Tekoäly

Tähän on nyt tekoälyraudan hamstrauksessa tultu: Microsoftilla on enemmän tekoäly(GPU)rautaa kuin sähköä tuon raudan pyörittämiseen.
Microsoftilla on 2028 oma ydinvoimala tulossa käyttöön https://penncapital-star.com/econom...nd-plant-as-a-once-in-a-lifetime-opportunity/. Tänään julkaistiin diili missä microsoft vuokraa iren:lta 10 miljardin edestä nvidiaa: https://finance.yahoo.com/news/micr...-miners-ai-pivot-is-paying-off-165316526.html Noita pienempiä bitcoin/kryptomining putiikkeja kuten IREN niin ovat siirtymässä AI puolelle. Heillä on energiaa mitä käyttää ja AI-konesalista parempi tuotto kuin kryptoista.

Isompi pointti microsoftin ja muiden isojen takana, että ei kukaan halua liikaa hamstrata rautaa kun sekä nvidia että amd vuosittain tuovat uuden kiihdyttimen tarjolle. Ostetaan kiihdytintä sen verran mitä keretään asentaa ennen seuraavan kiihdyttimen myyntiintuloa.

OpenAI teki amazonin kanssa tänään diilin 38miljardin edestä nvidiaa: https://www.cnbc.com/2025/11/03/open-ai-amazon-aws-cloud-deal.html

Energiasta on isoa puutteita. Tän takiahan kaikki nopeasti konesalia rakentavat tahot tekevät luovia ratkaisuja. Jopa vanhoja suihkukoneiden turbiineita muutetaan kaasukäyttöisiksi ja luomaan energiaa. Jenkeissä meinaavat alkaa rakentamaan riprap lisää ydinvoimaa: President Trump Unveils $80B Nuclear Reactor Partnership
 
Viimeksi muokattu:
Apple ja google oho:
Apple's new Siri will secretly use Google Gemini models behind the scenes - 9to5Mac

"While the backend implementation of Gemini models will be extensive, Bloomberg says Apple is not expected to promote this partnership. Gemini models will just power parts of Siri secretly behind the scenes. All of the new Siri will be marketed as Apple’s technology running on Apple servers, presented using an Apple user interface. The deal will simply help Apple fill in some crucial technology gaps where its own LLM systems are currently not good enough."
 
Apple ja google oho:
Apple's new Siri will secretly use Google Gemini models behind the scenes - 9to5Mac

"While the backend implementation of Gemini models will be extensive, Bloomberg says Apple is not expected to promote this partnership. Gemini models will just power parts of Siri secretly behind the scenes. All of the new Siri will be marketed as Apple’s technology running on Apple servers, presented using an Apple user interface. The deal will simply help Apple fill in some crucial technology gaps where its own LLM systems are currently not good enough."
Ihan rehellisesti sanottuna on käsittämätöntä ettei Tim Cookille ole annettu jo monoa perseeseen. Äijä ensin missasi aivan täydellisesti tekoälyn ja tekoälymarkkinan ja on viime vuosina ainoana uutena tuotteena saanut julkaistua Apple Vision Pro:n joka oli liian aikaisin uunista ulos puskettu floppi.
 
Ihan rehellisesti sanottuna on käsittämätöntä ettei Tim Cookille ole annettu jo monoa perseeseen. Äijä ensin missasi aivan täydellisesti tekoälyn ja tekoälymarkkinan ja on viime vuosina ainoana uutena tuotteena saanut julkaistua Apple Vision Pro:n joka oli liian aikaisin uunista ulos puskettu floppi.
Niinpä. Nykyään on kyllä vaikea enää kuvitella käyttävänsä kännykkää jossa ei ole integroitua tekoälyä.
 
Googlen NotebookLM yllättävän kova sovellus, kävin katsomassa asuntoa, ja niillä oli osa dokumenteistä paperisena (esim. kuntoarvio 35 sivua, isännöitsijätodistus). Otin niistä kuvat ja latasin tekoälylle. Aiemmin jo latasin sähköisä dokumenttejä suoraan samaan muistikirjaan.
Tekoäly osasi tehdä koko taloyhtiöstä arvion ongelmista yms.
Toki en tiedä osaisko joki toinen tekoäly tehdä saman yhtä helposti.

Toinen NotebookLM keissi: myyntimessuilla ja tehtailla on tullut kierrettyä, ja siellä tullu kuvattua ja kerättyä käyntikortteja. Latasin noin 800 dokumenttiä tekoälylle. ja nyt se osaa kertoa esim kuka myy työkaluja, tai vaikka maalisutia ja jos hinta merkattu, niin kertoo hinnat. Osaa myös laskea esim aurinkopaneelien hinnat 100 tai 200 neliölle hinnaston perusteella.
 

Eli AI firma maksaa sille joka käyttää sen tuotetta eikä päinvastoin. Kannattaa varmaan vähän vilkaista käyttöehtoja jos snapchattia käyttää.
 
Vosi ehkä tehdä jonkun gallupin aiheesta, mutta kysytään ensin täällä näkemyksiä:


1: Milloin luulet että AI on sillä tasolla että pystyy tekemään useimpia asiantuntijahommia (järkevällä määrällä laskentatehoja)? Sellaisia että saattaa tehdä virheitä mutta about samalla tasolla kuin (etänä työskentelevä) ihminenkin tekee virheitä esim. jossain taloushallinnon tai myynnin tehtävissä. Milloin AI siis on sillä tasolla että sen voi heittää about sellaisenaan (tai tehtävää varten koulutettuna) jonkun keskikastin tietotyöläisen tilalle kunhan saa pääsyn tarvittaviin rajapintoihin.

2: Milloin luulet että AI on ihmistä älykkäämpi niin että esim. pystyy viemään teknologista osaamista eteenpäin ilman että alan parhaiden ihmisten pitää osallistua projektiin? Tässä voidaan käyttää tarvittaessa tuhottomasti laskentatehoa. Puhutaan siis siitä AI:sta joka suunnittelee sen seuraavan vielä tehokkaammaan AI:n.

3: Milloin luulet että AI on sekä ihmistä älykkäämpi että asettaa itse itselleen tavoitteet?
 
Vosi ehkä tehdä jonkun gallupin aiheesta, mutta kysytään ensin täällä näkemyksiä:


1: Milloin luulet että AI on sillä tasolla että pystyy tekemään useimpia asiantuntijahommia (järkevällä määrällä laskentatehoja)? Sellaisia että saattaa tehdä virheitä mutta about samalla tasolla kuin (etänä työskentelevä) ihminenkin tekee virheitä esim. jossain taloushallinnon tai myynnin tehtävissä. Milloin AI siis on sillä tasolla että sen voi heittää about sellaisenaan (tai tehtävää varten koulutettuna) jonkun keskikastin tietotyöläisen tilalle kunhan saa pääsyn tarvittaviin rajapintoihin.

2: Milloin luulet että AI on ihmistä älykkäämpi niin että esim. pystyy viemään teknologista osaamista eteenpäin ilman että alan parhaiden ihmisten pitää osallistua projektiin? Tässä voidaan käyttää tarvittaessa tuhottomasti laskentatehoa. Puhutaan siis siitä AI:sta joka suunnittelee sen seuraavan vielä tehokkaammaan AI:n.

3: Milloin luulet että AI on sekä ihmistä älykkäämpi että asettaa itse itselleen tavoitteet?
Mun arvaus 1,2,3, kaukana tulevaisuudessa(10v, 20v?) ellei tapahtu merkittäviä keksintöjä.

Se mikä oikeasti on kiinnostava kysymys, että millon AI on apuri joka auttaa ihmistä niin että esim matematiikka/fysiikka/lääketiede puolella saadaan kehitysvauhtia nopeutettua. Mun arvaus tiedeapurikysymykseen joka merkittävästi nopeuttaa tieteen kehittämistä alle 3v. Jollain tapaa voisi sanoa että tapahtui jo eilen esim. alpha fold proteiinien rakenteeseen ja tästä kemian nobelit: AlphaFold tai lääkkeiden kehittäminen Lilly Deploys World’s Largest, Most Powerful AI Factory for Drug Discovery Using NVIDIA Blackwell-Based DGX SuperPOD tai uusimmat mallit jotka laskevat matematiikkaa/fysiikkaa phd-tasolla + matemaattisten todistusten tekeminen llm:ien avulla: https://ai.princeton.edu/news/2025/...proved-mathematical-theorem-prover-powered-ai

AI:n käyttökelpoisuuteen pätee hyvin sananlasku "täydellinen on riittävän hyvän pahin vihollinen". Jos odottelee täydellistä saa odotella todella kauan ja samalla jää metsä näkemättä puilta.
 
Viimeksi muokattu:
Itse jotenkin ajattelisin että ns "perushommat" saattavat toki muuttua niin että tavallaan AI ei korvaa ketään suoraan, mutta kuitenkin huomataan aika nopeasti että samat hommat yhteensä tulee tehtyä paljon pienemmällä henkilökunnalla. Eli "AI ei korvannut kumpaakaan työntekijää, mutta yksi tekee kuitenkin nyt kaikki hommat"

Jos ajatellaan että meillä on nyt vasta muutaman vuoden ohjattu isompaa resurssia ja paljon entistä isompi porukka päteviä ihmisiä AI-kehityksen pariin, niin pelkästään inhimillistä pääomaa on siellä vähintään kymmenkertainen määrä verrattuna siihen mitä oli 5 vuotta sitten. Ja varmaan vähintään tuplaantuu vielä sekin. Samoin meillä on exponentiaalinen joukko ihmisiä joiden päätyönä on keksiä miten AI:sta saadaan käytännön hyötyjä irti. Ainakin sata kertaa enemmän sitä porukkaa kuin 5 vuotta sitten. Tähän sitten lisätään se että tieto tietty karttuu ja uusia malleja tehdään sen pohjalta että homma osataan koko ajan paremmin. Ja lisäksi uusien mallien käyttöön saadaan varovaisesti arvioiden tuplaantuva laskentateho joka vuosi. Ja lisätään mukaan vielä geopoliittisen kilpalun aspekti jonka takia asetetuista turvallisuus/eettisyysraameista ei ollakaan niin tarkkoja.

Tältä pohjalta veikkaisin että numero 1. ei ole kovinkaan kaukana, mutta 2 ja 3 toki saattavat olla.
 
Viimeksi muokattu:
Itse jotenkin ajattelisin että ns "perushommat" saattavat toki muuttua niin että tavallaan AI ei korvaa ketään suoraan, mutta kuitenkin huomataan aika nopeasti että samat hommat yhteensä tulee tehtyä paljon pienemmällä henkilökunnalla. Eli "AI ei korvannut kumpaakaan työntyekijää, mutta yksi tekee kuitenkin nyt kaikki hommat"

Jos ajatellaan että meillä on nyt vasta muutaman vuoden ohjattu isompaa resurssia ja paljon entistä isompi porukka päteviä ihmisiä AI-kehityksen pariin, niin pelkästään inhimillistä pääomaa on siellä vähintään kymmenkertainen määrä verrattuna siihen mitä oli 5 vuotta sitten. Ja varmaan vähintään tuplaantuu vielä sekin. Samoin meillä on exponentiaalinen joukko ihmisiä joiden päätyönä on keksiä miten AI:sta saadaan käytännön hyötyjä irti. Ainakin sata kertaa enemmän sitä porukkaa kuin 5 vuotta sitten. Tähän sitten lisätään se että tieto tietty karttuu ja uusia malleja tehdään sen pohjalta että homma osataan koko ajan paremmin. Ja lisäksi uusien mallien käyttöön saadaan varovaisesti arvioiden tuplaantuva laskentateho joka vuosi. Ja lisätään mukaan vielä geopoliittisen kilpalun aspekti jonka takia asetetuista turvallisuus/eettisyysraameista ei ollakaan niin tarkkoja.

Tältä pohjalta veikkaisin että numero 1. ei ole kovinkaan kaukana, mutta 2 ja 3 toki saattavat olla.
Mulle tutuin koodauspuoli niin tuskin kohta 1. täyttyy edes 10v aikana. Se miten uskon menevän koodauksessa on, että ihmisen alla on kasa agentteja jotka tekevät työtä ihmisen ohjauksessa. Työnmäärä tuskin koodauspuolella vähenee. Lisääntynyt työteho voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tehdään ohjelmia, työkaluja ja ominaisuuksia mihin aikaisemmin ei ollut resursseja. Sen sijaan, että ostetaan huonosti toimiva työkalu yritys saattaakin toteuttaa AI:n+parin ihmisen avulla firmakohtaiset työkalut.
 
Mulle tutuin koodauspuoli niin tuskin kohta 1. täyttyy edes 10v aikana. Se miten uskon menevän koodauksessa on, että ihmisen alla on kasa agentteja jotka tekevät työtä ihmisen ohjauksessa. Työnmäärä tuskin koodauspuolella vähenee. Lisääntynyt työteho voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tehdään ohjelmia, työkaluja ja ominaisuuksia mihin aikaisemmin ei ollut resursseja. Sen sijaan, että ostetaan huonosti toimiva työkalu yritys saattaakin toteuttaa AI:n+parin ihmisen avulla firmakohtaiset työkalut.
Toisaalta tuokin voi johtaa lähinnä siihen että esim. miljoona excelin pyörittäjää korvaantuu 100 000 ihmisellä joilla on tehokkaammat firmakohtaiset työkalut käytössään. Paitsi jos oletetaan että maailman kaikkien 1-2 miljardin lähinnä näytön ja tai puhelimen ääressä työskentelevän ihmisen työsuorite voidaan vähintään tuplata niin että kaikelle suoritteille on kuitenkin käyttöä josta firmat haluaa maksaa.

edit: Eli jos AI johtaa tuottavuusloikkaan, niin tarvitaan myös kysyntäloikka tai meillä on työttömyysloikka. Ja jos/kun esim USA:ssa vain 20% ihmisistä hoitaa valtaosan kuluttamisesta kun köyhemmällä 80% ei ole varaa, niin ei se kovin vahvalta näytä kasvavan kysynnän kanssa.
 

Kiinasta puskee taas open source mallia joka on kilpailukykyinen parhaiden suljettujen kanssa voittaen jotkut benchmarkit, ja tietty paljon halvempi käyttää jos on resurssit vuokrata/hankkia palvelimet jne. Haastaa taas suljettujen token-hinnoittelumalleja pysymään kilpailukykyisinä.
 

Kiinasta puskee taas open source mallia joka on kilpailukykyinen parhaiden suljettujen kanssa voittaen jotkut benchmarkit, ja tietty paljon halvempi käyttää jos on resurssit vuokrata/hankkia palvelimet jne. Haastaa taas suljettujen token-hinnoittelumalleja pysymään kilpailukykyisinä.
Itse kokeilin juuri MiniMax2 ja se oli kaukana edellä muita testaamiani malleja. Annoin laajan projektin ja tuo ei kysellyt vuorokauteen mitään, vaan toteutti muutoksia ja testasi toimintaa itsenäisesti, tehden kaiken sen mitä muiden tekoälyjen kanssa on rasittanut.

Lopulta ilmoitti että creditit on käytetty 4 päivän kohdalla jatkuvaa työskentelyä.
 
Toisaalta tuokin voi johtaa lähinnä siihen että esim. miljoona excelin pyörittäjää korvaantuu 100 000 ihmisellä joilla on tehokkaammat firmakohtaiset työkalut käytössään. Paitsi jos oletetaan että maailman kaikkien 1-2 miljardin lähinnä näytön ja tai puhelimen ääressä työskentelevän ihmisen työsuorite voidaan vähintään tuplata niin että kaikelle suoritteille on kuitenkin käyttöä josta firmat haluaa maksaa.

edit: Eli jos AI johtaa tuottavuusloikkaan, niin tarvitaan myös kysyntäloikka tai meillä on työttömyysloikka. Ja jos/kun esim USA:ssa vain 20% ihmisistä hoitaa valtaosan kuluttamisesta kun köyhemmällä 80% ei ole varaa, niin ei se kovin vahvalta näytä kasvavan kysynnän kanssa.
Työelämä muuttuu. Tovi sitten 95% ihmisistä oli maanviljelijöitä. Nykyään kaikista ihmisistä 5% maanviljelijöitä, kehittyneissä maissa alle 2%. Työt tuskin loppuvat ihan hetkeen. Esim. koodausalalla entiset word-dokkarinpyörittäjät päätyvät vibe koodaamaan dokumentaation kylkeen proton mikä näyttää ideat konkreettisesti. Piilaaksossa projektimanageri/tuotepäällikkö/... haastiksissa pitää nykyään näyttää osaavansa muuttaa iden protoksi ai:n avulla, nopeasti. Tehokkaampaa kommunikaatiota protojen avulla tekijöiden suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Työelämä muuttuu. Tovi sitten 95% ihmisistä oli maanviljelijöitä. Nykyään kaikista ihmisistä 5% maanviljelijöitä, kehittyneissä maissa alle 2%. Työt tuskin loppuvat ihan hetkeen. Esim. koodausalalla entiset word-dokkarinpyörittäjät päätyvät vibe koodaamaan dokumentaation kylkeen proton mikä näyttää ideat konkreettisesti. Piilaaksossa projektimanageri/tuotepäällikkö/... haastiksissa pitää nykyään näyttää osaavansa muuttaa iden protoksi ai:n avulla, nopeasti. Tehokkaampaa kommunikaatiota protojen avulla tekijöiden suuntaan.
Ollaan samaa mieltä siitä että teknologinen murros on vienyt kuvioita eteenpäin. Eka teollisen ajan esimerkki oli kutomakoneet yms. reilu 200 vuotta sitten, käsityöammatit euroopassa ja sitten kaikkialla väheni radikaalisti mutta löytyi hommia muualta. Toki välillä aika kurjia hommia. Seuraavaksi on olleet maatalous ja metsätalous ja tehdasteollisuus, kaikissa on pystytty tiputtamaan työvoiman tarve kymmenesosaan tai alle korkeimmista tasoista samalla kuin tuotannon määrä on noussut. Ihmiset ovat hakeutuneet muualle töihin.

Ei ole mitään syytä vanhan logiikan pohjalta olettaa, etteikö teknologinen murros voisi samalla tavalla tuoda toimistotyöhön samanlaisen loikan, jolloin sama tai enemmän saadaan aikaan viidenneksellä nykyisestä työvoimasta. Ja samalla tavalla niiden 80% työvoimasta pitää tehdä jotain muuta kuin sitä mitä nykyään tekevät. Se mitä se on, on se iso kysymys. Ei sama määrä maataloustyöntekijöitä edelleen tee jotain muita maataloustöitä kuin aikana ennen traktoreita, joten aika unelmahuttua on olettaa että (koti)toimistoissa on automaattisesti samalle määrälle ihmisiä joitain muita toimistotöitä.

edit: Enkä pidä koodareita minään erityisenä riskiryhmänä töiden säilyvyyden suhteen koska he tosiaan AI apunaan ovat niitä jotka kehittävät exponentiaaliseen tahtiin työkaluja jotka korvaavat muiden toimistotyöntekijöiden työpanosta.
 
Viimeksi muokattu:
Ylen aivotutkijan kirjoittamassa kolumnissa kerrotaan tekoälyn riskeistä omalle ajattelulle ja opiskelulle:


"Tutkimukset kertovat, että generatiivisen tekoälyn helppous voi luoda uusia ongelmia.

Erään tutkimuksen mukaan kielimallin käyttö helpotti kyllä kuormitusta tiedonkäsittely- ja kirjoitustehtävän aikana, mutta johti heikompiin tuloksiin. Tekoälyn käyttö näkyi teksteissä huonompana päättelynä ja perusteluina verrattuna siihen, että kirjoittaja käytti perinteistä hakukonetta.

Vielä vertaisarviointia odottavassa MIT:n esijulkaisussa kuvataan niin ikään, että laajan kielimallin käyttäminen esseen kirjoittamisessa on yhteydessä huonompaan tekstin laatuun ja vähäisempään aivojen aktivoitumiseen kuin ilman kielimallia.

Ja kun tekoälyä käyttäneet yrittivät kirjoittaa ilman sitä, aivojen aktiivisuus oli yhä vähäisempää kuin niillä, jotka runoilivat alkujaankin tyystin luomuna

Pinnistelyn väheneminen oli myös yhteydessä muistiin – hurjalla tavalla. Yli 80 prosenttia kielimallia kirjoittamisen apuna käyttäneistä ei kyennyt siteeraamaan omaa tekstiään.

Yli 80 prosenttia – herranjumala!

Näyttää käyneen siis niin, että tekoälyä käyttäessään voi ulkoistaa myös ymmärryksensä koneelle. Ja toisin päin, jos haluaa jonkin asian todella tajuta ja muistaa, pitää tajuamiseen liittyvän ponnistelunkin tapahtua aivoissa, ei tietokoneessa."

Ihan järkeviä tuloksia. Jos vain leikkaa ja liimaa tekoälyn tekstiä, ei se kehitä omaa ajattelua. Eikä lopputulosta edes muista.
 
Ylen aivotutkijan kirjoittamassa kolumnissa kerrotaan tekoälyn riskeistä omalle ajattelulle ja opiskelulle:




Ihan järkeviä tuloksia. Jos vain leikkaa ja liimaa tekoälyn tekstiä, ei se kehitä omaa ajattelua. Eikä lopputulosta edes muista.
Se että ei osaa sitä mitä ei ole itse tehnyt / tutkinut on täysin loogista. Ihmettelin miksi tekoälyä käyttäneet olivat myös antaneet huonompia vastauksia, mutta se johtuu siitä että kyseessä ovat opiskelijat paremman pään yliopistoissa saksassa keväällä 2023 ja käyttivät kai lähinnä GTP 3.5. Eli 2,5 vuotta sitten tekoäly ei vielä ollut pätevä tekemään samalla tasolla kuin opiskelijat hyvissä yliopistoissa. Nyt saattaisi hyvinkin olla samat tulokset siitä mitä on opittu (tai lähinnä ei ole), mutta työn laatu ei ehkä olisi ilman AI:ta parempaa.
 
Ihan järkeviä tuloksia. Jos vain leikkaa ja liimaa tekoälyn tekstiä, ei se kehitä omaa ajattelua. Eikä lopputulosta edes muista.
Laskukoneesta sanottu samaa kuten myös tietokoneella teksinkäsittelystä versus käsinkirjoittaminen. Työkalut työkaluina,...
 
Ennen 95% oli maanviljelijöitä. Kaikille oli töitä. Tehtiin fyysistä työtä pellolla.

Nykyään se 95% rakentaa niitä 200 000€ Valtroja niille niille 5% viljelijöitä. Ei siinä ole yhtään kehitystä tapahtunut.
 
Ennen 95% oli maanviljelijöitä. Kaikille oli töitä. Tehtiin fyysistä työtä pellolla.

Nykyään se 95% rakentaa niitä 200 000€ Valtroja niille niille 5% viljelijöitä. Ei siinä ole yhtään kehitystä tapahtunut.
Haluatko linkata statistiikkaa väitteen tueksi? USA:sta katsoin yleisimmät työt ja tekijämäärät niin lista on allaoleva. Jos pitäisi äkkiseltään arvata niin enemmän on jotain iphonen kasaajia kuin traktorimaakareita maailmassa. Suomea katsoo niin löytyy ihan jäätävä määrä julkista sektoria sisältäen terveydenhuollon ja aika vähän traktorinrakentajia.

1762609209047.png


 
As the world's largest distributor of agricultural machinery, John Deere commands a global marketshare of 25.3%. Työntekijöitä firmalla joka siis tekee neljänneksen kaikista maatalouskoneista, on 76000 ja laskusuunnassa. Toki alihankkijoita yms on kanssa mutta sanoisin että alle miljoona ihmistä kuitenkin työllistää maatalouskoneiden valmistus ja myynti koko maailmassa.
 
Haluatko linkata statistiikkaa väitteen tueksi?

sanoisin että alle miljoona ihmistä kuitenkin työllistää maatalouskoneiden valmistus ja myynti koko maailmassa
Luulen että tuolla kärjistyksellä yritettiin kömpelösti esittää, että uutta työtä on tähän saakka löytynyt. Tavallaanhan alkutuotanto on se, millä nimenkin mukaisesti kaikki muu mahdollistuu. Voisi siis yhdellä tapaa ajatella, että kaikkihan maata viljelevät. Ei pelkästään se maanviljelijä ja traktoriteollisuuden työntekijät, vaan myös se tarjoilija, joka laskee tuopillisen traktorimyyjälle illalla pubissa, tai kampaaja jolla se tarjoilija asioi.

AI:n mahdollistama tehostuminen ei välttämättä perustavanlaatuisesti eroa aiemmista teollistumismuutoksista, vaan aiemmat asiat tehdään taas aiempaa vähemmällä väellä ja loput kehittävät jotain puuhastelua. Mikäli maailma kehittyy jonkinlaiseksi perustulo-oleskeluyhteiskunnaksi tai rikkaiden valvomaksi automatisoiduksi työttömien vankilaksi, se on toinen ilmiö itsessään vaikka vaatiikin jatkuvia tehostumisvaiheita.
 
Luulen että tuolla kärjistyksellä yritettiin kömpelösti esittää, että uutta työtä on tähän saakka löytynyt. Tavallaanhan alkutuotanto on se, millä nimenkin mukaisesti kaikki muu mahdollistuu. Voisi siis yhdellä tapaa ajatella, että kaikkihan maata viljelevät. Ei pelkästään se maanviljelijä ja traktoriteollisuuden työntekijät, vaan myös se tarjoilija, joka laskee tuopillisen traktorimyyjälle illalla pubissa, tai kampaaja jolla se tarjoilija asioi.

AI:n mahdollistama tehostuminen ei välttämättä perustavanlaatuisesti eroa aiemmista teollistumismuutoksista, vaan aiemmat asiat tehdään taas aiempaa vähemmällä väellä ja loput kehittävät jotain puuhastelua. Mikäli maailma kehittyy jonkinlaiseksi perustulo-oleskeluyhteiskunnaksi tai rikkaiden valvomaksi automatisoiduksi työttömien vankilaksi, se on toinen ilmiö itsessään vaikka vaatiikin jatkuvia tehostumisvaiheita.
Same same but different. "Jostain puuhastelusta" aika kuvaava esimerkki on se että Meta aikoo investoida 600 miljardia AI:hin kolmessa vuodessa. Firma jonka päätuotteet on Facebook ja Instagram aikoo toteuttaa dollareissa mitattuna ehkä kunnianhimoisimman investointiprojektin mitä mikään yritys on koskaan tehnyt. Tai juuri mikään valtiokaan. Esim. koronarokotuksen saaminen maaliin maksoi yhteensä kai jotain 100 miljardia.
 
Viimeksi muokattu:
Same same but different. "Jostain puuhastelusta" aika kuvaava esimerkki on se että Meta aikoo investoida 600 miljardia AI:hin kolmessa vuodessa. Firma jonka päätuotteet on Facebook ja Instagram aikoo toteuttaa dollareissa mitattuna kunnianhimoisimman investintiprojektin mitä mikään yritys on koskaan tehnyt. Ta juuri mikään valtiokaan.
Juu. Samaan aikaan voi tapahtua helvetin isoa bisnestä ja silti syntyä "bullshit job" positioita.
 
Intiaa kannattaa seurata keinoälyyn liittyen. Isot pelaajat jakavat siellä ilmaiseksi ai:ta ja keräävät dataa. Intiassa ei ilmeisesti ole vielä juurikaan sääntelyä mitä ja mihin ai:ta saa käyttää niin sekä palveluntarjojan että käyttäjän puolelta väylä auki tehdä asioita mitkä eivät esimerkiksi euroopassa onnistuisi. On myös erittäin väkirikas maa ja nuorta väestöä niin otollinen paikka kylvää tulevaisuusteknologiaa
For now though, India's flexible regulatory environment allows companies like OpenAI and Google to bundle free AI tools with telecom plans, something far harder to do in other countries.
"Regulation will need to increase as authorities figure out how to manage the broader issue of people giving away their data so freely," says Mr Roy.
"India is an incredibly diverse country. The AI use cases emerging from here will serve as valuable case studies for the rest of the world," says Mr Pathak.

"The more unique, first-hand data they gather, the better their models, particularly generative AI systems, become."
 

Statistiikka

Viestiketjuista
291 525
Viestejä
4 989 140
Jäsenet
80 085
Uusin jäsen
Amatoori_84

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom