinen suihkunappi onkin. Mutulla sanoisin, että omat suihkuttelut menee puolella teholla maksimista (7l/min) eli 3,5l/min.
 
Mitä settejä tai tarkempi malli?

Ja ainakin sillä Oraksen eco-mallilla sai pienennettyä virtaa hyvin maksimista ja verrattuna aiempaan suihkupäähän, vaikka perinteinen suihkunappi onkin. Mutulla sanoisin, että omat suihkuttelut menee puolella teholla maksimista (7l/min) eli 3,5l/min.
Halvin suihkupää/tanko setti, säädettävät kahvat myydään erikseen. Ämpärillä mittasin vedenkulutuksen.
 
Joo, ei kai niitä vetonupillisia enää mihinkään asenneta. 90-luvun jäänteitä ja joutavat vaihtoon.
Ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen, mutta olipahan vaan niin huuhaa-väite, että pakko puuttua. Esimerkiksi Oraksen valikoimasta löytyy tällä hetkellä neljä eri suihkuhanamallistoa, joissa on vetonuppi, ja neljä joissa ei ole. Yhdessäkään nupittomassa ei jostain syystä ole vaihdettavaa juoksuputkea, eli jos esimerkiksi ammeen täyttämistä varten tarvitsee pidemmin rööriin kuin kiinteissä on tarjolla, on vaihtoehtona vain nupillinen.
 
Jos käytössä on vanhoja kaksilasi-ikkunoita niin niihin on helppo vaihdattaa sisäpokaan lämpölasielementit parantamaan energiatehokkuutta.

Täällä vaihtui juuri talon pikku-ikkunoihin (~60x60cm). Bonuksena eristävät paremmin ääntä ja vähentävät kylmän hohkaa. Hinnaksi tuli vajaa 80€ per lasi töineen.
 
Tänään askartelin salaojakaivoihin jäätymissuojat ylijäämä XPS-levystä. Tiukalla sovituksella leikkasin mattopuukolla ympyröitä ja paksu rautalanka kahvaksi. Sulloin puoleen väliin kaivoja ja samalla tuli kaivotkin tarkistettua.

Tiedä sitten paljonko nuo energiaa säästää, mutta eipä maksanutkaan mitään. Onhan nuo kaivojen ympäristöt aina pitempään sulana pysyneet ja jostakin sekin energia on pois.
kaivo.jpg
 
Jos käytössä on vanhoja kaksilasi-ikkunoita niin niihin on helppo vaihdattaa sisäpokaan lämpölasielementit parantamaan energiatehokkuutta.

Täällä vaihtui juuri talon pikku-ikkunoihin (~60x60cm). Bonuksena eristävät paremmin ääntä ja vähentävät kylmän hohkaa. Hinnaksi tuli vajaa 80€ per lasi töineen.
Joo, toi maksaa nykyhinnoilla muutamassa vuodessa itsensä takaisin, onkos sulla kuvaa miten toi on toteutettu eli näkis ulkonäön muuttumisenkin. Lämpöhävikki pudonnee n. 0.8-1.0 W/astettakohti/m2 (U-arvo muuttunee 2.7-> jonnekin 1.7-1.9 paikkeille)
 
Tiputin pystypakastimen lämpötilaa -24 > -20, tuskin mitää vaikutusta mutta kokeillaan. Vuoden puolitoista vanha laitos niin AAA energia luokan verme muutenkin.

Luin jostai et jopa -18 pitäs riitä ??
 
-18 c on ihan yleinen ja riittävä lämpötila pakastimelle. -24 c ainakin rajua liioittelua.
 
Ennen kuin pakastimen lämpötilaa nostaa lämpöisemmäksi sinne minimirajoille, kannattaa pakastimen todellinen lämpötila tarkistaa ensin erillisellä mittarilla, kovin usein se kaapin oma mittari ei ole tarkimmasta päästä. Kannattaa myös mitata useammasta kohdasta.
 
Viimeksi muokattu:
Ennen kuin pakastimen lämpötilaa nostaa lämpöisemmäksi sinne minimirajoille, kannattaa pakastimen todellinen lämpötila tarkistaa ensin erillisellä mittarilla, kovin usein se oma mittari ei ole tarkimmasta päästä. Kannattaa myös mitata useammasta kohdasta.
Itse mittailin joku aika sitten pakastimen lämpötiloja Ruuvitagilla, ja keskellä sopivan -19C keskiarvon mukaan säädetty kaappi oli alimmalle lokerolle liian pienellä teholla. Festivon kotikylmiössä on pakastinosan alla lihoja varten tarkoitettu laatikko, johon valuu kylmää pakastimesta ja pitää näköjään lokeroa liian lämpimänä vaikka osien välinen aukko on ruuvattu minimiin :rolleyes: No, säilyypä nyt sitten tuotteet varmemmin.

Nyt kun sain Shellyn mittailemaan tuota kotikylmiötä (90 cm malli) niin näyttäisi vievän koko yhdistelmä keskimäärin 3,1 kWh päivässä. Jääkaappi on säädetty sopivalle lämpötilalle keskiosan mukaan.
 
Nyt kun sain Shellyn mittailemaan tuota kotikylmiötä (90 cm malli) niin näyttäisi vievän koko yhdistelmä keskimäärin 3,1 kWh päivässä. Jääkaappi on säädetty sopivalle lämpötilalle keskiosan mukaan.

Näin äkkiseltään kuulostaa aika kovalta kulutukselta. Juuri mittasin yhden vanhemman täyskorkean ison pakastimen (-19c - -22c) ja vastaavan jääkaapin. Pakastin 0,63kWh/vrk ja jääkaappi 0,77kWh/vrk. Tulos on aika tarkka, laskettu kuukauden kokonaiskulutus jaettuna päivillä.
 
Tänään askartelin salaojakaivoihin jäätymissuojat ylijäämä XPS-levystä. Tiukalla sovituksella leikkasin mattopuukolla ympyröitä ja paksu rautalanka kahvaksi. Sulloin puoleen väliin kaivoja ja samalla tuli kaivotkin tarkistettua.

Tiedä sitten paljonko nuo energiaa säästää, mutta eipä maksanutkaan mitään. Onhan nuo kaivojen ympäristöt aina pitempään sulana pysyneet ja jostakin sekin energia on pois.
kaivo.jpg
Mikähän idea tässä on? Salaojat pysyy sulana maasta nousevan lämmön vuoksi kun päällä on routaeriste. Talosta sinne ei pitäisi lämpöä vuotaa jollei jotain ole rakennettu pahasti väärin.
 
Viimeksi muokattu:
Näin äkkiseltään kuulostaa aika kovalta kulutukselta. Juuri mittasin yhden vanhemman täyskorkean ison pakastimen (-19c - -22c) ja vastaavan jääkaapin. Pakastin 0,63kWh/vrk ja jääkaappi 0,77kWh/vrk. Tulos on aika tarkka, laskettu kuukauden kokonaiskulutus jaettuna päivillä.
Tuo on vanha kone, olisko 15-20 vuotta vanha. Voisin tietysti ihan mielenkiinnosta kysyä Festivolta, mikä tuon ikäluokan laitteella on arvioitu normaali kulutus. Sisältä on vaihdettu suunnilleen kaikki kuluvat osat kertaalleen.
 
Tuo on vanha kone, olisko 15-20 vuotta vanha. Voisin tietysti ihan mielenkiinnosta kysyä Festivolta, mikä tuon ikäluokan laitteella on arvioitu normaali kulutus. Sisältä on vaihdettu suunnilleen kaikki kuluvat osat kertaalleen.
Kuinka usein laitteen ovi avataan? Tuolla on suuri vaikutus kulutukseen pystykaapissa. Arkussa vaikutus on huomattavasti pienempi.
 
Joo, toi maksaa nykyhinnoilla muutamassa vuodessa itsensä takaisin, onkos sulla kuvaa miten toi on toteutettu eli näkis ulkonäön muuttumisenkin. Lämpöhävikki pudonnee n. 0.8-1.0 W/astettakohti/m2 (U-arvo muuttunee 2.7-> jonnekin 1.7-1.9 paikkeille)

Joo, tässä kuva. Eli tämä puoli näkyy sisälle. Toisella puolella on valkoinen T-lista, mutta sitä ei voi sisäpuolelta nähdä ja ulkoakaan ei moiseen kiinnitä huomiota.
Ikkunat lämpölasielementit.jpeg
 
Tuo on vanha kone, olisko 15-20 vuotta vanha. Voisin tietysti ihan mielenkiinnosta kysyä Festivolta, mikä tuon ikäluokan laitteella on arvioitu normaali kulutus. Sisältä on vaihdettu suunnilleen kaikki kuluvat osat kertaalleen.

Meillä 2005 valmistettu eli 17-vuotias Festivon 100 cm kylmiöpakastin vie aika tasaisesti 1,7 kWh per päivä eli n. 620 kWh per vuosi.

Kaikki osat alkuperäisiä.
 
Joo, tässä kuva. Eli tämä puoli näkyy sisälle. Toisella puolella on valkoinen T-lista, mutta sitä ei voi sisäpuolelta nähdä ja ulkoakaan ei moiseen kiinnitä huomiota.
Ikkunat lämpölasielementit.jpeg
Kiitos tästä, mutta se toinen puoli olisi kiinnostavampi, siitä näkisi miten ton lasin paksuntuminen vaikuttaa toisella puolen ja miten sen kiinnitys on ratkaistu (millainen toi T_listotus jne.) . Onko sulla kuvaa siitä? Ulkonäkökysymys ei se minunkaan mielestäni olle.

Mites olet ikkunat tiivistänyt onko ulkopuitteissakin?

Mikähän idea tässä on? Salaojat pysyy sulana maasta nousevan lämmön vuoksi kun päällä on routaeriste. Talosta sinne ei pitäisi lämpöä vuotaa jollei jotain ole rakennettu pahasti väärin.
Jos nyt ihan teoreettisesti vaan mietitään, niin noi salaojaputket tuovat sitä 2-5? asteista lämpöä siitä rakennuksen anturan ympäriltä kaivoihin (josta se sitten lämpimänä nousee ylös), joten se antura ja seinän alaosa jäähtyy => sen seinän molemmin puolin se lämpötila ero kasvaa => pitää lämmittää lisää.

Sitten on toinen asia mikä sen todellinen maata (putkien ympärillä) jäähdyttävä vaikutus on? Tuskin tosta haittaakaan on kunhan ei Styroxsista tee. Varsinkin kun niissä kaivoissa on kuitenkin normaali kansi
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka usein laitteen ovi avataan? Tuolla on suuri vaikutus kulutukseen pystykaapissa. Arkussa vaikutus on huomattavasti pienempi.
Tuossa on siis jääkaappi ja pakastin samassa paketissa, eli saan mitattua kulutuksen vain yhdistettynä.

Festivolta tuli tieto, että 1,25 kWh/päivä on speksattu kulutus tuolle kaapille. Pakastimessa on aika paljon jäätä tällä hetkellä (ens viikolle suunnittelin sulattelua muutenkin), mutta täytyy varmaan myös tsekata saranat/ovet passin kanssa. On häirinnyt jo pitkään se kun näyttää jääkaapin ovi olevan vähän pystysuunnassa vinossa, saattaa hyvinkin vuotaa huomaamatta alaosasta. Ei ole saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään kun kaappia pitäisi raahata ulospäin, mutta tuossahan se menee kun pakastin on valmiiksi tyhjä.
 
Lokakuussa sähkönkulutus laskenut 27% aikaisempaan verrattuna, ilman sisälämpötilan laskua. Tuota luokkaa laskeskelin säästöä tulevan omilla toimenpiteillä.
 
Lokakuussa sähkönkulutus laskenut 27% aikaisempaan verrattuna, ilman sisälämpötilan laskua. Tuota luokkaa laskeskelin säästöä tulevan omilla toimenpiteillä.
Onkos muuta säästämistä taloudessasi tehty. Ihan mutuna vaikuttaisi, että Lokakuu olisi ollut viime vuotta lämpimämpi.
 
Päijät-Hämeessä lämmitystarveluku viime vuoden tasossa, eli hyvä vertailukohde.
 
Lisäsin tänään budjettieristyksen pannuhuoneen oveen. Pannuhuoneessa on 20-25c ja oven toisella puolella on kylmä varasto. Ovena on ikuisuuden vanha eristämätön peiliovi joten säästänee talven aikana aika monta arvokasta kilowattituntia.

Eristeenä siis 30mm eristyslevy Bauhausista. On sattumoisin huomisesta alkaen tarjouksessa.

Ovi.jpg
 
Lisäsin tänään budjettieristyksen pannuhuoneen oveen. Pannuhuoneessa on 20-25c ja oven toisella puolella on kylmä varasto.
Pitää varmaan plagioida kylmän vintin oveen samanlainen ratkaisu. Toisella puolella siis huonelämpö ja toisella puolella käytännössä se mitä pihallakin. Hohkannut kylmää ja koitin sitä ratkaista tiivistämällä oven, mutta luulen että tuo on parempi ratkaisu.
 
Lokakuu 2021 1302kWh
Lokakuu 2022 400kWh
Lasku 2022 kuitenkin reilu 10€ suurempi
 
Pitää varmaan plagioida kylmän vintin oveen samanlainen ratkaisu. Toisella puolella siis huonelämpö ja toisella puolella käytännössä se mitä pihallakin. Hohkannut kylmää ja koitin sitä ratkaista tiivistämällä oven, mutta luulen että tuo on parempi ratkaisu.
Järkeilin eristeet lämpimälle puolelle, koska yleisesti rakenteen tulisi harveta ulospäin. Ja karmiin olisi tarkoitus vielä tehdä binja-tyyppinen tiivistyslista: karmin ympäri höylättyä jalkalistaa 2-4mm raolla suhteessa oveen ja väliin tiiviste. Binjassa ei mitään vikaa mutta hinnat ovat nousseet turhan paljon..
 
Ei näillä kuuhun mennä mutta itse ostin syksyllä kaksipolttimisen kaasulieden ja 11kg kaasupullon yhteensä vähän vajaa 200e. Ronttasin kettolevyn keittiöön pulloineen niin sillä voi tehdä edullisesti (joku laski että 17snt/kwh, nyt mulla sähkön hinta 30snt/kwh+siirto) kaikki keitettävät ja haudutettvat ruuat ja samalla tuo lämpöä torppaan. Mitään paistamisia en ole tehnyt koska keittiön pöydällä ja rasva roiskuu mutta esim 5l nakkisoppaa keittelin viikonloppuna ja riisit ja padat sillä tehnyt. Viikonloppuna ajattelin haudutella pulled porkin tai hapanakaalipossupadan. Tai muuten vaan lihapadan. Ja yllättävän hyvin tuo lämpöä keittiöön. Paremmin kuin uunin lämmitys.
Kesällä voi sitten ronttaa pihalle ja tehdä kesäkeittiöruokia sillä.

Ja ei, en ole autistellut laskemisien kanssa että kauanko tuo itseään kuolettaa mutta mielummin ostin sen nyt ja talvella käytän sen edullisempaa energiaa hyödyksi ruuassa ja lämmityksessä kuin että ostan sen vasta keväällä kesää silmällä pitäen.
 
Ei näillä kuuhun mennä mutta itse ostin syksyllä kaksipolttimisen kaasulieden ja 11kg kaasupullon yhteensä vähän vajaa 200e. Ronttasin kettolevyn keittiöön pulloineen niin sillä voi tehdä edullisesti (joku laski että 17snt/kwh, nyt mulla sähkön hinta 30snt/kwh+siirto) kaikki keitettävät ja haudutettvat ruuat ja samalla tuo lämpöä torppaan.
Onhan tuossa se huoltovarmuuskin, jos sähköt poikki talvella sähköpulan tai russkin toiminnan takia. Minullakin aikojen saatossa siunaantunut kaksi 11kg pulloa, joista toinen aina täynnä varalla ja toista käytetään grillissä. Tilasin halvan yksipolttimisen keittolevyn lisäksi ja on vanha rengaspoltinkin. Voi kokkailla ilman sähköä ja leivinuunissa lisää.

11kg pullossa on 140kWh, eli siitä sitten laskemaan paljonko tulee hinnaksi. Ennen ainakin Motonet ollut halvin ja kesällä oli alle 20€ pullon vaihto ja nyt näkyy olevan 25€, eli sen vajaa 18c/kWh tekisi.
 
Kaasun poltto sisätiloissa tuottaa sitten aika paljon vesihöyryä ja siitä eroon pääseminen on hankalaa ilman energian kulutuksen lisääntymistä.
 
Ruokaa voi valmistaa myös pönttöuunissa, toimii muuten hyvin, ei tarvii sähköuunia käyttää.
Uuninluukut on mallia vanhat niin laitoin folion luukun väliin, pitää huomattavasti paremmin lämmön uunissa.
 
Kaasun poltto sisätiloissa tuottaa sitten aika paljon vesihöyryä ja siitä eroon pääseminen on hankalaa ilman energian kulutuksen lisääntymistä.
Ei se nyt niin paljon sitä tuota ja varsinkin talvella se on pelkästään hyvä asia.
 
Ruuan valmistuksessa energian pihistämiseen lisäksi muutama aika kova konsti on painekattila jolla ruoka kypsyy nopeasti sekä normaalin kattilan kanssa käytettävä "heinälaatikko"/aromipesä tyyppinen eristetty haudutuslaatikko. Lämmöt ensin ylös kattilassa ja sitten kattila sinne laatikkoon hautumaan hitaasti. Käytännössä kaikesta tulee parempaa tuolla pitkän kaavan mukaan kypsytyksellä. Näillä säästyy energiaa oli se lämmitysmuoto sitten mikä tahansa.
 
Ei se nyt niin paljon sitä tuota ja varsinkin talvella se on pelkästään hyvä asia.
Eikö muuten tuolla setupilla kannattaisi jo vaihtaa pörssisähköön + lämmittää kalliit tunnit kaasulla ja yöt sitten sähköllä?

Aamulla herätessä sulaketaulusta patterit pois päältä, töistä kotiin palatessa kaasutöhö lämmittämään ja sitten puolilta öin sähköpatterit + lämminvesivaraaja päälle?
 
Eikö muuten tuolla setupilla kannattaisi jo vaihtaa pörssisähköön + lämmittää kalliit tunnit kaasulla ja yöt sitten sähköllä?

Aamulla herätessä sulaketaulusta patterit pois päältä, töistä kotiin palatessa kaasutöhö lämmittämään ja sitten puolilta öin sähköpatterit + lämminvesivaraaja päälle?
Ei, koska en lämmitä kaasulla vaan kokkaan kaasulla jolloin lämpö tulee siinä kylkiäisenä. Talo on sen verran vanha että öisin muutenkaan kannata juuri kämppää lämmittää kun kaikki nukkuu. Minimilämpö yöksi ja päivisin lämpöpumppu.
Lämminvesivaraaja menee yöllä muutenkin päälle. Pörssisähköä olen harkinnut mutta koska yöllä ei käytännössä ole muuta kuin varaaja sekä pari kertaa viikossa tiskari ja pyykinpesu niin en ole nähnyt syytä alkaa pörssin kanssa kikkailemaan kun ei tosiaan lömmittääkkään kanata kun talo kylmenee todella nopeasti kun lömmöt sammuttaa.
 
Tässä seuraillut fortumin sovellusta käyttäen, että pesukoonna kun pesee, niin se on n. 1€ pesukerta. 36 sentin kwh hinnoilla. Ei paha siis sinänsä, kun eletään tässä maailmankuvassa.
 
Tässä seuraillut fortumin sovellusta käyttäen, että pesukoonna kun pesee, niin se on n. 1€ pesukerta. 36 sentin kwh hinnoilla. Ei paha siis sinänsä, kun eletään tässä maailmankuvassa.
Vanha pyykkikone hajosi joku viikko sitten ja uuden kulutuksia seurannut mittaavan pistorasian kautta.
Pienimmillään 0.21kWh kerta ja suurimmillaan 0.78kWh.
 
Näköjään olis aiemmin vaan pitänyt kokeilla ottaa vastuksen pakotusta pois päältä niben pilpistä. Saa ne takaisin taas napista sitten varmuuden vuoksi jos lähtee vaikka reissuun pidemmäksi aikaa. Hölmö automatiikka lyö vastukset täysille aina kun kattilan lämpö tippuu alle 51c:n. Tämä näkyy sitten nyt jo lämmityskauden alussa yli minuutin suihkun jälkeen 2-4kwh piikkinä kulutuksessa. En jotenkin usko että mitään ongelmaa legionellan suhteen tulee jos pidemmän suihkuttelun jälkeen esim. 47c -> 55c menee vaikka 2h nousta takaisin hiljalleen. Eri asia tietty jos kattila olis päivätolkulla noissa lämpötiloissa.

Tuossa vähän 7 jälkeen pidempi suihku ei aiheuta mitään piikkiä vaan kulutus nousee muutamaksi tunniksi tasaisesti hieman korkeammaksi. :tup: 113 neliötä vesikiertoisella lattialämmityksellä ja pilvinen päivä.

Untitled.png
 
Ei se nyt niin paljon sitä tuota ja varsinkin talvella se on pelkästään hyvä asia.
Ei se vesihöyry ole paha asia vaan typpioksidi mitä kaasunpoltosta vapautuu. Kannattaa olla riittävä ilmanvaihto kun kaasua polttaa liiallisista määristä voi tulla aivovaurioita.
 
Ei se vesihöyry ole paha asia vaan typpioksidi mitä kaasunpoltosta vapautuu. Kannattaa olla riittävä ilmanvaihto kun kaasua polttaa liiallisista määristä voi tulla aivovaurioita.
Höpöhöpö. Jos myydään nestekaasutelttalämmittimiä niin en jaksa uskoa että kovin vaarallisia olisivat talon sisälläkään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 689
Viestejä
4 492 537
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
mdfds

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom