Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Aikamoista mutuilua eko-ohjelmista.
Mitatusti nykykoneet pesee yhtä hyvin, mutta keskimäärin tunnin hitaammin. Keskimäärin sähkökulutus tippuu noin kolmanneksella, samoin vedenkulutus. Alla olevasta testistä: "Tulokset testattujen koneiden perus- ja ekopesuohjelmissa ovat hyvin tasaväkiset, joten käyttäjä voi valita niiden väliltä vapaasti." Poikkeuksena Mielen huono eko-tulos.


Tässä mittaustuloksia sähkön käytöstä vuoden vanhalla Boschin 4-sarjan astiapesukoneellani:

teho 1,29 kWh
pika 1,14 kWh
auto 0,97 kWh
eco 0,85 kWh
eco½ 0,83 kWh
auto½ 0,78 kWh

½ = puolitäyttönappi painettuna

Näiden mittausten jälkeen luovuin "eco"-ohjelman käytöstä, koska "auto"-ohjelmalla puolitäyttö-nappi painettuna menee vähemmän sähköä ja aikaa kuluu tunti vähemmän.

Nämä tulokset eivät ole tietenkään yleispäteviä, vaan riippuvat etenkin syöttöveden lämpötilasta ja auto-ohjelmalla astioiden likaisuudesta. Ajatus siitä, että "eco"-ohjelma säästäisi merkittävästi sähköä normaaliin "auto"-ohjelmaan verrattuna on kuitenkin ainakin tällä laitteella virheellinen.
 
Näiden mittausten jälkeen luovuin "eco"-ohjelman käytöstä, koska "auto"-ohjelmalla puolitäyttö-nappi painettuna menee vähemmän sähköä ja aikaa kuluu tunti vähemmän.

Lisäksi eco-pesu pohjautuu mekaaniseen pesuun, eli kone kuluttaa pestävää pyykkiä sitten enemmän kuin tavallinen pesu.

Tiesitkö, ettei eko-ohjelmaa ehkä kannattaisikaan käyttää kuin hyvin likaiselle pyykille? Asiantuntija kertoo vaihtoehdon

Säästääkö sähkössä ja vedessä pestävien elinkaaren kustannuksella... Se kannattaa myös ottaa huomioon.
 
Säästääkö sähkössä ja vedessä pestävien elinkaaren kustannuksella.
Siltä vaikuttaa. Meillä on suhteellisen uudet pyykinpesu- ja astianpesukoneet. Molemmissa suositeltu vettä ja sähköä säästävä ohjelma kestää noin 4 tuntia. Tästä on aika helppo päätellä mihin hyvä energialuokka perustuu. Vaatteissa kuluminen ja astioissa vaan huonompi pesutulos.

Ehkä järkevämpi säästö olisi pestä vaatteita paljon harvemmin. Eihän pieni hien ja virtsan haju vaatteissa ole kanssaihmisille mitenkään vaarallista.
 
Lisäksi eco-pesu pohjautuu mekaaniseen pesuun, eli kone kuluttaa pestävää pyykkiä sitten enemmän kuin tavallinen pesu.

Tiesitkö, ettei eko-ohjelmaa ehkä kannattaisikaan käyttää kuin hyvin likaiselle pyykille? Asiantuntija kertoo vaihtoehdon

Säästääkö sähkössä ja vedessä pestävien elinkaaren kustannuksella... Se kannattaa myös ottaa huomioon.
Sehän riippuu vaatteesta, moni materiaali ei taas siedä lämpötilaa. Fiksuinta lienee joka tapauksessa pestä vaatteet vain tarvittaessa, eli tarkkailla hajua ja likaisuutta ennen pyykkikoriin heittämistä. Alusvaatteet toki erikseen.

Pyykkiä voi muuten kuivata pakkasellakin ulkona. Ei liene kovin käytännöllistä kaiken pyykin kanssa, mutta ehkä liinavaatteet?
 
Tässä mittaustuloksia sähkön käytöstä vuoden vanhalla Boschin 4-sarjan astiapesukoneellani:

teho 1,29 kWh
pika 1,14 kWh
auto 0,97 kWh
eco 0,85 kWh
eco½ 0,83 kWh
auto½ 0,78 kWh

½ = puolitäyttönappi painettuna

Näiden mittausten jälkeen luovuin "eco"-ohjelman käytöstä, koska "auto"-ohjelmalla puolitäyttö-nappi painettuna menee vähemmän sähköä ja aikaa kuluu tunti vähemmän.

Nämä tulokset eivät ole tietenkään yleispäteviä, vaan riippuvat etenkin syöttöveden lämpötilasta ja auto-ohjelmalla astioiden likaisuudesta. Ajatus siitä, että "eco"-ohjelma säästäisi merkittävästi sähköä normaaliin "auto"-ohjelmaan verrattuna on kuitenkin ainakin tällä laitteella virheellinen.
Niin, automatiikka voi toki kuluttaa enemmänkin astioista ja niiden likaisuudesta riippuen. Onko puolitäytön pesutulos sama? Sillä ei toisaalta välttämättä ole merkitystä, jos tulee riittävän puhdasta.
 
Hetken tässä nyt etsinyt säästökeinoja ja kun aina seurannut energian käyttöä niin vaikeaksi menee vähentää enää. Viimeisen 12kk kulutus noin 20 000kwh ja talossa noin 360 neliötä, lämmitys maalämmöllä.

Nyt viimeisin on ollut aktivoida shellyn mittareissa releet ja kalenterit. Esim olohuoneen tv-tason töpselit ajan virrattomaksi arkisin 22-16 välisen ajan ja viikonloppuisin 22-07. Meillä muksut katsoo 99,9% olohuoneen telkkari-ajasta niin helppo määrittää profiili. Kuulostaa pieneltä, mutta tästä tulee 0,8kwh säästö/vrk. Näitä kun bongailee lisää niin kyllä siitä jo puroja syntyy.

Mulla siis on jo näitä jonkin verran sähkötauluun laitettuna:
Vihdoinkin nämä alkaa tuottamaan muutakin kuin alkuun havaitut yllättävät kulutukset.

EDIT: Käyttöveden lämmitystä nyt vähän miettinyt. Pitää viritellä ylä ja ala -mittarit jotta voi optimoida varaajan lämmön. Täytyy myös pohtia lisäeristämistä ja sen kannattavuutta koska heinäkuussa oltiin 3 viikkoa pois ja silti käyttöveden lämmitykseen paloi 144kwh. EDIT; Toukokuu kun oltiin koko kk kotosalla niin käyttöveteen paloi 221kwh. Siksi toi heinäkuu kuulostaa isolta.

Isolta kuulostaa tuo 144kwh. Onko kiertovesipumppu?
Meillä menee 2-2,5 KwH / päivä veden lämmitykseen niinä päivinä kun ei olla kotona ( 300l Jäspin varaaja 3 vuotta vanha )

Alla esimerkki heinäkuulta

1661502126816.png
 
Isolta kuulostaa tuo 144kwh. Onko kiertovesipumppu?
Meillä menee 2-2,5 KwH / päivä veden lämmitykseen niinä päivinä kun ei olla kotona ( 300l Jäspin varaaja 3 vuotta vanha )

Alla esimerkki heinäkuulta

1661502126816.png
Ei ole kiertoa lämpimälle vedelle.
Meillä kanssa 300L jäspi, mutta sillä on jo ikää. Käden kun laittaa pöntön päälle on siinä ihan lämmin/kuuma. Eli vuotaa aika paljon.
Katsoin nopeasti logista että eilen, oltiin kotona ja ehkä normaalia lyhyemmät suihkut kun muksut tuli kisoista ja sen jälkeen eivät jaksa lotrata, meni 6,27kwh
Kun katson heinäkuulta kun oltiin pois niin joka toinen päivä on 2,1kwh, eli ihan ok. Mutta joka toinen päivä onkin 2x tämä( reipas 4kwh). Eli keskiarvo on reipas 3kwh/päivä kun ei olla paikalla.
Eli aika hurja että puolet energiasta haihtuu!

EDIT: Meillä siis esilämmitys tulee maalämmön kautta. Eli isossa varaajassa kierukka, varaaja kesäsin 20-35c ja talvella hieman korkeammalla. Siksi kulutus on käytössä noin maltillinen.
 
Viimeksi muokattu:
Punkkasin kerran pari viikkoa sähkölämmitteisessä omakotitalossa jossa ei alle 20 asteen pakkasillakaan omistaja pitänyt pääosin muuallq kuin kylppärissä sähköä päällä.

Aamulla töihin lähtiessä leivinuuniin tulet ja pesään isompaa pölliä kytemään. Töistä tullessa tulet leivinuuniin ja takkaan. Illalla pellit kiinni ja seuraavan päivän puut ja sytyt valmiiksi. Ei se rutiinilla montaa minuuttia vuorokaudessa tuohon uhrannut.

Tuollainen tulee olemaan hyvin yleistä ensi talvena. Jos siis klapeje sattuu jostain saamaan ja talosta löytyy tulisija.
 
-Istumatyötä tekevä vailla hikoilua voisi käydä suihkussa vaikka 2 kertaa viikossa hellejaksojen ulkopuolella.
Itse ainakin hikoilen ja haisen ihan eläimellisesti riippumatta lämpötilasta ja siitä, että istunko vaiko urheilenko.

Tyyliin vedän aamulla suihkun jälkeen sukat jalkaan, keitän kahvit ja sukat ovat jo nihkeän nahkeat siinä kohtaa kun vedän kenkiä jalkaan toimistolle kävelyä varten.

Nää ulkopuolisten antamat neuvot ovat aina hauskoja kun ei tiedetä yhtään miten muiden elämä soljuu.
 
Tässä mittaustuloksia sähkön käytöstä vuoden vanhalla Boschin 4-sarjan astiapesukoneellani:

teho 1,29 kWh
pika 1,14 kWh
auto 0,97 kWh
eco 0,85 kWh
eco½ 0,83 kWh
auto½ 0,78 kWh

Täällä kanssa 4-sarjalainen, mutta muutaman vuoden vanha ja hieman erilaisia lukuja tuli.
Tässä mallissa ei ole puolitäyttöominaisuutta.

LaiteOhjelmakWhSuhdeSäästö
Astianpesukone70-asteen ohjelma, VarioSpeed, 1.35h
1,39​
1​
Astianpesukone70-asteen ohjelman, normaali
1,14​
0,82014388​
-17,99 %​
Astianpesukone1h-ohjelma 65 astetta
1,03​
0,74100719​
-25,90 %​
AstianpesukoneAuto 45-65 astetta
1,02​
0,73381295​
-26,62 %​
AstianpesukoneEco 50 astetta
0,73​
0,52517986​
-47,48 %​
 
Vanhoissa taloissa ainakin suuri positiivinen vaikutus pakkaskaudella tuolla lumella seinän vieressä. Pakkaslumi on kuivaa eikä kastele rakenteita ja kun ilma lauhtuu niin seinän viereen syntyy automaattisesta rako ja seinä alkaa tuulettua. Näin ainakin sellainen seinä toimii missä ulkoverhouksen takana on tuuletusväli. 1995 vuodesta olen aina laittanut lunta pakkasilla seinän viereen ja rossipohjan luukut kiinni. Vanhat omistajat varmaan tehneet samoin, hirsiosa täyttää ensivuonna 100v.
Kun jäät lähtee järvistä niin silloin viimeistään luukut auki.
En kyllä ole vakuuttunut siitä että tästä olisi yleispäteväksi neuvoksi. Ehkä toimii, jos on todella pakkasta jatkuvasti ja keväällä lähtee ripeästi lumet. Mutta leutona talvena lumi on kyllä aika vesipitoista ja välillä sulaa. Vaikka siinä olisi pieni rako seinän ja lumen välillä, onhan siinä sitten maa jatkuvasti märkänä, kun sulamisvesi kastelee. Ja riippuu sitten maasta, kallistuksesta ja salaojien toimivuudesta, tuleeko ongelmia. Toimii ehkä jossain.
 
Kyllä tulee olemaan karmea talvi.. itse riskillä lähdin enkä ottanut määräaikaista ja nyt on todella halpa sähkö mutta joka päivä sitä paskat housussa odottaa korotuskirjettä..

No, ei kai se auta ku pistää torppa kylmäksi talveks. Onneks on älypatterit joilla saa ylläpidon helposti ja pieniin tiloihin kuten vessaan vähän lämpimämmän ilman siksi aikaa kun sille on käyttöä (eli öisin pois päältä). Ruokaa täytyy alkaa tekemään enemmän kaasulla ja grillillissä ja takassa ja ai että vituttaa että ei ole kuin avotakka.. mutta kyllä siinäkin jotain ruokaa tekee. Uunin käyttöä pitää vähentää kun se nyt huutaa 2-3 krt viikossa. Pitää koittaa hoitaa nekin hommat vaikka grillillä tai muuten.
ILP onneks on mutta täytyy sekin säätää niin että yötä ja päivät pois päältä ja että se huutaa vain sen 6-7h minkä tässä kotona keikkuu iltaisin. Kaippa sekin jotain säästää kuin että yrittää tätä harakanpesää pitää tasaisella lämmöllä.. ja viime vuosina en ole paljon välittänyt ulkolämpötilasta pumppua käytettäessä kun toi on vanha ja hyötysuhde vissiin kärsii -15c jo. Pitää koittaa sitäkin optimoida. Onneks sentään itse viihdyn hyvin viileässä joten ei tule ongelmaa, mutta lemmikille pitää keittiössä olla patteri talvella n.20c kun se tykkää siinä edessä kölliä. Kaippa se viileämpikin voisi olla mutta en viitti ottaa riskiä että se sairastuu.

Autoa ei tarvitse kuvitella enää lämmittävänsä muutakuin lohko. Ja onneks lohkoonkin on älypistoke niin voi joka ilta optimoida lohkon seuraavan yön lämpötilan mukaan. Kylppärin lattialämpöä ei saisi ottaa pois, mutta näin kesällä se on ollut pois ja varmaan kuukauden, max kaksi uskallan vielä pitää pois päältä mutta talveksi on päälle taas laitettava

Pesukone ja tiskikone vain öisin vaikka energia samanhintaista niin ainakin säästää vähän siirrossa. Ja pitää yrittää pestä täysiä koneita eikä sellaisia että se on täynnä vesilaseja joista kerran hörpätty.

Sauna on kyllä sellainen että yritän välttää vähentämistä sillä se on mielenterveydelle niin tärkeä juttu että perjantaina ja lauantaina pääsee saunaan rauhoittumaan ja päättämään viikko. Tosin pikkusen aikaisemmin nykyään menen löylyyn ja laitan sen aikaisemmin pois päältä mutta onneksi pilarikiuas niin siinä piisaa vielä puolen tunnin kivat jälkilöylyt.
 
Pulsaattoripesukone, Kota-padalla veden lämmitys. Pyykkipäivä kerran viikossa. Sitten yöaikaan automaattikoneella jos pörssisähkö halpaa.
Ensi talvena ihmisillä on niin paljon iltapuhteita, että netissä ja somessa notkuminen jää vähemmälle, tervehdyttää monella tapaa :-)
 
Viimeksi muokattu:



Tuossa kasa tapoja säästää älyvehkeillä. Itsekin pistin kerrostalokämpän Danfossin ikivanhojen patteritermostaattien tilalle Tadot (kun ikkunaremppa myöhästyi ja wanhat Danfossin termarit eivät toimineet kunnolla).
Ja kun joku täällä inisi että nuo älypistorasiat vie paljon virtaa, niin todellisuudessa ne vie virtaa noin yhden watin kuten videolla käy ilmi.
 



Tuossa kasa tapoja säästää älyvehkeillä. Itsekin pistin kerrostalokämpän Danfossin ikivanhojen patteritermostaattien tilalle Tadot (kun ikkunaremppa myöhästyi ja wanhat Danfossin termarit eivät toimineet kunnolla).
Ja kun joku täällä inisi että nuo älypistorasiat vie paljon virtaa, niin todellisuudessa ne vie virtaa noin yhden watin kuten videolla käy ilmi.


Ei kai täällä kukaan inissyt älypistorasioiden virrankulutuksesta vaan pointti oli siinä että jos hankit 1W/h kuluttavan älypistorasian sammuttamaan 1W/h kuluttavan telkkarin valmiustilan niin siinä vaan ei ole järkeä. Ja vaikka telkkari veisi vaikkapa 2W/h niin siinä saa aika kauan käyttää monen kympin älypistorasiaa ennen kuin se maksaa itsensä takaisin.
 
Ei kai täällä kukaan inissyt älypistorasioiden virrankulutuksesta vaan pointti oli siinä että jos hankit 1W/h kuluttavan älypistorasian sammuttamaan 1W/h kuluttavan telkkarin valmiustilan niin siinä vaan ei ole järkeä. Ja vaikka telkkari veisi vaikkapa 2W/h niin siinä saa aika kauan käyttää monen kympin älypistorasiaa ennen kuin se maksaa itsensä takaisin.
Taitaa tv:t ja muut laitteet viedä alle 1w jos turhat etäkäynnistelyt on pois päältä.
 
Jos koneellisessa ilmanvaihdossa on tuloilman lämmitys sähkövastuksella, kuinka matalalla sitä on turvallista pitää? Voiko kokonaan sammuttaminen aiheuttaa jotain jäätymisongelmaa tms. jos ulkona tulee reilummin pakkasta? Vai onko kyseessä vain mukavuustekijä vedon tunteen estämiseksi jos talo lämpiää omalla lämmitysmuodollaan energiatehokkaammin eikä viileä ilma venttiileistä häiritse?
Meillä on kohtuuiso talo ja vähän asukkaita. Tuloilman lämmitys ollut pois päältä siitä asti kun meille tuli 2kpl ilmalämpöpumppuja (=4v). Mitään eroa en ole huomannut asumismukavuuteen.

Sellaista olen tehnyt omalla vastuulla ja harkiten, että kovemmilla pakkasilla olen sammuttanut koko koneellisen ilmanvaihdon. Olen todennut, että kovalla pakkasella ilma vaihtuu ihan hyvin painovoimaisesti. Puuta poltetaan, jolloin uuni vaihtaa hyvin ilmaa myös. Ilma on muutenkin liian kuivaa silloin ja meillä ei lotrata vettä jatkuvasti kylppärissä. Kylppäri on iso ja oven voi pääsääntöisesti pitää auki muihin tiloihin, jolloin se kuivuu nopeasti. Toimii hyvin, mutta en suosittele kenellekään ilman testaamista ja ymmärrystä. Raja menee jossakin 15-20 pakkasasteen kohdalla. Jos talo on pienempi ja asukkaita paljon, suihku ja pesukone laulaa koko päivän, ei tule onnistumaan tai on koko talo homeessa vähän ajan päästä.

Monta huushollia tiedän, joissa on sisällä sellainen märän pyykin haju ja rillit pamahtavat umpihuuruun heti kun menee ovesta sisälle.
 
Missä ilmanvaihtokoneessa edes saa lämmitysvastuksen pois päältä? Itsellä aatamin aikainen valloxi jossa minimi säätö on 16C mikä nyt tietenkin tarkoittaa sitä, että se on pakkasella täysillä aina.

Oletan, että uusissakaan koneissa sitä ei saa pois päältä muuten kuin repimällä johdot irti vastukselta? Haittaako se muuta kuin, että aika 'raikasta' ilmaa tulee venttiileistä?
 
Meillä on ilto 300 20v vanha ja siinä saa säätimen vähän alle nollan. Käytännössä ei koskaan mene päälle, kun on lämmöntalteenoton jälkeen.
 
Iso iiwari 89 vuosimallia. Jälkilämmitys vastukselle iha virtakytkin termarin lisäksi
 
Missä ilmanvaihtokoneessa edes saa lämmitysvastuksen pois päältä? Itsellä aatamin aikainen valloxi jossa minimi säätö on 16C mikä nyt tietenkin tarkoittaa sitä, että se on pakkasella täysillä aina.

Oletan, että uusissakaan koneissa sitä ei saa pois päältä muuten kuin repimällä johdot irti vastukselta? Haittaako se muuta kuin, että aika 'raikasta' ilmaa tulee venttiileistä?

2000-luvun alun Valloxissa on ohjauspaneelissa erillinen nappi tätä varten.

1661606068390.png
 
Vanhoissa ristivirtakennollisissa on vastus ennen kennoa estämässä huurtumista. Tuo sammuttaa tulopuolen puhaltimen jos kennon jälkeen ilma on liian kylmää. Vähän miettinyt jos tohon ropeltaisi jonkun fiksumman logiikan ettei pakkasilla menisi ihan maksimit sähköä. Tosin sähkön hinta jos pysyvästi jää näille tasoille niin tuon koko laitteen vaihtaminen uudempaan alkaa sekin jo olla taloudellisesti järkevää.
 
Missä ilmanvaihtokoneessa edes saa lämmitysvastuksen pois päältä? Itsellä aatamin aikainen valloxi jossa minimi säätö on 16C mikä nyt tietenkin tarkoittaa sitä, että se on pakkasella täysillä aina.

Oletan, että uusissakaan koneissa sitä ei saa pois päältä muuten kuin repimällä johdot irti vastukselta? Haittaako se muuta kuin, että aika 'raikasta' ilmaa tulee venttiileistä?
Mukavuuden takia lämmitys taitaa lähinnä olla.
 
Onko kenellääkään tätä käytössä: Lämmitys Termostaatti WiFi - OmaVahti Älykoti
Mahtaiskohan toi käydä perus 90-luvun alun omakotitalon alkuperäisen termostaatin tilalle? Pitää käydä sähkäriltä viikolla kysymässä.. säästäis mukavasti sähköä tuokin.
Ei kokemusta tuosta mutta miksipä tuo ei toimisi. Nykyään kaikilla valmistajilla on termostaateissa etäohjaus koska on pakollinen joten voisit laittaa myös "alkuperäisen" mutta uudemman mallisen. Tosin monessa on pelkkä bluetooth mikä ei ole yhtä kiva kuin wifi.

Tuossa muuten anturin johto on vain 2 m pitkä joten kannattaa varmistaa että se riittää, tietty muutkin NTC-anturit toimii kunhan on oikea vastusarvo tai säädettävissä termostaatista.

Näissä järjestelmissä olisi tietty aina kiva jos olisi kaikki hilppeet yhden systeemin perässä...
 
Ei kokemusta tuosta mutta miksipä tuo ei toimisi. Nykyään kaikilla valmistajilla on termostaateissa etäohjaus koska on pakollinen joten voisit laittaa myös "alkuperäisen" mutta uudemman mallisen. Tosin monessa on pelkkä bluetooth mikä ei ole yhtä kiva kuin wifi.

Tuossa muuten anturin johto on vain 2 m pitkä joten kannattaa varmistaa että se riittää, tietty muutkin NTC-anturit toimii kunhan on oikea vastusarvo tai säädettävissä termostaatista.

Näissä järjestelmissä olisi tietty aina kiva jos olisi kaikki hilppeet yhden systeemin perässä...
Etäohjaus pakollinen?
 
Etäohjaus pakollinen?
Niin mielestäni, johtuu tästä muutama vuosi sitten voimaan tulleesta ekosuunnitteludirektiivistä:

Nopeasti löysin tällaisen käytännönläheisemmän tiivistelmän:

Monissa termostaateissa, sähkölämmittimissä yms. onkin nykyään nimessä tuo "ECO" tai "ECODESIGN" tai jotain sen tyylistä ilmoittamassa että täyttää (tai ainakin yrittää) täyttää uudet määräykset.
 
Niin mielestäni, johtuu tästä muutama vuosi sitten voimaan tulleesta ekosuunnitteludirektiivistä:

Nopeasti löysin tällaisen käytännönläheisemmän tiivistelmän:

Monissa termostaateissa, sähkölämmittimissä yms. onkin nykyään nimessä tuo "ECO" tai "ECODESIGN" tai jotain sen tyylistä ilmoittamassa että täyttää (tai ainakin yrittää) täyttää uudet määräykset.
Jaa no empäs tiennyt. No hyvähän se vaan on.
 
Niin mielestäni, johtuu tästä muutama vuosi sitten voimaan tulleesta ekosuunnitteludirektiivistä:

Nopeasti löysin tällaisen käytännönläheisemmän tiivistelmän:

Monissa termostaateissa, sähkölämmittimissä yms. onkin nykyään nimessä tuo "ECO" tai "ECODESIGN" tai jotain sen tyylistä ilmoittamassa että täyttää (tai ainakin yrittää) täyttää uudet määräykset.
Ei ole etäohjaus pakollinen:
Tästä johtuen vuoden 2018 alussa markkinoille tulee saattaa asetukseen piiriin kuuluvia sähköisiä lämmitysjärjestelmiä, joissa on viikkokelloajastin ja lisäksi yksi seuraavista ominaisuuksista: avoimen ikkunan tunnistin, etäohjaus (esim. älypuhelimella) tai mukautuva käynnistyksen ohjaus eli käytännössä viikkokelloajastimen ohjaus siten, että tiettyinä aikoina tilassa on haluttu lämpötila.
 
Niin joo se olikin tosiaan noin, että jokin noista featureista pitää olla eli tarkkana pitää kuitenkin olla ostoksilla.

Ja erikoista kyllä, mitä nopeasti vilkaisin niin näyttää olevan myynnissä vieläkin myös termostaatteja joiden yhteydessä sanotaan etteivät täytä ecodesign-vaatimuksia.
 
Mitenhän kerrostaloyhtiössä jossa on huoneistokohtainen koneellinen ilmastointi. Jokaisesta kämpästä menee oma hormi katolle.

Ilmastointi puskee vaan talvellakin ulkoilmaa sisään kämppään ilman että siihen voi itse vaikuttaa.

Muok. viime talvena kävin kännipäissään kääntelemässä kaikki käytävän patterit 50% pienemmälle kun käytävässä oli lämpimämpi kuin omassa kämpässä.
 
Onko lämminvesivaraajan vaihdolla saatavissa jotain "merkittäviä" energiasäästöjä? Käytössä joku 80-luvun Kaukora 300L, lämmitys päällä 22-07 välisenä aikana.

Suora sähkölämmitys, vuosikulutus luokkaa 12500kwh/v. Lattialämpö käytössä, ei mikään "mukavuuslämpö" vaan syvällä betonissa joka syö suurimman osan sähköstä.
 
Onko lämminvesivaraajan vaihdolla saatavissa jotain "merkittäviä" energiasäästöjä? Käytössä joku 80-luvun Kaukora 300L, lämmitys päällä 22-07 välisenä aikana.

Suora sähkölämmitys, vuosikulutus luokkaa 12500kwh/v. Lattialämpö käytössä, ei mikään "mukavuuslämpö" vaan syvällä betonissa joka syö suurimman osan sähköstä.
150l varaaja tuottaa 500kwh vähemmän hukkalämpöä "tyhjäkäynnillä" vuodessa. Fiftisixti.
 
Onko lämminvesivaraajan vaihdolla saatavissa jotain "merkittäviä" energiasäästöjä? Käytössä joku 80-luvun Kaukora 300L, lämmitys päällä 22-07 välisenä aikana.

Suora sähkölämmitys, vuosikulutus luokkaa 12500kwh/v. Lattialämpö käytössä, ei mikään "mukavuuslämpö" vaan syvällä betonissa joka syö suurimman osan sähköstä.
Investoi rahat polttopuihin, kevyttakkaan tai johonkin vastaavaan mielummin. Varaajalla ei paljon säästöä saa aikaan. Eniten säästää sen kuuman veden käytön vähentämisellä.
 
Sivu tai pari sitten oli myös pohdintaa. Itse en uskaltaisi ottaa pois kondensoitumisen takia. Voi putket vetää kosteiksi jos on suuri ero ulko- ja sisäilmalla.
Jos sisällä on +20c/30% kastepiste on +2c. Aika kylmä saa olla että ilma lto:n jälkeen on tuon alle? Tuloilmaputki varmaan kondensoi.
 
Investoi rahat polttopuihin, kevyttakkaan tai johonkin vastaavaan mielummin. Varaajalla ei paljon säästöä saa aikaan. Eniten säästää sen kuuman veden käytön vähentämisellä.

Tätä arvelinkin. Takkaa ei tähän kämppään saa enkä ottaisi vaikka saisi, ei ole niin iso ongelma.
 
Itselläni on kaukolämpötalo, että lämmityksen ja lämpimän veden suhteen ei ole kovin suurta paniikkia. Tällä hetkellä sähkösopimus on toistaiseksi voimassa oleva 13 sent/kWh joka on tuolla hinnalla voimassa vuoden vaihteeseen saakka.

Seuraavat toimenpiteet on minulla talven varalta mietinnässä:
- Pörssisähkö vuoden vaihteen jälkeen kun näkee että mikä on Q1/2023 sähkönhinta ja sen myöt kaikki astioiden- ja pyykinpesu ajastuksella yöaikaan
- Työsuhdeauton kotilatauksen lopettaminen, jos kompensaation ei nopeasti tule x4 korotusta. Tämä on n. 1/3 osa meidän talon sähkön kulutuksesta
- Tulipesiä on 3 kpl, myös sauna. Niiden käytön optimointi. Vaikka on kaukolämpö niin suihkuhuoneessa on sähköllä toimiva lattialämmitys
 
Vie tilaa liikaa ja hyöty aika vähäinen itsellä.
Pitää olla aika pieni kämppä jos ei ole tilaa alle neliön takalle, toki siihen tarvitaan lämmitys aikana toinen neliö varoetäisyyttä varten.Ja onhan se mukava tunnelman luoja ja poikkeus oloissa varma lämmitysmuoto.
 
Pitää olla aika pieni kämppä jos ei ole tilaa alle neliön takalle, toki siihen tarvitaan lämmitys aikana toinen neliö varoetäisyyttä varten.Ja onhan se mukava tunnelman luoja ja poikkeus oloissa varma lämmitysmuoto.

no taitaa siihen tarvita vähän muutakin, esimerkiksi palokaasujen poistoa varten kanavan, suomeksi savupiipun. Ei ole mahdollista kerrostalossa ilman etukäteen tehtyjä varauksia tai isompaa remonttia jne.

Mutta omakohtitalossa ja rivarissa tietty helpompaa
 
Onko lämminvesivaraajan vaihdolla saatavissa jotain "merkittäviä" energiasäästöjä? Käytössä joku 80-luvun Kaukora 300L, lämmitys päällä 22-07 välisenä aikana.

Suora sähkölämmitys, vuosikulutus luokkaa 12500kwh/v. Lattialämpö käytössä, ei mikään "mukavuuslämpö" vaan syvällä betonissa joka syö suurimman osan sähköstä.
Varaajan vaihdolla paremmin eristettyyn/vähemmän vuotavaan ei voi suorasähkölämmitystalossa säästää käytännössä mitään, jos varaaja on lämmitettävässä tilassa eikä epämääräisesti mihinkään ullakon nurkkaan ängetty. Varaajan hukkalämpö on peräti hyödyllistä, jos se on pesutiloissa joiden kuuluisi olla muuta huoneistoa lämpimämmät, ja samoin toki jossain puolilämpimässä termostaattiohjatusti lämmitetyssä integroidussa autotallissa.

Sen sijaan teknisen käyttöikänsä ylittäneen varaajan vaihto voisi muuten olla paikallaan. Minullakin on yksi 80-luvun varaaja käytössä, enkä ole moisesta perseilystä ollenkaan ylpeä. En vaan voi perustella itselleni tuossa tilassa mitään muuta kuin pakollista korjausta ennen kuin koko paska uusitaan kerralla normin mukaiseksi.

Pitää olla aika pieni kämppä jos ei ole tilaa alle neliön takalle, toki siihen tarvitaan lämmitys aikana toinen neliö varoetäisyyttä varten.Ja onhan se mukava tunnelman luoja ja poikkeus oloissa varma lämmitysmuoto.
1 m^2 on melko villiä optimismia varoetäisyyksiä ajatellen. Kyllä se vie enemmän tilaa, ainakin jos kämppä ei muutenkin ole palamatonta alustaa vankilatyyliin.
 
Pitää olla aika pieni kämppä jos ei ole tilaa alle neliön takalle, toki siihen tarvitaan lämmitys aikana toinen neliö varoetäisyyttä varten.Ja onhan se mukava tunnelman luoja ja poikkeus oloissa varma lämmitysmuoto.

No just.

Ei ole palamatonta pohjaa, ei ole hormia, ei ole rakennuslupaa eikä ole yhtiöltä lupaa ja tuskin edes tulee. Eikä ole ylimääräistä tilaa.

Takka ei nyt vaan ole vaihtoehto, kuten totesin niin tarvetta ei sinänsä ole.
 
Oltiin talvella pari kuukautta pois kämpästä (kaukolämpö) - samalla näki kätevästi paljonko pohjakulutus on. 95m2 rivari, kaikki mahdollinen pois seinästä, vain jääkaappi-pakastin ja huippuimuri 2-teholla: 82kwh/kk

Muina kuukausina: 250kwh/kk

Ihmettelin mistä moinen peruskulutus ja tajusin että huippuimuri ottaa 80W koko ajan, 24/7. Siitä tulee 58kwh, loput menee varmaan jääkaappiin.

Aika vähän tehtävissä tuolle huipparin kulutukselle kun ei voi sitä poiskaan laittaa, hörppää viidenneksen laskusta joka kuukausi.
 
Aika vähän tehtävissä tuolle huipparin kulutukselle kun ei voi sitä poiskaan laittaa, hörppää viidenneksen laskusta joka kuukausi.
Aika vähän on yksittäistä kuluttavaa kohdetta missä vähennykset näkyisi absoluuttisina euroina ylipäänsä. Esimerkkisi on pelkkää taloussähköä ja aika maltillista sellaista, riippuen toki henkilömäärästä. Siitä onkin aika nipistäminen sieltä ja täältä jos tavoitteena säästää 20-50e/kk 50snt/kwh hinnoilla.
 
Oltiin talvella pari kuukautta pois kämpästä (kaukolämpö) - samalla näki kätevästi paljonko pohjakulutus on. 95m2 rivari, kaikki mahdollinen pois seinästä, vain jääkaappi-pakastin ja huippuimuri 2-teholla: 82kwh/kk

Muina kuukausina: 250kwh/kk

Ihmettelin mistä moinen peruskulutus ja tajusin että huippuimuri ottaa 80W koko ajan, 24/7. Siitä tulee 58kwh, loput menee varmaan jääkaappiin.

Aika vähän tehtävissä tuolle huipparin kulutukselle kun ei voi sitä poiskaan laittaa, hörppää viidenneksen laskusta joka kuukausi.

Kulutuksen näkee nykyään todennäköisesti sekä sähkön siirto- että myyntiyhtiön palvelusta tunneittain tai päiväkohtaisesti niin ei tarvitse olla kuukautta pois kotoa tuota tietoa varten. Itsellä on samanlainen asunto ja olen myös katsellut peruskulutusta poissaollessa: huippuimuri minimiasetuksella, jääkaappipakastin + jenkkikaappi, reititin ja tukiasemat, minitietokone pyörittämässä home assistantia sekä joitakin zigbee-laitteita kytkettynä = 3,3 kWh vuorokaudessa.

Ainoa mistä voisin lähteä omassa arjessa tinkimään on kylpyhuoneen sähköinen lattialämmitys, mutta se on jo aiemmin ollut melko maltillisella asetuksella. Pois en aio ottaa, kylmällä laatalla on ikävä kävellä ja kuivuukin hitaammin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 787
Viestejä
4 499 060
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom