• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Tässä ketjussa seurataan EU:n hajoamista.

Tässä kuulostaa taas olevan usea toisiaan vastaan taistelevaa tavoitetta. Onko nyt siis tavoitteena pitää malmit maan sisässä odottamassa joskus tulevaisuudessa tulevaa malmin hinnan nousua vai halutaanko nyt tehdä jotakin että suomi ei taapertaisi kohti konkurssia tällä vuosikymmenellä joka kait tässä yhteydessä tarkoittaa että kaivoksia pitäisi perustaa hyvin nopeasti. Yksi tavoite oli saada valtiolle paljon rahaa vai tehdäänkö niinkuin Tuomi0 ehdotti eli tuhlataan paljon valtion rahaa louhimalla malmit johonkin varastoon josta niitä ei myydä nyt vaan ne on vain varastossa. Katsellaanko edelleen tuotannon valumista Kiinaan vai yritetäänkö tehdä tuotantoa euroopassa joka vaatisi raaka-aineita. Jossakin kohdassa haukuttiin että valtio ei ole tarpeeksi kontrolloinut kaikkea kaivostoimintaan liittyvää ja vation kontrollia kovasti halutaan mutta se että jos EU antaa firmojen tehdä niinkuin firmat haluavat ilman valtion kontrollointia se onkin pahaa sosialismia.

Jokaisesta kohdasta on tässäkin ollut täysin päinvastaisia näkökantoja jotka ei muodosta mitään yhtenäistä tavoitetta vaan sekä Suomen että EU:n politiikkaa arvostellaan että se ei tee kaikkia täysin vastakkaisia asioita.
 
Tässä kuulostaa taas olevan usea toisiaan vastaan taistelevaa tavoitetta. Onko nyt siis tavoitteena pitää malmit maan sisässä odottamassa joskus tulevaisuudessa tulevaa malmin hinnan nousua vai halutaanko nyt tehdä jotakin että suomi ei taapertaisi kohti konkurssia tällä vuosikymmenellä joka kait tässä yhteydessä tarkoittaa että kaivoksia pitäisi perustaa hyvin nopeasti.

Kuten jo monta kertaa sanottua, suomessa olevat malmit ovat sinällään arvottomia esiintyminä. Niillä ei voi tehdä mitään positiivista talouden kannalta, siksipä niitä ei louhita juuri nyt. Direktiivin ainut tarkoitus on estää suomen kaltaisia viidakkokansoja estämästä niiden kaivelua silloin, kun Saksalainen tai Ranskalainen haluaa. Näillä pedataan huoltovarmuus paperilla kuntoon, ikäänkuin lukitaan meidän malmit heidän käyttöönsä.

Hekään eivät halua perustaa tänne sataa kannattamatonta kaivosta juuri nyt, vaan sitten kun se voidaan tehdä kiireessä esim. EU rahoilla. Suomen tuntien, mahdollisesti jopa ihan meidän rahoilla. YLE voi sitten herätä kirjoittelemaan kun voidaan seistä niiden paskatunkioiden päällä tuijottamassa pilattua luontoa, silloin vastuussa olevat median ja politiikan avainhenkilöt loikoilevat jossain palkintovirassa pitkin eurooppaa.

Se mitä osaava ja kansastaan ylpeä poliitikko voisi tehdä nyt, olisi kytkeä näiden mineraalien kaivuu lopputuotteiden valmistamiseen meillä. Joo, annetaan hätätapauksessa luvat nopeasti. Maksatte vaan tähän kassaan pari miljardia ennallistamismaksuja, kaivosaika 10 vuotta max ja sitten on vielä tämä akkutehtaiden siirto Suomeen missä materiaali hyödynnetään.
 
Ja tämä kaikki tuli nyt yllätyksenä EU:lle?

Sehän nyt on ollut selvää vähintään 20 vuotta, että jos Euroopalla ei ole omaa tuotantoa juuri millään osa-alueella, niin huonosti käy. Varsinkin jos kaikki valta on kaiken maailman diktatuureilla.

Ei se varmaan yllätyksenä tullut. Ei vain sopinut politiikkaan kyseenalaistaa globalistista ideaalia maailmanlaajuisesta kaupasta mikä tuottaa kaikkea halvalla siitä huolimatta, että varoitusmerkit esim. Kiinan ja Venäjän pyrkimyksestä käyttää strategisia resursseja vipuvartena omia imperialistisia ja vapaata yhteiskuntaa kyseenalaistavia tavoitteitaan edistämään. Axel Oxenstierna oli enemmän kuin oikeassaan opastaessaan jälkikasvuaan: "Poikani, kunpa tietäisit miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan..." Itse kyseenalaistin tuota linjaa kauan sitten ja se pääasiallinen reaktio oli useimmiten naureskelua että maailma on kehittynyt eteenpäin juoksuhaudoista. Ja että yhteistyöllä, kaupalla ja suvaitsevaisuudella kaikki ongelmat ratkeavat ja eletään ihanasti harmoniassa. No Ukrainassa sitä harmoniaa nyt sitten nähdään. Uiguureiltakin voi kysellä näkemystä kiinalaisesta harmoniasta...

