- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 720
Ostin ikean setin kun ovat puoli-ilmaisia. Vettä menee reilu 4l/min. ja suihku on parempi kuin vanhassa. Alkaa olemaan suht eko.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Live: io-techin pikkujoulu- ja hyväntekeväisyysstriimi tänään alkaen klo 19. Pelataan io-techin toimituksen kesken PUBGia ja tavoitteena saada 10000 euroa täyteen Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen! Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>
Eikös tuo kysymys alunperin lähtenyt siitä kannattaako pudottaa lämpötilaa, ja sen jälkeen ajaa lämpöpumppua täysillä kunnes ollaan taas tavoitelämmössä? Tuollainen parempi hyötysuhde osateholla pistää tuon lämmönpudotuksen uuteen valoon.Kannattaa muistaa, että hyötysuhteen optimoinnin sijaan kannattaa optimoida energian käyttöä.
On hölmöä ajaa ILP:tä 500W ottoteholla COP4:lla samalla kun lämmittää sähköpattereilla 2kW teholla sen sijaan, että ajaisi ILP:tä 1300w teholla COP3:sella.
Mikä kone kyseessä?
Mitä settejä tai tarkempi malli?Ostin ikean setin kun ovat puoli-ilmaisia. Vettä menee reilu 4l/min. ja suihku on parempi kuin vanhassa. Alkaa olemaan suht eko.
Halvin suihkupää/tanko setti, säädettävät kahvat myydään erikseen. Ämpärillä mittasin vedenkulutuksen.Mitä settejä tai tarkempi malli?
Ja ainakin sillä Oraksen eco-mallilla sai pienennettyä virtaa hyvin maksimista ja verrattuna aiempaan suihkupäähän, vaikka perinteinen suihkunappi onkin. Mutulla sanoisin, että omat suihkuttelut menee puolella teholla maksimista (7l/min) eli 3,5l/min.
Ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen, mutta olipahan vaan niin huuhaa-väite, että pakko puuttua. Esimerkiksi Oraksen valikoimasta löytyy tällä hetkellä neljä eri suihkuhanamallistoa, joissa on vetonuppi, ja neljä joissa ei ole. Yhdessäkään nupittomassa ei jostain syystä ole vaihdettavaa juoksuputkea, eli jos esimerkiksi ammeen täyttämistä varten tarvitsee pidemmin rööriin kuin kiinteissä on tarjolla, on vaihtoehtona vain nupillinen.Joo, ei kai niitä vetonupillisia enää mihinkään asenneta. 90-luvun jäänteitä ja joutavat vaihtoon.
Joo, toi maksaa nykyhinnoilla muutamassa vuodessa itsensä takaisin, onkos sulla kuvaa miten toi on toteutettu eli näkis ulkonäön muuttumisenkin. Lämpöhävikki pudonnee n. 0.8-1.0 W/astettakohti/m2 (U-arvo muuttunee 2.7-> jonnekin 1.7-1.9 paikkeille)Jos käytössä on vanhoja kaksilasi-ikkunoita niin niihin on helppo vaihdattaa sisäpokaan lämpölasielementit parantamaan energiatehokkuutta.
Täällä vaihtui juuri talon pikku-ikkunoihin (~60x60cm). Bonuksena eristävät paremmin ääntä ja vähentävät kylmän hohkaa. Hinnaksi tuli vajaa 80€ per lasi töineen.
Itse mittailin joku aika sitten pakastimen lämpötiloja Ruuvitagilla, ja keskellä sopivan -19C keskiarvon mukaan säädetty kaappi oli alimmalle lokerolle liian pienellä teholla. Festivon kotikylmiössä on pakastinosan alla lihoja varten tarkoitettu laatikko, johon valuu kylmää pakastimesta ja pitää näköjään lokeroa liian lämpimänä vaikka osien välinen aukko on ruuvattu minimiin No, säilyypä nyt sitten tuotteet varmemmin.Ennen kuin pakastimen lämpötilaa nostaa lämpöisemmäksi sinne minimirajoille, kannattaa pakastimen todellinen lämpötila tarkistaa ensin erillisellä mittarilla, kovin usein se oma mittari ei ole tarkimmasta päästä. Kannattaa myös mitata useammasta kohdasta.
Nyt kun sain Shellyn mittailemaan tuota kotikylmiötä (90 cm malli) niin näyttäisi vievän koko yhdistelmä keskimäärin 3,1 kWh päivässä. Jääkaappi on säädetty sopivalle lämpötilalle keskiosan mukaan.
Mikähän idea tässä on? Salaojat pysyy sulana maasta nousevan lämmön vuoksi kun päällä on routaeriste. Talosta sinne ei pitäisi lämpöä vuotaa jollei jotain ole rakennettu pahasti väärin.Tänään askartelin salaojakaivoihin jäätymissuojat ylijäämä XPS-levystä. Tiukalla sovituksella leikkasin mattopuukolla ympyröitä ja paksu rautalanka kahvaksi. Sulloin puoleen väliin kaivoja ja samalla tuli kaivotkin tarkistettua.
Tiedä sitten paljonko nuo energiaa säästää, mutta eipä maksanutkaan mitään. Onhan nuo kaivojen ympäristöt aina pitempään sulana pysyneet ja jostakin sekin energia on pois.
Tuo on vanha kone, olisko 15-20 vuotta vanha. Voisin tietysti ihan mielenkiinnosta kysyä Festivolta, mikä tuon ikäluokan laitteella on arvioitu normaali kulutus. Sisältä on vaihdettu suunnilleen kaikki kuluvat osat kertaalleen.Näin äkkiseltään kuulostaa aika kovalta kulutukselta. Juuri mittasin yhden vanhemman täyskorkean ison pakastimen (-19c - -22c) ja vastaavan jääkaapin. Pakastin 0,63kWh/vrk ja jääkaappi 0,77kWh/vrk. Tulos on aika tarkka, laskettu kuukauden kokonaiskulutus jaettuna päivillä.
Kuinka usein laitteen ovi avataan? Tuolla on suuri vaikutus kulutukseen pystykaapissa. Arkussa vaikutus on huomattavasti pienempi.Tuo on vanha kone, olisko 15-20 vuotta vanha. Voisin tietysti ihan mielenkiinnosta kysyä Festivolta, mikä tuon ikäluokan laitteella on arvioitu normaali kulutus. Sisältä on vaihdettu suunnilleen kaikki kuluvat osat kertaalleen.
Joo, toi maksaa nykyhinnoilla muutamassa vuodessa itsensä takaisin, onkos sulla kuvaa miten toi on toteutettu eli näkis ulkonäön muuttumisenkin. Lämpöhävikki pudonnee n. 0.8-1.0 W/astettakohti/m2 (U-arvo muuttunee 2.7-> jonnekin 1.7-1.9 paikkeille)
Tuo on vanha kone, olisko 15-20 vuotta vanha. Voisin tietysti ihan mielenkiinnosta kysyä Festivolta, mikä tuon ikäluokan laitteella on arvioitu normaali kulutus. Sisältä on vaihdettu suunnilleen kaikki kuluvat osat kertaalleen.
Kiitos tästä, mutta se toinen puoli olisi kiinnostavampi, siitä näkisi miten ton lasin paksuntuminen vaikuttaa toisella puolen ja miten sen kiinnitys on ratkaistu (millainen toi T_listotus jne.) . Onko sulla kuvaa siitä? Ulkonäkökysymys ei se minunkaan mielestäni olle.Joo, tässä kuva. Eli tämä puoli näkyy sisälle. Toisella puolella on valkoinen T-lista, mutta sitä ei voi sisäpuolelta nähdä ja ulkoakaan ei moiseen kiinnitä huomiota.
Jos nyt ihan teoreettisesti vaan mietitään, niin noi salaojaputket tuovat sitä 2-5? asteista lämpöä siitä rakennuksen anturan ympäriltä kaivoihin (josta se sitten lämpimänä nousee ylös), joten se antura ja seinän alaosa jäähtyy => sen seinän molemmin puolin se lämpötila ero kasvaa => pitää lämmittää lisää.Mikähän idea tässä on? Salaojat pysyy sulana maasta nousevan lämmön vuoksi kun päällä on routaeriste. Talosta sinne ei pitäisi lämpöä vuotaa jollei jotain ole rakennettu pahasti väärin.
Tuossa on siis jääkaappi ja pakastin samassa paketissa, eli saan mitattua kulutuksen vain yhdistettynä.Kuinka usein laitteen ovi avataan? Tuolla on suuri vaikutus kulutukseen pystykaapissa. Arkussa vaikutus on huomattavasti pienempi.
Onkos muuta säästämistä taloudessasi tehty. Ihan mutuna vaikuttaisi, että Lokakuu olisi ollut viime vuotta lämpimämpi.Lokakuussa sähkönkulutus laskenut 27% aikaisempaan verrattuna, ilman sisälämpötilan laskua. Tuota luokkaa laskeskelin säästöä tulevan omilla toimenpiteillä.
Etelässä keskimääräistä vähän viileämpi, Lapissa lämpimämpiIhan mutuna vaikuttaisi, että Lokakuu olisi ollut viime vuotta lämpimämpi.
Pitää varmaan plagioida kylmän vintin oveen samanlainen ratkaisu. Toisella puolella siis huonelämpö ja toisella puolella käytännössä se mitä pihallakin. Hohkannut kylmää ja koitin sitä ratkaista tiivistämällä oven, mutta luulen että tuo on parempi ratkaisu.Lisäsin tänään budjettieristyksen pannuhuoneen oveen. Pannuhuoneessa on 20-25c ja oven toisella puolella on kylmä varasto.
Järkeilin eristeet lämpimälle puolelle, koska yleisesti rakenteen tulisi harveta ulospäin. Ja karmiin olisi tarkoitus vielä tehdä binja-tyyppinen tiivistyslista: karmin ympäri höylättyä jalkalistaa 2-4mm raolla suhteessa oveen ja väliin tiiviste. Binjassa ei mitään vikaa mutta hinnat ovat nousseet turhan paljon..Pitää varmaan plagioida kylmän vintin oveen samanlainen ratkaisu. Toisella puolella siis huonelämpö ja toisella puolella käytännössä se mitä pihallakin. Hohkannut kylmää ja koitin sitä ratkaista tiivistämällä oven, mutta luulen että tuo on parempi ratkaisu.
Eipä juuri. Lokakuu oli hieman viileämpi kuin viimevuonna.Onkos muuta säästämistä taloudessasi tehty. Ihan mutuna vaikuttaisi, että Lokakuu olisi ollut viime vuotta lämpimämpi.
Onhan tuossa se huoltovarmuuskin, jos sähköt poikki talvella sähköpulan tai russkin toiminnan takia. Minullakin aikojen saatossa siunaantunut kaksi 11kg pulloa, joista toinen aina täynnä varalla ja toista käytetään grillissä. Tilasin halvan yksipolttimisen keittolevyn lisäksi ja on vanha rengaspoltinkin. Voi kokkailla ilman sähköä ja leivinuunissa lisää.Ei näillä kuuhun mennä mutta itse ostin syksyllä kaksipolttimisen kaasulieden ja 11kg kaasupullon yhteensä vähän vajaa 200e. Ronttasin kettolevyn keittiöön pulloineen niin sillä voi tehdä edullisesti (joku laski että 17snt/kwh, nyt mulla sähkön hinta 30snt/kwh+siirto) kaikki keitettävät ja haudutettvat ruuat ja samalla tuo lämpöä torppaan.
Ei se nyt niin paljon sitä tuota ja varsinkin talvella se on pelkästään hyvä asia.Kaasun poltto sisätiloissa tuottaa sitten aika paljon vesihöyryä ja siitä eroon pääseminen on hankalaa ilman energian kulutuksen lisääntymistä.
Eikö muuten tuolla setupilla kannattaisi jo vaihtaa pörssisähköön + lämmittää kalliit tunnit kaasulla ja yöt sitten sähköllä?Ei se nyt niin paljon sitä tuota ja varsinkin talvella se on pelkästään hyvä asia.
Ei, koska en lämmitä kaasulla vaan kokkaan kaasulla jolloin lämpö tulee siinä kylkiäisenä. Talo on sen verran vanha että öisin muutenkaan kannata juuri kämppää lämmittää kun kaikki nukkuu. Minimilämpö yöksi ja päivisin lämpöpumppu.Eikö muuten tuolla setupilla kannattaisi jo vaihtaa pörssisähköön + lämmittää kalliit tunnit kaasulla ja yöt sitten sähköllä?
Aamulla herätessä sulaketaulusta patterit pois päältä, töistä kotiin palatessa kaasutöhö lämmittämään ja sitten puolilta öin sähköpatterit + lämminvesivaraaja päälle?
Vanha pyykkikone hajosi joku viikko sitten ja uuden kulutuksia seurannut mittaavan pistorasian kautta.Tässä seuraillut fortumin sovellusta käyttäen, että pesukoonna kun pesee, niin se on n. 1€ pesukerta. 36 sentin kwh hinnoilla. Ei paha siis sinänsä, kun eletään tässä maailmankuvassa.
Vanha pyykkikone hajosi joku viikko sitten ja uuden kulutuksia seurannut mittaavan pistorasian kautta.
Pienimmillään 0.21kWh kerta ja suurimmillaan 0.78kWh.
Juu. Ei ole vielä testattu 60°C pesuja30-40 asteen ohjelmilla varmaan. 60 asteella imee jo ihan kunnolla.
Ei se vesihöyry ole paha asia vaan typpioksidi mitä kaasunpoltosta vapautuu. Kannattaa olla riittävä ilmanvaihto kun kaasua polttaa liiallisista määristä voi tulla aivovaurioita.Ei se nyt niin paljon sitä tuota ja varsinkin talvella se on pelkästään hyvä asia.
Höpöhöpö. Jos myydään nestekaasutelttalämmittimiä niin en jaksa uskoa että kovin vaarallisia olisivat talon sisälläkään.Ei se vesihöyry ole paha asia vaan typpioksidi mitä kaasunpoltosta vapautuu. Kannattaa olla riittävä ilmanvaihto kun kaasua polttaa liiallisista määristä voi tulla aivovaurioita.