Tuon koneen prujujen mukaan
Muuten ohjelmat ilman kuivausta näyttäisi olevan alle neljäntunnin, linkouksineen. Toki jos ketjuttelee ohjelmia, niin mikä ettei
Joo, nykyään on hyvin tavallista ettei ohjelman kesto ole etukäteen tiedossa. Kone antaa ensimmäisen arvion(joka ei ole ohjekirjan nimellisarvo) tunnusteltuaan kuormaa. Tämäkin voi muuttua ja usein vielä muuttuu ohjelman edetessä.
Pyykkitelineeseen verrattuna jos on lämmityskausi
Menee taasen lypsämiseksi, kaukolämpö ? vai mikä.
Laitan mielummin yöksi ecopesun niin säästyy vettä ja sähköä.
Omalla vanhalla "sotaratsulla" ei muistaakseni saa millään ohjelmalla yli 3h kestämään. En kyllä keksi mitään syytä, edes käyttää pisintä ohjelmaa. Niin paskaiseksi en ole työvaatteita ikinä saanut, että perus 90C/~2h ohjelma ei olisi riittänyt.
Vesihän ei suomessa maksa juurikaan mitään, eikä ole ihan lähiaikoina loppumassa. Ja mahtaako eco ja normipesun välillä olla edes 10l eroa? Otat minuutin lyhemmän suihkun, niin säästät vettä enemmän.
Eco kuluttaa puolet vähemmän mitä puuvillaohjelma.
Itse sain koneeseen magneetit mukaan molemmilla kotimaisilla. Olisi ollut hyvää palvelua jos ne eivät olisi olleet johonkin eri malliin.
Näissä kodin tiski ja pyykkikoneissa pitkät ohjelmat ei pese paremmin kuin pikatehopesut, vaan vähemmällä energialla ja vedellä (toki likaisten eco pesu kestää pidempään kuin puhdas ecopesu)
Mä testasin joskus kolmea 60w lamppua, ja 5000h longlife lamppu ei ollut silmämääräisesti yhtään himmeämpi, eikä värisävyssä ollut eroa. Jollain mittarilla olisi ehkä voinut nöhdä eroa, mutta paskanko merkitystä tuolla on, kun silmällähän sitä valaistusta katsellaan.
Tuli myös katsottua tuo mainion kanavan jakso jännästä aiheesta, ja ymmärrän pointin. Phoebus-kartelli ei ollut paras esimerkki kertakäyttökulttuurista ja suunnitellusta vanhenemisesta vaan ihan vaan mulkusta kartellista, jolla oli myös järkiajatus.
Itsellä jäi myös hieman vajaaksi tuo pituus, niin jatkoin tärinänvaimennuskumilla. Toimii erinomaisesti.
Tuolla olis käppyrää josta saa jonkinlaista osviittaa halogeenilampun keston, hyötysuhteen, valo ja sähkötehon... suhteesta toisiinsa
Onko noissa long-life lampuissa useampi käämi vai jotain parempaa materiaalia? Himmeneekö tunteja kartuttaessaan vai napsahtaako kerrasta poikki, kuten normi hehkulamppu? Mut toisaalla tukee sitä, että ei noita vaa saa kestäväksi, jos vuosikymmeniä myöhemmin markkinoidaan vain 5000 tuntisia lamppuja "pitkäkestoisina" isomman hintalapun kera. Miksei 50 000 tuntia? Jokuhan tietty sanoo, koska teknologia ehti muuttua ja ne salaiset sopparit kielsi, ku se yks valmistaja kerto, että voisivat kyl parempaaki tehä.
Jos kahden hengen talous pesee pyykkiä joka päivä, luulisi siinä vaatteet kuluvan aika vaihdilla. No, nuo reenikamat taitaa vaatia tiuhaa pesua.
Tuollaisen tuennan merkitys vaan riippuu huomattavasti siitä että onko lamppu jossain tärisevässä paikka tai liikkeessä vai aina paikallaan.
Mitä tarkoitat? Miten liittyy siihen, että lanka napsahtaa aikanaan poikki, ku sitä on tarpeeksi "poltettu"? Elektroni kerrallaan se lanka kuluu pois.
No treenikamojahan ne osin on. Ei meillä puhtaita vaatteita pestä. Ja kulumiseen, kaupasta saa uusia vaatteita. Ja eihän ne kulu niin paljoa, kun huoneilmassa kuivataan. Tietysti kuivuri olisi ihan jokaisessa tapauksessa parempi, huoneilmassa kuivaaminen on aina paska vaihtoehto. Meillä ilma ei ole talvellakaan liian kuivaa.
Mutta kyllä se IV kone monessa paikassa on turhan kovalla ja täten kuivattaa tarpeettomasti ilmaakin. Toki kotona voi itse säätää, tekee ken osaa, viitsii tai muistaa. Edelleenkin tykkään enemmän painovoimaisesta, ja niitä rakennettaisiin nykyäänkin jos se säännösten puolesta olisi mahdollista. Säännökset käytännössä estää koska ilma ei liiku kaikissa olosuhteissa riittävästi -> ikkunan avaaminen ei riitä täyttämään tuota pykälää.
Mikä tässä oli se suunnittelun kukkanen?
Pointti varmaan oli se että olisiko jo aika lopettaa offtopik ja siirtyä oikeaan threadiin.
No ei se nyt kovin paljoa vaadi, että painaa siitä liesituulettimesta sitä nappia. Itse vaihdan tehoa joka päivä ainakin kerran pari. Käytän "säätämiseen" siis aikaa 2-4 sekuntia päivässä, lähes tiedostamatta. Nykyään IV säätyy toki usein jo hiilidioksiidipitoisuuden ja/tai kosteuden mukaan automaattisesti. Painovoimainen on ok, enkä sitä vastusta, mutta usein se on suunnittelun kukkanen, kun taas koneellinen IV harvemmin. Jos ilma in liian kuivaa, laittaa koneellisen IV:n pienelle, painovoimaisessa tätä vaihtoehtoa ei sitten olekaan.
Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan? Kun taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto missä joka huoneeseen puskee katon rajassa olevasta ritilästä ilmaa ja vessa-/suihkutiloissa on imu.
En tiedä, ymmärsinkö väärin, tai puhunko eri asiasta, mutta ainakin meidän taloyhtiössä liesituuletin on samalla koko huoneiston IV:n ohjausyksikkö. Sitä ei saa kokonaan pois päältä, "ykkösasento" on pitempiä poissaoloja varten. Kakkonen on normitila, kolmosta voi käyttää saunomisen yhteydessä. Nelosta en ole edes kokeillut.
Liesituulettimen etupaneelissa on kerrostalossa sijaitsevan huoneistokohtaisen IV-koneen ohjaus.
Ei kaikkialla.
Totta. Kun vertaillaan painovoimaista keskitettyyn IV-ratkaisuun, joka usein vanhemmissa kerrostaloissa, saattaa painovoimainen joissain olosuhteissa olla paljon parempi.
En mä tässä mistään painovoimaisesta puhu vaan koneellisesta ilmanvaihdosta. Vanhempien luona (rakennettu 2010) ei ole mitään säätimiä asukkaalla itsellään. Liesituulettimessa on nappi josta saa tunniksi käyntiin sen liesituulettimen ja muuten ilmanvaihto menee jonkun keskitetyn säädön mukaisesti.
Niin minäkin puhun edellisessä viestissäni. Oletin että keskitetyn IV-ratkaisun tehonsäädön rajoitukset ovat itsestäänselvyys. Ja kun minulla ainakin keskustelu lähti vertailusta koneellinen/painovoimainen IV (lainaus alla). Sinä lainasit viestiäni ja et vain tiennyt, että koneellista IV:tä voi säätää liekkarin paneelista.
Miten niin en tiennyt? Edellisessä asunnossa oli niin. Korjasin vain väittämäsi että kaikkialla muka pystyisi tekemään niin. Ei pysty.
Tässähän tämä. Luulet että puhun jostain ajastetusta tehostuksesta, vaikka puhuin IV-koneen tehonsäädöstä. Siinä on 4 nappia, joista voi painamalla vaihtaa tehon
Enkä väittänyt että kaikkialla voi niin tehdä.
Missä tuossa en tiennyt? Kerroin tilanteen missä tuota säätöä EI PYSTY tekemään.
Ei, vaan et tiennyt että puhun IV-koneen tehonsäädöstä, ja rupesit viisastelemaan liesituulettimen on/off-kytkimestä. Tuossahan ei ole mitään epäselvää kun sanoit: "Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan?"
Noloa vänkäämistä nyt.
Noinhan ne ennen oli, että säätö oli samassa paikassa kuin konekin. Nykyään säätö (silloin kun on huoneistokohtainen laite) on usein siellä liekkarissa tai muualla helpossa paikassa.AInakin 90-luvun omakotitaloissa joissa itse käynyt on usein IV kone kodinhoitohuoneessa tai laitehuoneessa, jonka kyljestä säädetään tehoa. Usein vielä katon rajassa jolloin tarvitaan jakkaraa säätöön. Ehkä se on sitten se langan mukainen suunnittelun kukkanen se IV koneen sijoittelu
En tosiaan ajatellut kerrostaloja ollenkaan kun aiheeseen kommentoin, pahoittelut siitä.
Miten niin en tiennyt? Nimenomaan kerroin että kaikissa taloissa sitä ei pysty säätämään liesituulettimesta niinkuin Frankie muunmuassa kertoi.
Sori kun nostan vanhaa aihetta mutta tuli heti mieleen tämä kun tuli uutisvirrassa vastaan tämä artikkeli: Violetti kuolema on kotimaisen suoratoistosovelluksen vitsaus - Episodi.fi
Se on jännä miten noita älytelkkarisovelluksia ei saada jotenkin standardisoitua että kaikissa olis sama rajapinta millä sovellukset tehdään. Vähän kuin Androideissa.
Tuskin Apple suostuisi siihen, että AppleTV -laitteet pitäisi jatkossa toteuttaa esim. Android -pohjaisesti. Tai muutkaan toimijat jotka eivät Googlen ratkaisuja käytä.
Sinäpä sen sanoit. Jos alusta olisi vaikka juuri tuo Android (kuten esim siinä uudessa chromecastissa) niin kaikki olisi liian helppoa. Mutta kun jokaisella valmistajalla on joku oma käyttöjärjestelmä älytelkkareissaan niin sehän on nyt ihan selvä että kovin laadukkaita softia niille ei koskaan tule. Joillakin alustoilla saattaa suurin osa sovelluksista toimia melko hyvin mutta sitten vähänkin pienemmät valmistajat saavat jonkun kesäharkkarin koodaaman raakileen.
Niitä käyttöjärjestelmiä on käytännössä kolme: WebOS, Tizen ja Android/GoogleTV. WebOS ja Tizen ovat käytännössä Linuxeja, joihin sovellukset tehdää HTML5 + CSS + javascript -kombolla, joten sen ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä.
Se lanka liikkuu lämpölaajenemisen takia joka tapauksessa, kun lamppua kytketään päälle ja pois.
Ei kulu. Siellä hehkulampun sisällä on joko tyhjiö tai kaikki happi on korvattu jollain jalokaasulla, joka ei sen hehkulangan kanssa reagoi.
