Talvirenkaat - yleisketju

[Reto]

Helppo ohjesääntö renkaitten valintaan tähän ainaiseen vääntöön kitkat vai nastat. Epävarmat kuskit omiin taitoihinsa nähden valitsee nastat ja muut ottaa kitkat.

 

[sm81]

Helppo ohjesääntö renkaitten valintaan tähän ainaiseen vääntöön kitkat vai nastat. Epävarmat kuskit omiin taitoihinsa nähden valitsee nastat ja muut ottaa kitkat.

On myös niin että mitä kevyempi auto sitä enemmän täytyy harkita toimiko kitkat.

 

[Reto]

Ei tarttee harkita mitään vaan yllä oleva ohje toimii

 

[Antti Alien]

Itselläkin tuo viimeisin TM:n talvitesti sai valitsemaan kitkat (vielä kun kelit mahdollistaisi niiden kokeilun). Tuosta kuvasta näkee, millaisella jääpinnalla testit tehtiin ja aika vähän tuollaista oikeassa liikenteessä on. Ero nastarenkaisiin lopulta kuitenkin varsin pieni, eli sillä perusteella tuossakin kelissä kuitenkin pärjäisi kitkoilla. Olikohan viime vuoden rengastestissä, kun TM totesi seuraavasti: "Parhaat kitkarenkaat pitävät liukkaallakin jäällä suorastaan uskomattoman hyvin ja ovat erinomainen valinta Suomen talveen".

Sain käsiini myös Tuulilasin rengastestin ja siinä yllättäen Nexenin kitkat olivat ykkösenä jarrutuksissa ja kiihdytyksissä jäällä, mikä oli TM:n testituloksiin verrattuna aika erikoista. Sivuttaispito noissa olikin sitten heikompi ja löysän kumiseoksen vuoksi testin huonoimmat sulalla asfaltilla. Aika tyypillistä tuntuu olevan, että halparenkaat saavat joko hyvän jääpidon tai hyvät sulan kelin ominaisuudet aikaan, mutta ei molempia samaan renkaaseen.

Mikä mahtoi olla lämpötila? Nokian mukaan kitkoilla jarrutusmatkassa -1 ja -8 asteen pakkasessa on n. 15 metriä eroa. Nastoilla ero on yksi metri. Siihen kun vielä laitetaan jään päälle sulanut vesikerros, aletaan olemaan niissä olosuhteissa, jotka täällä rannikolla on suurimman osan talvesta.

 

[Migu]

Mikä mahtoi olla lämpötila? Nokian mukaan kitkoilla jarrutusmatkassa -1 ja -8 asteen pakkasessa on n. 15 metriä eroa. Nastoilla ero on yksi metri. Siihen kun vielä laitetaan jään päälle sulanut vesikerros, aletaan olemaan niissä olosuhteissa, jotka täällä rannikolla on suurimman osan talvesta.

Vertailun vuoksi Tekniikan maailma 22/2019 oli kolmen nastarenkaan vertailu Continental IceContact 3 Flex Stud, Lappi Jää-Ahma, Michelin X-Ice North 4 Rengaskoko: 225/45 R17. Lämpötilat -1 ja -9 vertailua.

 

[baggio]

Haluaisin nähdä sellaisen testin, jossa sekä kitkoja että nastoja testattaisiin toisena, kolmantena, ja ehkä neljäntenäkin talvena. Missä renkaissa mitkäkin ominaisuudet heikkenevät mitäkin tahtia.

 

[dot1q]

On myös niin että mitä kevyempi auto sitä enemmän täytyy harkita toimiko kitkat.

Mielenkiintoinen väite, empiiristen kokemusteni mukaan sanoisin että näin ei ollut 16 vuotta sitten. Miksi nyt tilanne olisi muuttunut

 

[Esterhaus]

Mikä mahtoi olla lämpötila? Nokian mukaan kitkoilla jarrutusmatkassa -1 ja -8 asteen pakkasessa on n. 15 metriä eroa. Nastoilla ero on yksi metri. Siihen kun vielä laitetaan jään päälle sulanut vesikerros, aletaan olemaan niissä olosuhteissa, jotka täällä rannikolla on suurimman osan talvesta.

"Jarrutuskoe: Renkailla tehtiin jarrutuskoe jäällä, lumella ja märällä asfaltilla. Jarrutuskokeet tehtiin eri lämpötiloissa ja kunkin renkaan lopputulos on kaikkien kokeiden tulosten keskiarvo. Kokeet tehtiin abs-jarrutuksina, ja tulokset on julkaistu jarrutusmatkoina, jäällä nopeusvälillä 50–0 km/h, lumella, märällä ja kuivalla asfaltilla välillä 80–0 km/h. Jarrutuskokeet lumella ja jäällä tehtiin ulkoradoilla ja toistettiin lisäksi sisähallissa luonnonlumella, jossa olosuhteet ovat kontrolloidut ja lämpötilojen säätäminen halutuiksi mahdollista. Märän ja kuivan kelin jarrutukset tehtiin sisähallissa viileissä olosuhteissa."

Valitsisin itsekin nastarenkaat, jos ajaisin jatkuvasti sellaisia maaseudun pikkuteitä, jotka ovat jatkuvasti tasaisen sileän jääpinnan ja kenties vesijään peitossa. Mutta normaaleilla säännöllisesti kunnossapidettävillä teillä tuollaisia TM-testin mukaisia olosuhteita ei esiinny juuri koskaan missään päin maata.

 

[aapelih]

Kerrotko vielä, miten ennalta-arvaamattomassa tilanteessa jarrutetaan vähän aikaisemmin huonommilla renkailla parempiin verrattuna?

En ole alkuperäinen viestin kirjoittaja, mutta: Siten, että haastavissa olosuhteissa suhteutetaan tilannenopeus pitoon nähden oikeaksi.

Testien mukaan uusillla nasta- ja kitkarenkailla on pahimmillaan se 30% eroa jarrutusmatkassa. Mikäli uusilla nastoilla uskallat ajaa jäisellä pikkutiellä 40 km/h, niin kuinka hiljaa näillä "täysin riittämättömillä" renkailla tulee ajaa, jotta saavutetaan sama jarrutusmatka?

Spoileri

35 km/h.

Kerta toisensa jälkeen löytyy niitä, joiden mielestä renkaat ovat riittävät, kunhan auton saa pysähtymään liikennevaloihin kun vähän ennakoi. Renkaiden pito on kuitenkin tärkeää siksi, että auto pysähtyy silloinkin, kun joku liukastelee sivutieltä niillä kitkoillaan eteen.

Itse en ole kertaakaan ajanut kolaria, ja pidän siltikin turvavyötä. Samoin en ole koskaan joutunut onnettomuuteen kitkarenkaiden vuoksi, ja silti olen todennut ne täysin riittämättömiksi missä tahansa muussa kelissä kuin pakkaslumella.

Ja silti "täysin riittämättömät" kitkat ovat nykypäivänä yli kolminkertaisesti aliedustettuina kuolonkolareissa. Kitkoja on näet se ~15% talvirenkaista, mutta alle viidessä prosentissa kuolonkolariautoista.

Uutta tietoa talvirenkaista: Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla

Alle kolme prosenttia talvikelin henkilöautojen kuolonkolareista ajetaan enää kitkarenkailla. Syitä nopeaan muutokseen ei tiedetä.

yle.fi

Eli karrikoiden: Jos nastarenkaissa ei ole vikaa, niin sittenhän niiden käyttäjissä on.

Vertailun vuoksi Tekniikan maailma 22/2019 oli kolmen nastarenkaan vertailu Continental IceContact 3 Flex Stud, Lappi Jää-Ahma, Michelin X-Ice North 4 Rengaskoko: 225/45 R17. Lämpötilat -1 ja -9 vertailua.

Hupsista.

No nokian renkaiden "dataan" luottaminen nastarenkaista puhuttaessa on yhtä järkevää, kuin tupakkayhtiöiden kuuntelu keuhkosyöpävalistuksen mielessä.

Jos Nokian ei olisi Suomalainen firma, niin täälläkin nastarenkaille olisi jo asetetty käyttörajoituksia. Sen verran törkeät haittavaikutukset niistä on tiestölle ja ilmanlaadulle.

Haluaisin nähdä sellaisen testin, jossa sekä kitkoja että nastoja testattaisiin toisena, kolmantena, ja ehkä neljäntenäkin talvena. Missä renkaissa mitkäkin ominaisuudet heikkenevät mitäkin tahtia.

Tarkalleen tällaista testiä ei taida olla, mutta käytettyjä renkaita on kyllä testattu.

TM testasi muistaakseni 2010 neljä käytettyä talvirengasta uusien rinnalla (n. "puoleenväliin" ajettuja ~6 mm pinnan kiekkoja ja "loppuunajettuja" 2-3mm rutkuja). Tuloksena oli se, että jo kuuteen milliin ajettu nasta hävisi jääjarrutuksessa saman verran kuluneelle kitkalle, ja "loppuun ajettu" nasta oli täysin käyttökelvoton, kun vastaavalla kitkalla oli vielä jonkin verran pitoa jäljellä. Sattumalta testattujen renkaiden merkkejä ei mainittu, mutta mainittiin kyseessä olevan testeissä menestyneet laaturenkaat.

Samoihin aikoihin "länsinaapurin TM" testaili myös 10 tkm käytettyjä renkaita ja tulokset olivat melko mielenkiintoisia:

Spoileri: Artikkeli

Old studded tires are dangerous
PUBLISHED: 15 OCT 2010, 10:44 AM
New studded tires provide a grip on ice that is superior to all other tire types, but the grip does not last long, according to Teknikens Värld's tests.

The best studded tires provide a grip on shiny ice that is difficult to beat - a real safety reserve, you could say. But that reserve does not stay fresh in the long run, the results from our tests of three new and three used tires show. We wanted to see how the three different tire types studded, Nordic studless and Central European studless performed as used - partly against their new counterparts and partly against each other. Therefore, we let the used winter tires roll with in the big winter tire test, which you can download here (2010 test on the link. Current winter tire test can be found instead here). And the results could not have been clearer. In the tests on ice, it is precisely the studded tire that has lost the most performance - so much so that a used Nordic studless tire works at least as well. The test results indicate that the stud is a fresh product to a far greater extent than has previously been known. But it's not just about how the stud itself wears, but how the attachment to the tire holds up over time and how many studs the tire loses during normal driving.


There is no doubt that the studded tire ages faster and loses performance to a greater degree than its studless alternatives.
We took the three winning models from last year's tire test - three winners who all turned out to come from Continental. Dubbed ContiWinterViking 2, Nordic studless ContiVikingContact 5 and Central European studless ContiWinterContact TS830. The just-studded ContiWinterViking 2 has recently been replaced by the new ContiIceContact studded tire, but we chose to run the two tires against each other anyway because reality looks like this: both tires have proven to have equally fantastic ice and snow performance as new. Many of the competitors from last year's big winter tire test remain in this year's big test and the reference values are as clear as ever. Continental has not taken huge steps forward with its new studded tire, rather it is about small nuance differences.

At the same time, Continental may be somewhat on track with its new tire as it is the first to have studs that are glued to its holes. This could have a big impact on how the tire behaves as used, but we will come back when we can test them as yearlings.

The three used tire sets have rolled 10,000 km each, which corresponds to approximately two seasons of use for a normal motorist. The wear is even and it has fallen out of a few studs along the road - about what to expect after your tires have rolled one winter season. At first glance, it is noticeable that many of the sharp edges in the tire's pattern, which characterize a new tire, have been rounded off. Wear is also visible around the studs, the edges around the stud hole are notched here and there. The wear looks exactly the same with the studless alternatives and the tread depths for the three tires are shown in the table.

Braking performance on ice is a test step where the best studded tires always perform a little better than their studless siblings. The new studded tire is the best, 11 percent better than the Nordic studless and as much as 28 percent better than the Central European studless. As a reference, we can say that the difference between new studded and new Nordic studless from Continental in the 2009 tests was just 11 percent.

A clear advantage with studded, but for the used tires it will be different. The studded tire suddenly performs worse than the Nordic studless one and has lost almost a fifth of its braking capacity. The Nordic stud-free has lost seven percent and the Central European is only marginally worse than its new counterpart.

When we test braking performance on snow surfaces, where the stud does not play the same role, the results follow a different pattern. Here it is the tire pattern that does the job - the studded and Nordic studless perform equally well as they lose extremely little of their capacity as used. This also applies to Central Europe.

When we test road properties on the ice-covered test track, the differences grow again ...
When we test road properties on the ice-covered test track, the differences grow again and it is clear that the studded tire has lost its sharpness. Where the used Nordic studless almost performs as well as its new cousin, the used studded tire loses much of its capacity. The experience between new and used is like night and day - from safe, fast and predictable to cord-prone, difficult to handle and clearly slower. The used Nordic stud-free is better than the used stud. Partly in the feeling that is conveyed and partly in the lap times that the tire performs. At the same time, the used studded and used Central European perform at almost the same level. The difference between them is negligible and this underlines our statement - the stud is a fresh product.

On the snow track, the results from the brake tests are repeated, the differences in performance between new and used are small. The Central European loses the most with its five percent, the dubbed four percent and the Nordic studless only one percent. There is thus no doubt that the studded tire ages faster and loses performance to a greater degree than its studless alternatives.

Pattern depth new

• Dubbed: 9.7 mm

• Nordic studless: 9.7 mm

• Central European studless: 9.3 mm


Pattern depth used (10,000 km)

• Studded: 7.5 mm front, 7.8 mm rear. A total of 15 studs have fallen out of the four tires. Five more studs have been removed.

• Nordic studless: 6.0 mm front, 6.8 mm rear.

• Central European studless: 6.2 mm front, 7.0 mm rear.

Facts about the winter tire test
The brake tests are run on prepared tracks, this time in Ivalo in Finland. The ice rinks are not completely shiny but a bit rough. Terribly slippery, but not shiny. For each new test tire, the driver moves the car slightly on the track so that the same track is never used twice.

We test road properties partly on snow slides and partly on ice rinks. The ice rink is just as with the brake tests slightly roughened and through a series of more or less sharp curves more varying radii, the tires get to show what they can do. On the snow tracks, it works in the same way and both tracks are prepared between each test tire.

Ruotsissa myös paikallinen VTT (VTI) on tutkinut rengashotelleista satunnaisotannalla napattuja käytettyjä (pintaa 5-7 mm, keski-ikä 5,5 v) talvikumeja ja tuloksien mukaan nastojen pito heikkenee huomattavasti nopeammin kuin kitkoilla. Tässä testissä käytettyjen nastojen jääpito oli kuitenkin käytettyjä kitkoja parempi, toisin kuin em. lehtien testeissä:

Nastojen pidosta on kadonnut keskimäärin 25%, pohjoismaisista kitkoista 10% ja KE-kitkat käytettyinä vastaavat jo kesärenkaita. Mielenkiintoista on myös se, että käytetyistä nastoista ja pohjoisista kitkoistakin löytyy jo tuolla kulumisella kirjaimellisesti kesärenkaita vastaavia nakkeja!

 

[dot1q]

Hmm.. eli ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Kitkarenkaiden suorituskyky muuttuu tuon testin mukaan vähiten kumien käyttöiän aikana, suhteessa uuteen kumiin. Tällöin siis voidaan vetää johtopäätös : riittää että opettelee ajamaan kitkoilla enemmän ennakoiden, ekan vuoden, niin toisena vuotena ei tartte heti opetella sitä "tyhjästä" kuten nastojen kanssa.
Keskieurooppalainen kitka rengas on essonbaarijuttujen tasolla myös tuon testin mukaan. Eli hyödytön täällä pohjoisessa.

 

[Painkiller]

Kuinkahan monta kolaria tulee niille, jotka eivät venyttää sitä renkaidenvaihtoa nastojen takia

 

[Painkiller]

Keskieurooppalainen kitka rengas on essonbaarijuttujen tasolla myös tuon testin mukaan. Eli hyödytön täällä pohjoisessa.

No tämä on tullut henk koht koettua yhden tuontiauton kanssa. Marraskuussa hain ja piti olla palatessa sellainen max. -5°C jossa nuo vielä jotenkuten toimivat, mutta olikin -17°C. Täysi kelkka oli auto ja sai ajella noin 70 km/h vaikka rajoitus olisi ollut 100 km/h. Seuraavalla viikolla, kun kelit oli taas siellä alle -5°C käytin tuontikatsastuksessa, niin renkailla pärjäsi jotenkuten. Saisi puolestani olla laittomat tänne suomen talveen nuo ke-kitkat, en kyllä tajua mikä näiden renkaiden tarkoitusta, kun toimivat kylmässä lähes yhtä huonosti kuin kesärengas.

 

[Antti Alien]

En ole alkuperäinen viestin kirjoittaja, mutta: Siten, että haastavissa olosuhteissa suhteutetaan tilannenopeus pitoon nähden oikeaksi.

Testien mukaan uusillla nasta- ja kitkarenkailla on pahimmillaan se 30% eroa jarrutusmatkassa. Mikäli uusilla nastoilla uskallat ajaa jäisellä pikkutiellä 40 km/h, niin kuinka hiljaa näillä "täysin riittämättömillä" renkailla tulee ajaa, jotta saavutetaan sama jarrutusmatka?

Spoileri

35 km/h.

Jos jäisessä taajamassa kaikki muut ajavat 50 km/h, ajatko todella 40 km/h?

Ja silti "täysin riittämättömät" kitkat ovat nykypäivänä yli kolminkertaisesti aliedustettuina kuolonkolareissa. Kitkoja on näet se ~15% talvirenkaista, mutta alle viidessä prosentissa kuolonkolariautoista.

Uutta tietoa talvirenkaista: Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla

Alle kolme prosenttia talvikelin henkilöautojen kuolonkolareista ajetaan enää kitkarenkailla. Syitä nopeaan muutokseen ei tiedetä.

yle.fi

Eli karrikoiden: Jos nastarenkaissa ei ole vikaa, niin sittenhän niiden käyttäjissä on.



Hupsista.

Tuo "tutkimus" on käyty läpi jo viime vuonna, ja se on niin virheellisesti uutisoitu, että siihen viittaaminen on lähinnä noloa. Kertauksena: tutkimusjoukko oli niin pieni, että yksi ylimääräinen tapaus olisi kääntänyt homman päälaelleen. Jostain syystä aiempaan tutkimukseen verrattuna n. puolet kolareista oli kadonnut jonnekin. Uutisoinnista myös näppärästi jätetty pois se tulos, että kolareiden osuus kitkoilla lisääntyi jäisellä kelillä.

Jostain syystä tuhansia peltikolareita ja niissä alla olleita renkaita ei haluta tilastoida missään.

Jos Nokian ei olisi Suomalainen firma, niin täälläkin nastarenkaille olisi jo asetetty käyttörajoituksia. Sen verran törkeät haittavaikutukset niistä on tiestölle ja ilmanlaadulle.

Sekä ilmanlaadun että tiestön kulumisen puolesta hiekoituksella on moninkertainen vaikutus nastarenkaisiin verrattuna. Mutta hei, käytetään kaikki kitkoja ja lisätään hiekotusta, teiden kulumista ja katupölyä!

 

[Esterhaus]

Chalmers Tekniska Högskolan tutkimuksen mukaan nastarenkaiden aiheuttamat ilmanlaatuhaitat ovat joka tapauksessa pitemmän aikavälin tarkastelussa suuremmat kuin nastarenkaiden aiheuttamat hyödyt. Siitä vaan sitten kukin vaan hankkimaan tutkimus kokonaisuudessaan ja perehtymään sen metodeihin ja lopputuloksiin tarkemmin, jos luonnontieteellinen osaaminen / mutuilun halu ja aika riittää.
Yhteenveto tässä:

Studded winter tyres cost more lives than they save | Chalmers

This is the time of year in Sweden when many people start to change their normal car tyres to winter ones. According to Trafikverket, the Swedish Transport Administration, around 60 percent of Swedish drivers choose studded winter tyres, and there has long been a debate about the emissions caused by

www.chalmers.se

Tokihan pitkällä ajalla hitaasti kehittyvään hengityselinsairauteen kuoleminen ei tunnu niin helposti konkretisoitavalta ajatukselta kuin auto-onnettomuus, joten tällaisia ilmanlaatuvaikutuksia ei nastakuskin tee mieli ajatella.
Suomessahan tämä on erityisesti PK-seudun ja etelä- ja lounaisrannikon kaupunkien erityisongelma, kun jyrsitään melkein koko talvi sulaa asfalttia vesikelissä suurilla liikennemäärillä ahtaissa kaupunkioloissa.

Tässä TM:n pikkujutussa on minusta kiteytetty liikenneturvallisuuskysymys aika hyvin.

Yle: Kitkarenkailla ajetaan paljon vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla – ”Liittyisikö nastarenkaiden käyttöön vääränlaista turvallisuuden tunnetta?”

Kitkarenkailla ajetaan paljon vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla, kertoo Yle. Nastarenkaat ovat selvästi yliedustettuna talvikauden kuolemaan

tekniikanmaailma.fi

Nastarenkaat ovat lähtökohtaisesti turvallisempia etenkin tietyissä olosuhteissa. Viime vuosina kitkarenkaatkin ovat kehittyneet valtavasti. Omien perstuntumatestien ja autolehtien rengastestien perusteella voin sanoa, että viimeiset n. 5 vuotta ovat tuoneet huomattavan muutoksen kitkarenkaiden toimivuuteen etenkin jäällä. Onnettomuudet, joissa kitkarenkaiden on nähty olleen vaikuttamassa onnettomuuteen, ovat käsittääkseni olleet ennen kaikkea tilanteita joissa kuski on menettänyt auton hallinnan. Tämä arveluni perustuu vain joidenkin tutkimusten summittaiseen selailuun, mutta sellainen mielikuva on jäänyt. Etenkin sivuttaispito jäällä on parhaissa kitkarenkaissa kehittynyt viime vuosina huomattavan paljon, joten olisi kyllä oikein toivottavaa jos tehtäisiin päivitettyjä tutkimuksia renkaiden oletetusta vaikutuksesta onnettomuuksiin.

Moni vannoutunut nastarengaskuski ei ole ehkä älynnyt, että vuoden 2012 Tuulilasin testivoittajanastarengas oli 2019 (eri mallinimellä) TM:n testissä kokonaisarviossa huonompi kuin Continentalin uutuuskitkarengas. Onhan siinä tietysti pari uutta nastarengassukupolveakin ehtinyt tässä välissä tulla. Mutta aika monen käsitys kitkarenkaista on peräisin monien vuosien takaisista rengasmalleista. Ja renkaiden kehityksen takia esim. VTT:n raportin 2014 johtopäätökset/tulokset/arviot voivat olla siltä osin ehkä jo vanhentuneet ainakin osittain, vaikka tulos jäi epävarmaksi - suuntaan ja toiseen - jo silloinkin koska erilaisia epävarmuustekijöitä oli havaittu.

Jo silloin havaintojen perusteella arvioitiin, että pk-seudulla voitaisiin siirtyä enemmän kitkarenkaisiin onnettomuuksien välttämättä lisääntymättä, mutta kysymykseksi jäi, olisiko onnettomuusriski lisääntynyt silloin kun helsinkiläiset lähtevät maakuntiin ajelemaan. Yksi epävarmuustekijä liittyi myös siihen, että kitkarenkailla arvioitiin ajettavan enemmän suurissa kaupungeissa sulilla teillä - jos maakunnissa olisi enemmän kitkarenkaita, olisiko onnettomuuksiakin ollut enemmän. Oma tilastollisesti merkityksetön havaintoni on kyllä ollut paremminkin se, että nimenomaan kaupunkialueilla on ollut ne tilanteet, kun pito on ollut vähissä tietyissä poikkeuskeliolosuhteissa. Maanteillä on kitkarenkailla saanut ajella pitkin Suomea erilaisissa talvikeleissä ilman että on liukkaalta tuntunut.

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2014/T204.pdf

 

[aapelih]

Jos jäisessä taajamassa kaikki muut ajavat 50 km/h, ajatko todella 40 km/h?

Jos keliolosuhteet sitä vaativat niin totta helvetissä, vaikka muut ajaisivat satasta. Lisäksi kaikki eivät aja uusilla nastoilla. Kuten hyvin sivuuttamastasi testidatasta huomataan, että joissain tapauksissa niiden nastarengaskuljettajien pitäisi ajaa hitaammin.

Ps. Kitkoilla 10 km/h nopeusero uusiin nastoihin vaaditaan vasta maantievauhdeissa jarrutusmatkaeron tasaamiseksi.

Tuo "tutkimus" on käyty läpi jo viime vuonna, ja se on niin virheellisesti uutisoitu, että siihen viittaaminen on lähinnä noloa. Kertauksena: tutkimusjoukko oli niin pieni, että yksi ylimääräinen tapaus olisi kääntänyt homman päälaelleen. Jostain syystä aiempaan tutkimukseen verrattuna n. puolet kolareista oli kadonnut jonnekin. Uutisoinnista myös näppärästi jätetty pois se tulos, että kolareiden osuus kitkoilla lisääntyi jäisellä kelillä.

Jostain syystä tuhansia peltikolareita ja niissä alla olleita renkaita ei haluta tilastoida missään.

Ei pidä paikkaansa.

Viittaamassasi "Turvallinen Liikenne 2025"-tutkimusohjelmassa (VTT-raportti T204) tuo kitkakolareiden lisääntyminen liukkaalla kelillä oli nimittäin se, joka sanottiin "tilastollisesti merkittäväksi" huikean 30 talvikauden onnettomuuden perusteella (13 kitkat, 16 nastat), jotka ovat sattuneet seitsemän vuoden aikana 2005-2012.

Tietenkään sitä, että a) kokonaisturvallisuudessa ja b) aikaisemmalla 1997-2004 talvikauden jääalustalla sattuneissa onnettomuuksissa (yht. 69, K:10, N: 59) erot jäivät virhemarginaaliin, ei kannata mainita.

Tuo nasta- ja kitkarenkaiden välinen kuolonkolariedustus taas on huomattu saman tutkimusohjelman raportissa T335 neljän vuoden aikana sattuneista 103:sta onnettomuudesta (joista 5 kitkoilla). Jostain syystä tämä data on kuitenkin tutkimusohjelmassa ohitettu seuraavasti ilman minkäänlaista virhetarkastelua:

Tarkasteltujen onnettomuuksien lukumäärä oli kuitenkin niin pieni, ettei ole syytä tehdä mitään päätelmiä rengastyyppien ja onnettomuuksien yhteydestä.

Ei tarvitse olla kummoinen matemaatikko, jotta noista luvuista ymmärtää, että kitkoilla olisi pitänyt siis tapahtua n. kymmenen ylimääräistä tapausta (eikä väittämääsi yhtä), jotta olisi päästy edes renkaiden edustuksen mukaiseen onnettomuusmäärään. Puhumattakaan "päälaelleen kääntymisestä".

Jännästi yli sata onnettomuutta neljässä vuodessa on niin pieni määrä, ettei kannata edes tutkia, mutta 30 onnettomuutta seitsemässä vuodessa on kyllä jo tilastollisesti merkittävä määrä. Asiaan ei varmastikaan vaikuta se, että tutkimusohjelmassa on mukana jo tässäkin ketjussa vastikään kyseenalaista dataa renkaisiin liittyen levittänyt Nokian Renkaat Oyj.

Tuolle nastojen kuolonkolariedustukselle on esitetty useita syitä, joista osa liittyy renkaisiin ja osa niiden käyttäjiin. Esim.
- Nastarenkaita käytetään enemmän vanhemmissa (epäturvallisemmissa) autoissa ja maaseudulla (epäturvallisemmassa) liikenteessä
- Kitkarengaskuskit ovat yleensä kokeneempia
- Nastarenkaiden merkittävästi elinkaaren myötä laskeva pito voi aiheuttaa valheellisen pidon kuvitelman
- Nastarenkaiden nastaulkoneman muutoksen vetävän ja ei-vetävän akselin välillä voivat johtaa etenkin etuvetoautossa varsin vaaralliseen rengastukseen (edessä kuormitetuissa renkaissa hyvin ulkonemaa, takana nastat painuneet vain rullaillessaan sisään).

Sekä ilmanlaadun että tiestön kulumisen puolesta hiekoituksella on moninkertainen vaikutus nastarenkaisiin verrattuna. Mutta hei, käytetään kaikki kitkoja ja lisätään hiekotusta, teiden kulumista ja katupölyä!

Ja taas mentiin metsään. Miten tämä logiikka voisi edes pitää paikkansa, kun eihän maanteitä edes hiekoiteta ja ne silti kuluvat aivan urille jo parissa hassussa talvessa?

Nastarenkaat ovat tutkitusti suurin tiestön kuluttaja ja katupölyn aiheuttaja, itseäni lainaten viime keväältä:

Lähteittä tällaisten väitteiden esittäminen on vähän turhaa. Teiden urautumisesta on onneksi tehty ihan tieteellistä tutkimusta, jonka mukaan tien kulumisesta valtaosa johtuu nimenomaan nastarenkaista.

Nastat urauttavat teitä ennätystahtia

Urat syvenevät ennätysvauhtia vilkasliikeneteisillä teillä.

yle.fi

Tästä lisensiaatintyöstä opimme, että tien urautuminen tapahtuu käytännössä kolmella tavalla: kulumalla, asfaltin plastisella deformaatiolla tai asfaltin/tiepohjan tiivistymisellä. Kuluminen johtuu käytännössä nastarenkaista (tai hiekoitetuilla osuuksilla myös hiekasta) ja plastinen deformaatio kuumalla kelillä hitaasti liikkuvasta raskaasta kalustosta. Asfaltin tiivistyminen tapahtuu käytännössä välittömästi uuden asfaltoinnin jälkeen ja tiepohjan liiallinen tiivistyminen taas aiheuttaa päällysteen halkeilua.

1994 tehdyn selvityksen mukaan urautumisesta n. 3/4 johtuisi nastojen kulutuksesta ja 1/4 tiivistymisestä & kesäkelien deformaatiosta, mutta uudempien päällysteiden myötä deformaation osuuden pitäisi laskea. Tämän selvityksen mukaan nastojen kieltäminen vähentäisi urautumista n. 70-80%.

Kulumisen ja deformaation tuotokset ovat onneksi helppo erottaa toisistaan, sillä talvella on harvemmin lämpimiä kelejä ja kesäkuumilla harva ajaa nastarenkailla. Vastaavasti vaurion raideleveyden avulla voidaan erotella raskaan kaluston ja henkilöautojen aiheuttamat ilmiöt, eli rekkarallin piikkiin on hieman hankala laittaa henkilöautojen leveydelle syntyneitä uria. Pelkällä kumilla ei olisi mahdollista kuluttaa sitä kovempaa tietä, mutta "onneksi" nastarenkaat tuottavat hiontaan sopivaa kivipölyä kaikille tienkäyttäjille ja -osuuksille.

Kaupunkioloissakin matalista ajonopeuksista huolimatta nastat ovat pääsyyllisiä pölyyn:

Tulokset osoittivat,että kevätkaudella päällysteen kiviaineksista aiheutuvat kulumatuotteet olivat suurin yksittäinen lähde,jonka osuus kevätkauden näytteissä oli 40–50 prosenttia . Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma

Suomessa on yleisesti ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus olisi kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten (Kupiainen & Tervahattu 2004, Tervahattu ym. 2005) ja nyt saatujen tulosten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että talvihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitustarve on ollut suuri

Ja miten se, että liukkaudentorjunta (ja valitettavasti myös pöly) voidaan kohdentaa paikallisesti sinne missä sitä tarvitaan on huono asia verrattuna siihen, että revitellään piikeillä tiet solmuun joka paikasta?

TL;DR: Onnettomuuksia sattuu kokonaisuudessaan (ja etenkin renkaisiin liittyvien puutteiden vuoksi) niin vähän, että tilastollisen turvallisuuden perusteella on hyvin hankala perustella rengasvalintaa. Nastojen haittavaikutukset tiestölle ja ilmanlaadulle taas ovat hyvin selkeästi todettavissa.

 

[Esterhaus]

Eli jos nastarenkaat ovat teiden urautumisen syynä 70 - 80 %, on silloin vesiliirto-onnettomuuksista ainakin osa laskettava välillisesti nastarenkaiden syyksi.
Vesiliirtokin yhä aiheuttaa vakavia onnettomuuksia, kuten tämän onnettoman tapauksen:

Nelostiellä kuolonkolari – maastoauto ajautui vastaantulevien kaistalle

Lahden moottoritiellä tapahtui neljän auton kolari, jonka vuoksi toinen kaista on suljettu.

yle.fi

 

[toozi]

Hyvää keskustelua talvirenkaista täällä!

Vaikka nasta ja kitkarenkaiden pitoero on edelleen kaventunut uskon että nasta on edelleen haastavissa olosuhteissa turvallisempi. Mutta mikä on tämän turvallisuuden "hinta". Ihan mutulla teiden päällysteiden uusiminen muodostaa yli 50% teiden ylläpidon kokonaiskustannuksista. Mun puolesta ne jotka haluavat nastoilla ajaa voisivat edelleen ajaa, kunhan maksaisivat siitä aiheutuvat kustannukset.

Varsinkin eteläsuomessa pärjää mielestäni kitkoilla loistavasti. Jos tuntee itsensä epävarmaksi niiden kanssa, niin pahimmilla keleillä voi käyttää vaikka julkisia kulkuvälineitä. Ne kaipaisivat kipeästi lisää käyttäjiä.

 

[Kvarkki]

Eikös meillä ole ihan oma ketju kitkat vs. nastat? Ei tuosta väännöstä koskaan valmista tule, kun nastoihin luottava ei kitkoja kokeile. Sen jälkeen yleensä paluuta ei ole. Nastojen käyttöön siis.

 

[jm82]

Uusi Renault Zoe oli mukavan hiljainen Nokian R3 kitkoilla. Kyllä siinä tosiaan itsellekin tulee pieni halu kitkoihin, kun ne on vähän hiljaisemmat.

 

[akuko90]

Onkohan vanhoissa kitkoissa sama kuin nastoissa, että lopettavat kulumisen, mutta ominaisuudet silti jo täysin hävinneet? Oli ensiautossa juurikin 5+ vuotta vanhat merkkinastat kulutuspinnaltaan vielä ok (~5mm??), mutta ne oli jäisellä asvaltilla sivuttaispidoltaan hengenvaaralliset (luisto alkoi arvaamatta) ja lumella ei taas ollut juurikaan vetopitoa.

Ehkäpä niillä kitkoilla ajetaan keskimääräistä enemmän, jolloin ne kuluu pinnaltaan lähelle sakkorajaa siinä 3-4 talvessa ja täten turvallisemmat? Ja ainakin itse kitkoja harkitessani ostin ne testivoittajat enkä lähtenyt testaamaan halppismerkkejä. Ehkä nastoilla tulee herkemmin harkittua niitä halvempia renkaita, jotka on tehty vaikka vanhaan testivoittaja muottiin.

Moni ajaa liian vanhoilla renkailla, mutta harva sitä tietää – ”talvirenkaat lopettavat kulumisen jossakin vaiheessa”

Suomessa kierrätykseen menevän autonrenkaan keski-ikä on yli kuusi vuotta. Niin vanhan renkaan ajo-ominaisuudet ovat jo muuttuneet ajo-omituisuuksiksi.

yle.fi

Talvirenkaissa kitka on kesärenkaitakin tärkeämpää. Trafin ajoneuvotekniikkaan erikoistunut johtava asiantuntija Otto Lahti muistuttaa, että erityisesti vähän eli alle 5 000 kilometriä talvessa ajavien kannattaisi nyt renkaita kesäsäilöön laittaessaan kurkata renkaan kylkeen.

– Kyllähän se on vanha vitsi varsinkin maaseutujen kakkosautoissa, että ne talvirenkaat lopettavat kulumisen vanhoina jossakin vaiheessa, kun ne ovat niin koppurat. Varsinkin kun ajetaan lumella ja jäällä, niin ei se rengas kulu lopulta enää mihinkään.

 

[Esterhaus]

Onkohan vanhoissa kitkoissa sama kuin nastoissa, että lopettavat kulumisen, mutta ominaisuudet silti jo täysin hävinneet? Oli ensiautossa juurikin 5+ vuotta vanhat merkkinastat kulutuspinnaltaan vielä ok (~5mm??), mutta ne oli jäisellä asvaltilla sivuttaispidoltaan hengenvaaralliset (luisto alkoi arvaamatta) ja lumella ei taas ollut juurikaan vetopitoa.

Ehkäpä niillä kitkoilla ajetaan keskimääräistä enemmän, jolloin ne kuluu pinnaltaan lähelle sakkorajaa siinä 3-4 talvessa ja täten turvallisemmat? Ja ainakin itse kitkoja harkitessani ostin ne testivoittajat enkä lähtenyt testaamaan halppismerkkejä. Ehkä nastoilla tulee herkemmin harkittua niitä halvempia renkaita, jotka on tehty vaikka vanhaan testivoittaja muottiin.

Moni ajaa liian vanhoilla renkailla, mutta harva sitä tietää – ”talvirenkaat lopettavat kulumisen jossakin vaiheessa”

Suomessa kierrätykseen menevän autonrenkaan keski-ikä on yli kuusi vuotta. Niin vanhan renkaan ajo-ominaisuudet ovat jo muuttuneet ajo-omituisuuksiksi.

yle.fi

Kumiseoksen kovettuminen syö tosiaan sekä kitka- että nastarenkaiden talviturvallisuuden tehokkaasti. Nastarenkaita on vaikea saada pahemmin kulumaan niin omistajalla voi olla kiusaus ajella niillä pitkään. Kitkoilla ei yli kolmea talvea ihan helposti saa menemään jos autolla tulee jonkin verran ajettua. Pinta hupenee kilometrien myötä sitä tahtia että ei niitä saa moneksi vuodeksi riittämään. En tiedä johtuuko tässä asiassa renkaiden erot siitä että nastat suojaa kumipintaa kulumiselta vai johtuuko siitä että nastarenkaissa kumiseos kai on luonnostaan kovempaa.

Kitkoissa se itse rengastyypistä riippumaton huono puoli, että jotkut ajelee niillä kesälläkin kun ei nastojen epämukavuus ja melu ole haittana eikä poliisi sakota. Kesärenkaina kitkarengas on todella huono. Yksikin isäntä ajeli vuodesta toiseen 30000 km vuodessa niin, että aina syksyllä uudet kitkat alle ja niillä samoilla ajettiin myös seuraava kesä. Muuta logiikkaa tuossa hommassa ei kai ollut kun se että ei tarvinnut kuin yhden vannesarjan eikä ollut renkaiden kausivaihdon tarvetta.

Vaikka kitkarenkaiden ystävä olenkin niin enpä itsekään suosittelisi kuin muutamia testien kärkipään renkaita kenellekään. Nykyään on sentään ainakin kolme ihan hyvää vaihtoehtoa. Ennen oli yksi tai kaksi ja muut lähinnä jotain "sinne päin"-renkaita.

 

[helppo92]

Nykyiset Nokian hakka 7 RF renkaat ovat jo yhdeksän vuotta sitten paistetut, joten oli aika pistää ne vaihtoon. Taitaa jopa olla kaikki nastat tallessa, kun kilometrejä ei hirmuisesti ole tainnut kertyä edellisellä omistajalla. Ihme ja kumma noillakin vielä pystyi ajamaan yllättävän hyvin jäisillä teillä. Tosin useamman kerran talven aikana lähti ylämäessä suurimmalla vaihteella vakkari pois päältä kun luistonesto reagoi. Eivät siis enää erityisen turvalliset. Takavetoa sen sijaan en nähnyt turvallisuusriskinä ensimmäisen talven kokemuksien perusteella kevyessä 50:50 painojakauman kulkineessa.

Tilalle tulee ensi viikolla normaali nastoilla varustetut Continental IceContact 3 205/55 R16 ja hintaa noille jäi 610€ asennettuna sekä alle laitettuna. Varasivat viimeisen setin, mikä on paistettu 2020 kesällä. Ovat ainakin tuoreet, eikä varaston pohjalla maanneet. Halusin tuoretta kumia kun kovettuminen noissa kuitenkin aika merkittävä pitoa laskeva seikka. Testien perusteella tarjoaa parhaan kompromissin nastarenkaista kun on hyvä ajettavuus kuivalla ja märällä pinnalla talvirenkaaksi.

Vielä ainakin tämä setti menee nastoilla, mutta hyvin voi olla mahdollista, että kitkoja pitää jossain vaiheessa kokeilla omassa käytössä. Viime talvena vain oli ennätys määrä niitä kertoja kun nollakelillä joutui ajamaan jäisiä mäkisiä pikkuteitä. Pahin keli oli vesisade kovalla jääpinnalla, jolloin piti alamäet ajella vapaalla, että ei takana oleva veto (moottorijarrutus) aiheuta ongelmia. Ikinä ei ole ollut ajaminen niin raskasta kuin tuolloin noin 1,5 h ajo. Useasti oli myös enemmän tai vähemmän lunta jään päällä, mikä on aika petollinen keli, jos ei tunnustele todellista pitoa. Pakasta vedetyt kitkat olisi saattaneet pitää paremmin tai yhtä hyvin kuin nuo vanhat nastat; hankala sanoa kun testejä ei sentään plussakelillä tehdä kovalla vesipintaisella jäällä.

 

[seropi]

Onkohan tutkittu miten paljon "pakasta vedetty" kitka ja hieman ajettu kitka eroaa toisistaan. Voisi kuvitella että lamellien toimintaan perustuvien renkaiden kyvykkyys heikkenee kun ne lamellit on imeneet itseensä sorat, hiekat ja pikkukivet teiltä.
Ja ylipäätään taitaa suurin osa autoilijoista ajella niin vanhoilla renkailla että oksat pois, varsinkin nastarenkaat joissa se kuluminen minimaalista. Niillä mennään vuodesta toiseen jos näyttää että suurin piirtein nastoja paikoillansa.

 

[Tach]

Onkohan vanhoissa kitkoissa sama kuin nastoissa, että lopettavat kulumisen, mutta ominaisuudet silti jo täysin hävinneet? Oli ensiautossa juurikin 5+ vuotta vanhat merkkinastat kulutuspinnaltaan vielä ok (~5mm??), mutta ne oli jäisellä asvaltilla sivuttaispidoltaan hengenvaaralliset (luisto alkoi arvaamatta) ja lumella ei taas ollut juurikaan vetopitoa.

Ehkäpä niillä kitkoilla ajetaan keskimääräistä enemmän, jolloin ne kuluu pinnaltaan lähelle sakkorajaa siinä 3-4 talvessa ja täten turvallisemmat? Ja ainakin itse kitkoja harkitessani ostin ne testivoittajat enkä lähtenyt testaamaan halppismerkkejä. Ehkä nastoilla tulee herkemmin harkittua niitä halvempia renkaita, jotka on tehty vaikka vanhaan testivoittaja muottiin.

Moni ajaa liian vanhoilla renkailla, mutta harva sitä tietää – ”talvirenkaat lopettavat kulumisen jossakin vaiheessa”

Suomessa kierrätykseen menevän autonrenkaan keski-ikä on yli kuusi vuotta. Niin vanhan renkaan ajo-ominaisuudet ovat jo muuttuneet ajo-omituisuuksiksi.

yle.fi

Tuo vanhuuden mukaan ominaisuuksien menettäminen lienee aika yksilöllistä renkaalle. Hyvä esimerkki oli kun ostettiin vaimolle työajoon halpis Vectra tonnilla tammikuussa, koeajolla totesin ettei nämä talvinakit nyt ihan parasta A ryhmää ole mutta kyllä näillä hyvin tiellä pysyy, eikä nopea vilkaisukaan soittanut mitään hälytyskelloja. Keväällä sitten kun vaihdoin kesäkumit alle niin katoin että ei saatana, nämähän on Hakkapeliitta 2 nastakiekot vuodelta 2001 (Elettiin vuotta 2017)

 

[dagra]

Onkohan tutkittu miten paljon "pakasta vedetty" kitka ja hieman ajettu kitka eroaa toisistaan. Voisi kuvitella että lamellien toimintaan perustuvien renkaiden kyvykkyys heikkenee kun ne lamellit on imeneet itseensä sorat, hiekat ja pikkukivet teiltä.
Ja ylipäätään taitaa suurin osa autoilijoista ajella niin vanhoilla renkailla että oksat pois, varsinkin nastarenkaat joissa se kuluminen minimaalista. Niillä mennään vuodesta toiseen jos näyttää että suurin piirtein nastoja paikoillansa.

Hyvin sanottu. Noissa tapauksissa olisi jopa se viimesimmän mallin nokialainen keskieuroopankitkarengas snowproof parempi kuin nuo vuosia alla jyrryytetyt nastarenkaat. Mutta jotkut ovat niin kangistuneita siihen että nasta pitää olla vaikka niissä olisi kitkaa jäljellä kuin kananmunan kuoressa.

Edit : Tai ostakaa nyt vaikka ne linglongit alle niiden vuosia vanhojen UltraGrip 500 :en tilalle.

 

[MrAatu]

Onhan nois joissain renkaissa lamelleja jotka ei edes ylety koko kulutuspinnan syvyyteen edes laillisuuden rajoissa.

Ja joissain uusissa renkaissa on sellainen karheampi joku millin syvä kuvio. Jonka ajan kitkoissa ihan hullu pito.

 

[demo69]

En tiedä kuuluuko tähän ketjuun, mutta koskee tämä ainakin talvirenkaita.
Minulla oli viime talvena Corsassa lähes uudet Nokian Nordman 7:t. Keväällä huomasin, että toinen etutengas oli kulunut todella paljon. Lamellit oli kuluneet lähes kokonaan tasaisesti koko renkaan alueelta sekä nastat oli poikki eikä ehjiä nastoja ollut kuin muutama jäljellä. Muut renkaat oli lähes uudenveroisia. Mikähän tuollaisen voisi aiheuttaa? Voisiko olla materiaalivirhe vai auton alustassa vikaa? Enpä tajunnut kuvaa ottaa siitä renkaasta, mutta Vianorilla lupasivat ihmetellä sitä, kun vein vaihtoon. Kesällä ajoin kuitenkin lähemmäs 20 000 km eikä kesärenkaissa näkynyt mitään outoa.

 

[Pacic]

^Joku on vain raakasti suditellu, ei se muuta tarvitse.

 

[EmDzei]

Yhdyn edellisen kannanottoon. Nimittäin olen pistänyt merkille, että etuvetoisten autojen kuskit tykkäävät polkaista pedaalia siihen malliin, että aina raapaisevat liikkeelle lähtiessään. Onko autossa liikaa tehoja vai onko se vain juurtunut tapa kesäkeleistä, että punaisen valon vaihtuessa mennään eikä meinata? Renkaiden toispuoleiseen kulumiseen voi vaikuttaa Suomen tiet, jotka ovat "kallellaan" pientareen suuntaan vesivaluman vuoksi. Kun auton tasauspyörästö ottaa polkaisussa kantaa kumpi pyörä sutii, niin voi ilmetä sitten noin.

Pidetään kuitenkin peukkuja, että kämmi renkaan paistossa ja saat korvaavan kumin.

 

[Dr. Who]

Yhdyn edellisen kannanottoon. Nimittäin olen pistänyt merkille, että etuvetoisten autojen kuskit tykkäävät polkaista pedaalia siihen malliin, että aina raapaisevat liikkeelle lähtiessään. Onko autossa liikaa tehoja vai onko se vain juurtunut tapa kesäkeleistä, että punaisen valon vaihtuessa mennään eikä meinata? Renkaiden toispuoleiseen kulumiseen voi vaikuttaa Suomen tiet, jotka ovat "kallellaan" pientareen suuntaan vesivaluman vuoksi. Kun auton tasauspyörästö ottaa polkaisussa kantaa kumpi pyörä sutii, niin voi ilmetä sitten noin.

Pidetään kuitenkin peukkuja, että kämmi renkaan paistossa ja saat korvaavan kumin.

Kyllä nyt taas mutut lentää, tasauspyörästö ei ota kantaa mihinkään tien kallistukseen

 

[blastermaster]

Kyllä nyt taas mutut lentää, tasauspyörästö ei ota kantaa mihinkään tien kallistukseen

Eikö se nyt kuitenkin hieman? Avoin siirtää vääntöä sille pyörälle mikä helpoiten pyörii eli jolla on vähiten pitoa. Tässä tapauksessa kallistuksen puoleisella on teoriassa enemmän pitoa koska painopiste on vaavistuksen keskilinjasta alamäen suuntaan. Hankala uskoa silti että merkittävää eroa syntyisi kulumisen suhteen.

 

[Dr. Who]

Eikö se nyt kuitenkin hieman? Avoin siirtää vääntöä sille pyörälle mikä helpoiten pyörii eli jolla on vähiten pitoa. Tässä tapauksessa kallistuksen puoleisella on teoriassa enemmän pitoa koska painopiste on vaavistuksen keskilinjasta alamäen suuntaan. Hankala uskoa silti että merkittävää eroa syntyisi kulumisen suhteen.

Juuh ja millään muulla ei ole mitään merkitystä, sitten kannattaa ottaa selvää etuvedon voimansiirosta ja lopettaa se mutuilu.

 

[Kvarkki]

Kyllähän kaikilla kuluisi sitten toinen puoli enemmän, jos tien kaltvuus tms. olisi syynä. Kyllä se aika selvä valmistusvika on, jos 3/4 on priimaa ja 1/4 näyttää loppuunajetulta. Varsinkin jos toisessa rengassetissä ei näy mitäön vastaavaa. Jos pyörän asento olisi renkaan tuhoavan paljon pielessä, niin aika omituinen ajotuntuma varmaan olisi.

 

[blastermaster]

Juuh ja millään muulla ei ole mitään merkitystä, sitten kannattaa ottaa selvää etuvedon voimansiirosta ja lopettaa se mutuilu.

Voihan sitä tietty opastaa meitä tietämättömiä? Facepalmien levittely on tietysti kivaa sekin.

 

[Dr. Who]

Voihan sitä tietty opastaa meitä tietämättömiä? Facepalmien levittely on tietysti kivaa sekin.

Ensinnäki tien pieni kallistus ei vaikuta pitoon koska kallistuksenvakain ja jos tie on vinossa niin on koko auto, ei pelkästään yksi nurkka, kuoppa saattaa hetkellisesti heikentää pitoa. Tien kallistus pitää olla huomattava että se oikeasti vaikuttaa pitoon ja silloin se pitäisi näkyä kaikissa autoissa.

Kiihdytyksessä voima menee avoimessa tasauspyörästössä sille puolelle missä vähemmän pitoa, jos molemmat renkaat on asfaltilla siihen vaikuttaa myös esimerkiksi vetoakselit ja lähinnä niiden pituus ja muu alustarakenne.

 

[blastermaster]

Ensinnäki tien pieni kallistus ei vaikuta pitoon koska kallistuksenvakain ja jos tie on vinossa niin on koko auto, ei pelkästään yksi nurkka, kuoppa saattaa hetkellisesti heikentää pitoa. Tien kallistus pitää olla huomattava että se oikeasti vaikuttaa pitoon ja silloin se pitäisi näkyä kaikissa autoissa.

Kiihdytyksessä voima menee avoimessa tasauspyörästössä sille puolelle missä vähemmän pitoa, jos molemmat renkaat on asfaltilla siihen vaikuttaa myös esimerkiksi vetoakselit ja lähinnä niiden pituus ja muu alustarakenne.

Kiitos. Tuota en ihan heti keksinyt että kallistuksenvakaaja auttaisi siihen että myös ylämäen puolella olevalle renkaalle tulisi sama paino/pito kuin alarinteen pyörälle. Ajatukset menee kauas alkuperäisestä liikennevaloissa sutimis skenaariosta mutta ymmärtääkseni offroad puolella kallistuksenvakaat irroitetaan ettei auto kallistele maastosta johtuvasta syystä niin paljoa ja joka nurkan joustovarat saadaan käyttöön. Jäykällä vakaajalla kori kallistuu mukana ja painopiste vielä enemmän alamäen puolella. Ehkä mä nyt olen ihan hukassa tämän skenaarion kanssa, lopputulos kuitenkin ettei merkittävää eroa synny normaaleilla teillä, lähinnä teoreettista neppailua.

 

[akuko90]

En tiedä kuuluuko tähän ketjuun, mutta koskee tämä ainakin talvirenkaita.
Minulla oli viime talvena Corsassa lähes uudet Nokian Nordman 7:t. Keväällä huomasin, että toinen etutengas oli kulunut todella paljon. Lamellit oli kuluneet lähes kokonaan tasaisesti koko renkaan alueelta sekä nastat oli poikki eikä ehjiä nastoja ollut kuin muutama jäljellä. Muut renkaat oli lähes uudenveroisia. Mikähän tuollaisen voisi aiheuttaa? Voisiko olla materiaalivirhe vai auton alustassa vikaa? Enpä tajunnut kuvaa ottaa siitä renkaasta, mutta Vianorilla lupasivat ihmetellä sitä, kun vein vaihtoon. Kesällä ajoin kuitenkin lähemmäs 20 000 km eikä kesärenkaissa näkynyt mitään outoa.

Onko noissa inside/outside vai pyörimissuunta merkinnät?

Tarkista nyt alkuun onko ne asennettu oikein/onko samaa pyörimissuuntaa 2 kpl.

Jos olisi ollut talven alle laitettuna väärä pyörimissuunta 1 kpl etu ja taka-akseleilla voisi olla että eroa huomaa vain vetävällä akselilla. Eli tässä skenaariossa renkaat on oikein asennettu vanteille mutta pari pyörää väärään kulmaan.

Vaara vaanii väärin päin asennetuissa autonrenkaissa – "Semmoista virhettä ei saisi tapahtua"

Katsastuksessa voi tulla auton omistajan ihmetykseksi ilmi, että auton renkaiden pyörimissuunta onkin väärä. Virhe on voinut tapahtua, kun renkaat on asennettu vanteille tai normaalissa kausirenkaidenvaihdossa. Yleensä pyörimissuunta on merkitty renkaaseen näkyvästi, joten taustalla on usein...

yle.fi

 

[Dr. Who]

Kiitos. Tuota en ihan heti keksinyt että kallistuksenvakaaja auttaisi siihen että myös ylämäen puolella olevalle renkaalle tulisi sama paino/pito kuin alarinteen pyörälle. Ajatukset menee kauas alkuperäisestä liikennevaloissa sutimis skenaariosta mutta ymmärtääkseni offroad puolella kallistuksenvakaat irroitetaan ettei auto kallistele maastosta johtuvasta syystä niin paljoa ja joka nurkan joustovarat saadaan käyttöön. Jäykällä vakaajalla kori kallistuu mukana ja painopiste vielä enemmän alamäen puolella. Ehkä mä nyt olen ihan hukassa tämän skenaarion kanssa, lopputulos kuitenkin ettei merkittävää eroa synny normaaleilla teillä, lähinnä teoreettista neppailua.

Kallistuksenvakain kääntyy maastossa itseään vastaan kun rajoittaa ulos joustoa, sen takia esimerkiksi jäykkä akseli on paras kunnon maastossa, samalla kun toinen puoli on ylhäällä, painaa jäykkä akseli toista puolta alaspäin parantaen pitoa.

Liikennevalot on vain tuollaisesta tilanteesta aika kaukana.

 

[Blondie]

Pitäisi toiseen autoon ostaa uudet talvirenkaat. Ajattelin Nokian R3 kitkoja, mutta sitten katsoin ~800e hintaa 225/45R17 renkaille. Mahtaako mistään saada huokeemmin tuolle koolle mitään järkevää settiä?

 

[Zigh]

Pitäisi toiseen autoon ostaa uudet talvirenkaat. Ajattelin Nokian R3 kitkoja, mutta sitten katsoin ~800e hintaa 225/45R17 renkaille. Mahtaako mistään saada huokeemmin tuolle koolle mitään järkevää settiä?

Oletko vähän kapeampia katsonut? Contin VC 7 lähtisi varmaan n. 600 euroon 215/55 tai 215/60 koossa. Itse maksoin noista viime syksynä 519e 205/60R17 koossa.

 

[Blondie]

Oletko vähän kapeampia katsonut? Contin VC 7 lähtisi varmaan n. 600 euroon 215/55 tai 215/60 koossa. Itse maksoin noista viime syksynä 519e 205/60R17 koossa.

En itseasiassa ole kun en tiedä millaiset tuohon vanteelle sopii ja mahtuu pyörimään. Nykyiset on tuo 225/45R17.

 

[Mariini]

Pitäisi toiseen autoon ostaa uudet talvirenkaat. Ajattelin Nokian R3 kitkoja, mutta sitten katsoin ~800e hintaa 225/45R17 renkaille. Mahtaako mistään saada huokeemmin tuolle koolle mitään järkevää settiä?

225 45 R17 UltraGrip Ice 2 XL FP

Kitkarengas Goodyear UltraGrip Ice 2 on 3 vuotta kestäneen insinöörityön tulos. GoodYear hyödynsi kyseisen renkaan kehittämisessä kokemusta, jota rengasyritykselle on kertynyt 100 toimintavuoden aikana. Renkaan sujuvaa toimintaa olosuhteissa, joissa ilman

www.reff.ee

225 45 R17 Winter I Cept IZ2 (W616) XL

Pohjoismainen nastaton talvirengas Hankook Winter I Cept IZ2 (W616) - Erinomainen pito lumisilla ja jäisillä pinnoilla. - Esimerkillinen käsiteltävyys. - Aggressiivinen yksisuuntainen kulutuspintakuvio, joka takaa paremman kontaktin tiehen sekä hyvän veden ja lumen

www.reff.ee

 

[demo69]

En tiedä kuuluuko tähän ketjuun, mutta koskee tämä ainakin talvirenkaita.
Minulla oli viime talvena Corsassa lähes uudet Nokian Nordman 7:t. Keväällä huomasin, että toinen etutengas oli kulunut todella paljon. Lamellit oli kuluneet lähes kokonaan tasaisesti koko renkaan alueelta sekä nastat oli poikki eikä ehjiä nastoja ollut kuin muutama jäljellä. Muut renkaat oli lähes uudenveroisia. Mikähän tuollaisen voisi aiheuttaa? Voisiko olla materiaalivirhe vai auton alustassa vikaa? Enpä tajunnut kuvaa ottaa siitä renkaasta, mutta Vianorilla lupasivat ihmetellä sitä, kun vein vaihtoon. Kesällä ajoin kuitenkin lähemmäs 20 000 km eikä kesärenkaissa näkynyt mitään outoa.

Kävin hakemassa renkaan Vianorilta, mutta eivät olleet ehtineet sitä tutkimaan sen enempää. Ottavat yhteyttä sitten, kun jotain selviää. Rengas oli ihan oikein päin enkä usko, että olisin sitä sudittelemalla saanut tuohon kuntoon. Suurin osa ajosta on kuitenkin maantieajoa.

 

[Esterhaus]

En itseasiassa ole kun en tiedä millaiset tuohon vanteelle sopii ja mahtuu pyörimään. Nykyiset on tuo 225/45R17.

Näppärimmin löydät tyyppihyväksytyt koot traficom.fi omilta sivuilta auton tiedoista. Tietysti ohjekirjassakin saattaa olla.
Mahdollisimman korkeaa ja kapeaa suosin itsekin talvirenkaissa, tosin nykyiseen autoon oli näillä kriteereillä tietysti sikahintainen rengaskoko tietenkin tarjolla.

 

[Walla]

Pitäisi toiseen autoon ostaa uudet talvirenkaat. Ajattelin Nokian R3 kitkoja, mutta sitten katsoin ~800e hintaa 225/45R17 renkaille. Mahtaako mistään saada huokeemmin tuolle koolle mitään järkevää settiä?

Saahan noita nyt halvemmallakin, 10s Googletuksella n. 640€/sarja:

Nokian Hakkapeliitta R3 Rengas Kitkarenkaat

Nokian Hakkapeliitta R3 Rengas Kitkarenkaat - Renkaatvaihtoon.fi

www.renkaatvaihtoon.fi

 

[Migu]

Mikä auto Blondiella on? Jos 225/45R17 (halk. 635 mm) on kokonaishalkaisijaltaan vakiokokoinen rengas niin tuolla aiemmin ehdotetut 215/55R17 (668 mm) ja varsinkin 215/60R17 (halk. 691 mm) on kokonaishalkaisijaltaan aivan liian isoja renkaita.

Näppärimmin löydät tyyppihyväksytyt koot traficom.fi omilta sivuilta auton tiedoista. Tietysti ohjekirjassakin saattaa olla.
Mahdollisimman korkeaa ja kapeaa suosin itsekin talvirenkaissa, tosin nykyiseen autoon oli näillä kriteereillä tietysti sikahintainen rengaskoko tietenkin tarjolla.

Hyvä vinkki. Kannattaa tosiaan ensin selvittää mitkä on auton vakiorengaskoot. Niistä voi toki hieman poiketa, kun tietää mitä tekee.

Nykytalvirenkaissa ei muuten enää päde sama maksimaalisen pintapaineen teoria (mahdollisimman kapea rengas) koska pito luodaan pehmeän kulutuspinnan lamelleilla ja nastoilla, joita on paljon ja laajalla alueella ympäri kulutuspintaa. Ennen renkaat oli kovempia ja niissä oli pajon vähemmän, mutta isompia nastoja joten ne haluttiin purevan tien pintaan kapean renkaan korkeammalla pintapaineella. Ihan kuin ralliautojen piikkirenkaat vieläkin. Toisaalta ylileveääkään ei kannata laittaa, sillä se on iso haitta loskassa ajettaessa.

 

[tjkoo]

Täällä tarttis kans 225/45/17 uudet kitkat.

Kumhoa mainostetaan edullisena telkkarissa, mutta laittaako niitä kukaan odottaessa alle pkseudulla? En jaksa tilaa netistä satasen tai parin säästön takia.

 

[Zigh]

Mikä auto Blondiella on? Jos 225/45R17 (halk. 635 mm) on kokonaishalkaisijaltaan vakiokokoinen rengas niin tuolla aiemmin ehdotetut 215/55R17 (668 mm) ja varsinkin 215/60R17 (halk. 691 mm) on kokonaishalkaisijaltaan aivan liian isoja renkaita.

Totta, ole oikeassa. Jännä koko tuo 225/45R17 - leveä, mutta aika pieni halkaisija.

 

[Blondie]

Mikä auto Blondiella on? Jos 225/45R17 (halk. 635 mm) on kokonaishalkaisijaltaan vakiokokoinen rengas niin tuolla aiemmin ehdotetut 215/55R17 (668 mm) ja varsinkin 215/60R17 (halk. 691 mm) on kokonaishalkaisijaltaan aivan liian isoja renkaita.

Hyvä vinkki. Kannattaa tosiaan ensin selvittää mitkä on auton vakiorengaskoot. Niistä voi toki hieman poiketa, kun tietää mitä tekee.

Skoda octavia II RS. Täytyy katsoa mitä rekisteriote sanoo noista renkaista... kalliiksi tulee ostaa noin vanhaan autoon renkaita, mutta minkäs teet kun perse ei kestä kalliimpia autoja

 

[Blondie]

Saahan noita nyt halvemmallakin, 10s Googletuksella n. 640€/sarja:

Nokian Hakkapeliitta R3 Rengas Kitkarenkaat

Nokian Hakkapeliitta R3 Rengas Kitkarenkaat - Renkaatvaihtoon.fi

www.renkaatvaihtoon.fi

Kiitos tästä. Mutta +30e rahdit ja sitten vanteillelaitto+tasapainotus 40-60e. Noh, säästää tossa vähän vajaa satasen...