Tässä ketjussa seurataan EU:n hajoamista.

[Dääm]

Kertokaa EU-tietäjät joko nyt saa suuttua tästä putkisäädöksestä, vai voiko se vielä muuttua jotenkin? Uutinen antaa ymmärtää, että se on nyt varmaa että 2032 -lähtien alkaa pukkaan remonttia 3-5v välein.

Suomelle kallis EU:n juomavesisäännös voimaan 2032 – Siirtymäaika piteni

Ministeriöt: Olemassa olevia vesilaitteistoja ei tarvitse uusia säädösten vuoksi.

www.iltalehti.fi

 

[ojisama]

Uutinen antaa ymmärtää, että se on nyt varmaa että 2032 -lähtien alkaa pukkaan remonttia 3-5v välein.

No ei kyllä anna ymmärtää.

Ministeriöiden mukaan siirtymäajan pidennys antaa teollisuudelle enemmän aikaa panostaa materiaalien ja tuotannon kehittämiseen

.

 

[Dääm]

No ei kyllä anna ymmärtää.
.

Joo pistetään kaikki toivo siihen pussiin, että kymmenessä vuodessa teollisuus ratkasee ongelman kehittämällä uuden, halvan ja kestävän seoksen.

Mikäs siinä, onhan se mahdollista. Itse en tällaiseen toiveajatteluun luottaisi.

 

[JLM]

No ei kyllä anna ymmärtää.
.

Tuo taas perustuu olettamaan, että teollisuus löytää sellaiset vaihtoehtoiset materiaalit mitkä kestävät yhtä hyvin kuin nykyiset. Se voi toteutua tai sitten olla toteutumatta. Hinnastahan näissä "uudistuksissa" ei luonnollisesti välitetä säädösvaiheessa tuon taivaallista.

Ehkä pitää varmuuden vuoksi varata vähän varaosia etukäteen mitä heittää tilalle. Siltä varalta että uudet vaihtoehdot maksavat puolikkaan munuaisen ja kestävät huonommin.

 

[Seese]

Eihän tässä ole mitään järkeä. Heitellään vaan älyttömiä sortodirektiivejä keski-euroopan paikallisten ongelmien/olosuhteiden mukaan sekä pakotetaan ne koko EU:n laajuisesti syystä x. Vaikka ei toimi millään tasolla järkevästi pohjoisessa.

 

[No Future]

Asbesti, lyijytön bensiini, teollisuuden rikkipäästöt, mitä näitä taloudellisia katastrofeja nyt onkaan historiassa ollut?

 

[lmu2002]

Miksi juuri Suomessa on käytetty materiaalia josta 2032 halutaan eroon?

 

[Timo 2]

Miksi juuri Suomessa on käytetty materiaalia josta 2032 halutaan eroon?

Koska suomessa vesi on erilaista, kuin keski-euroopassa.

 

[takomo]

Miksi juuri Suomessa on käytetty materiaalia josta 2032 halutaan eroon?

Suomessa on yleisesti pehmeä vesi, joka ei muodosta putkiin suojaavaa kalkkikerrosta kuten kova vesi.

Mutta mennäänpä perusasioihin: mikä on se ongelma, jonka EU on tällä sääntelyllä ratkaisevinaan?

Jos kyseessä on merkittävä ongelma, miksi sitä ei ratkaista per heti?
Jos ongelma ei ole merkittävä, miksi tehdä turhaa sääntelyä?

 

[sahaaja]

Jos kyseessä on merkittävä ongelma, miksi sitä ei ratkaista per heti?
Jos ongelma ei ole merkittävä, miksi tehdä turhaa sääntelyä?

Missä menee merkittävän ongelman ja ongelman, jota ei kannata korjata välinen raja? Mahtuuko siihen välille johonkin ongelmat, joiden korjaaminen jollain aikavälillä olisi fiksua, mutta joiden hoitaminen ei ole niin akuuttia, että voidaan kuitenkin antaa pitkät siirtymäajat, jotta teollisuus ehtii niihin rauhassa sopeutumaan?

Itse alan yrityksethän eivät taida olla kovin huolissaan sen suhteen, etteikö uusien rajoitteiden mukaisia materiaaleja saisi kehitettyä.

 

[lmu2002]

Suomessa on yleisesti pehmeä vesi, joka ei muodosta putkiin suojaavaa kalkkikerrosta kuten kova vesi.

Mutta mennäänpä perusasioihin: mikä on se ongelma, jonka EU on tällä sääntelyllä ratkaisevinaan?

Jos kyseessä on merkittävä ongelma, miksi sitä ei ratkaista per heti?
Jos ongelma ei ole merkittävä, miksi tehdä turhaa sääntelyä?

Jutussa puhutaan lliitos osista. Ei luulisi olevan ylitsepääsemätön pulma keksiä lyijytöntä vaihtoehtoa siihen.
Ja on pehmeää vettä muuallakin, ei tarvi yksin keksiä ratkaisua.

 

[No Future]

Missä menee merkittävän ongelman ja ongelman, jota ei kannata korjata välinen raja? Mahtuuko siihen välille johonkin ongelmat, joiden korjaaminen jollain aikavälillä olisi fiksua, mutta joiden hoitaminen ei ole niin akuuttia, että voidaan kuitenkin antaa pitkät siirtymäajat, jotta teollisuus ehtii niihin rauhassa sopeutumaan?

Itse alan yrityksethän eivät taida olla kovin huolissaan sen suhteen, etteikö uusien rajoitteiden mukaisia materiaaleja saisi kehitettyä.

Itse en ole putkialan ekspertti, mutta rakennusalalle yleensä tulee jatkuvasti uusia materiaaleja ja yhdisteitä käyttöön, samalla kun vanhoja poistuu tai jopa kielletään. Se on ihan business as usual alalla mikä muutenkin on jatkuvassa muutoksessa, vaikka ulospäin ei siltä näyttäisikään.

 

[JLM]

Jutussa puhutaan lliitos osista. Ei luulisi olevan ylitsepääsemätön pulma keksiä lyijytöntä vaihtoehtoa siihen.
Ja on pehmeää vettä muuallakin, ei tarvi yksin keksiä ratkaisua.

Jos asia on noin helposti ratkaistu, miksi sitä ei sitten ole jo tehty?

Itse en ole putkialan ekspertti, mutta rakennusalalle yleensä tulee jatkuvasti uusia materiaaleja ja yhdisteitä käyttöön, samalla kun vanhoja poistuu tai jopa kielletään. Se on ihan business as usual alalla mikä muutenkin on jatkuvassa muutoksessa, vaikka ulospäin ei siltä näyttäisikään.

Jep. Esim. 70-luvulla tuli uusia materiaaleja oikein todella paljon. Ja rakennettiin suurelta osin sutta ja paskaa... se on sitä kun toimivien tilalle pitää saada jotain uutta että ollaan "jatkuvassa muutoksessa" ja testaaminen ulkoistetaan asiakkaille.

 

[Paapaa]

Jos asia on noin helposti ratkaistu, miksi sitä ei sitten ole jo tehty?

Koska ei ole tarvinnut? Lyödään virtuaaliolut vetoa että mitään 3-5v pakkoremontteja ei siirtymäajan jälkeen tule.

 

[JLM]

Koska ei ole tarvinnut? Lyödään virtuaaliolut vetoa että mitään 3-5v pakkoremontteja ei siirtymäajan jälkeen tule.

Luultavasti ei noin pahana, mutta se on ihan realistinen skenaario että kestävyys ei ole myöskään samalla tasolla nykyiseen nähden.

 

[lmu2002]

Se on kyllä kumma että suomen hanavesi on perinteisesti ollut ihan maailman parhaimmistoa ilman merkittävää lyijyongelmaa. Tai näin ainakin olen ymmärtänyt.

 

[ojisama]

Joo pistetään kaikki toivo siihen pussiin, että kymmenessä vuodessa teollisuus ratkasee ongelman kehittämällä uuden, halvan ja kestävän seoksen.

Mikäs siinä, onhan se mahdollista. Itse en tällaiseen toiveajatteluun luottaisi.

No, otin kantaa siihen mitä uutinen antaa ymmärtää. Nähdäkseni tuossa on ihan hyvin aikaa ratkaista ongelma, tai saada selville ettei onnistu, ja poikkeusten myötä väistämättä nautitaan vähän muita enemmän lyijyä.

Se on kyllä kumma että suomen hanavesi on perinteisesti ollut ihan maailman parhaimmistoa ilman merkittävää lyijyongelmaa. Tai näin ainakin olen ymmärtänyt.

Juu, on se vesi itsessään. Mutta en usko näin reaalimaailman esimerkkinä, että etenkään aamuvirkut lapset juoksuttaa vettä tarpeeksi kauan.

Muistathan juoksuttaa hanavettä ennen juomista - vältät haitallisia metalleja

Veden juoksuttaminen aina ennen juomista tai ruoanlaittoa on suositeltavaa, koska seisoneessa vedessä voi olla korkeita metallipitoisuuksia, osoittaa Aalto-yliopistossa tehty diplomityö.

www.iltalehti.fi

 

[Obi-Lan]

Uudet putket on jo muutenkin muovia, oma veikkaus on että liitososatkin muuttuu suurimmilta osilta muovisiksi.

 

[TeknoR]

Kuparia ja sinkkiä tulee syötyä ihan tablettimuodossakin.

 

[No Future]

Kuparia ja sinkkiä tulee syötyä ihan tablettimuodossakin.

Ja lyijy sekä elohopea oli lääkkeitä 1800-luvulla, pohjammaalla hopeavettä suosivat vieläkin.

Mutta en tiedä miten tutkitut lisäravinteet liittyy asiaan mitenkään?

 

[takomo]

Missä menee merkittävän ongelman ja ongelman, jota ei kannata korjata välinen raja? Mahtuuko siihen välille johonkin ongelmat, joiden korjaaminen jollain aikavälillä olisi fiksua, mutta joiden hoitaminen ei ole niin akuuttia, että voidaan kuitenkin antaa pitkät siirtymäajat, jotta teollisuus ehtii niihin rauhassa sopeutumaan?

Merkittävät ongelmat on vähän pakko korjata tiukalla sääntelyllä ja mahdollisimman pian. Sen sijaan vähäisiä ongelmia ei ole syytä ratkoa pakottavalla sääntelyllä. Voi antaa alan etsiä itse parhaita käytäntöjä, joilla mahdolliset ongelmat ehkäistään.

Miksi EU antaisi pakottavaa sääntelyä asiassa, joka ei ole mitenkään akuutti, ja mitä tässä edes olisi "fiksua" ratkaista?

Käsittääkseni viranomaisetkin totesivat EU:lle, että meillä ei ole mitään juomaveden lyijyongelmaa:

Se on kyllä kumma että suomen hanavesi on perinteisesti ollut ihan maailman parhaimmistoa ilman merkittävää lyijyongelmaa. Tai näin ainakin olen ymmärtänyt.

Itse alan yrityksethän eivät taida olla kovin huolissaan sen suhteen, etteikö uusien rajoitteiden mukaisia materiaaleja saisi kehitettyä.

Jos ruvetaan vaihtamaan koeteltuja, kestäviä materiaaleja toisiksi, on aina hyvät mahdollisuudet saada uusia ongelmia tilalle. Koska ei ole mitään ongelmaa ratkaistavaksi, ei ole mitään hyötyä mitä sääntelyllä voitaisiin saavuttaa.

10-vuoden aikajänne on auttamatta riittämätön osoittamaan, että jokin uusi seos olisi yhtä kestävä kuin vanha tai selvittämään sen terveysvaikutuksia. On hyvin mahdollista, että 2050-luvulla todetaan, että kappas, EU-seos aiheuttaakin syöpää.

 

[ojisama]

On hyvin mahdollista, että 2050-luvulla todetaan, että kappas, EU-seos aiheuttaakin syöpää.

Ei taida olla mitään eu-seosta. Tiedossa olevia myrkkyjä toki kielletään.

Jos kyseessä on merkittävä ongelma, miksi sitä ei ratkaista per heti?
Jos ongelma ei ole merkittävä, miksi tehdä turhaa sääntelyä?

Onko tulkittavissa, että ei olisi pitänyt kieltää CFC yhdisteitäkään, kun siinäkin oli siirtymäaika?

 

[takomo]

Onko tulkittavissa, että ei olisi pitänyt kieltää CFC yhdisteitäkään, kun siinäkin oli siirtymäaika?

Ollaanko ratkaisemassa saman mittakaavan ongelmaa?

Pahimmille CFC-yhdisteille tuli rajoituksia hyvinkin nopeasti sopimuksen ratifioinnin jälkeen.

 

[ojisama]

Ollaanko ratkaisemassa saman mittakaavan ongelmaa?

Pahimmille CFC-yhdisteille tuli rajoituksia hyvinkin nopeasti sopimuksen ratifioinnin jälkeen.

Ei toki saman mittakaavan. Pikkuhiljaa poistetaan myrkkyjen lähteitä. Siedettävää kehitystä.

Mikä on 'hyvin nopeasti'?

Wiki:

Alkuperäisen pöytäkirjan tavoitteena oli vähentää haitallisimpien otsonia tuhoavien aineiden käyttöä vuoden 1986 tasosta viidenneksellä vuoteen 1994

Vuonna 1990 tuota kiristettiin.

 

[takomo]

Ei toki saman mittakaavan. Pikkuhiljaa poistetaan myrkkyjen lähteitä. Siedettävää kehitystä.

Ei, vaan on sietämätöntä, että EU asettaa pakottavaa sääntelyä olemattomien haittojen ehkäisemiseksi.

Suomalaiset saavat lyijynsä ravinnosta, ei juomavedestä:
"Juomaveden osuus lyijyaltistuksesta, noin 3 %,..."

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/projektit/brief_lyijy_final.pdf

Tästäkään ei ole osoitettu, että edes 3% aiheutuisi nyt käsillä olevista putkisto-osista.

Jos kuvitellaan, että EU:n sääntelyllä saavutettaisiin jotain terveyshyötyjä, puhutaan huuhaa-uskomushoidoista eikä tieteestä. Resurssit kannattaa käyttää johonkin muuhun.

 

[JLM]

Se on kyllä kumma että suomen hanavesi on perinteisesti ollut ihan maailman parhaimmistoa ilman merkittävää lyijyongelmaa. Tai näin ainakin olen ymmärtänyt.

Niinhän se onkin. Suosituksissa on kuitenkin valuttaa hanasta vettä, jotta sisällä seissys vesi pääsee pois, koska siihen liukenee jonkin verran ylimääräistä. Mutta suomalaisten lyijyaltistuksesta valtaosa tulee ihan muualta kuin hanavedestä. Mutta se ei kiinnosta EU:ssa, vaan keksittiin vaatimus ettei veden juoksuttaminen riitä.

 

[inexcess]

Näyttää siltä, että EU pakottaa Suomen muuttamaan nykyisen toimivan ja ympäristöystävällisen pullopanttijärjestelmän.

EU-neuvosto päätti, että vuoteen 2030 mennessä yli 10% juomapakkauksista tulee olla kierrätettäviä siten, että pakkaus otetaan uudelleen käyttöön pesun jälkeen. Asia etenee komissioon ja parlamenttiin, missä muutos todennäköisesti menee läpi.

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa kaupat ja juomavalmistajat joutuvat luomaan nykyisen systeemin rinnalle lasipulloihin perustuvan pullopanttijärjestelmän. Puhutaan satojen miljoonien eurojen investoinneista, jotka kuluttaja loppukädessä maksaa.

Euvostoliitto alkaa vaikuttaa Suomelle yhtä tuhoisalta kuin esikuvansa Neuvostoliitto omille kansalaisilleen. Negatiivista asiaa vain pukkaa ja pukkaa.

Suomen pullonpalautusjärjestelmälle ikävä uutinen: ”Olemme hyvin pettyneitä”

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on pettynyt EU:n neuvoston näkemykseen.

www.iltalehti.fi

EU voi romuttaa Suomen pullopantit, Panimoteollisuus pelkää

Pakkausasetuksen muutoksella EU haluaa lisätä pakkausten uudelleenkäyttöä.

www.is.fi

 

[Cluuduli]

Näyttää siltä, että EU pakottaa Suomen muuttamaan nykyisen toimivan ja ympäristöystävällisen pullopanttijärjestelmän.

EU-neuvosto päätti, että vuoteen 2030 mennessä yli 10% juomapakkauksista tulee olla kierrätettäviä siten, että pakkaus otetaan uudelleen käyttöön pesun jälkeen. Asia etenee komissioon ja parlamenttiin, missä muutos todennäköisesti menee läpi.

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa kaupat ja juomavalmistajat joutuvat luomaan nykyisen systeemin rinnalle lasipulloihin perustuvan pullopanttijärjestelmän. Puhutaan satojen miljoonien eurojen investoinneista, jotka kuluttaja loppukädessä maksaa.

Euvostoliitto alkaa vaikuttaa Suomelle yhtä tuhoisalta kuin esikuvansa Neuvostoliitto omille kansalaisilleen. Negatiivista asiaa vain pukkaa ja pukkaa.

Suomen pullonpalautusjärjestelmälle ikävä uutinen: ”Olemme hyvin pettyneitä”

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on pettynyt EU:n neuvoston näkemykseen.

www.iltalehti.fi

EU voi romuttaa Suomen pullopantit, Panimoteollisuus pelkää

Pakkausasetuksen muutoksella EU haluaa lisätä pakkausten uudelleenkäyttöä.

www.is.fi

Tuollainen systeemihän meillä oli käytössä vuosikymmenet, alkujaan lasipullot ja sitten tuli rinnalle paksut muovipullot.

 

[Janishell]

Tuollainen systeemihän meillä oli käytössä vuosikymmenet, alkujaan lasipullot ja sitten tuli rinnalle paksut muovipullot.

Sinäänsä olis hyvä, jos saatais taas lasipullo limpparia suomessa.

 

[Tommy Goldfish]

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa kaupat ja juomavalmistajat joutuvat luomaan nykyisen systeemin rinnalle lasipulloihin perustuvan pullopanttijärjestelmän. Puhutaan satojen miljoonien eurojen investoinneista, jotka kuluttaja loppukädessä maksaa.

Euvostoliitto alkaa vaikuttaa Suomelle yhtä tuhoisalta kuin esikuvansa Neuvostoliitto omille kansalaisilleen. Negatiivista asiaa vain pukkaa ja pukkaa.

Suomen pullonpalautusjärjestelmälle ikävä uutinen: ”Olemme hyvin pettyneitä”

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on pettynyt EU:n neuvoston näkemykseen.

www.iltalehti.fi

EU voi romuttaa Suomen pullopantit, Panimoteollisuus pelkää

Pakkausasetuksen muutoksella EU haluaa lisätä pakkausten uudelleenkäyttöä.

www.is.fi

Käy joku päivä kaupassa. Siellä on koko ajan ollut jo tuollainen järjestelmä. Voisi kuvitella että kirjoittelet jostain muusta maasta käsin jos keksii päästään ettei Suomalaisissa kaupoissa voi kierrättää lasipulloja?

 

[Coppis667]

Käy joku päivä kaupassa. Siellä on koko ajan ollut jo tuollainen järjestelmä. Voisi kuvitella että kirjoittelet jostain muusta maasta käsin jos keksii päästään ettei Suomalaisissa kaupoissa voi kierrättää lasipulloja?

Tänä päivänä lasipullot rikotaan ja kierrätetään sitä kautta. Niitä ei ole enää pesty 10-20 vuoteen?

 

[Tommy Goldfish]

Tänä päivänä lasipullot rikotaan ja kierrätetään sitä kautta. Niitä ei ole enää pesty 10-20 vuoteen?

Tuo oli olennainen tieto jota alkuperäisessä viestissä ei avattu. Kumpikohan on järkevämpi ratkaisu? Kuvittelisi että pullon pesu olisi vaivattomampi kokonaisuus kuin sulattamisprosessi.

 

[JLM]

No jos sitä koko ketjua nyt katsoo niin sulattamisprosessi on todennäköisesti vaivattomampi ja halvempi tapa. Jos lähdetään pesulinjalle, niin pullojen pitää olla ehjiä palautusasemalta pesulaitokselle, mikä tarkoittaa että ne pullot täytyy myös tarkistaa tarkkaan. Plus sitten millainen määrä vettä ja kemikaaleja tarvitaan pesuoperaatioon. Muistaisin että silloin kun sitä vielä tehtiin, niin yksi ehjä pullo olisi ollut kierrossa maksimissaan pari kolme kertaa ennen sulatusta muutenkin. Sama juttu tölkkien ja muovipullojen kanssa, logistisestihan on paljon tehokkaampaa että ne litistetään heti lähdössä jotta niitä saadaan mahdollisimman paljon liikkumaan yhdessä kuormassa. Sen sijaan että kuljetetaan enimmäkseen ilmaa.

 

[Obi-Lan]

Panimot joutuvat speksaamaan sellaisen pullon mikä kestää uudelleen käytön, palautuskoneita pitää muuttaa laittelemaan ne pullot ehjänä johonkin kuljetuslavaan. Kuljetuksessa vievät enemmän tilaa ja panimolla pitää olla sit joku tarkastuskone mikä mittaa että pullo kestää uudelleenkäytön.

Tai ne murskataan, sulatetaan ja tehdään uusia. Maalikkona vaikea sanoa kumpi nyt sitten on pienempi paha.

 

[pulatunnus]

Tuo oli olennainen tieto jota alkuperäisessä viestissä ei avattu. Kumpikohan on järkevämpi ratkaisu? Kuvittelisi että pullon pesu olisi vaivattomampi kokonaisuus kuin sulattamisprosessi.

Sitä voi päätellä siitä kummin tehdään, varsinkin kun siitä pesusta siirrytty nykyiseen.

Jos nykysysteemi (Suomi) ei kelpaa niin se uutisoinnin perusteella vaikuttaa pettymykseltä, ja uutisoinneista ei ole oikein perusteltu miksi tuota "pesua" mallia ajetaan tuolla tavalla, jotain etua siinä täytyy olla jos tuolla se sai puollon.

Toki jotain ajatuksia tulee miksi tuota "pesua" ajetaan, mutta vähän niitä faktoja ja perusteluita kaipaisin.

 

[kaakau<"'\\/>]

Jos pullot pestään ja kierrätetään ehyinä, niin sittenhän pullot pitäisi vielä tunnistaa juoman mukaan ja lajitella. Ellei standardisoida pulloja, vaikka koon mukaan ja kaikki juomatehtaat käyttävät samanlaisia pulloja? Vai jäikö multa jotain ymmärtämättä? Kuulostaa ihan järjettömältä.

 

[pulatunnus]

Jos pullot pestään ja kierrätetään ehyinä, niin sittenhän pullot pitäisi vielä tunnistaa juoman mukaan ja lajitella. Ellei standardisoida pulloja, vaikka koon mukaan ja kaikki juomatehtaat käyttävät samanlaisia pulloja? Vai jäikö multa jotain ymmärtämättä? Kuulostaa ihan järjettömältä.

Se ajatus on ketjussa todella heikosi, siis miksi pitäisi kierrättää ehjänä, ylleensä joku on perehtyhnyt asiaan ja sen avannut.

Se ilmeisesti ihan tosiasia että kustannustehokkaamaa pullottaa/purkittaa uusiin pakkauksiin, vs kierrättää pakkaus ehjänä. Kustannuksissa on toki tekijöitä joissa ei ehkä kaikkia haittoja hinnoiteltu. Mutta ymärtääkseni ns marginaalia on paljon.

Kuvailemasi kierrätys lisäksi kilpailun tukemisen kannata ongelmallinen.

 

[Cluuduli]

Jos pullot pestään ja kierrätetään ehyinä, niin sittenhän pullot pitäisi vielä tunnistaa juoman mukaan ja lajitella. Ellei standardisoida pulloja, vaikka koon mukaan ja kaikki juomatehtaat käyttävät samanlaisia pulloja? Vai jäikö multa jotain ymmärtämättä? Kuulostaa ihan järjettömältä.

Ainakin siloin joskus 90-luvulle asti suurin osa kotimaisista juomanvalmistajista käytti standardipulloja. Cokis, Pepsi, Fanta, Sprite jne käyttivät omiaan.

 

[Butali]

Tölkitkin ovat pääosin standardikokoa, mutta jälleen kerran, kuten metsiemmekin kanssa: Miksi EU haluaa besserwisseröidä toimivaa järjestelmäämme? Miksi keksiä pyörä uudestaan, kun voisivat ottaa muualla mallia meistä.

 

[Gespard]

kuten metsiemmekin kanssa

Puupelloista vaiko oikeista metsistä? Suojellut on hyvällä mallilla, mutta melkein kaikki keskitetty Lappiin. Ei se ole hyvä tapa toimia.

 

[Butali]

Puupelloista vaiko oikeista metsistä? Suojellut on hyvällä mallilla, mutta melkein kaikki keskitetty Lappiin. Ei se ole hyvä tapa toimia.

Kehitettävää varmasti vielä on, mutta tietotaito on meillä täällä, eikä kravattikauloilla brysselissä. Päätäntävalta kuuluu olla Suomalaisilla.

 

[Gespard]

Kehitettävää varmasti vielä on, mutta tietotaito on meillä täällä, eikä kravattikauloilla brysselissä. Päätäntävalta kuuluu olla Suomalaisilla.

Höpö höpö. Täällä on ollut aikaa kehittää, mutta kaikki jäänyt puolitiehen.

 

[JLM]

Höpö höpö. Täällä on ollut aikaa kehittää, mutta kaikki jäänyt puolitiehen.

Ja parempi esimerkki löytyy.....mistä?

 

[Gespard]

Ja parempi esimerkki löytyy.....mistä?

EUn tulevasta lainsäädännöstä. Sellaista velvoittavaa asiaa että jotain edistystä oikeasti tapahtuu.

 

[JLM]

EUn tulevasta lainsäädännöstä. Sellaista velvoittavaa asiaa että jotain edistystä oikeasti tapahtuu.

Katsotaan sitten kenen rahat loppuu ensin ja saadaanko muuta kuin sutta ja paskaa kuten tavallisesti.

 

[inexcess]

Björn Wahlroos kertoo, millä tavalla Saksa ja Ranska ovat pitkäaikaisesti jakaneet massiivisia yritystukia yrityksilleen (vaikka ne ovat EU:ssa kiellettyjä).

Saksa ja Ranska ovat EU:ssa erikoistuneet keksimään yleiskäsitteitä, joiden alle ne voivat ujuttaa toivomiaan subventiotoimenpiteitä ja väittää, että ne ovat kaikki EU:n hyväksymiä.

Saksa on esimerkiksi Energie Wende -hankkeen alla tukenut miljardeilla, miljardeilla ja miljardeilla euroilla teollisuuttaan, mitä moninaisimmilla tavoilla. Ranska ei aina edes yritä keksiä hienoja hankkeita vaan ne subventoivat suoraviivaisesti omaa teollisuuttaan, minkä Suomen Turun telakkakin sai aikoinaan kokea.

On huvittavaa, että joillakin Suomessa on edelleen lapsenusko siihen, että EU:ssa olisi säännöt joita maat noudattavat. Suomi on niitä harvoja, jotka sääntöjä kalliilla hinnalla noudattavat.

Björn Wahlroos ja ankara joulusaarna - Työn ja talouden tutkimus LABORE

Vanha raha puolustaa, uusi hyökkää. Ovatko radikaalit innovaattorit vanhan pääoman suurin kauhu? Onko suvussa kulkeva omaisuus tuomittu vajoamaan tehottomuuteen - ja onko perintövero tästä huolimatta huono idea?M&A-podcastin vieraana on elinkeinoelämän Gandalf, talousvaikuttaja Björn Wahlroos...

labore.fi

 

[Moilaps]

Björn Wahlroos kertoo, millä tavalla Saksa ja Ranska ovat pitkäaikaisesti jakaneet massiivisia yritystukia yrityksilleen (vaikka ne ovat EU:ssa kiellettyjä).

Saksa ja Ranska ovat EU:ssa erikoistuneet keksimään yleiskäsitteitä, joiden alle ne voivat ujuttaa toivomiaan subventiotoimenpiteitä ja väittää, että ne ovat kaikki EU:n hyväksymiä.

Saksa on esimerkiksi Energie Wende -hankkeen alla tukenut miljardeilla, miljardeilla ja miljardeilla euroilla teollisuuttaan, mitä moninaisimmilla tavoilla. Ranska ei aina edes yritä keksiä hienoja hankkeita vaan ne subventoivat suoraviivaisesti omaa teollisuuttaan, minkä Suomen Turun telakkakin sai aikoinaan kokea.

On huvittavaa, että joillakin Suomessa on edelleen lapsenusko siihen, että EU:ssa olisi säännöt joita maat noudattavat. Suomi on niitä harvoja, jotka sääntöjä kalliilla hinnalla noudattavat.

Björn Wahlroos ja ankara joulusaarna - Työn ja talouden tutkimus LABORE

Vanha raha puolustaa, uusi hyökkää. Ovatko radikaalit innovaattorit vanhan pääoman suurin kauhu? Onko suvussa kulkeva omaisuus tuomittu vajoamaan tehottomuuteen - ja onko perintövero tästä huolimatta huono idea?M&A-podcastin vieraana on elinkeinoelämän Gandalf, talousvaikuttaja Björn Wahlroos...

labore.fi

Tästä huolimatta ei oikein teollisuus vedä saksassa.

 

[JLM]

Tästä huolimatta ei oikein teollisuus vedä saksassa.

Ei tällä hetkellä ja sille on syynsä (autoteollisuus + taantuma). Mutta monta vuotta saksalaisten teollisuus oli se mikä Euroopan taloutta veti ja minkä kanssa muiden oli vaikea kilpailla. Samasta syystä meidän on vaikea kilpailla kiinalaisten kanssa - pelikenttä ei juhlapuheista huolimatta ole tasainen, vaan isot maat subventoivat omiaan surutta ja jos sen voi tehdä vielä muiden rahoilla niin aina parempi.

 

[TeknoR]

EU ajaa roimaa lisälaskua kissojen ja koirien omistajille

EU ehdottaa eläinlääkäreille sirutus- ja rekisteröintimonopolia. Suomessa omistajat hoitavat rekisteröinnin itse pikkuhintaan ja sirutuksen saa tehdä muukin kuin eläinlääkäri.

yle.fi

EU:n piti olla vapaakauppaliitto joka ei puutu jäsenmaidensa asioihin

Eli seuraavaksi sirutus-monopoli?

Spoileri

EU ajaa roimaa lisälaskua kissojen ja koirien omistajille

Spoileri

EU ehdottaa eläinlääkäreille sirutus- ja rekisteröintimonopolia. Suomessa omistajat hoitavat rekisteröinnin itse pikkuhintaan ja sirutuksen saa tehdä muukin kuin eläinlääkäri.

Viisiviikkoiset bordercollien pennut sirutettiin Tampereella.
PEKKA PANTSU
7:45
Jaa
Kissojen ja koirien omistajat saavat alkaa varautua roimaan lisälaskuun, jos EU-komission tuore asetusluonnos astuu aikanaan voimaan nyt ehdotetulla tavalla. Komissio ehdottaa kissojen ja koirien rekisteröintiin sekä tunnistusmerkintään yksinoikeutta vain eläinlääkäreille.

Se tarkoittaa, että vain eläinlääkäri saisi mikrosiruttaa ja rekisteröidä kissat ja koirat. Eläinlääkäreillä olisi sirutus- ja rekisteröintimonopoli, kun nyt sirutuksen saa eläinlääkärin ohella tehdä myös siihen koulutettu muu henkilö ja rekisteröinnin tekee omistaja tai haltija itse Ruokaviraston rekisteriin.

Avaa kuvien katselu
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio. Kuva: Janne Lindroos / YleMonelle rahakysymys
Koiraharrastajien edunvalvojan, Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio haukkuu ehdotuksen kaikin puolin huonoksi.

– Ehdotus on pölhö. Valitettavasti EU:n suunnitelma on taas yksi näistä, joissa ei ole ajateltu käytännön puolta, mikä tähän liittyy. Suoraan sanottuna tämä on pölhöä EU:lta, Sainio paukauttaa.

Sainio perustelee kantansa monilla syillä, ensimmäinen iskee lemmikinomistajan kukkaroon.

– Tämä on monille kustannuskysymys. EU:n ehdottamalla tavalla sirutus ja rekisteröinti maksavat lemmikin pitäjälle varmasti tuntuvasti enemmän kuin nyt. Ihan varmasti, Sainio tietää.

Koulutettu siruttaja velottaa mikrosirun asennuksesta tavallisesti 10–30 euroa/pentu ja rekisteröinti netissä maksaa itse tehtynä kympin. Eläinlääkärien taksat ovat yleensä selvästi korkeampia.

Sainion mukaan Kennelliiton kouluttamat siruttajat ovat vuosia tehneet mikrosirutuksia ja ongelmia on ilmennyt hyvin harvoin.

– Siruttajat ovat yleensä kokeneita koiraihmisiä ja kasvattajia. He tietävät tasan tarkkaan, miten pentuja ja koiria käsitellään.

Avaa kuvien katselu
Mikrosiru asetetaan koiran nahan alle tämännäköisellä laitteella. Kuva: Marko Melto / YleEläinlääkäritkin vastustavat
Sainion mielestä muutos ei olisi eduksi eläinlääkärienkään kannalta. Eläinlääkärit ovat jo nyt täys- ja jopa ylityöllistettyjä ja heistä on pulaa.

– Muutos työllistäisi eläinlääkäreitä taas ihan tavattomasti lisää. Tilanne ei ainakaan helpottuisi lisäämällä heille tehtäviä, joita muutkin voisivat tehdä.

Eläinlääkärit ovat samaa mieltä. Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku toteaa, että uusia lisätöitä ei kaivata.

– Olemme ajatelleet, että suomalainen tapa, jossa lemmikin omistaja hoitaa rekisteröinnin itse, toimii hyvin. Myös sirutuksen toteutusta voidaan jatkaa nykyiseen tapaan, Turku painottaa.

Ruokaviraston Terhi Jääskeläinen opastaa rekiströinnin teon netissä.
Sainio on samoilla linjoilla.

– Ehdottomasti kannatan nykykäytännön jatkamista. Ihmisten elämää vain hankaloitettaisiin tämmöisillä direktiiveillä ja säännöillä. Uudistus ei edistä koirien ja kissojen hyvinvointia mitenkään, vaan lisää ainoastaan byrokratiaa, Sainio lataa.

Suomi hoitanut leiviskänsä
Sainion mukaan hänen on hyvin vaikea ymmärtää, mitä uudistuksella saavutetaan, ainakaan Suomessa.

– Meillä on tulossa aika hyvä oma kansallinen lainsäädäntö ensi vuoden alussa, kun laki eläinten hyvinvoinnista astuu voimaan. Lisäksi ministeriössä on valmisteilla lemmikkieläimiä koskeva jalostusasetus, jonka on määrä tulla voimaan 2025.

Koirien sirutus- ja rekisteröintipakko on ollut Suomessa voimassa tämän vuotta. Kissoille vastaava on tekeillä ministeriössä.

Sainion mukaan Suomi on omissa säädöksissään edellä EU:ta ja monet komission lemmikkiehdotuksista ovat jo nyt mukana uudessa hyvinvointilaissa.

– Suomi on leiviskänsä oikeastaan jo hoitanut aika pitkälle tässä asiassa, Sainio sanoo.

Avaa kuvien katselu
Koiran 15-numeroinen tunnistuskoodi selviää sirunlukijalla. Kuva: Marko Melto / YleSuomen kanta auki
Komission äsken julkistama ehdotus asetusluonnokseksi koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä merkitsee vasta aloituspaukkua säädöspaketin käsittelylle.

Maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus lukita Suomen kanta ehdotukseen tammikuussa, minkä jälkeen käynnistyvät 27 jäsenmaan neuvottelut ehdotuksesta. Ne kestävät vähintään vuoden tai kauemminkin. Voimaantulo venyy vielä tästäkin, sillä komissio ehdottaa kolmen vuoden siirtymäaikaa sirutus- ja rekisteröintivelvoitteelle.

Säädöspaketti sisältää paljon muitakin kohtia, mutta pääosin ne koskevat eläinalan ammattilaisia. Yksi uudistuksen tarkoituksista on saada kuriin laitonta eläinkauppaa sekä helpottaa omistajien mahdollisuutta varmistaa lemmikkinsä oikea alkuperä.

Koiria on EU-maissa liki 73 miljoonaa ja kissoja lähes 84 miljoonaa. Suomessa koiria on 600 000–800 000 ja kissoja päälle puoli miljoonaa

 

[inexcess]

Puolan pääministerinä vuosina 2017-2023 toiminut Laki ja oikeus -puolueen Mateusz Morawiecki kertoo Puolassa tapahtuneista muutoksista sen jälkeen, kun Laki ja oikeus -puolueen johtama nationalistinen oikeistoblokki hävisi vaalit EU-liberaalille keskusta-vasemmistolaiselle blokille.

Puolan yleisradio on ollut Laki ja oikeus -puolueen hanskassa, ihan kuten YLE on Suomessa vihervasemmiston hallinnassa. Nyt Puolan yleisradion rahoitusta ollaan leikkaamassa rajusti ja "vääränlaiset ohjelmat" lakkautetaan. Näin Puolan suurimmalta puolueelta viedään vaikutusmahdollisuudet, koska Puolan merkittävät yksityiset mediat ovat EU-liberaaleja.

Puolan mediakentässä nähtiin muutos heti kun uusi EU-liberaali hallitus aloitti työnsä. Ukrainan vastaisella rajalla velloneet rekkamielenosoitukset olivat suuri uutisaihe useiden viikkojen ajan, kun Laki ja oikeus -puolue oli vallassa. Uuden hallituksen aloitettua uutisointi rekkamielenosoituksista on lähes loppunut, vaikka tilanne on muuttumaton. Mediakenttä ei halua tuottaa uutisia, jotka olisivat oikeamieliselle hallitukselle vanhingollista.