Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
2 190
Eli kun sähkö maksaa talvella timantteja niin kootaas etenkin omakotitalo asujille viimehetken vinkit miten selvitä vähällä sähköllä:

-Koneellinen ilmanvaihto , tuloilman lämmitys veke. Mielummin kylmää ilmaa kuin suoralla sähkövastuksella kuumaksi.

-ILP ja leivinuuni sitä tukemaan.

-Suihku vain joka toinen päivä ja hyvin lyhyt sellainen.

muuta?
 
-Suihku töissä jos mahdollista.
-Saunominen puulämmitteisessä saunassa
-Lämminvesivaraaja päälle vaan jos on halpaa pörssisähköä yöllä.
-Valmiusvirrat pois
- Sähkölieden käytön välttely

Katselin just yhtä mainosta ja totesin, että jos olisin eläkeläinen niin tulevan talven yhden kuukauden sähkölaskulla pääsisi Thaimaaseen ja syöminenkin siellä edullisempaa ja varmaan muutenkin asuminen.
Torppa kylmilleen ja sinne.
 
Pakastimen säätö -18°C mittaamalla, jääkaapissa sama tarkastus 2-6°C eli tässä mielessä 6:een.
Silitykset ja pyykinpesu minimiin, mikrouunia suositaan..
 
-Pese kädet kylmällä vedellä. Joudut valuttamaan lämmintä vaikka kuinka kauan, ennen kuin putkista tulee lämmintä vettä.

-Opettele pesemään itsesi suihkussa kylmemmällä vedellä ja pienennä vedenpainetta. Ihan turhaa laittaa suutin maksimipaineelle.

-Käytä tiskikoneen ajastintoimintoa ja ajoita peseminen yölle. Vaikka sähkösopimus olisi kiinteähintainen, voi siirtohinta olla talviöinä halvempi kuin päivisin.

-Ajasta myös muut mahdolliset sähkönkulutukset yölle kuten autojen lataamiset, jotta valtakunnan tasolla saadaan tasoitettua kulutuspiikkejä ja näin vältytään sähkön säännöstelyiltä lyhyitä katkoja rullaten läpi maan. Tässä myös se pieni porkkana rahallisesti, jos siirtohinta on yöllä halvempi.

img_1_1661366128016.jpg
 
Sisälämpötilan alentaminen, varsinkin jos on tottunut johonkin 25 astetta lähentelevään lukemaan.

Ilmanvaihto järkeväksi, jos on epäilystä, että käy turhan kovalla. Ihan nollaan ei toki voi tiputtaa. Ei ikkunaa auki työpäivän ajaksi.

Suihku on suoritus, ei nautinto. Lyhentäminen on helpompaa kuin kylmentäminen.

Sähkölieden käyttö kuluttaa, mutta talvella ylimääräinen lämpö menee toisaalta osittain asunnon lämmitykseen.
 
Näissä pitää olla varovainen, ettei mene hölmöilyksi, joka on kituuttamista ilman kouriin tuntuvaa säästöä tai joka lopulta maksaa enemmän kuin säästetty sähkö. Neljän hengen 120 m2 sähkölämmitteisessä omakotitalossa veden lämmitys vie keskimäärin 18 % energiasta ja lämmitys 49 %, eli sitä vasten voi peilata mahdollisia säästöjä suihkukäytännöissä.
Jääkaapin lämpötilaa ei kannata nostaa kuuteen asteeseen, koska siinä ei liha- ja maitotuotteet kunnolla säily ja kylmälaitteet vievät vain 3 % energiasta. Tuuletuksen minimointi voi nostaa huoneilman kosteutta ja co2-tasoa yms. ikävää. En sano ettei mitään voisi tehdä, mutta maltti on valttia.

Tässä Fortumin sivulla tilastotietoa. Nämä toki keskiarvoja.

 
Jos koneellisessa ilmanvaihdossa on tuloilman lämmitys sähkövastuksella, kuinka matalalla sitä on turvallista pitää? Voiko kokonaan sammuttaminen aiheuttaa jotain jäätymisongelmaa tms. jos ulkona tulee reilummin pakkasta? Vai onko kyseessä vain mukavuustekijä vedon tunteen estämiseksi jos talo lämpiää omalla lämmitysmuodollaan energiatehokkaammin eikä viileä ilma venttiileistä häiritse?
 
Jos koneellisessa ilmanvaihdossa on tuloilman lämmitys sähkövastuksella, kuinka matalalla sitä on turvallista pitää? Voiko kokonaan sammuttaminen aiheuttaa jotain jäätymisongelmaa tms. jos ulkona tulee reilummin pakkasta? Vai onko kyseessä vain mukavuustekijä vedon tunteen estämiseksi jos talo lämpiää omalla lämmitysmuodollaan energiatehokkaammin eikä viileä ilma venttiileistä häiritse?

Estää vain vedon tunnetta, 16 asteen tienoilla kuulemma ois hyvä pitää mukavuuden vuoksi.

Mutta itse totesin että -20 , -30 kelillä huutaa vastus lähes jatkuvasti ja sähköä palaa viikosta toiseen.

Nyt meinaan olla ilman tuota, napista väänsin off asentoon. Katsotaa kui äijän käy talvella.
 
Estää vain vedon tunnetta, 16 asteen tienoilla kuulemma ois hyvä pitää mukavuuden vuoksi.

Mutta itse totesin että -20 , -30 kelillä huutaa vastus lähes jatkuvasti ja sähköä palaa viikosta toiseen.

Nyt meinaan olla ilman tuota, napista väänsin off asentoon. Katsotaa kui äijän käy talvella.
Mites kondensio? Voiko tuloilman putket mennä niin kylmiksi, että niiden ulkopintaan alkaa kondensoitua huoneilman kosteus? Itsellä ulkoa koneelle tuleva raakailman putki oli huonosti eristetty, keräsi sisäilman kosteutta ulkopintaan ja jäädytti sen, kelien lämmetessä alkoi sisäkaton kipsilevyn takaa kuulua veden tippuminen ja märkää läikkää ilmestyä levyn pintaan kun jää suli...
 
Mites kondensio? Voiko tuloilman putket mennä niin kylmiksi, että niiden ulkopintaan alkaa kondensoitua huoneilman kosteus? Itsellä ulkoa koneelle tuleva raakailman putki oli huonosti eristetty, keräsi sisäilman kosteutta ulkopintaan ja jäädytti sen, kelien lämmetessä alkoi sisäkaton kipsilevyn takaa kuulua veden tippuminen ja märkää läikkää ilmestyä levyn pintaan kun jää suli...

Näkisin tämän myös ongelmaksi. En ole alan ammattilainen mutta en kyllä koskaan ottaisi ilmanvaihdon esivastusta täysin pois päältä. Minimille voi säätää mutta pois ei missään nimessä jos ei halua kosteutta kämppään.
 
Vastuksen päälläoloon voi vaikuttaa merkittävästi IV-koneen pyörimisnopeudella, talvella kun ilman kosteus tuppaa olemaan sisätiloissa muutenkin liian matala. Järkevintä olisi varmaan hankkia CO2/ilmankosteusmittari ja pyöritellä IV:tä sen perusteella miniminopeudella. Ihan herkästi niitä tulokanavia ei tuosta matalasta kosteustasosta johtuen saa kondensoimaan, mutta siihen on kuitenkin konkreettinen riski ja koska kanavat ovat piilossa, niin tuo vastuksen pois kytkentä on kyllä sellainen operaatio jossa pitää tietää mitä tehdä. Omassa tapauksessa talviajan kosteudet sisätiloissa näyttäisivät pyörivän siinä 30-35% suhteellisen kosteuden tienoilla, sisälämpötilan ollessa 20 astetta tai vähän päälle. Tarkoittaa sitä että jonkin sisätilan pinnan ollessa jossain 0-5 astetta tai sitä kylmempänä, siihen kondensoituu vettä. Eli ainakin omat vastukset pysyy nykyisessä 10 asteen asetuksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Mites kondensio? Voiko tuloilman putket mennä niin kylmiksi, että niiden ulkopintaan alkaa kondensoitua huoneilman kosteus? Itsellä ulkoa koneelle tuleva raakailman putki oli huonosti eristetty, keräsi sisäilman kosteutta ulkopintaan ja jäädytti sen, kelien lämmetessä alkoi sisäkaton kipsilevyn takaa kuulua veden tippuminen ja märkää läikkää ilmestyä levyn pintaan kun jää suli...
Tää on mahdollista, tosin omat putket eristetty hyvin ja ovat vielä puhallusvillan alla lisäksi.

Pitää katsoa et kui kylmäksi tuloilma menee ja kai se pakko sit lämmitää sitä edes vähä jos oireita ilmaantuu.

Kuite mielummin ILP sais hoitaa lämmitystä, nää koneelliset haukkaa just talvella kivasti virtaa ku jälkilämmitys huutaa 24/7 kuukausi tolkulla.
 
Paljonko kodinkoneissa vaikuttaa ECO-ohjelmien käyttö? Mulla ainakin sekä tiskarissa että pyykinpesukoneessa on erilliset ECO-ohjelma-asetukset, mutta paljonko ja mitä se nyt sitten oikeasti säästää sekä sähköä että vettä? Onko joku mitannut?
 
Paljonko kodinkoneissa vaikuttaa ECO-ohjelmien käyttö? Mulla ainakin sekä tiskarissa että pyykinpesukoneessa on erilliset ECO-ohjelma-asetukset, mutta paljonko ja mitä se nyt sitten oikeasti säästää sekä sähköä että vettä? Onko joku mitannut?

Säästää pääosin vettä. Sähköä ei välttämättä ollenkaan jos kone niin pinnituksen jälkeem päättää. Pesutulos huonompi ja pyykki kutistuu noissa yli neljän tunnin myllytyksissä.

Suomeen sopisi sellainen eco, että huuhtoisi runsaalla vedellä moneen kertaan ja säästäisi vain itse pesussa pelkkää sähköä.
 
Lunta talvella sokkelin ympärille ikkunoihin asti.

Ja toki ihan omalla vastuulla. Ei välttämättä sovellu joka talolle ja sulamisvedet voivat päästä tekemään tuhojaan.
 
Säästää pääosin vettä. Sähköä ei välttämättä ollenkaan jos kone niin pinnituksen jälkeem päättää. Pesutulos huonompi ja pyykki kutistuu noissa yli neljän tunnin myllytyksissä.

Suomeen sopisi sellainen eco, että huuhtoisi runsaalla vedellä moneen kertaan ja säästäisi vain itse pesussa pelkkää sähköä.

Tää ei ole tietoa tai viisastelua vaan jatkokysymys kun en tiedä, mutta kun kone ei ole kuumavesiliitännässä ja vesi lämmitetään sähköllä niin eikö suurempi vesimäärä vie väistämättä enemmän sähköä? Vai onko se lämmitetyn veden määrä vakio ja sitten huuhtelussa säästetään?
 
Punkkasin kerran pari viikkoa sähkölämmitteisessä omakotitalossa jossa ei alle 20 asteen pakkasillakaan omistaja pitänyt pääosin muuallq kuin kylppärissä sähköä päällä.

Aamulla töihin lähtiessä leivinuuniin tulet ja pesään isompaa pölliä kytemään. Töistä tullessa tulet leivinuuniin ja takkaan. Illalla pellit kiinni ja seuraavan päivän puut ja sytyt valmiiksi. Ei se rutiinilla montaa minuuttia vuorokaudessa tuohon uhrannut.
 
Näköjään kotonani kylppärin lattialämmityksen termostaatin säätelyyn on appi, johon voi laittaa jotain eco-aikatauluja. Vaikka onkin itsellä kiinteä sähkösoppari vielä ensi vuoteen, ehkä siihen saisi viriteltyä aikataulutuksen, ettei lämmitys kytkeytyisi päälle juuri niinä korkeimman kysynnän aikoina :hmm:
 
Tää ei ole tietoa tai viisastelua vaan jatkokysymys kun en tiedä, mutta kun kone ei ole kuumavesiliitännässä ja vesi lämmitetään sähköllä niin eikö suurempi vesimäärä vie väistämättä enemmän sähköä? Vai onko se lämmitetyn veden määrä vakio ja sitten huuhtelussa säästetään?

Ei kone huuhteluvettä tai esipesun vesiä lämmitä.
Jos kone huuhtoisi tai esipesisi pyykit kunnolla ennen varsinaista pesua ei itse pesultakaan vaadita niin paljoa.


Toinen ongelma eco ohjelmassa on huuhteluveden ääretön säästäminen. Oma kone huuhtelee pyykkejä yli kaksi tuntia yrittäen selvitä huuhtelusta pienellä vesitilkalla. Lopputulos on silti onneton korkealla pesuainejäämällä. Täysin tarpeetonta Suomessa.
 
Ei kone huuhteluvettä tai esipesun vesiä lämmitä.
Jos kone huuhtoisi tai esipesisi pyykit kunnolla ennen varsinaista pesua ei itse pesultakaan vaadita niin paljoa.


Toinen ongelma eco ohjelmassa on huuhteluveden ääretön säästäminen. Oma kone huuhtelee pyykkejä yli kaksi tuntia yrittäen selvitä huuhtelusta pienellä vesitilkalla. Lopputulos on silti onneton korkealla pesuainejäämällä. Täysin tarpeetonta Suomessa.
Meilläkin huomattiin noiden eco-ohjelmien paskuus kun hankittiin uusi pyykkikone ja tiskikone. Molemmissa kokeiltiin kyllä alkuun pari kertaa noita eco-ohjelmia mutta ne kestävät ikuisuuden ja esim tiskikone tuntui pesevän huonommin eco-ohjelmalla ja pyykkikoneessa tuntui jäävän pesuainejäämiä vaatteisiin. Nykyään ei siis tule käytettyä noita ekohömpötyksiä, ei ne paljoa säästä jos joutuu pesemään kahteen kertaan.
 
Paljonko kodinkoneissa vaikuttaa ECO-ohjelmien käyttö? Mulla ainakin sekä tiskarissa että pyykinpesukoneessa on erilliset ECO-ohjelma-asetukset, mutta paljonko ja mitä se nyt sitten oikeasti säästää sekä sähköä että vettä? Onko joku mitannut?
Meidän tiskarissa ECO-moodin pitäisi säästä sähköä, kun vettä ei lämmitetä niin kuumaksi. Ainoa vaan että jos haluaa tiskit puhtaaksi, pitää ohjelma ajaa vähintään kaksi kertaa, johon menee varmasti enemmän sähköä kuin yhteen normiohjelmaan -> en ole kovin kiinnostunut paljonko tuo säästö olisi. Lisäksi ECO-ohjelma kestää vaatimattomat 3h 40min :)
 
Jos maksaa vedestä (tai vedeen lämmityksestä), niin

-Istumatyötä tekevä vailla hikoilua voisi käydä suihkussa vaikka 2 kertaa viikossa hellejaksojen ulkopuolella.
-"kriittiset paikat" (kainalot, genitaali, anus ja jalat) voi pestä päivittäin ämpärillisellä vettä ja muovikauhan avustuksella.
-Ruoan lämmityksessä suositaan mikroa <airfryer<hella
-Täysiä astian/pyykinpesuja
-vaatteita ei pestä liian usein. Tuuletus riittää. Lisäksi käytetään esim. vapaa-ajan, asioinnin, työ, ja hikisen työn vaatteita vaihdellen jopa useita kertoja päivässä. Hikisiä vaatteitakaan ei kannata läheskään joka kerta pestä, vaan ne menee useamman savotan lävitse, koska peseydyt urakan jälkeen.
-Käyttövettä voi kerätä sankoon talteen ja käyttää esim. wc:n huuhteluun. Vanhaan suurisäiliöiseen wc-pönttöön voi laittaa kiven tai täytenäisen pullon pienentämään säiliön tilavuutta.

Märkätilojen lämmityksessä ei kannata liikaa pihistellä ja jos on talolle olemassa rakentajan tekemä ohjekirja niin siinä on määritelty vähimmäislämpötilat, joiden alle ei kannata mennä.
 
Viimeksi muokattu:
Aikamoista mutuilua eko-ohjelmista.
Mitatusti nykykoneet pesee yhtä hyvin, mutta keskimäärin tunnin hitaammin. Keskimäärin sähkökulutus tippuu noin kolmanneksella, samoin vedenkulutus. Alla olevasta testistä: "Tulokset testattujen koneiden perus- ja ekopesuohjelmissa ovat hyvin tasaväkiset, joten käyttäjä voi valita niiden väliltä vapaasti." Poikkeuksena Mielen huono eko-tulos.

 
No, oman astianpesukoneen viiden tunnin eko-ohjelmassa on se hyvä puoli että pinttyneimmätkin kaurapuuronjämät ehtii liota irti lautasista. Eli tässä käyttötapauksessa jopa menee ohi koneen normiohjelman.
 
Meillä 3 vuotta vanha Boschin astiapesukone pesee 50-asteisella Eco-ohjelmalla kyllä astiat ihan yhtä puhtaaksi, kuin kuumemmalla automaattiohjelmallakin. Pesuaine tuntuisi olevan se, mikä vaikuttaa enemmän. Fairy Platinium tabletit toimivat hyvin, mutta joskus kokeilin useamman kerran jollain halpisjauheella ihan ohjeiden mukaan ja aina osa astioista jäi likaisiksi. Tuossa Boschin ecossa on vielä se hyvä puoli, että kone avaa luukun pesun päätyttyä, niin astiat eivät jää märkänä koneeseen, jos ei ole heti paikalla avaamassa luukkua.
 
Lunta talvella sokkelin ympärille ikkunoihin asti.

Ja toki ihan omalla vastuulla. Ei välttämättä sovellu joka talolle ja sulamisvedet voivat päästä tekemään tuhojaan.
Säästyi sitten jokunen kymppi tai satku sähkössä, mutta pääsi tekemään kosteusvaurioremppaa tonneilla tai kymppitonneilla...
 
Säästyi sitten jokunen kymppi tai satku sähkössä, mutta pääsi tekemään kosteusvaurioremppaa tonneilla tai kymppitonneilla...
Vanhoissa taloissa ainakin suuri positiivinen vaikutus pakkaskaudella tuolla lumella seinän vieressä. Pakkaslumi on kuivaa eikä kastele rakenteita ja kun ilma lauhtuu niin seinän viereen syntyy automaattisesta rako ja seinä alkaa tuulettua. Näin ainakin sellainen seinä toimii missä ulkoverhouksen takana on tuuletusväli. 1995 vuodesta olen aina laittanut lunta pakkasilla seinän viereen ja rossipohjan luukut kiinni. Vanhat omistajat varmaan tehneet samoin, hirsiosa täyttää ensivuonna 100v.
Kun jäät lähtee järvistä niin silloin viimeistään luukut auki.
 
Jos maksaa vedestä (tai vedeen lämmityksestä), niin

-Istumatyötä tekevä vailla hikoilua voisi käydä suihkussa vaikka 2 kertaa viikossa hellejaksojen ulkopuolella.
-"kriittiset paikat" (kainalot, genitaali, anus ja jalat) voi pestä päivittäin ämpärillisellä vettä ja muovikauhan avustuksella.
-Ruoan lämmityksessä suositaan mikroa <airfryer<hella
-Täysiä astian/pyykinpesuja
-vaatteita ei pestä liian usein. Tuuletus riittää. Lisäksi käytetään esim. vapaa-ajan, asioinnin, työ, ja hikisen työn vaatteita vaihdellen jopa useita kertoja päivässä. Hikisiä vaatteitakaan ei kannata läheskään joka kerta pestä, vaan ne menee useamman savotan lävitse, koska peseydyt urakan jälkeen.
-Käyttövettä voi kerätä sankoon talteen ja käyttää esim. wc:n huuhteluun. Vanhaan suurisäiliöiseen wc-pönttöön voi laittaa kiven tai täytenäisen pullon pienentämään säiliön tilavuutta.

Märkätilojen lämmityksessä ei kannata liikaa pihistellä ja jos on talolle olemassa rakentajan tekemä ohjekirja niin siinä on määritelty vähimmäislämpötilat, joiden alle ei kannata mennä.

Tuota, nyt on näin hämmentävän viestin jälkeen pakko kysyä, että miten sä kuvittelet säästäväsi sähkössä vähentämällä WC pytyn vedenkulutusta? Muutenkin noi vedensäästövikit vessakäynneissä ei rahansäästöä Suomessa tee, vihreää ajsttelua muttei säästöä.

Toinen on toi ämpärin js kauhan käyttö suihkupään sijaan? Jos olet koskaan niitä käyttänyt tietäisit että suihku säästää vettä todella paljon.
 
Tuota, nyt on näin hämmentävän viestin jälkeen pakko kysyä, että miten sä kuvittelet säästäväsi sähkössä vähentämällä WC pytyn vedenkulutusta? Muutenkin noi vedensäästövikit vessakäynneissä ei rahansäästöä Suomessa tee, vihreää ajsttelua muttei säästöä.

Toinen on toi ämpärin js kauhan käyttö suihkupään sijaan? Jos olet koskaan niitä käyttänyt tietäisit että suihku säästää vettä todella paljon.
Retkisuihkulla vettä menee puolet vähemmän kuin kauhalla huitoessa.
 
Tuota, nyt on näin hämmentävän viestin jälkeen pakko kysyä, että miten sä kuvittelet säästäväsi sähkössä vähentämällä WC pytyn vedenkulutusta? Muutenkin noi vedensäästövikit vessakäynneissä ei rahansäästöä Suomessa tee, vihreää ajsttelua muttei säästöä.

Tuleehan tuosta WCn vetämättämyydestä myös marginaalinen sähkönkulutuksen säästö kun huoneilman ei tarvitse lämmittää pyttyä joka viilenee sinne täyttyneestä viileästä vedestä.

Asiasta seuraavaan. Tuli myös ajateltua että kuinkahan paljon mittarien ohitukset tulee yleistymään jos sähkön hinta pysyy oikeasti pitkään korkealla ja ihmisillä alkaa olemaan pahoja taloudellisia vaikeuksia saada pidettyä taloja lämpimänä? Voi olla liiankin houkutteleva vaihtoehto käydä ranettamassa joku lattialämpö mittarin ohi. Onkohan sähkösiirtoyhtiöt varautuneet miten näihin ja miten noita edes tarkkaillaan?
 
Hetken tässä nyt etsinyt säästökeinoja ja kun aina seurannut energian käyttöä niin vaikeaksi menee vähentää enää. Viimeisen 12kk kulutus noin 20 000kwh ja talossa noin 360 neliötä, lämmitys maalämmöllä.

Nyt viimeisin on ollut aktivoida shellyn mittareissa releet ja kalenterit. Esim olohuoneen tv-tason töpselit ajan virrattomaksi arkisin 22-16 välisen ajan ja viikonloppuisin 22-07. Meillä muksut katsoo 99,9% olohuoneen telkkari-ajasta niin helppo määrittää profiili. Kuulostaa pieneltä, mutta tästä tulee 0,8kwh säästö/vrk. Näitä kun bongailee lisää niin kyllä siitä jo puroja syntyy.

Mulla siis on jo näitä jonkin verran sähkötauluun laitettuna:
Vihdoinkin nämä alkaa tuottamaan muutakin kuin alkuun havaitut yllättävät kulutukset.

EDIT: Käyttöveden lämmitystä nyt vähän miettinyt. Pitää viritellä ylä ja ala -mittarit jotta voi optimoida varaajan lämmön. Täytyy myös pohtia lisäeristämistä ja sen kannattavuutta koska heinäkuussa oltiin 3 viikkoa pois ja silti käyttöveden lämmitykseen paloi 144kwh. EDIT; Toukokuu kun oltiin koko kk kotosalla niin käyttöveteen paloi 221kwh. Siksi toi heinäkuu kuulostaa isolta.
 
Viimeksi muokattu:
Hetken tässä nyt etsinyt säästökeinoja ja kun aina seurannut energian käyttöä niin vaikeaksi menee vähentää enää. Viimeisen 12kk kulutus noin 20 000kwh ja talossa noin 360 neliötä, lämmitys maalämmöllä.

Nyt viimeisin on ollut aktivoida shellyn mittareissa releet ja kalenterit. Esim olohuoneen tv-tason töpselit ajan virrattomaksi arkisin 22-16 välisen ajan ja viikonloppuisin 22-07. Meillä muksut katsoo 99,9% olohuoneen telkkari-ajasta niin helppo määrittää profiili. Kuulostaa pieneltä, mutta tästä tulee 0,8kwh säästö/vrk. Näitä kun bongailee lisää niin kyllä siitä jo puroja syntyy.

Mulla siis on jo näitä jonkin verran sähkötauluun laitettuna:
Vihdoinkin nämä alkaa tuottamaan muutakin kuin alkuun havaitut yllättävät kulutukset.
Veikkaan, että syksyllä Wi-Fi pistorasioiden myyntihyllyt on tyhjillään. Kätevää niillä on ohjailla ja ajastaa kulutuksia, joillakin näkee tosiaan kulutuksiakin. Nediksen tuotekin varsin hyvä ja käy myös ulkokäyttöön.
 
Veikkaan, että syksyllä Wi-Fi pistorasioiden myyntihyllyt on tyhjillään. Kätevää niillä on ohjailla ja ajastaa kulutuksia, joillakin näkee tosiaan kulutuksiakin. Nediksen tuotekin varsin hyvä ja käy myös ulkokäyttöön.
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että se Wi-Fi pistorasia vie myös sähköä valmiustilassa. Sen tuoma lisäkulutus siis pitää pystyä kompensoimaan pois säästettävällä valmiusvirralla ja tämän lisäksi vielä investointikustannus sekä säätämiseen käytetty aika, jos sille haluaa jonkun arvon laskea. Jokaisen yksittäisen laitteen eteen sellaista ei siis kannata hommata.
 
En ole kanssa itsekään tuohon lähtenyt ainakaan vielä, kun mahdolliset säästöt tosiaan vaikuttaa aika pieniltä kokonaisuutta katsoen (suora sähkölämmitys). Sähköpattereille ja lattialämmityksille on kalenteriohjaukset ja niistä tulee merkittävät säästöt, se on selvä.
 
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että se Wi-Fi pistorasia vie myös sähköä valmiustilassa. Sen tuoma lisäkulutus siis pitää pystyä kompensoimaan pois säästettävällä valmiusvirralla ja tämän lisäksi vielä investointikustannus sekä säätämiseen käytetty aika, jos sille haluaa jonkun arvon laskea. Jokaisen yksittäisen laitteen eteen sellaista ei siis kannata hommata.
Tämä. Erityisesti uudehkojen sähkölaitteiden lepokulutus on jo valmiiksi pientä, sammuttelusta ei ole hyötyä.
 
Tämä. Erityisesti uudehkojen sähkölaitteiden lepokulutus on jo valmiiksi pientä, sammuttelusta ei ole hyötyä.
Kyllä ainakin itse yllätyin kun OH:n tv taso vetää lepotilassa reipas 60w/h. TV, vahvari(joka jossain ihme tilassa että voi etäältä käynnistellä), xbox, akkulaturi, jotain nintendoja yms. kiinni. Eli vaikka yksittäinen laite viekin vähän niin kokonaisuus ratkaisee.

Siinä vaiheessa ei paljoa Shellyn watin kulutus onneksi haittaa jos sillä tiputtaa tuollaisen kuorman pois.
 
Kyllä ainakin itse yllätyin kun OH:n tv taso vetää lepotilassa reipas 60w/h. TV, vahvari(joka jossain ihme tilassa että voi etäältä käynnistellä), xbox, akkulaturi, jotain nintendoja yms. kiinni. Eli vaikka yksittäinen laite viekin vähän niin kokonaisuus ratkaisee.

Siinä vaiheessa ei paljoa Shellyn watin kulutus onneksi haittaa jos sillä tiputtaa tuollaisen kuorman pois.
Kannattaa tarkistaa laitteiden asetuksista, onko pikakäynnistykset ja päivitykset sammutettuina päällä. Tuolloin eivät siis ole oikeasti pois päältä ja sähköä kuluu.
 
Mikä siinä säästää vettä kun suihkuveden laskee ennen käyttöä sankoon?

Voit kerätä käytetyn veden talteen ja huuhdella sillä esim wc-pöntön, jolloin säästät joko kaupungin vettä (kylmä/lämmin vesi+jätevesimaksu) tai oman porakaivon pumppaussähkössä arviolta kahden huuhtelun verran.
Toinen sopiva käyttötarkoitus kierrätysvedelle voisi olla kukkien kastelu.

Jos on sellainen pieni jalkojen pesuamme, niin 10l ämpäri varmasti liioiteltua. Silloin riittäisi ehkä 3-4litraa vettä. Jalkoja on vaikea pestä esim. puolikkaalla ämpärillä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
255 123
Viestejä
4 435 938
Jäsenet
73 486
Uusin jäsen
keijooo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom