Suunnittelun kukkaset

[juhaa]

Selvittelin vanhempien TV-ongelmia HD-muutoksen seurauksena. Vaikuttaisi siltä, että heillä on HD-resoluutioon kykenevä vanha telkkari, mutta sen antenniviritin tukee vain SD-resoluutiota. Ei hemmetti.

Ennen DVB-T2:n olemassa oloa on kyllä ollut HD materiaalia tarjolla, niin ei tähän ketjuun sovi. Olisiko jopa luokkaa 10 vuotta noiden välissä.

 

[Vaateri]

Selvittelin vanhempien TV-ongelmia HD-muutoksen seurauksena. Vaikuttaisi siltä, että heillä on HD-resoluutioon kykenevä vanha telkkari, mutta sen antenniviritin tukee vain SD-resoluutiota. Ei hemmetti.

Ei se aivan noin mene. Se viritin on siis varmaankin DVB-T ja tukee kyllä HD-resoluutiota. Suimen HD-siirtymässä vaan DVB-T:n käyttö loppuu ja tilalle tulee DVB-T2, joka on teknisesti sopivampi HD-resoluutiolle.

Edit. Korjattu tilalle tulevan nineksi DVB-T2...

 

[Tellervo]

ei mun mielestä kysy, senkuin maksaa suoraan. sama on K-kaupassa. toteaa vain että "ei plussakortti" ja ottaa maksun. tosin s-kortti on ja plussa korttia ei niin en satavarma ole...

Muistatko kuulleesi kassapömpelin sanoeen seuraavaa:
Lue s-etukortti. Jos sinulla ei ole s-etukorttia, paina "ei s-etukorttia" -näppäintä.

 

[LaDeX]

Mitä noihin kauppojen kassoihin tulee niin sekä S:n että K:n kassat on molemmat Fujitsulta joten hassua miten niissä on silti tälläin eroja.

 

[OskuK]

Ei ole hankalaa bonusten kerääminen puhelimella enää nykyään. Onnistuu joko S-ryhmän omalla sovelluksella, tai sitten vaihtoehtoisesti jollakin kolmannen osapuolen sovelluksella. Viimeisessä vaiheessa vaan sopiva bonussovellus auki --> bonusten piippaus --> automaattinen vaihto Google Payhin, jolla maksu. K-ryhmän kaupoissa ei tarvitse avata edes sovellusta ensin.

Minä en ole pitänyt fyysisiä kortteja mukana enää vuosikausiin.

Huh!

Itse en ole pitänyt suurta kännykkää mukana enää vuosikausiin.
Paljon kätevämpää kuin tuo jonglööraus! ;-)

 

[munse]

Ennen DVB-T2:n olemassa oloa on kyllä ollut HD materiaalia tarjolla, niin ei tähän ketjuun sovi. Olisiko jopa luokkaa 10 vuotta noiden välissä.

Ei se aivan noin mene. Se viritin on siis varmaankin DVB-T ja tukee kyllä HD-resoluutiota. Suimen HD-siirtymässä vaan DVB-T:n käyttö loppuu ja tilalle tulee DVB-T DVB-T2, joka on teknisesti sopivampi HD-resoluutiolle.

Täytynee myöntää, että olin käsittänyt väärin, että antenniverkon HD vaatii DVB-T2-lähetystekniikan. Näin ei siis ole?

Mutta väärää tietoa levittää myös hdtvopas.fi. Tai ainakin sanavalinta "mahdollistaa" vihjaa, että vanhalla DVB-T-tekniikalla HD-laatuinen lähetys ei onnistu. Ja puhutaan, että vaaditaan vain HD-viritin.

Antenni-tv-verkoissa siirrytään keväästä 2025 alkaen käyttämään pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaa, joka mahdollistaa HD-lähetykset. Siirtymän jälkeen tv-lähetysten vastaanottamiseen tarvitaan televisio tai digiboksi, jossa on HD-viritin.

 

[PornReindeer]

Täytynee myöntää, että olin käsittänyt väärin, että antenniverkon HD vaatii DVB-T2-lähetystekniikan. Näin ei siis ole?

Mutta väärää tietoa levittää myös hdtvopas.fi. Tai ainakin sanavalinta "mahdollistaa" vihjaa, että vanhalla DVB-T-tekniikalla HD-laatuinen lähetys ei onnistu. Ja puhutaan, että vaaditaan vain HD-viritin.

Suomeen valitussa kanavakonffisa käytetään vain SD-laatua, yksinkertaistettuna ongelma on siinä että DVB-T ei ole niin tehokas kuin DVB-T2 niin pitäisi tiputtaa kanavien määriä jos sillä toteutettaisiin HD. Teknisesti ei tietääkseni ole estettä tuupata parempaa laatua, nykyisinkin Yle taisi lähettää eri laatuista tavaraa kuin moni kaupallinen.

Minunkin edellinen (vuosia sitten vaihdettu) TV oli DVB-T -virittimellä, mutta kyllä siitä 1080P ruudusta oli riemua silloinkin kun katsoi blu-rayta tai oli PC kiinni.
Tosin minulla oli DVB-C (kaapeli) käytössä, se taitaa olla kurantti vieläkin...

 

[Pirkka]

portteja taitaa nykyään olla molemmat kaupat täynnä. ennen oli s-marketeissa vielä portittomia.

Paikallinen S on ainakin vielä portiton eli taitaa olla kauppakohtaista.

 

[jetblack]

Paikallinen S on ainakin vielä portiton eli taitaa olla kauppakohtaista.

Lähin s oli portiton, mutta itsepalvelukassalla oli työntekijä, nyt tuli portit sekä kassojen määrä tuplattiin ja ei ole työntekijää. tavallisen kassan työntekijä hoitaa ongelmatilanteet etänä muun työskentelyn ohessa. (tai ainakin yrittää). itsepalvelu kassat auki vain jos viereinen kassa myös auki. Alepassa löytyy portitonta itsepalvelua ja työntekijät vielä painelee yleensä hyllyttämässä niin ei ole edes valvontaa. tai varmaan elektroninen on...

 

[Kautium]

Täytynee myöntää, että olin käsittänyt väärin, että antenniverkon HD vaatii DVB-T2-lähetystekniikan. Näin ei siis ole?

Mutta väärää tietoa levittää myös hdtvopas.fi. Tai ainakin sanavalinta "mahdollistaa" vihjaa, että vanhalla DVB-T-tekniikalla HD-laatuinen lähetys ei onnistu. Ja puhutaan, että vaaditaan vain HD-viritin.

Tuo on loppukäyttäjille tarkoitettu ohjesivusto, joka vetelee mutkia suoriksi, kun ei kohderyhmää välttämättä kiinnosta kaikki mahdolliset tekniset nyanssit muutoksen taustalla. Fakta kuitenkin on, ettei HD-kanavia voitaisi ottaa Suomessa käyttöön vanhalla DVB-T -tekniikalla, vaikka HD-signaalia olisi mahdollista välittää senkin avulla. Se onnistuisi kuitenkin mm. pakkaustekniikan rajoitusten vuoksi vain osalle kanavista ja siksi television pitää tukea jatkossa DVB-T2 -tekniikkaa, josta taas kansankielessä puhutaan "HD-virittimenä".

Tuolla sivustolla on näköjään vanhaa tietoa myös kanavapaikkojen osalta, sillä siellä sanotaan että "Antenni-tv-verkossa HD-kanavat ovat kanavaluettelossa paikoilla 21-40". Tuohan ei ole enää 19.11.2024 jälkeen pitänyt paikkaansa, kun juuri ne vanhat SD-kanavat siirtyivät antenniverkossa noille kanavapaikoille odottamaan lopullista hiljentymistä 31.3.2025.

 

[munse]

Tuo on loppukäyttäjille tarkoitettu ohjesivusto, joka vetelee mutkia suoriksi, kun ei kohderyhmää välttämättä kiinnosta kaikki mahdolliset tekniset nyanssit muutoksen taustalla. Fakta kuitenkin on, ettei HD-kanavia voitaisi ottaa Suomessa käyttöön vanhalla DVB-T -tekniikalla, vaikka HD-signaalia olisi mahdollista välittää senkin avulla. Se onnistuisi kuitenkin mm. pakkaustekniikan rajoitusten vuoksi vain osalle kanavista ja siksi television pitää tukea jatkossa DVB-T2 -tekniikkaa, josta taas kansankielessä puhutaan "HD-virittimenä".

Tuolla sivustolla on näköjään vanhaa tietoa myös kanavapaikkojen osalta, sillä siellä sanotaan että "Antenni-tv-verkossa HD-kanavat ovat kanavaluettelossa paikoilla 21-40". Tuohan ei ole enää 19.11.2024 jälkeen pitänyt paikkaansa, kun juuri ne vanhat SD-kanavat siirtyivät antenniverkossa noille kanavapaikoille odottamaan lopullista hiljentymistä 31.3.2025.

Mutkia vedetään suoriksi ymmärrettävästi, mutta noilla ohjeilla moni voi löytää itsensä hämmentävästä tilanteesta, missä HD-antennikanavia ennen toistanut töllö ei sellaisia enää toistakaan. Itselläkin oli edellinen telkkari tällainen. Ei ollut DVB-T2-viritintä, mutta VHF-alueella näkyi Nelonen HD muistaakseni.

Edit: typo

 

[Sonic Empire]

Tuo selitys on harvinaisen pöljä. Periaatteessa kyse on samasta kuin taajama alkaa ja päättyy -merkeissä. Niilläkin osoitetaan alue, jolla pätee omat sääntönsä. Taajaman rajat eivät ole mitenkään selvästi erotettavissa, joten merkit ovat paikallaan.

Tunnelin alkamista ja loppumista taas ei voi olla huomaamatta. Laissa voisikin yksinkertaisesti kertoa mitkä säännöt pätevät tunnelissa.

Tieliikennelaki 3. luku 46§

46 § Liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa ajaminen, pysäyttäminen ja pysäköinti​

Liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa ajoneuvoa ei saa peruuttaa eikä kääntää tulosuuntaan. Ajoneuvon saa pysäyttää ja pysäköidä vain hätätilanteessa, jolloin on pyrittävä käyttämään tähän tarkoitukseen osoitettuja alueita. Ajoneuvon moottori on sammutettava, jos pysäytys tai pysäköinti pitkittyy. Ajoneuvossa on käytettävä ajovaloja.

En tiedä, miten tätä selvemmin voisi kertoa, että mitkä säännöt pätevät tunnelissa.

 

[Technocrat]

Tuosta S mobiili sovelluksesta vielä, jumalauta se on hidas ja jos olet sekunin käyttämättä sitä tai vaihdat toiseen sovellukseen niin taas ladataan ja pitkään kun palaat siihen takaisin. Sen käynnistäminen kestää tolkuttoman kauan, en muista yhtään toista sovellusta joka olisi noin helvetin hidas ja laginen. Näin siis iPhonella, en tiedä sitten onko se androidilla parempi. On siinä toki jotan hyvääkin, kuitit säilyy siellä näppärästi.

 

[Sallys]

Tuosta S mobiili sovelluksesta vielä, jumalauta se on hidas ja jos olet sekunin käyttämättä sitä tai vaihdat toiseen sovellukseen niin taas ladataan ja pitkään kun palaat siihen takaisin. Sen käynnistäminen kestää tolkuttoman kauan, en muista yhtään toista sovellusta joka olisi noin helvetin hidas ja laginen. Näin siis iPhonella, en tiedä sitten onko se androidilla parempi. On siinä toki jotan hyvääkin, kuitit säilyy siellä näppärästi.

Androidilla ei ole ollut mitään hidastelua tai lagailua.

 

[pulatunnus]

Mutkia vedetään suoriksi ymmärrettävästi, mutta noilla ohjeilla moni voi löytää itsensä hämmentävästä tilanteesta, missä HD-antennikanavia ennen toistanut töllö ei sellaisia enää toistakaan. Itselläkin oli edellinen telkkari tällainen. Ei ollut DVB-T2-viritintä, mutta VHF-alueella näkyi Nelonen HD muistaakseni.

Edit: typo

Suomessa antenni HD lähetykset olleet DVB-T2, ja DNA VHF niput kaikki oli DVB-T2 riippumatta oliko kanava HD va SD.

Ehkä se viritin olit DVB-T2 mutta vähän surkea jos muiden alueiden T2 nippuihin lukittunut tai sitten se kiinteistön vastaanotto verkko oli niiden nippujen osalta heikko. Keskusantenni jutuissa voi toki puuttua kokonaan, no sekin vielä että ollut vastaanottoa niistä suunnista mistä tuli muita T2 nippuja. (DNAlla ihan oma verkko)

 

[ExtraEvil6666]

Mutta, muistatteko Lidlin sen tullessa?
Kassoilla ei ollut sitä hihnaa, eikä kaupassa ollut koreja ei kärryjä. Eli piti pitää ostoksiaan sylissä, ja sitten saada ne kassalla näytettyä ja maksettua, laskematta niitä mihinkään! Silloin ei kyllä saksalaista järjenjuoksua tajunnut!

Ei pelkästään saksalaista järjenjuoksua, Keski-Euroopassa ihan tavallista edelleen kaupassa kuin kaupassa. Onneksi automaattikassat on täälläkin monessa paikkaa käytössä nykyään.

 

[Sallys]

Mutta, muistatteko Lidlin sen tullessa?
Kassoilla ei ollut sitä hihnaa, eikä kaupassa ollut koreja ei kärryjä. Eli piti pitää ostoksiaan sylissä, ja sitten saada ne kassalla näytettyä ja maksettua, laskematta niitä mihinkään! Silloin ei kyllä saksalaista järjenjuoksua tajunnut!

Muistan mutta sinä et. Oli kärryt ja korit. Kassan alue oli pienempi, koska tarkoitus oli laittaa kamat kärryyn ja pakata ne laukkuun kassojen jälkeen sijaitsevalla pakkauspöydällä. Suht nopeasti siirtyivät normaaleihin kassoihin.

 

[Mikkos]

Muistan mutta sinä et. Oli kärryt ja korit.

Ei ollu kärryjä, korit oli.

 

[Sallys]

Ei ollu kärryjä, korit oli.

Oli kärryt.

Muistatko vielä? Tältä näytti Lidlissä 18 vuotta sitten, kun se tuli Suomeen – Kimmo osti Kempeleessä imurin: "Tämäkin on vähän sellainen summakauppa"

Kauppaketju Lidl saavuttaa Suomessa tällä viikolla täysikäisyyden, sillä Suomen ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin 18 vuotta sitten, 29.8.2002. Muistatko vielä, millaisen vastaanoton Saksasta rantautunut kauppaketju sai ja miltä Lidlissä aluksi näytti? Kurkkaa videolta!

www.mtvuutiset.fi

 

[munse]

Suomessa antenni HD lähetykset olleet DVB-T2, ja DNA VHF niput kaikki oli DVB-T2 riippumatta oliko kanava HD va SD.

Ehkä se viritin olit DVB-T2 mutta vähän surkea jos muiden alueiden T2 nippuihin lukittunut tai sitten se kiinteistön vastaanotto verkko oli niiden nippujen osalta heikko. Keskusantenni jutuissa voi toki puuttua kokonaan, no sekin vielä että ollut vastaanottoa niistä suunnista mistä tuli muita T2 nippuja. (DNAlla ihan oma verkko)

Hmm. Jokin näistä väitetyistä faktoista täytyy olla väärin.

1. Televisio LG 32LH2000 (julkaistu 2009) ei sisällä DVB-T2-viritintä.
2. Suomessa ei ole ollut HD-lähetyksiä vanhalla DVB-T-tekniikalla.
3. Kohdan 1) televisio on kyennyt 2010-luvulla toistamaan suomalaisia antenniverkon HD-lähetyksiä.

 

[Mikkos]

Oli kärryt.

Muistatko vielä? Tältä näytti Lidlissä 18 vuotta sitten, kun se tuli Suomeen – Kimmo osti Kempeleessä imurin: "Tämäkin on vähän sellainen summakauppa"

Kauppaketju Lidl saavuttaa Suomessa tällä viikolla täysikäisyyden, sillä Suomen ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin 18 vuotta sitten, 29.8.2002. Muistatko vielä, millaisen vastaanoton Saksasta rantautunut kauppaketju sai ja miltä Lidlissä aluksi näytti? Kurkkaa videolta!

www.mtvuutiset.fi

Ei helvetti, meen vaikka vannomaan että ei ollu kärryjä koska ne vei liikaa tilaa, ainakaan Riihimäessä ei ollu koska muista että joutu ronttaamaan kahta koria kun ei mahtunu tavarat yhteen.

 

[emagdnim]

Ei helvetti, meen vaikka vannomaan että ei ollu kärryjä koska ne vei liikaa tilaa, ainakaan Riihimäessä ei ollu koska muista että joutu ronttaamaan kahta koria kun ei mahtunu tavarat yhteen.

Oisko juuri päinvastoin ollut?

Ostokset piti nostella kärryyn heti kassan jälkeen ja siirtyä pakkaamaan ne muualle. Lisäksi myymälässä ei ollut ostoskoreja, vaan ainoastaan lyhyen pakkaushihnan kanssa yhdessä käytettäväksi suunnitellut ostoskärryt.

 

[Sallys]

Ei helvetti, meen vaikka vannomaan että ei ollu kärryjä koska ne vei liikaa tilaa, ainakaan Riihimäessä ei ollu koska muista että joutu ronttaamaan kahta koria kun ei mahtunu tavarat yhteen.

Ehkä noissa on ollut enemmän vaihtelua silloin alkuaikoina mutta käsissä ei tavaroita tarvinnut kantaa (kuten OskuK väitti).

 

[Mikkos]

Ehkä noissa on ollut enemmän vaihtelua silloin alkuaikoina mutta käsissä ei tavaroita tarvinnut kantaa (kuten OskuK väitti).

Riihimäellä oli ihan ensimmäisiä Lidlejä ja siellä oli kyllä korit ihan alusta asti. Kassat oli niitä tynkiä joita kukaan ei osannu käyttää. Kärryt tuli paljon myöhemmin. Kantaa ei kyllä koskaan tavaroita tarvinnu. Liekkö sitten jotain eroavaisuuksia, mutta näin oli ainakin riihimäellä.

 

[Hyrava]

Riihimäellä oli ihan ensimmäisiä Lidlejä ja siellä oli kyllä korit ihan alusta asti. Kassat oli niitä tynkiä joita kukaan ei osannu käyttää. Kärryt tuli paljon myöhemmin. Kantaa ei kyllä koskaan tavaroita tarvinnu. Liekkö sitten jotain eroavaisuuksia, mutta näin oli ainakin riihimäellä.

Keravalla ei ainakaan aluksi ollut koreja, pelkät kärryt. Muistan kun itse keräilin ostokset yleensä niihin Grafenwalder-tölkkien pahvilootiin joissa ostokset oli myös kätevä kantaa kotiin. Itse en siis yleensä ole mitään suuria määriä ostanut Lidlistä kerrallaan, vaan lähinnä perinteisen ostoskorillisen kerrallaan.

Ne lyhyet kassat oli loistokeksintö kun niitä osasi käyttää, suurin osa ihmisistä vaan ei tuntunut osaavan niin piti vaihtaa kassat siihen pidempään malliin.

 

[Koge]

Suomessa antenni HD lähetykset olleet DVB-T2, ja DNA VHF niput kaikki oli DVB-T2 riippumatta oliko kanava HD va SD.

Ehkä se viritin olit DVB-T2 mutta vähän surkea jos muiden alueiden T2 nippuihin lukittunut tai sitten se kiinteistön vastaanotto verkko oli niiden nippujen osalta heikko. Keskusantenni jutuissa voi toki puuttua kokonaan, no sekin vielä että ollut vastaanottoa niistä suunnista mistä tuli muita T2 nippuja. (DNAlla ihan oma verkko)

Ylen ensimmäiset HD-testilähetykset antenniverkossa olivat muistikuvieni mukaan DVB-T-tekniikalla. Pekingin olympialaiset 2008 olivat yksi ensimmäisistä testilähetyksistä: Olympialaiset antenniverkkoon 720p -formaatissa. Tuossa vanhassa uutisessa ei ainakaan ole mitään mainintaa DVB-T2-vaateesta, jota tuskin ainakaan sen aikakauden pc-virittimet tukivat.

Seuraava askel Ylen osalta oli ainakin kaapeliverkoissa saataville tullut YLE HD -kanava, joka oli rinnakkaislähetys päivästä riippuen TV1- tai TV2-kanavien ohjelmistosta. En muista oliko YLE HD saatavilla myös antenniverkossa (DVB-T2?) ennen kuin kaikista Ylen kanavista tuli HD-versiot myöhemmin.

 

[Vaateri]

Täytynee myöntää, että olin käsittänyt väärin, että antenniverkon HD vaatii DVB-T2-lähetystekniikan. Näin ei siis ole?

Mutta väärää tietoa levittää myös hdtvopas.fi. Tai ainakin sanavalinta "mahdollistaa" vihjaa, että vanhalla DVB-T-tekniikalla HD-laatuinen lähetys ei onnistu. Ja puhutaan, että vaaditaan vain HD-viritin.

Ylen ensimmäiset HD-testilähetykset antenniverkossa olivat muistikuvieni mukaan DVB-T-tekniikalla.

Muistikuvasi ovat aivan oikeita: Digitan HD-koelähetys - linuxtv.fi

 

[pulatunnus]

Ylen ensimmäiset HD-testilähetykset antenniverkossa olivat muistikuvieni mukaan DVB-T-tekniikalla. Pekingin olympialaiset 2008 olivat yksi ensimmäisistä testilähetyksistä: Olympialaiset antenniverkkoon 720p -formaatissa. Tuossa vanhassa uutisessa ei ainakaan ole mitään mainintaa DVB-T2-vaateesta, jota tuskin ainakaan sen aikakauden pc-virittimet tukivat.

Seuraava askel Ylen osalta oli ainakin kaapeliverkoissa saataville tullut YLE HD -kanava, joka oli rinnakkaislähetys päivästä riippuen TV1- tai TV2-kanavien ohjelmistosta. En muista oliko YLE HD saatavilla myös antenniverkossa (DVB-T2?) ennen kuin kaikista Ylen kanavista tuli HD-versiot myöhemmin.

Jep, mutta kaupalliset lähetykset kun alko DNA VHF verkossa niin ne oli T2 ja sama muiden operaattorien verkossa.

Ymmärsin kertojan viestin niin ettei koelähetyksiä katsonut, ja en muista Nelosen HD koelähetyksiä antenniverkossa.

YLE aloitti maanpääliset HD lähetykset DNA verkossa (Dna tarjosi kaistaa) ja T2 nipuissa.

Siitä koska Nelonen aloitta HD lähetykset antenniverkossa, en nyt uskalla mutuilla. olisko välillä ollut katkos.

Kaapelissa tosiaan ihan DVB-C ja riitti että sai pakkauksen purettua, johon ei ihan kaikki kykene.

 

[jetblack]

Androidilla ei ole ollut mitään hidastelua tai lagailua.

Toimii kohtalaisen nopeasti, mutta eniten ärsyttää se että jos selaat vaikka tilitapahtumia ja käyt toisessa sovelluksessa niin palatessa lataa tilitapahtumat uudestaan ja hyppää alkuun.

 

[OskuK]

Keravalla ei ainakaan aluksi ollut koreja, pelkät kärryt. Muistan kun itse keräilin ostokset yleensä niihin Grafenwalder-tölkkien pahvilootiin joissa ostokset oli myös kätevä kantaa kotiin.

Salossa ei ollut kärryjä, ei koreja, mutta pahvia tosiaan oli! nimenomaan sisääntullessa oli kasa noita erilaisia laatikoita, että ota tästä, kerää tavaroita niihin ja kätevästi sitten kotiin!

 

[Hyrava]

Salossa ei ollut kärryjä, ei koreja, mutta pahvia tosiaan oli! nimenomaan sisääntullessa oli kasa noita erilaisia laatikoita, että ota tästä, kerää tavaroita niihin ja kätevästi sitten kotiin!

Ja kätevintähän tuossa oli se, että kun sen laatikon sisältöineen antoi kassan käsiteltäväksi niin kassahenkilö piippaili tavarat laatikosta ja laittoi takaisin siihen, joten kassan jälkeen oli valmiiksi pakattu laatikko kyytiin nostamista vaille maksun jälkeen.

 

[asentaja1]

Riihimäellä oli ihan ensimmäisiä Lidlejä ja siellä oli kyllä korit ihan alusta asti. Kassat oli niitä tynkiä joita kukaan ei osannu käyttää. Kärryt tuli paljon myöhemmin. Kantaa ei kyllä koskaan tavaroita tarvinnu. Liekkö sitten jotain eroavaisuuksia, mutta näin oli ainakin riihimäellä.

Voin vahvistaa tämän. Kävin siellä avajaisissa 2002.

 

[emagdnim]

Ei ehkä ihan tätä ketjua, mut.. Ehkä en jotain hoksaa, mut eikö tossa aika pienellä haitalla selvittäis, jos konnari kantais avaimia mukanaan ja antais hytissä olioille lippua vastaan? Ei se nyt kauhee vaiva ole olla hetki asemalta lähtiessä paikallaan odottamassa sitä lipuntarkastusta? Onhan se yksinkertaista, että ne on siellä valmiina, mut jos on olemassa ja tiedossa tollaista ongelmaa, nii tuskin ainakaa vähenemässä on.


Kerrotaanko jossain monta avainta hytissä pitäisi olla? Vai pitääkö matkustajan vaa tietää?

Hyteissä on kaksi tai kolme avainta hyttityypistä riippuen. Puuttuvista avaimista pitää ilmoittaa välittömästi. Varotoimenpiteenä VR kehottaa asiakkaita olemaan yhteydessä konduktööriin, jos he huomaavat, että hyttiavaimia on odotettua vähemmän.

Varkailla on röyhkeä kikka yöjunissa – VR varoittaa tästä lapulla

VR kehottaa yöjunan matkustajia olemaan tarkkana avainten lukumäärän kanssa.

yle.fi

 

[apek]

Kerrotaanko jossain monta avainta hytissä pitäisi olla? Vai pitääkö matkustajan vaa tietää?

Lukee siinä hytin oven tarrassa monta avainta on.

 

[Algron28]

Ei ehkä ihan tätä ketjua, mut.. Ehkä en jotain hoksaa, mut eikö tossa aika pienellä haitalla selvittäis, jos konnari kantais avaimia mukanaan ja antais hytissä olioille lippua vastaan? Ei se nyt kauhee vaiva ole olla hetki asemalta lähtiessä paikallaan odottamassa sitä lipuntarkastusta? Onhan se yksinkertaista, että ne on siellä valmiina, mut jos on olemassa ja tiedossa tollaista ongelmaa, nii tuskin ainakaa vähenemässä on.


Kerrotaanko jossain monta avainta hytissä pitäisi olla? Vai pitääkö matkustajan vaa tietää?

Varkailla on röyhkeä kikka yöjunissa – VR varoittaa tästä lapulla

VR kehottaa yöjunan matkustajia olemaan tarkkana avainten lukumäärän kanssa.

yle.fi

Kyllähän se aika säkki saisi olla mitä kanniskella noita avaimia kun niitä on 2-3 per hytti. Sitten vielä se oikean avaimen etsiskelyyn kuluva aika. Eli kyllä tuollainen järjestely työmäärää lisäisi.

 

[miloytyn]

Suunnittelun kukkanen, että monessa android apissa ei voi sen apin kieltä valita, vaan se apin kieli on väkisinkin sama kuin itse järjestelmän. Yleensä aina näissä ohjelmissa on kyllä oma asetusvalikko kaikenlaiselle muulle ja ne kaikki eri kielivaihtoehdot kyllä on jo olemassa ohjelmassa sisällä, mutta niitä vain ei siis pysty mitenkään valitsemaan muuten kuin vaihtamalla koko käyttöjärjestelmän kielen. Luulisi olevan aika yksinkertainen vaan lisätä sinne settings osioon yksi valintaruutu.

Osassa sovelluksista kielen voi käydä vaihtamassa sovelluksen asetuksissa, ei siis sovelluksen sisäisissä asetuksissa vaan Androidin tarjoamissa asetuksissa "App info". Tämä valinta ei kuitenkaan ole saatavilla kaikissa sovelluksissa oletuksena, vaan tekijän on pitänyt käydä asettamassa joku asetus päälle. Tämän rajoituksen voi kuitenkin kiertää helposti. ADB:llä pitää antaa seuraava komento, jonka jälkeen tuo kielivalinta on näkyvillä kaikissa sovelluksissa.

adb shell settings put global settings_app_locale_opt_in_enabled false

 

[LaDeX]

Osassa sovelluksista kielen voi käydä vaihtamassa sovelluksen asetuksissa, ei siis sovelluksen sisäisissä asetuksissa vaan Androidin tarjoamissa asetuksissa "App info". Tämä valinta ei kuitenkaan ole saatavilla kaikissa sovelluksissa oletuksena, vaan tekijän on pitänyt käydä asettamassa joku asetus päälle. Tämän rajoituksen voi kuitenkin kiertää helposti. ADB:llä pitää antaa seuraava komento, jonka jälkeen tuo kielivalinta on näkyvillä kaikissa sovelluksissa.

Ja tuo asetus nollautuu täysin satunnaisesti. Joskus jopa jo seuraavalla kerralla kun appin avaa.

 

[miloytyn]

Ja tuo asetus nollautuu täysin satunnaisesti. Joskus jopa jo seuraavalla kerralla kun appin avaa.

Tuo ADB:llä tehtävä asetus on kyllä pysynyt päällä, mutta sovelluksen kielivalinta nollaantuu välillä itsekseen. Pääosin tosin on pysynyt päällä. Lähinnä minusta nollautuu joskus kun sovellus päivittyy.

 

[LaDeX]

Tuo ADB:llä tehtävä asetus on kyllä pysynyt päällä, mutta sovelluksen kielivalinta nollaantuu välillä itsekseen. Pääosin tosin on pysynyt päällä. Lähinnä minusta nollautuu joskus kun sovellus päivittyy.

Joo siis tarkoitin sitä kielivalintaa Wolttia yrittänyt saada suomeksi monesti mutta aina se vaan palaa englanniks.

 

[teppo mörkö]

Tuon toteuttaminen olisi tosiaan todella yksinkertaista, mutta monessa tapauksessa kehittäjät kuvittelevat naiivisti, että helpottavat käyttäjän elämää pakottamalla sovelluksen automaattisesti käyttöjärjestelmän kielelle.

Tuon puuttuminen on yksi sellainen ominaisuus, joka kertoo ainakin minulle suoraan, että suunnittelija/kehittäjä ei ole ollut tehtäviensä tasalla, joten sovellus on todennäköisesti puutteellinen/buginen jostakin muualtakin.

Kielivalintoihin liittyen, käykö muille niin että Google Maps usein näyttää katujen ja paikkojen ruotsinkieliset nimet siitä huolimatta että kielipreferensseiksi on asetettu englanti ja suomi?

 

[jetblack]

Kielivalintoihin liittyen, käykö muille niin että Google Maps usein näyttää katujen ja paikkojen ruotsinkieliset nimet siitä huolimatta että kielipreferensseiksi on asetettu englanti ja suomi?

Jos kielenä on englanti niin google maps vaihtaa ruotsin etusijalle ja kaikki kadut on ruotsiksi millä on ruotsinkielinen nimi. Täysin perseestä.

 

[Sallys]

Kielivalintoihin liittyen, käykö muille niin että Google Maps usein näyttää katujen ja paikkojen ruotsinkieliset nimet siitä huolimatta että kielipreferensseiksi on asetettu englanti ja suomi?

Tämä valitettava bugi on ollut Google mapsissa jo monia vuosia.

 

[teppo mörkö]

Jos kielenä on englanti niin google maps vaihtaa ruotsin etusijalle ja kaikki kadut on ruotsiksi millä on ruotsinkielinen nimi. Täysin perseestä.

Mihinköhän tällainen valinta perustuu? Onko niin että Googlella ollaan tosiaankin tietämättömiä suomen- ja ruotsinkielisten osuudesta, vai onkohan tässä joku muu syy taustalla?

 

[PornReindeer]

Mihinköhän tällainen valinta perustuu? Onko niin että Googlella ollaan tosiaankin tietämättömiä suomen- ja ruotsinkielisten osuudesta, vai onkohan tässä joku muu syy taustalla?

En tiedä, mutta minulla ei nykyisin näytä. Muistan kyllä että joskus olen kiroillut tuota.
Jos taas laitan navigoinnin ja katson opastuksia niin näkyy molemmilla kielillä ja järjestys nähtävästi aakkosten mukaan:

 

[Mikkos]

Naveista tuli mieleen että olispa niissä valintana ns. simple mode, jossa ruudulta poistettu kaikki turha tauha ja puheopsatus olisi minimaalinen. Tuntuu nykyään olevan että ruudulla on enemmän haistapaska kamaa kuin varsinaista navitietoa tai muuten vaan sekainen ruutu. Puhumattakaan navista joka jaarittelee enemmän kuin muija pelkääjän paikalla. Olispa vieä tyyliin "käänny sadan metrin päästä oikealle" eikä "jatka ajoa satametriä ja sitten ryhmity kääntymään mootoritieltä liittymään kuusisataakaksikymmentäkolme suuntaan Toijalan vanha valtatie"

 

[asentaja1]

Naveista tuli mieleen että olispa niissä valintana ns. simple mode, jossa ruudulta poistettu kaikki turha tauha ja puheopsatus olisi minimaalinen. Tuntuu nykyään olevan että ruudulla on enemmän haistapaska kamaa kuin varsinaista navitietoa tai muuten vaan sekainen ruutu. Puhumattakaan navista joka jaarittelee enemmän kuin muija pelkääjän paikalla. Olispa vieä tyyliin "käänny sadan metrin päästä oikealle" eikä "jatka ajoa satametriä ja sitten ryhmity kääntymään mootoritieltä liittymään kuusisataakaksikymmentäkolme suuntaan Toijalan vanha valtatie"

Sehän on ihan valintakysymys. Jos haluaa hyvän ja toimivan navigaattorin esimerkiksi autokäyttöön puhelimeensa, esim IGO on hyvä. Tai tomtom. Googlen navi on sen verran kankea, että ei sitä käytä kuin pakon edessä, ellei tiedä paremmasta. Sen lisäksi noihin saa kartat ladattua lokaalisti, ei tarvitse olla verkon varassa ja latailla pätkittäin.

 

[Mikkos]

Sehän on ihan valintakysymys. Jos haluaa hyvän ja toimivan navigaattorin esimerkiksi autokäyttöön puhelimeensa, esim IGO on hyvä. Tai tomtom. Googlen navi on sen verran kankea, että ei sitä käytä kuin pakon edessä, ellei tiedä paremmasta. Sen lisäksi noihin saa kartat ladattua lokaalisti, ei tarvitse olla verkon varassa ja latailla pätkittäin.

Mä oon käyttäny Amigoa joka vissiin on TomTom mutta se näyttää nopeusrajoitukset päin persettä. Muuten simppeli ja näyttää kamerat ja myös ratsiat. Mutta olis toki kiva jos osais näyttää ne nopeusrajoituksetkin oikein..

 

[TeknoR]

Googlen navi on sen verran kankea, että ei sitä käytä kuin pakon edessä, ellei tiedä paremmasta.

Mikä muu navi sit valitsee reittivalinnat tien ruuhkaisuuden mukaan? Tai käyttäjät keskenään voi lisäillä karttaan muille tietoja (onnettomuus, ruuhka, tutka-auto).

Mun mielest google on aivan ylivertainen about kaikkeen verrattuna.

 

[Hyrava]

Mikä muu navi sit valitsee reittivalinnat tien ruuhkaisuuden mukaan? Tai käyttäjät keskenään voi lisäillä karttaan muille tietoja (onnettomuus, ruuhka, tutka-auto).

Mun mielest google on aivan ylivertainen about kaikkeen verrattuna.

Esimerkiksi Waze, mitä itse käytän. Näyttää ruuhkat, nopeusrajoitukset, kameratolpat ja käyttäjät voi lisäillä onnettomuuksia sun muita tietoja. Mielestäni paljon toimivampi kuin Googlen oma navigaattori.

 

[Perkeles]

Mikä muu navi sit valitsee reittivalinnat tien ruuhkaisuuden mukaan? Tai käyttäjät keskenään voi lisäillä karttaan muille tietoja (onnettomuus, ruuhka, tutka-auto).

Mun mielest google on aivan ylivertainen about kaikkeen verrattuna.

Here ainakin tietää ruuhkat, ja näyttää reitin pihaan asti. Ainakin omassa työssä tuo, että näyttää myös pihatiet on suuri plussa.