Suunnittelun kukkaset

[PCB]

En mä tässä mistään painovoimaisesta puhu vaan koneellisesta ilmanvaihdosta. Vanhempien luona (rakennettu 2010) ei ole mitään säätimiä asukkaalla itsellään. Liesituulettimessa on nappi josta saa tunniksi käyntiin sen liesituulettimen ja muuten ilmanvaihto menee jonkun keskitetyn säädön mukaisesti.

Niin minäkin puhun edellisessä viestissäni. Oletin että keskitetyn IV-ratkaisun tehonsäädön rajoitukset ovat itsestäänselvyys. Ja kun minulla ainakin keskustelu lähti vertailusta koneellinen/painovoimainen IV (lainaus alla). Sinä lainasit viestiäni ja et vain tiennyt, että koneellista IV:tä voi säätää liekkarin paneelista.

Mutta kyllä se IV kone monessa paikassa on turhan kovalla ja täten kuivattaa tarpeettomasti ilmaakin. Toki kotona voi itse säätää, tekee ken osaa, viitsii tai muistaa. Edelleenkin tykkään enemmän painovoimaisesta, ja niitä rakennettaisiin nykyäänkin jos se säännösten puolesta olisi mahdollista. Säännökset käytännössä estää koska ilma ei liiku kaikissa olosuhteissa riittävästi -> ikkunan avaaminen ei riitä täyttämään tuota pykälää.

 

[LaDeX]

Niin minäkin puhun edellisessä viestissäni. Ja kun minulla ainakin keskustelu lähti vertailusta koneellinen/painovoimainen IV (lainaus alla). Sinä lainasit viestiäni ja et vain tiennyt, että koneellista IV:tä voi säätää liekkarin paneelista.

Miten niin en tiennyt? Edellisessä asunnossa oli niin. Korjasin vain väittämäsi että kaikkialla muka pystyisi tekemään niin. Ei pysty.

 

[PCB]

Miten niin en tiennyt? Edellisessä asunnossa oli niin. Korjasin vain väittämäsi että kaikkialla muka pystyisi tekemään niin. Ei pysty.

Tässähän tämä. Luulet että puhun jostain ajastetusta tehostuksesta, vaikka puhuin IV-koneen tehonsäädöstä. Siinä on 4 nappia, joista voi painamalla vaihtaa tehon

Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan? Kun taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto missä joka huoneeseen puskee katon rajassa olevasta ritilästä ilmaa ja vessa-/suihkutiloissa on imu.

Enkä väittänyt että kaikkialla voi niin tehdä.

 

[LaDeX]

Tässähän tämä. Luulet että puhun jostain ajastetusta tehostuksesta, vaikka puhuin IV-koneen tehonsäädöstä. Siinä on 4 nappia, joista voi painamalla vaihtaa tehon


Enkä väittänyt että kaikkialla voi niin tehdä.

Missä tuossa en tiennyt? Kerroin tilanteen missä tuota säätöä EI PYSTY tekemään.

 

[PCB]

Missä tuossa en tiennyt? Kerroin tilanteen missä tuota säätöä EI PYSTY tekemään.

Ei, vaan et tiennyt että puhun IV-koneen tehonsäädöstä, ja rupesit viisastelemaan liesituulettimen on/off-kytkimestä. Tuossahan ei ole mitään epäselvää kun sanoit: "Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan?"

Nimimerkki Frankie päätyi kanssani samaan tulkintaan ja opasti sinua:

En tiedä, ymmärsinkö väärin, tai puhunko eri asiasta, mutta ainakin meidän taloyhtiössä liesituuletin on samalla koko huoneiston IV:n ohjausyksikkö. Sitä ei saa kokonaan pois päältä, "ykkösasento" on pitempiä poissaoloja varten. Kakkonen on normitila, kolmosta voi käyttää saunomisen yhteydessä. Nelosta en ole edes kokeillut.

Noloa vänkäämistä nyt.

 

[Paskisti]

AInakin 90-luvun omakotitaloissa joissa itse käynyt on usein IV kone kodinhoitohuoneessa tai laitehuoneessa, jonka kyljestä säädetään tehoa. Usein vielä katon rajassa jolloin tarvitaan jakkaraa säätöön. Ehkä se on sitten se langan mukainen suunnittelun kukkanen se IV koneen sijoittelu

En tosiaan ajatellut kerrostaloja ollenkaan kun aiheeseen kommentoin, pahoittelut siitä.

 

[PCB]

AInakin 90-luvun omakotitaloissa joissa itse käynyt on usein IV kone kodinhoitohuoneessa tai laitehuoneessa, jonka kyljestä säädetään tehoa. Usein vielä katon rajassa jolloin tarvitaan jakkaraa säätöön. Ehkä se on sitten se langan mukainen suunnittelun kukkanen se IV koneen sijoittelu

En tosiaan ajatellut kerrostaloja ollenkaan kun aiheeseen kommentoin, pahoittelut siitä.

Noinhan ne ennen oli, että säätö oli samassa paikassa kuin konekin. Nykyään säätö (silloin kun on huoneistokohtainen laite) on usein siellä liekkarissa tai muualla helpossa paikassa.

 

[LaDeX]

Ei, vaan et tiennyt että puhun IV-koneen tehonsäädöstä, ja rupesit viisastelemaan liesituulettimen on/off-kytkimestä. Tuossahan ei ole mitään epäselvää kun sanoit: "Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan?"

Nimimerkki Frankie päätyi kanssani samaan tulkintaan ja opasti sinua:


Noloa vänkäämistä nyt.

Miten niin en tiennyt? Nimenomaan kerroin että kaikissa taloissa sitä ei pysty säätämään liesituulettimesta niinkuin Frankie muunmuassa kertoi.

90-luvun rivarissa pystyi säätämään liesituulettimesta. 2010-luvun kerrostalossa ei. 1950-luvun kerrostalossa ei myöskään mistään.

 

[Hyrava]

Kuinka vaikeaa on tehdä simppeli ja toimiva sovellus äly-TVlle?

Samsungin telkkarissa on "äly"ominaisuutena Discovery+ ja itse olen maksava tilaaja. Miten voi olla niin vaikea tehdä simppeliä ja toimivaa sovellusta tolle? Joo se toistaa ohjelman mutta siihen se jää.
Edellisessä versiossa tekstitykset oli kuin suoraan 90-luvun kaapeli-tvstä eli tekstit semmoisen mustan palkin päällä. Sen lisäksi tekstitys tuli todella usein epäsynkassa kuvan kanssa ja pätki ja nyki ja jätti rivejä välistä.

No nyt ne on päivittäny fontin joka on VALKOINEN ja käytännössä katoaa vaaleissa kohdissa kokonaan. Upeaa. Tosin tämä ei ole se suurin vika vaan se, että tekstitys EI OSAA näyttää kahta tekstiriviä päällekkäin kuten normaalisti, vaan laittaa kaksi riviä päällekkäin jolloin tekstityksestä ei saa mitään selvää. Upeaa työtä Discovery.
Ja toki myös uudessa versiossa jakson lopussa tulee ruudun alalaitaan seuraavan jakson tiedot niin sen hetkiset ohjelman tekstit ei näy joten ohjelman viimeinen puoli minuttia on aina ilman tekstiä.

Tämän lisäksi tässä suunnittelun kukkasessa ei voi hypätä seuraavaan tai edelliseen jaksoon eikä myöskään voi loogisesti valita esitettävää kautta tai jaksoa. Toisin sanoen jos olen katsonut sarjaa X vaikka 3 jaksoa ja neljäs on kesken. Kun avaan sovelluksen ja siinä on "jatka katselua" se hyppää suoraan siihen mihin viimeksi jäi. Ja mitään konstia millä pääsisin tämän sarjan "päävalikkoon" josta saisin valita kauden ja jakson en ole löytänyt. Ainoa tapa jolla olen keksinyt että voi valita kauden ja jakson on käyttää haku-toimintoa ja etsiä se sarja ja avata se sitä kautta niin pääsee valitsemaan kauden ja jakson. Mitään muuta konstia en ole keksinyt esim hypätä kesken jakson seuraavaan jaksoon.

Miks ei vaan voi kopioida Netflixin käyttöliittymään? Muutamasta omituisuudesta huolimatta kaikki perustoiminnot ja jaksojen valinnat ja sen sellaiset toimii kuin junan vessa. Mutta tuo Discoveryn sovellus on kyllä kuraisinta mitä löytyy mutta ei hirveästi ole vaihtoehtoja. Androidilla ja tietokoneella toimii ihan ok, mutta telkkasovellus on syvältä.

Sori kun nostan vanhaa aihetta mutta tuli heti mieleen tämä kun tuli uutisvirrassa vastaan tämä artikkeli: Violetti kuolema on kotimaisen suoratoistosovelluksen vitsaus - Episodi.fi

Eli taitaa olla ilmeisen yleistä tuo Samsungin telkkareissa suoratoistopalvelujen bugaaminen. Ja tosiaan syynä on se ettei koodareita kiinnosta tehdä kunnollisia sovelluksia marginaaliselle yleisölle (joku yksittäinen älytelkkarivalmistaja).

 

[juhaa]

Eipä mielestäni ole Samsungilla (olisko 2020 malli) tullut vastaan.

”Kaikki” suoratoistopalvelut on tai ovat olleet käytössä, paitsi ei tuota Discovery+:aa tai joku kokeilu aikoinaan, mutta en siitä mitään muista.

 

[Mikkos]

Sori kun nostan vanhaa aihetta mutta tuli heti mieleen tämä kun tuli uutisvirrassa vastaan tämä artikkeli: Violetti kuolema on kotimaisen suoratoistosovelluksen vitsaus - Episodi.fi

Eli taitaa olla ilmeisen yleistä tuo Samsungin telkkareissa suoratoistopalvelujen bugaaminen. Ja tosiaan syynä on se ettei koodareita kiinnosta tehdä kunnollisia sovelluksia marginaaliselle yleisölle (joku yksittäinen älytelkkarivalmistaja).

Se on jännä miten noita älytelkkarisovelluksia ei saada jotenkin standardisoitua että kaikissa olis sama rajapinta millä sovellukset tehdään. Vähän kuin Androideissa.

 

[demu]

Se on jännä miten noita älytelkkarisovelluksia ei saada jotenkin standardisoitua että kaikissa olis sama rajapinta millä sovellukset tehdään. Vähän kuin Androideissa.

Tuskin Apple suostuisi siihen, että AppleTV -laitteet pitäisi jatkossa toteuttaa esim. Android -pohjaisesti. Tai muutkaan toimijat jotka eivät Googlen ratkaisuja käytä.
Tästähän olisi seuraava askel se, että kaikissa matkapuhelimissa pitää olla Android -käyttöjärjestelmä, että sovellukset toimisivat muutoksissa kaikissa puhelimissa.
Paras antaa kilpailun toimia tälläkin osa-alueella.

 

[Hyrava]

Se on jännä miten noita älytelkkarisovelluksia ei saada jotenkin standardisoitua että kaikissa olis sama rajapinta millä sovellukset tehdään. Vähän kuin Androideissa.

Sinäpä sen sanoit. Jos alusta olisi vaikka juuri tuo Android (kuten esim siinä uudessa chromecastissa) niin kaikki olisi liian helppoa. Mutta kun jokaisella valmistajalla on joku oma käyttöjärjestelmä älytelkkareissaan niin sehän on nyt ihan selvä että kovin laadukkaita softia niille ei koskaan tule. Joillakin alustoilla saattaa suurin osa sovelluksista toimia melko hyvin mutta sitten vähänkin pienemmät valmistajat saavat jonkun kesäharkkarin koodaaman raakileen.

 

[Vaateri]

Sinäpä sen sanoit. Jos alusta olisi vaikka juuri tuo Android (kuten esim siinä uudessa chromecastissa) niin kaikki olisi liian helppoa. Mutta kun jokaisella valmistajalla on joku oma käyttöjärjestelmä älytelkkareissaan niin sehän on nyt ihan selvä että kovin laadukkaita softia niille ei koskaan tule. Joillakin alustoilla saattaa suurin osa sovelluksista toimia melko hyvin mutta sitten vähänkin pienemmät valmistajat saavat jonkun kesäharkkarin koodaaman raakileen.

Niitä käyttöjärjestelmiä on käytännössä kolme: WebOS, Tizen ja Android/GoogleTV. WebOS ja Tizen ovat käytännössä Linuxeja, joihin sovellukset tehdää HTML5 + CSS + javascript -kombolla, joten sen ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä.

 

[emagdnim]

Ei kulu. Siellä hehkulampun sisällä on joko tyhjiö tai kaikki happi on korvattu jollain jalokaasulla, joka ei sen hehkulangan kanssa reagoi.

Happi ei liity asiaan, silloin kärvähtäis "heti". Oletko miettinyt koskaan, miksi hehkulamppu muuttuu ajan saatossa tummemmaksi? Se on sitä langan materiaa.

During ordinary operation, the tungsten of the filament evaporates; hotter, more-efficient filaments evaporate faster.[108] Because of this, the lifetime of a filament lamp is a trade-off between efficiency and longevity. The trade-off is typically set to provide a lifetime of 1,000 to 2,000 hours for lamps used for general illumination.

Incandescent light bulb - Wikipedia

en.wikipedia.org

Mä testasin joskus kolmea 60w lamppua, ja 5000h longlife lamppu ei ollut silmämääräisesti yhtään himmeämpi, eikä värisävyssä ollut eroa. Jollain mittarilla olisi ehkä voinut nöhdä eroa, mutta paskanko merkitystä tuolla on, kun silmällähän sitä valaistusta katsellaan.

Sen sijaan ns. vasaralamppu oli kyllä selvästi himmeämpi ja lämpimämpää värisävyä kuin nuo "tavalliset".

Sitäkään en tiedä oli lampuilla jotain tehoeroa, kaikki olivat kyllä 60W 230V nimellisesti ja otanta oli tuo 3 lamppua. Noita longlife 60W lamppuja mulla vielä on, mutta tavallista 60W himmeää ei ole että voisi mitään mittauksia tehdä.

Liittyiskö tähän:

Incandescent lamps are very sensitive to changes in the supply voltage. These characteristics are of great practical and economic importance.

For a supply voltage V near the rated voltage of the lamp:

• Light output is approximately proportional to V ^3.4
• Power consumption is approximately proportional to V ^1.6
• Lifetime is approximately proportional to V ^−16
• Color temperature is approximately proportional to V ^0.42[108]

A 5% reduction in voltage will double the life of the bulb, but reduce its light output by about 16%.

Lamppu toki toimii 230V verkossa, mut oisko lampun sisällä jännitettä alentavia komponentteja tai useampi lanka tms.. ?

 

[Tonnin Seteli]

Ei kulu. Siellä hehkulampun sisällä on joko tyhjiö tai kaikki happi on korvattu jollain jalokaasulla, joka ei sen hehkulangan kanssa reagoi.

Ei toki "elektroni kerrallaan" mutta kuluu. Hehkulangan metallia päätyy pikkuhiljaa lasikuvun sisäpinnalle.

Tietenkin tuenta vaikuttaa siihen, miten herkästi lanka menee poikki ohentuessaan ja/tai sulkeutuuko piiri uudestaan ensimmäisten murtumien ilmetessä.

 

[Jiispo]

Se lanka liikkuu lämpölaajenemisen takia joka tapauksessa, kun lamppua kytketään päälle ja pois.


Ei kulu. Siellä hehkulampun sisällä on joko tyhjiö tai kaikki happi on korvattu jollain jalokaasulla, joka ei sen hehkulangan kanssa reagoi.

Liikkuu tietty lämpölaajenemisenkin takia , mutta ympäristötekijät vaikuttavat sitten paljon lisäksi liikkeeseen ja sitämyötä paljon kestoon.

ja kyllä kuule se lanka vaan käytössä "kuluu".

 

[TheMeII]

Kyllä ne elektroneja ampuu ilmaan mutta ampuuko vaihtovirtalamppu ne pois asti joissain tapauksissa vaihtovirta negatoi sähkövirran aiheuttamia asioita. Tasavirrassa se on sen verta huomattavaa että niistä elektroneista rakennettiin meille tietokoneet.

"When hot, the filament releases electrons into the vacuum, a process called thermionic emission, originally known as the Edison effect."

Vacuum tube - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Rantakemisti]

En tiedä, ymmärsinkö väärin, tai puhunko eri asiasta, mutta ainakin meidän taloyhtiössä liesituuletin on samalla koko huoneiston IV:n ohjausyksikkö. Sitä ei saa kokonaan pois päältä, "ykkösasento" on pitempiä poissaoloja varten. Kakkonen on normitila, kolmosta voi käyttää saunomisen yhteydessä. Nelosta en ole edes kokeillut.

Pisti hieman silmään tuo että kolmosteho olisi tehostusteho saunomista varten. Neliportaisissa koneissa kolmostila on yleensä ohjelmoitu vielä normitilaksi. Nelonen tehostuskäyttöä varten eli ruoanlaittoa, saunomista ja peseytymistä varten. Joissain koneissa tuo nelonen on myös ohjelmoitu toimimaan vain tunnin ja sen jälkeen kone palaa normaaliteholle. Nykyään tosin taidetaan suosia kolmiportaisia ohjaimia, jotka tekevät tehon valinnasta helpompaa.

Väittiäisin että näiden huoneistokohtaisten IV-koneiden isompi ongelma on siinä että niitä käytetään väärin ja liian pienellä. Omassakin taloyhtiössä olen törmännyt useampaan asuntoon, jossa kone on jatkuvasti poissaolokäytöllä ettei koneen ääni häiritse.

Tässä on monta suunnittelun kukkaista, laitteesta ei helposti näe että mitä tehoa pitäisi milloinkin käyttää ja ylipäätänsä se että asukas saa itse valita tehon joka saattaa aiheuttaa kosteusrasitusta rakenteille. Optimaalista olisi, jos kaikki laitteet pystyisivät automaattisesti säätämään tehoa kosteus- ja hiilidioksidianturien avulla.

Tässä vielä meidän taloyhtiön yleiset ohjeet neliportaisen IV-koneen käyttöön:

Poissaolokäyttö (asento 1)* = Pieni ilmavirta, jota voidaan käyttää, kun asunto on tyhjillään ja jos se ei aiheuta vaaraa rakenteille.

Normaalikäyttö (asento 2)* = Normaali ilmavirta, joka riittää silloin, jos asut yksin ja olet vain kotona tekemättä mitään.

Normaalikäyttö (asento 3)* = Hiukan tehostetumpi, joka pidetään käytössä silloin, kun asunnossa oleilee enemmän kuin kaksi ihmistä.

Tehostuskäyttö (asento 4)* = Suuri ilmavirta, jota käytetään ruoanlaiton, saunomisen, suihkun ja pyykinkuivauksen yhteydessä. Esim. ruuanlaiton aikana pidetään liesikuvun läppä auki, muulloin se on kiinni. Saunan katossa oleva säädettävä venttiili pidetään saunomisen aikana kiinni ja muulloin auki.

 

[Hyrava]

Pisti hieman silmään tuo että kolmosteho olisi tehostusteho saunomista varten. Neliportaisissa koneissa kolmostila on yleensä ohjelmoitu vielä normitilaksi. Nelonen tehostuskäyttöä varten eli ruoanlaittoa, saunomista ja peseytymistä varten. Joissain koneissa tuo nelonen on myös ohjelmoitu toimimaan vain tunnin ja sen jälkeen kone palaa normaaliteholle. Nykyään tosin taidetaan suosia kolmiportaisia ohjaimia, jotka tekevät tehon valinnasta helpompaa.

Väittiäisin että näiden huoneistokohtaisten IV-koneiden isompi ongelma on siinä että niitä käytetään väärin ja liian pienellä. Omassakin taloyhtiössä olen törmännyt useampaan asuntoon, jossa kone on jatkuvasti poissaolokäytöllä ettei koneen ääni häiritse.

Tässä on monta suunnittelun kukkaista, laitteesta ei helposti näe että mitä tehoa pitäisi milloinkin käyttää ja ylipäätänsä se että asukas saa itse valita tehon joka saattaa aiheuttaa kosteusrasitusta rakenteille. Optimaalista olisi, jos kaikki laitteet pystyisivät automaattisesti säätämään tehoa kosteus- ja hiilidioksidianturien avulla.

Tässä vielä meidän taloyhtiön yleiset ohjeet neliportaisen IV-koneen käyttöön:

Poissaolokäyttö (asento 1)* = Pieni ilmavirta, jota voidaan käyttää, kun asunto on tyhjillään ja jos se ei aiheuta vaaraa rakenteille.

Normaalikäyttö (asento 2)* = Normaali ilmavirta, joka riittää silloin, jos asut yksin ja olet vain kotona tekemättä mitään.

Normaalikäyttö (asento 3)* = Hiukan tehostetumpi, joka pidetään käytössä silloin, kun asunnossa oleilee enemmän kuin kaksi ihmistä.

Tehostuskäyttö (asento 4)* = Suuri ilmavirta, jota käytetään ruoanlaiton, saunomisen, suihkun ja pyykinkuivauksen yhteydessä. Esim. ruuanlaiton aikana pidetään liesikuvun läppä auki, muulloin se on kiinni. Saunan katossa oleva säädettävä venttiili pidetään saunomisen aikana kiinni ja muulloin auki.

Ihmiset eivät edes välttämättä tiedä että se ei ole pelkkä liesituuletin vaan ohjaa ilmanvaihtoa. Monet käyttävät sitä kuten liesituuletinta eli laittavat isompaa tehoa päälle vain kokatessa, kuten tavallisen liesituulettimen kanssa.

Nuo kyllä pitäisi olla jollakin tavalla automatisoituja, esim kosteus- ja hiilidioksidiantureiden ja/tai läsnäolotunnistimien avulla. Harva lukee jotain ohjeita tuollaisen käyttöön, oletetaan vaan ja mennään sillä. Toisaalta tuohon on jo osasyynä se että minkä tahansa itsestäänselvän laitteen mukanakin tulee puolen metrin paksuinen nippu kaikenlaista turvallisuusohjetta, käyttöohjetta, sertifikaattia ja tiesmitä joten ei edes enää viitsitä vilkaista ohjeita vaikka välillä se olisi ihan aiheellista.

 

[Antw]

Puhutaanko tässä nyt iv-koneesta (tulo/poisto) vai pelkästä koneellisesta poistosta (ns. talotuuletin)?

 

[Kilkenblad]

Ihmiset eivät edes välttämättä tiedä että se ei ole pelkkä liesituuletin vaan ohjaa ilmanvaihtoa. Monet käyttävät sitä kuten liesituuletinta eli laittavat isompaa tehoa päälle vain kokatessa, kuten tavallisen liesituulettimen kanssa.

Nuo kyllä pitäisi olla jollakin tavalla automatisoituja, esim kosteus- ja hiilidioksidiantureiden ja/tai läsnäolotunnistimien avulla. Harva lukee jotain ohjeita tuollaisen käyttöön, oletetaan vaan ja mennään sillä. Toisaalta tuohon on jo osasyynä se että minkä tahansa itsestäänselvän laitteen mukanakin tulee puolen metrin paksuinen nippu kaikenlaista turvallisuusohjetta, käyttöohjetta, sertifikaattia ja tiesmitä joten ei edes enää viitsitä vilkaista ohjeita vaikka välillä se olisi ihan aiheellista.

Jep. Oltiin kerran vuokramökissä 12 äijää. Saunottiin ja tuntui ettei oikein ilma riittänyt ja vaihtunut. Viereisessä huoneessa yöpyjät myös sanoivat että oli aika trooppinen ilmasto yöllä. Aamulla pekonia paistaessa laitoin liesituuletinta päälle niin huomasin että siitä ohjautuukin poistoilma ja säädin oli 1/4 asennossa, eli periaatteessa riittämätön pelkkään 12 ihmisen oleskeluun puhumattakaan koko illan saunomisesta.

Myös vuokranantajalta henkilökohtainen suunnittelun kukkanen vääntää mökin ilmanvaihtoa pienemmälle säästösyistä ja olettaa että vuokraajat jaksavat asiaan perehtyä ja säätää oikein.

 

[PornReindeer]

Puhutaanko tässä nyt iv-koneesta (tulo/poisto) vai pelkästä koneellisesta poistosta (ns. talotuuletin)?

Minä olen kuvitellut että liesikuvusta ohjataan tavallisesti poistoa (huippuimuri tms.), jos on iv-kone niin sen ohjaus on yleensä erikseen, mutta tämä perustuu luuloon.

Ihmiset eivät edes välttämättä tiedä että se ei ole pelkkä liesituuletin vaan ohjaa ilmanvaihtoa. Monet käyttävät sitä kuten liesituuletinta eli laittavat isompaa tehoa päälle vain kokatessa, kuten tavallisen liesituulettimen kanssa.

Itse huomasin kun asuin 80-luvun rivarissa (jossa oli siis liesikuvulla ohjatut asuntokohtaiset huippu-imurit) niin käyttö vaihteli paljon ja keittiöremppojen jne. myötä monesti kupu oli vaihtunut sellaiseen jossa koko poiston saa pois päältä. Kuvussahan pitäisi olla pelkkä tehosäätö eikä siitä saisi pystyä sammuttamaan huipparia. Meilläkin oli noin ja ilmanvaihto oli enimmäkseen pois päältä kunnes tajusin että alin taso ei ole minimi vaan off.
Lisäksi isännöitsijälle ei ollut tietotaitoa/aikaa/kiinnostusta noihin niin epäilen että remppailmoitusten jälkeen noita kukaan tarkasti että menikö oikein. Kun joku asukas valitti huonosta ja kosteasta ilmasta niin kuulemma halvempi tehdä uusi raitisilmaventtiili kuin tarkastaa huippuimurin toiminta ja säädöt
Toki koko huippari/sen ohjaus oli mykkä ja kolmilapsinen perhe asui ilman ilmanvaihtoa toista vuotta, en ihmettele jos "ilma on huono"

Jep. Oltiin kerran vuokramökissä 12 äijää. Saunottiin ja tuntui ettei oikein ilma riittänyt ja vaihtunut. Viereisessä huoneessa yöpyjät myös sanoivat että oli aika trooppinen ilmasto yöllä. Aamulla pekonia paistaessa laitoin liesituuletinta päälle niin huomasin että siitä ohjautuukin poistoilma ja säädin oli 1/4 asennossa, eli periaatteessa riittämätön pelkkään 12 ihmisen oleskeluun puhumattakaan koko illan saunomisesta.

Myös vuokranantajalta henkilökohtainen suunnittelun kukkanen vääntää mökin ilmanvaihtoa pienemmälle säästösyistä ja olettaa että vuokraajat jaksavat asiaan perehtyä ja säätää oikein.

No olisihan tuosta hyvä olla selkeä ohjeistus (en tiedä oliko, mutta ette lukeneet), mutta kyllähän jonkin viikot tyhjillään olevan vuokramökin ilmanvaihdon aina täysillä pitäminen tyhmää on...

 

[PCB]

Puhutaanko tässä nyt iv-koneesta (tulo/poisto) vai pelkästä koneellisesta poistosta (ns. talotuuletin)?

Minä ainakin puhuin koneellisesta ilmanvaihdosta. Jostakin vuodesta 2005-2010 lähtien ainakin, on kerrostalot tyypillisesti varustettu huoneistokohtaisilla IV-koneilla. Eli tulo-ja poistoilma lämmön talteenotolla. Näitä koneita ohjataan usein liesituulettimen kuvusta. Meillä ei ole tuossa mitään ajastuksia, vaan jos laittaa 4:lle, niin se on siinä niin kauan kunnes vaihtaa muuhun tehoon. Meillä käytetään normaalisti 2:sta kun asteikko 1-4. Jos lähdetään lomalla niin 1:lle, 3-4:sta sitten tehostukseen, esim. saunan jälkeen.

@Rantakemisti avasi hyvin tuota käyttöä.

 

[Frankie]

Pisti hieman silmään tuo että kolmosteho olisi tehostusteho saunomista varten. Neliportaisissa koneissa kolmostila on yleensä ohjelmoitu vielä normitilaksi. Nelonen tehostuskäyttöä varten eli ruoanlaittoa, saunomista ja peseytymistä varten.

Tsekkasin vielä kertaalleen Ilmon käyttöohjeen. Ei siinä erikseen käsketä laittamaan neloselle saunomisen yhteydessä. Tossa 2-3 ovat normaalikäyttöä ja 3-4 tehostettua touhua. Mä olen tulkinnut sen niin, että saunomisen ajaksi riittää, kun laittaa kolmosen silmään, kun normitila on meillä 2. Jos tulee ruuanlaitossa joku suunnittelun kukkanen, sitten voi poistaa käryt nelosella.

 

[Gespard]

Porukoilla sama et ilmanvaihto osattava laittaa ihan itse tyyliin neloselle saunomisen jälkeen, vaimikäliekin asteikko.
Muuten alkaa kondensoida vettä koneeseen ym. vähemmän mukavaa.

 

[Rantakemisti]

Puhutaanko tässä nyt iv-koneesta (tulo/poisto) vai pelkästä koneellisesta poistosta (ns. talotuuletin)?

Huoneistokohtaisesta ilmanvaihtokoneesta eli onkohan oikeampi termi LTO.

Minä olen kuvitellut että liesikuvusta ohjataan tavallisesti poistoa (huippuimuri tms.), jos on iv-kone niin sen ohjaus on yleensä erikseen, mutta tämä perustuu luuloon.

Varmasti vaihtelee aika paljon. 2000-2010 luvuilla rakennetuissa grynderiasunnoissa olen törmännyt tuohon liesikupuohjaukseen. Joskus pari vuotta sitten pyysin tarjousta meidän 2007 vuosimallisen LTO-koneen automatisointiin kosteusmittarin avulla ja lisäohjaimen asentamista kylppäriin. Yleisin vastaus oli että lisähärpäkkeet ja työ maksaa niin paljon että on fiksumpaa ostaa uusi kone noilla ominaisuuksilla.

 

[Kautium]

Huoneistokohtaisesta ilmanvaihtokoneesta eli onkohan oikeampi termi LTO.

LTO on lyhenne, joka tarkoittaa lämmön talteenottoa. Käytännössä se on siis ilmanvaihtoyksikkö, jossa poistuvan ilman lämpöenergiaa siirretään sisään tulevaan viileään ilmaan. Se voi olla huoneistokohtainen, tai talokohtainen.

 

[Mikkos]

Google Homessa on muutamia suunnittelun kukkasia.
Muuten niin selkeässä ohjelmassa on ihan käsittämätön moka joka on huoneen lisääminen kotiin.

Laitteiden lisääminen ja poistaminen ja siirtäminen huoneesta toiseen on helppoa ja näiden lisäämiseen on ruudulla aina iso "+" tai "Lisää" -nappi jonka takaa voi lisätä laitteita, lamppuja, kaiuttimia jne.

Huoneen poistaminen on helppoa:
->Asetukset->"Laitteet ryhmät ja huoneet"->valitse huone->"Poista huone" Se olis siinä.

Fiksuimmat varmaan luulee että tuossa olisi myös kohta "Lisää huone". Mutta ei.
Huone lisätään seuraavasti:
Avaa "Laitteet"->Paina pitkään jotain laitetta (vaikka lamppua)-> avautuu laitteen paneeli (vaikka lampun on/off jne->valitse yläoikealta ratas->paina huoneen nimeä jossa laite on->avautuu lista kaikista talon huoneista->rullaa koko nälkävuoden mittainen lista omista ja valmiiksi nimetyistä huoneista aivan alas ja sieltä löytyy "Lisää oma huone"->nimeä huone->tallenna
Ja näin näppärästi on uusi huone lisätty

 

[Niko]

Jyväskylästä löytyi kahvilan vessasta tämmöinen vesihana. Vaihtoehtoina oli pestä kädet tulikuumalla tai jääkylmällä vedellä. Liekö idea laittaa tulppa ja tehdä sopiva seos altaaseen? Mitään järkeä siinäkään ei kyllä ole.

 

[chrisekh]

Aikoinaanhan nuo kaksihanaiset selittyivät sillä että se lämmin vesi ei ollut mitenkään erityisen puhdasta niin oli parempi pitää viimeiseen asti erillään.

 

[jetblack]

Jyväskylästä löytyi kahvilan vessasta tämmöinen vesihana. Vaihtoehtoina oli pestä kädet tulikuumalla tai jääkylmällä vedellä. Liekö idea laittaa tulppa ja tehdä sopiva seos altaaseen? Mitään järkeä siinäkään ei kyllä ole.

käy pyytää tyhjä pullo, veitsi ja kuminauhoja tiskiltä.

 

[Leavre271]

Briteissä on melkein joka paikassa vielä tuo kahden hanan taktiikka.

 

[jonniv]

Briteissä on melkein joka paikassa vielä tuo kahden hanan taktiikka.

Juu. Ja kuulemma tärkeää sen takia, että teetä varten saa varmasti kylmää vettä.

Monessa muussa maassakin on todella paskoja hanoja. Kyllä siinä olisi Orakselle maailmaa valloitettavaksi.

 

[Mikkos]

Juu. Ja kuulemma tärkeää sen takia, että teetä varten saa varmasti kylmää vettä.

Monessa muussa maassakin on todella paskoja hanoja. Kyllä siinä olisi Orakselle maailmaa valloitettavaksi.

Briteissä toi hanahomma on vähän kun jenkeissä imperial mitat: ne kuuluu identiteettiin ja vaikka niissä ei ole järjen häivää niin niistä voi luopua ja siirtyä vähän järkevämpään käytäntöön.

 

[Trans-Late]

Jyväskylästä löytyi kahvilan vessasta tämmöinen vesihana. Vaihtoehtoina oli pestä kädet tulikuumalla tai jääkylmällä vedellä. Liekö idea laittaa tulppa ja tehdä sopiva seos altaaseen? Mitään järkeä siinäkään ei kyllä ole.

Briteissä tosiaan edelleen standardi, jota tietämättömät jaksaa aina ihmetellä. Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä. Ilmeisesti joku vanha suojeltu rakennus, jossa haluttu säilyttää alkuperäinen kyseisen ajan ilme ja tarkoituksella jätetty tuo käyttöön.

 

[Antw]

Briteissä tosiaan edelleen standardi, jota tietämättömät jaksaa aina ihmetellä. Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä. Ilmeisesti joku vanha suojeltu rakennus, jossa haluttu säilyttää alkuperäinen kyseisen ajan ilme ja tarkoituksella jätetty tuo käyttöön.

Standardi tai ei, erittäin epäkäytännöllinen tuo on, ja sitä kautta suunnittelun kukkanen.

 

[Frankie]

Standardi tai ei, erittäin epäkäytännöllinen tuo on, ja sitä kautta suunnittelun kukkanen.

Eihän tuo ole kukkanen, vaan yksinkertaisesti vanhanaikainen ratkaisu. Samalla tavalla joku 40-luvulta peräisin olevan kesämökin ulkoseinässä oleva vesiletku tai peräti veivattava kaivo ei ole suunnittelun kukkanen, jos naapurin uudessa mökissä vesi tulee suoraan keittiön hanasta.

 

[Tonnin Seteli]

Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä.

Saattaa olla, mutta itse näkemäni antiikkihanat ovat Suomessa olleet - siis kun on kylmä ja lämmin vesi saatavilla - kahdella kierrettävällä venttiilillä hallittavia joissa silti vesi sekoittuu samaan juoksuputkeen.

E: Tai siis tarkemmin ottaen muistan kyllä nähneeni myös erillisiä hanoja jossain museossa ja ehkä hylätyssä laitoksessa. Lähinnä vanhoja asuntoja ajattelin.

Yksi selitys voisi olla, että Suomessa on juokseva lämmin painevesi ja porsliiniallas ollut harvinaista luksusta siihen aikaan, kun alkeellistakaan sekoittajaa ei ollut saatavilla. Muuripadat ja puulieden varusteet ovat olleet kova juttu eikä esim. kaasuboileri. Vasta keskuslämmityspannuhuone tai jämäkkä sähköliittymä ovat tuoneet lämminvesihanan no braineriksi. Siispä englantilaistyyppistä hanaperinnettä ei kaiketi ole syntynyt, kun jonkinlainen sekoittaja on ollut jo tällöin melko normaali varuste, ja modernin funktionaalisessa maassa heti perään yksiotekahva. Välillä vähän hifisteltiin termostaattihanoilla ja silti sama perusratkaisu on yhä markkinajohtaja.

 

[axxu]

Briteissä tosiaan edelleen standardi, jota tietämättömät jaksaa aina ihmetellä. Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä. Ilmeisesti joku vanha suojeltu rakennus, jossa haluttu säilyttää alkuperäinen kyseisen ajan ilme ja tarkoituksella jätetty tuo käyttöön.

Ei se enää mikään standardi ole. Pitkään jo suurin osa uusrakennuksista ja remonteissa laitettu ihan mikserillä.

 

[pulatunnus]

Eihän tuo ole kukkanen, vaan yksinkertaisesti vanhanaikainen ratkaisu. Samalla tavalla joku 40-luvulta peräisin olevan kesämökin ulkoseinässä oleva vesiletku tai peräti veivattava kaivo ei ole suunnittelun kukkanen, jos naapurin uudessa mökissä vesi tulee suoraan keittiön hanasta.

Vesiletku on ihan tätäpäivää, ehkä siinä välissä tulleet ne "jäätymättömät hanat", veivattavalla kaivolla ilmeisesti tarkoita sitä ampärinaru juttua, no ne ehkä jääneet pumpattavian varjoon.

Mutta nyt puhe ihan muusta, ja kohteista joissa luulis jo surin osa vaihdettu kerran tai useamman viimeisen puolivuosisadan aikana, tai ainakin kerran sadassavuodessa. ja niin iso käytettävyys juttu että suomalaisena menisi vaihtoon vaikka olisi täysin toimiva.



Suomessa nähnyt jotain vanhoja posliineja joissa jotain brittiläistä, kahden hanan paikka, mutta silti ties kuinkavanhaan oli asenettu sellainen viritys että yhdestä juoksuputkesta se vesi tuli. (hanat siis eri reunoilla).

Oliko sitten joskus viimevuosisadalla täällä osattu suunnitella tuokkin kuntoon. joten historia ei ihan riitä selityksesi siihen että vuosituhannen vaihteessa briteissaä hanat omilla juoksuputkilla

 

[Tonnin Seteli]

Vesiletku on ihan tätäpäivää

Tässä tarkoitettiin selvästi että samasta otetaan keittiön vedet, ts. vesiautomaatti on mutta ei vesiputkia asunnossa.

 

[pulatunnus]

Tässä tarkoitettiin selvästi että samasta otetaan keittiön vedet, ts. vesiautomaatti on mutta ei vesiputkia asunnossa.

Ok, no vielä keuempana vertailusta.
Noita kai edelleen, tänäpäivänä kai enemmänkin luvituksen, jätevesien takia, kantovesi antaa vapauksia.

 

[Esterhaus]

Saattaa olla, mutta itse näkemäni antiikkihanat ovat Suomessa olleet - siis kun on kylmä ja lämmin vesi saatavilla - kahdella kierrettävällä venttiilillä hallittavia joissa silti vesi sekoittuu samaan juoksuputkeen.

E: Tai siis tarkemmin ottaen muistan kyllä nähneeni myös erillisiä hanoja jossain museossa ja ehkä hylätyssä laitoksessa. Lähinnä vanhoja asuntoja ajattelin.

Yksi selitys voisi olla, että Suomessa on juokseva lämmin painevesi ja porsliiniallas ollut harvinaista luksusta siihen aikaan, kun alkeellistakaan sekoittajaa ei ollut saatavilla. Muuripadat ja puulieden varusteet ovat olleet kova juttu eikä esim. kaasuboileri. Vasta keskuslämmityspannuhuone tai jämäkkä sähköliittymä ovat tuoneet lämminvesihanan no braineriksi. Siispä englantilaistyyppistä hanaperinnettä ei kaiketi ole syntynyt, kun jonkinlainen sekoittaja on ollut jo tällöin melko normaali varuste, ja modernin funktionaalisessa maassa heti perään yksiotekahva. Välillä vähän hifisteltiin termostaattihanoilla ja silti sama perusratkaisu on yhä markkinajohtaja.

Vähän mutupohjalla olen näissä mutta mielestäni keskuslämmitys alkoi Suomessa tulla kerrostaloihin vakiona jo 1900-luvun aivan ensimmäisistä vuosikymmenistä lähtien. Jopa lämmin vesikin saattoi asuntoon tulla mutta ei tosiaan mikään vakiojuttu ollut. Asumismukavuuden standardi siitä Suomessa(kin) tuli vasta todella myöhään. Aika moni vanhan kaupungin vanhan talon kerrostaloasuja hoiti peseytymisensä oman kaupunginosan yleisessä saunassa jonnekin 60-luvulle asti. Esim. monelle helsinkiläiselle muutto betonilähiöön saattoi 60-luvulla tai 70-luvulla olla suuri parannus asumismukavuuteen kun siellä oli jo nykyajan mukavuudet asunnoissa vakiona, lämmintä vettä tuli ja oli vesivessa joka ei edes ollut monen asunnon yhteinen, kylpyhuonekin oli vielä. Maaseudulla eleltiin tietysti pitkään puulämmitteisissä taloissa jonne vesi kannettiin oman pihan kaivosta ja paskalla käytiin ulkohuussissa. Uudempiin pientaloihinkin sitten alettiin joskus 50-luvulla tehdä keskuslämmityksiä yleisesti. Taloyhtiön yhteinen perinteinen paskahuussikaan ei ollut mikään kummajainen vielä sotien jälkeen tai saattoi olla yhteisiä vesivessoja yksi per kerros. Muutenkin sotien jälkeen alkoi uusiin taloihin nopeasti tulla kaikkea nykyaikaista, kuten vessoja, kylpyhuoneita ja lämmintä vettä, ja vanhoissa taloissa kärvisteltiin sitten ilman niitä kunnes remontteja tehtiin ja mukavuuksia alkoi tulla. Paitsi vähän rikkaammissa vanhoissa taloissa jonne mukavuuksia asenneltiin jo 1900-luvun alusta lähtien.

Briteissä kaksihanasysteemi taisi pitkään olla ihan rakennusmääräyksissä. Syynä tosiaan se, että oman asunnon/talon lämminvesivaraajassa olevat taudinaiheuttajat saastuttaisivat hanan niin että olisi vaarallista juoda siitä kylmää vettä. Sinne boileriinhan saattaisi vaikka rotta päätyä uimaan.

 

[Lucas]

Muutenkin sotien jälkeen alkoi uusiin taloihin nopeasti tulla kaikkea nykyaikaista, kuten vessoja, kylpyhuoneita ja lämmintä vettä, ja vanhoissa taloissa kärvisteltiin sitten ilman niitä kunnes remontteja tehtiin ja mukavuuksia alkoi tulla. Paitsi vähän rikkaammissa vanhoissa taloissa jonne mukavuuksia asenneltiin jo 1900-luvun alusta lähtien.

Sellainen mielikuva jäänyt jostakin jutusta itselle, että 1970-luvun puolivälissä vielä 40 prosenttia suomalaisista asui ilman sisävessaa tilastojen mukaan. Eli huussi oli pihan perällä, jonne käytiin sitten ympäri vuoden vääntämässä isommat ja pienemmät asiat.

Näkeehän noita edelleenkin ajoittain asuntojen vuokrataan ja myydään ilmoituksia, joissa myydään tai vuokrataan jotain yksiötä Helsingin kantakaupungista, josta puuttuu asuntokohtainen wc- ja suihkut. Voisi kuvitella ettei sellainen asunto oli kuuminta hottia vuokra- ja myyntimarkkinoilla kun taloyhtiön yhteisvessassa pitää asioida ja samoin käydä suihkussa tai huonolla tuurilla muualla käydä suihkussa kun taloyhtiössä ei ole yhteisissä tiloissa edes suihkua asukkaille. Sitten näkee myös niitä viritelmiä joissa keittiön komeroon suurinpiirten on rakennettu jälkeenpäin suihkukaappi ja viemäröinti on "persoonallinen". Toki sekin on paljon parempi kuin ei suihkua ollenkaan. Eihän se suihkutila vaikka asuntovaunussakaan mikään kovin iso ole, joten miksei sitä yksiössäkin sen kokoisella toimeen tule.

 

[Tonnin Seteli]

Sitten näkee myös niitä viritelmiä joissa keittiön komeroon suurinpiirten on rakennettu jälkeenpäin suihkukaappi ja viemäröinti on "persoonallinen".

Joo, jopa tarkalleen näin eikä pelkästään suurinpiirtein. Melkoisen onneton idea ollut aikanaan rakentaa asuntoja omalla vessalla mutta sniiduilla varmuuden vuoksi sen verran että mennään nyt aluksi muutama vuosi yhteissuihkulla ja rempataan sitten.

 

[allunteri]

Sitten näkee myös niitä viritelmiä joissa keittiön komeroon suurinpiirten on rakennettu jälkeenpäin suihkukaappi ja viemäröinti on "persoonallinen". Toki sekin on paljon parempi kuin ei suihkua ollenkaan. Eihän se suihkutila vaikka asuntovaunussakaan mikään kovin iso ole, joten miksei sitä yksiössäkin sen kokoisella toimeen tule.

Sisko asui aikoinaan Kalliossa muistaakseni 18 neliön yksiössä. Ikäluokka niin vanha, että siinä oli ruuan säilytystilaksi alunperin tarkoitettu kaappi, jossa jäähdytys oli toteutettu reiällä seinässä. Oli muutettu jälkeenpäin vaatekaapiksi ja reikä seinässä toki tukittu, mutta kaappi oli edelleen talvisin todella vetoisa ja hohkasi kylmää sisälle. Kylpyhuone oli puolestaan sangen persoonallinen L-mallinen tila. Pytylle ei kovin lihava henkilö pääsisi, kun sinne päästäkseen piti normaalipainoisenkin melkein vetää mahaa sisään ahtautuessaan altaan ja seinän välistä tilan perälle. Tilan toisessa nurkassa oli suihku. En koe olevani mitenkään harteikas, mutta suihkussa piti käydä sivuttain kun hartiat ottivat seiniin kiinni. Jalkojen pesu vaati melkoista akrobatiaa ja ai että jos suihkusaippua tippui tilan perälle, olisi pitänyt varmaan ryömiä kyljellään hakemaan se

Hyvällä paikalla kuitenkin, niin Helsingin hintatason tuntien tuokin maksoi enemmän kuin uuden kaksion vuokraaminen pienemmältä paikkakunnalta

 

[Lucas]

Sisko asui aikoinaan Kalliossa muistaakseni 18 neliön yksiössä. Ikäluokka niin vanha, että siinä oli ruuan säilytystilaksi alunperin tarkoitettu kaappi, jossa jäähdytys oli toteutettu reiällä seinässä. Oli muutettu jälkeenpäin vaatekaapiksi ja reikä seinässä toki tukittu, mutta kaappi oli edelleen talvisin todella vetoisa ja hohkasi kylmää sisälle. Kylpyhuone oli puolestaan sangen persoonallinen L-mallinen tila. Pytylle ei kovin lihava henkilö pääsisi, kun sinne päästäkseen piti normaalipainoisenkin melkein vetää mahaa sisään ahtautuessaan altaan ja seinän välistä tilan perälle. Tilan toisessa nurkassa oli suihku. E

Siinä on Ullanlinnasta kuva 18 m2 vuokra-asunnon ilmoituksesta. Kieltämättä kompakti tuo vessa suihku yhdistelmä. Toisaalta tuossa on se hyvä puoli, että jos suihkussa innostuu omasta henk.koht. paloletkusta "vettä" lorottelemaan, niin sehän päätyy suoraan alla olevaan WC-pönttöön.

 

[MrB]

Siinä on Ullanlinnasta kuva 18 m2 vuokra-asunnon ilmoituksesta. Kieltämättä kompakti tuo vessa suihku yhdistelmä. Toisaalta tuossa on se hyvä puoli, että jos suihkussa innostuu omasta henk.koht. paloletkusta "vettä" lorottelemaan, niin sehän päätyy suoraan alla olevaan WC-pönttöön.

Pohjakuva samasta. Jessus. 880€/kk. Sit meillä on hissittömän luhtitalon kakkoskerroksessa esteetön WC, jossa mahtuu asioimaan pyörätuolilla... Toi nurkkakomero on varmaan ollut se edellä mainittu "kylmäkaappi"

 

[Esterhaus]

Helsingin vanhoissa taloissa on kyllä kaikenlaista. Itse nähnyt esim juuri tuollaisen pikkuyksiön jossa pieni vessa vesieristetty ja kaakeloitu "kylpyhuoneeksi". Siinä asunnossa vaan ei ollut edes normaalia suihkua vaan peseytyminen piti suorittaa bideesuihkulla pöntöllä istuen. Myös hieno ratkaisu oli sellainen missä suihkukaappi oli sijoitettu keittiöön. Ei mitään seinäkkeitä tai verhojakaan suojana, siinä saa suihkutella samalla kun muu väki nauttii aamiaista vieressä. Kuitenkin se vielä oli ihan kohtalaisen hyvän kokoinen kaksio. Yleensä noihin vanhojen talojen asuntoihin on saanut jollain tavalla retrofitattua välttävän tasoisen kylppärin, mutta jos sellaiselle ei rakennusaikana varattu minkäänlaista paikkaa ja viemärilinjat ja kantavat rakenteet sattuvat sopivasti, pitää tehdä tuollaisia älyttömiä virityksiä jotka ihme kyllä joillekin silti kelpaavat. Oma lukunsa entiset isot asunnot jotka jaettu kahdeksi ja todella kummallisia pohjaratkaisuja sitten muodostunut.