Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[Opamees]

Sälekaihtimilla on ihan merkittävä lämmittävä vaikutus ja kesäisin sillä saa helpotettua ilpin taakkaa kun lämpöä voi blokata kaihdinten ollessa kiinni. Onko noilla ikkunoiden väliin asennetuilla kaihtimilla mitään vaikutusta lämmön karkaamisen suhteen talvisin? Eli jos jättää kaihtimet auki 24/7, karkaako lämpö yhtään enempää ikkunasta verrattuna siihen että yöksi sulkisi kaihtimet? Voi olla tyhmä kysymys mutta rupesi vain askarruttamaan kun kaihtimia on nyt veivannut uudessa kodissa hieman tarkemmin koska lämmityksen maksaa itse.

 

[mölyä]

10 päivää taitaa pysyä ruuvin sisällä data jonka voi synkata puhelimeen.

Edit: virallista tekstiä ruuvitagin faqista:

Taitaa vaatia sitten jonkun uudemman mallisen Ruuvitagin? En ainakaan omasta sovelluksesta tuollaista löytänyt.

 

[Boulder]

Sälekaihtimilla on ihan merkittävä lämmittävä vaikutus ja kesäisin sillä saa helpotettua ilpin taakkaa kun lämpöä voi blokata kaihdinten ollessa kiinni. Onko noilla ikkunoiden väliin asennetuilla kaihtimilla mitään vaikutusta lämmön karkaamisen suhteen talvisin? Eli jos jättää kaihtimet auki 24/7, karkaako lämpö yhtään enempää ikkunasta verrattuna siihen että yöksi sulkisi kaihtimet? Voi olla tyhmä kysymys mutta rupesi vain askarruttamaan kun kaihtimia on nyt veivannut uudessa kodissa hieman tarkemmin koska lämmityksen maksaa itse.

Muistelen lukeneeni jostain, että kaihtimilla saa parhaimmillaan lähelle yhden lasin verran lisää eristävyyttä. Ainahan ne jollain lailla lämmön siirtymistä estää eli kannattaa pitää kiinni yöt.

 

[Rapilysin]

Sälekaihtimilla on ihan merkittävä lämmittävä vaikutus ja kesäisin sillä saa helpotettua ilpin taakkaa kun lämpöä voi blokata kaihdinten ollessa kiinni. Onko noilla ikkunoiden väliin asennetuilla kaihtimilla mitään vaikutusta lämmön karkaamisen suhteen talvisin? Eli jos jättää kaihtimet auki 24/7, karkaako lämpö yhtään enempää ikkunasta verrattuna siihen että yöksi sulkisi kaihtimet? Voi olla tyhmä kysymys mutta rupesi vain askarruttamaan kun kaihtimia on nyt veivannut uudessa kodissa hieman tarkemmin koska lämmityksen maksaa itse.

Kyllä ainakin tosiaan kesällä huomaa miten tehokkaasti ne estää auringon lämpöä pääsemästä sisälle. Luulisi että ne blokkaa lämpösäteilyä myös ulospäin. Fysiikan osaaminen ei kyllä riitä perustelemaan tätä luuloa.

 

[Hammer Schultz]

Vaikea kuvitella miten kaihtimilla olisi mitään käytännön vaikutusta pakkasella. Ehkä vedon tunnetta voi vähentää mutta ei muuta.

 

[braide]

Vaikea kuvitella miten kaihtimilla olisi mitään käytännön vaikutusta pakkasella. Ehkä vedon tunnetta voi vähentää mutta ei muuta.

Sehän se just sen funktio onkin. Se kylmä ilma ei pääse suoraan läpi vaan joutuu kiertämään. Siksi kaihtimet vaikuttaa. Saman se kaihdin tekee kesällä. Estää kuuman pääsyn suoraa läpi.

 

[Hammer Schultz]

Sehän se just sen funktio onkin. Se kylmä ilma ei pääse suoraan läpi vaan joutuu kiertämään. Siksi kaihtimet vaikuttaa. Saman se kaihdin tekee kesällä. Estää kuuman pääsyn suoraa läpi.

Siis eihän kaihtimet estä kuuman ilman tuloa vaan sisäilmaa lämmittävän valon tulemisen sisään.

 

[Kilkenblad]

Taitaa vaatia sitten jonkun uudemman mallisen Ruuvitagin? En ainakaan omasta sovelluksesta tuollaista löytänyt.

En osaa sanoa. Omat ostettu 2021 joulukuussa Ruuvin omasta kaupasta ja näin on toiminut alusta alkaen.

 

[Mco]

Taitaa vaatia sitten jonkun uudemman mallisen Ruuvitagin? En ainakaan omasta sovelluksesta tuollaista löytänyt.

Vaatii uusimman firmwaren päivittämistä Ruuvitagiin. Ominaisuus on tuossa edellisen viestin kuvan näyttämässä versiossa. Päivitys onnistuu tuolla puhelinsovelluksella. Vaatii Ruuvitagin kannen avaamista ja napin painamista piirilevyltä, kun sovellus pyytää sitä.

 

[braide]

Siis eihän kaihtimet estä kuuman ilman tuloa vaan sisäilmaa lämmittävän valon tulemisen sisään.

Ihan samaa se kuitenki tarkoittaa

 

[tietokonerikki]

Sehän se just sen funktio onkin. Se kylmä ilma ei pääse suoraan läpi vaan joutuu kiertämään. Siksi kaihtimet vaikuttaa. Saman se kaihdin tekee kesällä. Estää kuuman pääsyn suoraa läpi.

Se sälekaihdin tekee siihen ikkunan ja itsensä väliin "ilmapatjan" joka eristää sitä lämmön siirtymistä. Siihen ilmaan (min.villan sisällä) senkin lämmöneristyskyky perustuu. Pientähän se on, mutta vuositasolla jotain merkitsee.
Muistelen, että säkekaihtimien paikaksi olisi suositeltu ikkunaväliä, luultavasti siksi, että huoneen ilma ei niin helposti "puhalla sitä eristävää ilmapatjaa pois.

 

[Hammer Schultz]

Ihan samaa se kuitenki tarkoittaa

Ei tarkoita. Kaihtimet eivät eristä juuri mitään vaan estävät valon lämpösäteilyn sisälle. Voit miettiä asiaa siten että sulla voi olla vaikka kymmenkertaiset lasit muuten täyseristetyssä talossa ja se lämpiää kesällä jos aurinko paistaa ikkunoista sisään, sama talo ei viilene talvella oli kaihtimet tai ei. Tämä siis teoreettinen esimerkki.

 

[braide]

Ei tarkoita. Kaihtimet eivät eristä juuri mitään vaan estävät valon lämpösäteilyn sisälle. Voit miettiä asiaa siten että sulla voi olla vaikka kymmenkertaiset lasit muuten täyseristetyssä talossa ja se lämpiää kesällä jos aurinko paistaa ikkunoista sisään, sama talo ei viilene talvella oli kaihtimet tai ei. Tämä siis teoreettinen esimerkki.

Asiantuntijat sanoo että kyllä se hyödyttää pakkasella pitää kaihtimet kiinni ja sä otat esiin 10 kerrosta ikkunoita. Ja nimenomaa silloin kun ne kaihtimet on siellä ikkunan sisällä se auttaa-> Samalla tavalla se kahdin estää sen suoran kylmän pääsyn ja luo sen sälekaihtimen ja sisemmän ikkunan väliin hieman ulkopuolta olevan ilmatilan. Merkitystä on silloin kun sulla on pekka perus ikkunat vs thermo rakenteella olevat.
Kai mä nyt sen omassa kämpässä tiedän auttaako se vai ei...

 

[tietokonerikki]

Ei tarkoita. Kaihtimet eivät eristä juuri mitään vaan estävät valon lämpösäteilyn sisälle. Voit miettiä asiaa siten että sulla voi olla vaikka kymmenkertaiset lasit muuten täyseristetyssä talossa ja se lämpiää kesällä jos aurinko paistaa ikkunoista sisään, sama talo ei viilene talvella oli kaihtimet tai ei. Tämä siis teoreettinen esimerkki.

Piti oikein tarkistaa

http://www.motiva.fi/files/97/salekaihdin-2.pdf

Ranskalaiset viivakohdat tosta linkistä
-Teoreettisesti tarkastellen tavallinen maalattu sälekaihdin suljettuna voi parantaa ikkunan
lämmöneristävyyttä enintään saman verran kuin kaihtimen paikalla oleva lasi.
-Käytännössä parannus on kuitenkin pienempi, koska kaihdin ei ole reunoiltaan ilmatiiviisti kiinni
puitteessa ja säleiden väliin jää rakoja.
-Tämä voidaan havaita taulukosta 1, jossa valkoiseksi maalatulla tavallisella sälekaihtimella varus-
tetun MS-ikkunan lämmönläpäisykerroin on suurempi (2,05 W/m2K) kuin kirkkailla laseilla arustetun MSE-ikkunan arvo (1,74 W/m2K)s

-Sälekaihtimen paras sijoitus Lämmöneristävyyden parantamisen kannalta sälekaihtimen paras paikka on ikkunan sisällä lasien välissä, jolloin kaihdin muodostaa suljettuna yhden ylimääräisen ilmakerroksen ikkunan lasien väliin.
Lisäksi se likaantuu siellä vähemmän kuin ollessaan kiinnitettynä ikkunan sisäpintaan

Oma kommentti: Liekkö tossa tarkoitettu kolmipuitteista MSK-ikkunaa, MSE:ssä on lämpölasi.
Ilman sälekaihdinta (ton 2-lasisen) MS-ikkunan lämmönläpäisykerroin on 2.44 ja hyöty pienenee mitä parempi lasi on.

 

[Hammer Schultz]

Asiantuntijat sanoo että kyllä se hyödyttää pakkasella pitää kaihtimet kiinni ja sä otat esiin 10 kerrosta ikkunoita. Ja nimenomaa silloin kun ne kaihtimet on siellä ikkunan sisällä se auttaa-> Samalla tavalla se kahdin estää sen suoran kylmän pääsyn ja luo sen sälekaihtimen ja sisemmän ikkunan väliin hieman ulkopuolta olevan ilmatilan. Merkitystä on silloin kun sulla on pekka perus ikkunat vs thermo rakenteella olevat.
Kai mä nyt sen omassa kämpässä tiedän auttaako se vai ei...

Tuo oli teoreettinen esimerkki kuten sanoin viestissäni, tarkoitus oli tuoda kärjistämällä pointti esille. Kaihtimien vaikutus kuumalla ei perustu eristämiseen vaan siihen ettei auringon säteily pääse sisään taloon, se on täysin eri asia kuin eristäminen toisin kuin väitit.

 

[braide]

Tuo oli teoreettinen esimerkki kuten sanoin viestissäni, tarkoitus oli tuoda kärjistämällä pointti esille. Kaihtimien vaikutus kuumalla ei perustu eristämiseen vaan siihen ettei auringon säteily pääse sisään taloon, se on täysin eri asia kuin eristäminen toisin kuin väitit.

Mä en puhunu mistää eristämisistä, vaan siitä että ne kaihtimet auttaa siinä ettei se kylmä tule samalla tavalla siitä ikkunasta läpi ku ilman niitä.
Ja mitä tulee tohon aurinkoon ni kaikki muut tais tajuta sen mun pointin paitsi sinä.. mut kyllä se kaihdin ehkäisee myös sen lämpimän ilman sisälle päin tulemisen, oli auringossa tai ei. Testaa piruttain ens kesänä että pidät sen varjossa olevan kaihtimen kiinni. Ja avaat sen ikkunan ja kosket sekä ulompaa että sisempää ikkunaa. Toista se sama seuraavana päivänä ilman kaihtimia. Olettaen että vallitseva lämpötila on sama molempina ja ulkona kuumempi kuin sisällä.

 

[mölyä]

Vaatii uusimman firmwaren päivittämistä Ruuvitagiin. Ominaisuus on tuossa edellisen viestin kuvan näyttämässä versiossa. Päivitys onnistuu tuolla puhelinsovelluksella. Vaatii Ruuvitagin kannen avaamista ja napin painamista piirilevyltä, kun sovellus pyytää sitä.

Kiitos, samoin kuin @Kilkenblad kuvankaappauksista. Mennyt ihan ohi tuollainen päivitys, laajeni kummasti käyttömahdollisuudet tämän myötä.

Jotta pysytään aiheessa, niin oletteko muuttaneet ajankohtaa jolloin lämmitätte takkaa? Sehän luovuttaa parhaiten lämpöä vasta monen tunnin päästä roihun jo sammuttua, ja niinpä illalla sytytetty takka luovuttaa eniten lämpöä juuri kun sähkö on halvimmillaan, ja tästä johtuen itse olen pyrkinyt polttamaan takkaa mahdollisimman paljon aamuisin. Ulkoilijatkin kiittää pientaloalueen parantuneesta ilmanlaadusta jos kaikki ei polta takkaa juuri klo 17-22 välillä, maaseudulla ei toki niin väliä.

 

[tietokonerikki]

Kiitos, samoin kuin @Kilkenblad kuvankaappauksista. Mennyt ihan ohi tuollainen päivitys, laajeni kummasti käyttömahdollisuudet tämän myötä.

Jotta pysytään aiheessa, niin oletteko muuttaneet ajankohtaa jolloin lämmitätte takkaa? Sehän luovuttaa parhaiten lämpöä vasta monen tunnin päästä roihun jo sammuttua, ja niinpä illalla sytytetty takka luovuttaa eniten lämpöä juuri kun sähkö on halvimmillaan, ja tästä johtuen itse olen pyrkinyt polttamaan takkaa mahdollisimman paljon aamuisin. Ulkoilijatkin kiittää pientaloalueen parantuneesta ilmanlaadusta jos kaikki ei polta takkaa juuri klo 17-22 välillä, maaseudulla ei toki niin väliä.

Eipä ole tota tullut mietineeksi, vuolukivitakka luovuttaa lämpöä muistaakseni vielä päivänkin jälkeen. Ylilämmittämisen ongelmahan noissa helposti syntyy, eli sitä lämpöä on sitten liikaa, kun on ensin tottunut siihen 16-18 asteen oleskelulämpöön ja sitten pamahtaa yli 20 asteen helteeksi, kun takon lämmittää.

 

[John Preston]

Suorasähkölämmitteinen 1,5-kerroksinen vanha omakotitalo, poistoilmanvaihdolla, alakerrassa lattialämpökaapelit valun pinnassa, yläkerrassa patterit ja viikko sitten asennettu ilp, lvv tariffinohjauksen perässä ja varaava leivinuuni. Pelkkä uunin lämmitys ei riitä yläkerran lämpimänä pitämiseen pakkasilla. Keskimääräinen vuosikulutus 19000kwh. Pörssisähkö ensi kuusta alkaen.
- lattialämmitystermarit ajastettu yötunneille, plussakeleillä riittää hyvin lämpö päiväksi
- yläkerran sähköpatterit pois käytöstä, ilppi korvaa
- lämminvesivaraaja pudotettu 55 asteelle, yllättävän kalsaksi meni suihkuvesi
- uunia tullaan lämmittämään lokakuusta eteenpäin niin paljon kuin mahdollista, ajattelin hommata tornipuhaltimen lämpöä levittämään
- ruoka valmistetaan vain leivinuunissa tai kaasugrillissä, lounasravintolaa suositaan arkipäivisin
- ilmanvaihto pois päältä yöksi

Ei oikein millään saa pudotettua kulutusta alle 30kwh/vrk, ilppiä käyttäessä näillä keleillä kulutus vain lisääntyi. Alustavien testien mukaan rakenteet ei juuri varaa eli ilpin ajaminen täysillä yötunteina ei vaikuta kannattavalta varsinkin, kun siinä metelissä tuskin saa nukuttua.
Pakkaskelien ajaksi suunnitelmissa olisi uunin lämmityksen lisäksi ajastaa lattialämpö vain tunniksi aamuyöllä ja laitta ilpille jatkuva pyynti 16 asteeseen, nostella pyyntejä/aikoja, jos sisälämpötila jähtyy liikaa. Viime talvena tuli muutama aamu herättyä sisälämpötilaan 17 astetta, vaikka uunia oli lämmitetty, ihanat sähkönsäästötalkoot.
Ilmanvaihto tekisi mieli sammuttaa pysyvästi, mutta miten seurailla tuleeko vahinkoa talolle? Riittääkö sisäilman suhteellisen kosteuden seuranta? Toisaalta uunia polttaessa ilma vaihtuu väkisinkin.

Mitähän tässä olisi vielä tehtävissä?

 

[HTK12]

Suorasähkölämmitteinen 1,5-kerroksinen vanha omakotitalo, poistoilmanvaihdolla, alakerrassa lattialämpökaapelit valun pinnassa, yläkerrassa patterit ja viikko sitten asennettu ilp, lvv tariffinohjauksen perässä ja varaava leivinuuni. Pelkkä uunin lämmitys ei riitä yläkerran lämpimänä pitämiseen pakkasilla. Keskimääräinen vuosikulutus 19000kwh. Pörssisähkö ensi kuusta alkaen.
- lattialämmitystermarit ajastettu yötunneille, plussakeleillä riittää hyvin lämpö päiväksi
- yläkerran sähköpatterit pois käytöstä, ilppi korvaa
- lämminvesivaraaja pudotettu 55 asteelle, yllättävän kalsaksi meni suihkuvesi
- uunia tullaan lämmittämään lokakuusta eteenpäin niin paljon kuin mahdollista, ajattelin hommata tornipuhaltimen lämpöä levittämään
- ruoka valmistetaan vain leivinuunissa tai kaasugrillissä, lounasravintolaa suositaan arkipäivisin
- ilmanvaihto pois päältä yöksi

Ei oikein millään saa pudotettua kulutusta alle 30kwh/vrk, ilppiä käyttäessä näillä keleillä kulutus vain lisääntyi. Alustavien testien mukaan rakenteet ei juuri varaa eli ilpin ajaminen täysillä yötunteina ei vaikuta kannattavalta varsinkin, kun siinä metelissä tuskin saa nukuttua.
Pakkaskelien ajaksi suunnitelmissa olisi uunin lämmityksen lisäksi ajastaa lattialämpö vain tunniksi aamuyöllä ja laitta ilpille jatkuva pyynti 16 asteeseen, nostella pyyntejä/aikoja, jos sisälämpötila jähtyy liikaa. Viime talvena tuli muutama aamu herättyä sisälämpötilaan 17 astetta, vaikka uunia oli lämmitetty, ihanat sähkönsäästötalkoot.
Ilmanvaihto tekisi mieli sammuttaa pysyvästi, mutta miten seurailla tuleeko vahinkoa talolle? Riittääkö sisäilman suhteellisen kosteuden seuranta? Toisaalta uunia polttaessa ilma vaihtuu väkisinkin.

Mitähän tässä olisi vielä tehtävissä?

Muista sitten välillä lämmittää se lvv kuumemmaksi ettei tule legionella bakteeria. Tuo 55c on jo siinä kintaalla, pitäisi saada vaikka kerran kuukauteen sinne 60-70c. Tuo ettei ruokaa valmisteta muuten kuin leiviuunissa/grillissä on vain kurjuuden maksimointia. Se ruuanvalmistukseen käytetty energia lämmittää taloa, joten menee hyödyksi. Suihkussa käynnit lyhyiksi. Lämmittää mahdollisimman paljon levinuunia ja kuten sanoit puhallin levittämään sitä leivinuunin lämpöä.

 

[podopado]

Kumpikohan on taloudellisempi, lämmittää ILP vai öljy? Sähkö siirtoineen on n. 25snt/kWh ja öljy lienee tällä hetkellä n 1.75e/l.

Tolla litrahinnalla saa 10kwh lämpöenergiaa mutta toisaalta ilp hyötysuhde lienee parempi. Öljyä joutuu kuitenkin polttaa käyttöveden lämmitystä varten vaikka termarit olisi pienimmällä.

Suoraan otsikkoon liittyen energian pihistyksestä ei varsinaisesti ole kyse mutta nyt kun kelit on vielä kohtuullisen lämpimät niin on lämmitykseen riittänyt mainiosti kun lämmittää puusaunan joka toinen päivä, täytyy jatkaa tutkimusta kuinka pitkälle pärjää tälleen, lämpötilavaihtelua tietenkin tulee mutta tässä taloudessa joku 18-25 välillä pyörivä lämpö on täysin hyväksyttävissä.

 

[B170]

Kumpikohan on taloudellisempi, lämmittää ILP vai öljy? Sähkö siirtoineen on n. 25snt/kWh ja öljy lienee tällä hetkellä n 1.75e/l.

Tolla litrahinnalla saa 10kwh lämpöenergiaa mutta toisaalta ilp hyötysuhde lienee parempi. Öljyä joutuu kuitenkin polttaa käyttöveden lämmitystä varten vaikka termarit olisi pienimmällä.

Suoraan otsikkoon liittyen energian pihistyksestä ei varsinaisesti ole kyse mutta nyt kun kelit on vielä kohtuullisen lämpimät niin on lämmitykseen riittänyt mainiosti kun lämmittää puusaunan joka toinen päivä, täytyy jatkaa tutkimusta kuinka pitkälle pärjää tälleen, lämpötilavaihtelua tietenkin tulee mutta tässä taloudessa joku 18-25 välillä pyörivä lämpö on täysin hyväksyttävissä.

Meillä pärjätään pelkällä puulämmityksellä sinne -15 keleihin, siitä kylmemmässä alkaa kaipaamaan ikkunan alla olevia pattereita päälle, kun ikkunalasista alkaa hohkaan kylmän tuntua. Saa nähdä katkaiseeko nuo rullaverhot yhtään sitä ensi talvena.
Puuta saa kantaa ihan harrastukseksi asti viiteen tulisijaan ja lämmin siinäkin tulee, villasukka on aina ollut vakiovaruste. Jos tuntuu kylmältä niin hyvä konsti on hakee T-paita päällä klapeja, takaisin tullessa sisällä tuntuu lämpimältä

 

[Mikkos]

Suorasähkölämmitteinen 1,5-kerroksinen vanha omakotitalo, poistoilmanvaihdolla, alakerrassa lattialämpökaapelit valun pinnassa, yläkerrassa patterit ja viikko sitten asennettu ilp, lvv tariffinohjauksen perässä ja varaava leivinuuni. Pelkkä uunin lämmitys ei riitä yläkerran lämpimänä pitämiseen pakkasilla. Keskimääräinen vuosikulutus 19000kwh. Pörssisähkö ensi kuusta alkaen.
- lattialämmitystermarit ajastettu yötunneille, plussakeleillä riittää hyvin lämpö päiväksi
- yläkerran sähköpatterit pois käytöstä, ilppi korvaa
- lämminvesivaraaja pudotettu 55 asteelle, yllättävän kalsaksi meni suihkuvesi
- uunia tullaan lämmittämään lokakuusta eteenpäin niin paljon kuin mahdollista, ajattelin hommata tornipuhaltimen lämpöä levittämään
- ruoka valmistetaan vain leivinuunissa tai kaasugrillissä, lounasravintolaa suositaan arkipäivisin
- ilmanvaihto pois päältä yöksi

Ei oikein millään saa pudotettua kulutusta alle 30kwh/vrk, ilppiä käyttäessä näillä keleillä kulutus vain lisääntyi. Alustavien testien mukaan rakenteet ei juuri varaa eli ilpin ajaminen täysillä yötunteina ei vaikuta kannattavalta varsinkin, kun siinä metelissä tuskin saa nukuttua.
Pakkaskelien ajaksi suunnitelmissa olisi uunin lämmityksen lisäksi ajastaa lattialämpö vain tunniksi aamuyöllä ja laitta ilpille jatkuva pyynti 16 asteeseen, nostella pyyntejä/aikoja, jos sisälämpötila jähtyy liikaa. Viime talvena tuli muutama aamu herättyä sisälämpötilaan 17 astetta, vaikka uunia oli lämmitetty, ihanat sähkönsäästötalkoot.
Ilmanvaihto tekisi mieli sammuttaa pysyvästi, mutta miten seurailla tuleeko vahinkoa talolle? Riittääkö sisäilman suhteellisen kosteuden seuranta? Toisaalta uunia polttaessa ilma vaihtuu väkisinkin.

Mitähän tässä olisi vielä tehtävissä?

Ihan mielenkiinnosta mutta miten olet laskenut että lounasravintola arkisin säästäisi jotenkin rahaa?
Lisäksi mitä meinaat uunin lämmityksellä? Sähkö vai puu?

 

[Haukka81]

Meillä pärjätään pelkällä puulämmityksellä sinne -15 keleihin, siitä kylmemmässä alkaa kaipaamaan ikkunan alla olevia pattereita päälle, kun ikkunalasista alkaa hohkaan kylmän tuntua. Saa nähdä katkaiseeko nuo rullaverhot yhtään sitä ensi talvena.
Puuta saa kantaa ihan harrastukseksi asti viiteen tulisijaan ja lämmin siinäkin tulee, villasukka on aina ollut vakiovaruste. Jos tuntuu kylmältä niin hyvä konsti on hakee T-paita päällä klapeja, takaisin tullessa sisällä tuntuu lämpimältä

Kyllä ne katkaisee, meillä on rulla verhot edessä ja ero on iso talvella. Ei ole pattereita ikkunoiden alla.

 

[Vesiperä]

Suorasähkölämmitteinen 1,5-kerroksinen vanha omakotitalo, poistoilmanvaihdolla, alakerrassa lattialämpökaapelit valun pinnassa, yläkerrassa patterit ja viikko sitten asennettu ilp, lvv tariffinohjauksen perässä ja varaava leivinuuni. Pelkkä uunin lämmitys ei riitä yläkerran lämpimänä pitämiseen pakkasilla. Keskimääräinen vuosikulutus 19000kwh. Pörssisähkö ensi kuusta alkaen.
- lattialämmitystermarit ajastettu yötunneille, plussakeleillä riittää hyvin lämpö päiväksi
- yläkerran sähköpatterit pois käytöstä, ilppi korvaa
- lämminvesivaraaja pudotettu 55 asteelle, yllättävän kalsaksi meni suihkuvesi
- uunia tullaan lämmittämään lokakuusta eteenpäin niin paljon kuin mahdollista, ajattelin hommata tornipuhaltimen lämpöä levittämään
- ruoka valmistetaan vain leivinuunissa tai kaasugrillissä, lounasravintolaa suositaan arkipäivisin
- ilmanvaihto pois päältä yöksi

Ei oikein millään saa pudotettua kulutusta alle 30kwh/vrk, ilppiä käyttäessä näillä keleillä kulutus vain lisääntyi. Alustavien testien mukaan rakenteet ei juuri varaa eli ilpin ajaminen täysillä yötunteina ei vaikuta kannattavalta varsinkin, kun siinä metelissä tuskin saa nukuttua.
Pakkaskelien ajaksi suunnitelmissa olisi uunin lämmityksen lisäksi ajastaa lattialämpö vain tunniksi aamuyöllä ja laitta ilpille jatkuva pyynti 16 asteeseen, nostella pyyntejä/aikoja, jos sisälämpötila jähtyy liikaa. Viime talvena tuli muutama aamu herättyä sisälämpötilaan 17 astetta, vaikka uunia oli lämmitetty, ihanat sähkönsäästötalkoot.
Ilmanvaihto tekisi mieli sammuttaa pysyvästi, mutta miten seurailla tuleeko vahinkoa talolle? Riittääkö sisäilman suhteellisen kosteuden seuranta? Toisaalta uunia polttaessa ilma vaihtuu väkisinkin.

Mitähän tässä olisi vielä tehtävissä?

Tee niinkuin tuttuni teki, samanlainen vanhempi 1,5krs omakotitalo. Reikä sisäkattoon ja venttiili yläkertaan. Takan lämpö nousee ja lämmittää myös yläkertaa.

 

[Haukka81]

- edit- oli jo ylempänä sama opetus

 

[petepeluri]

Ainakin tiilipiippu lämpenee hieman yläkerrassakin, +30c luokkaa. Reikä on ollut mielessä mutta haittapuoliakin tulee.

 

[invicta]

Eipä ole tota tullut mietineeksi, vuolukivitakka luovuttaa lämpöä muistaakseni vielä päivänkin jälkeen. Ylilämmittämisen ongelmahan noissa helposti syntyy, eli sitä lämpöä on sitten liikaa, kun on ensin tottunut siihen 16-18 asteen oleskelulämpöön ja sitten pamahtaa yli 20 asteen helteeksi, kun takon lämmittää.

Tämä se meilläkin on ongelma, varsinkin kun lämmitetään iltapainotteisesti jolloin takka luovuttaa kovimman lämmön yöllä. Jos haluaa että pakkasilla on ilman sähkölämmityksiä lastenhuoneissa ja keittiössä sen 16-18 astetta, on olohuone ja makuuhuone tukalan kuumia. Siksi tulee talvellakin nukuttua monesti ilman peittoa tai jollain ohuella kesäviltillä.

Kompensoimassa pyörii eteisessä tarvittaessa ILP pelkkänä tuulettimena (pitää tarkistaa kulutus tuossa moodissa), ja nyt hankin tuommoisen sähköttömän takkapuhaltimen jonka pitäisi aktivoitua jo 45 asteessa. Jos ei takkapuhallin toimi tarpeeksi, pitää laittaa tuuletin puhaltelemaan että ilma kiertää.

 

[jarp]

- ilmanvaihto pois päältä yöksi
...
Ilmanvaihto tekisi mieli sammuttaa pysyvästi, mutta miten seurailla tuleeko vahinkoa talolle? Riittääkö sisäilman suhteellisen kosteuden seuranta? Toisaalta uunia polttaessa ilma vaihtuu väkisinkin.

Älä. Ei ilmanvaihtoa talossa huvin vuoksi ole. Pilaat talon ja asukkaiden terveyden. Kosteus on yksi asia joo, sitten toinen on hiilidioksidi ja kolmas rakennusmateriaaleista haihtuvat myrkkykaasut. Sitten tietenkin vielä on lisäksi radon. Käytännössä myrkytät asukkaat.

Toki takka vaihtaa ilmaa, mutta ei se koko aikaa pala. Jos ehdottomasti haluat kikkailla ilmanvaihdolla, niin joka kerrokseen kunnon ilmanlaadun seuranta esim. Airthings View Plus.

Itse jouduin lisäämään ilmanvaihdon tehoa, kun työhuoneessa hiilidioksidit huiteli yli rajojen ja radoniakin puski maaperästä.

 

[Jetula]

Suorasähkölämmitteinen 1,5-kerroksinen vanha omakotitalo, poistoilmanvaihdolla, alakerrassa lattialämpökaapelit valun pinnassa, yläkerrassa patterit ja viikko sitten asennettu ilp, lvv tariffinohjauksen perässä ja varaava leivinuuni. Pelkkä uunin lämmitys ei riitä yläkerran lämpimänä pitämiseen pakkasilla. Keskimääräinen vuosikulutus 19000kwh. Pörssisähkö ensi kuusta alkaen.
- lattialämmitystermarit ajastettu yötunneille, plussakeleillä riittää hyvin lämpö päiväksi
- yläkerran sähköpatterit pois käytöstä, ilppi korvaa
- lämminvesivaraaja pudotettu 55 asteelle, yllättävän kalsaksi meni suihkuvesi
- uunia tullaan lämmittämään lokakuusta eteenpäin niin paljon kuin mahdollista, ajattelin hommata tornipuhaltimen lämpöä levittämään
- ruoka valmistetaan vain leivinuunissa tai kaasugrillissä, lounasravintolaa suositaan arkipäivisin
- ilmanvaihto pois päältä yöksi

Ei oikein millään saa pudotettua kulutusta alle 30kwh/vrk, ilppiä käyttäessä näillä keleillä kulutus vain lisääntyi. Alustavien testien mukaan rakenteet ei juuri varaa eli ilpin ajaminen täysillä yötunteina ei vaikuta kannattavalta varsinkin, kun siinä metelissä tuskin saa nukuttua.
Pakkaskelien ajaksi suunnitelmissa olisi uunin lämmityksen lisäksi ajastaa lattialämpö vain tunniksi aamuyöllä ja laitta ilpille jatkuva pyynti 16 asteeseen, nostella pyyntejä/aikoja, jos sisälämpötila jähtyy liikaa. Viime talvena tuli muutama aamu herättyä sisälämpötilaan 17 astetta, vaikka uunia oli lämmitetty, ihanat sähkönsäästötalkoot.
Ilmanvaihto tekisi mieli sammuttaa pysyvästi, mutta miten seurailla tuleeko vahinkoa talolle? Riittääkö sisäilman suhteellisen kosteuden seuranta? Toisaalta uunia polttaessa ilma vaihtuu väkisinkin.

Mitähän tässä olisi vielä tehtävissä?

Ruoan teosta luopumiselle ei ole kertakaikkiaan mitään perusteluja kulutusmielessä, ellet sitten palanuttstuokaa tuuleta huippuimurilla niin että lämmityskulut kasvaisi. Puhutaan aivan merkityksettömistä hehtowateista. Uunin hukkalämpö ei kuluta juuri enempää kuin sama mitätttömän pieni energia lattialämmössä. Kaasugrilli vie kymmenen kertaa enemmän, ovissa ravaaminen pakkasella lisää.

Suihkuvesi kannattaa lämmittää nyt ainakin yöllä 65:n. Varaajan lämpöä laskemalla et säästä suihkuun käytettyä energiaa, sama raha kuluu koska käyt 37 asteisessa suhikussa. Suihkussa lämmittely ja nautiskelu on se mikä vie sähköä, ei varaajan lämpötila.

 

[Greenofficer]

Suorasähkölämmitteinen 1,5-kerroksinen vanha omakotitalo, poistoilmanvaihdolla, alakerrassa lattialämpökaapelit valun pinnassa, yläkerrassa patterit ja viikko sitten asennettu ilp, lvv tariffinohjauksen perässä ja varaava leivinuuni. Pelkkä uunin lämmitys ei riitä yläkerran lämpimänä pitämiseen pakkasilla. Keskimääräinen vuosikulutus 19000kwh. Pörssisähkö ensi kuusta alkaen.
- lattialämmitystermarit ajastettu yötunneille, plussakeleillä riittää hyvin lämpö päiväksi
- yläkerran sähköpatterit pois käytöstä, ilppi korvaa
- lämminvesivaraaja pudotettu 55 asteelle, yllättävän kalsaksi meni suihkuvesi
- uunia tullaan lämmittämään lokakuusta eteenpäin niin paljon kuin mahdollista, ajattelin hommata tornipuhaltimen lämpöä levittämään
- ruoka valmistetaan vain leivinuunissa tai kaasugrillissä, lounasravintolaa suositaan arkipäivisin
- ilmanvaihto pois päältä yöksi

Ei oikein millään saa pudotettua kulutusta alle 30kwh/vrk, ilppiä käyttäessä näillä keleillä kulutus vain lisääntyi. Alustavien testien mukaan rakenteet ei juuri varaa eli ilpin ajaminen täysillä yötunteina ei vaikuta kannattavalta varsinkin, kun siinä metelissä tuskin saa nukuttua.
Pakkaskelien ajaksi suunnitelmissa olisi uunin lämmityksen lisäksi ajastaa lattialämpö vain tunniksi aamuyöllä ja laitta ilpille jatkuva pyynti 16 asteeseen, nostella pyyntejä/aikoja, jos sisälämpötila jähtyy liikaa. Viime talvena tuli muutama aamu herättyä sisälämpötilaan 17 astetta, vaikka uunia oli lämmitetty, ihanat sähkönsäästötalkoot.
Ilmanvaihto tekisi mieli sammuttaa pysyvästi, mutta miten seurailla tuleeko vahinkoa talolle? Riittääkö sisäilman suhteellisen kosteuden seuranta? Toisaalta uunia polttaessa ilma vaihtuu väkisinkin.

Mitähän tässä olisi vielä tehtävissä?

Se ILP vie todella vähän etenkin näillä keleillä, ei kannata nuukailla ylimääräistä sen kanssa. Jos siinä on appi niin saat ehkä sieltä arvioidut kulutukset.

Muutoin tuossa 30kWh:ssa on varmasti säästöpotentiaalia, mutta missä.. Pitkät suihkut kovalla paineella? Kokeile vaihtaa suihkupäätä, esim. Oras Apollo Eco 7l/min. Ellei tuo lattiavalu/ikkunat/ovet/katto sitten vuoda lämpöä.

Ja komppaan muita, älä sulje ilmanvaihtoa yöksi. Ehkä eri asia, jos sieltä pääse ilma vaihtumaan luonnollisesti aka painovoimaisena (tuskin jos vaakavetoja) ja tuloilmat kunnossa.

 

[Nimismies]

Suihkuttelussa ainakin itse olen tässä viimeisen kuukauden parin aikana harjoitellut yksinkertaisesti viileämmän lämpötilan "sietämistä". Yllättävän moni (meidänkin perheestä) pitää suihkua todella kuumalla, niin että kylppärin ikkunat ja peilit ovat heti höyryssä. Ei sitä nyt kylmimpään asentoon tarvitse tietenkään säätää, mutta helppo tapa totuttautua on pudottaa lämpöä suihkun aikana asteittain. Yllättäen sitä huomaa pystyvänsä olemaan puolet viileämmässä vedessä ihan kivuttomasti ja pesutuloskaan ei kärsinyt. Lisäksi kuivuuteen taipuvainen ihokin voi paremmin, kun ei ole tulikuumassa lätrännyt. Olettaisin, että jonkinlainen säästö tästä pitäisi syntyä.

Samaten käsien pesua olen alkanut harrastaa suoraan kylmällä vedellä. Varaajasta on useamman metrin matka lähimmällekin vesipisteelle ja vesi ei normaalin käsipesun aikana ehdi edes muuttua lämpöiseksi. Ellei sitten laske puoli minuuttia ensin viemäriin lämmintä odottaessa. Joten sama kääntää hana heti alusta kylmälle ja pestä kylmällä.

 

[invicta]

Suihkuttelussa ainakin itse olen tässä viimeisen kuukauden parin aikana harjoitellut yksinkertaisesti viileämmän lämpötilan "sietämistä". Yllättävän moni (meidänkin perheestä) pitää suihkua todella kuumalla, niin että kylppärin ikkunat ja peilit ovat heti höyryssä. Ei sitä nyt kylmimpään asentoon tarvitse tietenkään säätää, mutta helppo tapa totuttautua on pudottaa lämpöä suihkun aikana asteittain. Yllättäen sitä huomaa pystyvänsä olemaan puolet viileämmässä vedessä ihan kivuttomasti ja pesutuloskaan ei kärsinyt. Lisäksi kuivuuteen taipuvainen ihokin voi paremmin, kun ei ole tulikuumassa lätrännyt. Olettaisin, että jonkinlainen säästö tästä pitäisi syntyä.

Samaten käsien pesua olen alkanut harrastaa suoraan kylmällä vedellä. Varaajasta on useamman metrin matka lähimmällekin vesipisteelle ja vesi ei normaalin käsipesun aikana ehdi edes muuttua lämpöiseksi. Ellei sitten laske puoli minuuttia ensin viemäriin lämmintä odottaessa. Joten sama kääntää hana heti alusta kylmälle ja pestä kylmällä.

Itsellä samat toimet. Lisäksi ennen tuli väännettyä suihkussa aina virtaus maksimiin - sama homma hoituu kuitenkin puolellakin siitä vedenpaineesta. Tuli todettua että kun aiemmin vesipumppu käynnistyi 15 sekunnin välein suihkussa ollessa, paineen vähennyksen jälkeen puolet harvemmin . Kun vaan pääsee eroon omista tottumuksistaan. Suihkupää on ollut jo pitkään pienivirtauksinen, ihan vaan siksi että vanha pumppu ei pystynyt pitämään kovin suurta painetta käyttövedessä.

Vielä kun saisi nuo teinit ymmärtämään nämä asiat - esim. pitkien hiusten pesun ajan ei veden tarvitse koko aikaa juosta.

 

[Boulder]

Itse pudotin kaukolämpötalossa lämpimän käyttöveden 50 asteeseen. Kukaan ei ole huomannut mitään, mutta energiaa on säästynyt mm. rättipatterin matalamman lämpötilan myötä selkeästi. Kesäkuukausina on kulutus ollut 350 kWh paikkeilla, nyt keskimäärin 270 kWh. Kerran viikossa käy pyynti puolisen tuntia yli 60 asteessa.

Ilmanvaihto säätyy kotiautomaatiossa CO2:n mukaan ja kone säätää vielä itse kosteuden mukaan. Venttiilien ja koneen säädön yhteydessä perusasetus on 40%, mutta väli 20-30% on useimmin käytössä. Tuostakin tulee talvisin huomattavaa säästöä LTO:sta huolimatta. Pitää vielä yrittää ottaa lisälämmitysvastuksen kytkennät irti kun se on omassa tapauksessa aivan turha, mutta Valloxin kanssa vastus on oltava asetuksissa käytössä tai kennon sulatukset alkaa kestää (insinöörin logiikka on tässä kohtaa pielessä oman konetyyppini osalta).

 

[Mikkos]

Suihkuttelussa ainakin itse olen tässä viimeisen kuukauden parin aikana harjoitellut yksinkertaisesti viileämmän lämpötilan "sietämistä". Yllättävän moni (meidänkin perheestä) pitää suihkua todella kuumalla, niin että kylppärin ikkunat ja peilit ovat heti höyryssä. Ei sitä nyt kylmimpään asentoon tarvitse tietenkään säätää, mutta helppo tapa totuttautua on pudottaa lämpöä suihkun aikana asteittain. Yllättäen sitä huomaa pystyvänsä olemaan puolet viileämmässä vedessä ihan kivuttomasti ja pesutuloskaan ei kärsinyt. Lisäksi kuivuuteen taipuvainen ihokin voi paremmin, kun ei ole tulikuumassa lätrännyt. Olettaisin, että jonkinlainen säästö tästä pitäisi syntyä.

Samaten käsien pesua olen alkanut harrastaa suoraan kylmällä vedellä. Varaajasta on useamman metrin matka lähimmällekin vesipisteelle ja vesi ei normaalin käsipesun aikana ehdi edes muuttua lämpöiseksi. Ellei sitten laske puoli minuuttia ensin viemäriin lämmintä odottaessa. Joten sama kääntää hana heti alusta kylmälle ja pestä kylmällä.

Itse taas käytän kuumaa vettä mutta lyhyempiä suihkuja. Alkuun vähän viileämmällä ja sitten saippuinnin jälkeen vähän kuumemmalla että jää lämmin olo. Ei siihen juuri 5min enempää saa kulumaan.
Sen sijaan kädet yritän pestä kylmällä juurikin koska putkistoon varmaan jää 5l kuumaa vettä yhden käsien pesun jälkeen jää putkistoo se 5l kuumaa vettä jäähtymään.. ja samoin hampaiden pesussa käytin lämmintä vettä koska kylmä vihloo niin siinä myös jäi kuumaa vettä putkiin. Vuoden mittaan iso määrä.
Harmittavasti kun keittiössä jotain tekee nii monesti on vaan pakko pestä kuumalla että saa rasvat ja mausteet pois käsistä. Mutta vessakäynneillä kylmällä.

 

[invicta]

Itse pudotin kaukolämpötalossa lämpimän käyttöveden 50 asteeseen.

Legionellabakteeririski kannattaa ottaa kuitenkin ihan vakavasti, tuo 50 astetta on liian vähän. Ei se lämminvesivaraajan lämpö sellaisenaan sähköä paljon enempää kuluta, jos sen ottaa huomioon käytössä. Pienempi paine ja alhaisempi lämpötila säädettynä hanasta vaikuttaa enemmän.

Kannattaa lukea tuo: THL

 

[julli100]

Ikeasta löytyy tämmösiä "rulla"verhoja, luulis vähentävän kylmänhohkaa.

Pimentävät rullaverhot

Pimennysrullaverhot auttavat luomaan makuuhuoneeseen pimeän tunnelman. Useita kokoja, helppo asennus ja lapsiturvallinen. Tilaa pimentävä rullaverho!

www.ikea.com

 

[oestrus taurus]

Ilmanvaihdossa säästämisestä olikin aikoinaan kiinteistönhoidon opeissa tosipohjainen käytännön esimerkki:
Omakotitalo oli myyty ja kohta paljastui huomattava kosteusvaurio. Ostaja oli asiasta yhteydessä myyjään. Tilanteessa ostajan kertomana myöhemmin paljastui, että oli säästetty energiassa sammuttamalla IV-kone. Myyjä oli huojentuneen oloinen. Käytännössä se viiden vuoden myyjän vastuu oli monessa kohdasta poistunut taakasta sillä hetkellä, kun ostaja IV-koneen sammutti (Ellei sitten paljastu jotain muuta vikaa, joka ei liity puutteellisen sisätilan ilmanvaihtoon)

 

[Boulder]

Legionellabakteeririski kannattaa ottaa kuitenkin ihan vakavasti, tuo 50 astetta on liian vähän. Ei se lämminvesivaraajan lämpö sellaisenaan sähköä paljon enempää kuluta, jos sen ottaa huomioon käytössä. Pienempi paine ja alhaisempi lämpötila säädettynä hanasta vaikuttaa enemmän.

Kannattaa lukea tuo: THL

Kaukolämpö, joten ei varaajaa.

 

[invicta]

Kaukolämpö, joten ei varaajaa.

Tosiaan, lukutaito lie meikäläisellä heikennyt.

 

[Mikkos]

Itse pudotin kaukolämpötalossa lämpimän käyttöveden 50 asteeseen. Kukaan ei ole huomannut mitään, mutta energiaa on säästynyt mm. rättipatterin matalamman lämpötilan myötä selkeästi. Kesäkuukausina on kulutus ollut 350 kWh paikkeilla, nyt keskimäärin 270 kWh. Kerran viikossa käy pyynti puolisen tuntia yli 60 asteessa.

Ilmanvaihto säätyy kotiautomaatiossa CO2:n mukaan ja kone säätää vielä itse kosteuden mukaan. Venttiilien ja koneen säädön yhteydessä perusasetus on 40%, mutta väli 20-30% on useimmin käytössä. Tuostakin tulee talvisin huomattavaa säästöä LTO:sta huolimatta. Pitää vielä yrittää ottaa lisälämmitysvastuksen kytkennät irti kun se on omassa tapauksessa aivan turha, mutta Valloxin kanssa vastus on oltava asetuksissa käytössä tai kennon sulatukset alkaa kestää (insinöörin logiikka on tässä kohtaa pielessä oman konetyyppini osalta).

Käyttövedellä et varmaan tarkoita kraanavettä?

E: tulikin jo edellä

 

[Boulder]

Käyttövedellä et varmaan tarkoita kraanavettä?

Sitä juuri.

 

[Mikkos]

Sitä juuri.

Entäs legionella?

 

[Boulder]

Entäs legionella?

Se ei tosiaan ole kaukolämmön kanssa riskitekijänä. Meillä on saneerauskohteena lkv:n kierto rättipatterin kautta, jonka vuoksi käytän varuiksi tuota kuumennusta. Vesi ei kylläkään seiso missään vaiheessa.

 

[mölyä]

Jääkaapin ja pakastimen lämpötilojen alentaminen on myös ihan yhtä lailla huono vinkki, ruoka säilyy paljon paremmin kylmemmässä. Tuoreen lihan säilyvyys paranee kun lämpötila on +6 sijaan +4, ja pakastimessa -18 on ihan maksimilämpötila jäätelölle, sekin säilyy paljon parempana ja pidempään kun laittaa -22.

Yksikin pois heitetty lihapaketti vie helposti hukkaan koko vuoden energiansäästöpotentiaalin nykyaikaisissa jääkaapeissa.

 

[Zigh]

Ilmanvaihdossa säästämisestä olikin aikoinaan kiinteistönhoidon opeissa tosipohjainen käytännön esimerkki:
Omakotitalo oli myyty ja kohta paljastui huomattava kosteusvaurio. Ostaja oli asiasta yhteydessä myyjään. Tilanteessa ostajan kertomana myöhemmin paljastui, että oli säästetty energiassa sammuttamalla IV-kone. Myyjä oli huojentuneen oloinen. Käytännössä se viiden vuoden myyjän vastuu oli monessa kohdasta poistunut taakasta sillä hetkellä, kun ostaja IV-koneen sammutti (Ellei sitten paljastu jotain muuta vikaa, joka ei liity puutteellisen sisätilan ilmanvaihtoon)

Vaikea tosin kuvitella, että pelkällä ilmanvaihdon pysäyttämisellä voi huomattavan kosteusvaurion saada aikaan. Toki ostajalle vastuu siirtyy kun näin mennyt tekemään.

 

[B170]

Tässäpä tulevaan talveen sopiva ohjelma. Tuleeko monella Saunajärvi 1979 olosuhteet ensi talvena?
Lopun juhlallinen sähkösopimuksen allekirjoitustilaisuus varsin hauskan ristiriitainen nykypäivään

Valoa koko kansalle saatiin odottaa pitkään

Syrjäkylien asukkaat odottivat sähköistämistä.

yle.fi

 

[Nimismies]

Vaikea tosin kuvitella, että pelkällä ilmanvaihdon pysäyttämisellä voi huomattavan kosteusvaurion saada aikaan. Toki ostajalle vastuu siirtyy kun näin mennyt tekemään.

Tarina ei kertonut kauanko uudet asukkaat olivat ehtineet asua ilmanvaihto suljettuna. Kyllähän siinä kun kuumia suihkuja ottaa ja pyykkejä kuivattelee sisällä, niin varmaan alkaa tapahtua ennenmmin tai myöhemmin?

 

[petepeluri]

Suomessa on kyllä älyttömät vaatimukset ilmamäärille. Makuuhuoneessa 12l/s vaikka 2/3 vuorokaudesta tuolle ei ole tarvetta.

 

[braide]

Itsellä ilmanvaihto 1/5 ja kun joku menee suihkuun niin tehoste päälle, jolloin 3/5 30min. Sitten se taas hyppää takaisin 1/5 teholle. Ei tulis mieleenkään sammuttaa, se tulee nopeesti tosi paljon kalliimmaksi kuin vuoden sähköt. Saunoessa laitan ilmanvaihdon 2/5 ja tehoste eli 4/5. Yöksi taas 1/5.