Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Suomela on kuitenkin skeptinen sen suhteen, että kaivosten lupakäsittely kokonaisuudessaan Suomessa juurikaan nopeutuisi.
Ympäristöluvan hakemista edeltää ympäristövaikutusten arviointi, joka kaivosten kohdalla tyypillisesti kestää 1,5–2 vuotta, Suomela sanoo. Kahden vuoden aikaraja ei pidä sisällään yva-vaihetta.
”Aikaraja alkaa siitä, kun hakemus on niin sanotusti täydellinen. Sitä ennen viranomainen on voinut käsitellä hakemusta jo kuukausia, todeta ettei se ole riittävä ja pyytää yhtiötä täydentämään hakemusta”, hän kuvaa.
Tyypillisesti kaivosten ympäristöluvista myös valitetaan, eikä aikaraja koske myöskään tätä vaihetta. Valitusten käsittely oikeudessa voi kestää 1,5–3 vuotta, Suomela arvioi.
Kaavoitus mukaan lukien koko lupapressi voi kestää 6–7 vuotta.
”Asetus ei tuo suuria muutoksia meidän todellisuuteen”, Suomela sanoo.
Itä-Suomen ympäristöoikeuden professori
Ismo Pölönen on samaa mieltä siitä, että kahden vuoden aikaraja ei ole niin kireä kuin miltä se kuulostaa.
”En pidä sitä erityisen ongelmallisena tai kohtuuttomana.”
Pölönen tulkitsee asetusta Suomelan tavoin: kahden vuoden kello käynnistyisi vasta, kun viranomainen vahvistaa lupahakemuksen pätevyyden.