Talvirenkaat - yleisketju

[Kvarkki]

Gy on 2vk tyytyväisyystakuu kun sen ostaa liikeestä eikä mistään 1001. Eli jos ei toimi niin voi vaihtaa, vaikka toimisikin niin voi vaihtaa

Kyllä se toimii, tänäänkin tuli ajeltua pätkät. 7/5 asfaltilla. Liukkaalla lähtee paljon helpommin irti sivuittain kuin edelliset contit/hakat. Ei aloittelijalle.

 

[asentaja1]

Voiko takana olla 225/16/55, ja edessä 205/16/60 ? Tai siis voi mutta lieneekö millainen vaikutus yhtään mihinkään?

Jos ei ole nelivetoauto, tai jokin uuden uusi peli, niin melko huolettomasti voit laittaa alle.

 

[asentaja1]

Pitäisi löytää nastarenkaat koossa 235/50/19 109T/107T kantavuusluokalla, tulisivat uuteen Ford Tourneoon. Valikoima on kyllä hieman kapea, akselimassat on 1750 kg etu ja 1700 kg taka. Eli etuakselilla menisi 103 kantavuusluokka tasan, eikö se näin mene? Tuolla kantavuudella löytyy jo vähän enemmän valikoimaa.

Jos nuo ilmoittamasi akselipainot pitää paikkansa, 103 riittää kantavuudeksi, valinnanvaraa on silloin vaikka mitenkä paljon.

 

[kyynelkaasu]

Ei kannata Goodyearia ostaa ensimmäisiksi, turhan jyrkkä raja sivuttaispidossa, jos on ekaa kertaa kyydissä. CVC8 on paljon tasapainoisempi. Nokian on paskaa märällä asfaltilla vaikka talviolosuhteissa lienee ok. Saattaa vollottaa jossain nopeuksissa, jos vanhat merkit pitää paikkansa - riippuu rengaskoostakin.

Goodyear edelleen huono kolmannessakin sukupolvessa? Tiedän, että UG ICE kakkonen sai moitteita sivuttaispidosta jäällä, mutta tätä kolmosta on pidetty hyvänä.

Goodyearin pito on jäällä parhaiden kitkarenkaiden tasolla. Se käyttäytyy rauhallisesti pidon rajalla ja ohjautuu myös pienissä luistoissa. Suuremmilla kääntökulmilla ohjautuvuus tosin heikkenee hieman.

TM 18/23

 

[Kvarkki]

Goodyear edelleen huono kolmannessakin sukupolvessa? Tiedän, että UG ICE kakkonen sai moitteita sivuttaispidosta jäällä, mutta tätä kolmosta on pidetty hyvänä.



TM 18/23

En minä huonoksi luokittelisi, päinvastoin tykkään kovasti. Mutta tarkempi saa olla. Varmaan just nuo suuremmat kääntökulmat mulla tekee sen tuntumaeron. Eensimmäiset 500 m kotoa pääasiassa 90-asteen mutkaa ja kiillotettuja alueen koontikatuja. Kahvan saa edelle helposti, jos ei keskity. Kyllä nuo muutkin siis lähtee, mutta se raja on minusta leveämpi. Sähkö-Miissä oli Michelinin kitkan, ne oli joka suuntaan heikommat. Heitän varmaan GY ja Contin välillä seuraaksi kolikkoa kummat pistän. Tai sitten otan halvemmat. Jos muistan oikein, niin GY oli jonkun satkun halvempi viimeksi ostaessa.

e: Asfaltilla GY on kyllä todella hyvä, märälläkin.

 

[Galann]

Sanon samaa kuin @Kvarkki . Eikä sitten mitään Hankookeja saati kiinalaisia, vaan kunnon testivoittajapremiumit. Nokian R5, Contin CVC8 tai Goodyearin UG ICE 3.

Eikös tuo CVC7 ole kuitenkin ihan testivoittaja ennen kun tuli 8 markkinoille?
Autona sähkis Ioniq 5 rwd. Usein vaimo ajelee myös ja perhe kyydissä.

 

[Hellsinki]

Sanon samaa kuin @Kvarkki . Eikä sitten mitään Hankookeja saati kiinalaisia, vaan kunnon testivoittajapremiumit. Nokian R5, Contin CVC8 tai Goodyearin UG ICE 3.

Hankookissa ei ole mitään vikaa. Ollut 2 autossa ja pelaa säällä kuin säällä

 

[kyynelkaasu]

Eikös tuo CVC7 ole kuitenkin ihan testivoittaja ennen kun tuli 8 markkinoille?
Autona sähkis Ioniq 5 rwd. Usein vaimo ajelee myös ja perhe kyydissä.

On, mutta todennäköisesti paistoleima on vanhempi kuin uudemmassa 8:ssa ja onhan se jo vähän vanha tuote... Ja muutenkin jos haluaa tietää, miten kitkarengas/nastarengas/self-driving tms. toimii, niin valitsisin parhaan tuotteen enkä hinnat alkaen -versiota.

Hankookissa ei ole mitään vikaa. Ollut 2 autossa ja pelaa säällä kuin säällä

TM ei arvostanut, antoi kaksi tähteä. Ei tarkoita, että olisi välttämättä huono, mutta ei se parasta luokkaa ole.

Kitkarenkaat

Continental VikingContact 8 8,6 ****
Nokian Hakkapeliitta R5 8,4 ****
Goodyear UltraGrip Ice 3 8,0 ***
Michelin X-Ice Snow 7,6 **
Hankook Winter I*Cept IZ3 7,5 **
Kumho WinterCraft Ice Wi51 7,5 **
Falken Winterpeak F-Snow 1 7,4 **
Radar Dimax Ice 7,2 *
Triangle Snowlink 6,7 –

Selvät voittajat TM:n suuressa talvirengasvertailussa | Kuljettaja.fi

Tekniikan Maailma on taas julkaissut suuren talvirengasvertailun. Mukana on kaikkiaan kymmenen nastarengasta ja yhdeksän kitkarengasta. Nastarenga...

www.kuljettaja.fi

 

[Kvarkki]

Eikös tuo CVC7 ole kuitenkin ihan testivoittaja ennen kun tuli 8 markkinoille?
Autona sähkis Ioniq 5 rwd. Usein vaimo ajelee myös ja perhe kyydissä.

Mulla on nuo GY:t saman nelivedon alla. Perän saa todella helposti ilman snow-moodia (pakotettu neliveto) irti. Lähtee se nelivedollakin, kun takapää reagoi polkimeen voimakkaammin. Ajonvakautus kyllä ottaa hyvin koppia. Auton massa näkyy selvästi, jos on liukasta ja jarrutus jää turhan myöhäiseen. Liukuu liukuu... CVC7 on varmasti hyvä rengas (tai siis on mitä itse olen ajanut), mutta ikääntyminen tekee siitää liukkaamman joka suhteessa. Conti kesti myös todella hyvin kilometrejä eli myyjän arvio 5 tkm voi olla "optimistinen" vaikka renkaassa ei paljoa kulumaa näkyisi. 50/60 sanoisin. Jos hinta on reilusti alle puolet uuden setistä, niin ehkä hyvä ostos. Yli puolet, niin jättäisin ostamatta. Jos tavoite on ajaa joku 10 tkm vuodessa useamman vuoden verran, niin älä osta. Todella halvalla yhdeksi vuodeksi itse ostaisin.

 

[asentaja142]

Hankookissa ei ole mitään vikaa. Ollut 2 autossa ja pelaa säällä kuin säällä

Itsellä muutaman tuhat kilsaa ollut Kumhon Wi51 kitkat alla, pitää kuin tauti. Tosin ei ole vielä mitään huippujäitä tullut vastaankaan ja eka talvi kitkoilla muutenkin menossa.

 

[Galann]

Mulla on nuo GY:t saman nelivedon alla. Perän saa todella helposti ilman snow-moodia (pakotettu neliveto) irti. Lähtee se nelivedollakin, kun takapää reagoi polkimeen voimakkaammin. Ajonvakautus kyllä ottaa hyvin koppia. Auton massa näkyy selvästi, jos on liukasta ja jarrutus jää turhan myöhäiseen. Liukuu liukuu... CVC7 on varmasti hyvä rengas (tai siis on mitä itse olen ajanut), mutta ikääntyminen tekee siitää liukkaamman joka suhteessa. Conti kesti myös todella hyvin kilometrejä eli myyjän arvio 5 tkm voi olla "optimistinen" vaikka renkaassa ei paljoa kulumaa näkyisi. 50/60 sanoisin. Jos hinta on reilusti alle puolet uuden setistä, niin ehkä hyvä ostos. Yli puolet, niin jättäisin ostamatta. Jos tavoite on ajaa joku 10 tkm vuodessa useamman vuoden verran, niin älä osta. Todella halvalla yhdeksi vuodeksi itse ostaisin.

Voi olla kyllä, että kannattaa nuo nykyiset hakkapelliitta 9:t ajaa loppuun ja ottaa seuraavaksi uunituoreet CVC8 tilalle.
Toki noilla torin CVC7 oli hintaa vain pari sataa.

 

[Kvarkki]

Voi olla kyllä, että kannattaa nuo nykyiset hakkapelliitta 9:t ajaa loppuun ja ottaa seuraavaksi uunituoreet CVC8 tilalle.
Toki noilla torin CVC7 oli hintaa vain pari sataa.

Näin ehkä tekisin. Kuulostaa hieman oudolta, että ilmeisesti 19" koossa myytäisiin lähes uusia kitkoja parilla satkulla. Toki voihan myyjä haluta niistä eroon, mutta vaihtoehtoisesti myyntiartikkelissa on myös joku ongelma. Joko kuvauksessa tai sitten havaittu käytännössä, että eivät ole kelvolliset.

 

[Galann]

Näin ehkä tekisin. Kuulostaa hieman oudolta, että ilmeisesti 19" koossa myytäisiin lähes uusia kitkoja parilla satkulla. Toki voihan myyjä haluta niistä eroon, mutta vaihtoehtoisesti myyntiartikkelissa on myös joku ongelma. Joko kuvauksessa tai sitten havaittu käytännössä, että eivät ole kelvolliset.

voi olla, että myyjä on vannoutunut nastojen käyttäjä. Ilmeisesti niillä ei pariin vuoteen ole ajettu ollenkaan.

 

[renee]

voi olla, että myyjä on vannoutunut nastojen käyttäjä. Ilmeisesti niillä ei pariin vuoteen ole ajettu ollenkaan.

Jep. Jos on tullut auton mukana kitkat, niin joku vaihtaa nastoihin edes kokeilematta niitä kitkoja. Ja jos haluaa käytetyistä renkaista oikeasti eroon, niin hinnan pitää olla tosi alhainen. Itse kerran myynyt 2000 km ajettuja Contin renkaita, niin ei edes tinkaajat soitelleet ennen kuin hinta oli 1/4 uusien hinnasta. Paistoleimakin oli n. vuoden vanha.

 

[munse]

Jahas, vaimo liukasteli tänä aamuna sen verran pahasti jäisellä kotipihasta lähtevällä hiekkatiellä vain neljänkympin vauhdissa, että vain pari talvea ajetut CVC seiskat menevät kierrätykseen.

Saako millään kitkoilla hyvää jääpitoa? Vai pitääkö mennä heti toiseen ääripäähän ja hommata Michelinin 250 nastan renkaat?

Olen kyllä ainakin tähän asti ollut vankasti kitkaihminen.

 

[ossid]

Jahas, vaimo liukasteli tänä aamuna sen verran pahasti jäisellä kotipihasta lähtevällä hiekkatiellä vain neljänkympin vauhdissa, että vain pari talvea ajetut CVC seiskat menevät kierrätykseen.

Saako millään kitkoilla hyvää jääpitoa? Vai pitääkö mennä heti toiseen ääripäähän ja hommata Michelinin 250 nastan renkaat?

Olen kyllä ainakin tähän asti ollut vankasti kitkaihminen.

Käytännössä ei. Mutta nastallakin on väliä, sillä huonoin kiinakitka on paskempi kuin huonoin kitkarengas, mitä voidaan pitää aika saavutuksena.
Mutta jos ostaa "merkkivalmistajan" nastarenkaan, se on käytännössä aina parempi useimmissa jääolosuhteissa kuin kitka.

 

[TommiZeliard]

Jahas, vaimo liukasteli tänä aamuna sen verran pahasti jäisellä kotipihasta lähtevällä hiekkatiellä vain neljänkympin vauhdissa, että vain pari talvea ajetut CVC seiskat menevät kierrätykseen.

Saako millään kitkoilla hyvää jääpitoa? Vai pitääkö mennä heti toiseen ääripäähän ja hommata Michelinin 250 nastan renkaat?

Olen kyllä ainakin tähän asti ollut vankasti kitkaihminen.

Kaksi parasta kitkaa jäällä ovat CVC8 ja Nokian R5. Conti on TM 18/2024 mukaan edellä lumella, asfaltilla ja kokonaisarvosanassa, mutta häviää R5:lle liukkaimmalla jäällä ja kuluttaa enemmän.

 

[munse]

Kaksi parasta kitkaa jäällä ovat CVC8 ja Nokian R5. Conti on TM 18/2024 mukaan edellä lumella, asfaltilla ja kokonaisarvosanassa, mutta häviää R5:lle liukkaimmalla jäällä ja kuluttaa enemmän.

Olisiko vielä parhaista nastarenkaista yhteenvetoa, kiitos? Esim. Nokian ja Michelin kiinnostavat.

Nokian tosin tuntuu aina pärjäävän suomalaisissa testeissä epäilyttävän hyvin.

 

[Galann]

Olisiko vielä parhaista nastarenkaista yhteenvetoa, kiitos? Esim. Nokian ja Michelin kiinnostavat.

Nokian nyt tuntuu aina pärjäävän suomalaisissa testeissä epäilyttävän hyvin.

Itellä alla hkpl 9:t, joten nykyisten perusteella en ainakaan nokian nastoja laittaisi. Nuossa tuntuu olevan runkovikaa myös omissa. Michelinistä paremman kokemukset itsellä.

 

[ravallo]

Sain just noi Contin VC8:t alle, ja oli oikeastaan taas ihan miellyttävä yllätys, alta lähti joku 5+ vuotta vanhat laatunastat (oliskohan ollut Noksun HP:t), ja en kyllä ole vielä huomannut mitään negatiivista eroa pidossa edes jäällä, lumella ja sohjossa käyttäytyy kivemmin. Pehmoisethan ne on, parkkiksella saa olla aluksi tarkkana kun keskialueen palautus katosi melkein kokonaan.

Nastarenkaissa kun nastat pyöristyy ja kumi kovenee niin ihmeesti toi pito heikkenee, uutenahan laatunastat on ihan timanttia, ei niille jääpidossa pärjää kitkalla millään.

Korvien väli pitäis vaan saada sellaiseen asetukseen ettei aja kesärenkailla vaikka ropina ei kuulu alla, ajelin jäätävässä sateessa motarilla yhden reissun ja pelotti niin perkeleesti, vaikka rengas käyttäytyi koko ajan ihan kiltisti.

 

[jkeskir]

Sain just noi Contin VC8:t alle, ja oli oikeastaan taas ihan miellyttävä yllätys, alta lähti joku 5+ vuotta vanhat laatunastat (oliskohan ollut Noksun HP:t), ja en kyllä ole vielä huomannut mitään negatiivista eroa pidossa edes jäällä, lumella ja sohjossa käyttäytyy kivemmin. Pehmoisethan ne on, parkkiksella saa olla aluksi tarkkana kun keskialueen palautus katosi melkein kokonaan.

Nastarenkaissa kun nastat pyöristyy ja kumi kovenee niin ihmeesti toi pito heikkenee, uutenahan laatunastat on ihan timanttia, ei niille jääpidossa pärjää kitkalla millään.

Korvien väli pitäis vaan saada sellaiseen asetukseen ettei aja kesärenkailla vaikka ropina ei kuulu alla, ajelin jäätävässä sateessa motarilla yhden reissun ja pelotti niin perkeleesti, vaikka rengas käyttäytyi koko ajan ihan kiltisti.

Onhan noissa eroa jos loppuun ajetut nastat vastaavat ominaisuuksiltaan uusia kitkoja.

 

[ravallo]

Onhan noissa eroa jos loppuun ajetut nastat vastaavat ominaisuuksiltaan uusia kitkoja.

Niin on, uudet nastat on jäällä hitosti paremmat kuin uudet kitkat. Jos tää tulee jollekin yllätyksenä niin oon yllättynyt. Mut vanhat nastat ei välttämättä ole paremmat kuin uudet kitkat, edes sillä jäällä.

Jossain TM:n jutun sivukaneetissa oli jotain juttua siitä miten vanha kitka vs. vanha nasta pärjää, eli kumpi noista hapantuu pahemmin, mutta en nyt keksi missä jutussa se oli...

 

[weetabix]

Kitka hapantuu pahemmin ja ongelmallisin niissä on tuo yllätyksellisyys. Juu, suorituskyky laskee (eikä tässä ole yllättävää), mutta nastarenkaissa se suorituskyvyn lasku on lineaarisempaa. Kahden peräkkäisen vuoden välillä suoritusky laskee loogisesti kunhan kuviot ja nastat ovat kunnossa. Kitkalla sen mahdollisen suorituskyvyn romahtamisen huomaa sitten vain käytännössä (ja sitten alkutalvesta vähemmän haastavissa olosuhteissa rengas voi olla oikein mainio).

Tämän toki välttää vaihtamalla renkaat tietyllä syklillä välittämättä kuviosta ja alkutalven pidosta. Itselle tämä on ainakin haastava yhtälö, mutta varmasti niille kenelle toimii niin hyvä juttu. Mitä enemmän ajaa talvella niin varmaan sitä helpompi yhtälö kun renkaat myös kuvioltaan kuluvat

Siksi monet vähemmän ajavat usein ajavat nastalla. Sen pidon vähentyminen on loogisempaa ja kun talvella ajetaan vähän niin eihän se rengas kulu nimeksikään ennen kuin kitkan ollessa kyseessä ominaisuudet häviävät.

Toki silläkin on toki väliä millä autolla ajaa. Osaan ne tuntuvat toimivan paremmin kuin toisiin (esim. sitikan C3 menee laatukitkoilla aika mukavasti vaikka vähän kuluneet ovarkin).

 

[ravallo]

Siksi monet vähemmän ajavat usein ajavat nastalla. Sen pidon vähentyminen on loogisempaa ja kun talvella ajetaan vähän niin eihän se rengas kulu nimeksikään ennen kuin kitkan ollessa kyseessä ominaisuudet häviävät.

Mun kokemuksen mukaan se nastarengaskin happanee ajamatta, en tiedä mistä johtuu, ehkä kumin jäykistymisestä. Mulle jäi joskus auto perintönä, Noksun nastat alla, ehkä muutama tonni ajettuna, ikää varmaan 8+ vuotta, ihan koskemattoman näköisessä kunnossa mutta jäällä ihan luistimet. Kuitenkin tallisäilytyksestä, eli ei ottanut edes UV:tä.

 

[TommiZeliard]

Nastarengas ei riko ohutta mustanjään kerrosta, siksi siitä varoitellaan koko ajan.

Aivan taatusti nasta raapii ohuesta mustasta jäästä läpi asfalttiin asti. Ongelma tulee tuosta ohuudesta.

Musta jää on niin ohutta ja vähäilmaista, että siitä näkyy asfaltin tumma piki lävitse. Siitä tulee kyseisen jään nimitys. Paksuus voi olla vain millin kymmenyksiä, mikä tekee siitä erittäin liukkaan myös nastarenkaille, joiden jääpidosta merkittävä osa tulee nastojen raapimisvoimasta. Jään ohuus heikentää raapimisvoimaa.

Jos nastaulkonema on 1,0 mm ja jään paksuus vain 0,33 mm, niin raapiva nasta saa jäästä karkeasti vain kolmasosan normaalista pitovoimasta plus se vähä, mitä nastan liukuminen asfaltin paljaiden kivien päällä auttaa (=ei paljoakaan). Asfaltin kivien välisissä kuopissa olisi tyrkyllä jääkylmää pikeä, josta nasta saisi hieman kovaa paljasta kiveä paremman otteen, mutta eihän se nastan kärki juuri yllä sinne kuopan pohjalle - etenkään maantienopeudessa.

Nastojen lisäksi on kumipito. Sekin heikkenee hieman mustalla jäällä. Siis vielä sen lisäksi, että musta jää on jääksikin liukkaammasta päästä. Henkilöauton yhden nastan pistovoima saa 1,2 mm nastaulkonemalla mitattuna olla enintään 120 N. Jos oltaisiin yli 1,2 mm paksulla tavallisella jäällä, nasta pääsisi normaalisti uppoamaan jäähän, eikä nasta kevennä kumipitoa täysimääräisellä pistovoimalla. Jos taas ollaan 0,1 mm paksulla mustalla jäällä, nasta painuu pakosti renkaan sisään 1,1 mm. Nastoja on monta, joten kumin ote tiestä kevenee.

Esim. 185/60R15 90 (kantavuus 600 kg)
-ympärysmitta 190 cm
-nastoja 200 kpl
-hyväksytty asiantuntija käyttää 2,0 bar pistovoimamittauksessa
-virallisessa mittauksessa käytetään kuormana 0,7 * 600 kg = 420 kg

Kosketusala tiehen on 420 kg / 2 bar = 210 cm2.

Renkaan ulkokehän ala on 18,5 cm * 190 cm = 3 515 cm2.

Yhtaikaisia nastoja tiessä:
210 cm2 / 3 515 cm2 * 200 kpl = 11,95 kpl

Nastojen keventävä voima 0,1 mm paksulla jäällä:
11,95 * 120 N * 1,1 mm / 1,2 mm = 1,31 kN

Kevennys-%:
1 314 N / (420 kg * 9,81) * 100 % = 31,9 %

Nastarenkaan kumin ote pinnasta on vain reilut kaksi kolmasosaa vs. vastaavasti kuormitettu kitkarengas, jos ollaan 0,1 mm paksulla mustalla jäällä. Tämä ei tarkoita sitä, että nastarengas olisi mustalla jäällä liukkaampi kuin kitkarengas, koska keventyneen kumipidon apuna on nastojen pito ohuesta jäästä ja asfaltista.

Nastarengas ei saa ohuesta jäästä niin hyvää otetta kuin vähintään nastaulkoneman paksuisesta jäästä. Tämän lisäksi ohut jää pakottaa nastat syvemmälle kumin sisään, mikä heikentää kumipitoa. Siksi kuljettajasta tuntuu, etteivät nastat pidä ollenkaan mustalla jäällä. Itsekin aikoinaan suditin mustalla jäällä Hakkapeliitta 10 -nastarenkailla -89 Corsalla suurimmalla nelosvaihteella mittariin 150 km/h, vaikka auto liikkui vain 80 km/h. Eivät olleet tämän vuosituhannen Hakka 10:t, vaan kuvassa näkyvällä kuviolla.

Mustasta jäästä varoitellaan sen liukkauden lisäksi sen yllättävyyden takia. Sitä ei läpinäkyvyyden takia havaitse ja sitä esiintyy mm. silloilla silloinkin kun muualla ei ole jäätä.

 

[dale.jr]

Mites tuommoisen pienen sähköauton kitkarenkaan kuluma kevyessä ajossa, kestääkö 30 000km niin että on vielä pintaa jäljellä

 

[Kvarkki]

Mites tuommoisen pienen sähköauton kitkarenkaan kuluma kevyessä ajossa, kestääkö 30 000km niin että on vielä pintaa jäljellä

Riippuu ihan miten ajat. Suoraa tietä kaupungin ulkopuolella niin raskaalla dieselillä en saanut kuin 4 mm asti 50 tkm ajolla (conti6/nokia3). Sit alkoi olla muut syyt, jotka ohjas vaihtoon. Voisi ajatella pikkuisen sähköauton vastaavan about tuota. Kaupungissa tietysti pyöritellessä kuluvat nopeammin, ei tuo 30 tkm mahdottomalta minusta tuntu.

e: Miillä reilun 10 tkm jälkeen kaupunkiajossa ei juuri ollut kulumaa Michelineissä X-icessä. Tuo ei tietysti kerro mihin asti olisivat kestäneet.

 

[demo69]

Mites tuommoisen pienen sähköauton kitkarenkaan kuluma kevyessä ajossa, kestääkö 30 000km niin että on vielä pintaa jäljellä

E-Corsalla on ajettu Nokian R5:lla 40 Mm ja kyllä niissä on hyvin pintaa. Tämän talven jälkeen menee vaihtoon, kun tulee 60 Mm täyteen.

 

[Komeetta]

Kumho Wi51 -kitkat ovat toimineet oikein kivasti etuveto-Rellussa. Jäällä eivät tietenkään ihan pärjää nastoille, mutta aika kovaa saa mennä ennen kuin auto lähtee luisuun. Pidon raja on suht hyvin ennakoitavissa. Lumella auto menee kuin juna ja kuivalla asfaltilla nastojen ropinaa ja ujellusta ei tule ikävä. Ostaisin uudestaan.

 

[aapelih]

Kitka hapantuu pahemmin ja ongelmallisin niissä on tuo yllätyksellisyys. Juu, suorituskyky laskee (eikä tässä ole yllättävää), mutta nastarenkaissa se suorituskyvyn lasku on lineaarisempaa. Kahden peräkkäisen vuoden välillä suoritusky laskee loogisesti kunhan kuviot ja nastat ovat kunnossa. Kitkalla sen mahdollisen suorituskyvyn romahtamisen huomaa sitten vain käytännössä (ja sitten alkutalvesta vähemmän haastavissa olosuhteissa rengas voi olla oikein mainio).

Tämän toki välttää vaihtamalla renkaat tietyllä syklillä välittämättä kuviosta ja alkutalven pidosta. Itselle tämä on ainakin haastava yhtälö, mutta varmasti niille kenelle toimii niin hyvä juttu. Mitä enemmän ajaa talvella niin varmaan sitä helpompi yhtälö kun renkaat myös kuvioltaan kuluvat

Siksi monet vähemmän ajavat usein ajavat nastalla. Sen pidon vähentyminen on loogisempaa ja kun talvella ajetaan vähän niin eihän se rengas kulu nimeksikään ennen kuin kitkan ollessa kyseessä ominaisuudet häviävät.

Toki silläkin on toki väliä millä autolla ajaa. Osaan ne tuntuvat toimivan paremmin kuin toisiin (esim. sitikan C3 menee laatukitkoilla aika mukavasti vaikka vähän kuluneet ovarkin).

Ainakin TM:n (ja muiden) käytettyjen kumien mittauksissa nastojen pito muuttuu huomattavasti enemmän renkaiden elinkaaren aikana. Uutena nastojen jääpito on huippuluokkaa, mutta suhteellisen nopeasti asfalttiin hakkaamalla nastat pyöristyvät ja pito lähtee laskemaan. Kitkassa ei ole tylsyviä nastoja, joten jääpito heikkenee vain kumin kulumisesta ja ikääntymisestä johtuen.

Nastoissa kannattaa muistaa myös "kierrättäminen", etenkin etuvedoissa. Enemmän kuormitetuissa eturenkaissa nastaulkonema pysyy isompana, mutta "mukana rullaavissa" takapyörissä nastat tuppaavat painumaan sisemmäs, joka voi johtaa haastaviin pitoeroihin akseleiden välillä.

Oman kokemukseni mukaan olen samaa mieltä tuosta yllätyksellisyydestä, mutta vähän eri syistä. Nastat tuppaavat raapimalla varoittamaan pidon rajan lähestymisestä, jolloin ajotyyli on helpompi suhteuttaa todelliseen pitoon jo ennen pidon menetystä.

Kitkoilla liukkaus tulee enemmän varkain, jolloin se pääsee myös helpommin yllättämään ja renkaat subjektiivisesti ovat liukkaammat, vaikka pitoerot käytettyjen kumien kohdalla ainakin mittausten mukaan ovat huomattavasti tasaisempia.

 

[Berch]

Talvirenkaat menettää aina ennemmin pidon kun kulutuspintansa. Onhan ne ostaessa aina pehmeitä ja pitäviä mutta kovettuu ja pito heikkenee ajankuluessa, jotkut nopeammin ja jotkut hitaammin. Kevyellä ajoneuvolla saat aika monta tkm/vuotta ajaa et saat sileeksi talvirengas seoksen. Esim goodyearin c rengas ultragripissä nastat kuluu nopeemmin kun itse rengas kovan kumiseoksen johdosta suurinpiirtein. En itse ajaisi nastarenkaita kovin kuluneeksi, syystä kun nastan ulkonema kuluu niin nastareikään saattaa päästä kuulumatonta tavaraa esim kiviä/mutaa jos tälläisillä tei'llä ajat mikä voi aiheuttaa nastarei'än vuodon eli rengas tyhjenee. Se ei montaa pienen pientä murskaa tarvitse nastareikään kun vuoto voi tulla aiheutuen siitä kun nasta painuu kumissa sisäänpäin ajaessa ja painaa läpi pinnasta.

 

[Catrik]

Aivan taatusti nasta raapii ohuesta mustasta jäästä läpi asfalttiin asti. Ongelma tulee tuosta ohuudesta.

Musta jää on niin ohutta ja vähäilmaista, että siitä näkyy asfaltin tumma piki lävitse. Siitä tulee kyseisen jään nimitys. Paksuus voi olla vain millin kymmenyksiä, mikä tekee siitä erittäin liukkaan myös nastarenkaille, joiden jääpidosta merkittävä osa tulee nastojen raapimisvoimasta. Jään ohuus heikentää raapimisvoimaa.

Jos nastaulkonema on 1,0 mm ja jään paksuus vain 0,33 mm, niin raapiva nasta saa jäästä karkeasti vain kolmasosan normaalista pitovoimasta plus se vähä, mitä nastan liukuminen asfaltin paljaiden kivien päällä auttaa (=ei paljoakaan). Asfaltin kivien välisissä kuopissa olisi tyrkyllä jääkylmää pikeä, josta nasta saisi hieman kovaa paljasta kiveä paremman otteen, mutta eihän se nastan kärki juuri yllä sinne kuopan pohjalle - etenkään maantienopeudessa.

Nastojen lisäksi on kumipito. Sekin heikkenee hieman mustalla jäällä. Siis vielä sen lisäksi, että musta jää on jääksikin liukkaammasta päästä. Henkilöauton yhden nastan pistovoima saa 1,2 mm nastaulkonemalla mitattuna olla enintään 120 N. Jos oltaisiin yli 1,2 mm paksulla tavallisella jäällä, nasta pääsisi normaalisti uppoamaan jäähän, eikä nasta kevennä kumipitoa täysimääräisellä pistovoimalla. Jos taas ollaan 0,1 mm paksulla mustalla jäällä, nasta painuu pakosti renkaan sisään 1,1 mm. Nastoja on monta, joten kumin ote tiestä kevenee.

Esim. 185/60R15 90 (kantavuus 600 kg)
-ympärysmitta 190 cm
-nastoja 200 kpl
-hyväksytty asiantuntija käyttää 2,0 bar pistovoimamittauksessa
-virallisessa mittauksessa käytetään kuormana 0,7 * 600 kg = 420 kg

Kosketusala tiehen on 420 kg / 2 bar = 210 cm2.

Renkaan ulkokehän ala on 18,5 cm * 190 cm = 3 515 cm2.

Yhtaikaisia nastoja tiessä:
210 cm2 / 3 515 cm2 * 200 kpl = 11,95 kpl

Nastojen keventävä voima 0,1 mm paksulla jäällä:
11,95 * 120 N * 1,1 mm / 1,2 mm = 1,31 kN

Kevennys-%:
1 314 N / (420 kg * 9,81) * 100 % = 31,9 %

Nastarenkaan kumin ote pinnasta on vain reilut kaksi kolmasosaa vs. vastaavasti kuormitettu kitkarengas, jos ollaan 0,1 mm paksulla mustalla jäällä. Tämä ei tarkoita sitä, että nastarengas olisi mustalla jäällä liukkaampi kuin kitkarengas, koska keventyneen kumipidon apuna on nastojen pito ohuesta jäästä ja asfaltista.

Nastarengas ei saa ohuesta jäästä niin hyvää otetta kuin vähintään nastaulkoneman paksuisesta jäästä. Tämän lisäksi ohut jää pakottaa nastat syvemmälle kumin sisään, mikä heikentää kumipitoa. Siksi kuljettajasta tuntuu, etteivät nastat pidä ollenkaan mustalla jäällä. Itsekin aikoinaan suditin mustalla jäällä Hakkapeliitta 10 -nastarenkailla -89 Corsalla suurimmalla nelosvaihteella mittariin 150 km/h, vaikka auto liikkui vain 80 km/h. Eivät olleet tämän vuosituhannen Hakka 10:t, vaan kuvassa näkyvällä kuviolla.

Mustasta jäästä varoitellaan sen liukkauden lisäksi sen yllättävyyden takia. Sitä ei läpinäkyvyyden takia havaitse ja sitä esiintyy mm. silloilla silloinkin kun muualla ei ole jäätä.

Kosketusala tiehen on 420 kg / 2 bar = 210 cm2.

Millä perustelulla renkaaseen kohdistuvan massan jakaminen renkaan ilmanpaineella tuottaa kontakipinnan alan?

Renkaan ulkokehän ala on 18,5 cm * 190 cm = 3 515 cm2.

Eikö tässä pitäisi käyttää kulutuspinnan leveyttä, eikä section widht -leveyttä? Esim. kävin mittaamassa 245/75R16 renkaasta, että kulutuspinta on vain 190 mm leveä. Toki pienempi kerroin vain suurentaisi lopputuleman kevennysprosenttia. Johtopäätelmät noin muutenkin vaikuttavat ihan järkeenkäyviltä.

 

[akuko90]

Mites tuommoisen pienen sähköauton kitkarenkaan kuluma kevyessä ajossa, kestääkö 30 000km niin että on vielä pintaa jäljellä

VC7 oli kaikissa pintaa jäljellä 5.5 mm nyt kun vaihtui alle nastat. Kilometrejä kertynyt 20/01 ostettuihin 40 tkm (10tkm edessä loput talvet takana). 20/12 ostettu pari ollut koko 29 tkm etusina. Ensimmäiset kaksi milliä tuohon ~6 mm asti meni 20 tkm matkalla, sitten kuluminen onkin hidastunut ja pito huonontunut kiillottuneella lumella / jäällä. Viime talvena tuli tarkoituksella suditeltua liikkeellelähtöjä pidon rajamailla, mutta ei ne siitä yhtään sen enempää kuluneet.

Oman kokemukseni mukaan olen samaa mieltä tuosta yllätyksellisyydestä, mutta vähän eri syistä. Nastat tuppaavat raapimalla varoittamaan pidon rajan lähestymisestä, jolloin ajotyyli on helpompi suhteuttaa todelliseen pitoon jo ennen pidon menetystä.

Kitkoilla liukkaus tulee enemmän varkain, jolloin se pääsee myös helpommin yllättämään ja renkaat subjektiivisesti ovat liukkaammat, vaikka pitoerot käytettyjen kumien kohdalla ainakin mittausten mukaan ovat huomattavasti tasaisempia.

Viime talvena meni kerran alamäessä ramppiin hidastaminen pitkäksi ja jatkoin sitten kääntymättä suoraan. Varovasti jarruttamalla lukkiutui etupyörä(t) maksimissaan 20kw regenistä, sitten ABS:t raksutti, mutta hidastuvuus puolet normaalista talvikelistä. Taisi olla sitä kuuluisaa mustaa jäätä.

Hybridillä olen opetellut testaamaan sen kitkojen päivän pidon turvallisessa paikassa ABS:leille runttaamalla, myös takajarrut saa käyttöä ja pysyy puhtaina. Regenillä jarrutusvoima välittyy avoimen "perän" kautta, jolloin heikommin pitävä rengas lukkiutuu ensiksi ja ohjailtavuus menetetään. Jos regenlukko pääsee tapahtumaan hidastaessa niin heti jarrut pohjaan ja vauhtia pois. Keventämällä menee pitkäksi.

 

[Galann]

Vähän tuntuu, että täällä kitkoilla ajelevat kertovat vaihtavansa renkaat 2-3 ajokauden jälkeen eli n. 60tkm, jonka jälkeen paras pito mennyt?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Vähän tuntuu, että täällä kitkoilla ajelevat kertovat vaihtavansa renkaat 2-3 ajokauden jälkeen eli n. 60tkm, jonka jälkeen paras pito mennyt?

Mulla on 5v vanhat Nokian R3 ja en ole nähnyt vielä mitään syytä miksi ne olisi pitänyt vaihtaa uusiin, kun toimivat vielä ihan hyvin. Kumikin on ihan pehmeää vielä.

 

[TommiZeliard]

Millä perustelulla renkaaseen kohdistuvan massan jakaminen renkaan ilmanpaineella tuottaa kontakipinnan alan?


Eikö tässä pitäisi käyttää kulutuspinnan leveyttä, eikä section widht -leveyttä? Esim. kävin mittaamassa 245/75R16 renkaasta, että kulutuspinta on vain 190 mm leveä. Toki pienempi kerroin vain suurentaisi lopputuleman kevennysprosenttia. Johtopäätelmät noin muutenkin vaikuttavat ihan järkeenkäyviltä.

Nuo ovat tuollaisia omia ikivanhoja vähän sinnepäin pikakaavoja, joilla minulla on tapana arvioida asioita päässä/foorumille kännykällä kirjoittaessa. Viesteistäni tuppaa silti tulemaan pitkiä. Yksiköt saattavat olla mitä sattuu, mutta lopputulos menee riittävän kohdilleen.


Jos alkaa perustelua miettimään, niin yksi bar on 100 kPa. Se taas on 100 000 N/m2. Neliömetrissä on 10 000 cm2, joten 1 bar = 10 N/cm2.

Kantavuusindeksin mukaan 600 kg:n kuormaa kestävän nastarenkaan pistovoima mitataan 420 kg:n kuormalla. Kyseinen kuorma painaa 9,81 m/s2 * 420 kg = 4 120,2 N.

Testissä ilmanpaineena käytetään 2,0 bar (+/- 0,1) bar. Sellainen ylipaine ilmakehän paineeseen nähden kantaa kuormaa 2,0 * 10 ^ 5 N/m2 = 20 N/cm2.

Renkaan sisällä absoluuttinen paine on lähes vakio. Kuormitettuna halkaisijaltaan 0,62 m olevan renkaan ylimmässä kohdassa absoluuttinen paine on (0,62 m - 2 * 0,01 m) * 12 / 100 000 N/m2 per metri = 0,000072 bar pienempi kuin renkaan alimmassa kohdassa (vrt. vuoristossa pienempi paine). Kuormankantokyky kuitenkin tulee ylipaineesta, joka on kaikkialla renkaassa vielä tarkemmin vakio. Oletetaan siis ylipaine vakioksi.

Kosketuspinnan ala (2,0 bar, 420 kg, 9,81 m/s2):
4 120, 2 N / 20 N/cm2 = 206,01 cm2

Pikakaava antoi 210 cm2, mikä on tähän tarkoitukseen riittävän lähellä. Virhettä vielä kampeaa oikeaan suuntaan se, että käytin helppona ratkaisuna kulutuspinnan leveytenä suoraan kokomerkinnän mukaista leveyttä, vaikka todellisuudessa kulutuspinnat ovat rengasmallista riippuen enemmän tai vähemmän sitä kapeampia.


Onpa harvinaisen kapea kulutuspinta vs. merkinnän 245. Minulla oli hyllyllä päällekkäin kaksi 205/55R16 Hakka R2:sta vanteillaan. Mittasin suuren kaakelilevyn avulla pinon korkeudeksi 429 mm, eli 214,5 mm per rengas (renkaan pullein kohta sivulla). Päällekkäisten renkaiden kulutuspintojen välimatka oli 33 mm. Olettaen, että renkaan molemmat kyljet ovat yhtä pulleita, on kulutuspinnan leveys:

214,5 mm - 33 mm = 181,5 mm, mikä on 23,5 mm vähemmän kuin kokomerkinnän 205 mm. Sinulla eroa oli peräti 55 mm. Jokin 215 saattaa olla yhtä leveä kuin sinun 245.


Edit. Toki renkaan muodonmuutoksen yhteydessä jäykissä kyljissä tapahtuva taipuminen kantaa muutaman prosentin kuormasta, mutta leijonanosan kantaa ilmanpaine. Kylkien osuudesta kullakin renkaalla ei ole tietoa, joten siksi laskin kosketuspinnan alan puhtaasti renkaan ylipaineen avulla.