Tässä kuulostaa taas olevan usea toisiaan vastaan taistelevaa tavoitetta. Onko nyt siis tavoitteena pitää malmit maan sisässä odottamassa joskus tulevaisuudessa tulevaa malmin hinnan nousua vai halutaanko nyt tehdä jotakin että suomi ei taapertaisi kohti konkurssia tällä vuosikymmenellä joka kait tässä yhteydessä tarkoittaa että kaivoksia pitäisi perustaa hyvin nopeasti. Yksi tavoite oli saada valtiolle paljon rahaa vai tehdäänkö niinkuin Tuomi0 ehdotti eli tuhlataan paljon valtion rahaa louhimalla malmit johonkin varastoon josta niitä ei myydä nyt vaan ne on vain varastossa. Katsellaanko edelleen tuotannon valumista Kiinaan vai yritetäänkö tehdä tuotantoa euroopassa joka vaatisi raaka-aineita. Jossakin kohdassa haukuttiin että valtio ei ole tarpeeksi kontrolloinut kaikkea kaivostoimintaan liittyvää ja vation kontrollia kovasti halutaan mutta se että jos EU antaa firmojen tehdä niinkuin firmat haluavat ilman valtion kontrollointia se onkin pahaa sosialismia.

Jokaisesta kohdasta on tässäkin ollut täysin päinvastaisia näkökantoja jotka ei muodosta mitään yhtenäistä tavoitetta vaan sekä Suomen että EU:n politiikkaa arvostellaan että se ei tee kaikkia täysin vastakkaisia asioita.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että emme halua Suomesta muodostuvan EU:n rikkaiden maiden raaka-ainereservaattia. Tässä on nähtävissä selvästi parikin ikävää kehityskulkua: Ilman kunnollista sääntelyä ja verotusta me emme saa maamme luonnonvarojen hyväksikäytöstä korvausta. Jos sen päälle aiheutetaan tilanne missä me joudumme maksamaan niiden luonnonvarojen hyväksykäytön seurauksen luonnon ennallistamisen (niin kuin EU vaatii), niin onhan se meidän kannaltamme ihan täysi perseraiskaus. Siihen ei enää tarvittaisi kuin EU:sta joku mistään mitään ymmärtämätön ääliö kertomaan miten julkinen talous pitää sen jälkeen tasapainottaa niin fixit ei välttämättä sittenkään kuulosta enää ihan niin päättömältä idealta.
 
Pohjimmiltaan kyse on siitä, että emme halua Suomesta muodostuvan EU:n rikkaiden maiden raaka-ainereservaattia.
Ei tämä huono diili olisi välttämättä jos Suomi tekisi toimivat raamit sille kestävälle kaivostoiminnalle. Tällä hetkellä ei näy vaan mitään aktiviteettia että tehtäisiin yhtään mitään vaikka ympäristöluvat paukkuvat rikki vähän siellä ja täällä nykyisissäkin kaivoksissa.
Edit: en edelleenkään ymmärrä miten tämä liittyy ketjun aiheeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Suuri on ongelma on pelkkää henkilökohtaista etuaan ajavissa poliitikoissamme, mutta toinen suuri syy löytyy EU:sta.

Viime torstaina EU määritti direktiivin, jonka mukaan jäsenmaissa on pystyttävä aloittamaan kaivostoiminta 12kk tai viimeistään 24kk siitä, kun kaivosyhtiö on jättänyt lupa-anomuksen kaivokselle. Tämä linjaus koskee 30 mineraalia, joista suurin osa löytyy Suomesta.

Lyhyessä ajassa ei ehditä tehdä mitään kunnollisia selvityksiä kaivoksen ympäristövaikutuksista, vastuukysymyksistä, järkeviä vaikutussuunnitelmia mm. lähialueilla maata, rakennuksia ja liiketoimintaa olevien tahojen korvauksista. Mikä esimerkiksi saastuneen järven rannalla sijaitsevan kesämökin arvo.

Voi varmuudella sanoa, että Keski-Euroopasta käsin poliitikkojamme ja puolueitamme on jo etukäteen lobattu (lue voideltu) olemaan tekemättä yhtään mitään. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että YLE:n ja HS:n kaltaiset suuret tiedottajat pitävät tällä hetkellä hiljaisuutta alkaneesta Sammon ryöstöstä. Ei näy etusivun uutisia ja huolestuneita keskusteluita A-Studiossa. Virallisesti ei ole mitään ongelmaa. Ongelma nähdään ainoastaan #Rahapodin kaltaisissa riippumattomissa julkaisuissa.

Toisin kuin väität, YLE on uutisoinut aiheesta ihan puol9 pääuutislähetyksessäkin äskettäin. Netissäkin tämä on ollut pääuutisena. Alla 2 eri uutista tästä EU:n päätöksestä ( toinen ajalta juuri ennen äänestystä ), ja jutut luettuasi huomaat että kritiikkiä on satanut, niin oikealta kuin vasemmalta.

.
 
Toisin kuin väität, YLE on uutisoinut aiheesta ihan puol9 pääuutislähetyksessäkin äskettäin. Netissäkin tämä on ollut pääuutisena. Alla 2 eri uutista tästä EU:n päätöksestä ( toinen ajalta juuri ennen äänestystä ), ja jutut luettuasi huomaat että kritiikkiä on satanut, niin oikealta kuin vasemmalta.

.
Kyllä YLE on uutisoinut raaka-aine -direktiivistä, mutta jättää täysin käsittelemättä sen tärkeimmän näkökulman, jonka #Rahapodi riippumattomampana mediana toi julki.

Ei sanaakaan siitä, että direktiivi vaikuttaa ensisijaisesti Suomeen, koska täällä ovat ne merkittävät mineraalit.

Eikä sanaakaan siitä, että Suomen kehitysmaitakin löperömpi kaivoslaki mahdollistaa Suomen luonnonvarojen hyödyntämisen lähes ilmaiseksi ja jälkihoito jää Suomen veronmaksajille.

Ei myöskään sanaakaan siitä, että Saksa ja Ranska jo par'aikaa rakentelevat omille mailleen jättimäisiä akkutehtaita, joiden tarvitsemat raaka-aineet on tarkoitus tulla mm. Suomesta.

Tässä YLE:n uutisessa mainitaan artikkelin loppupuolella, että Suomikin on kuvassa mukana näissä jättimäisten akkutehtaiden hankkeissa: raaka-ainetuottajana.

 
Todellisuudessa kyse ei ole todellakaan 2 vuodesta.

31539daa584ac6b49338e88b56e1f927.jpg

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomela on kuitenkin skeptinen sen suhteen, että kaivosten lupakäsittely kokonaisuudessaan Suomessa juurikaan nopeutuisi.

Ympäristöluvan hakemista edeltää ympäristövaikutusten arviointi, joka kaivosten kohdalla tyypillisesti kestää 1,5–2 vuotta, Suomela sanoo. Kahden vuoden aikaraja ei pidä sisällään yva-vaihetta.

”Aikaraja alkaa siitä, kun hakemus on niin sanotusti täydellinen. Sitä ennen viranomainen on voinut käsitellä hakemusta jo kuukausia, todeta ettei se ole riittävä ja pyytää yhtiötä täydentämään hakemusta”, hän kuvaa.

Tyypillisesti kaivosten ympäristöluvista myös valitetaan, eikä aikaraja koske myöskään tätä vaihetta. Valitusten käsittely oikeudessa voi kestää 1,5–3 vuotta, Suomela arvioi.

Kaavoitus mukaan lukien koko lupapressi voi kestää 6–7 vuotta.

”Asetus ei tuo suuria muutoksia meidän todellisuuteen”, Suomela sanoo.

Itä-Suomen ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen on samaa mieltä siitä, että kahden vuoden aikaraja ei ole niin kireä kuin miltä se kuulostaa.

”En pidä sitä erityisen ongelmallisena tai kohtuuttomana.”

Pölönen tulkitsee asetusta Suomelan tavoin: kahden vuoden kello käynnistyisi vasta, kun viranomainen vahvistaa lupahakemuksen pätevyyden.

 
Siis ympäristöviranomainen paukuttelee noita lupia läpi ja vasta sitten niiden käsittely siirtyy oikeuteen missä aletaan tutkimaan mitä kaikkea puutosta/virhettä papereihin on laitettu. Luvista päättää joku valiokunta missä istuu kuntapoliitikot, joille ympäristöviranomainen kirjoittaa puhtaaksi päätöksen. Näin se toimii tällä hetkellä, ei viranomainen evää juuri mitään lupia jos niihin on syötetty oikeat avainsanat, mutta tietenkin asiaa on pohjustettava vaalikampanjoiden rahoituksella ym. ei-korruptiolla.

Ympäristöviranomainen ei tutki mitään, vaan hakija tutkii/tutkituttaa. Sieltä tulee nippu paperia pöydälle joka voidaan oikeudessa kyseenalaistaa, ympäristöviranomaisella ei ole oikeutta tai oikeastaan resursseja kyseenalaistaa hakijan antamia tietoja. Näissäkin on käytännön tasolla vain yksi oikeusporras, sillä vain harva asia saa valituslupaa korkeimpaan.
 
Huomautus - Käytä kuvia, videoita ja linkkejä ainoastaan tukemaan asiaasi ja avaa niiden sisältö oleellisilta osin muille keskustelijoille.
Aika hyvä kirjoitus facessa eu:n kaivosmahdottomuudesta vihreysmielessä:
 
Ne linkitetyt artikkelit on tarkoitus avata omin sanoin.

Täällä on nyt monen monta lätkäisty vaan pöytään kuin makkara ilmaan mitään selostusta.
 
Huomautus - Käytä kuvia, videoita ja linkkejä ainoastaan tukemaan asiaasi ja avaa niiden sisältö oleellisilta osin muille keskustelijoille.
Pukki kaalimaalla, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Ilmeisesti kelpaa lähteeksi, kunhan ajatukset tukee omaa agendaa?
Onko Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorikin kaalimaalta? Löysitkö kummankaan lausunnoista asiavirheitä, vai eivätkö naamat vain miellyttäneet?

Itä-Suomen ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen on samaa mieltä siitä, että kahden vuoden aikaraja ei ole niin kireä kuin miltä se kuulostaa.
 
Onko Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorikin kaalimaalta? Löysitkö kummankaan lausunnoista asiavirheitä, vai eivätkö naamat vain miellyttäneet?
Asiantuntijat, puolueettomia tahi ei, sanoo asian miten se on tällä hetkellä. He eivät kuitenkaan huomioi sitä, ettei EU huvikseen tätä direktiiviä ajanut läpi. Se ajettiin läpi siltä varalta, että mahdollisen Kiinan välirikon vuoksi EU:n teollisuudelta katkeaa raaka-aine -toimitukset.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan tietäjä arvatakseen seuraavia tapahtumia, kun kerran "raw materials" -direktiivi meni heittämällä läpi. EU:ssa ja valtiollisilla tasoilla aletaan valmistella jatkotoimenpiteitä, joilla kaivoksien vauhdikas avaaminen mahdollistetaan.

Suomen eduskunta on täynnä Pro EU-puolueita, joilla on nyt direktiivin mahdollistama virallinen mandaatti toimia.
 
Onko Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorikin kaalimaalta? Löysitkö kummankaan lausunnoista asiavirheitä, vai eivätkö naamat vain miellyttäneet?
Joku syyhän on miksi EU haluaa nuijia nopeasti läpi tällaisen direktiivin. Me kaikki tiedetään että poliittinen EU broileri ei tee mitään ilman että taka-ajatuksena on se että keski- ja etelä-eurooppa hyötyy siitä. Se on jo nähty tässä vuosikymmenien aikana satoja kertoja. Ei siis ole kovinkaan erikoista että porukka jo odottelee valmiina että mitähän paskaa tämä nyt taas tarkoittaa Suomelle ja pohjoismaille. Lisäksi vielä kun Suomi ja suomalaiset poliitikot ovat täysin selkärangattomia ja eivät osaa tai uskalla tai halua pitää oman maan kansalaisten puolta juuri missään asiassa.
 
EU:n toimintatavat ei juuri päivänvaloa kestä, mutta todellisuus on taruakin ihmeellisempää.

Ivan Puopolo kertoo, että YLE:n toimituksessa työskennellessään hän osallistui EU:n "toimittajien voitelumatkalle" Brysseliin. EU oli järjestänyt matkalla kaiken aivan viimeisen päälle: hienot hotellit, hienot illalliset ja näytöstyyliin sitä ja tätä. YLE:n porukkaa pidettiin matkalla kuin kukkaa kämmenellä. Koko ajan ryhmän mukana kulki EU:n mediavastaava, joka kuljetti joukkoa, järjesteli kaiken ja yritti tehdä kaiken Yleläisille erittäin mukavaksi. Ja tällainen kohtelu siis YLE:n toimittajille.

Asia on ongelmallinen moneltakin kantilta, myös YLE:n kantilta. Suurissa yrityksissä eettiset säännökset kieltävät yksiselitteisesti tällaisten lahjamatkojen vastaanottamisen, koska ne katsotaan korruptioksi ja lahjomiseksi. Nähtävästi eettisiä arvoja korostavassa YLE:ssä ei itse noudateta eettisiä arvoja, muuten kuin silloin kun jollakin on päällään pesukarhu -kuvioitu kravatti.

EU myös antaa mepeille rahoitusta, jotta nämä voivat tuoda Brysseliin haluamiaan henkilöitä tutustumaan EU:n toimintaan. Jokainen meppi voi tuoda vuosittain Brysseliin 72 henkilöä (!?!?). Hemmetti... aivan saakelin järkyttävän kokoinen budjetti pelkkään EU:n markkinoimiseen ja aivopesuun.

 

En huomannut tästä mitään keskustelua Io-techin puolella, niin pistetään vielä tännekin.
 
Jotenkin vaikea nähdä miten suurin osa kansasta puolustaa eu:ta henkeen ja vereen jonkun iphonen usb c liittimen kautta ja kuinka yhteistyö luo talouskasvua vaikka sitä ei ole ollut suomessa 15 vuoteen per nuppi. Sitten DSA, digieuro, foss hanke ja nyt tämäkin menee heittämällä läpi.
 
Olisi ihan kiva, ettei ainakaan pahennettaisi aiemmasta. Siis kun maat otetaan ilmaiseksi, riistetään siirtomaatyyliin aikansa, dumpataan tunneleihin vaarallista jätettä, häivytään ja lopulta tulee enintään harvoissa tapauksissa tuomio ja nimellinen korvaus.

Pitää kulkea ihan eri suuntaan. Maanomistajalle kuuluu täysarvokorvauksen lisäksi rojalti liikevaihdosta(ei voitosta), toiminnan on oltava siistiä ja loppusiivous hoidetaan. Toimija saisi myös mielellään olla kotimainen.
 
Kyprokselta tehty tietovuoto paljastaa, että venäläiset oligargit ovat saaneet vapaasti tehdä pakotteita kiertäviä tilisiirtoja ja pestä rahaa. Uudessa tietovuodossa tunnistettiin yli 650 Kyproksella toiminutta veroparatiisiyhtiötä tai trustia, joiden omistaja tai hallinnoija on pakotelistalle vuoden 2014 jälkeen joutunut venäläinen yksityishenkilö tai yritys.

Tällaista siis EU:n jäsenmaassa, vaikka pitäisi olla yhdessä rintamassa sotarikoksia tekevää Venäjää vastaan.

Tapaus oikeastaan vain todistaa EU:n sisäisen mädännäisyyden. Kyproksen touhuihin ei ole haluttu puuttua, koska siellä on moni EU:nkin oligarkki pessyt rahojaan ja piilotellut varallisuuttaan. Homma on jatkunut jo vuosikymmeniä, ilman että kukaan olisi mitenkään puuttunut. "Cyprus Confidential" tietovuodosta löytyy yli sata suomalaistakin sijoittajaa.

 
Tapaus oikeastaan vain todistaa EU:n sisäisen mädännäisyyden. Kyproksen touhuihin ei ole haluttu puuttua, koska siellä on moni EU:nkin oligarkki pessyt rahojaan ja piilotellut varallisuuttaan. Homma on jatkunut jo vuosikymmeniä, ilman että kukaan olisi mitenkään puuttunut. "Cyprus Confidential" tietovuodosta löytyy yli sata suomalaistakin sijoittajaa.

EU varmasti haluaisi puuttua tuohon toimintaan, mutta EU:ssa jäsenvaltioilla on aika paljon valtaa omista asioistaan.
Eli jos haluat paikata tuota EU:n osalta, niin aikalailla se tarkoittaisi sitä, että EU:lle pitäisi antaa lisää valtaa puuttua jäsenmaidensa sisäisiin asioihin.
 
Kohta voi Suomessa ja Ruotsissa hieman vesijohtoputket, hanat, jne. poksahdella, kun ei saa enää käyttää sinkinkadon kestävää messinkiä. Pohjoismaissa on erilainen vesi, joka syövyttää normi putket parissa vuodessa puhki.

Lainaus Valviran twiitistä:

" Suomessa talousveden laatu edellyttää pieniä määriä lyijyä sisältävien sinkinkatoa kestävien messinkituotteiden käyttämistä vesilaitteistoasennuksissa. Valvira pitää tärkeänä, että kansallisesti hyväksyttyjen messinkituotteiden käyttö sallittaisiin "


EU:n juomavesidirektiivin uudet vaatimukset juomaveden kanssa kosketuksiin tuleville materiaaleille:

 
Viimeksi muokattu:
Kohta voi Suomessa ja Ruotsissa hieman vesijohtoputket, hanat, jne. poksahdella, kun ei saa enää käyttää sinkinkadon kestävää messinkiä

Mä nopeasti lukemalla ymmärsin, että tuolle listalle saa hakea eri materiaalien lisäystä. Joten vaikea nähdä, että tämän suhteen tulisi isompaa ongelmaa. Eli olen aika varma että eivät ala poksahdella.
 
Ymmärtääkseni Suomi on esittänyt oman kantansa asiaan, mutta komissiota ei vähemmän yllättäen ole kiinnostanut. Kalliiksi tulee taas, mutta siihenhän on jo EU:n kanssa totuttu. Joko jotain kielletään, viedään rahat tai sitten keksitään jotain tosi tarpeellista investoitavaa mihin kaikki joutuvat laittamaan rahansa pakolla...
 
Ymmärtääkseni Suomi on esittänyt oman kantansa asiaan, mutta komissiota ei vähemmän yllättäen ole kiinnostanut.

Onko tästä joku artikkeli tai lähde? Ja milloin tämä asia lävähtäisi käsille jos tuota ei saada listalle?
 
Ton linkatun Tukesin jutun perusteella 2031 tulisi direktiivi täysimääräisesti voimaan. Sitä ennen ankaraa soutamista, huopaamista, lobbaamista ja pykälien sekä listojen sorvaamista.
 
Ton linkatun Tukesin jutun perusteella 2031 tulisi direktiivi täysimääräisesti voimaan. Sitä ennen ankaraa soutamista, huopaamista, lobbaamista ja pykälien sekä listojen sorvaamista.

Joo, en nyt oikein näiden twiittien pohjalta vielä ennustaisi välitöntä EU:n hajoamista :think:
 
Lisäksi tuolla oli tämmönenkin mainittuna, mitä ikinä tarkalleen tarkoittaakaan:

”Vuonna 2024 vahvistettavat luettelot on koottu seuraavasti: orgaanisten lähtöaineiden luetteloon on lisätty elintarvikekelpoisen muovin valmistuksessa käytettävät lähtöaineet (Komission asetus (EU) N:o 10/2011 elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvista muovisista materiaaleista ja tarvikkeista). Lisäksi luetteloihin on lisätty jäsenmaiden omien lainsäädäntöjen mukaan hyväksyttyjä materiaaleja. Kaikkien luetteloihin lisättyjen materiaalien vaatimustenmukaisuus arvioidaan uudestaan 15 vuotta kestävän arviointiohjelman aikana.”
 
Valtioneuvosto: EU-ministerivaliokunnassa Euroopan liikenneverkko ja juomavesidirektiivi:

Suomen kanta asiaan:

" Suomen mielestä tavoite talousveden terveydellisen laadun takaamisesta on kannatettava. Suomi suhtautuu kuitenkin erityisen kriittisesti tiettyihin säädösehdotuksiin, eikä hyväksy niitä nyt esitetyssä muodossa. Suomen lähtökohtana on, että jatkossakin putkistoissa saisi käyttää jäsenvaltioissa tälläkin hetkellä hyväksyttyjä materiaaleja tai vähintäänkin siirtymäajan tulisi olla riittävän pitkä. Suomessa toisin kuin useimmissa EU-maissa veden laatu on pehmeää ja hapanta, minkä vuoksi materiaalien on oltava sinkkikadon kestäviä. "



Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta Juomavesidirektiivin täytäntöönpano

 
WHO ollut juomavesidirektiivin lobbaajana.

EU:n uuden juomavesidirektiivin toimeenpanon valmistelu on alkanut Suomessa:

" Talousveden laatuvaatimukset päivitetään pääosin Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti "


WHO Drinking Water Parameter Cooperation Project:

 
Viimeksi muokattu:
WHO ollut juomavesidirektiivin lobbaajana.

EU:n uuden juomavesidirektiivin toimeenpanon valmistelu on alkanut Suomessa:

" Talousveden laatuvaatimukset päivitetään pääosin Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti "

EU ketju kai käy, jos meillä pohjaa EU yhteiseen toteutukseen.

Linkistä
17.3.2021 ...
EU:n juomavesidirektiivin (EU) 2020/2184 toimeenpano Suomessa on käynnistynyt.
...
Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos lakimuutoksista olisi valmis lähetettäväksi lausunnolle viimeistään maaliskuussa 2022. Lainsäädännön on oltava voimassa ja ilmoitettuna Euroopan komissiolle viimeistään 12.1.2023.
Onko linkkiä siihen lakiin ja asetuksiin. jos siis tuossa on aikataulu pitänyt.

Edit.

Ilmesesti postasit lisälähetteksi noihin sun aiempiin postauksiin.

Eli tuot esille että kyse siitä että säädäntöä päivitetään WHO linjausten mukaiseksi. Joo valittu ketju ehkä otsikoitu ihan päinvastaiseen. Foorumin haku ei erityisen hyvä löytää parempaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos se on laitonta, niin ei se tarkoita ettei sitä tehtäisi.

Ja suomihan on toiseksi vähiten korruptoitunut maa ja onnellisin.

Jos tuosta vesidirektiivistä ei muuta seuraa suomen kohdalle, maksumiehiksi luultavasti joudutaan, kun etelä euroopan vesiputket pitää uusia...
 
Ei, vaan että lobbaus ei ole lahjontaa ja lahjonta ei ole lobbausta. Kaksi ihan eri asiaa ja eri vaikuttamisen muotoa. Se, että WHO lobbaa ei tarkoita että se lahjoisi ketään.

Tuossa yllä on liitteenä WHO:n tekemä, EU:n tukema, suositukset juomaveden laadulle EU-maissa. Nähdäkseni, en jaksanut kuin silmäillä,[*] päivitetty versio vuoden 2013 guidelinesta. Bonuksena esimerkiksi karsinogeenien osalta EU:ssa tiukemmat raja-arvot kuin suosituksessa.

Mielestäni lobbauksella on vielä eri konnotaatiot kuin sillä, että tutkimusten perusteella määritetään turvallisia raja-arvoja veden ominaisuuksille. Jokatapauksessa, lahjonnasta ollaan aika kaukana. Mikä syytös siis edes on tuossa alkuperäisessä... 'WHO lahjoo EU:n virkamiehiä, etteivät myrkytä kansalaisia' tms...

ks. myös Lobbaus – Wikipedia

[* sinänsä tuo vaikutti ihan mielenkiintoiselta]
 
Ei kai juomaveden laadun parantaminen sinänsä ole huono asia. Toteutus on sitten vähän eri asia, nythän EU ei oikeastaan ole niinkään asettamassa vaatimuksia veden laadulle, vaan mikromanageroimassa sitä miten asia pitää hoitaa sen sijaan että annettaisiin ne halutut raja-arvot ja sen jälkeen kukin toteuttaa asian niin kuin parhaaksi näkee. Ja pääsääntöisesti sellainen mikromanagerointi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.
 
Mikä mahtaa olla oma määritelmäsi sanalle lobbaus?
Lahjontaahan se on.
Kiitos määriltelmän kysyjälle, ja vastaajalle viestien sisältö muuttui aika paljon.

Nyt jäi vähän leijjuun mistä väärin käsitys että lobbaaminen tarkoittaisi lahjontaa. Siis onko vain inhimillinen väärinymmärrys, vai onko taustalla jotain artikkelleita.


Ei kai juomaveden laadun parantaminen sinänsä ole huono asia. Toteutus on sitten vähän eri asia, nythän EU ei oikeastaan ole niinkään asettamassa vaatimuksia veden laadulle, vaan mikromanageroimassa sitä miten asia pitää hoitaa sen sijaan että annettaisiin ne halutut raja-arvot ja sen jälkeen kukin toteuttaa asian niin kuin parhaaksi näkee. Ja pääsääntöisesti sellainen mikromanagerointi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.

En ihan tarkkaan tiedä mitä EU nyt tekemässä ja mihin viitataan.

Mutta jos tässä nyt puhutaan siitä että määritellään markkina-aluueelle juomaveden jakeluun liittyvien komponenttien vaatimuksia, niin ehkä ollaan sillä vanhalla EY ydinalueella.

Sinänsä ei ole kannattettavaa että on kansallisia eroja, tai siis niille pitäisi olla aika painavat syyt. Jos tietyt komponentit on riski jumaveden käytölle, niin miten perustella että ne olisi kelvollisia juomaveden jakeluverkkoon.
Ketjussa annettu ymmärtää että nyt kyse komponenteista joiden käyttö välttämätöntä , tai ainakin kustannustehokkoodeun kannalta tarpeellista Suomen raakaveden kanssa ja paikallisesti riski voidaan hallita. Eli se ei nyt peruste että miksi ne pitäisi sallila koko alueella, mutta sitä käytetään perusteena että Suomessa voisi jatkossakin käyttää. Poikkeuksista pitäisi päästä eroon, onko teknistä kehitystä mikä tekisi aikaa myöten tarpeettomaksi ?

En tiedä osuko edes lähellekkään, jos ei niin toivottavasti joka avaa ?
 
Mutta jos tässä nyt puhutaan siitä että määritellään markkina-aluueelle juomaveden jakeluun liittyvien komponenttien vaatimuksia, niin ehkä ollaan sillä vanhalla EY ydinalueella.

Sinänsä ei ole kannattettavaa että on kansallisia eroja, tai siis niille pitäisi olla aika painavat syyt. Jos tietyt komponentit on riski jumaveden käytölle, niin miten perustella että ne olisi kelvollisia juomaveden jakeluverkkoon.
Ketjussa annettu ymmärtää että nyt kyse komponenteista joiden käyttö välttämätöntä , tai ainakin kustannustehokkoodeun kannalta tarpeellista Suomen raakaveden kanssa ja paikallisesti riski voidaan hallita. Eli se ei nyt peruste että miksi ne pitäisi sallila koko alueella, mutta sitä käytetään perusteena että Suomessa voisi jatkossakin käyttää. Poikkeuksista pitäisi päästä eroon, onko teknistä kehitystä mikä tekisi aikaa myöten tarpeettomaksi ?

En tiedä osuko edes lähellekkään, jos ei niin toivottavasti joka avaa ?

Kysymys on siitä, että komponenttien yhtenäistämisen nimissä ollaan kieltämässä lyijyn käyttöä vesiputkien ja juomavedeen kanssa olevien laitteiden messinkiseoksissa, mikä taas on Suomen vedenlaadun kannalta välttämätön, jos niiden halutaan kestävän käytössä. Ilman sitä tiedossa on putkivuotoja, vesivahinkoja sun muuta pikkukivaa. Vanhassa taloyhtiössä oli ongelmia putkien kanssa, aikanaan oli käytetty remontoidessa halvempaa putkea jostain muualta ja vuodot korjattiin laittamalla uutta putkea vanhan tilalle. Mutta kun ne uudetkin putkenpätkät alkoivat vuotaa muutamassa vuodessa, niin oli pakko vaihtaa kaikki putket komposiitteihin, mikä tietysti maksoi pirusti.

Komission mielestä sillä, ettei lyijyn liiallisesta liukenemisesta juomaveteen näistä putkista ole mitään näyttöä, ei ole mitään merkitystä mihinkään, koska on päätetty että lyijy on paha paha paha. Eikä sillä miten paljon siitä aiheutuu kustannuksia merkitse myöskään mitään. Vähän näyttää siltä että EU:ssa on käynnissä jonkinlainen omituinen ideologinen ristiretki lyijyä vastaan, seurauksista ja kustannuksista välittämättä.
 
Kysymys on siitä, että komponenttien yhtenäistämisen nimissä ollaan kieltämässä lyijyn käyttöä vesiputkien ja juomavedeen kanssa olevien laitteiden messinkiseoksissa, mikä taas on Suomen vedenlaadun kannalta välttämätön, jos niiden halutaan kestävän käytössä. Ilman sitä tiedossa on putkivuotoja, vesivahinkoja sun muuta pikkukivaa. Vanhassa taloyhtiössä oli ongelmia putkien kanssa, aikanaan oli käytetty remontoidessa halvempaa putkea jostain muualta ja vuodot korjattiin laittamalla uutta putkea vanhan tilalle. Mutta kun ne uudetkin putkenpätkät alkoivat vuotaa muutamassa vuodessa, niin oli pakko vaihtaa kaikki putket komposiitteihin, mikä tietysti maksoi pirusti.

Komission mielestä sillä, ettei lyijyn liiallisesta liukenemisesta juomaveteen näistä putkista ole mitään näyttöä, ei ole mitään merkitystä mihinkään, koska on päätetty että lyijy on paha paha paha. Eikä sillä miten paljon siitä aiheutuu kustannuksia merkitse myöskään mitään. Vähän näyttää siltä että EU:ssa on käynnissä jonkinlainen omituinen ideologinen ristiretki lyijyä vastaan, seurauksista ja kustannuksista välittämättä.
Kiitos

Eli kyse kyse joko kansallisesta tarpeesta, jolle perustelu se että riski yliarvoitu ja korvaaminen kohtuuttoman kallista. Eli kansallinen poikkeus tarvitaan.

Tai vaihtoehtoisesti onko lyijyn käytön kieltäminen ko komponenteissa tarpeen nyt.

Komission "mielipide", ei kai nämä nyt ihan mielipide fiileksellä mene, tosin usein tulee jonain pakettina. Ja ymmärsin että tämä asia on nyt sitä jo aiemmin päätetyn jo lakeihin viedyn paketin hienosäätöä.

Lyjynkäytöstä kun puhutaan, niin siitä halutaan pois myös muistakin syistä, eli siitä haluaa eroon tuotteissa joissa tuotteen käytön aikana lyijystä ei ole haittaa.

..Vanhassa taloyhtiössä oli ongelmia putkien kanssa, aikanaan oli käytetty remontoidessa halvempaa putkea jostain muualta ja vuodot korjattiin laittamalla uutta putkea vanhan tilalle....
Liittykö tämä nyt tähän aiheeseen ?
Siis koskeeko tämä nyt taloyhtiöitäkin, oli jossain jäänyt mieleen että enemmänkin tuota vesiyhtiöiden laitoksia. Jos tämä koskee ihan loppukäyttäjien putkituksia, niin siellä sitä vedenominaisuus ongelmaa ollut kupareissakin, ja tuskin nyt rosterilla korvataan, joka olisi kohtuuttoman kallista.
 
Ei kai juomaveden laadun parantaminen sinänsä ole huono asia. Toteutus on sitten vähän eri asia, nythän EU ei oikeastaan ole niinkään asettamassa vaatimuksia veden laadulle, vaan mikromanageroimassa sitä miten asia pitää hoitaa sen sijaan että annettaisiin ne halutut raja-arvot ja sen jälkeen kukin toteuttaa asian niin kuin parhaaksi näkee. Ja pääsääntöisesti sellainen mikromanagerointi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.

No ei se nyt ihan noinkaan ole. Kallistahan se on kaikkien kehittää omat tapansa päästä tavoitteisiin.

Edit: Ja tuli tuossa vielä vilkaistua Uponorin lausuntoa. Nähdäkseni olisivat erittäin tyytyväisiä, jos kaikkialla samat standardit. Ei mitenkään yllättävää.

Rakennusteollisuushan tuon nosti:

Ensimmäiset koosteet positiivilistojen valmistelumateriaaleista julkaistiin
vuoden 2022 alussa. Ensimmäisten huomioiden perusteella pahimmassa tapauksessa voisi käydä
niin, ettei positiivilistoille jäisi yhtään materiaalia, joka kestäisi suomalaisten vesien aiheuttamaa
sinkinkatoa. Mikäli tuotteet joudutaan valmistamaan sinkinkatoa kestämättömästä materiaalista, on
seurauksena muutaman vuoden kuluessa vuotovaurioita. Jo yksinomaan hitaasti kehittyvien
vuotojen havaitseminen on vaikeata, saati sen arviointi, mikä vaikutus lisääntyvillä kosteusvaurioilla
on rakennusterveellisyyteen ja ylläpidon kustannuksiin.

Sen sijaan itse menettelystä ei näyttänyt olevan valittamista:

Rakennusteollisuus pitää positiivilistojen käyttämistä hyvänä menettelynä, mutta saman aikaisesti
on resursoitava riittävästi myös positiivilistojen valmisteluun osallistuminen niin, että sieltä löytyy
asianmukaisia sinkinkadon kestäviä materiaaleja, sekä varauduttava kansallisessa lainsäädännössä
riittävän pitkiin siirtymäaikoihin niin, että mahdolliset uudet materiaalit ehditään kehittää, testata ja
ottaa käyttöön. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että positiivilistojen valmistelua ohjaavat muiden
maiden kansalliset tavoitteet, jotka eivät välttämättä ota riittävästi huomioon Suomen kannalta
tärkeitä asioita.

Ja vesilaitokset sun muut vaikutti lausuntojen perusteella ihan tyytyväisiltä.

Komission mielestä sillä, ettei lyijyn liiallisesta liukenemisesta juomaveteen näistä putkista ole mitään näyttöä, ei ole mitään merkitystä mihinkään, koska on päätetty että lyijy on paha paha paha.

Määrittele 'liiallinen liukeneminen', käsittääkseni nykytiedon mukaan lyijylle ei ole turvallista raja-arvoa?
 
Viimeksi muokattu:
Komission "mielipide", ei kai nämä nyt ihan mielipide fiileksellä mene, tosin usein tulee jonain pakettina. Ja ymmärsin että tämä asia on nyt sitä jo aiemmin päätetyn jo lakeihin viedyn paketin hienosäätöä.

No kyllä se vähän siltä vaikuttaa. Se ei ole ensimmäinen kerta kun perustelut on haettu sopivasti omaan agendaan sopivaksi ja sitten runnottu asioita läpi käytännössä kelvottoman "tutkimustiedon" perusteella. Näin tehtiin esim. lyijyhaulikiellon laajentamisen kanssa ja samaa sapluunaa yritetään nyt lyijyluoteihin, silläkin uhalla että sellaisella ratkaisulla olisi todennäköisesti erittäin tuhoista vaikutukset mm. maanpuolustukselle.

No ei se nyt ihan noinkaan ole. Kallistahan se on kaikkien kehittää omat tapansa päästä tavoitteisiin.

Vielä kalliimpaa on lähteä kehittämään kaikille sopivaa ratkaisua, mikä toimisi kymmenissä eri ympäristöissä kymmenillä eri vesilaaduilla, sen sijaan että käytettäisiin ratkaisua mikä toimii jo nyt.

Määrittele 'liiallinen liukeneminen', käsittääkseni nykytiedon mukaan lyijylle ei ole turvallista raja-arvoa?

No jos tuolla mennään, niin meidän pitäisi periaatteessa kieltää aika iso osa ruoka-aineistakin. Valtaosa lyijyaltistuksesta tulee niiden kautta. Tässähän on kysymys vähän sellaisesta, että lyijyä ja nikkeliä liukenee vähän juomaveteen silloin kun vesi seisoo niitä materiaaleja käyttävissä osissa (esim. vesihanat), mutta tämän pystyy ratkaisemaan sillä että juoksuttaa hanasta vettä hetken. Nyt EU on päätynyt siihen, ettei tällainen ratkaisu kelpaa.


Joten varmaan sitten ostetaan jatkossa huonosti kestäviä vesikalusteita ja uusitaan niitä vähän väliä.
 
Putkirempassa pitäisi aina käyttää tarpeeksi vanhaa uutta messinputkea, jotta putken sisäpinnalle on kerennyt muodostua suojaava oksidikerros.

Eli v...iks voi mennä, jos ottaa käyttöön liian tuoretta messinkiputkea.
 
Eiköhän tässä vesiputkihommassa tulla seuraavaan samaa kaavaa kuin aiemmissakin komission ehdotuksissa.
Komissiolta tulee prosessin aloittava ehdotus. Kaikkien maiden medioissa käydään hirveä rumba siitä, että mitkä nyt juurikin oman maan erikoispiirteet on unohdettu.
Ehdotus etenee sinne EU:n parlamenttiin, jossa sitä muokataan, otetaan niitä jäsenmaiden omia huolia huomioon ja siitä saadaan sitten ministerineuvostoon menevä paljon paranneltu versio.
Sitten ministerineuvostossa, jossa ne jäsenmaat ovat suorimmin edustettuja, siitä vielä jyrätään ne viimeisen kuprut pois.
Lopputuloksena direktiivi joka kelpaa kaikille maille.

Jos muistatte, niin vielä muutama kuukausi sitten oli tuosta kierrätysdirektiivistä hirveää polemiikkia. "Tuhoaa Suomen vanhan pullonpalautuspanttijärjestelmän, maksaa hirveästi." jne.
Nyt vissiin sitten parlamentista lähti ministerineuvostoon sellainen versio direktiivistä, että Suomen olemassaoleva järjestelmä passaa ihan hyvin tuon kriteereihin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 357
Viestejä
4 548 246
Jäsenet
74 977
Uusin jäsen
HännisenMikko

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom