Jos jäisessä taajamassa kaikki muut ajavat 50 km/h, ajatko todella 40 km/h?
Jos keliolosuhteet sitä vaativat niin totta helvetissä, vaikka muut ajaisivat satasta.
Lisäksi kaikki eivät aja uusilla nastoilla. Kuten hyvin sivuuttamastasi testidatasta huomataan, että joissain tapauksissa niiden nastarengaskuljettajien pitäisi ajaa hitaammin.
Ps. Kitkoilla 10 km/h nopeusero uusiin nastoihin vaaditaan vasta maantievauhdeissa jarrutusmatkaeron tasaamiseksi.
Tuo "tutkimus" on käyty läpi jo viime vuonna, ja se on niin virheellisesti uutisoitu, että siihen viittaaminen on lähinnä noloa. Kertauksena: tutkimusjoukko oli niin pieni, että yksi ylimääräinen tapaus olisi kääntänyt homman päälaelleen. Jostain syystä aiempaan tutkimukseen verrattuna n. puolet kolareista oli kadonnut jonnekin. Uutisoinnista myös näppärästi jätetty pois se tulos, että kolareiden osuus kitkoilla lisääntyi jäisellä kelillä.
Jostain syystä tuhansia peltikolareita ja niissä alla olleita renkaita ei haluta tilastoida missään.
Ei pidä paikkaansa.
Viittaamassasi "Turvallinen Liikenne 2025"-tutkimusohjelmassa (VTT-raportti T204) tuo kitkakolareiden lisääntyminen liukkaalla kelillä oli nimittäin se, joka sanottiin "tilastollisesti merkittäväksi" huikean 30 talvikauden onnettomuuden perusteella (13 kitkat, 16 nastat), jotka ovat sattuneet seitsemän vuoden aikana 2005-2012.
Tietenkään sitä, että a) kokonaisturvallisuudessa ja b) aikaisemmalla 1997-2004 talvikauden jääalustalla sattuneissa onnettomuuksissa (yht. 69, K:10, N: 59) erot jäivät virhemarginaaliin, ei kannata mainita.
Tuo nasta- ja kitkarenkaiden välinen kuolonkolariedustus taas on huomattu saman tutkimusohjelman raportissa T335 neljän vuoden aikana sattuneista 103:sta onnettomuudesta (joista 5 kitkoilla). Jostain syystä tämä data on kuitenkin tutkimusohjelmassa ohitettu seuraavasti ilman minkäänlaista virhetarkastelua:
Tarkasteltujen onnettomuuksien lukumäärä oli kuitenkin niin pieni, ettei ole syytä tehdä mitään päätelmiä rengastyyppien ja onnettomuuksien yhteydestä.
Ei tarvitse olla kummoinen matemaatikko, jotta noista luvuista ymmärtää, että kitkoilla olisi pitänyt siis tapahtua n. kymmenen ylimääräistä tapausta (eikä väittämääsi yhtä), jotta olisi päästy edes renkaiden edustuksen mukaiseen onnettomuusmäärään. Puhumattakaan "päälaelleen kääntymisestä".
Jännästi yli sata onnettomuutta neljässä vuodessa on niin pieni määrä, ettei kannata edes tutkia, mutta 30 onnettomuutta seitsemässä vuodessa on kyllä jo tilastollisesti merkittävä määrä. Asiaan ei varmastikaan vaikuta se, että tutkimusohjelmassa on mukana jo tässäkin ketjussa vastikään kyseenalaista dataa renkaisiin liittyen levittänyt Nokian Renkaat Oyj.
Tuolle nastojen kuolonkolariedustukselle on esitetty useita syitä, joista osa liittyy renkaisiin ja osa niiden käyttäjiin. Esim.
- Nastarenkaita käytetään enemmän vanhemmissa (epäturvallisemmissa) autoissa ja maaseudulla (epäturvallisemmassa) liikenteessä
- Kitkarengaskuskit ovat yleensä kokeneempia
- Nastarenkaiden merkittävästi elinkaaren myötä laskeva pito voi aiheuttaa valheellisen pidon kuvitelman
- Nastarenkaiden nastaulkoneman muutoksen vetävän ja ei-vetävän akselin välillä voivat johtaa etenkin etuvetoautossa varsin vaaralliseen rengastukseen (edessä kuormitetuissa renkaissa hyvin ulkonemaa, takana nastat painuneet vain rullaillessaan sisään).
Sekä ilmanlaadun että tiestön kulumisen puolesta hiekoituksella on moninkertainen vaikutus nastarenkaisiin verrattuna. Mutta hei, käytetään kaikki kitkoja ja lisätään hiekotusta, teiden kulumista ja katupölyä!
Ja taas mentiin metsään. Miten tämä logiikka voisi edes pitää paikkansa, kun eihän maanteitä edes hiekoiteta ja ne silti kuluvat aivan urille jo parissa hassussa talvessa?
Nastarenkaat ovat tutkitusti suurin tiestön kuluttaja ja katupölyn aiheuttaja, itseäni lainaten viime keväältä:
Lähteittä tällaisten väitteiden esittäminen on vähän turhaa. Teiden urautumisesta on onneksi tehty ihan tieteellistä tutkimusta, jonka mukaan tien
kulumisesta valtaosa johtuu nimenomaan nastarenkaista.
Urat syvenevät ennätysvauhtia vilkasliikeneteisillä teillä.
yle.fi
Tästä lisensiaatintyöstä opimme, että tien urautuminen tapahtuu käytännössä kolmella tavalla: kulumalla, asfaltin plastisella deformaatiolla tai asfaltin/tiepohjan tiivistymisellä. Kuluminen johtuu käytännössä nastarenkaista (tai hiekoitetuilla osuuksilla myös hiekasta) ja plastinen deformaatio kuumalla kelillä hitaasti liikkuvasta raskaasta kalustosta. Asfaltin tiivistyminen tapahtuu käytännössä välittömästi uuden asfaltoinnin jälkeen ja tiepohjan liiallinen tiivistyminen taas aiheuttaa päällysteen halkeilua.
1994 tehdyn selvityksen mukaan urautumisesta n. 3/4 johtuisi nastojen kulutuksesta ja 1/4 tiivistymisestä & kesäkelien deformaatiosta, mutta uudempien päällysteiden myötä deformaation osuuden pitäisi laskea. Tämän selvityksen mukaan nastojen kieltäminen vähentäisi urautumista n. 70-80%.
Kulumisen ja deformaation tuotokset ovat onneksi helppo erottaa toisistaan, sillä talvella on harvemmin lämpimiä kelejä ja kesäkuumilla harva ajaa nastarenkailla. Vastaavasti vaurion raideleveyden avulla voidaan erotella raskaan kaluston ja henkilöautojen aiheuttamat ilmiöt, eli rekkarallin piikkiin on hieman hankala laittaa henkilöautojen leveydelle syntyneitä uria. Pelkällä kumilla ei olisi mahdollista kuluttaa sitä kovempaa tietä, mutta "onneksi" nastarenkaat tuottavat hiontaan sopivaa kivipölyä kaikille tienkäyttäjille ja -osuuksille.
Kaupunkioloissakin matalista ajonopeuksista huolimatta nastat ovat pääsyyllisiä pölyyn:
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf sanoi:
Tulokset osoittivat,että kevätkaudella päällysteen kiviaineksista aiheutuvat kulumatuotteet olivat suurin yksittäinen lähde,jonka osuus kevätkauden näytteissä oli 40–50 prosenttia . Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma
Suomessa on yleisesti ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus olisi kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten (Kupiainen & Tervahattu 2004, Tervahattu ym. 2005) ja nyt saatujen tulosten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että talvihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitustarve on ollut suuri
Ja miten se, että liukkaudentorjunta (ja valitettavasti myös pöly) voidaan kohdentaa paikallisesti sinne missä sitä tarvitaan on huono asia verrattuna siihen, että revitellään piikeillä tiet solmuun joka paikasta?
TL;DR: Onnettomuuksia sattuu kokonaisuudessaan (ja etenkin renkaisiin liittyvien puutteiden vuoksi) niin vähän, että tilastollisen turvallisuuden perusteella on hyvin hankala perustella rengasvalintaa. Nastojen haittavaikutukset tiestölle ja ilmanlaadulle taas ovat hyvin selkeästi todettavissa.