EU ehdottaa eläinlääkäreille sirutus- ja rekisteröintimonopolia. Suomessa omistajat hoitavat rekisteröinnin itse pikkuhintaan ja sirutuksen saa tehdä muukin kuin eläinlääkäri.
Viisiviikkoiset bordercollien pennut sirutettiin Tampereella.
PEKKA PANTSU
7:45
Jaa
Kissojen ja koirien omistajat saavat alkaa varautua roimaan lisälaskuun, jos
EU-komission tuore asetusluonnos astuu aikanaan voimaan nyt ehdotetulla tavalla. Komissio ehdottaa kissojen ja koirien rekisteröintiin sekä tunnistusmerkintään yksinoikeutta vain eläinlääkäreille.
Se tarkoittaa, että vain eläinlääkäri saisi mikrosiruttaa ja rekisteröidä kissat ja koirat. Eläinlääkäreillä olisi sirutus- ja rekisteröintimonopoli, kun nyt sirutuksen saa eläinlääkärin ohella tehdä myös siihen koulutettu muu henkilö ja rekisteröinnin tekee omistaja tai haltija itse Ruokaviraston rekisteriin.
Avaa kuvien katselu
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio. Kuva: Janne Lindroos / Yle
Monelle rahakysymys
Koiraharrastajien edunvalvojan, Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Sainio haukkuu ehdotuksen kaikin puolin huonoksi.
– Ehdotus on pölhö. Valitettavasti EU:n suunnitelma on taas yksi näistä, joissa ei ole ajateltu käytännön puolta, mikä tähän liittyy. Suoraan sanottuna tämä on pölhöä EU:lta, Sainio paukauttaa.
Sainio perustelee kantansa monilla syillä, ensimmäinen iskee lemmikinomistajan kukkaroon.
– Tämä on monille kustannuskysymys. EU:n ehdottamalla tavalla sirutus ja rekisteröinti maksavat lemmikin pitäjälle varmasti tuntuvasti enemmän kuin nyt. Ihan varmasti, Sainio tietää.
Koulutettu siruttaja velottaa mikrosirun asennuksesta tavallisesti 10–30 euroa/pentu ja rekisteröinti netissä maksaa itse tehtynä kympin. Eläinlääkärien taksat ovat yleensä selvästi korkeampia.
Sainion mukaan Kennelliiton kouluttamat siruttajat ovat vuosia tehneet mikrosirutuksia ja ongelmia on ilmennyt hyvin harvoin.
– Siruttajat ovat yleensä kokeneita koiraihmisiä ja kasvattajia. He tietävät tasan tarkkaan, miten pentuja ja koiria käsitellään.
Avaa kuvien katselu
Mikrosiru asetetaan koiran nahan alle tämännäköisellä laitteella. Kuva: Marko Melto / Yle
Eläinlääkäritkin vastustavat
Sainion mielestä muutos ei olisi eduksi eläinlääkärienkään kannalta. Eläinlääkärit ovat jo nyt täys- ja jopa ylityöllistettyjä ja heistä on pulaa.
– Muutos työllistäisi eläinlääkäreitä taas ihan tavattomasti lisää. Tilanne ei ainakaan helpottuisi lisäämällä heille tehtäviä, joita muutkin voisivat tehdä.
Eläinlääkärit ovat samaa mieltä. Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja
Mikko Turku toteaa, että uusia lisätöitä ei kaivata.
– Olemme ajatelleet, että suomalainen tapa, jossa lemmikin omistaja hoitaa rekisteröinnin itse, toimii hyvin. Myös sirutuksen toteutusta voidaan jatkaa nykyiseen tapaan, Turku painottaa.
Ruokaviraston Terhi Jääskeläinen opastaa rekiströinnin teon netissä.
Sainio on samoilla linjoilla.
– Ehdottomasti kannatan nykykäytännön jatkamista. Ihmisten elämää vain hankaloitettaisiin tämmöisillä direktiiveillä ja säännöillä. Uudistus ei edistä koirien ja kissojen hyvinvointia mitenkään, vaan lisää ainoastaan byrokratiaa, Sainio lataa.
Suomi hoitanut leiviskänsä
Sainion mukaan hänen on hyvin vaikea ymmärtää, mitä uudistuksella saavutetaan, ainakaan Suomessa.
– Meillä on tulossa aika hyvä oma kansallinen lainsäädäntö ensi vuoden alussa, kun
laki eläinten hyvinvoinnista astuu voimaan. Lisäksi ministeriössä on valmisteilla lemmikkieläimiä koskeva jalostusasetus, jonka on määrä tulla voimaan 2025.
Koirien sirutus- ja rekisteröintipakko on ollut Suomessa voimassa tämän vuotta. Kissoille vastaava on tekeillä ministeriössä.
Sainion mukaan Suomi on omissa säädöksissään edellä EU:ta ja monet komission lemmikkiehdotuksista ovat jo nyt mukana uudessa hyvinvointilaissa.
– Suomi on leiviskänsä oikeastaan jo hoitanut aika pitkälle tässä asiassa, Sainio sanoo.
Avaa kuvien katselu
Koiran 15-numeroinen tunnistuskoodi selviää sirunlukijalla. Kuva: Marko Melto / Yle
Suomen kanta auki
Komission äsken julkistama ehdotus asetusluonnokseksi koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä merkitsee vasta aloituspaukkua säädöspaketin käsittelylle.
Maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus lukita Suomen kanta ehdotukseen tammikuussa, minkä jälkeen käynnistyvät 27 jäsenmaan neuvottelut ehdotuksesta. Ne kestävät vähintään vuoden tai kauemminkin. Voimaantulo venyy vielä tästäkin, sillä komissio ehdottaa kolmen vuoden siirtymäaikaa sirutus- ja rekisteröintivelvoitteelle.
Säädöspaketti sisältää paljon muitakin kohtia, mutta pääosin ne koskevat eläinalan ammattilaisia. Yksi uudistuksen tarkoituksista on saada kuriin laitonta eläinkauppaa sekä helpottaa omistajien mahdollisuutta varmistaa lemmikkinsä oikea alkuperä.
Koiria on EU-maissa liki 73 miljoonaa ja kissoja lähes 84 miljoonaa. Suomessa koiria on 600 000–800 000 ja kissoja päälle puoli miljoonaa