Happi ei liity asiaan, silloin kärvähtäis "heti". Oletko miettinyt koskaan, miksi hehkulamppu muuttuu ajan saatossa tummemmaksi? Se on sitä langan materiaa.
en.wikipedia.org
Lamppu toki toimii 230V verkossa, mut oisko lampun sisällä jännitettä alentavia komponentteja tai useampi lanka tms.. ?
Ei toki "elektroni kerrallaan" mutta kuluu. Hehkulangan metallia päätyy pikkuhiljaa lasikuvun sisäpinnalle.
Liikkuu tietty lämpölaajenemisenkin takia , mutta ympäristötekijät vaikuttavat sitten paljon lisäksi liikkeeseen ja sitämyötä paljon kestoon.
en.wikipedia.org
Pisti hieman silmään tuo että kolmosteho olisi tehostusteho saunomista varten. Neliportaisissa koneissa kolmostila on yleensä ohjelmoitu vielä normitilaksi. Nelonen tehostuskäyttöä varten eli ruoanlaittoa, saunomista ja peseytymistä varten. Joissain koneissa tuo nelonen on myös ohjelmoitu toimimaan vain tunnin ja sen jälkeen kone palaa normaaliteholle. Nykyään tosin taidetaan suosia kolmiportaisia ohjaimia, jotka tekevät tehon valinnasta helpompaa.
Ihmiset eivät edes välttämättä tiedä että se ei ole pelkkä liesituuletin vaan ohjaa ilmanvaihtoa. Monet käyttävät sitä kuten liesituuletinta eli laittavat isompaa tehoa päälle vain kokatessa, kuten tavallisen liesituulettimen kanssa.
Jep. Oltiin kerran vuokramökissä 12 äijää. Saunottiin ja tuntui ettei oikein ilma riittänyt ja vaihtunut. Viereisessä huoneessa yöpyjät myös sanoivat että oli aika trooppinen ilmasto yöllä. Aamulla pekonia paistaessa laitoin liesituuletinta päälle niin huomasin että siitä ohjautuukin poistoilma ja säädin oli 1/4 asennossa, eli periaatteessa riittämätön pelkkään 12 ihmisen oleskeluun puhumattakaan koko illan saunomisesta.
Minä olen kuvitellut että liesikuvusta ohjataan tavallisesti poistoa (huippuimuri tms.), jos on iv-kone niin sen ohjaus on yleensä erikseen, mutta tämä perustuu luuloon.
Itse huomasin kun asuin 80-luvun rivarissa (jossa oli siis liesikuvulla ohjatut asuntokohtaiset huippu-imurit) niin käyttö vaihteli paljon ja keittiöremppojen jne. myötä monesti kupu oli vaihtunut sellaiseen jossa koko poiston saa pois päältä. Kuvussahan pitäisi olla pelkkä tehosäätö eikä siitä saisi pystyä sammuttamaan huipparia. Meilläkin oli noin ja ilmanvaihto oli enimmäkseen pois päältä kunnes tajusin että alin taso ei ole minimi vaan off.
No olisihan tuosta hyvä olla selkeä ohjeistus (en tiedä oliko, mutta ette lukeneet), mutta kyllähän jonkin viikot tyhjillään olevan vuokramökin ilmanvaihdon aina täysillä pitäminen tyhmää on...
Minä ainakin puhuin koneellisesta ilmanvaihdosta. Jostakin vuodesta 2005-2010 lähtien ainakin, on kerrostalot tyypillisesti varustettu huoneistokohtaisilla IV-koneilla. Eli tulo-ja poistoilma lämmön talteenotolla. Näitä koneita ohjataan usein liesituulettimen kuvusta. Meillä ei ole tuossa mitään ajastuksia, vaan jos laittaa 4:lle, niin se on siinä niin kauan kunnes vaihtaa muuhun tehoon. Meillä käytetään normaalisti 2:sta kun asteikko 1-4. Jos lähdetään lomalla niin 1:lle, 3-4:sta sitten tehostukseen, esim. saunan jälkeen.
Tsekkasin vielä kertaalleen Ilmon käyttöohjeen. Ei siinä erikseen käsketä laittamaan neloselle saunomisen yhteydessä. Tossa 2-3 ovat normaalikäyttöä ja 3-4 tehostettua touhua. Mä olen tulkinnut sen niin, että saunomisen ajaksi riittää, kun laittaa kolmosen silmään, kun normitila on meillä 2. Jos tulee ruuanlaitossa joku suunnittelun kukkanen, sitten voi poistaa käryt nelosella.
Huoneistokohtaisesta ilmanvaihtokoneesta eli onkohan oikeampi termi LTO.
Varmasti vaihtelee aika paljon. 2000-2010 luvuilla rakennetuissa grynderiasunnoissa olen törmännyt tuohon liesikupuohjaukseen. Joskus pari vuotta sitten pyysin tarjousta meidän 2007 vuosimallisen LTO-koneen automatisointiin kosteusmittarin avulla ja lisäohjaimen asentamista kylppäriin. Yleisin vastaus oli että lisähärpäkkeet ja työ maksaa niin paljon että on fiksumpaa ostaa uusi kone noilla ominaisuuksilla.
LTO on lyhenne, joka tarkoittaa lämmön talteenottoa. Käytännössä se on siis ilmanvaihtoyksikkö, jossa poistuvan ilman lämpöenergiaa siirretään sisään tulevaan viileään ilmaan. Se voi olla huoneistokohtainen, tai talokohtainen.
käy pyytää tyhjä pullo, veitsi ja kuminauhoja tiskiltä.Jyväskylästä löytyi kahvilan vessasta tämmöinen vesihana. Vaihtoehtoina oli pestä kädet tulikuumalla tai jääkylmällä vedellä. Liekö idea laittaa tulppa ja tehdä sopiva seos altaaseen? Mitään järkeä siinäkään ei kyllä ole.
Juu. Ja kuulemma tärkeää sen takia, että teetä varten saa varmasti kylmää vettä.
Briteissä toi hanahomma on vähän kun jenkeissä imperial mitat: ne kuuluu identiteettiin ja vaikka niissä ei ole järjen häivää niin niistä voi luopua ja siirtyä vähän järkevämpään käytäntöön.Juu. Ja kuulemma tärkeää sen takia, että teetä varten saa varmasti kylmää vettä.
Monessa muussa maassakin on todella paskoja hanoja. Kyllä siinä olisi Orakselle maailmaa valloitettavaksi.
Briteissä tosiaan edelleen standardi, jota tietämättömät jaksaa aina ihmetellä. Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä. Ilmeisesti joku vanha suojeltu rakennus, jossa haluttu säilyttää alkuperäinen kyseisen ajan ilme ja tarkoituksella jätetty tuo käyttöön.Jyväskylästä löytyi kahvilan vessasta tämmöinen vesihana. Vaihtoehtoina oli pestä kädet tulikuumalla tai jääkylmällä vedellä. Liekö idea laittaa tulppa ja tehdä sopiva seos altaaseen? Mitään järkeä siinäkään ei kyllä ole.
Standardi tai ei, erittäin epäkäytännöllinen tuo on, ja sitä kautta suunnittelun kukkanen.
Eihän tuo ole kukkanen, vaan yksinkertaisesti vanhanaikainen ratkaisu. Samalla tavalla joku 40-luvulta peräisin olevan kesämökin ulkoseinässä oleva vesiletku tai peräti veivattava kaivo ei ole suunnittelun kukkanen, jos naapurin uudessa mökissä vesi tulee suoraan keittiön hanasta.
Saattaa olla, mutta itse näkemäni antiikkihanat ovat Suomessa olleet - siis kun on kylmä ja lämmin vesi saatavilla - kahdella kierrettävällä venttiilillä hallittavia joissa silti vesi sekoittuu samaan juoksuputkeen.
Ei se enää mikään standardi ole. Pitkään jo suurin osa uusrakennuksista ja remonteissa laitettu ihan mikserillä.
Vesiletku on ihan tätäpäivää, ehkä siinä välissä tulleet ne "jäätymättömät hanat", veivattavalla kaivolla ilmeisesti tarkoita sitä ampärinaru juttua, no ne ehkä jääneet pumpattavian varjoon.
Tässä tarkoitettiin selvästi että samasta otetaan keittiön vedet, ts. vesiautomaatti on mutta ei vesiputkia asunnossa.
Ok, no vielä keuempana vertailusta.
Vähän mutupohjalla olen näissä mutta mielestäni keskuslämmitys alkoi Suomessa tulla kerrostaloihin vakiona jo 1900-luvun aivan ensimmäisistä vuosikymmenistä lähtien. Jopa lämmin vesikin saattoi asuntoon tulla mutta ei tosiaan mikään vakiojuttu ollut. Asumismukavuuden standardi siitä Suomessa(kin) tuli vasta todella myöhään. Aika moni vanhan kaupungin vanhan talon kerrostaloasuja hoiti peseytymisensä oman kaupunginosan yleisessä saunassa jonnekin 60-luvulle asti. Esim. monelle helsinkiläiselle muutto betonilähiöön saattoi 60-luvulla tai 70-luvulla olla suuri parannus asumismukavuuteen kun siellä oli jo nykyajan mukavuudet asunnoissa vakiona, lämmintä vettä tuli ja oli vesivessa joka ei edes ollut monen asunnon yhteinen, kylpyhuonekin oli vielä. Maaseudulla eleltiin tietysti pitkään puulämmitteisissä taloissa jonne vesi kannettiin oman pihan kaivosta ja paskalla käytiin ulkohuussissa. Uudempiin pientaloihinkin sitten alettiin joskus 50-luvulla tehdä keskuslämmityksiä yleisesti. Taloyhtiön yhteinen perinteinen paskahuussikaan ei ollut mikään kummajainen vielä sotien jälkeen tai saattoi olla yhteisiä vesivessoja yksi per kerros. Muutenkin sotien jälkeen alkoi uusiin taloihin nopeasti tulla kaikkea nykyaikaista, kuten vessoja, kylpyhuoneita ja lämmintä vettä, ja vanhoissa taloissa kärvisteltiin sitten ilman niitä kunnes remontteja tehtiin ja mukavuuksia alkoi tulla. Paitsi vähän rikkaammissa vanhoissa taloissa jonne mukavuuksia asenneltiin jo 1900-luvun alusta lähtien.
Sellainen mielikuva jäänyt jostakin jutusta itselle, että 1970-luvun puolivälissä vielä 40 prosenttia suomalaisista asui ilman sisävessaa tilastojen mukaan. Eli huussi oli pihan perällä, jonne käytiin sitten ympäri vuoden vääntämässä isommat ja pienemmät asiat.
Joo, jopa tarkalleen näin eikä pelkästään suurinpiirtein. Melkoisen onneton idea ollut aikanaan rakentaa asuntoja omalla vessalla mutta sniiduilla varmuuden vuoksi sen verran että mennään nyt aluksi muutama vuosi yhteissuihkulla ja rempataan sitten.
Sisko asui aikoinaan Kalliossa muistaakseni 18 neliön yksiössä. Ikäluokka niin vanha, että siinä oli ruuan säilytystilaksi alunperin tarkoitettu kaappi, jossa jäähdytys oli toteutettu reiällä seinässä. Oli muutettu jälkeenpäin vaatekaapiksi ja reikä seinässä toki tukittu, mutta kaappi oli edelleen talvisin todella vetoisa ja hohkasi kylmää sisälle. Kylpyhuone oli puolestaan sangen persoonallinen L-mallinen tila. Pytylle ei kovin lihava henkilö pääsisi, kun sinne päästäkseen piti normaalipainoisenkin melkein vetää mahaa sisään ahtautuessaan altaan ja seinän välistä tilan perälle. Tilan toisessa nurkassa oli suihku. En koe olevani mitenkään harteikas, mutta suihkussa piti käydä sivuttain kun hartiat ottivat seiniin kiinni. Jalkojen pesu vaati melkoista akrobatiaa ja ai että jos suihkusaippua tippui tilan perälle, olisi pitänyt varmaan ryömiä kyljellään hakemaan se
Siinä on Ullanlinnasta kuva 18 m2 vuokra-asunnon ilmoituksesta. Kieltämättä kompakti tuo vessa suihku yhdistelmä. Toisaalta tuossa on se hyvä puoli, että jos suihkussa innostuu omasta henk.koht. paloletkusta "vettä" lorottelemaan, niin sehän päätyy suoraan alla olevaan WC-pönttöön.
Pohjakuva samasta. Jessus. 880€/kk. Sit meillä on hissittömän luhtitalon kakkoskerroksessa esteetön WC, jossa mahtuu asioimaan pyörätuolilla... Toi nurkkakomero on varmaan ollut se edellä mainittu "kylmäkaappi"Siinä on Ullanlinnasta kuva 18 m2 vuokra-asunnon ilmoituksesta. Kieltämättä kompakti tuo vessa suihku yhdistelmä. Toisaalta tuossa on se hyvä puoli, että jos suihkussa innostuu omasta henk.koht. paloletkusta "vettä" lorottelemaan, niin sehän päätyy suoraan alla olevaan WC-pönttöön.
En osaa tarkkaan sanoa milloin tällaisesta museovarusteesta on luovuttu, mutta asuin joskus itse 1950-luvun talossa jossa oli keittiön nurkassa tällainen ylimääräinen näennäisen typerään kohtaan tehty ilmareikä, joka oli siis täysin erilainen kuin varsinaiset asunnon korvausilmaventtiilit. Putken pää ja jonkinlainen hattu jäljellä, mutta tukittu, olihan julkisivukin tehty uusiksi muistaakseni niin ettei siinä voinut olla noita reikiä. Selvästi se oli tarkoitettu viileäkaapille, josta ei ollut toki mitään jäljellä 2000-luvulla.
Hiilivarasto? Luukusta kaadettu koksi sisään.Nyt kun noista kummallisista jutuista Helsingin vanhoissa taloissa on ollut mainintaa, nii mikä pirun uloke tää on. Oli eräässä talossa, jossa asuin ja ainut uloke kyljessä. Aatellu, että just tollainen kylmäjuttu, mut siinä ollut selkeesti tommonen "tiski"/ikkuna ulos. Toi tossa kuvassa oikeella, kuva silloiselta parvekkeeltani.
Kuva on taka/sisäpihalta. Suattaapi löytyä parempiki kuva, mut tossa vieressä heti asunnon ikkuna, joten saattaa olla osa jotain asuntoa. Talo varmaan 60-luvulta. Ehkä 50.
Kovin on pieni aukko ja korkeella. Lisäksi väärällä puolen taloa (kulkuyhteyksiä). Esim. Rovaniemellä eräässä vanhassa talossa vastaava oli luukku, joka aukaistiin ja rojut sai kaadettua sisään. Toimi silloin puuvarastona saunapuille. Mut voit olla jäljillä, jotain itse taloon liittyvää ton täytyy olla.
Tuskin tosiaan on hiilivarasto/luukku. Kyllähän nuo (itseni mukaanlukien) olisivat "suunnittelun kukkasia", jos ei tietäisi että kaikille ihmeluukuille ja ulokkeille on joskus ollut hyvä syy. Sitten kun syytä ei enää ole, niin on päädytty vaikka minkälaisiin ratkaisuihin joita sitten taas on vuosien saatossa voitu muuttaa jne. Museovirasto kutsuu tätä kai "rakenteelliseksi kerrostuneisuudeksi" tms. ja tyhmästi tehdyt muutoksetkin alkuperäiseen saattaa olla sen perusteella suojeltuja.
Katutaso on muuten tuossa katon yläpuolella melko reilustikin. Toisessa tuollaisessa ruosteisessa junakiskossa on valettuna vuosiluku 1904. Todennäköisesti katutasoa on korotettu vuosien saatossa ja luukku "kuiluun" on ollut maassa.
Vähän laajemmasta kuvasta vois arvioida paremmin. Mukulana asuttiin -60 luvulla rakennetussa kerrostalossa jonka kyljessä oli tommonen luukku. Sen takana oli jätteenpolttouuni. Ideana oli että asukkaat kippasi palavan jätteen sinne ja sit kun palavaa materiaalia oli riittävästi talkkari tuikkasi kamat tuleen. Oli poistunut käytöstä jo sillain että mä en -70 luvun puolivälissä syntyneenä muista että siinä olis ikinä poltettu mitään. Toki me pihan mukulat oltiin päällään siellä tulipesässä kun silmä vältti =)Edit: ei varmaankaan suunnittelun kukkanen, mut sivuaa meneillää olevaa keskustelua:
Nyt kun noista kummallisista jutuista Helsingin vanhoissa taloissa on ollut mainintaa, nii mikä pirun uloke tää on. Oli eräässä talossa, jossa asuin ja ainut uloke kyljessä. Aatellu, että just tollainen kylmäjuttu, mut siinä ollut selkeesti tommonen "tiski"/ikkuna ulos. Toi tossa kuvassa oikeella, kuva silloiselta parvekkeeltani.
Kuva on taka/sisäpihalta. Suattaapi löytyä parempiki kuva, mut tossa vieressä heti asunnon ikkuna, joten saattaa olla osa jotain asuntoa. Talo varmaan 60-luvulta. Ehkä 50.
Vaari oli arkkitehti ja oman kertomansa mukaan oli mukana vaikuttamassa siihen että määräyksiä muutettiin sodan jälkeen niin että siihen asti vaaditut kylmäkomerot/kellarit ruoan säilytystiloina saatiin vaihtoehtoisesti korvata nykyaikaisella jääkaapilla. Eli juurikin tuossa 50-luvun aikana tuli mahdolliseksi jättää nuo kylmäkomerot pois asunnoista.
Nyt epävarmaa mutuilua, sotienjälkeen oli sitä tuettua rakentamista jossa laatu rajoituksia ja jossain yhteydessä antanut itselleni ymmärtää että joskus 50 luvulla jääkaappi tuli sallittujen listalle. Eli sen takia voisi olla paljon 50 luvulla rakkennettuja ruokakomeroita.
Tyyliin kaikissa 60-luvun ja sitä vanhemmissa taloissa on keittiössä yksi kaappi tai syvennys, jossa nykyään jääkaappi, on nuo kaksi reikää suoraan ulos. Toki nykyisellään tukittu ja jonkinlaiset hatut päällä. Jos katselee tuon ikäisten talojen seiniä, niin käytännössä kaikissa jokaisen huoneiston kohdalla näkyy julkisivussa kaksi reikää per huoneisto.
Noita löytyy vielä pitkälle 70-luvun puolellekin, itsekin asun 70-luvun puolivälissä rakennetussa kerrostalossa jossa nuo reiät olivat. Tuossa vajaa 10v sitten nuo sitten tukittiin keittiöremontin yhteydessä.
Itseasiassa tätä hanajuttua oli tarkoitus kommentoida, mutta hiililuukun mielenkiinto vei voiton
. Aamulla koko alakerta lainehti ja huuto oli sen mukainen. Vettä oli koko vierashuoneen ja olohuoneen lattialla muutaman sentin korkeudelle. Ämmä huutaa naama punaisena mulle että tuo idiootti on jättänyt toisen hanoista auki ja äijä suomeksi kieltää kaiken ja vilkuilee koska pääsee lentokentälle.
Ei tule noita tuplahanoja enää koskaan katsottua ajattelematta tapausta.
