Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Otan aina töistä lähtiessäni termarin täyteen kuumaa kraanavettä ja kaadan kotona kahvinkeittimeen iltapäiväkahveja varten. Säästää energiaa kun ei tarvi omalla sähköllä lämmittää vettä niin paljoa.
 
Onko kellään käytössä näitä älyjärjestelmiä jotka seuraa sähköpörssin hintaa ja säätää lämmitystä/LVV:tä ym. sen mukaan että saadaan käyttökulut mahdollisimman alas?

Vaihtoehtoja mitä googlella löysin:
- #pörssisähköohjaus #pientuotantoohjaus #tehotariffiohjaus #lämpötilaohjaus #sääennusteohjaus
Opensource ja toiminta perustuu RaspberryPi:n ohjaukseen. Vaatii opiskelua ja ymmärrystä mutta ilmeisesti todella kustannustehokas ratkaisu. Eikä vaadi esim. lattiatermostaattien vaihtoa "älyversioihin".

-
Laitteet voi ostaa tai vuokrata mutta missään ei kerrota hintoja eli voisi olettaa että vähintään nelinumeroinen summa menee kustannuksiin mutta toisaalta ei tarvitse itse tehdä/osata tehdä mitään.

-
Täältä löytyy laitteet millä saa säädettyä pattereita/lattiatermareita/LVV:tä ja hinnat ei ole mitään aivan järjettömiä. Positiivisena puolena todella selkeä käyttöliittymä. Tarkemmin ei löytynyt tietoa saako tuota ohjelmoitua niin että se haistelee pörssin hintaa ja säätää kaikkea sen perusteella.

-
Näiltä löytyy softa + älytermostaatit lattialämmitykseen, pikaisella vilkaisulla ei ainakaan ollut mitään laitetta LVV:n säätämiseen tai puhuttu muutenkaan pörssisähkön seuraamisesta.

- Themo T700DIN - Älytermostaatti - Huomioi pörssisähkön hinnan
Tämä vaikuttaisi hyvältä tuotteelta, hinta räätälöidään tarpeen mukaan mutta tällä saa ohjattua lämmitystä, LVV:tä ja todennäköisesti myös ILP:iä.
 
Aivan poskettoman kalliiksi tulee uusia kaikki termostaatit älyversioiksi tms. Varmaan jokaisessa (?) sähkölämmitteisessä talossa on mahdollisuus lämmittää huoneita ja vettä yösähköllä, joten yksi (1) älyrele joka leikkii yösähköä ja kaikki toimii. Vaikka rpi:llä ohjaus, jos ei osa itse tehdä niin varmaan joku avulias tekee valmiin imagen.

En muista oliko just tässä ketjussa puhetta mutta muissa ainakin.
 
- Laitteet voi ostaa tai vuokrata mutta missään ei kerrota hintoja eli voisi olettaa että vähintään nelinumeroinen summa menee kustannuksiin mutta toisaalta ei tarvitse itse tehdä/osata tehdä mitään.
Sen minkä google osasi kertoa aika vanhoista dokumenteista, niin omakotitaloon "pari kolme tonnia" + 5€/kk. Lienee hinta siitä noussut
 
Sen minkä google osasi kertoa aika vanhoista dokumenteista, niin omakotitaloon "pari kolme tonnia" + 5€/kk. Lienee hinta siitä noussut
Jossain juuri oli juttu tuosta Optiwatista, että ovat saaneet laitteiston hintaa alas ja nykyisin halvimmillan aloitus on jonkun 500e.
 
Niben maalampöpumpuista (ainakin F1145 ja F1245) löytyy pinnit, joita voi vaikka releen kautta PC:ltä naksutella ja saa nelitasoisen ohjauksen:

■ Esto (A: Kiinni, B: Auki)
"SG Ready" on aktiivinen. Lämpöpumpun kompres-
sori ja lisälämpö estetään päivän tariffiestona.
■ Normaalitila (A: Avoin, B: Avoin)
"SG Ready" ei ole aktiivinen. Ei vaikuta järjestelmään.
■ Matalahintatila (A: Avoin, B: Suljettu)
"SG Ready" on aktiivinen. Järjestelmä keskittyy kus-
tannussäästöihin ja voi esim. hyödyntää edullista
energian hintaa sähköntoimittajalta tai mahdollista
ylikapasiteettia omasta virtalähteestä (vaikutus järjes-
telmään voidaan asettaa valikossa 4.1.5).
■ Ylikapasiteettitila (A: Suljettu, B: Suljettu)
"SG Ready" on aktiivinen. Järjestelmän annetaan
käydä täydellä kapasiteetilla kun sähköntoimittajalla
on ylikapasiteettia (todella alhainen hinta) (vaikutus
järjestelmään voidaan asettaa valikossa 4.1.5).
(A = SG Ready A ja B = SG Ready B )

Vaikutus lämpötiloihin:
vaik. huonelämpötila
Tässä valitaan voidaanko huoneläm-
pötilaan vaikuttaa "SG Ready":n akti-
voinnin yhteydessä.
"SG Ready":n matalahintatilassa sisälämpötilan rinnakkaissiirtoa suuren-
netaan "+1". Jos huoneanturi on asennettu ja aktivoitu, haluttua huone-
lämpötilaa nostetaan 1 °C.
Valikko
4.1.5
"SG Ready":n ylikapasiteettitilassa sisälämpötilan rinnakkaissiirtoa suuren-
netaan "+2". Jos huoneanturi on asennettu ja aktivoitu, haluttua huone-
lämpötilaa nostetaan 2 °C.

vaik käyttövesi
Tässä valitaan voidaanko käyttöveden lämpötilaan vaikuttaa "SG Ready":n
aktivoinnin yhteydessä.
"SG Ready":n matalahintatilassa käyttöveden pysäytyslämpötila asetetaan
mahdollisimman korkeaksi pelkässä kompressorikäytössä (sähkövastusta
ei sallita).
"SG Ready":n ylikapasiteettitilassa käyttöveden lämpötila asetetaan "luksus"
(sähkövastus sallitaan).

Tai sitten voi jättää koko säädön Niben algoritmien varaan ja ottaa maksutoman Smart Price Adaptation käyttöön:
 
Viimeksi muokattu:
Home-assistantilla saa säädettyä laitteita pörssisähkön hinnan mukaan. vaatii tietenkin vähän osaamista ja tukea laitteilta kuin tuollainen maksullinen suljettu järjestelmä.
 
Aivan poskettoman kalliiksi tulee uusia kaikki termostaatit älyversioiksi tms. Varmaan jokaisessa (?) sähkölämmitteisessä talossa on mahdollisuus lämmittää huoneita ja vettä yösähköllä, joten yksi (1) älyrele joka leikkii yösähköä ja kaikki toimii. Vaikka rpi:llä ohjaus, jos ei osa itse tehdä niin varmaan joku avulias tekee valmiin imagen.

En muista oliko just tässä ketjussa puhetta mutta muissa ainakin.
Samaa mieltä tuosta kalleudesta ja muutenkin (teki sen termostaateilla tai yhdellä älyreleellä) suhtaudun hyvin skeptisesti siihen että kun oikeat kylmät alkavat, voisi näin säästää merkittävästi rahaa. Perustelut:

1) Koko puuha edellyttää markkinahintaista sähköä, joka jo sinänsä on iso riski. Yösähkö voi pysyä halpana tai sitten ei. Muissa tilauksissa taitaa päivä- ja yösähkön hintaero alkaa olla aika pieni.

2) Ainakin älytermostaattien asennus vaatii isohkon investoinnin, joka syö merkittävästi mahdollisia säästöjä. Säästöjen määrä tulevaisuudessa on kysymysmerkki kun hinnat taas halpenevat.

3) Jos talo on päiväsaikaan lämmitystä vailla, tulee paikalla olijoille aika pian ikävät oltavat kun ulkona pakkanen. Jos paikalla ei olla, talo jäähtyy ja illalla joutuu käyttämään ylimääräistä energiaa siihen että rakenteetkin taas lämpenevät. Vähän hölmöä hommaa. Kuten jo aiemmin keskusteltiin, tässä toki merkitse sekin onko talo kuinka tiivis ja lämmöneristetty.

Halvimmalla tai lähes yhtä halvalla todennäköisesti pääsee kun käyttää maltillista lämpöä, hyödyntää vyöhykkeitä (esim. varastossa ei tarvita samaa lämpöä kuin olohuoneessa) ja antaa ILPin ja/tai tulisijan puhkua ja puhista ensisijaisena lämmönlähteenä. Patterit (ja lattialämmöt) pienemmälle paitsi märkätiloissa.
 
1) Koko puuha edellyttää markkinahintaista sähköä, joka jo sinänsä on iso riski. Yösähkö voi pysyä halpana tai sitten ei. Muissa tilauksissa taitaa päivä- ja yösähkön hintaero alkaa olla aika pieni.
Oleellista on hintaero, ei se, että paljonko se sähkö maksaa. Jos hinta eroa on paljon, kikkailulla säästää paljon.

Jos hintaero on 10snt/kWh, niin "kikkailu" kannattaa jo jos kulutus on yhtään suurempaa. Jos hintaero on 25snt, niin kannattaa jo massiivisesti.

Pörssisähkön spot hinta Suomessa - tsekkaile vaikka täältä.

Tässä esimerkki vuoden takaa:
1664376851905.png

Ja tässä edelliseltä kuukaudelta:
1664376870933.png


Jos sähkön kulutus ei totaalisesti romahda, niin on vaikea nähdä miksi yösähkön ja päiväsähkön hintaero lähtisi kutistumaan reippaasti.
 
Oleellista on hintaero, ei se, että paljonko se sähkö maksaa. Jos hinta eroa on paljon, kikkailulla säästää paljon.

Jos hintaero on 10snt/kWh, niin "kikkailu" kannattaa jo jos kulutus on yhtään suurempaa. Jos hintaero on 25snt, niin kannattaa jo massiivisesti.

Pörssisähkön spot hinta Suomessa - tsekkaile vaikka täältä.

Tässä esimerkki vuoden takaa:
1664376851905.png

Ja tässä edelliseltä kuukaudelta:
1664376870933.png


Jos sähkön kulutus ei totaalisesti romahda, niin on vaikea nähdä miksi yösähkön ja päiväsähkön hintaero lähtisi kutistumaan reippaasti.
Ymmärsit minut väärin. Sanoin että "muissa tilauksissa" ero on minimaalinen ja tarkoitin siis muita kuin markkinahintaisia tilauksia. Niissä ero voi olla luokkaa 10 %, esim. 35 vs 32 senttiä. Siinä ei paljoa säästellä yösähköllä.

Mitä tulee sitten pörssisähköön, sen suhteen pätevät nuo edellä esittämäni perustelut.
 
Ymmärsit minut väärin. Sanoin että "muissa tilauksissa" ero on minimaalinen ja tarkoitin siis muita kuin markkinahintaisia tilauksia. Niissä ero voi olla luokkaa 10 %, esim. 35 vs 32 senttiä. Siinä ei paljoa säästellä yösähköllä.

Mitä tulee sitten pörssisähköön, sen suhteen pätevät nuo edellä esittämäni perustelut.
Näitä "muita tilauksia" ei vaan enää taida olla käytännössä tarjolla.
 
Nyt on vielä niin lämmintä että sähköpatteri kuluttaa vähemmän kuin ilppi. Lämpö nousee toiseen kerrokseen.
 
Nyt on vielä niin lämmintä että sähköpatteri kuluttaa vähemmän kuin ilppi. Lämpö nousee toiseen kerrokseen.

Hyvässä ILP COP ~4-5 näillä keleillä, eli hyötysuhde on neljä-viisi kertaa sitä patteria parempi. Jossain todella pienessä tilassa tai passiivitalossa ehkä, mutta muuten veikkaisin kyllä ILP voittavan koko talon lämmittämisen pattereilla jo näilläkin keleillä.
 
Hyvässä ILP COP ~4-5 näillä keleillä, eli hyötysuhde on neljä-viisi kertaa sitä patteria parempi. Jossain todella pienessä tilassa tai passiivitalossa ehkä, mutta muuten veikkaisin kyllä ILP voittavan koko talon lämmittämisen pattereilla jo näilläkin keleillä.
Piti sanoa että alakerran lämpö nousee toiseen kerrokseen. Lämmitystarve on vielä niin pieni ettei ilppiä kannata käyttää.
 
Piti sanoa että alakerran lämpö nousee toiseen kerrokseen. Lämmitystarve on vielä niin pieni ettei ilppiä kannata käyttää.
Mitä tekemistä lämmön nousemisella on asian kanssa? Lämmin ilma nousee ylöspäin riippumatta lämmitysmuodosta ja jonkinlainen termostaatti kummassakin laitteessa katkaisee lämmöntuoton kun lämpö on asetetussa kohdassa. Hyötysuhde sitten määrä kumpi on halvempaa. Näin siis jos ILP alakerrassa. Jos se on yläkerrassa, voi tilanne olla hankalampi verrattuna alakerran sähköpattereihin (jos siis vain yhtä saisi käyttää).
 
Pyykit käyn vielä ku mahdollista järvessä pesee. Tosi sähkösyöppö toi meidän pesukone
 
Voiko olla mahdollista, että vanhat Electroluxin täyskorkea pakastin ja jääkaappi (n. 18 vuotta vanhat kummatkin) veivät sähköä yhteensä saman verran, kuin uusi, E-energialuokan (luvattu 300kwh/vuosi) jääkaappi-pakastin yhdistelmä? Eli kaksi vanhaa laitetta vaihtui yhteen uuteen.

Energiankulutustietoja seuraamalla, mm. yöllä sähkönkulutus pysynyt samalla tasolla. Pidän kuitenkin järettömänä, että kaksi isoa vanhaa laitetta olisivat voineet viedä yhtä paljon sähköä kuin yksi uusi.
 
Voiko olla mahdollista, että vanhat Electroluxin täyskorkea pakastin ja jääkaappi (n. 18 vuotta vanhat kummatkin) veivät sähköä yhteensä saman verran, kuin uusi, E-energialuokan (luvattu 300kwh/vuosi) jääkaappi-pakastin yhdistelmä? Eli kaksi vanhaa laitetta vaihtui yhteen uuteen.

Energiankulutustietoja seuraamalla, mm. yöllä sähkönkulutus pysynyt samalla tasolla. Pidän kuitenkin järettömänä, että kaksi isoa vanhaa laitetta olisivat voineet viedä yhtä paljon sähköä kuin yksi uusi.

Mikä on tavallinen pohjakulutus yöaikaan, eli ennen ja jälkeen arvot joita yrität verrata? Uusi kampe siis vie keskimäärin 34W koko ajan. Jos vaikka vanhat laitteet veivät yhteensä 100W, niin aika hankala on mitään 60W eroa kulutuksessa huomata.

20 vuotta vanhat kylmälaitteet olivat jo ihan hyviä. Ero voisi olla huomattava, jos vanhat olisivat olleet 30-40 vuotta vanhoja.
 
Voiko olla mahdollista, että vanhat Electroluxin täyskorkea pakastin ja jääkaappi (n. 18 vuotta vanhat kummatkin) veivät sähköä yhteensä saman verran, kuin uusi, E-energialuokan (luvattu 300kwh/vuosi) jääkaappi-pakastin yhdistelmä? Eli kaksi vanhaa laitetta vaihtui yhteen uuteen.

Energiankulutustietoja seuraamalla, mm. yöllä sähkönkulutus pysynyt samalla tasolla. Pidän kuitenkin järettömänä, että kaksi isoa vanhaa laitetta olisivat voineet viedä yhtä paljon sähköä kuin yksi uusi.
Voi se olla mahdollista, uusissa on joissakin jo invertterikompurat, mutta tuo sinun uusi E-luokan kone tuskin on invertteri. Meillä on kaksi A-luokan kaappia ja ne vie kyllä vähän.
 
Voi se olla mahdollista, uusissa on joissakin jo invertterikompurat, mutta tuo sinun uusi E-luokan kone tuskin on invertteri. Meillä on kaksi A-luokan kaappia ja ne vie kyllä vähän.

Energialuokitus muuttui pari vuotta sitten. E-luokan kampe nykyasteikolla on ihan hyvä. Uuden luokituksen mukaisia A-luokan kylmälaitteita ei ole markkinoilla.
 
Mitä tekemistä lämmön nousemisella on asian kanssa? Lämmin ilma nousee ylöspäin riippumatta lämmitysmuodosta ja jonkinlainen termostaatti kummassakin laitteessa katkaisee lämmöntuoton kun lämpö on asetetussa kohdassa. Hyötysuhde sitten määrä kumpi on halvempaa. Näin siis jos ILP alakerrassa. Jos se on yläkerrassa, voi tilanne olla hankalampi verrattuna alakerran sähköpattereihin (jos siis vain yhtä saisi käyttää).
Lämmitystarve jää pieneksi koska alakerran lämpö nousee yläkertaan. Ilppien luvattu scop on kaukana todellisuudesta katkokäynnillä.
 
Lämmitystarve jää pieneksi koska alakerran lämpö nousee yläkertaan. Ilppien luvattu scop on kaukana todellisuudesta katkokäynnillä.
Eihän katkokäynti vaikuta COPiin. Kun on katkolla, ei se myöskään käytä energiaa kompuran toimintaan. Puhallin vie luokkaa 15-25 wattia.

Sulatukset vaikuttaa sitten ihan eri mittakaavassa. Katselin viime talvena, että oma Daikin käyttää n. 600 watin tehoa kun sulatus on käynnissä.
 
Eihän katkokäynti vaikuta COPiin. Kun on katkolla, ei se myöskään käytä energiaa kompuran toimintaan. Puhallin vie luokkaa 15-25 wattia.

Sulatukset vaikuttaa sitten ihan eri mittakaavassa. Katselin viime talvena, että oma Daikin käyttää n. 600 watin tehoa kun sulatus on käynnissä.
Ilp vie enemmän sähköä kuin patteri. Paljon se cop on mielestäsi? Ei tosin tietoa miten nopeasti kyseinen laite kalibroi itsensä.
 
Ilp vie enemmän sähköä kuin patteri. Paljon se cop on mielestäsi? Ei tosin tietoa miten nopeasti kyseinen laite kalibroi itsensä.
Sähköpatterin (=suorasähkö) COP:n voidaan olettaa olevan tasan 1. Eli yhtä kulutettua energiayksikköä kohti saat yhden yksikön lämpöä. Se ei ole koskaan yli yhden, kun taas nykyaikainen ILP paukuttelee näillä 0-10C alueilla varmaan jotain 4-5 COP:lla eikä mene tuonne ykköseen asti edes paukkupakkasilla (sammuttaa itsensä ennen sitä).
 
Sähköpatterin (=suorasähkö) COP:n voidaan olettaa olevan tasan 1. Eli yhtä kulutettua energiayksikköä kohti saat yhden yksikön lämpöä. Se ei ole koskaan yli yhden, kun taas nykyaikainen ILP paukuttelee näillä 0-10C alueilla varmaan jotain 4-5 COP:lla eikä mene tuonne ykköseen asti edes paukkupakkasilla (sammuttaa itsensä ennen sitä).
Ei cop ole 4-5 koska kulutus on samaa luokkaa sähköpatterin kanssa. Mutta kuten sanoin en tiedä miten nopeasti nuo kalibroivat itsensä.
 
Ei cop ole 4-5 koska kulutus on samaa luokkaa sähköpatterin kanssa. Mutta kuten sanoin en tiedä miten nopeasti nuo kalibroivat itsensä.
COP ei ole sama kuin kulutus. Ilmalämpöpumpusta et edes pysty laskemaan COPia ilman, että tiedät muutaman muunkin muuttujan.
 
Kulutuksesta sen näkee kun on verrokki. Tässä kelissä ei synny säästöä koska lämmitystarve on pieni.

Sinulla on ILPin lämpötila säädetty liian korkeaksi, jos se vie enemmän kuin patteri. :rofl: Kun se haluttu lämpötila saavutetaan, niin ei se ILP vie käytännössä mitään. Ja ILPillä se lämpötila saavutetaan siis about neljä kertaa tehokkaammin.
 
Sinulla on ILPin lämpötila säädetty liian korkeaksi, jos se vie enemmän kuin patteri. :rofl: Kun se haluttu lämpötila saavutetaan, niin ei se ILP vie käytännössä mitään. Ja ILPillä se lämpötila saavutetaan siis about neljä kertaa tehokkaammin.
Ei ole säädetty. Lämmitystarve on vain liian pieni.
 
Ei cop ole 4-5 koska kulutus on samaa luokkaa sähköpatterin kanssa. Mutta kuten sanoin en tiedä miten nopeasti nuo kalibroivat itsensä.

Tämä ei vaan mitenkään käy järkeen. Esim. VTT testissä LN25 COP oli ~6 @+10C. Riippuen toki missä lämmitettävä tila sijaitsee ja sen koko, niin en vaan näe miten pattereilla voisi päästä samaan kuin kunnon ILP oikein mitoitettuna. ILP COP on parhaimmillaan näin syksyllä lämpimillä keleillä.
 
Aivan, mäkin ajan kauppareissut vanhalla jenkkilotjalla, kun nopeus on niin pieni niin moderni moottori kuluttaa enemmän.

Ei vaan, eihän tossa oo mitään tolkkua, ellei perustella paremmin, esim. katkokäynnin aiheuttamalla hyötysuhteen romahtamisella. En ole kyllä kuullut, että COP alle yhden nyt kuitenkaan romahtaisi katkokäynnilläkään jos kaikki on oikein säädetty jne.
 
Sinulla on ILPin lämpötila säädetty liian korkeaksi, jos se vie enemmän kuin patteri. :rofl: Kun se haluttu lämpötila saavutetaan, niin ei se ILP vie käytännössä mitään. Ja ILPillä se lämpötila saavutetaan siis about neljä kertaa tehokkaammin.
Niin, perusjuttu sähköpatteri + ILP -yhdistelmässä kun on se, että patterien termostaatti laitetaan jonnekin 15C paikkeille ja ILP saa hoitaa lämmityksen mielellään yksin, koska on huomattavasti kustannustehokkaampi. Tätä on muuten joutunut yllättävän monta kertaa perustelemaan ihmisille kun on tullut puhe asiasta.
 
Tämä ei vaan mitenkään käy järkeen. Esim. VTT testissä LN25 COP oli ~6 @+10C. Riippuen toki missä lämmitettävä tila sijaitsee ja sen koko, niin en vaan näe miten pattereilla voisi päästä samaan kuin kunnon ILP oikein mitoitettuna. ILP COP on parhaimmillaan näin syksyllä lämpimillä keleillä.
Ilpistä saa paljon enemmän iloa pakkasella.

Aivan, mäkin ajan kauppareissut vanhalla jenkkilotjalla, kun nopeus on niin pieni niin moderni moottori kuluttaa enemmän.

Ei vaan, eihän tossa oo mitään tolkkua, ellei perustella paremmin, esim. katkokäynnin aiheuttamalla hyötysuhteen romahtamisella. En ole kyllä kuullut, että COP alle yhden nyt kuitenkaan romahtaisi katkokäynnilläkään jos kaikki on oikein säädetty jne.
Perustelu oli lämmitystarpeen vähyys, koska lämpö nousee alhaalta ylös ja lämmitystarve on vähäinen.
 
Ilpistä saa paljon enemmän iloa pakkasella.

ILP hyötysuhde on parhaimmillaan näillä keleillä. Tämä ei ole mikään mielipide, vaan ihan tutkittu fakta, esim. VTT tutkimus osoittaa tämän kiistatta. Saman toki näkee valmistajien COP taulukoista. Talvella toki säästö on suurempi kun tarvitaan enemmän lämmitystä, mutta pakkasella COP on pienempi.
 
ILP hyötysuhde on parhaimmillaan näillä keleillä. Tämä ei ole mikään mielipide, vaan ihan tutkittu fakta, esim. VTT tutkimus osoittaa tämän kiistatta. Saman toki näkee valmistajien COP taulukoista. Talvella toki säästö on suurempi kun tarvitaan enemmän lämmitystä, mutta pakkasella COP on pienempi.
Ja oma tutkittu fakta näytti ettei vielä ole hyötyä käyttää ilppiä ylhäällä.
 
Ja oma tutkittu fakta näytti ettei vielä ole hyötyä käyttää ilppiä.

Tutkittu miten? Minkälainen tila? Mikä ilmalämpöpumppu? Kuten sanoin, niin esim. LN25 COP on 6 @+10C VTT testissä, joten mahdoton sitä on voittaa sähköpatterilla. ILP antaa 6 kertaa enemmän lämpöä vrt. sähköpatteri samalla sähkönkulutuksella.
 
Tutkittu miten? Minkälainen tila? Mikä ilmalämpöpumppu? Kuten sanoin, niin esim. LN25 COP on 6 @+10C VTT testissä, joten mahdoton sitä on voittaa sähköpatterilla. ILP antaa 6 kertaa enemmän lämpöä vrt. sähköpatteri samalla sähkönkulutuksella.
Mittaamalla sähkönkulutus yön ajalta. Perus toshiba. Toinen kone kävi päivällä 7min jaksoja lyhimmillään, ja päivän kulutuksesta 20% mennyt tyhjäkäyntiin.
 
Viimeksi muokattu:
Mittaamalla sähkönkulutus yön ajalta. Perus toshiba. Toinen kone kävi päivällä 7min jaksoja, väkisinkin laskee hyötysuhdetta.

Jos kunnon pumpussa COP on ~6 @+10c, niin saa melkoisesti laskea ja silti hyötysuhde on paljon sitä patteria parempi. En ihan heti usko, että COP menisi alle yhden. Tuollainen yksittäinen yhden yön mittaus nyt voi mennä monestakin syystä perselleen. Toki tilan koko pumpun sijoitus, mitoitus, pumpun hyötysuhde ym. vaikuttaa.
 
päivän kulutuksesta 20% mennyt tyhjäkäyntiin
Tätä ihmettelen eniten. Miten olet päätellyt tämän? Kuten sanottu, pelkkä puhaltimen pyörittäminen ei vaadi juurikaan sähköä. Sitä se kone tekee kun kompura ei käy tavoitelämpötilan saavuttamisen jälkeen.
 
Jos kunnon pumpussa COP on ~6 @+10c, niin saa melkoisesti laskea ja silti hyötysuhde on paljon sitä patteria parempi. En ihan heti usko, että COP menisi alle yhden. Tuollainen yksittäinen yhden yön mittaus nyt voi mennä monestakin syystä perselleen. Toki tilan koko pumpun sijoitus, mitoitus, pumpun hyötysuhde ym. vaikuttaa.
Ei se ole uskon asia.
 
Tätä ihmettelen eniten. Miten olet päätellyt tämän? Kuten sanottu, pelkkä puhaltimen pyörittäminen ei vaadi juurikaan sähköä. Sitä se kone tekee kun kompura ei käy tavoitelämpötilan saavuttamisen jälkeen.
Laskemalla kulutuksesta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 672
Viestejä
4 492 024
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom