• Live: io-techin pikkujoulu- ja hyväntekeväisyysstriimi tänään alkaen klo 19. Pelataan io-techin toimituksen kesken PUBGia ja tavoitteena saada 10000 euroa täyteen Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen! Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Nyt ymmärrän mistä kiikastaa. Et selvästi ymmärrä mikä rintamamiestalo on ja sotket ne nyt johonkin vuosisadan alkupuolen taloihin. Ennen sotia rakennettu asuntokanta on tosiaan todella vaihtelevaa, ja jäljellä olevissa on suurta alueellista eroa. Mutta en silti jaksa uskoa, että nykyaikana ei näissäkään suihkutiloja ole edes jälkikäteen rakennettuna.
Näitä lukiessa on pakko todeta et poikkeus vahvistaa säännön: Kotitalo joka on rakennettu 1880-luvulla on edelleen ilman suihkua vaikka on vakituisessa asuinkäytössä. Ulkosauna löytyy ja siellä erillinen pata 80l veden lämmittämiseen , kesämökki tyylillä siis menee. Suihkukaappia kyllä mietitty taloon, mut vanha hirsitalo on aika hyväkuntoinen kun siellä ei ole ollut märkätilaa sotkemassa. Mut ehkä sitten kun viemarit menee joskus uusittavaksi.
 
Nyt ymmärrän mistä kiikastaa. Et selvästi ymmärrä mikä rintamamiestalo on ja sotket ne nyt johonkin vuosisadan alkupuolen taloihin. Ennen sotia rakennettu asuntokanta on tosiaan todella vaihtelevaa, ja jäljellä olevissa on suurta alueellista eroa. Mutta en silti jaksa uskoa, että nykyaikana ei näissäkään suihkutiloja ole edes jälkikäteen rakennettuna.
Ainakin Wikipedia kertoo rintamamiestalosta näin:
Useissa rintamamiestalomalleissa oli käymälä. Rintamamiestalot eivät sisältäneet varsinaisia peseytymistiloja, jotka oli tarkoitus rakentaa erilliseen piharakennukseen.
 
Päivän pirkkaniksi sähkönsäästöön. Suihkuun kannattaa laittaa joku saavi, jossa seisoskelee suihkussa käynnin ajan. Mitä isompi sitä parempi. Tällöin ei lämmin suihkuvesi mene heti viemäriin, vaan lämmöt saa "talteen". Tämä ei tietystikään toimi niille pro-säästäjille, jotka ottaa jääkylmiä suihkuja. Mutta nyt niille mukavuudenhaluisimmille vinkkinä.
Jatkovinkkinä: tuolla vedellä voi huuhdella pöntön. Ei kulu ylimääräistä vettä, eikä tarvi erikseen lämmittää pöntön säiliöön tulevaa vettä huoneenlämpöiseksi.
 
Tämä on ei-niin-vakava kysymys, lähinnä herjan vuoksi. Mutta kuitenkin. Suihkussa käydessähän lämpimän veden lämpöenergia menee ns. kankkulan kaivoon ja jos tykkää suihkutella pitkästi, on energianhukka nykyisissä oloissa posketonta.

Eli olisiko saavutettavissa mitattavia säästöjä, jos viemäriin asentaisi pitkähkön kuparikiepin ja vetäisi kylmän veden kulkemaan tätä kautta? Tällöinhän poistuva lämmin vesi lämmittäisi tulevaa kylmää vettä, jonka virtausta voidaan täten pienentää, eli eräänlainen lämmön takaisinotto. Toki haasteeksi tulee, että jos tällä on vaikutusta, niin tämän jälkeen lämpötilan säätäminen on hankalampaa, eli alkaisi tarvitsemaan suihkuun jonkinlaisen
sekoitusventtiilin. Toki käytännön toteutus kusee myös siinä, että pitäisi piikata kylpääri auki tätä varten.

Toki, jos on erillinen suihkukoppi, niin tällähän asiaa voisi prototyyppailla. Propellihatut saa kokeilla!
 
Instant heater suihkuissa on yleensä n 7kw lämmitysvastus, joka kertoo vähän siitä suihkun energian tarpeesta. Eli 8,5 munuutin suihku ottaisi 1kwh sähköä.

Taitaa muuten olla aika liki totuutta, yhdistelmäkattilan tehotarvetta tuli joskus karkeasti laskettua, ja päättelinkin omaksi kulutukseksi suihkussa n. 1 kWh/krt, oletuksella, että suihku kestää viitisen minuuttia. Kotona asuva sisko läträä 10-30 minuuttia helposti todella kuumalla vedellä ja sen laskin vievän n: 6 kWh tehoa :beye:
 
Instant heater suihkuissa on yleensä n 7kw lämmitysvastus, joka kertoo vähän siitä suihkun energian tarpeesta. Eli 8,5 munuutin suihku ottaisi 1kwh sähköä.
Mulla oli britissä asuessa tuollainen 7kW instant heater, eikä siitä läpi tullut suihkun virtaus kyllä vastannut oikein suomalaista normaalia suihkupäätä. Väittäisin kotimaisen "standardisuihkun" virtaaman olevan kyllä jonkin verran kovempi. Ja suomalainen vesijohto / kaivovesi on varsinkin talvella kylmempää kuin Briteissä -> lämmitysenergiaa menee enemmän kun lämpötila nostetaan alempaa sinne 36-40 kippeille.

Suomalainen suihku on helposti 10-15kW, enemmänkin, ellei käytä jotain water-saver suihkua.

Teho siinä vehkeessä oli kyllä tasan tarkkaan kiinteä (tai oli siinä puolitehon asento, mutta ei sitä voinut koskaan käyttää) - lämmön säätö tehtiin veden virtausta säätämällä. Sitä mukaa kun suihkupää meni tukkoon kalkista, piti virtausta koittaa lisätä, kunnes säätövara loppui ja oli syytä putsata.
 
Eli olisiko saavutettavissa mitattavia säästöjä, jos viemäriin asentaisi pitkähkön kuparikiepin ja vetäisi kylmän veden kulkemaan tätä kautta? Tällöinhän poistuva lämmin vesi lämmittäisi tulevaa kylmää vettä, jonka virtausta voidaan täten pienentää, eli eräänlainen lämmön takaisinotto.
Joissain kerrostaloissa on käytössä tuon tyyppinen jäteveden lämmöntalteenotto. Omakotitalossa säästyy hieman energiaa tietysti tuolla, mutta takaisinmaksuaika menee niin pitkäksi ettei ole taloudellisesti perusteltua rakennella tuollaisia systeemeitä.
 
Mulla oli britissä asuessa tuollainen 7kW instant heater, eikä siitä läpi tullut suihkun virtaus kyllä vastannut oikein suomalaista normaalia suihkupäätä. Väittäisin kotimaisen "standardisuihkun" virtaaman olevan kyllä jonkin verran kovempi. Ja suomalainen vesijohto / kaivovesi on varsinkin talvella kylmempää kuin Briteissä -> lämmitysenergiaa menee enemmän kun lämpötila nostetaan alempaa sinne 36-40 kippeille.

Suomalainen suihku on helposti 10-15kW, enemmänkin, ellei käytä jotain water-saver suihkua.

Teho siinä vehkeessä oli kyllä tasan tarkkaan kiinteä (tai oli siinä puolitehon asento, mutta ei sitä voinut koskaan käyttää) - lämmön säätö tehtiin veden virtausta säätämällä. Sitä mukaa kun suihkupää meni tukkoon kalkista, piti virtausta koittaa lisätä, kunnes säätövara loppui ja oli syytä putsata.
Joo, ei tuolla sellaista piiskasuihkua voi ottaa, mutta oletin nyt että se suihku otetaan säästöliekillä alunalkaenkin kun energian säästöä ajatellaan.

Tuokin on aika makuasia. Mä olen aina ottanut suihkuni pienellä paineella, yleensä suunnilleen pienin mahdollinen paine millä se nuppi pysyy siellä suihkupuolella, ja esim porukalla saunoessa usein täytyy jonkun toisen jäljiltä säätää suihkun painetta pienemmälle kun se alaspäin paneella työntävä suihku tuntuu epämiellyttävältä.
 
Mulla oli britissä asuessa tuollainen 7kW instant heater, eikä siitä läpi tullut suihkun virtaus kyllä vastannut oikein suomalaista normaalia suihkupäätä. Väittäisin kotimaisen "standardisuihkun" virtaaman olevan kyllä jonkin verran kovempi.

Tässä hyvä potentiaalinen säästökohde. Suihkupäissä on yllättävän suuria eroja keskenään veden kulutukselle ja mille se suihku tuntuu milläkin virtauksella. Sopivalla suihkulla se veden kulutus vähenee huomattavasti, eikä siitä suihkun "kovuudestakaan" välttämättä tarvitse tinkiä jos siitä pitää.
 
Tuli vaihdettua kylppäriin Oras Apollojen tilalle Oras Apollo Ecot.

Virtaama muuttui (testasin käytännössä) n. 14 l/min tasosta 8 l/min tasoon.

Arvioitu säästö 5 henkilön taloudessa 40 m3 vettä per vuosi ja sähköä n. 1700 kWh per vuosi.

Arvioitu takaisinmaksuaika investoinnille n. 1 kk. En huomannut itse juurikaan eroa suihkuttelunautinnossa. Muksut nurisi muutoksesta päivän pari.
 
Kiukaan päällä sankolla veden lämmittäminen; Ihan yhtä paljon se veden lämmittäminen siinä haukkaa energiaa kuin lämminvesivaraajassa lämmittäessä. Eli varsinkin sähkökiukaan kanssa pelleillessä säästöä ei oikeasti synny yhtään. Puukiukaassa tietty eri jos puut on halvempaa kuin sähkö. Ero on silti kyllä niin pieni että en noilla riskeillä lähtisi lotrailemaan. Jostain purkumökistä varmasti saisi halvalla piippuun sijoitettavan veden lämmittimen. Piipusta jos veden lämmität niin säästöä jo syntyykin, koska piipun lämpö menee harakoille!

Eli mun mielestä ainoa keino laskea joku säästö hommalle on ottaa lämmitys hukkalämmöstä = Kiukaan jälkeen savukaasuista.
 
Tuli vaihdettua kylppäriin Oras Apollojen tilalle Oras Apollo Ecot.

Virtaama muuttui (testasin käytännössä) n. 14 l/min tasosta 8 l/min tasoon.

Arvioitu säästö 5 henkilön taloudessa 40 m3 vettä per vuosi ja sähköä n. 1700 kWh per vuosi.

Arvioitu takaisinmaksuaika investoinnille n. 1 kk. En huomannut itse juurikaan eroa suihkuttelunautinnossa. Muksut nurisi muutoksesta päivän pari.

Onko noissa ekosuihkupäissä muuta pointtia, kuin joku kumiprikka rajoittamassa virtausta? Kun mun on hankala ymmärtää pointtia pelkän virtaaman rajoittamisessa, kun mulla ainakin suihkun hanasta saa säädettyä virtaaman ja ei ainakaan itsellä varmaan yli tuon 8l/min tule edes pidettyä ellei tartte huuhdella jotain erityisesti (ja ekovehkeellä ei sit onnistu vaikka haluaisi).

Ihan tosimielellä kyselen, et oisko mahdollisesti noissda ekohimmeleissä parannettu jotenkin virtauskuviota tms, et samalla virtaamalla tulis parempi tulos. Ja sen ymmärrän hienosti, että jos taloudessa on vaikka lapsia, ettei niille mene kalloon, ettei sitä suihkua ole pakko pitää täysillä.
 
Parempi kuvio pienemmällä virtaamalla. Tuollainen 8l/min on vielä paljon verrattuna retkisuihkun 2.5l/min. Vettä menee alle 30l kahden ihmisen peseytymiseen.

Tämä. Ja lapsilla ei tosiaan vedensäästöä voi jättää sen varaan, että itse säätäisivät virtaaman hanasta. Heille hanan säädin on käytännössä on/off-kytkin.
 
Hmm, tuo suihku kuvio on tärkeä. Tässä nyt miettinyt mitä suihkujen kanssa tekis. Meillä siis melko huono virtaama jo oletuksena, koska oma kaivo-pumppu-iso hiekkasuodatin-suihku -systeemissä hiekkasuodatin rajoittaa paljon virtaamaa. Eli suihkusta aina tullut huonosti vettä, ehkä tuo 8l/min jos sitäkään. Ämpäriä ei saa minuutissa täyteen...
Mutta noi perus suihkupäät ei toimi pienellä virtaamalla. Yksi vanha oras on sellane paikallinen, vesi tulee ehkä 5cm säteellä koska virtaama ei riitä levittämään vettä siihen perus "ehkä 10cm säde" -suihkuun.
Toisessa suihkussa on sitten sellainen puolikuun muotoinen suihkupää mistä tulee ehkä 30 pientä suihkua mutta ne leviää tyyliin 20cm säteelle. Tämä suihku taas ei huuhtele yhtään ja vettä joutuu käyttämään paljon.

Eli mistä saisi suihkupään missä hyvä kuvio myös pienellä virtaamalla? En taida uskaltaa kokeilla tuollaista 8L/min päätä, koska se varmaan rajoittaa tuota nykyistä 8L/min virtaamaa vielä 20% lisää?
EDIT: Koska meillä on kaivo niin vesi ei maksa ns. mitään joten säästö tulee lämpimän veden käytöstä. Tällä hetkellä taitaa olla 1,5kw pumppu mikä nostaa tuhansia litroja tunnissa...
 
Hmm, tuo suihku kuvio on tärkeä. Tässä nyt miettinyt mitä suihkujen kanssa tekis. Meillä siis melko huono virtaama jo oletuksena, koska oma kaivo-pumppu-iso hiekkasuodatin-suihku -systeemissä hiekkasuodatin rajoittaa paljon virtaamaa. Eli suihkusta aina tullut huonosti vettä, ehkä tuo 8l/min jos sitäkään. Ämpäriä ei saa minuutissa täyteen...
Mutta noi perus suihkupäät ei toimi pienellä virtaamalla. Yksi vanha oras on sellane paikallinen, vesi tulee ehkä 5cm säteellä koska virtaama ei riitä levittämään vettä siihen perus "ehkä 10cm säde" -suihkuun.
Toisessa suihkussa on sitten sellainen puolikuun muotoinen suihkupää mistä tulee ehkä 30 pientä suihkua mutta ne leviää tyyliin 20cm säteelle. Tämä suihku taas ei huuhtele yhtään ja vettä joutuu käyttämään paljon.

Eli mistä saisi suihkupään missä hyvä kuvio myös pienellä virtaamalla? En taida uskaltaa kokeilla tuollaista 8L/min päätä, koska se varmaan rajoittaa tuota nykyistä 8L/min virtaamaa vielä 20% lisää?
EDIT: Koska meillä on kaivo niin vesi ei maksa ns. mitään joten säästö tulee lämpimän veden käytöstä. Tällä hetkellä taitaa olla 1,5kw pumppu mikä nostaa tuhansia litroja tunnissa...

Mulla oli joskus sama ongelma, pumpun tehot pitkän matkan ja suodattimien jälkeen ei oikein riittänyt kunnolla uudessa Oraksen suihkussa. Suihkupään vaihto toiseen (ihan saman näköiseen ja kokoiseen mutta ilmeisesti vähemmän ja pienempiä reikiä) poisti ongelman, ei edes ollut mikään "ekosuihku" -niminen, kunhan vaan kokeilin eri vaihtoehtoja.
 
Onko noissa ekosuihkupäissä muuta pointtia, kuin joku kumiprikka rajoittamassa virtausta? Kun mun on hankala ymmärtää pointtia pelkän virtaaman rajoittamisessa, kun mulla ainakin suihkun hanasta saa säädettyä virtaaman ja ei ainakaan itsellä varmaan yli tuon 8l/min tule edes pidettyä ellei tartte huuhdella jotain erityisesti (ja ekovehkeellä ei sit onnistu vaikka haluaisi).

Ihan tosimielellä kyselen, et oisko mahdollisesti noissda ekohimmeleissä parannettu jotenkin virtauskuviota tms, et samalla virtaamalla tulis parempi tulos. Ja sen ymmärrän hienosti, että jos taloudessa on vaikka lapsia, ettei niille mene kalloon, ettei sitä suihkua ole pakko pitää täysillä.
Ilmeisesti itse hanasta voisi saada liikerajoitettua, en ole varma. Tuo suihkupää rajoittimena on helpoin ja virtaus ei kasva vaikka kuinka kääntää
Loivaa jurinaa aiheutti meilläkin, parina päivänä.
 
Jokusessa pihasaunassa on tullut saunottua, eikä niissä ole ollut suihkua.
Jatkan vielä :)

Ihmettelen kovasti suihkuttomia piha/ulkosaunoja, joissa on muuri/Kotapata ja mahdollisuus juoksevaan veteen. Ku tuonne padan vesisäiliöön laittaa muutaman metrin ohutta kupariputkea kiertämään, ehtii läpikulkeva vesi kuumenemaan padan lämpimän veden vaikutuksesta niin suureksi että normi suihkusekottimen kautta lämmin suikuvesi ei lopu koskaan, jos puita vaan riittää.

Muutenkin näissä teidän ekovinkeissä kannattasi olla yleistämättä: Itsellä 2 kerroksinen (suora sähkö) talo, alhaalla lämmin autotalli, kaksi makkaria, vh, khh, (sähkö)sauna + kylppäri. Ylhäällä muut tilat, varaava takka +ilp. Alhaalla lattialämmitys (sähkö) kuten myös osassa yläkerran tiloista.

-En pese käsiäni pelkästään kylmällä vedellä, tosin kaikki hanat ovat kosketusvapaita, jolloin ne pitäisikin kääntää pelkästään kylmälle. Vesiputket menvät välipohjassa, joten kuuman veden lämpö siirtyy rakenteeseen. Viemäriin menevän veden lämpöenergia tietysti menee...

-Sähkösauna lämpiää normaalisti. ~100kg kivimäärä sitoo hyvin lämpöä ja peseytymisen jälkeen avaan saunan oven, jolloin lämpö siirtyy kylpyhuoneen oviaukkoon nostettavan pöytätuulettimen avustuksella muualle asuntoon. Ja kylpyhuoneen lattia vedetään tietysti lastakuivaksi, turhaa sitä on pelkästään lattialämmityksellä kuivata.

-Lattiatermostaatit ohjelmoitavia. Turhaa pitää mukavuuslämpimänä niinä aikoina kun niilä ei olla.
-ilp pääasialllinen lämmitysmuoto, Varaavan takan lämpöä levitetään myös tarvittaessa pöytätulettimella.

-Se mikä mietityttää: Paljonkohan ~2000kg -10 asteisen auton lämmittäminen +15 asteiseksi vaatii energiaa kun se yön aikana tallissa lämpiää?
 
-Se mikä mietityttää: Paljonkohan ~2000kg -10 asteisen auton lämmittäminen +15 asteiseksi vaatii energiaa kun se yön aikana tallissa lämpiää?

Puhutaanko nyt kylmän auton työntämisestä talliin vai "kuuman auton" talliin ajamisesta -15 asteen pakkasessa? Kuuma moottori ja vaihteisto + haalea kabiini voivat aika pitkälti korvata korin lämmitystarvetta niin ei oikein laskettavissa suoraan auton painosta ja lömpötilasta.
Oman tallin lämpötila dippaa eniten koska ovea pidetään auki, mutta pitäisi tehdä tilastoa autolla ja ilman eri lämmöissä niin kai noheva niillä tiedoilla sen laskisi :think:

Oma talli on siis lämmin, mutta patterit pois päältä kun maalämpölaitteisto pitää sen lämpimänä hukkalämmöllä (eli ei lähde termostaatilla "lisälämmitystä" päälle).
 
Jatkan vielä :)

Ihmettelen kovasti suihkuttomia piha/ulkosaunoja, joissa on muuri/Kotapata ja mahdollisuus juoksevaan veteen. Ku tuonne padan vesisäiliöön laittaa muutaman metrin ohutta kupariputkea kiertämään, ehtii läpikulkeva vesi kuumenemaan padan lämpimän veden vaikutuksesta niin suureksi että normi suihkusekottimen kautta lämmin suikuvesi ei lopu koskaan, jos puita vaan riittää.

Muutenkin näissä teidän ekovinkeissä kannattasi olla yleistämättä: Itsellä 2 kerroksinen (suora sähkö) talo, alhaalla lämmin autotalli, kaksi makkaria, vh, khh, (sähkö)sauna + kylppäri. Ylhäällä muut tilat, varaava takka +ilp. Alhaalla lattialämmitys (sähkö) kuten myös osassa yläkerran tiloista.

-En pese käsiäni pelkästään kylmällä vedellä, tosin kaikki hanat ovat kosketusvapaita, jolloin ne pitäisikin kääntää pelkästään kylmälle. Vesiputket menvät välipohjassa, joten kuuman veden lämpö siirtyy rakenteeseen. Viemäriin menevän veden lämpöenergia tietysti menee...

-Sähkösauna lämpiää normaalisti. ~100kg kivimäärä sitoo hyvin lämpöä ja peseytymisen jälkeen avaan saunan oven, jolloin lämpö siirtyy kylpyhuoneen oviaukkoon nostettavan pöytätuulettimen avustuksella muualle asuntoon. Ja kylpyhuoneen lattia vedetään tietysti lastakuivaksi, turhaa sitä on pelkästään lattialämmityksellä kuivata.

-Lattiatermostaatit ohjelmoitavia. Turhaa pitää mukavuuslämpimänä niinä aikoina kun niilä ei olla.
-ilp pääasialllinen lämmitysmuoto, Varaavan takan lämpöä levitetään myös tarvittaessa pöytätulettimella.

-Se mikä mietityttää: Paljonkohan ~2000kg -10 asteisen auton lämmittäminen +15 asteiseksi vaatii energiaa kun se yön aikana tallissa lämpiää?
Ei niissä ole ollut juoksevaa vettäkään. Helpommalla pääsee kantovedellä.

On paljon järkevämpää lämmittää lämpöpumpulla asuntoa, kuin vedellä/saunalla huonolla hyötysuhteella.
 
En ole vakuuttunut virtauksen rajoituksen vettä säästävästä vaikutuksesta. Meillä oli vesimittarilta lähtevä lyhyt putki melkein ruostunut umpeen, ja virtaus oli pieni liru. Muistaakseni juurikin jotain 8 l/min. Putki vaihdettiin ja vettä alkoi taas tulla niin kuin pitäisi. Samalla suihkussa käytetty aika lyheni. Sillä pienellä virtauksella ei vain saanut esimerkiksi hiuksia huuhdeltua kovin nopeasti.
 
Ei niissä ole ollut juoksevaa vettäkään. Helpommalla pääsee kantovedellä.

On paljon järkevämpää lämmittää lämpöpumpulla asuntoa, kuin vedellä/saunalla huonolla hyötysuhteella.

Jos sähköä on tarjolla, niin painevesipumput lähtevät alkaen 150€.

Ja tietysti ilp on taloudellisempi lämmittämisessä kuin sauna, mutta se ~10kWh mitä saunomiseen menee ei ole kaikissa tapauksissa kokonaan pois asunnon muusta sähkönkulutuksesta, ainakaan jos iv kone ei sitä suoraan pihalle puske. Tosin jos se on se kuuluisa pihasauna kantovedellä niin sitten....
 
En ole vakuuttunut virtauksen rajoituksen vettä säästävästä vaikutuksesta. Meillä oli vesimittarilta lähtevä lyhyt putki melkein ruostunut umpeen, ja virtaus oli pieni liru. Muistaakseni juurikin jotain 8 l/min. Putki vaihdettiin ja vettä alkoi taas tulla niin kuin pitäisi. Samalla suihkussa käytetty aika lyheni. Sillä pienellä virtauksella ei vain saanut esimerkiksi hiuksia huuhdeltua kovin nopeasti.
Tämä on aina hotellissa yksi VMP, kun sieltä löytyy huoneesta joku vinkuva säästösuutin. Aina pahempi, jos on vielä jossain muutenkin alhaisen vedenpaineen paikassa. Monesti noita paskoja saa kyllä sen verran huijattua, että laittaa valitsimen puoleen väliin, että tulee vähän enemmän läpi. Hotellissa kun järjestäen "kellotan" aamut lähtökiireen takia, niin paskasuihkujen kanssa saa varata 10 min enemmän aikaa. Sama vesimäärä menee ja asiakas vielä vittuuntunut.

Kotona on joku Oraksen peruskahva, josta tulee kaikki läpi mitä putkesta vaan saa irti. Tähän kun muutettiin, niin ei ollut edes paineenalenninta ja lämmin vesi tuli suoraan kattilan kierukasta. Liki 10 barin paineella tuli puhdasta :D
 
Jos sähköä on tarjolla, niin painevesipumput lähtevät alkaen 150€.

Ja tietysti ilp on taloudellisempi lämmittämisessä kuin sauna, mutta se ~10kWh mitä saunomiseen menee ei ole kaikissa tapauksissa kokonaan pois asunnon muusta sähkönkulutuksesta, ainakaan jos iv kone ei sitä suoraan pihalle puske. Tosin jos se on se kuuluisa pihasauna kantovedellä niin sitten....
Plus muutama satanen kaikkeen muuhun. Pata on helppo kun ei tarvitse huolehtia jäätymisestä.
 
Tämä on aina hotellissa yksi VMP, kun sieltä löytyy huoneesta joku vinkuva säästösuutin. Aina pahempi, jos on vielä jossain muutenkin alhaisen vedenpaineen paikassa. Monesti noita paskoja saa kyllä sen verran huijattua, että laittaa valitsimen puoleen väliin, että tulee vähän enemmän läpi. Hotellissa kun järjestäen "kellotan" aamut lähtökiireen takia, niin paskasuihkujen kanssa saa varata 10 min enemmän aikaa. Sama vesimäärä menee ja asiakas vielä vittuuntunut.
Tuo onkin yksi suuri syy miksi itse käyn hotellissa suihkussa illalla ennen nukkumaanmenoa, koskaan ei voi tietää tuleeko suihkusta kunnon paineella vettä vai onko se sellainen pikkupojan kusi jossa ei saa kuin vitutuksen. Kotimaan reissuissa sentään yleensä on siedettävät suihkut (ehkä pari kertaa on ollut eko-malli) mutta ulkomaan reissuilla on aina jännää suihkun ja aika monen muunkin asian kanssa.
 
Eli mun mielestä ainoa keino laskea joku säästö hommalle on ottaa lämmitys hukkalämmöstä = Kiukaan jälkeen savukaasuista.
Tämäkin idea säästöinvestointina kaatuu siihen, että jos lähtee saunaosaston remppaa tekemään, kannattaa varmaan mieluummin siinä eristysten sun muiden ohessa vaihtaa kiuas sellaiseen, jossa on jo ilman räpellystä parempi hyötysuhde ja täten matalampi poistolämpötila.

Jos taas muuten haluaa jossain kovasti lämmittää vettä puukamiinalla koska sähkö on kallista, niin sekin kyllä järjestyy ilman tarvetta yhdistää kiuasta ja muuripataa laitteina.
 
Tämäkin idea säästöinvestointina kaatuu siihen, että jos lähtee saunaosaston remppaa tekemään, kannattaa varmaan mieluummin siinä eristysten sun muiden ohessa vaihtaa kiuas sellaiseen, jossa on jo ilman räpellystä parempi hyötysuhde ja täten matalampi poistolämpötila.

Jos taas muuten haluaa jossain kovasti lämmittää vettä puukamiinalla koska sähkö on kallista, niin sekin kyllä järjestyy ilman tarvetta yhdistää kiuasta ja muuripataa laitteina.
Puukiukaisiin on muistaakseni Harvialla myynnissä siihen kiukaalta hormiin menevään putkeen kiinnitettävä vedenkeitin järjestelmä. Tilavuudeltaan tosian aika pieni ja K-raudassa taisi hintakin olla jotain reilu 300€.

Tuolla aiemmin oli noista rintamamiestaloista, ettei niissä oli ollut muuripataa. Kyllä niitä ainakin 50-luvulla tehtiin joihinkin kellarissa oleviin saunatiloihin ja niissä käytettiin ruostumattomasta teräksestä tehtyä vesiallasta. Kuinka yleisiä ne sitten olivat, sitä on vaikeaa sanoa, mutta muutaman olen itse nähnyt. Lienee aikansa Luxusta :)
 
Saako eko suihkupään kanssa laskettua virtausta pienemmäksi? Pitäisi muutenkin uusia se.
 
Saako eko suihkupään kanssa laskettua virtausta pienemmäksi? Pitäisi muutenkin uusia se.

Suihkun/hanan tuloputkissa on palloventtiili juuri ennen hanaa (monesti joku kromikoriste edessä), siitäkin saa säädettyä sitä virtausta, vaikka se onkin sulkuhana, eikä varsinaisesti tarkoitettu virtauksen säätämiseen. Jos se venttiili on joku jeesuksen vanha (tässä tapauksessa vuosikymmeniä) se voi herkästi alkaa kyllä tihkumalla vuotamaan kun siihen säätöruuviin kajoaa, eli ei kannata kaikin voimin vääntää jos se ei suosiolla aukea.
 
Riippuen käyttökohteesta ja tarpeesta, voi miettiä myös sellaisen sekoittajan vaihtamista, missä ei ole sitä suihkunappia erikseen vaan vesi tulee automaattisesti ainoastaan siihen suihkuletkuun. Silloin toimii vaikka olisi miten pienet paineet ja virtaukset.
 
Onko olemassa tehokkaampia "retki-suihkuja", ei tarvitsisi paljoa, mutta ei tahdo jaksaa nostaa pesuhuoneen jakkaran korkeudesta kunnolla.
 
Onko olemassa tehokkaampia "retki-suihkuja", ei tarvitsisi paljoa, mutta ei tahdo jaksaa nostaa pesuhuoneen jakkaran korkeudesta kunnolla.

Kaikkihan ne näyttää ihan samalta, tiedä sitten onko niissä eroja sisuskaluissa. Kärkkäisen suihku ainakin ajaa asiansa, nostaa maasta ihan niin ylös asti kuin käsi ja letku ylettää, eli yli 2m. Sopii myös paikalleen tavalliseen Oraksen seinäpidikkeeseen.
Suihkun "paine" on juuri ja juuri riittävä että on käyttökelpoinen. Ämpärin nostaminen ylemmäs ei juurikaan muuta painetta (eli ei kannata viritellä). Normi Orthexin ämpäri kestää 2minuuttia ja sillä juuri pikasuihkut tekee.

Isompiakin akullisia pesureita ja pumppuja tietysti on, mutta ne myös sitten alkaa sitä vettä kuluttamaan ihan eri tavalla.

 
Kaikkihan ne näyttää ihan samalta, tiedä sitten onko niissä eroja sisuskaluissa. Kärkkäisen suihku ainakin ajaa asiansa, nostaa maasta ihan niin ylös asti kuin käsi ja letku ylettää, eli yli 2m. Sopii myös paikalleen tavalliseen Oraksen seinäpidikkeeseen.
Suihkun "paine" on juuri ja juuri riittävä että on käyttökelpoinen. Ämpärin nostaminen ylemmäs ei juurikaan muuta painetta (eli ei kannata viritellä). Normi Orthexin ämpäri kestää 2minuuttia ja sillä juuri pikasuihkut tekee.

Isompiakin akullisia pesureita ja pumppuja tietysti on, mutta ne myös sitten alkaa sitä vettä kuluttamaan ihan eri tavalla.

Ainoa ongelma nykyisessä(samannäköinen kuin tuo Kärkkäisen) että toimii alle 1m ämpäristä, mutta kun nostaa ylös niin loppuu vedentulo lähes kokonaan. Mielestäni uutena inan paremmin, muttei voi tukossa olla kun vesijohtovettä vain käytetty.
 
Ainoa ongelma nykyisessä(samannäköinen kuin tuo Kärkkäisen) että toimii alle 1m ämpäristä, mutta kun nostaa ylös niin loppuu vedentulo lähes kokonaan. Mielestäni uutena inan paremmin, muttei voi tukossa olla kun vesijohtovettä vain käytetty.

Vie takaisin kauppaan jos on tuore ostos ja hae toinen. Tuo Kärkisen vehje on ollut nyt tehotestissä itsellä ja ihan toimiva kampe se on pikkupumpuksi kun ei liikoja odota.

Sehän noissa on suunnittelumoka mielestäni, että pumpun pohja on pyöreä ja imureikiä on pohjassa ja sivuilla, turhan aikaisin hörää ilmaa sisälle ja ämpärin pohjalle jää vettä jota ei pysty imemään.
 
Riippuen käyttökohteesta ja tarpeesta, voi miettiä myös sellaisen sekoittajan vaihtamista, missä ei ole sitä suihkunappia erikseen vaan vesi tulee automaattisesti ainoastaan siihen suihkuletkuun. Silloin toimii vaikka olisi miten pienet paineet ja virtaukset.
Mulla oli joskus noin, vittumainen kun se kylmävesi ennen kun ehtii varaajalta tulee enemmän tai vähemmän päälle.
 
Noniin sain viimein aikaiseksi ohjelmoida ILP:n uusiksi (tai lähinnä laittaa sen kotiautomaation ohjaukseen). Pari talvea se on nyt lämmittänyt, enkä ole koskaan ollut täysin tyytyväinen. Kovilla pakkasilla on toiminut ok, mutta pikkupakkasilla tai pienesti plussalla niin katkokäy jatkuvasti ja kaksikerroksisen talon lämpötilat ei oikein järkevästi korreloi ilpin käyttäytymisen kanssa. Tulin siihen tulokseen, että ilpin ollessa eteisessä (vaikkakin avarassa) ilp lämmittää eteisen ilmaa sen verran nopeasti, että sisäyksikön anturin mukaan tavoitelämpötila on saavutettu ja lämmitys seis ja kun lämmin ilma pikkuhiljaa painuu olkkariin, keittiöön ja yläkertaan niin taas alkaa lämmitys jne. hullun sykli. Tämän lisäksi ilp on "kilpaillut" takan kanssa, eli ei ole tajunnut lakata lämmittämästä vaikka takka puskee lämpöä, kaippa se takan lämpö säteilee sit kaikkialle muualle paitsi siihen eteiseen, jossa sisäyksikkö on...

NO. Nyt riitti. Tilanne ennen:

1666464215812.png


Eli tässä on ollut ulkolämpötila about 5 astetta (sininen käyrä) ja ILP on pumpannut päälle pois 500W teholla ja hyvin näkyy tossa miten sisäyksikön lämpötila-anturi reagoi todella nopeasti lämmitykseen. Jotenka laitoin olkkariin langattoman lämpöanturin ja ohjelmoin hommaan enemmän hystereesiä, aloitin laittamalla raja-arvoiksi 19...22 astetta:

1666464528958.png


Noniin, vähän kylmempi ulkona (oranssi käyrä), mutta ei mahdottomasti. Nyt nähdään, ettei ILP enää reagoi sisäyksikön lämpöön (vaalean sininen käyrä), jos reagoisi, niin oltaisiin taas hullunloopissa katkokäyntiä käyden. ILP lämmittää 1,7 kW ottoteholla olkkarin lämpötilaa (keltainen käyrä) 19 asteesta 22 asteeseen (toi lopun hyppäys on varmaan kun liikutin anturia).

Onhan toki niin, että ILP:n on pumpattava enemmän lämpöenergiaa sisälle, kun lämpötila on alempi, mutta luulisi hyötysuhteen olevan joka tapauksessa parempi, kun ei käy tuollaista tiheää katkokäyntiä ja muutenkin saa lämmittä täydellä teholla? Sit vielä tilanne, kun aloin lämmittämään varaavaa takkaa:

1666464799958.png


Elikkäs nyt ILP tajuaa pysyä pois päältä, ei ole useampaan päivään lämmittänyt lainkaan, kun olen polttanut pari pesällistä puuta päivässä. Toki jossain määrin tiputtamalla ilpin pyyntiä olisi ilpin saanut ennenkin pysymään pois, mutta jotenkin se ei vaan toiminut mitenkään järkevästi, kun ois saanut kaukosäätimellä säätää yhtenään lämpötiloja...

Harmi kun energia- tahi lämpötilaseurannat ei oo ollut aiemmin käytössä, niin ei oikein saa vertailukelpoista tietoa... Tietenkin ensi keväänä voi verrata talven energiankulutusta edellisvuosiin, mutta silloin on sisälämpötilatkin ollut kovempia mitä nyt...
 
Mulla oli joskus noin, vittumainen kun se kylmävesi ennen kun ehtii varaajalta tulee enemmän tai vähemmän päälle.

Totta, pitää siinä olla tähtäys sivuun tai suihku kädessä osoittamassa poispäin ensin, ei auta mennä suoraan alle. Mutta pitää siinä perinteisessä juoksuputkimallissakin aluksi varoa varpaitaan ettei tule kylmää päälle, eli ei siinä mielessä mitään eroa.
Kuten sanottu, ei se ole kaikkein paras systeemi kaikkeen käyttöön (tai kaikille), mutta ainoita hyviä konsteja jos pitää suihku saada toimimaan pienillä paineilla joilla se suihkunappi ei oikein pysy päällä.
 
Täydellä kuormalla hyötysuhde on huonompi kuin osateholla.

Jos näin niin sitten onkin lisää ohjelmoimista, että saa pidettyä koneen sopivalla teholla (eli pyyntilämpötilaa pitäisi säätää dynaamisesti, eikä runtata vaan +25C:n, jolloin kone ottaa täydet tehot ulos).

Mutta oliko tälle COP:n tippumiselle ottotehon funktiona jotain tarkempaa lähdettä, kun en äkkiä löytänyt? Löytyi vain juttua katkokäynnin COP:ia huonontavasta vaikutuksesta ja tietenkin nyt ulkolämpötilan vaikutuksesta COP:iin...
 
Totta, pitää siinä olla tähtäys sivuun tai suihku kädessä osoittamassa poispäin ensin, ei auta mennä suoraan alle. Mutta pitää siinä perinteisessä juoksuputkimallissakin aluksi varoa varpaitaan ettei tule kylmää päälle, eli ei siinä mielessä mitään eroa.
Kuten sanottu, ei se ole kaikkein paras systeemi kaikkeen käyttöön (tai kaikille), mutta ainoita hyviä konsteja jos pitää suihku saada toimimaan pienillä paineilla joilla se suihkunappi ei oikein pysy päällä.

Ei kaikissa hanoissa ole tuota suihkunappia. Itsellä on tämän näköinen, jossa vesi tulee kyllä letkusta avasi sitten kuinka vähän vaan:

csm_6867_7140_CatalogRender_edd6b94925.webp
 
Joo, ei kai niitä vetonupillisia enää mihinkään asenneta. 90-luvun jäänteitä ja joutavat vaihtoon.
 
Joo, ei kai niitä vetonupillisia enää mihinkään asenneta. 90-luvun jäänteitä ja joutavat vaihtoon.
Kyllähän se on edelleen se perushana. Eikä tuo kuvan uudempi hana nyt kovin ihmeellistä parannusta käyttöliittään tuo.

Se vetonuppi systeemi on kyllä ollut jo ainakin 70-luvulla käytössä, jos ei aiemminkin.
 
Jos näin niin sitten onkin lisää ohjelmoimista, että saa pidettyä koneen sopivalla teholla (eli pyyntilämpötilaa pitäisi säätää dynaamisesti, eikä runtata vaan +25C:n, jolloin kone ottaa täydet tehot ulos).

Mutta oliko tälle COP:n tippumiselle ottotehon funktiona jotain tarkempaa lähdettä, kun en äkkiä löytänyt? Löytyi vain juttua katkokäynnin COP:ia huonontavasta vaikutuksesta ja tietenkin nyt ulkolämpötilan vaikutuksesta COP:iin...
Ainakin oman koneen speksejä katsoessa hyötysuhde on paljon parempi max 50% teholla kuin täydellä teholla. Tiedä sitten onko miten suuria mallikohtaisia eroja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 450
Viestejä
4 557 050
Jäsenet
74 966
Uusin jäsen
Hautamagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom