Suunnittelun kukkaset

[Sallys]

Mutta, muistatteko Lidlin sen tullessa?
Kassoilla ei ollut sitä hihnaa, eikä kaupassa ollut koreja ei kärryjä. Eli piti pitää ostoksiaan sylissä, ja sitten saada ne kassalla näytettyä ja maksettua, laskematta niitä mihinkään! Silloin ei kyllä saksalaista järjenjuoksua tajunnut!

Muistan mutta sinä et. Oli kärryt ja korit. Kassan alue oli pienempi, koska tarkoitus oli laittaa kamat kärryyn ja pakata ne laukkuun kassojen jälkeen sijaitsevalla pakkauspöydällä. Suht nopeasti siirtyivät normaaleihin kassoihin.

 

[Mikkos]

Muistan mutta sinä et. Oli kärryt ja korit.

Ei ollu kärryjä, korit oli.

 

[Sallys]

Ei ollu kärryjä, korit oli.

Oli kärryt.

Muistatko vielä? Tältä näytti Lidlissä 18 vuotta sitten, kun se tuli Suomeen – Kimmo osti Kempeleessä imurin: "Tämäkin on vähän sellainen summakauppa"

Kauppaketju Lidl saavuttaa Suomessa tällä viikolla täysikäisyyden, sillä Suomen ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin 18 vuotta sitten, 29.8.2002. Muistatko vielä, millaisen vastaanoton Saksasta rantautunut kauppaketju sai ja miltä Lidlissä aluksi näytti? Kurkkaa videolta!

www.mtvuutiset.fi

 

[munse]

Suomessa antenni HD lähetykset olleet DVB-T2, ja DNA VHF niput kaikki oli DVB-T2 riippumatta oliko kanava HD va SD.

Ehkä se viritin olit DVB-T2 mutta vähän surkea jos muiden alueiden T2 nippuihin lukittunut tai sitten se kiinteistön vastaanotto verkko oli niiden nippujen osalta heikko. Keskusantenni jutuissa voi toki puuttua kokonaan, no sekin vielä että ollut vastaanottoa niistä suunnista mistä tuli muita T2 nippuja. (DNAlla ihan oma verkko)

Hmm. Jokin näistä väitetyistä faktoista täytyy olla väärin.

1. Televisio LG 32LH2000 (julkaistu 2009) ei sisällä DVB-T2-viritintä.
2. Suomessa ei ole ollut HD-lähetyksiä vanhalla DVB-T-tekniikalla.
3. Kohdan 1) televisio on kyennyt 2010-luvulla toistamaan suomalaisia antenniverkon HD-lähetyksiä.

 

[Mikkos]

Oli kärryt.

Muistatko vielä? Tältä näytti Lidlissä 18 vuotta sitten, kun se tuli Suomeen – Kimmo osti Kempeleessä imurin: "Tämäkin on vähän sellainen summakauppa"

Kauppaketju Lidl saavuttaa Suomessa tällä viikolla täysikäisyyden, sillä Suomen ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin 18 vuotta sitten, 29.8.2002. Muistatko vielä, millaisen vastaanoton Saksasta rantautunut kauppaketju sai ja miltä Lidlissä aluksi näytti? Kurkkaa videolta!

www.mtvuutiset.fi

Ei helvetti, meen vaikka vannomaan että ei ollu kärryjä koska ne vei liikaa tilaa, ainakaan Riihimäessä ei ollu koska muista että joutu ronttaamaan kahta koria kun ei mahtunu tavarat yhteen.

 

[emagdnim]

Ei helvetti, meen vaikka vannomaan että ei ollu kärryjä koska ne vei liikaa tilaa, ainakaan Riihimäessä ei ollu koska muista että joutu ronttaamaan kahta koria kun ei mahtunu tavarat yhteen.

Oisko juuri päinvastoin ollut?

Ostokset piti nostella kärryyn heti kassan jälkeen ja siirtyä pakkaamaan ne muualle. Lisäksi myymälässä ei ollut ostoskoreja, vaan ainoastaan lyhyen pakkaushihnan kanssa yhdessä käytettäväksi suunnitellut ostoskärryt.

 

[Sallys]

Ei helvetti, meen vaikka vannomaan että ei ollu kärryjä koska ne vei liikaa tilaa, ainakaan Riihimäessä ei ollu koska muista että joutu ronttaamaan kahta koria kun ei mahtunu tavarat yhteen.

Ehkä noissa on ollut enemmän vaihtelua silloin alkuaikoina mutta käsissä ei tavaroita tarvinnut kantaa (kuten OskuK väitti).

 

[Mikkos]

Ehkä noissa on ollut enemmän vaihtelua silloin alkuaikoina mutta käsissä ei tavaroita tarvinnut kantaa (kuten OskuK väitti).

Riihimäellä oli ihan ensimmäisiä Lidlejä ja siellä oli kyllä korit ihan alusta asti. Kassat oli niitä tynkiä joita kukaan ei osannu käyttää. Kärryt tuli paljon myöhemmin. Kantaa ei kyllä koskaan tavaroita tarvinnu. Liekkö sitten jotain eroavaisuuksia, mutta näin oli ainakin riihimäellä.

 

[Hyrava]

Riihimäellä oli ihan ensimmäisiä Lidlejä ja siellä oli kyllä korit ihan alusta asti. Kassat oli niitä tynkiä joita kukaan ei osannu käyttää. Kärryt tuli paljon myöhemmin. Kantaa ei kyllä koskaan tavaroita tarvinnu. Liekkö sitten jotain eroavaisuuksia, mutta näin oli ainakin riihimäellä.

Keravalla ei ainakaan aluksi ollut koreja, pelkät kärryt. Muistan kun itse keräilin ostokset yleensä niihin Grafenwalder-tölkkien pahvilootiin joissa ostokset oli myös kätevä kantaa kotiin. Itse en siis yleensä ole mitään suuria määriä ostanut Lidlistä kerrallaan, vaan lähinnä perinteisen ostoskorillisen kerrallaan.

Ne lyhyet kassat oli loistokeksintö kun niitä osasi käyttää, suurin osa ihmisistä vaan ei tuntunut osaavan niin piti vaihtaa kassat siihen pidempään malliin.

 

[Koge]

Suomessa antenni HD lähetykset olleet DVB-T2, ja DNA VHF niput kaikki oli DVB-T2 riippumatta oliko kanava HD va SD.

Ehkä se viritin olit DVB-T2 mutta vähän surkea jos muiden alueiden T2 nippuihin lukittunut tai sitten se kiinteistön vastaanotto verkko oli niiden nippujen osalta heikko. Keskusantenni jutuissa voi toki puuttua kokonaan, no sekin vielä että ollut vastaanottoa niistä suunnista mistä tuli muita T2 nippuja. (DNAlla ihan oma verkko)

Ylen ensimmäiset HD-testilähetykset antenniverkossa olivat muistikuvieni mukaan DVB-T-tekniikalla. Pekingin olympialaiset 2008 olivat yksi ensimmäisistä testilähetyksistä: Olympialaiset antenniverkkoon 720p -formaatissa. Tuossa vanhassa uutisessa ei ainakaan ole mitään mainintaa DVB-T2-vaateesta, jota tuskin ainakaan sen aikakauden pc-virittimet tukivat.

Seuraava askel Ylen osalta oli ainakin kaapeliverkoissa saataville tullut YLE HD -kanava, joka oli rinnakkaislähetys päivästä riippuen TV1- tai TV2-kanavien ohjelmistosta. En muista oliko YLE HD saatavilla myös antenniverkossa (DVB-T2?) ennen kuin kaikista Ylen kanavista tuli HD-versiot myöhemmin.

 

[Vaateri]

Täytynee myöntää, että olin käsittänyt väärin, että antenniverkon HD vaatii DVB-T2-lähetystekniikan. Näin ei siis ole?

Mutta väärää tietoa levittää myös hdtvopas.fi. Tai ainakin sanavalinta "mahdollistaa" vihjaa, että vanhalla DVB-T-tekniikalla HD-laatuinen lähetys ei onnistu. Ja puhutaan, että vaaditaan vain HD-viritin.

Ylen ensimmäiset HD-testilähetykset antenniverkossa olivat muistikuvieni mukaan DVB-T-tekniikalla.

Muistikuvasi ovat aivan oikeita: Digitan HD-koelähetys - linuxtv.fi

 

[pulatunnus]

Ylen ensimmäiset HD-testilähetykset antenniverkossa olivat muistikuvieni mukaan DVB-T-tekniikalla. Pekingin olympialaiset 2008 olivat yksi ensimmäisistä testilähetyksistä: Olympialaiset antenniverkkoon 720p -formaatissa. Tuossa vanhassa uutisessa ei ainakaan ole mitään mainintaa DVB-T2-vaateesta, jota tuskin ainakaan sen aikakauden pc-virittimet tukivat.

Seuraava askel Ylen osalta oli ainakin kaapeliverkoissa saataville tullut YLE HD -kanava, joka oli rinnakkaislähetys päivästä riippuen TV1- tai TV2-kanavien ohjelmistosta. En muista oliko YLE HD saatavilla myös antenniverkossa (DVB-T2?) ennen kuin kaikista Ylen kanavista tuli HD-versiot myöhemmin.

Jep, mutta kaupalliset lähetykset kun alko DNA VHF verkossa niin ne oli T2 ja sama muiden operaattorien verkossa.

Ymmärsin kertojan viestin niin ettei koelähetyksiä katsonut, ja en muista Nelosen HD koelähetyksiä antenniverkossa.

YLE aloitti maanpääliset HD lähetykset DNA verkossa (Dna tarjosi kaistaa) ja T2 nipuissa.

Siitä koska Nelonen aloitta HD lähetykset antenniverkossa, en nyt uskalla mutuilla. olisko välillä ollut katkos.

Kaapelissa tosiaan ihan DVB-C ja riitti että sai pakkauksen purettua, johon ei ihan kaikki kykene.

 

[jetblack]

Androidilla ei ole ollut mitään hidastelua tai lagailua.

Toimii kohtalaisen nopeasti, mutta eniten ärsyttää se että jos selaat vaikka tilitapahtumia ja käyt toisessa sovelluksessa niin palatessa lataa tilitapahtumat uudestaan ja hyppää alkuun.

 

[OskuK]

Keravalla ei ainakaan aluksi ollut koreja, pelkät kärryt. Muistan kun itse keräilin ostokset yleensä niihin Grafenwalder-tölkkien pahvilootiin joissa ostokset oli myös kätevä kantaa kotiin.

Salossa ei ollut kärryjä, ei koreja, mutta pahvia tosiaan oli! nimenomaan sisääntullessa oli kasa noita erilaisia laatikoita, että ota tästä, kerää tavaroita niihin ja kätevästi sitten kotiin!

 

[Hyrava]

Salossa ei ollut kärryjä, ei koreja, mutta pahvia tosiaan oli! nimenomaan sisääntullessa oli kasa noita erilaisia laatikoita, että ota tästä, kerää tavaroita niihin ja kätevästi sitten kotiin!

Ja kätevintähän tuossa oli se, että kun sen laatikon sisältöineen antoi kassan käsiteltäväksi niin kassahenkilö piippaili tavarat laatikosta ja laittoi takaisin siihen, joten kassan jälkeen oli valmiiksi pakattu laatikko kyytiin nostamista vaille maksun jälkeen.

 

[asentaja1]

Riihimäellä oli ihan ensimmäisiä Lidlejä ja siellä oli kyllä korit ihan alusta asti. Kassat oli niitä tynkiä joita kukaan ei osannu käyttää. Kärryt tuli paljon myöhemmin. Kantaa ei kyllä koskaan tavaroita tarvinnu. Liekkö sitten jotain eroavaisuuksia, mutta näin oli ainakin riihimäellä.

Voin vahvistaa tämän. Kävin siellä avajaisissa 2002.

 

[emagdnim]

Ei ehkä ihan tätä ketjua, mut.. Ehkä en jotain hoksaa, mut eikö tossa aika pienellä haitalla selvittäis, jos konnari kantais avaimia mukanaan ja antais hytissä olioille lippua vastaan? Ei se nyt kauhee vaiva ole olla hetki asemalta lähtiessä paikallaan odottamassa sitä lipuntarkastusta? Onhan se yksinkertaista, että ne on siellä valmiina, mut jos on olemassa ja tiedossa tollaista ongelmaa, nii tuskin ainakaa vähenemässä on.


Kerrotaanko jossain monta avainta hytissä pitäisi olla? Vai pitääkö matkustajan vaa tietää?

Hyteissä on kaksi tai kolme avainta hyttityypistä riippuen. Puuttuvista avaimista pitää ilmoittaa välittömästi. Varotoimenpiteenä VR kehottaa asiakkaita olemaan yhteydessä konduktööriin, jos he huomaavat, että hyttiavaimia on odotettua vähemmän.

Varkailla on röyhkeä kikka yöjunissa – VR varoittaa tästä lapulla

VR kehottaa yöjunan matkustajia olemaan tarkkana avainten lukumäärän kanssa.

yle.fi

 

[apek]

Kerrotaanko jossain monta avainta hytissä pitäisi olla? Vai pitääkö matkustajan vaa tietää?

Lukee siinä hytin oven tarrassa monta avainta on.

 

[Algron28]

Ei ehkä ihan tätä ketjua, mut.. Ehkä en jotain hoksaa, mut eikö tossa aika pienellä haitalla selvittäis, jos konnari kantais avaimia mukanaan ja antais hytissä olioille lippua vastaan? Ei se nyt kauhee vaiva ole olla hetki asemalta lähtiessä paikallaan odottamassa sitä lipuntarkastusta? Onhan se yksinkertaista, että ne on siellä valmiina, mut jos on olemassa ja tiedossa tollaista ongelmaa, nii tuskin ainakaa vähenemässä on.


Kerrotaanko jossain monta avainta hytissä pitäisi olla? Vai pitääkö matkustajan vaa tietää?

Varkailla on röyhkeä kikka yöjunissa – VR varoittaa tästä lapulla

VR kehottaa yöjunan matkustajia olemaan tarkkana avainten lukumäärän kanssa.

yle.fi

Kyllähän se aika säkki saisi olla mitä kanniskella noita avaimia kun niitä on 2-3 per hytti. Sitten vielä se oikean avaimen etsiskelyyn kuluva aika. Eli kyllä tuollainen järjestely työmäärää lisäisi.

 

[miloytyn]

Suunnittelun kukkanen, että monessa android apissa ei voi sen apin kieltä valita, vaan se apin kieli on väkisinkin sama kuin itse järjestelmän. Yleensä aina näissä ohjelmissa on kyllä oma asetusvalikko kaikenlaiselle muulle ja ne kaikki eri kielivaihtoehdot kyllä on jo olemassa ohjelmassa sisällä, mutta niitä vain ei siis pysty mitenkään valitsemaan muuten kuin vaihtamalla koko käyttöjärjestelmän kielen. Luulisi olevan aika yksinkertainen vaan lisätä sinne settings osioon yksi valintaruutu.

Osassa sovelluksista kielen voi käydä vaihtamassa sovelluksen asetuksissa, ei siis sovelluksen sisäisissä asetuksissa vaan Androidin tarjoamissa asetuksissa "App info". Tämä valinta ei kuitenkaan ole saatavilla kaikissa sovelluksissa oletuksena, vaan tekijän on pitänyt käydä asettamassa joku asetus päälle. Tämän rajoituksen voi kuitenkin kiertää helposti. ADB:llä pitää antaa seuraava komento, jonka jälkeen tuo kielivalinta on näkyvillä kaikissa sovelluksissa.

adb shell settings put global settings_app_locale_opt_in_enabled false

 

[LaDeX]

Osassa sovelluksista kielen voi käydä vaihtamassa sovelluksen asetuksissa, ei siis sovelluksen sisäisissä asetuksissa vaan Androidin tarjoamissa asetuksissa "App info". Tämä valinta ei kuitenkaan ole saatavilla kaikissa sovelluksissa oletuksena, vaan tekijän on pitänyt käydä asettamassa joku asetus päälle. Tämän rajoituksen voi kuitenkin kiertää helposti. ADB:llä pitää antaa seuraava komento, jonka jälkeen tuo kielivalinta on näkyvillä kaikissa sovelluksissa.

Ja tuo asetus nollautuu täysin satunnaisesti. Joskus jopa jo seuraavalla kerralla kun appin avaa.

 

[miloytyn]

Ja tuo asetus nollautuu täysin satunnaisesti. Joskus jopa jo seuraavalla kerralla kun appin avaa.

Tuo ADB:llä tehtävä asetus on kyllä pysynyt päällä, mutta sovelluksen kielivalinta nollaantuu välillä itsekseen. Pääosin tosin on pysynyt päällä. Lähinnä minusta nollautuu joskus kun sovellus päivittyy.

 

[LaDeX]

Tuo ADB:llä tehtävä asetus on kyllä pysynyt päällä, mutta sovelluksen kielivalinta nollaantuu välillä itsekseen. Pääosin tosin on pysynyt päällä. Lähinnä minusta nollautuu joskus kun sovellus päivittyy.

Joo siis tarkoitin sitä kielivalintaa Wolttia yrittänyt saada suomeksi monesti mutta aina se vaan palaa englanniks.

 

[teppo mörkö]

Tuon toteuttaminen olisi tosiaan todella yksinkertaista, mutta monessa tapauksessa kehittäjät kuvittelevat naiivisti, että helpottavat käyttäjän elämää pakottamalla sovelluksen automaattisesti käyttöjärjestelmän kielelle.

Tuon puuttuminen on yksi sellainen ominaisuus, joka kertoo ainakin minulle suoraan, että suunnittelija/kehittäjä ei ole ollut tehtäviensä tasalla, joten sovellus on todennäköisesti puutteellinen/buginen jostakin muualtakin.

Kielivalintoihin liittyen, käykö muille niin että Google Maps usein näyttää katujen ja paikkojen ruotsinkieliset nimet siitä huolimatta että kielipreferensseiksi on asetettu englanti ja suomi?

 

[jetblack]

Kielivalintoihin liittyen, käykö muille niin että Google Maps usein näyttää katujen ja paikkojen ruotsinkieliset nimet siitä huolimatta että kielipreferensseiksi on asetettu englanti ja suomi?

Jos kielenä on englanti niin google maps vaihtaa ruotsin etusijalle ja kaikki kadut on ruotsiksi millä on ruotsinkielinen nimi. Täysin perseestä.

 

[Sallys]

Kielivalintoihin liittyen, käykö muille niin että Google Maps usein näyttää katujen ja paikkojen ruotsinkieliset nimet siitä huolimatta että kielipreferensseiksi on asetettu englanti ja suomi?

Tämä valitettava bugi on ollut Google mapsissa jo monia vuosia.

 

[teppo mörkö]

Jos kielenä on englanti niin google maps vaihtaa ruotsin etusijalle ja kaikki kadut on ruotsiksi millä on ruotsinkielinen nimi. Täysin perseestä.

Mihinköhän tällainen valinta perustuu? Onko niin että Googlella ollaan tosiaankin tietämättömiä suomen- ja ruotsinkielisten osuudesta, vai onkohan tässä joku muu syy taustalla?

 

[PornReindeer]

Mihinköhän tällainen valinta perustuu? Onko niin että Googlella ollaan tosiaankin tietämättömiä suomen- ja ruotsinkielisten osuudesta, vai onkohan tässä joku muu syy taustalla?

En tiedä, mutta minulla ei nykyisin näytä. Muistan kyllä että joskus olen kiroillut tuota.
Jos taas laitan navigoinnin ja katson opastuksia niin näkyy molemmilla kielillä ja järjestys nähtävästi aakkosten mukaan:

 

[Mikkos]

Naveista tuli mieleen että olispa niissä valintana ns. simple mode, jossa ruudulta poistettu kaikki turha tauha ja puheopsatus olisi minimaalinen. Tuntuu nykyään olevan että ruudulla on enemmän haistapaska kamaa kuin varsinaista navitietoa tai muuten vaan sekainen ruutu. Puhumattakaan navista joka jaarittelee enemmän kuin muija pelkääjän paikalla. Olispa vieä tyyliin "käänny sadan metrin päästä oikealle" eikä "jatka ajoa satametriä ja sitten ryhmity kääntymään mootoritieltä liittymään kuusisataakaksikymmentäkolme suuntaan Toijalan vanha valtatie"

 

[asentaja1]

Naveista tuli mieleen että olispa niissä valintana ns. simple mode, jossa ruudulta poistettu kaikki turha tauha ja puheopsatus olisi minimaalinen. Tuntuu nykyään olevan että ruudulla on enemmän haistapaska kamaa kuin varsinaista navitietoa tai muuten vaan sekainen ruutu. Puhumattakaan navista joka jaarittelee enemmän kuin muija pelkääjän paikalla. Olispa vieä tyyliin "käänny sadan metrin päästä oikealle" eikä "jatka ajoa satametriä ja sitten ryhmity kääntymään mootoritieltä liittymään kuusisataakaksikymmentäkolme suuntaan Toijalan vanha valtatie"

Sehän on ihan valintakysymys. Jos haluaa hyvän ja toimivan navigaattorin esimerkiksi autokäyttöön puhelimeensa, esim IGO on hyvä. Tai tomtom. Googlen navi on sen verran kankea, että ei sitä käytä kuin pakon edessä, ellei tiedä paremmasta. Sen lisäksi noihin saa kartat ladattua lokaalisti, ei tarvitse olla verkon varassa ja latailla pätkittäin.

 

[Mikkos]

Sehän on ihan valintakysymys. Jos haluaa hyvän ja toimivan navigaattorin esimerkiksi autokäyttöön puhelimeensa, esim IGO on hyvä. Tai tomtom. Googlen navi on sen verran kankea, että ei sitä käytä kuin pakon edessä, ellei tiedä paremmasta. Sen lisäksi noihin saa kartat ladattua lokaalisti, ei tarvitse olla verkon varassa ja latailla pätkittäin.

Mä oon käyttäny Amigoa joka vissiin on TomTom mutta se näyttää nopeusrajoitukset päin persettä. Muuten simppeli ja näyttää kamerat ja myös ratsiat. Mutta olis toki kiva jos osais näyttää ne nopeusrajoituksetkin oikein..

 

[TeknoR]

Googlen navi on sen verran kankea, että ei sitä käytä kuin pakon edessä, ellei tiedä paremmasta.

Mikä muu navi sit valitsee reittivalinnat tien ruuhkaisuuden mukaan? Tai käyttäjät keskenään voi lisäillä karttaan muille tietoja (onnettomuus, ruuhka, tutka-auto).

Mun mielest google on aivan ylivertainen about kaikkeen verrattuna.

 

[Hyrava]

Mikä muu navi sit valitsee reittivalinnat tien ruuhkaisuuden mukaan? Tai käyttäjät keskenään voi lisäillä karttaan muille tietoja (onnettomuus, ruuhka, tutka-auto).

Mun mielest google on aivan ylivertainen about kaikkeen verrattuna.

Esimerkiksi Waze, mitä itse käytän. Näyttää ruuhkat, nopeusrajoitukset, kameratolpat ja käyttäjät voi lisäillä onnettomuuksia sun muita tietoja. Mielestäni paljon toimivampi kuin Googlen oma navigaattori.

 

[Perkeles]

Mikä muu navi sit valitsee reittivalinnat tien ruuhkaisuuden mukaan? Tai käyttäjät keskenään voi lisäillä karttaan muille tietoja (onnettomuus, ruuhka, tutka-auto).

Mun mielest google on aivan ylivertainen about kaikkeen verrattuna.

Here ainakin tietää ruuhkat, ja näyttää reitin pihaan asti. Ainakin omassa työssä tuo, että näyttää myös pihatiet on suuri plussa.

 

[asentaja1]

Mun mielest google on aivan ylivertainen about kaikkeen verrattuna.

Mielipidekysymyksiähän nämä on, kuka painottaa mitäkin asiaa ja valitsee navin sen mukaan, että paremmin palvelee omia tarpeita. Mä en halua väkisin käyttää sellaista karttaa, jonka käyttöliittymä on hyvin kankea, ruututila käytetty huonosti, siinä ei ole haluttuja ominaisuuksia ja käytännössä vaatii jatkuvan nettiyhteyden. Sen lisäksi mun reiteillä nuo ruuhkaisuustiedot on täysin tarpeettomia, tietyt ruuhka-ajat tietää ilman puhelintakin.

 

[Sallys]

Esimerkiksi Waze, mitä itse käytän. Näyttää ruuhkat, nopeusrajoitukset, kameratolpat ja käyttäjät voi lisäillä onnettomuuksia sun muita tietoja. Mielestäni paljon toimivampi kuin Googlen oma navigaattori.

Tuo Wazehan on Googlen kanssa. Itse en tykkää siitä, kun vaatii lähes kaiken reittiin ja ajamiseen liittyvän datan jakamisen muille. Näyttää mm muiden käyttäjien autot, milloin liittyneet ja heidän nopeuden.

 

[teppo mörkö]

Mielestäni paljon toimivampi kuin Googlen oma navigaattori.

Saivartelua, mutta Waze on Googlen oma. Toki se maksoi Googlelle reilun miljardin n. 10v sitten.

 

[Mikkos]

Here ainakin tietää ruuhkat, ja näyttää reitin pihaan asti. Ainakin omassa työssä tuo, että näyttää myös pihatiet on suuri plussa.

Heressä ei vissiin vieläkään ole "drive" modea vaan aina pitää olla määränpää?

 

[Esterhaus]

Ja vaikka olisi Lidl-sovellus, niin sehän ei toimi NFC:llä, vaan luurilta pitää näyttää QR-koodi lukijalle, joka on sekin yksi hidastava toimenpide välissä, kun pitää avata sovellus ja etsiä sieltä se koodi.

Ja sitten vielä kun Lidleissä tuotteet punnitaan kassalla, niin vähän otsassa pullottelee, kun edessä joku mummo etsii "pikakassan" valikkohelvetistä sopivaa sämpyläversiota jne. On tuo itsepalvelukassa silti Lidleissäkin parempi kuin jonotella perinteiselle kassalle.

Tuohon S-ryhmän neloskohtaan sellainen, ettei puhelimella maksettaessa kysytä summasta riippumatta koskaan mitään erillistä koodia/tunnistusta, jos luurin lukitus on avattu riittävän turvallisella tavalla (sormenjälki, kuvio, class3 kasvotunnistus tms). Muuten varmistus kysytään nykyään summasta riippumatta.

Sentään Lidlin sovelluksen QR:stä voi tehdä ainakin Applen lompakkoon oman "kortin" Pass2U Walletilla. En tiedä onnistuuko sama Androidille mutta luulisi että onnistuu jollain sovelluksella. Ei tarvii sitä kammottavaa Lidlin sovellusta varta vasten avata, vaan koodin saa nopeasti lompakosta esille lukemista varten. Muuten en todennäköisesti koskaan lukisi sitä koodia.

 

[Esterhaus]

Tuo Wazehan on Googlen kanssa. Itse en tykkää siitä, kun vaatii lähes kaiken reittiin ja ajamiseen liittyvän datan jakamisen muille. Näyttää mm muiden käyttäjien autot, milloin liittyneet ja heidän nopeuden.

Itse käytin Wazea vähän aikaa ja luovuin kun halusi ajattaa ihan älyvapaita reittejä joillain paikkakunnilla. Esim. olisi pitänyt ajaa ruuhkaisen keskustan läpi kymmenen liikennevaloristeyksen ja 30 km/h nopeusrajoitusten kautta, vaikka määränpäänä olevaan kaupunginosaan olisi päässyt moottoritietä. Missään muussa navisoftassa ei ollut niin surkeaa ymmärrystä reittien suunnitteluun. Voi olla parantunut niistä ajoista tietysti.

 

[Hyrava]

Itse käytin Wazea vähän aikaa ja luovuin kun halusi ajattaa ihan älyvapaita reittejä joillain paikkakunnilla. Esim. olisi pitänyt ajaa ruuhkaisen keskustan läpi kymmenen liikennevaloristeyksen ja 30 km/h nopeusrajoitusten kautta, vaikka määränpäänä olevaan kaupunginosaan olisi päässyt moottoritietä. Missään muussa navisoftassa ei ollut niin surkeaa ymmärrystä reittien suunnitteluun. Voi olla parantunut niistä ajoista tietysti.

Wazen alkuaikoina se ajatti välillä aika jänniä reittejä, osittain varmaan karttadatan paskuudesta, osittain ehkä algoritmien paskuudesta johtuen mutta nykyään on ainakin toiminut itselläni ihan hienosti niillä parilla reissulla mitä olen viimeisen vuoden aikana sillä navigoinut. Aluksihan tuossa Wazessa oli täysin käyttäjien tekemää karttamateriaalia mutta nykyään taitaa olla Googlen karttadataa suuri osa.

Ei tuo Wazekaan täydellinen ole mutta soveltuu omaan käyttöön parhaiten. Aikanaan Googlemaps-navigoinnissa oli ainakin itselläni joku ihme bugi että äppi jäätyi noin 150km jälkeen ja joutui sammuttamaan ja käynnistämään sen uusiksi, ei välttämättä miellyttävin bugi ajaessa. Tuo bugi on varmaan vuosien varrella jo korjattu. Here taas oli jotenkin muuten huono kun sitä joskus aikanaan testailin.

Seuraavan kerran navigoin Wazella torstaiaamuna. Reitti on kyllä suhtkoht tuttu mutta kun ei ole määränpään nurkilla varmaan noin 20 vuoteen juurikaan ajellut niin ajattelin nyt "henkiseksi tueksi" laittaa reittiä näyttämään. Sen verran jo ennalta vilkaisin että ainakin nopealla vilkaisulla tarjottu reitti näytti järkevältä.

Se suunnitteluaivopieru tuossa Wazessa kyllä on, että jos olen esimerkiksi tänään navigoinut sillä töiden jälkeen johonkin ja huomenna laitan vain sen päälle ihan vaan liikennetietoja näyttämään niin aina väkisin yrittää ehdottaa että navigoitaisiinko tänäänkin samaan paikkaan kuin eilen. Tuon turhan ehdotuksen kun saisi pois niin olisi kiva.

 

[asentaja1]

Olen käyttänyt navigaattoreita siitä lähtien, kun niitä alkoi olemaan yleisesti saatavissa, eli lähelle 30 vuotta. Edelleenkin niissä pätee sama asia, että jonkinlainen käsitys maantiedosta olisi hyvä silti olla itsellä, että osaa tarvittaessa koneen reittivalinnat kyseenalaistaa. Puhun siis etenkin pidemmistä satojen kilometrien reiteistä tuntemattomilla seuduilla. Aina kyllä navigaattori on vienyt perille, mutta hyvin usein on tarjottu reitti voinut yrittää helpostikin tuoda satoja kilometrejä lisää matkaa, jos ei itse ole ollut hereillä ja myönnettäköön, ihan aina en ole tarjottua ylipitkää kiertoreittiä ajoissa huomannut. Olen onneksi saanut nauttia myös oikean karttasuunnistuksen aikakaudesta, siinä hyvin jäi mieleen asioita ja reitin suunnittelun tärkeys. Nykynavit on hyviä ja helpottaa, mutta myös tyhmentävät ajajaa, kun mennään ihan sokkona niiden ohjeiden mukaan eikä usein ajatella itse lainkaan, monella ei ole pienintäkään käsitystä Suomen maantiedosta, edes Turku-Helsinki-Tampere-Oulu-Rovaniemi tarkkuudella.

 

[kjns]

Yksi ongelma navigaattoreissa on se, että taitavat laskea niitä matka-aikoja perustuen reitin pituuteen ja nopeusrajoitustietoihin ja reittiohjeet tulevat sitten sen mukaan. Navigaattori siis laskee esim. jonkun pienen mutkittelevan maalaistien ajonopeuden rajoituksen mukaan, joka voi olla sen 80 km/h ja ajattaa sitä kautta koska se on "parempi reitti" kuin pikkuisen pidemmän kierron tekevä isompi valtaväylä jossa on 100 ja 80 rajoituksia koska pikkutietä pitkin pääsee mukamas muutaman minuutin nopeammin ja pari kilometriä lyhyemmällä ajolla perille. Todellisuudessa se pikkutie voi sitten olla melkein mitä vaan ja 80 ajaminen tiellä voi olla rallikuskien hommia enemmän kuin perusautoilijan.

Koomisesti esim. google mapsista löytyy asetus jolla voidaan välttää valtatietä, mutta ei asetusta pienten hiekkateiden välttämiseen. En tiedä onko noilla naveilla edes tarkempaa tietoa minkälainen tie mikäkin on, mutta esimerkiksi jos Turun suunnasta lähtee navigoimaan Ellivuoren hiihtokeskukseen niin google maps ohjeistaa oletuksena määränpäätä lähestyttäessä kääntymään valtatieltä 12 Hukkasentielle. Kääntyessä tie näyttääkin vielä ihan ok:lta, mutta muuttuu about ensimmäisen kilometrin jälkeen kapeaksi ja mäkiseksi hiekkatieksi jonka talvikunnossapito on sitten mitä on. Hiihtokeskus itse ohjeistaa kääntymään vasta Karkunkyläntielle, joka on huomattavasti paremmalla kunnossapidolla talvella oleva asfalttitie ja järkevämpi reitti perille.

Myös maakuntamatkaillessa tullut monesti tilanteita joissa navi (itse käytän yleensä Wazea) on ohjeistanut kääntymään isommalta tieltä jollekin pikkutielle, mutta jättänyt usein tekemättä kun etukäteen vähän katsellut että eipä tuonne kannata lähteä kun isoakin tietä pitkin pääsee perille.

 

[LaDeX]

Yksi ongelma navigaattoreissa on se, että taitavat laskea niitä matka-aikoja perustuen reitin pituuteen ja nopeusrajoitustietoihin ja reittiohjeet tulevat sitten sen mukaan. Navigaattori siis laskee esim. jonkun pienen mutkittelevan maalaistien ajonopeuden rajoituksen mukaan, joka voi olla sen 80 km/h ja ajattaa sitä kautta koska se on "parempi reitti" kuin pikkuisen pidemmän kierron tekevä isompi valtaväylä jossa on 100 ja 80 rajoituksia koska pikkutietä pitkin pääsee mukamas muutaman minuutin nopeammin ja pari kilometriä lyhyemmällä ajolla perille. Todellisuudessa se pikkutie voi sitten olla melkein mitä vaan ja 80 ajaminen tiellä voi olla rallikuskien hommia enemmän kuin perusautoilijan.

Koomisesti esim. google mapsista löytyy asetus jolla voidaan välttää valtatietä, mutta ei asetusta pienten hiekkateiden välttämiseen. En tiedä onko noilla naveilla edes tarkempaa tietoa minkälainen tie mikäkin on, mutta esimerkiksi jos Turun suunnasta lähtee navigoimaan Ellivuoren hiihtokeskukseen niin google maps ohjeistaa oletuksena määränpäätä lähestyttäessä kääntymään valtatieltä 12 Hukkasentielle. Kääntyessä tie näyttääkin vielä ihan ok:lta, mutta muuttuu about ensimmäisen kilometrin jälkeen kapeaksi ja mäkiseksi hiekkatieksi jonka talvikunnossapito on sitten mitä on. Hiihtokeskus itse ohjeistaa kääntymään vasta Karkunkyläntielle, joka on huomattavasti paremmalla kunnossapidolla talvella oleva asfalttitie ja järkevämpi reitti perille.

Myös maakuntamatkaillessa tullut monesti tilanteita joissa navi (itse käytän yleensä Wazea) on ohjeistanut kääntymään isommalta tieltä jollekin pikkutielle, mutta jättänyt usein tekemättä kun etukäteen vähän katsellut että eipä tuonne kannata lähteä kun isoakin tietä pitkin pääsee perille.

Vähän OT mutta tästä tuli mieleen alkuaikojen navit jotka saattoi suomalaisella metsätiellä, missä ei mahdu kaksi autoa rinnan, opastaa että "pysy oikeanpuoleisella kaistalla"

 

[j-o-r-e]

Ei ehkä ihan tätä ketjua, mut.. Ehkä en jotain hoksaa, mut eikö tossa aika pienellä haitalla selvittäis, jos konnari kantais avaimia mukanaan ja antais hytissä olioille lippua vastaan? Ei se nyt kauhee vaiva ole olla hetki asemalta lähtiessä paikallaan odottamassa sitä lipuntarkastusta? Onhan se yksinkertaista, että ne on siellä valmiina, mut jos on olemassa ja tiedossa tollaista ongelmaa, nii tuskin ainakaa vähenemässä on.


Kerrotaanko jossain monta avainta hytissä pitäisi olla? Vai pitääkö matkustajan vaa tietää?

Varkailla on röyhkeä kikka yöjunissa – VR varoittaa tästä lapulla

VR kehottaa yöjunan matkustajia olemaan tarkkana avainten lukumäärän kanssa.

yle.fi

Pienellä odotuksella???? Esim. Helsingistä lähtiessä konnari kiertää liput vasta Tikkurilan jälkeen. Ja tämä yhdessä Pasilan autovaunujen kiinnityksen kanssa meinaan n. Tunnin matka-aikaa Helsingistä Tikkurilan asemalle.

 

[emagdnim]

Pienellä odotuksella???? Esim. Helsingistä lähtiessä konnari kiertää liput vasta Tikkurilan jälkeen. Ja tämä yhdessä Pasilan autovaunujen kiinnityksen kanssa meinaan n. Tunnin matka-aikaa Helsingistä Tikkurilan asemalle.

Juu tossa tuliki jo tietoon, että on siinä tosiaa se avaimien lukumäärä kerrottu. Mut, kun jatkoit niin mihinkäs siitä hytistä on heti kiire? Ravintola-vaunuun?

 

[LaDeX]

Juu tossa tuliki jo tietoon, että on siinä tosiaa se avaimien lukumäärä kerrottu. Mut, kun jatkoit niin mihinkäs siitä hytistä on heti kiire? Ravintola-vaunuun?

Täähän se tuntuu suomalaisilla olevan aina että pitää saada kalja eteen mahdollisimman pian kun jonnekin menossa.

 

[j-o-r-e]

Juu tossa tuliki jo tietoon, että on siinä tosiaa se avaimien lukumäärä kerrottu. Mut, kun jatkoit niin mihinkäs siitä hytistä on heti kiire? Ravintola-vaunuun?

Äärimmäisen harvoin käytän yöjunaa. Mutta kun käytän, niin yleensä nukkumaan.

 

[demu]

Kyllähän se aika säkki saisi olla mitä kanniskella noita avaimia kun niitä on 2-3 per hytti. Sitten vielä se oikean avaimen etsiskelyyn kuluva aika. Eli kyllä tuollainen järjestely työmäärää lisäisi.

Eikä tuo avainten laskeminen paljon auta, jos varas ottaa omasta hytistään kolme avainta, laittaa yhden niistä kolmeen eri hyttiin ja ottaa jokaisesta hytistä yhden 'oikean' hytin avaimen haltuunsa.
Avaimia on edelleen kolme kappaletta, mutta ne eivät vain ole enää kaikki saman hytin avaimia. Avainten laskeminen ei tuolloin auta.
Tuo huomataan kyllä siinä vaiheessa, jos joku 'väärän' avaimen ottanut pyrkii takaisin hyttiin eikä saakaan sitä auki.

 

[Hyrava]

Eikä tuo avainten laskeminen paljon auta, jos varas ottaa omasta hytistään kolme avainta, laittaa yhden niistä kolmeen eri hyttiin ja ottaa jokaisesta hytistä yhden 'oikean' hytin avaimen haltuunsa.
Avaimia on edelleen kolme kappaletta, mutta ne eivät vain ole enää kaikki saman hytin avaimia. Avainten laskeminen ei tuolloin auta.
Tuo huomataan kyllä siinä vaiheessa, jos joku 'väärän' avaimen ottanut pyrkii takaisin hyttiin eikä saakaan sitä auki.

En tiedä vieläkö nuo on niitä reikäkorttiavaimia mutta niiden kanssa ainakin on nopea tarkistaa että kaikki ovat samanlaisia kun laittaa kaikki 3 päällekkäin ja katsoo että reiät osuu. Toki silti kannattaa ennen hytin luota poistumista varmistaa että avain ylipäätään toimii ovessa, itselläni on yhden kerran vuosia sitten ollut tapaus että avaimet eivät sopineetkaan oveen eli joko joku oli vaihtanut koko nipun tai sitten lukko oli koodattu väärin.