Suunnittelun kukkaset

[Jiispo]

Se lanka liikkuu lämpölaajenemisen takia joka tapauksessa, kun lamppua kytketään päälle ja pois.


Ei kulu. Siellä hehkulampun sisällä on joko tyhjiö tai kaikki happi on korvattu jollain jalokaasulla, joka ei sen hehkulangan kanssa reagoi.

Liikkuu tietty lämpölaajenemisenkin takia , mutta ympäristötekijät vaikuttavat sitten paljon lisäksi liikkeeseen ja sitämyötä paljon kestoon.

ja kyllä kuule se lanka vaan käytössä "kuluu".

 

[TheMeII]

Kyllä ne elektroneja ampuu ilmaan mutta ampuuko vaihtovirtalamppu ne pois asti joissain tapauksissa vaihtovirta negatoi sähkövirran aiheuttamia asioita. Tasavirrassa se on sen verta huomattavaa että niistä elektroneista rakennettiin meille tietokoneet.

"When hot, the filament releases electrons into the vacuum, a process called thermionic emission, originally known as the Edison effect."

Vacuum tube - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Rantakemisti]

En tiedä, ymmärsinkö väärin, tai puhunko eri asiasta, mutta ainakin meidän taloyhtiössä liesituuletin on samalla koko huoneiston IV:n ohjausyksikkö. Sitä ei saa kokonaan pois päältä, "ykkösasento" on pitempiä poissaoloja varten. Kakkonen on normitila, kolmosta voi käyttää saunomisen yhteydessä. Nelosta en ole edes kokeillut.

Pisti hieman silmään tuo että kolmosteho olisi tehostusteho saunomista varten. Neliportaisissa koneissa kolmostila on yleensä ohjelmoitu vielä normitilaksi. Nelonen tehostuskäyttöä varten eli ruoanlaittoa, saunomista ja peseytymistä varten. Joissain koneissa tuo nelonen on myös ohjelmoitu toimimaan vain tunnin ja sen jälkeen kone palaa normaaliteholle. Nykyään tosin taidetaan suosia kolmiportaisia ohjaimia, jotka tekevät tehon valinnasta helpompaa.

Väittiäisin että näiden huoneistokohtaisten IV-koneiden isompi ongelma on siinä että niitä käytetään väärin ja liian pienellä. Omassakin taloyhtiössä olen törmännyt useampaan asuntoon, jossa kone on jatkuvasti poissaolokäytöllä ettei koneen ääni häiritse.

Tässä on monta suunnittelun kukkaista, laitteesta ei helposti näe että mitä tehoa pitäisi milloinkin käyttää ja ylipäätänsä se että asukas saa itse valita tehon joka saattaa aiheuttaa kosteusrasitusta rakenteille. Optimaalista olisi, jos kaikki laitteet pystyisivät automaattisesti säätämään tehoa kosteus- ja hiilidioksidianturien avulla.

Tässä vielä meidän taloyhtiön yleiset ohjeet neliportaisen IV-koneen käyttöön:

Poissaolokäyttö (asento 1)* = Pieni ilmavirta, jota voidaan käyttää, kun asunto on tyhjillään ja jos se ei aiheuta vaaraa rakenteille.

Normaalikäyttö (asento 2)* = Normaali ilmavirta, joka riittää silloin, jos asut yksin ja olet vain kotona tekemättä mitään.

Normaalikäyttö (asento 3)* = Hiukan tehostetumpi, joka pidetään käytössä silloin, kun asunnossa oleilee enemmän kuin kaksi ihmistä.

Tehostuskäyttö (asento 4)* = Suuri ilmavirta, jota käytetään ruoanlaiton, saunomisen, suihkun ja pyykinkuivauksen yhteydessä. Esim. ruuanlaiton aikana pidetään liesikuvun läppä auki, muulloin se on kiinni. Saunan katossa oleva säädettävä venttiili pidetään saunomisen aikana kiinni ja muulloin auki.

 

[Hyrava]

Pisti hieman silmään tuo että kolmosteho olisi tehostusteho saunomista varten. Neliportaisissa koneissa kolmostila on yleensä ohjelmoitu vielä normitilaksi. Nelonen tehostuskäyttöä varten eli ruoanlaittoa, saunomista ja peseytymistä varten. Joissain koneissa tuo nelonen on myös ohjelmoitu toimimaan vain tunnin ja sen jälkeen kone palaa normaaliteholle. Nykyään tosin taidetaan suosia kolmiportaisia ohjaimia, jotka tekevät tehon valinnasta helpompaa.

Väittiäisin että näiden huoneistokohtaisten IV-koneiden isompi ongelma on siinä että niitä käytetään väärin ja liian pienellä. Omassakin taloyhtiössä olen törmännyt useampaan asuntoon, jossa kone on jatkuvasti poissaolokäytöllä ettei koneen ääni häiritse.

Tässä on monta suunnittelun kukkaista, laitteesta ei helposti näe että mitä tehoa pitäisi milloinkin käyttää ja ylipäätänsä se että asukas saa itse valita tehon joka saattaa aiheuttaa kosteusrasitusta rakenteille. Optimaalista olisi, jos kaikki laitteet pystyisivät automaattisesti säätämään tehoa kosteus- ja hiilidioksidianturien avulla.

Tässä vielä meidän taloyhtiön yleiset ohjeet neliportaisen IV-koneen käyttöön:

Poissaolokäyttö (asento 1)* = Pieni ilmavirta, jota voidaan käyttää, kun asunto on tyhjillään ja jos se ei aiheuta vaaraa rakenteille.

Normaalikäyttö (asento 2)* = Normaali ilmavirta, joka riittää silloin, jos asut yksin ja olet vain kotona tekemättä mitään.

Normaalikäyttö (asento 3)* = Hiukan tehostetumpi, joka pidetään käytössä silloin, kun asunnossa oleilee enemmän kuin kaksi ihmistä.

Tehostuskäyttö (asento 4)* = Suuri ilmavirta, jota käytetään ruoanlaiton, saunomisen, suihkun ja pyykinkuivauksen yhteydessä. Esim. ruuanlaiton aikana pidetään liesikuvun läppä auki, muulloin se on kiinni. Saunan katossa oleva säädettävä venttiili pidetään saunomisen aikana kiinni ja muulloin auki.

Ihmiset eivät edes välttämättä tiedä että se ei ole pelkkä liesituuletin vaan ohjaa ilmanvaihtoa. Monet käyttävät sitä kuten liesituuletinta eli laittavat isompaa tehoa päälle vain kokatessa, kuten tavallisen liesituulettimen kanssa.

Nuo kyllä pitäisi olla jollakin tavalla automatisoituja, esim kosteus- ja hiilidioksidiantureiden ja/tai läsnäolotunnistimien avulla. Harva lukee jotain ohjeita tuollaisen käyttöön, oletetaan vaan ja mennään sillä. Toisaalta tuohon on jo osasyynä se että minkä tahansa itsestäänselvän laitteen mukanakin tulee puolen metrin paksuinen nippu kaikenlaista turvallisuusohjetta, käyttöohjetta, sertifikaattia ja tiesmitä joten ei edes enää viitsitä vilkaista ohjeita vaikka välillä se olisi ihan aiheellista.

 

[Antw]

Puhutaanko tässä nyt iv-koneesta (tulo/poisto) vai pelkästä koneellisesta poistosta (ns. talotuuletin)?

 

[Kilkenblad]

Ihmiset eivät edes välttämättä tiedä että se ei ole pelkkä liesituuletin vaan ohjaa ilmanvaihtoa. Monet käyttävät sitä kuten liesituuletinta eli laittavat isompaa tehoa päälle vain kokatessa, kuten tavallisen liesituulettimen kanssa.

Nuo kyllä pitäisi olla jollakin tavalla automatisoituja, esim kosteus- ja hiilidioksidiantureiden ja/tai läsnäolotunnistimien avulla. Harva lukee jotain ohjeita tuollaisen käyttöön, oletetaan vaan ja mennään sillä. Toisaalta tuohon on jo osasyynä se että minkä tahansa itsestäänselvän laitteen mukanakin tulee puolen metrin paksuinen nippu kaikenlaista turvallisuusohjetta, käyttöohjetta, sertifikaattia ja tiesmitä joten ei edes enää viitsitä vilkaista ohjeita vaikka välillä se olisi ihan aiheellista.

Jep. Oltiin kerran vuokramökissä 12 äijää. Saunottiin ja tuntui ettei oikein ilma riittänyt ja vaihtunut. Viereisessä huoneessa yöpyjät myös sanoivat että oli aika trooppinen ilmasto yöllä. Aamulla pekonia paistaessa laitoin liesituuletinta päälle niin huomasin että siitä ohjautuukin poistoilma ja säädin oli 1/4 asennossa, eli periaatteessa riittämätön pelkkään 12 ihmisen oleskeluun puhumattakaan koko illan saunomisesta.

Myös vuokranantajalta henkilökohtainen suunnittelun kukkanen vääntää mökin ilmanvaihtoa pienemmälle säästösyistä ja olettaa että vuokraajat jaksavat asiaan perehtyä ja säätää oikein.

 

[PornReindeer]

Puhutaanko tässä nyt iv-koneesta (tulo/poisto) vai pelkästä koneellisesta poistosta (ns. talotuuletin)?

Minä olen kuvitellut että liesikuvusta ohjataan tavallisesti poistoa (huippuimuri tms.), jos on iv-kone niin sen ohjaus on yleensä erikseen, mutta tämä perustuu luuloon.

Ihmiset eivät edes välttämättä tiedä että se ei ole pelkkä liesituuletin vaan ohjaa ilmanvaihtoa. Monet käyttävät sitä kuten liesituuletinta eli laittavat isompaa tehoa päälle vain kokatessa, kuten tavallisen liesituulettimen kanssa.

Itse huomasin kun asuin 80-luvun rivarissa (jossa oli siis liesikuvulla ohjatut asuntokohtaiset huippu-imurit) niin käyttö vaihteli paljon ja keittiöremppojen jne. myötä monesti kupu oli vaihtunut sellaiseen jossa koko poiston saa pois päältä. Kuvussahan pitäisi olla pelkkä tehosäätö eikä siitä saisi pystyä sammuttamaan huipparia. Meilläkin oli noin ja ilmanvaihto oli enimmäkseen pois päältä kunnes tajusin että alin taso ei ole minimi vaan off.
Lisäksi isännöitsijälle ei ollut tietotaitoa/aikaa/kiinnostusta noihin niin epäilen että remppailmoitusten jälkeen noita kukaan tarkasti että menikö oikein. Kun joku asukas valitti huonosta ja kosteasta ilmasta niin kuulemma halvempi tehdä uusi raitisilmaventtiili kuin tarkastaa huippuimurin toiminta ja säädöt
Toki koko huippari/sen ohjaus oli mykkä ja kolmilapsinen perhe asui ilman ilmanvaihtoa toista vuotta, en ihmettele jos "ilma on huono"

Jep. Oltiin kerran vuokramökissä 12 äijää. Saunottiin ja tuntui ettei oikein ilma riittänyt ja vaihtunut. Viereisessä huoneessa yöpyjät myös sanoivat että oli aika trooppinen ilmasto yöllä. Aamulla pekonia paistaessa laitoin liesituuletinta päälle niin huomasin että siitä ohjautuukin poistoilma ja säädin oli 1/4 asennossa, eli periaatteessa riittämätön pelkkään 12 ihmisen oleskeluun puhumattakaan koko illan saunomisesta.

Myös vuokranantajalta henkilökohtainen suunnittelun kukkanen vääntää mökin ilmanvaihtoa pienemmälle säästösyistä ja olettaa että vuokraajat jaksavat asiaan perehtyä ja säätää oikein.

No olisihan tuosta hyvä olla selkeä ohjeistus (en tiedä oliko, mutta ette lukeneet), mutta kyllähän jonkin viikot tyhjillään olevan vuokramökin ilmanvaihdon aina täysillä pitäminen tyhmää on...

 

[PCB]

Puhutaanko tässä nyt iv-koneesta (tulo/poisto) vai pelkästä koneellisesta poistosta (ns. talotuuletin)?

Minä ainakin puhuin koneellisesta ilmanvaihdosta. Jostakin vuodesta 2005-2010 lähtien ainakin, on kerrostalot tyypillisesti varustettu huoneistokohtaisilla IV-koneilla. Eli tulo-ja poistoilma lämmön talteenotolla. Näitä koneita ohjataan usein liesituulettimen kuvusta. Meillä ei ole tuossa mitään ajastuksia, vaan jos laittaa 4:lle, niin se on siinä niin kauan kunnes vaihtaa muuhun tehoon. Meillä käytetään normaalisti 2:sta kun asteikko 1-4. Jos lähdetään lomalla niin 1:lle, 3-4:sta sitten tehostukseen, esim. saunan jälkeen.

@Rantakemisti avasi hyvin tuota käyttöä.

 

[Frankie]

Pisti hieman silmään tuo että kolmosteho olisi tehostusteho saunomista varten. Neliportaisissa koneissa kolmostila on yleensä ohjelmoitu vielä normitilaksi. Nelonen tehostuskäyttöä varten eli ruoanlaittoa, saunomista ja peseytymistä varten.

Tsekkasin vielä kertaalleen Ilmon käyttöohjeen. Ei siinä erikseen käsketä laittamaan neloselle saunomisen yhteydessä. Tossa 2-3 ovat normaalikäyttöä ja 3-4 tehostettua touhua. Mä olen tulkinnut sen niin, että saunomisen ajaksi riittää, kun laittaa kolmosen silmään, kun normitila on meillä 2. Jos tulee ruuanlaitossa joku suunnittelun kukkanen, sitten voi poistaa käryt nelosella.

 

[Gespard]

Porukoilla sama et ilmanvaihto osattava laittaa ihan itse tyyliin neloselle saunomisen jälkeen, vaimikäliekin asteikko.
Muuten alkaa kondensoida vettä koneeseen ym. vähemmän mukavaa.

 

[Rantakemisti]

Puhutaanko tässä nyt iv-koneesta (tulo/poisto) vai pelkästä koneellisesta poistosta (ns. talotuuletin)?

Huoneistokohtaisesta ilmanvaihtokoneesta eli onkohan oikeampi termi LTO.

Minä olen kuvitellut että liesikuvusta ohjataan tavallisesti poistoa (huippuimuri tms.), jos on iv-kone niin sen ohjaus on yleensä erikseen, mutta tämä perustuu luuloon.

Varmasti vaihtelee aika paljon. 2000-2010 luvuilla rakennetuissa grynderiasunnoissa olen törmännyt tuohon liesikupuohjaukseen. Joskus pari vuotta sitten pyysin tarjousta meidän 2007 vuosimallisen LTO-koneen automatisointiin kosteusmittarin avulla ja lisäohjaimen asentamista kylppäriin. Yleisin vastaus oli että lisähärpäkkeet ja työ maksaa niin paljon että on fiksumpaa ostaa uusi kone noilla ominaisuuksilla.

 

[Kautium]

Huoneistokohtaisesta ilmanvaihtokoneesta eli onkohan oikeampi termi LTO.

LTO on lyhenne, joka tarkoittaa lämmön talteenottoa. Käytännössä se on siis ilmanvaihtoyksikkö, jossa poistuvan ilman lämpöenergiaa siirretään sisään tulevaan viileään ilmaan. Se voi olla huoneistokohtainen, tai talokohtainen.

 

[Mikkos]

Google Homessa on muutamia suunnittelun kukkasia.
Muuten niin selkeässä ohjelmassa on ihan käsittämätön moka joka on huoneen lisääminen kotiin.

Laitteiden lisääminen ja poistaminen ja siirtäminen huoneesta toiseen on helppoa ja näiden lisäämiseen on ruudulla aina iso "+" tai "Lisää" -nappi jonka takaa voi lisätä laitteita, lamppuja, kaiuttimia jne.

Huoneen poistaminen on helppoa:
->Asetukset->"Laitteet ryhmät ja huoneet"->valitse huone->"Poista huone" Se olis siinä.

Fiksuimmat varmaan luulee että tuossa olisi myös kohta "Lisää huone". Mutta ei.
Huone lisätään seuraavasti:
Avaa "Laitteet"->Paina pitkään jotain laitetta (vaikka lamppua)-> avautuu laitteen paneeli (vaikka lampun on/off jne->valitse yläoikealta ratas->paina huoneen nimeä jossa laite on->avautuu lista kaikista talon huoneista->rullaa koko nälkävuoden mittainen lista omista ja valmiiksi nimetyistä huoneista aivan alas ja sieltä löytyy "Lisää oma huone"->nimeä huone->tallenna
Ja näin näppärästi on uusi huone lisätty

 

[Niko]

Jyväskylästä löytyi kahvilan vessasta tämmöinen vesihana. Vaihtoehtoina oli pestä kädet tulikuumalla tai jääkylmällä vedellä. Liekö idea laittaa tulppa ja tehdä sopiva seos altaaseen? Mitään järkeä siinäkään ei kyllä ole.

 

[chrisekh]

Aikoinaanhan nuo kaksihanaiset selittyivät sillä että se lämmin vesi ei ollut mitenkään erityisen puhdasta niin oli parempi pitää viimeiseen asti erillään.

 

[jetblack]

Jyväskylästä löytyi kahvilan vessasta tämmöinen vesihana. Vaihtoehtoina oli pestä kädet tulikuumalla tai jääkylmällä vedellä. Liekö idea laittaa tulppa ja tehdä sopiva seos altaaseen? Mitään järkeä siinäkään ei kyllä ole.

käy pyytää tyhjä pullo, veitsi ja kuminauhoja tiskiltä.

 

[Leavre271]

Briteissä on melkein joka paikassa vielä tuo kahden hanan taktiikka.

 

[jonniv]

Briteissä on melkein joka paikassa vielä tuo kahden hanan taktiikka.

Juu. Ja kuulemma tärkeää sen takia, että teetä varten saa varmasti kylmää vettä.

Monessa muussa maassakin on todella paskoja hanoja. Kyllä siinä olisi Orakselle maailmaa valloitettavaksi.

 

[Mikkos]

Juu. Ja kuulemma tärkeää sen takia, että teetä varten saa varmasti kylmää vettä.

Monessa muussa maassakin on todella paskoja hanoja. Kyllä siinä olisi Orakselle maailmaa valloitettavaksi.

Briteissä toi hanahomma on vähän kun jenkeissä imperial mitat: ne kuuluu identiteettiin ja vaikka niissä ei ole järjen häivää niin niistä voi luopua ja siirtyä vähän järkevämpään käytäntöön.

 

[Trans-Late]

Jyväskylästä löytyi kahvilan vessasta tämmöinen vesihana. Vaihtoehtoina oli pestä kädet tulikuumalla tai jääkylmällä vedellä. Liekö idea laittaa tulppa ja tehdä sopiva seos altaaseen? Mitään järkeä siinäkään ei kyllä ole.

Briteissä tosiaan edelleen standardi, jota tietämättömät jaksaa aina ihmetellä. Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä. Ilmeisesti joku vanha suojeltu rakennus, jossa haluttu säilyttää alkuperäinen kyseisen ajan ilme ja tarkoituksella jätetty tuo käyttöön.

 

[Antw]

Briteissä tosiaan edelleen standardi, jota tietämättömät jaksaa aina ihmetellä. Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä. Ilmeisesti joku vanha suojeltu rakennus, jossa haluttu säilyttää alkuperäinen kyseisen ajan ilme ja tarkoituksella jätetty tuo käyttöön.

Standardi tai ei, erittäin epäkäytännöllinen tuo on, ja sitä kautta suunnittelun kukkanen.

 

[Frankie]

Standardi tai ei, erittäin epäkäytännöllinen tuo on, ja sitä kautta suunnittelun kukkanen.

Eihän tuo ole kukkanen, vaan yksinkertaisesti vanhanaikainen ratkaisu. Samalla tavalla joku 40-luvulta peräisin olevan kesämökin ulkoseinässä oleva vesiletku tai peräti veivattava kaivo ei ole suunnittelun kukkanen, jos naapurin uudessa mökissä vesi tulee suoraan keittiön hanasta.

 

[Tonnin Seteli]

Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä.

Saattaa olla, mutta itse näkemäni antiikkihanat ovat Suomessa olleet - siis kun on kylmä ja lämmin vesi saatavilla - kahdella kierrettävällä venttiilillä hallittavia joissa silti vesi sekoittuu samaan juoksuputkeen.

E: Tai siis tarkemmin ottaen muistan kyllä nähneeni myös erillisiä hanoja jossain museossa ja ehkä hylätyssä laitoksessa. Lähinnä vanhoja asuntoja ajattelin.

Yksi selitys voisi olla, että Suomessa on juokseva lämmin painevesi ja porsliiniallas ollut harvinaista luksusta siihen aikaan, kun alkeellistakaan sekoittajaa ei ollut saatavilla. Muuripadat ja puulieden varusteet ovat olleet kova juttu eikä esim. kaasuboileri. Vasta keskuslämmityspannuhuone tai jämäkkä sähköliittymä ovat tuoneet lämminvesihanan no braineriksi. Siispä englantilaistyyppistä hanaperinnettä ei kaiketi ole syntynyt, kun jonkinlainen sekoittaja on ollut jo tällöin melko normaali varuste, ja modernin funktionaalisessa maassa heti perään yksiotekahva. Välillä vähän hifisteltiin termostaattihanoilla ja silti sama perusratkaisu on yhä markkinajohtaja.

 

[axxu]

Briteissä tosiaan edelleen standardi, jota tietämättömät jaksaa aina ihmetellä. Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä. Ilmeisesti joku vanha suojeltu rakennus, jossa haluttu säilyttää alkuperäinen kyseisen ajan ilme ja tarkoituksella jätetty tuo käyttöön.

Ei se enää mikään standardi ole. Pitkään jo suurin osa uusrakennuksista ja remonteissa laitettu ihan mikserillä.

 

[pulatunnus]

Eihän tuo ole kukkanen, vaan yksinkertaisesti vanhanaikainen ratkaisu. Samalla tavalla joku 40-luvulta peräisin olevan kesämökin ulkoseinässä oleva vesiletku tai peräti veivattava kaivo ei ole suunnittelun kukkanen, jos naapurin uudessa mökissä vesi tulee suoraan keittiön hanasta.

Vesiletku on ihan tätäpäivää, ehkä siinä välissä tulleet ne "jäätymättömät hanat", veivattavalla kaivolla ilmeisesti tarkoita sitä ampärinaru juttua, no ne ehkä jääneet pumpattavian varjoon.

Mutta nyt puhe ihan muusta, ja kohteista joissa luulis jo surin osa vaihdettu kerran tai useamman viimeisen puolivuosisadan aikana, tai ainakin kerran sadassavuodessa. ja niin iso käytettävyys juttu että suomalaisena menisi vaihtoon vaikka olisi täysin toimiva.



Suomessa nähnyt jotain vanhoja posliineja joissa jotain brittiläistä, kahden hanan paikka, mutta silti ties kuinkavanhaan oli asenettu sellainen viritys että yhdestä juoksuputkesta se vesi tuli. (hanat siis eri reunoilla).

Oliko sitten joskus viimevuosisadalla täällä osattu suunnitella tuokkin kuntoon. joten historia ei ihan riitä selityksesi siihen että vuosituhannen vaihteessa briteissaä hanat omilla juoksuputkilla

 

[Tonnin Seteli]

Vesiletku on ihan tätäpäivää

Tässä tarkoitettiin selvästi että samasta otetaan keittiön vedet, ts. vesiautomaatti on mutta ei vesiputkia asunnossa.

 

[pulatunnus]

Tässä tarkoitettiin selvästi että samasta otetaan keittiön vedet, ts. vesiautomaatti on mutta ei vesiputkia asunnossa.

Ok, no vielä keuempana vertailusta.
Noita kai edelleen, tänäpäivänä kai enemmänkin luvituksen, jätevesien takia, kantovesi antaa vapauksia.

 

[Esterhaus]

Saattaa olla, mutta itse näkemäni antiikkihanat ovat Suomessa olleet - siis kun on kylmä ja lämmin vesi saatavilla - kahdella kierrettävällä venttiilillä hallittavia joissa silti vesi sekoittuu samaan juoksuputkeen.

E: Tai siis tarkemmin ottaen muistan kyllä nähneeni myös erillisiä hanoja jossain museossa ja ehkä hylätyssä laitoksessa. Lähinnä vanhoja asuntoja ajattelin.

Yksi selitys voisi olla, että Suomessa on juokseva lämmin painevesi ja porsliiniallas ollut harvinaista luksusta siihen aikaan, kun alkeellistakaan sekoittajaa ei ollut saatavilla. Muuripadat ja puulieden varusteet ovat olleet kova juttu eikä esim. kaasuboileri. Vasta keskuslämmityspannuhuone tai jämäkkä sähköliittymä ovat tuoneet lämminvesihanan no braineriksi. Siispä englantilaistyyppistä hanaperinnettä ei kaiketi ole syntynyt, kun jonkinlainen sekoittaja on ollut jo tällöin melko normaali varuste, ja modernin funktionaalisessa maassa heti perään yksiotekahva. Välillä vähän hifisteltiin termostaattihanoilla ja silti sama perusratkaisu on yhä markkinajohtaja.

Vähän mutupohjalla olen näissä mutta mielestäni keskuslämmitys alkoi Suomessa tulla kerrostaloihin vakiona jo 1900-luvun aivan ensimmäisistä vuosikymmenistä lähtien. Jopa lämmin vesikin saattoi asuntoon tulla mutta ei tosiaan mikään vakiojuttu ollut. Asumismukavuuden standardi siitä Suomessa(kin) tuli vasta todella myöhään. Aika moni vanhan kaupungin vanhan talon kerrostaloasuja hoiti peseytymisensä oman kaupunginosan yleisessä saunassa jonnekin 60-luvulle asti. Esim. monelle helsinkiläiselle muutto betonilähiöön saattoi 60-luvulla tai 70-luvulla olla suuri parannus asumismukavuuteen kun siellä oli jo nykyajan mukavuudet asunnoissa vakiona, lämmintä vettä tuli ja oli vesivessa joka ei edes ollut monen asunnon yhteinen, kylpyhuonekin oli vielä. Maaseudulla eleltiin tietysti pitkään puulämmitteisissä taloissa jonne vesi kannettiin oman pihan kaivosta ja paskalla käytiin ulkohuussissa. Uudempiin pientaloihinkin sitten alettiin joskus 50-luvulla tehdä keskuslämmityksiä yleisesti. Taloyhtiön yhteinen perinteinen paskahuussikaan ei ollut mikään kummajainen vielä sotien jälkeen tai saattoi olla yhteisiä vesivessoja yksi per kerros. Muutenkin sotien jälkeen alkoi uusiin taloihin nopeasti tulla kaikkea nykyaikaista, kuten vessoja, kylpyhuoneita ja lämmintä vettä, ja vanhoissa taloissa kärvisteltiin sitten ilman niitä kunnes remontteja tehtiin ja mukavuuksia alkoi tulla. Paitsi vähän rikkaammissa vanhoissa taloissa jonne mukavuuksia asenneltiin jo 1900-luvun alusta lähtien.

Briteissä kaksihanasysteemi taisi pitkään olla ihan rakennusmääräyksissä. Syynä tosiaan se, että oman asunnon/talon lämminvesivaraajassa olevat taudinaiheuttajat saastuttaisivat hanan niin että olisi vaarallista juoda siitä kylmää vettä. Sinne boileriinhan saattaisi vaikka rotta päätyä uimaan.

 

[Lucas]

Muutenkin sotien jälkeen alkoi uusiin taloihin nopeasti tulla kaikkea nykyaikaista, kuten vessoja, kylpyhuoneita ja lämmintä vettä, ja vanhoissa taloissa kärvisteltiin sitten ilman niitä kunnes remontteja tehtiin ja mukavuuksia alkoi tulla. Paitsi vähän rikkaammissa vanhoissa taloissa jonne mukavuuksia asenneltiin jo 1900-luvun alusta lähtien.

Sellainen mielikuva jäänyt jostakin jutusta itselle, että 1970-luvun puolivälissä vielä 40 prosenttia suomalaisista asui ilman sisävessaa tilastojen mukaan. Eli huussi oli pihan perällä, jonne käytiin sitten ympäri vuoden vääntämässä isommat ja pienemmät asiat.

Näkeehän noita edelleenkin ajoittain asuntojen vuokrataan ja myydään ilmoituksia, joissa myydään tai vuokrataan jotain yksiötä Helsingin kantakaupungista, josta puuttuu asuntokohtainen wc- ja suihkut. Voisi kuvitella ettei sellainen asunto oli kuuminta hottia vuokra- ja myyntimarkkinoilla kun taloyhtiön yhteisvessassa pitää asioida ja samoin käydä suihkussa tai huonolla tuurilla muualla käydä suihkussa kun taloyhtiössä ei ole yhteisissä tiloissa edes suihkua asukkaille. Sitten näkee myös niitä viritelmiä joissa keittiön komeroon suurinpiirten on rakennettu jälkeenpäin suihkukaappi ja viemäröinti on "persoonallinen". Toki sekin on paljon parempi kuin ei suihkua ollenkaan. Eihän se suihkutila vaikka asuntovaunussakaan mikään kovin iso ole, joten miksei sitä yksiössäkin sen kokoisella toimeen tule.

 

[Tonnin Seteli]

Sitten näkee myös niitä viritelmiä joissa keittiön komeroon suurinpiirten on rakennettu jälkeenpäin suihkukaappi ja viemäröinti on "persoonallinen".

Joo, jopa tarkalleen näin eikä pelkästään suurinpiirtein. Melkoisen onneton idea ollut aikanaan rakentaa asuntoja omalla vessalla mutta sniiduilla varmuuden vuoksi sen verran että mennään nyt aluksi muutama vuosi yhteissuihkulla ja rempataan sitten.

 

[allunteri]

Sitten näkee myös niitä viritelmiä joissa keittiön komeroon suurinpiirten on rakennettu jälkeenpäin suihkukaappi ja viemäröinti on "persoonallinen". Toki sekin on paljon parempi kuin ei suihkua ollenkaan. Eihän se suihkutila vaikka asuntovaunussakaan mikään kovin iso ole, joten miksei sitä yksiössäkin sen kokoisella toimeen tule.

Sisko asui aikoinaan Kalliossa muistaakseni 18 neliön yksiössä. Ikäluokka niin vanha, että siinä oli ruuan säilytystilaksi alunperin tarkoitettu kaappi, jossa jäähdytys oli toteutettu reiällä seinässä. Oli muutettu jälkeenpäin vaatekaapiksi ja reikä seinässä toki tukittu, mutta kaappi oli edelleen talvisin todella vetoisa ja hohkasi kylmää sisälle. Kylpyhuone oli puolestaan sangen persoonallinen L-mallinen tila. Pytylle ei kovin lihava henkilö pääsisi, kun sinne päästäkseen piti normaalipainoisenkin melkein vetää mahaa sisään ahtautuessaan altaan ja seinän välistä tilan perälle. Tilan toisessa nurkassa oli suihku. En koe olevani mitenkään harteikas, mutta suihkussa piti käydä sivuttain kun hartiat ottivat seiniin kiinni. Jalkojen pesu vaati melkoista akrobatiaa ja ai että jos suihkusaippua tippui tilan perälle, olisi pitänyt varmaan ryömiä kyljellään hakemaan se

Hyvällä paikalla kuitenkin, niin Helsingin hintatason tuntien tuokin maksoi enemmän kuin uuden kaksion vuokraaminen pienemmältä paikkakunnalta

 

[Lucas]

Sisko asui aikoinaan Kalliossa muistaakseni 18 neliön yksiössä. Ikäluokka niin vanha, että siinä oli ruuan säilytystilaksi alunperin tarkoitettu kaappi, jossa jäähdytys oli toteutettu reiällä seinässä. Oli muutettu jälkeenpäin vaatekaapiksi ja reikä seinässä toki tukittu, mutta kaappi oli edelleen talvisin todella vetoisa ja hohkasi kylmää sisälle. Kylpyhuone oli puolestaan sangen persoonallinen L-mallinen tila. Pytylle ei kovin lihava henkilö pääsisi, kun sinne päästäkseen piti normaalipainoisenkin melkein vetää mahaa sisään ahtautuessaan altaan ja seinän välistä tilan perälle. Tilan toisessa nurkassa oli suihku. E

Siinä on Ullanlinnasta kuva 18 m2 vuokra-asunnon ilmoituksesta. Kieltämättä kompakti tuo vessa suihku yhdistelmä. Toisaalta tuossa on se hyvä puoli, että jos suihkussa innostuu omasta henk.koht. paloletkusta "vettä" lorottelemaan, niin sehän päätyy suoraan alla olevaan WC-pönttöön.

 

[MrB]

Siinä on Ullanlinnasta kuva 18 m2 vuokra-asunnon ilmoituksesta. Kieltämättä kompakti tuo vessa suihku yhdistelmä. Toisaalta tuossa on se hyvä puoli, että jos suihkussa innostuu omasta henk.koht. paloletkusta "vettä" lorottelemaan, niin sehän päätyy suoraan alla olevaan WC-pönttöön.

Pohjakuva samasta. Jessus. 880€/kk. Sit meillä on hissittömän luhtitalon kakkoskerroksessa esteetön WC, jossa mahtuu asioimaan pyörätuolilla... Toi nurkkakomero on varmaan ollut se edellä mainittu "kylmäkaappi"

 

[Esterhaus]

Helsingin vanhoissa taloissa on kyllä kaikenlaista. Itse nähnyt esim juuri tuollaisen pikkuyksiön jossa pieni vessa vesieristetty ja kaakeloitu "kylpyhuoneeksi". Siinä asunnossa vaan ei ollut edes normaalia suihkua vaan peseytyminen piti suorittaa bideesuihkulla pöntöllä istuen. Myös hieno ratkaisu oli sellainen missä suihkukaappi oli sijoitettu keittiöön. Ei mitään seinäkkeitä tai verhojakaan suojana, siinä saa suihkutella samalla kun muu väki nauttii aamiaista vieressä. Kuitenkin se vielä oli ihan kohtalaisen hyvän kokoinen kaksio. Yleensä noihin vanhojen talojen asuntoihin on saanut jollain tavalla retrofitattua välttävän tasoisen kylppärin, mutta jos sellaiselle ei rakennusaikana varattu minkäänlaista paikkaa ja viemärilinjat ja kantavat rakenteet sattuvat sopivasti, pitää tehdä tuollaisia älyttömiä virityksiä jotka ihme kyllä joillekin silti kelpaavat. Oma lukunsa entiset isot asunnot jotka jaettu kahdeksi ja todella kummallisia pohjaratkaisuja sitten muodostunut.

 

[Tonnin Seteli]

Sisko asui aikoinaan Kalliossa muistaakseni 18 neliön yksiössä. Ikäluokka niin vanha, että siinä oli ruuan säilytystilaksi alunperin tarkoitettu kaappi, jossa jäähdytys oli toteutettu reiällä seinässä. Oli muutettu jälkeenpäin vaatekaapiksi ja reikä seinässä toki tukittu, mutta kaappi oli edelleen talvisin todella vetoisa ja hohkasi kylmää sisälle.

En osaa tarkkaan sanoa milloin tällaisesta museovarusteesta on luovuttu, mutta asuin joskus itse 1950-luvun talossa jossa oli keittiön nurkassa tällainen ylimääräinen näennäisen typerään kohtaan tehty ilmareikä, joka oli siis täysin erilainen kuin varsinaiset asunnon korvausilmaventtiilit. Putken pää ja jonkinlainen hattu jäljellä, mutta tukittu, olihan julkisivukin tehty uusiksi muistaakseni niin ettei siinä voinut olla noita reikiä. Selvästi se oli tarkoitettu viileäkaapille, josta ei ollut toki mitään jäljellä 2000-luvulla.

 

[emagdnim]

Edit: ei varmaankaan suunnittelun kukkanen, mut sivuaa meneillää olevaa keskustelua:

Spoileri: ihme yksittäinen uloke matalan kerrostalon kyljessä

Nyt kun noista kummallisista jutuista Helsingin vanhoissa taloissa on ollut mainintaa, nii mikä pirun uloke tää on. Oli eräässä talossa, jossa asuin ja ainut uloke kyljessä. Aatellu, että just tollainen kylmäjuttu, mut siinä ollut selkeesti tommonen "tiski"/ikkuna ulos. Toi tossa kuvassa oikeella, kuva silloiselta parvekkeeltani.


Kuva on taka/sisäpihalta. Suattaapi löytyä parempiki kuva, mut tossa vieressä heti asunnon ikkuna, joten saattaa olla osa jotain asuntoa. Talo varmaan 60-luvulta. Ehkä 50.

 

[Zimi]

Nyt kun noista kummallisista jutuista Helsingin vanhoissa taloissa on ollut mainintaa, nii mikä pirun uloke tää on. Oli eräässä talossa, jossa asuin ja ainut uloke kyljessä. Aatellu, että just tollainen kylmäjuttu, mut siinä ollut selkeesti tommonen "tiski"/ikkuna ulos. Toi tossa kuvassa oikeella, kuva silloiselta parvekkeeltani.


Kuva on taka/sisäpihalta. Suattaapi löytyä parempiki kuva, mut tossa vieressä heti asunnon ikkuna, joten saattaa olla osa jotain asuntoa. Talo varmaan 60-luvulta. Ehkä 50.

Hiilivarasto? Luukusta kaadettu koksi sisään.

 

[emagdnim]

Hiilivarasto? Luukusta kaadettu koksi sisään.

Kovin on pieni aukko ja korkeella. Lisäksi väärällä puolen taloa (kulkuyhteyksiä). Esim. Rovaniemellä eräässä vanhassa talossa vastaava oli luukku, joka aukaistiin ja rojut sai kaadettua sisään. Toimi silloin puuvarastona saunapuille. Mut voit olla jäljillä, jotain itse taloon liittyvää ton täytyy olla.

 

[LovelyWhore]

Hiilivarasto? Luukusta kaadettu koksi sisään.

Kovin on pieni aukko ja korkeella. Lisäksi väärällä puolen taloa (kulkuyhteyksiä). Esim. Rovaniemellä eräässä vanhassa talossa vastaava oli luukku, joka aukaistiin ja rojut sai kaadettua sisään. Toimi silloin puuvarastona saunapuille. Mut voit olla jäljillä.

Tuskin tosiaan on hiilivarasto/luukku. Kyllähän nuo (itseni mukaanlukien) olisivat "suunnittelun kukkasia", jos ei tietäisi että kaikille ihmeluukuille ja ulokkeille on joskus ollut hyvä syy. Sitten kun syytä ei enää ole, niin on päädytty vaikka minkälaisiin ratkaisuihin joita sitten taas on vuosien saatossa voitu muuttaa jne. Museovirasto kutsuu tätä kai "rakenteelliseksi kerrostuneisuudeksi" tms. ja tyhmästi tehdyt muutoksetkin alkuperäiseen saattaa olla sen perusteella suojeltuja.

e. Voisi olla joku ilmanvaihtosysteemi. Ikkunan paikalla ollut ritilä tai vastaava. Vanhoissa jugend-taloissahan on vähän vastaavia; matalia, mutta tyylille uskollisia pyöreitä ulokkeita.

Asun itse helsingissä ja hieman ennen 1910-lukua valmistuneessa talossa. Omituisuuksia riittää. Muistaakseni kellarissa on jonkun hiililuukun tapaisen jäänteet vielä jäljellä.
e2. kuva luukusta. Tavallaan vähän kammottava paikka näin keskellä yötä Katutaso on muuten tuossa katon yläpuolella melko reilustikin. Toisessa tuollaisessa ruosteisessa junakiskossa on valettuna vuosiluku 1904. Todennäköisesti katutasoa on korotettu vuosien saatossa ja luukku "kuiluun" on ollut maassa.


Muistaakseni Kotkassa sattui joskus onnettomuus, jossa nosturi kaatui, koska vanhan hiililuukun paikkaa ei ollut merkitty ja/tai vahvistettu tarpeeksi ja katu petti nostokoneen tukijalan alta. Kaksi kuollutta, jos yhtään muistan oikein. Suunnittelun "kukkanen" karmeimmasta päästä.

 

[MrB]

Edit: ei varmaankaan suunnittelun kukkanen, mut sivuaa meneillää olevaa keskustelua:

Spoileri: ihme yksittäinen uloke matalan kerrostalon kyljessä

Nyt kun noista kummallisista jutuista Helsingin vanhoissa taloissa on ollut mainintaa, nii mikä pirun uloke tää on. Oli eräässä talossa, jossa asuin ja ainut uloke kyljessä. Aatellu, että just tollainen kylmäjuttu, mut siinä ollut selkeesti tommonen "tiski"/ikkuna ulos. Toi tossa kuvassa oikeella, kuva silloiselta parvekkeeltani.


Kuva on taka/sisäpihalta. Suattaapi löytyä parempiki kuva, mut tossa vieressä heti asunnon ikkuna, joten saattaa olla osa jotain asuntoa. Talo varmaan 60-luvulta. Ehkä 50.

Vähän laajemmasta kuvasta vois arvioida paremmin. Mukulana asuttiin -60 luvulla rakennetussa kerrostalossa jonka kyljessä oli tommonen luukku. Sen takana oli jätteenpolttouuni. Ideana oli että asukkaat kippasi palavan jätteen sinne ja sit kun palavaa materiaalia oli riittävästi talkkari tuikkasi kamat tuleen. Oli poistunut käytöstä jo sillain että mä en -70 luvun puolivälissä syntyneenä muista että siinä olis ikinä poltettu mitään. Toki me pihan mukulat oltiin päällään siellä tulipesässä kun silmä vältti =)

Edit. Hesarin juttua liittyen noihin:
"SOTIEN JÄLKEISINÄ vuosina polttouuneilla lämmitettiin myös taloja, ja 1950-luvulla moniin kerrostaloihin rakennettiinkin oma jätteenpolttouuni. Seuraavalla vuosikymmenellä helsinkiläisissä kerrostaloissa oli noin 1 500 polttouunia."

 

[mcduck]

En osaa tarkkaan sanoa milloin tällaisesta museovarusteesta on luovuttu, mutta asuin joskus itse 1950-luvun talossa jossa oli keittiön nurkassa tällainen ylimääräinen näennäisen typerään kohtaan tehty ilmareikä, joka oli siis täysin erilainen kuin varsinaiset asunnon korvausilmaventtiilit. Putken pää ja jonkinlainen hattu jäljellä, mutta tukittu, olihan julkisivukin tehty uusiksi muistaakseni niin ettei siinä voinut olla noita reikiä. Selvästi se oli tarkoitettu viileäkaapille, josta ei ollut toki mitään jäljellä 2000-luvulla.

Vaari oli arkkitehti ja oman kertomansa mukaan oli mukana vaikuttamassa siihen että määräyksiä muutettiin sodan jälkeen niin että siihen asti vaaditut kylmäkomerot/kellarit ruoan säilytystiloina saatiin vaihtoehtoisesti korvata nykyaikaisella jääkaapilla. Eli juurikin tuossa 50-luvun aikana tuli mahdolliseksi jättää nuo kylmäkomerot pois asunnoista.

Itsekkin parissa kämpässä asunut mistä tuollainen vielä löytyi jostain nurkasta, suurin osa enimmäkseen tukittu remonttien myötä mutta usein sen verran kylmiä että kyllä niissä muutama olut pysyi silti mukavan viileänä

 

[pulatunnus]

En osaa tarkkaan sanoa milloin tällaisesta museovarusteesta on luovuttu, mutta asuin joskus itse 1950-luvun talossa jossa oli keittiön nurkassa tällainen ylimääräinen näennäisen typerään kohtaan tehty ilmareikä, joka oli siis täysin erilainen kuin varsinaiset asunnon korvausilmaventtiilit. Putken pää ja jonkinlainen hattu jäljellä, mutta tukittu, olihan julkisivukin tehty uusiksi muistaakseni niin ettei siinä voinut olla noita reikiä. Selvästi se oli tarkoitettu viileäkaapille, josta ei ollut toki mitään jäljellä 2000-luvulla.

Nyt epävarmaa mutuilua, sotienjälkeen oli sitä tuettua rakentamista jossa laatu rajoituksia ja jossain yhteydessä antanut itselleni ymmärtää että joskus 50 luvulla jääkaappi tuli sallittujen listalle. Eli sen takia voisi olla paljon 50 luvulla rakkennettuja ruokakomeroita.
Jääkaappi varustetuissakin silti ne kanavat ulos voi löytyä, ja en tiedä ilman laadunkannalta, mutta jos sieltä korvaus ilma tulee jääkaapin esilämmittämänä niin onhan siitä etunsa. ja se jääkaappikin saa viileämpää, ainakin kesän kuumimpien aikojen ulkopuolella.

Edit allaolevan postauksen jälkeen, monessa "jääkaappi" kohteessa on pienet tulo ja poistokanavat (kuvittelen että jos kaksi, ylhäälläja alhaalla niin ajatus tuo), joista ei hirveästi ilmaa liikku, sitä kylmälaitetta varten voi olla niukkaa varsinkin kun voivat olla huonossa kunnossa.

 

[Trans-Late]

En osaa tarkkaan sanoa milloin tällaisesta museovarusteesta on luovuttu, mutta asuin joskus itse 1950-luvun talossa jossa oli keittiön nurkassa tällainen ylimääräinen näennäisen typerään kohtaan tehty ilmareikä, joka oli siis täysin erilainen kuin varsinaiset asunnon korvausilmaventtiilit. Putken pää ja jonkinlainen hattu jäljellä, mutta tukittu, olihan julkisivukin tehty uusiksi muistaakseni niin ettei siinä voinut olla noita reikiä. Selvästi se oli tarkoitettu viileäkaapille, josta ei ollut toki mitään jäljellä 2000-luvulla.

Tyyliin kaikissa 60-luvun ja sitä vanhemmissa taloissa on keittiössä yksi kaappi tai syvennys, jossa nykyään jääkaappi, on nuo kaksi reikää suoraan ulos. Toki nykyisellään tukittu ja jonkinlaiset hatut päällä. Jos katselee tuon ikäisten talojen seiniä, niin käytännössä kaikissa jokaisen huoneiston kohdalla näkyy julkisivussa kaksi reikää per huoneisto.

 

[Josef]

edit: pois, pitää kaivella vanhoja valokuvia ensin

 

[Hyrava]

Tyyliin kaikissa 60-luvun ja sitä vanhemmissa taloissa on keittiössä yksi kaappi tai syvennys, jossa nykyään jääkaappi, on nuo kaksi reikää suoraan ulos. Toki nykyisellään tukittu ja jonkinlaiset hatut päällä. Jos katselee tuon ikäisten talojen seiniä, niin käytännössä kaikissa jokaisen huoneiston kohdalla näkyy julkisivussa kaksi reikää per huoneisto.

Noita löytyy vielä pitkälle 70-luvun puolellekin, itsekin asun 70-luvun puolivälissä rakennetussa kerrostalossa jossa nuo reiät olivat. Tuossa vajaa 10v sitten nuo sitten tukittiin keittiöremontin yhteydessä.

 

[LovelyWhore]

Briteissä tosiaan edelleen standardi, jota tietämättömät jaksaa aina ihmetellä. Kai kahden hanan taktiikka on täälläkin joskus ollut standardi ennen vipusekoittimien keksimistä. Ilmeisesti joku vanha suojeltu rakennus, jossa haluttu säilyttää alkuperäinen kyseisen ajan ilme ja tarkoituksella jätetty tuo käyttöön.

Itseasiassa tätä hanajuttua oli tarkoitus kommentoida, mutta hiililuukun mielenkiinto vei voiton

Asuin melko pitkään englannissa. Tämän tapauksen aikaan silloisen puolisoni omistamassa semi-detached housessa (rivitalo, kai?). Tämä varsinainen english rose oli sairaalloisen tarkka kaikesta siinä kämpässä ja huutoa tuli jos tiskikone oli tyhjennetty väärin jne. Suomen vierailullamme hän meni ja kutsui mun erään vanhemman sukulaispariskunnan käymään luonamme. Itse toimin tietysti tulkkina koska vanhukset eivät osanneet englantia. Tulivat sitten kyllä kylään kun oli kerran kutsuttu ja lähtöä edeltävänä iltana tämä pariskunnan mies oli mennyt alakerran vessaan. Pienessä sievässä ei ollut tajunnut sitä normaalia vähääkään. Oli käännellyt hanoja ja jättänyt toisen niistä auki ja painunut takas vierashuoneeseen nukkumaan . Aamulla koko alakerta lainehti ja huuto oli sen mukainen. Vettä oli koko vierashuoneen ja olohuoneen lattialla muutaman sentin korkeudelle. Ämmä huutaa naama punaisena mulle että tuo idiootti on jättänyt toisen hanoista auki ja äijä suomeksi kieltää kaiken ja vilkuilee koska pääsee lentokentälle.

Syy vahinkoon oli hanoissa, halvalla tehdyn laajennusosan viemäröinnissä ja suomalaiseen touhuun tottuneessa ukossa. Sovun säilyttämiseksi lupauduin laittamaan uudet, vakuutuksen korvaamat laminaatit. Ämmä taisi laskuttaa vakuutusyhtiötä siitäkin työstä ihan huolella. Ikinä en ollut toki laminaattilattiaa asentanut ja jälkikin oli vähän sen mukaista Ei tule noita tuplahanoja enää koskaan katsottua ajattelematta tapausta.

 

[Trans-Late]

Yleishuomiona koko lankaan liittyen sellainen, että mielestäni ei ole ketjun tarkoituksen mukaista listata suunnittelun kukkasina asioita, jotka ovat tiettynä aikakautena olleet kyseisen ajan standardeja.

Esim. nuo erilliset hanat ja reiät seinässä ulos ei ole suunnittelun kukkasia, vaan aikakautensa normaaleita juttuja, joilla on ollut tarkoitus miksi ne on niin suunniteltu. Joku voisi ajatella suunnittelun kukkasena myös, että vanhassa autossa ei ole niskatukia tai turvavöitä tai, että jossain on vielä käytössä puhelimia, joissa on hankalat johdot ja johdon päässä oleva erillinen luuri. Kuvaputkinäytöt- ja tv:t on varmaan myös suunnittelun kukkasia; järjettömän kokoisia ja painoisia möhköjä, miksi on suunniteltu tuollaisia?!

 

[abish]

Ilmareikä seinässä ei toki ole suunnittelun kukkanen, mutta sen tukkiminen (viimeistään 70-luvun energiakriisissä) helposti on. Mielestäni tuo tuplahana on kukkanen, kun vissiin on melko yleinen vielä nykyään. Olikohan alkuperäinen tarkoitus liittynyt lämpimän veden mahdolliseen saastumiseen (säiliö ullakolla tms mihin rotat pääsevät).

 

[Josef]

Ilmareikä seinässä ei toki ole suunnittelun kukkanen, mutta sen tukkiminen (viimeistään 70-luvun energiakriisissä) helposti on. Mielestäni tuo tuplahana on kukkanen, kun vissiin on melko yleinen vielä nykyään. Olikohan alkuperäinen tarkoitus liittynyt lämpimän veden mahdolliseen saastumiseen (säiliö ullakolla tms mihin rotat pääsevät).

Hmm, avonainen lämminvesiastia ullakolla ois varmaan melkoinen suunnittelun kukkanen kyllä..

 

[Lumimies]

En kyllä ole kuullut että ainankaan Suomessa olisi avonaisia lämpimän käyttövedenveden säiliötä ollut käytössä, vesitornitki säilövät kylmää vettä. Joutuisi olemaan aika korkea talokin että esim. 350kpa verkostopaineella ei lorota reunoista yli. Lämmityspiireissä kylläkin on ollut avonaisia paisunta-astioita joka on saattanut sijaita ullakoll

Edit: eikä noita kahden hanan järjestelmiä kovinkaan montaa ole tullut itsdelleni vastaan, 80-luvulla meillä oli vanhassa VR:n vuokratalossa tuommoinen. Sen jälkeen nähnyt jossain ehkä 3 kertaa. Antiikin näköiset hanat taasen on kaksiotehanoja.