Taasko se romu on hajalla? Täällä korjataan autoja

Käykö samanlailla/huonommin/paremmin, jos vedät MAFista piuhan irti?

MAF on vaihdettu alle 10tkm sitten uuteen. Itseasiassa kokeilin sen irroittamista ihan muutama viikko takaperin, kun etsin syytä laihalla käymiseen tyhjäkäynnillä, eikä irroittamisella ollut oikeastaan mitään vaikutusta toimintaan. Laihalla käymisen syyksi paljastui viallinen PCV-venttiili.
 
1649786537939.png

Onko tällaisissa nakutussensoreiden jännitteissä mitään poikkeavaa? Auto on Audi TT mk1, jossa on VW 1.8t AUQ -moottori. Auto käy kuormituksen alla hieman rikkaalla (multiplicative fuel trim n. -9%, ei vikakoodia), käy ajoittain hieman karkeasti (huomaa joskus tärinästä paikoillaan ollessa) ja ajoittain tuntuu, että tehoja on himpun verran kadoksissa. Samoiten tasokaasulla ajettaessa ajotietokoneen ilmoittama kulutus saattaa hetkellisesti hypätä +20% vaikka kaasu on varmasti samassa asennossa.

Eiköhän vaginastakin saa ulos logittamalla ihan knock summit jne joista vois nakua nähdäkkin, jos sitä siis jostain syystä noilla oireilla epäilet
 
MAF on vaihdettu alle 10tkm sitten uuteen. Itseasiassa kokeilin sen irroittamista ihan muutama viikko takaperin, kun etsin syytä laihalla käymiseen tyhjäkäynnillä, eikä irroittamisella ollut oikeastaan mitään vaikutusta toimintaan. Laihalla käymisen syyksi paljastui viallinen PCV-venttiili.
Jos irroittaminen ei vaikuta mihinkään, niin vois loogisesti päätellä sen olevan rikki. Kyllähän toimivalla osalla pitää ja onkin vaikutusta.
 
Eiköhän vaginastakin saa ulos logittamalla ihan knock summit jne joista vois nakua nähdäkkin, jos sitä siis jostain syystä noilla oireilla epäilet

Tarkoittaako tämä samaa kuin "Ignition angle retard" ? Jotain sylinterikohtaista kulmalukua sieltä saa ulos (spoiler-tagin sisällä lisätietoa), mutta en ole kokeillut logata tätä. Otetaan työlistalle.

1649795705943.png

Vähän enemmän taustatietoa:
- Bensasuodatin vaihdettu 6tkm sitten
- Bensanpaineen tasaaja vaihdettu juuri äskeittäin
- Lambda-anturi vaihdettu n. 1tkm sitten
- PCV-venttiili ja ahtoputkessa oleva pressure regulating valve vaihdettu äskettäin, osa huohotinletkuista n. 6tkm sitten, eikä autossa ole näillä näkymin imuvuotoja ( additive fuel trim ~ +2% )
- Diverter valve irroitettu ja testattu toimivaksi tämän ohjeen mukaan.
- Ahtopaineen pyynti ja mitattu ahtopaine ovat järkeviä, tai itseasiassa mitattu ahto on yhden login perusteella keskiarvoisesti hieman pyyntiä suurempi (1074 vs 997mbar) => en siis usko että olisi kyse ahtovuodosta
- Lämpötilat vaikuttavat hyviltä (jäähdytysneste n. 95 astetta ja imuilma ajonopeudesta riippuen järkevällä tasolla)

Auto vain tuntuu vastaavaan kaasuun joskus paremmin ja joskus huonommin. Ongelma on ajoittainen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos irroittaminen ei vaikuta mihinkään, niin vois loogisesti päätellä sen olevan rikki. Kyllähän toimivalla osalla pitää ja onkin vaikutusta.

Mittasin vähän aikaa sitten ilman massan huippulukemiksi täysillä kiihdytettäessä 150g/s, jonka pitäisi olla melko hyvin linjassa auton tehojen kanssa (150 g/s / 0,82 = 182hp). Tietty voihan mittari oikutella ajoittain, mutta en jotenkin jaksa uskoa siihen. Kulku on (pääpiirteittäin) samanlaista, oli MAF kytketty tai ei...
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ohjelmaa sä tossa käytät?

Knock summilla tarkoitan nakujen määrän logittamista. Itse ymmärtäisin ignition angle retardin jo siksi että nakut ovat lyöneet ecun myöhästämään syttyä. Toki silloin voisi auto hyytyä käsiin, mutta ei sen kyllä rikkaalla pitäisi tasakaasulla nakutella.

Maffia kannattaa logitella myös kierrosalueen läpi näyttääkö se järkeviä.

En nyt muista onko noissa kapea vai laajakaista, mutta seosta seurailemaan suoraan. Trimmit nyt ei sinänsä kerro kuin siitä, paljonko ecu joutuu seosta korjaamaan ja esimerkiksi nuo trimmit yleensä täyskaasuvedossa ohitetaan täysin. Toki mitä vähemmän korjausta sen parempi, mutta ei joku muutama prossa vielä kovin vakavaa ole, 9 alkaa olla jo melko rajoilla.
 
Jos irroittaminen ei vaikuta mihinkään, niin vois loogisesti päätellä sen olevan rikki. Kyllähän toimivalla osalla pitää ja onkin vaikutusta.
Ei ei ei ja vielä kerran ei.

Se voi tarkoittaa myös sitä että syystä tai toisesta moottori on jo valmiiksi open loop tilassa.
 
Tarkoittaako tämä samaa kuin "Ignition angle retard" ? Jotain sylinterikohtaista kulmalukua sieltä saa ulos (spoiler-tagin sisällä lisätietoa), mutta en ole kokeillut logata tätä. Otetaan työlistalle.

1649795705943.png

Vähän enemmän taustatietoa:
- Bensasuodatin vaihdettu 6tkm sitten
- Bensanpaineen tasaaja vaihdettu juuri äskeittäin
- Lambda-anturi vaihdettu n. 1tkm sitten
- PCV-venttiili ja ahtoputkessa oleva pressure regulating valve vaihdettu äskettäin, osa huohotinletkuista n. 6tkm sitten, eikä autossa ole näillä näkymin imuvuotoja ( additive fuel trim ~ +2% )
- Diverter valve irroitettu ja testattu toimivaksi tämän ohjeen mukaan.
- Ahtopaineen pyynti ja mitattu ahtopaine ovat järkeviä, tai itseasiassa mitattu ahto on yhden login perusteella keskiarvoisesti hieman pyyntiä suurempi (1074 vs 997mbar) => en siis usko että olisi kyse ahtovuodosta
- Lämpötilat vaikuttavat hyviltä (jäähdytysneste n. 95 astetta ja imuilma ajonopeudesta riippuen järkevällä tasolla)

Auto vain tuntuu vastaavaan kaasuun joskus paremmin ja joskus huonommin. Ongelma on ajoittainen.
Tsekkaisin huohotusjärjestelmästä varmuuden vuoksi kaikki takaiskuventtilit ja letkut vielä uudelleen. Imuvuodot/ahtovuodot, tilannehan muuttuu kun järjestelmä kääntyy paineen puolelle (turbo ahtaa). Tällöin takaiskujen pitäisi mennä kiinni, mutta ovat kulutustavaraa näissä, ainakin vanhemmissa 1.8T versioissa. Ja niitähän on joku 6 kpl ainakin niissä vanhemmissa. mm. tankin huohotus.
 
En tiedä onko tässä audissa, mutta ainakin b7:sta voi löytyä keulan edessä olevasta ilmanohjaimesta sihti, kuulemma lumiverkko nimeltään ja on aika tiheetäkin vielä, itsellä tuo sihti oli täynnä ötökkää ja muuta paskaa, kummasti alkoi löytymään lisää tehoja koneesta kun poistin koko sihdin. Ei saa kunnolla ilmaa = syöttää enemmän bensaa.
 

Liitteet

  • 31A3ED35-CA02-4500-9E19-9CE154A99E75.jpeg
    31A3ED35-CA02-4500-9E19-9CE154A99E75.jpeg
    45,8 KB · Luettu: 36
Mitä ohjelmaa sä tossa käytät?

Knock summilla tarkoitan nakujen määrän logittamista. Itse ymmärtäisin ignition angle retardin jo siksi että nakut ovat lyöneet ecun myöhästämään syttyä. Toki silloin voisi auto hyytyä käsiin, mutta ei sen kyllä rikkaalla pitäisi tasakaasulla nakutella.

Maffia kannattaa logitella myös kierrosalueen läpi näyttääkö se järkeviä.

En nyt muista onko noissa kapea vai laajakaista, mutta seosta seurailemaan suoraan. Trimmit nyt ei sinänsä kerro kuin siitä, paljonko ecu joutuu seosta korjaamaan ja esimerkiksi nuo trimmit yleensä täyskaasuvedossa ohitetaan täysin. Toki mitä vähemmän korjausta sen parempi, mutta ei joku muutama prossa vielä kovin vakavaa ole, 9 alkaa olla jo melko rajoilla.

Käytössä on VCDS. Kyseessä on lainaohjelmisto/lukija, joten käyttäminen on vielä pienoista harjoittelua.

En tiedä saako noita nakutuksien määriä mitenkään selville, ilmeisesti ainoastaan noista kulmista voi koittaa päätellä jotain. Löysin seuraavanlaisen selityksen tuon järjestelmän toiminnasta, eli ilmeisesti itse jännitearvoista ei voi päätellä paljoakaan:

Reading more about the Motronic sytem basically states that as Ross-Tech has stated, using knock voltages to assess whether a car is knocking is not correct practice. It is the timing retard that is dependent on knock voltage...and not static knock voltage either. It is instantaneous changes to the voltage that the computer quickly sees and adjust timing based on. So this is why we can see a car running consistently high knock voltages up to 30v with little to no timing retard. That is because the knock voltage for that car is calculated correctly as normal consistent background noise...perfectly safe. When the computer detects a troublesome voltage change, it will retard the timing in response to the engine knocking. This is why we sometimes see lower knock voltages with high timing retard. The IKC detected the knocking as an instantaneous change in the knock sensor noise and retards timing until the knocking stops.

In conclusion, if you want to monitor how the car is responding to knock activity simply log channel 20, which is timing retard.

Tsekkaisin huohotusjärjestelmästä varmuuden vuoksi kaikki takaiskuventtilit ja letkut vielä uudelleen. Imuvuodot/ahtovuodot, tilannehan muuttuu kun järjestelmä kääntyy paineen puolelle (turbo ahtaa). Tällöin takaiskujen pitäisi mennä kiinni, mutta ovat kulutustavaraa näissä, ainakin vanhemmissa 1.8T versioissa. Ja niitähän on joku 6 kpl ainakin niissä vanhemmissa. mm. tankin huohotus.

En oikein suoraan näe, miten nämä saisivat seoksen rikkaalle, pl. joku evapiin liittyvä juttu...
 
Ja noin. Tosin pelkästä trimmien määrästä on paha päätellä mitään, sittenhän se vasta vittuilee kun trimmit ei riitä ja/tai täyskaasuvedoissa yms tilanteissa joissa trimmejä ei käytetä.

Eli jos seosta suoraan ei millään saa katseltua niin paha sitä on (oikeasti) rikkaalla käyväksi tuomita, voi vain päätellä että ecu haluaa trimmata sitä noin anturitietojen perusteella.
 
Ja noin. Tosin pelkästä trimmien määrästä on paha päätellä mitään, sittenhän se vasta vittuilee kun trimmit ei riitä ja/tai täyskaasuvedoissa yms tilanteissa joissa trimmejä ei käytetä.

Eli jos seosta suoraan ei millään saa katseltua niin paha sitä on (oikeasti) rikkaalla käyväksi tuomita, voi vain päätellä että ecu haluaa trimmata sitä noin anturitietojen perusteella.

Juu, ongelma on olemassa ihan osakaasullakin ajettaessa (yleensä kiihdytettäessä), jollon hetkelliset trimmit huitelevat pahimmillaan -20%:ssä. Plussalla käydään tuskin koskaan. Tasaista vauhtia ajettaessa esim. moottoritienopeuksissa trimmit näyttävät olevan hieman järjellisempiä (yleensä vähemmän kuin -10%). Long time trim on sitten keskiarvoltaan juurikin tuo -9%.

En siis tiedä satavarmasti mikä kiikastaa, ajattelin vaan ottaa trimmit esille kun muutakaan kovin poikkeavaa logeista ei tunnu löytyvän.
 
Juu, ongelma on olemassa ihan osakaasullakin ajettaessa (yleensä kiihdytettäessä), jollon hetkelliset trimmit huitelevat pahimmillaan -20%:ssä. Plussalla käydään tuskin koskaan. Tasaista vauhtia ajettaessa esim. moottoritienopeuksissa trimmit näyttävät olevan hieman järjellisempiä (yleensä vähemmän kuin -10%). Long time trim on sitten keskiarvoltaan juurikin tuo -9%.

En siis tiedä satavarmasti mikä kiikastaa, ajattelin vaan ottaa trimmit esille kun muutakaan kovin poikkeavaa logeista ei tunnu löytyvän.
En ole asiantuntija, mutta minusta nuo trimmit menevät ihan loogisesti, jos sieltä ahdettua ilmaa karkaisi. Mitä kovemmat ahdot, niin sitä enemmän joutuu polttoaineensyöttöä rajoittamaan karttaan nähden. Trimmauksen tarvehan tarkoittaa sitä, että haluttua AFR/lambdaa ei saavuteta tehtaalla ohjelmoidulla kartalla.
 
Juu, ongelma on olemassa ihan osakaasullakin ajettaessa (yleensä kiihdytettäessä), jollon hetkelliset trimmit huitelevat pahimmillaan -20%:ssä. Plussalla käydään tuskin koskaan. Tasaista vauhtia ajettaessa esim. moottoritienopeuksissa trimmit näyttävät olevan hieman järjellisempiä (yleensä vähemmän kuin -10%). Long time trim on sitten keskiarvoltaan juurikin tuo -9%.

En siis tiedä satavarmasti mikä kiikastaa, ajattelin vaan ottaa trimmit esille kun muutakaan kovin poikkeavaa logeista ei tunnu löytyvän.
En ole asiantuntija, mutta minusta nuo trimmit menevät ihan loogisesti, jos sieltä ahdettua ilmaa karkaisi. Mitä kovemmat ahdot, niin sitä enemmän joutuu polttoaineensyöttöä rajoittamaan karttaan nähden. Trimmauksen tarvehan tarkoittaa sitä, että haluttua AFR/lambdaa ei saavuteta tehtaalla ohjelmoidulla kartalla.

Jep, sisään menevä ilma määrittää paljonko työnnetään bensaa --> väliltä mitattu ilma karkaa --> menee rikkaalle lambdassa --> ecu koettaa trimmata laihemmalle.

Toki joku vuotava suutinkin vois periaatteessa olla tai rikkonainen maffi (ei mittaisikaan kaikkea ilmaa).

Nakuhommat unohtaisin.

Tee painetesti sille, vaikka audifinnssiltä ohjeet jos ei selkärangasta lähde
 
Noniin löytyihän se ML:n epämääräinen kolina. Ei ollutkaan vakaajan kilkkeet...

Auto uudestaan ilmaan ja lähdin oikein vihaisesti renkuttamaan jokaista mahdollista liikkuvaa osaa :D Apuna rautakankea, sorkkarautaa, pihtejä, tunkkeja... Kokeilin nostaa myös tukivarresta.

Tiukkaa tuntui olevan ja alkoi epätoivo jo tulemaan mutta lopulta kuului "klonk" kun vas. etupyörää tönäisin koko voimalla keulan puolelta sisäänpäin. Ei auttanut sellainen tasainen vemputus vaan piti antaa kunnon impulssi. Sitten olikin vaikeampi rasti sanoa että oliko se raidetangon sisempi pää vai ulompi. Mielestäni kuitenkin sisempi mutta hankala sanoa 100% varmuudella kun ei saa tarpeeksi voimaa tönäisyyn kun yrittää tunnustella komponentteja toisella kädellä,. Lienee kuitenkin järkevä vaihtaa sisempi ja ulompi... Tulipas muuten hiki...

Olisi varmaan itse tehtävissä mutta pyöränsuuntaukseenhan tuo menee operaation jälkeen.

Sitten tuli paikallistettua epämääräinen räminä kun kierroksia on 800rpm. Ei vähempää eikä enenpää...eli kylminä aamuina kun kone käy vähän korotetuilla kierroksilla. Pitkään tätä ihmettelin mutta ongelmaksi paljastui moottorituen päällä oleva lämpökilpi joka oli jotenkin löystynyt pultireiästään. Tein sitten vuoden ghettokorjauksen; sain porattua 2mm reiän peltiin, rosterilankaa ja pieni rosterijousi jolla pellille kevyt jännitys. Räminä poistui ja taas mennään :smoke:

ramina.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sain passatin koko eturipustuksen purettua rikkomatta mitään mikä ei ollut jo paskana. Ajattelin että jippii, voitto. Nyt vain uusilla ja käytetyillä osilla kasaan ja kerkeää vielä kaljakauppaan.

Kissan kassit vielä. Motonetin tarvikemallisen tukivarren metal lock mutteri leipoi kiinni pallonivelen kierteeseen kun mutteri oli muutamaa kierrosta vaille kireällä. Sitten meni momentit semmosiksi että 6mm kuusiokolo jolla niveltä pidetään paikoillaan korkkasi.

1649970776811.png

Ja sitten käynnistyi rälläkkä ja käveltiin verstaalta kotiin n. 5km.


Alkoi taas tuntua että olenko jossain piilokamerassa. Onneksi kotona oli pari pulloa kaljaa.
 
Sain passatin koko eturipustuksen purettua rikkomatta mitään mikä ei ollut jo paskana. Ajattelin että jippii, voitto. Nyt vain uusilla ja käytetyillä osilla kasaan ja kerkeää vielä kaljakauppaan.

Kissan kassit vielä. Motonetin tarvikemallisen tukivarren metal lock mutteri leipoi kiinni pallonivelen kierteeseen kun mutteri oli muutamaa kierrosta vaille kireällä. Sitten meni momentit semmosiksi että 6mm kuusiokolo jolla niveltä pidetään paikoillaan korkkasi.

1649970776811.png

Ja sitten käynnistyi rälläkkä ja käveltiin verstaalta kotiin n. 5km.


Alkoi taas tuntua että olenko jossain piilokamerassa. Onneksi kotona oli pari pulloa kaljaa.
Ostin tuossa pari kuukautta sitten B5.5 passatin (2.0 bensa) ja jokin siellä kolisee vasemman puolen eturipustuksessa/tuennassa. Ensi viikolla pitäisi vaihtaa kesärenkaat alle niin pääsee kauhulla sitten tutkimaan että mikä siellä on vaivana.
 
Viimeksi muokattu:
Ostin tuossa pari kuukautta sitten B5.5 passatin (2.0 bensa) ja jokin siellä kolisee vasemman puolen eturipustuksessa/tuennassa. Ensi viikolla pitäisi vaihtaa kesärenkaat alle niin pääsee kauhulla sitten tutkimaan että mikä siellä on vaivana.
Minähän olen vaihtamassa koko olkavartta ja yhtä tukivartta tuohon omaanki :D

Ei paljoa jäänyt pyöräkoteloon kun purki.
 
Tämä postaus vaatisi melkein oman threadinsa otsikolla "Ammattimiehen tekemät töppäykset", mutta kirjoitetaan kuitenkin vielä tähän. Tein toissakesänä autoon alustaremontin, eli vaihdoin eteen käytännössä kaiken uuteen (iskarit, jouset, alatukivarret, kääntölaakerit jne.). Remontin jälkeen vein auton ohjauskulmien säätöön valtakunnallisen ketjun paikalliseen toimipisteeseen ja sehän ei mennytkään aivan putkeen. Asentaja tuli sanomaan kesken säädön, että hän ei saa raidetankojen säätömuttereita avattua, eli joutuu vaihtamaan raidetangot kokonaisuudessaan molemmille puolille. Totesin, että "ok" ja sovimme auton haun seuraavalle päivälle.

Tämän jälkeen en ole uhrannut hommalle ajatustakaan, ennen toissapäivää. Ajoin iltapäivällä auton pihaan ja kääntäessä kuului kummallista kahinaa. Ajattelin sen olevan kivi tms. jarrukilven ja levyn välissä ja ajattelin ottaa hommasta selvää seuraavana päivänä. Aamulla käynnistin auton ja tyhjäkäynnillä konetilasta kuului epämääräistä ääntä. Käänsin vähän rattia ja totesin, että ohjaustehostin on äänen lähde. Kävin heittämässä pikku lenkin ja huomasin, että tehostusvoima vaihteli tosi paljon ja ohjaus tuntui kummalliselta. Takaisin tultuani tarkistin ohjaustehostimen nestesäiliön ja se oli tyhjä, jossain oli siis vuoto. Täytin säiliön maksimiviivaan saakka ja kävin uudelleen muutaman sadan metrin ajelulla, mutta oireet eivät loppuneet. Tarkistin ajon jälkeen säiliön ja öljy oli melkoisen vaahtoavaa. Laitoin tässä vaiheessa sähköpostia paikalliseen amikseen, että tekisivätkö vikadiagnoosin räppänään. Auto on siis -04 Seat Toledo 1.9tdi, 360tkm mittarissa. Kovin kalliita operaatioita ei viitsisi käytännössä pelkän käyttöarvon omaavalle autolle tehdä.

Muutaman tunnin päästä huomasin, että apukuskin puolen eturenkaan alla oli vihreä öljylätäkkö. Tunkkasin tässä vaiheessa kulman ylös ja otin renkaan pois nähdäkseni paremmin vuotokohdan. Syylliseksi paljastui hammastangon pää, joka oli pullauttanut öljyt pihalle. Tarkemmin tutkittuani huomasin, että raidetangon suojahaitari oli kiristetty molemmista päistään nippusiteellä, eli asentaja oli tehnyt melkoisen räikeän asennusvirheen raidetankoja vaihtaessaan. Suojahaitari oli pullahtanut irti hammastangon päästä ajat sitten ja suolapaska oli päässyt tekemään tuhojaan. Sisempi pallonivel oli täysin ruosteessa ja samoin hammastangon liukuputki. Stefa ei ollut tästä tykännyt ja öljyt pullahtivat paineella ulos.

Nyt on vaihtoehtoina joko se, että asennusliike korvaa vahingon tai auto menee paaliin. Hieman harmittaa nämä "ammattilaisten" tekemät työsuoritteet, ei ole nimittäin ensimmäinen kerta, kun on töpeksitty oikein kunnolla.

Tässä vielä muutama kuva asennuksen laadukkuudesta ja sen aiheuttamasta tuhosta:
IMG_20220414_170149.jpgIMG_20220414_170205.jpgIMG_20220414_165958.jpg
 
Tämä postaus vaatisi melkein oman threadinsa otsikolla "Ammattimiehen tekemät töppäykset", mutta kirjoitetaan kuitenkin vielä tähän. Tein toissakesänä autoon alustaremontin, eli vaihdoin eteen käytännössä kaiken uuteen (iskarit, jouset, alatukivarret, kääntölaakerit jne.). Remontin jälkeen vein auton ohjauskulmien säätöön valtakunnallisen ketjun paikalliseen toimipisteeseen ja sehän ei mennytkään aivan putkeen. Asentaja tuli sanomaan kesken säädön, että hän ei saa raidetankojen säätömuttereita avattua, eli joutuu vaihtamaan raidetangot kokonaisuudessaan molemmille puolille. Totesin, että "ok" ja sovimme auton haun seuraavalle päivälle.

Tämän jälkeen en ole uhrannut hommalle ajatustakaan, ennen toissapäivää. Ajoin iltapäivällä auton pihaan ja kääntäessä kuului kummallista kahinaa. Ajattelin sen olevan kivi tms. jarrukilven ja levyn välissä ja ajattelin ottaa hommasta selvää seuraavana päivänä. Aamulla käynnistin auton ja tyhjäkäynnillä konetilasta kuului epämääräistä ääntä. Käänsin vähän rattia ja totesin, että ohjaustehostin on äänen lähde. Kävin heittämässä pikku lenkin ja huomasin, että tehostusvoima vaihteli tosi paljon ja ohjaus tuntui kummalliselta. Takaisin tultuani tarkistin ohjaustehostimen nestesäiliön ja se oli tyhjä, jossain oli siis vuoto. Täytin säiliön maksimiviivaan saakka ja kävin uudelleen muutaman sadan metrin ajelulla, mutta oireet eivät loppuneet. Tarkistin ajon jälkeen säiliön ja öljy oli melkoisen vaahtoavaa. Laitoin tässä vaiheessa sähköpostia paikalliseen amikseen, että tekisivätkö vikadiagnoosin räppänään. Auto on siis -04 Seat Toledo 1.9tdi, 360tkm mittarissa. Kovin kalliita operaatioita ei viitsisi käytännössä pelkän käyttöarvon omaavalle autolle tehdä.

Muutaman tunnin päästä huomasin, että apukuskin puolen eturenkaan alla oli vihreä öljylätäkkö. Tunkkasin tässä vaiheessa kulman ylös ja otin renkaan pois nähdäkseni paremmin vuotokohdan. Syylliseksi paljastui hammastangon pää, joka oli pullauttanut öljyt pihalle. Tarkemmin tutkittuani huomasin, että raidetangon suojahaitari oli kiristetty molemmista päistään nippusiteellä, eli asentaja oli tehnyt melkoisen räikeän asennusvirheen raidetankoja vaihtaessaan. Suojahaitari oli pullahtanut irti hammastangon päästä ajat sitten ja suolapaska oli päässyt tekemään tuhojaan. Sisempi pallonivel oli täysin ruosteessa ja samoin hammastangon liukuputki. Stefa ei ollut tästä tykännyt ja öljyt pullahtivat paineella ulos.

Nyt on vaihtoehtoina joko se, että asennusliike korvaa vahingon tai auto menee paaliin. Hieman harmittaa nämä "ammattilaisten" tekemät työsuoritteet, ei ole nimittäin ensimmäinen kerta, kun on töpeksitty oikein kunnolla.

Tässä vielä muutama kuva asennuksen laadukkuudesta ja sen aiheuttamasta tuhosta:
IMG_20220414_170149.jpgIMG_20220414_170205.jpgIMG_20220414_165958.jpg
Paska tilanne, mutta kaksi vuotta sitten tehdystä remontista et tule saamaan mitään takasin jos asentaja kiistää mokan :(

Edit: Luulisi, että katsastuksessa olisivat huomannu nippusiteiden käytön ja antaneet infoa asiasta, ei ole mitenkään asiallinen tapa kiinnittää voimansiirron suojakumeja...
 
Eipä katsastuksessa ole sanottu mitään noista, enkä tosiaan itsekään ole alustaan pahemmin vilkaissut, kun kaikki laittamani osat olivat jarruja myöten uusia ja kilsoja on rempan jälkeen tullut 15 tkm. Jos tämän katastrofin laittaa kuntoon, niin se sitten maksaakin. Katselin jo alustavasti, että purkamolta haettuna ?-kunnossa oleva hammastanko maksaa noin 200+toimituskulut, siihen uudet raidetangot satkun, mahdollinen pumpulta tuleva korkeapaineletku satkun (jos vanhaa ei sa tiiviiksi), apurungon kiinnityspultit 40€ (Tässä autossa venyvät, ei voi käyttää uudestaan), hydrauliöljy , asennus sekä pyöränkulmien säätö. Pihahommana vähän haastava, kun ei tuolla alla liiaksi tilaa ole. Hinnaksi tulee siis vähintään 500-600€+ työt.

Pitäisi tosiaan tehdä threadi näistä ammattilaisten tekemistä mokista. Itselläni noin kolmasosa kaikista huoltotöistä on tehty joko hutiloiden, tai sitten on tehty isompaakin vahinkoa. Kaksi kertaa on ollut hengenlähtökin lähellä asennusvirheiden vuoksi.
 
Eipä katsastuksessa ole sanottu mitään noista, enkä tosiaan itsekään ole alustaan pahemmin vilkaissut, kun kaikki laittamani osat olivat jarruja myöten uusia ja kilsoja on rempan jälkeen tullut 15 tkm. Jos tämän katastrofin laittaa kuntoon, niin se sitten maksaakin. Katselin jo alustavasti, että purkamolta haettuna ?-kunnossa oleva hammastanko maksaa noin 200+toimituskulut, siihen uudet raidetangot satkun, mahdollinen pumpulta tuleva korkeapaineletku satkun (jos vanhaa ei sa tiiviiksi), apurungon kiinnityspultit 40€ (Tässä autossa venyvät, ei voi käyttää uudestaan), hydrauliöljy , asennus sekä pyöränkulmien säätö. Pihahommana vähän haastava, kun ei tuolla alla liiaksi tilaa ole. Hinnaksi tulee siis vähintään 500-600€+ työt.

Pitäisi tosiaan tehdä threadi näistä ammattilaisten tekemistä mokista. Itselläni noin kolmasosa kaikista huoltotöistä on tehty joko hutiloiden, tai sitten on tehty isompaakin vahinkoa. Kaksi kertaa on ollut hengenlähtökin lähellä asennusvirheiden vuoksi.
Ihan vain mainintana niin nippusiteiden käytössä suojakumeissa ei sinänsä ole mitään väärää, vaikka metalliklemmari onkin paljon suositeltavampi. Todella monessa tarvikehaitarissa ja vetarin suojakumissakin tulee mukana ihan nippusiteet kumien kiinnitykseen. Toki ne nippusiteet tulisi olla sitten kunnollisia metallilukollisia ja mielellään pihdeillä kiristetty varmasti tappiin saakka...

Irronnut haitarikumi hammastangossa tekee tuollaista jälkeä jo muutamassa viikossa, joten haitarin irtoamine paikaltaan voi johtua myös ihan muusta syystä kuin nipparista ja löysäranteisesta mekaanikosta. Ihan tasaisesti näkee vastaavia joissa kunnon klemmarilla kiinnitetty haitarikin vaan irtoaa paikaltaan syystä X.
 
Tämä tuli ihan uutena asiana minulle. Oletin, että näissä on aina käytössä metalliklemmarit. Vetarin sisempää niveltä vaihtaessani mukana tuli varsinaisen nivelen päähän metallinen, pihdeillä kiristettävä klemmari, mutta vetoakselin varren puoleinen pää jäi kokonaan ilman. Se olikin kyllä sellaisenaan erittäin tiukka, eli ei ylimääräistä kiristystä vaatinutkaan. Mitä tähän hammastankokeissiin tulee, oli nämä nipparit jätetty erittäin löysälle kumpikin. Ihan selkeä asennusvirhe siis, mutta aika hankalahan tuota on tosiaan todistaa. Kaivoin kuitinkin esiin, mutta siinä huoltoliikkeen hankkimat osat on laitettu "autohuoltotyön" hinnan sisään, eli mitään mainintaa niiden vaihdosta ei paperikuitissa ole. Alkaa tuntumaan siltä, että teen jatkossakin kaiken mahdollisen itse ja jos tulee tekemätön paikka, vien merkkiliikkeeseen.
 
Ompa tuo ennenkin todettu että jos löytää hyvän korjaamon / korjaajan niin siitä kannattaa pitää kiinni.

Eipä sillä, on noita itsekkin tullut nippusiteillä laitettua jos ei perinteinen aban sininen ole mahtunut..
 
Voi perse. Aiemmin jo tänne kirjoittelin, kuinka VW Passat kolisee kesärenkailla, mutta ei talvirenkailla. Talvi oli hiljaista ja vaikka ajoi millä roudan raiskaamalla perunapellolla, niin ei mitään sivuääniä alustasta. Edelliset kesärenkaat olivat lopussa ja vanteet rumat, niin ostin uudet. Ajattelin, että nyt tulee hiljaisuus, mutta eilen kesärenkaiden alle vaihdon jälkeen sama kolina palasi.

Sekä vasen että oikea etupää kolahtaa vuorotellen kuopissa ja myös nopea vedon päälle ja pois laitto tai jarrutus voi saada kolahduksen aikaan. Ääni tuntuu välillä myös jaloissa ja koska mukana kyydissä kuuli myös sen, ei se ole vain oman pään sisällä. Viime kesänä huomasin, että ääni katosi lämpöisinä ajankohtina (lämpölaajeneminen?) ja missään korjaamolla tai katsastuksessa ei ikinä löytynyt mitään väljää autosta. Ei tarvitse olla edes iso kuoppa, vaan pelkkä suojatien valkoisen maalin aiheuttama korotus voi saada jaloissa tuntuvan kopsahduksen aikaan. Viime kesänä joskus kuului myös kopsahtelua renkaan pyörimisen tahtiin etenkin pihasta lähtiessä. Tuo sai epäilemään vetoniveltä tai pyöränlaakeria, kun ne pyörivät renkaan mukana.

Voiko navoissa olla joku millin tai parin heitto, että vanne pääsee elämään vähän ja lämpölaajeneminen korjaa sen? Renkaat eivät tärise, eli vanne kyllä keskittyy, mutta mietin silti sähköteipin rullaamista navan ympärille. Pulttien pituus pitäisi olla ok, eli kierrettä menee riittävästi navan sisälle. Lampulla tutkin ja ei ainakaan reiästä näkynyt mitään, mihin pultti voisi ottaa kiinni ja aiheuttaa ääniä. Vai voiko 5mm ero halkaisijassa ja pehmeämpi kumiseos aiheuttaa sen, että joku väljä alustassa ei nouse samalla tavalla esiin kuin kesärenkailla? Ääni tulee vuorotellen oikealta ja vasemmalta, eli sama välys olisi kyllä sitten molemmilla puolilla...

Talvirenkaat: 205/60/16 kitkat, tarvikevanne, soviterenkaat ja pallopultit
Vanhat kesärenkaat: 205/55/16, tarvikevanne, soviterenkaat ja kartiopultit
Uudet kesärenkaat: 205/55/16, alkuperäiset VW alut, ei soviterenkaita ja pallopultit
 
Voi perse. Aiemmin jo tänne kirjoittelin, kuinka VW Passat kolisee kesärenkailla, mutta ei talvirenkailla. Talvi oli hiljaista ja vaikka ajoi millä roudan raiskaamalla perunapellolla, niin ei mitään sivuääniä alustasta. Edelliset kesärenkaat olivat lopussa ja vanteet rumat, niin ostin uudet. Ajattelin, että nyt tulee hiljaisuus, mutta eilen kesärenkaiden alle vaihdon jälkeen sama kolina palasi.

Sekä vasen että oikea etupää kolahtaa vuorotellen kuopissa ja myös nopea vedon päälle ja pois laitto tai jarrutus voi saada kolahduksen aikaan. Ääni tuntuu välillä myös jaloissa ja koska mukana kyydissä kuuli myös sen, ei se ole vain oman pään sisällä. Viime kesänä huomasin, että ääni katosi lämpöisinä ajankohtina (lämpölaajeneminen?) ja missään korjaamolla tai katsastuksessa ei ikinä löytynyt mitään väljää autosta. Ei tarvitse olla edes iso kuoppa, vaan pelkkä suojatien valkoisen maalin aiheuttama korotus voi saada jaloissa tuntuvan kopsahduksen aikaan. Viime kesänä joskus kuului myös kopsahtelua renkaan pyörimisen tahtiin etenkin pihasta lähtiessä. Tuo sai epäilemään vetoniveltä tai pyöränlaakeria, kun ne pyörivät renkaan mukana.

Voiko navoissa olla joku millin tai parin heitto, että vanne pääsee elämään vähän ja lämpölaajeneminen korjaa sen? Renkaat eivät tärise, eli vanne kyllä keskittyy, mutta mietin silti sähköteipin rullaamista navan ympärille. Pulttien pituus pitäisi olla ok, eli kierrettä menee riittävästi navan sisälle. Lampulla tutkin ja ei ainakaan reiästä näkynyt mitään, mihin pultti voisi ottaa kiinni ja aiheuttaa ääniä. Vai voiko 5mm ero halkaisijassa ja pehmeämpi kumiseos aiheuttaa sen, että joku väljä alustassa ei nouse samalla tavalla esiin kuin kesärenkailla? Ääni tulee vuorotellen oikealta ja vasemmalta, eli sama välys olisi kyllä sitten molemmilla puolilla...

Talvirenkaat: 205/60/16 kitkat, tarvikevanne, soviterenkaat ja pallopultit
Vanhat kesärenkaat: 205/55/16, tarvikevanne, soviterenkaat ja kartiopultit
Uudet kesärenkaat: 205/55/16, alkuperäiset VW alut, ei soviterenkaita ja pallopultit
Omassa, tosin erimerkkisessä autossa ilmeni vastaavaa. Kolina alkoi ja oli myös lopuksi pahimmillaan kuumilla ilmoilla. Talvet mentiin ilman kolinaa. Tuntui, että kolina kuului kaikkein selvimmin suht taisaisella ja esim. mukulakivillä ei kuulunut mitään poikkeavaa.
Syyllinen oli lopuksi toisen puolen koiranluu joka lopuksi väljistyi niin, että kolina kuului koko ajan.
Pari katsastusta meni läpi vian olessa päällä eikä merkkihuoltokaan löytänyt mistään vikaa vaikka pariin otteeseen tutkivat.
Jokin siellä siis on väljistymässä, mutta saattaa kestää pitkä tovi ennen kuin väljistyy tarpeeksi ja on helppo löytää.
 
Voi myös olla ihan siitä kiinni (riippuen milloin kesärenkaat laitetaan alle..) että onko pitoja. Siis siinä mielessä että jos kolahdus kuuluu veto päällä ja talvikeleillä ei vaan saa tarpeeksi momenttia..

Jotkut apurunkojen puslat jne on vittumaisia paikallistaa kolisemaan jos ei muuta löydy
 
Olisi Almera -04, 3-ovinen HB josta ilmastoinnista meni moottorin säätövastus.
Eli nyt puhaltaa täysiä koko ajan eikä toimi puhallusnopeuden säätö, mutta uuden vastuksen laittamalla säädöt toimii, mutta suurin puhallus ei ole sama voimakkuus kuin nyt kun vastus rikki ja moottori pyörii ilman mitään rajoitusta.

Onko tuo siis normaalia?
Laitoin vanhan rikkonaisen vastuksen paikalleen et tutkin asiaa ennenkuin laitan ehjän vastuksen paikalleen.
 
Olisi Almera -04, 3-ovinen HB josta ilmastoinnista meni moottorin säätövastus.
Eli nyt puhaltaa täysiä koko ajan eikä toimi puhallusnopeuden säätö, mutta uuden vastuksen laittamalla säädöt toimii, mutta suurin puhallus ei ole sama voimakkuus kuin nyt kun vastus rikki ja moottori pyörii ilman mitään rajoitusta.

Onko tuo siis normaalia?
Laitoin vanhan rikkonaisen vastuksen paikalleen et tutkin asiaa ennenkuin laitan ehjän vastuksen paikalleen.
Kokeileppa pyöriikö puhallin käsin pyörittämällä jouhevasti.

Joskus noita moottorin säätimiä polttaa se että puhaltimen moottorin laakerit on rikki ja puhallin ottaa roimasti enemmän virtaa kuin sen kuuluisi.
 
Iskarit voi kanssa kolista kelien mukaan
Minulla kolisee ikivanha Nissani molemmilta puolilta, kun ajaa veto päällä sopivista montuista tai ottaa jäällä sutimisen jälkeen kunnolla pitoja.
Kysyin katsastusnatsilta, että eikö sieltä tosiaan löydy mitään väljää, niin se piti monen minuuntin luennon hänen Volvonsa iskareista, jotka kolisee samaan tapaan.
En muista enää teknisiä yksityiskohtia iskarin rakenteesta, mikä aiheuttaa kolinan, mutta ihan uskottavalta kuulosti.
Sanoi, että kovaa ajoa vaan, jos ei kiinnosta huvikseen vaihtaa iskareita.
Koiranluut toki mahdollisia myös, mutta väiti ettei ole väljät.
 
Minulla kolisee ikivanha Nissani molemmilta puolilta, kun ajaa veto päällä sopivista montuista tai ottaa jäällä sutimisen jälkeen kunnolla pitoja.
Kysyin katsastusnatsilta, että eikö sieltä tosiaan löydy mitään väljää, niin se piti monen minuuntin luennon hänen Volvonsa iskareista, jotka kolisee samaan tapaan.
En muista enää teknisiä yksityiskohtia iskarin rakenteesta, mikä aiheuttaa kolinan, mutta ihan uskottavalta kuulosti.
Sanoi, että kovaa ajoa vaan, jos ei kiinnosta huvikseen vaihtaa iskareita.
Koiranluut toki mahdollisia myös, mutta väiti ettei ole väljät.
Mullakin on noita kolisevia iskareita ollut. Pääsääntöisesti aikalailla lopussa olleet kaikki ja jotkut vuotaneetkin (joka pitäisi leimamiehen huomata).


Toisessa autossa kolis pakkasilla vaan ja toinen täysin päinvastoin hipihiljaa pakkasilla ja kesäkelillä klupisee sitten.

Veto ei vaikuttanut asiaan mun kohalla, sama kolina oli kaasua tai ei. Enkä kyllä keksikään miten veto voisi vaikuttaa iskarin kolinaan.

Kolinahan johtuu ilmeisesti ilmasta siellä iskarisylinterissä jota sinne voi kertyä kun iskari vuotaa tms.
 
Omalla kohdalla talvirenkailla keli ei vaikuta kolinaan. Eli oli sitten 30 astetta pakkasta tai 10 astetta plussalla, niin meno on aina hiljaista. Kesärenkailla kolina vähenee kun lähennytään +20 lämpöastetta.

Noita iskareita mietin myös, mutta juuri tuo vedon päälle ja pois lyöminen ihmetyttää. Toki keula niiaa silloin aina hieman. Iskarin yläpäitä mietin myös, koska joskus kolahduksen sijaan kuuluu ehkä enemmän kumin narskahdus. Mutta sitäkään en ymmärrä, miksi talvirenkailla tuota oiretta ei tule. Iskareiden kohdalla ehkä selittäisi kitkarenkaan pehmeä kumiseos, joka vaimentaa töyssyjä...? Eilen kävin päivällä kaupassa ja kolina kuului selvästi vasemmalta, matkustajan puolelta. Illalla ajelulla kolahdus oli siirtynyt kuskin puolelle ja tuntui jaloissa. Edelleen tuntuisi, että vanteet eivät nyt istu kunnolla ja lämpölaajeneminen korjaa sen, mutta eipä noissa paljon liikkuvia osia tai ongelmia pitäisi olla.

EDIT: Koiranluut on vaihdettu. Väljän koiranluun ääni oli terävä ja metallinen ja nyt on enemmän pehmeitä kopsahduksia ja rusahduksia.
 
Omalla kohdalla talvirenkailla keli ei vaikuta kolinaan. Eli oli sitten 30 astetta pakkasta tai 10 astetta plussalla, niin meno on aina hiljaista. Kesärenkailla kolina vähenee kun lähennytään +20 lämpöastetta.

Noita iskareita mietin myös, mutta juuri tuo vedon päälle ja pois lyöminen ihmetyttää. Toki keula niiaa silloin aina hieman. Iskarin yläpäitä mietin myös, koska joskus kolahduksen sijaan kuuluu ehkä enemmän kumin narskahdus. Mutta sitäkään en ymmärrä, miksi talvirenkailla tuota oiretta ei tule. Iskareiden kohdalla ehkä selittäisi kitkarenkaan pehmeä kumiseos, joka vaimentaa töyssyjä...? Eilen kävin päivällä kaupassa ja kolina kuului selvästi vasemmalta, matkustajan puolelta. Illalla ajelulla kolahdus oli siirtynyt kuskin puolelle ja tuntui jaloissa. Edelleen tuntuisi, että vanteet eivät nyt istu kunnolla ja lämpölaajeneminen korjaa sen, mutta eipä noissa paljon liikkuvia osia tai ongelmia pitäisi olla.

EDIT: Koiranluut on vaihdettu. Väljän koiranluun ääni oli terävä ja metallinen ja nyt on enemmän pehmeitä kopsahduksia ja rusahduksia.
Eri vanteet ja renkaat tarkoittanee myös erilaista jousittamatonta massaa joka muuttaa sen etujousituksen dynamiikan kokonaan.

Mulla 3BG passatissa 100% varmasti kaikki tukivarret ja puslat kunnossa ja silti kolisee esim sillan liikuntasauman tai vastaavan terävän kuopan yli ajaessa kovasti. Seuraavaksi ajattelin käyttää etuiskarit pöydällä ja vaihtaa yläpään kiinnityslevyn ja kumin.
 
Mullakin on noita kolisevia iskareita ollut. Pääsääntöisesti aikalailla lopussa olleet kaikki ja jotkut vuotaneetkin (joka pitäisi leimamiehen huomata).


Toisessa autossa kolis pakkasilla vaan ja toinen täysin päinvastoin hipihiljaa pakkasilla ja kesäkelillä klupisee sitten.

Veto ei vaikuttanut asiaan mun kohalla, sama kolina oli kaasua tai ei. Enkä kyllä keksikään miten veto voisi vaikuttaa iskarin kolinaan.

Kolinahan johtuu ilmeisesti ilmasta siellä iskarisylinterissä jota sinne voi kertyä kun iskari vuotaa tms.

Rengas "pomppii" tietyissä tilanteissa veto päällä enemmän tuommoisella antiikkialustalla, jos iskari ei ole enää ihan uudenveroinen.
Huomasi helpoiten jäisellä nurmikolla kesärenkailla sutiessa kun otti välillä pitoja.
Omat iskarit toimii muuten ihan riittävän hyvin eli auto pysyy tiellä. Tiedän alkuperäisillä ajetun yli 300 tkm tuossa mallissa ja omatkin saattaa olla alkuperäiset about samoilla kilometreillä.
Saattaa silti johtua koiranluista, mutta kärry on jo käytännössä eläkkeellä (kytkimestä taisi levitä asetelma tai levy loppui erään rallin johdosta), joten en taida jaksaa vaihdella vaikka uudet takataskusta löytyykin. Ehkä sitten, jos jaksaa kytkimen vaihtaa, teen tuosta ns. pihatraktorin.
 
Kokeileppa pyöriikö puhallin käsin pyörittämällä jouhevasti.

Joskus noita moottorin säätimiä polttaa se että puhaltimen moottorin laakerit on rikki ja puhallin ottaa roimasti enemmän virtaa kuin sen kuuluisi.
Ei haluttaisi irroittaa puhallinta, mut ainakaan mitään sivuääniä ei kuulu.

Hassua et rikkinäinen vastus kun paikallaan se pyörii täysillä (kuten kuuluukin) ja kun kokeilin uutta vastusta se ei samaa vauhtia pyöri isoimmalla säädöllä.

Jostain bongasin tuon kaavion, ei siis ole Almeran.
1650108903253.png


Kait tuo on fiksu systeemi, ainakin halpa...
 
Ei haluttaisi irroittaa puhallinta, mut ainakaan mitään sivuääniä ei kuulu.

Hassua et rikkinäinen vastus kun paikallaan se pyörii täysillä (kuten kuuluukin) ja kun kokeilin uutta vastusta se ei samaa vauhtia pyöri isoimmalla säädöllä.

Jostain bongasin tuon kaavion, ei siis ole Almeran.
1650108903253.png


Kait tuo on fiksu systeemi, ainakin halpa...
Joo tää on perinteinen tyyli. Voi olla että nissanissa on jo transistorisäädin jolloin transistorin oikosulku tekee tuon.
 
Mistä sen tietää, pieneneekä riski moottorivauriolle, jos alkuperäisen osan tilalle laittaa 40€:n Blueprintin tai 60€:n Japanpartsin?
Hermo petti ja tilasin alkuperäisen kiristimen. Otinpa vielä uudet tulpatkin samaan tilaukseen. 700€:n edestä on hankittuna osia jäähdyttimen vaihtoon ja samalla on tarkoitus vaihtaa hihnat. Ei itse tekeminenkään ole ihan ilmaista.

Ei haluttaisi irroittaa puhallinta, mut ainakaan mitään sivuääniä ei kuulu.

Hassua et rikkinäinen vastus kun paikallaan se pyörii täysillä (kuten kuuluukin) ja kun kokeilin uutta vastusta se ei samaa vauhtia pyöri isoimmalla säädöllä.

Jostain bongasin tuon kaavion, ei siis ole Almeran.
1650108903253.png


Kait tuo on fiksu systeemi, ainakin halpa...
2000-luvulla taitavat tosiaan olla kaikki transistorisäätimiä. Almerassakaan siis tuskin on kuvan mukaista kytkentää. Kannattaa tosiaan kokeilla, että puhallin pyörii kevyesti, muuten uusikaan säädin ei ole pitkäikäinen. Sen jälkeen en jaksaisi nähdä vaivaa siitä, että vanhalla säätimellä isoin nopeus oli tehokkaampi. Aika harvoin kuitenkin sille on tarve. Kuvan kytkentä on muuten hölmö. R1-vastus on turha. Kun se on mukana, saa puhallin virtaa myös 0-asennossa, ellei rele katkaise.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä pitäisi olla 2001 Almerasta 1.5 litraisella koneella eli erittäin todennäköisesti N16.


2012-12-01_172634_untitled.png


Tuossa N16:n vastus eli ilmeisesti alumiinioksidilevylle "piirreltyä" vastusta. Muistaakseni sama systeemi myös N15:ssa.

729e31154bd7c0832e1883503d609208-nissan_almera_peciuko_ventiliatoriaus_reustatas.jpg
 
Tämä pitäisi olla 2001 Almerasta 1.5 litraisella koneella eli erittäin todennäköisesti N16.


2012-12-01_172634_untitled.png


Tuossa N16:n vastus eli ilmeisesti alumiinioksidilevylle "piirreltyä" vastusta. Muistaakseni sama systeemi myös N15:ssa.

729e31154bd7c0832e1883503d609208-nissan_almera_peciuko_ventiliatoriaus_reustatas.jpg
Eli Sunnyssa on perinteinen vastus. Kaavio näyttää myös, että vastus ei vaikuta puhaltimen täystehonopeuteen.
 
Eli Sunnyssa on perinteinen vastus. Kaavio näyttää myös, että vastus ei vaikuta puhaltimen täystehonopeuteen.
En tiedä miten Sunny tähän liittyy, mutta noin se taitaa kaikissa vanhoissa romuissa toimia, kuten ilmeisesti Mawen Almerassakin.
Toimii ainakin se yksi asento, jos vastus kärähtää.
N14/B13 Sunnyssa on toki about samanlainen vastus.

Erittäin hankala keksiä äkkiseltään, että miksi ehjällä vastuksella pyörisi tuuletin hitaammin nelosella.
Ehkä auto oli käynnissä viallisen vastuksen kera, jolloin tuuletin sai enemmän jännitettä tai sitten akku on tiensä päässä.
 
Tarvitsisi ehkä huoltaa tuo omakin paska jakopään osalta, mutta paljon mielenkiintoisempaa huoltaa kaikkea muuta.
Jakohihnaa ei ole vaihdettu edellisten omistajien aikana kertaakaan eli 4A-FE:n nykyisellä hihnalla on menty vasta 18 vuotta ja 140 tkm huoltokirjan mukaan.
Suomen oloissahan seitsemän vuotta on absoluuttinen maksimi, mutta tämä ei olekaan mikään lelumoottori.

Joku jenkki väitti ajaneensa 350 tkm alkuperäisellä hihnalla, mutta siellä ei olekaan 50 asteen pakkasia.
200 tkm pitäisi mennä helposti, mutta 18 vuotta saattaa olla jo hieman liikaa.
Tosin voihan ne lojua siellä kaupan hyllylläkin 50 vuotta ja silti niitä käytetään.

Joutuisi irrottamaan venttiilikopan, jotta saisi ylimmän suojamuovin irti ja ei ole uusia tiivisteitä takataskussa, joten piti kurkkia kameralla kotelon raosta.
Hampaat ainakin kunnossa, mutta vaihtelenpa kesällä jos jaksan. Toisaalta Gatesin sarja maksaa 30 euroa, joten ei taida raaskia.
15049486.jpg


Joo kone menee paskaksi jne.
Tosin tämän pitäisi olla ihan aito non interference. Venttiilit eivät yletä mäntiin ja venttiilit eivät törmäile toisiinsa, koska toinen nokka pyörittää toista rattaan välityksellä. Silti kuulemma venttiilit solmussa ja männässä reikä heti huomenna.
Muuten voisi testata, että kuinka kauan tuo oikeasti kestää, mutta museokalustolle ei saa hinausturvaa. Ainakaan halvalla.
 
Bensa V70 2.5T -03 automaatti ongelmia..

Ongelmia ilmenee 1700-2000rpm alueella, esim. 80kmh kun lähdetään kiihdyttämään niin alkaa pieni "rytkytys" / luistonestomainen tärinä tuntumaan ennenkuin hoksaa pykältää pienempää.

Kaikki normaali ajo sujuu, laatikko vaihtaa hyvin kaupunki ajossa mutta kun normaali ohitustilanteessa kaivattaisiin tehoa ja nopeaa alaspäin vaihtoa niin alkaa tuo rytke ennenkuin mitään tapahtuu, ja varsinki tuollainen 80kmh tasainen auton perässä ajo ja siitä kun lähdetään ohittamaan, tuntuu että tukehtuu että selviää.

Ja sitten vastaavasti, jos ihan heti lyön kaasun pohjaan niin paremmin löytää vaihteen mutta tuo tasainen napakka kiihdytys tuntuu olevan myrkkyä ja sekoittavan että ei laatikko tiedä pitääkö nyt 1 vai 2 vaihdetta alaspäin pudottaa.

Laatikkoon öljyt vaihdettu ja tulpat myös mutta ei apua ollut..mikähän voisi olla pulmana..?
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
269 748
Viestejä
4 662 119
Jäsenet
76 496
Uusin jäsen
oskaraspvik89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom