Suunnittelun kukkaset

[pulatunnus]

Pyykkitelineeseen verrattuna jos on lämmityskausi

Menee taasen lypsämiseksi, kaukolämpö ? vai mikä.
Siis miten laskit

 

[Kautium]

Olisikohan vaikka tämä parempi paikka jatkaa tarkemmin yleiskeskustelua noista pesukoneista/kuivausrummuista:

Hyvä pesukone/kuivausrumpu/pesutorni?

Keskustelua, kokemuksia ja suosituksia hyväksi havaituista pesukoneista, kuivausrummuista, tai kokonaisista pesutorneista. --------------- Vanhemmille pitäisi löytää pieneen tilaan sopiva 40cm leveä päältä täytettävä hinta-laatusuhteeltaan fiksu pesukone. Suosituksia?

bbs.io-tech.fi

 

[petepeluri]

Kyllä nykyään on ihan normaalia, että tehokkaamman puoleinen pesuohjelma kestää viisi tuntia ilman mitään eko-optioita tai kuivausta. Siis kun halutaan 60 tai 90 asteen pesu mahdollisesti esipesulla, tehostetulla varsinaisella pesulla, ekstrahuuhteluilla ja parhaalla linkouksella.

Edellä mainitsin tavallisen pesukoneen. Silläkin tosiaan saa pestyä noin viiden tunnin ohjelmia, mutta aika rutiininomaisesti niitä käytetään lyhyemmillä ohjelmilla vaihdellen puolesta kahteen tuntia. Moni pesee melkein kaikki pyykkinsä jollain tunnin tehopikapesulla.

Kalleimmat koneet eivät toki nekään kestä loputtomiin, mutta elinkaari voi olla hankintahinnan arvoinen. Samoin konetta saattaa kannattaa korjata. Itsekään en tosin juuri harrasta luksuskoneita vaan suosin keskihintaisia ja tarkoin valikoituja edullisia.

Laitan mielummin yöksi ecopesun niin säästyy vettä ja sähköä.

 

[Copper]

Kyllä nykyään on ihan normaalia, että tehokkaamman puoleinen pesuohjelma kestää viisi tuntia ilman mitään eko-optioita tai kuivausta. Siis kun halutaan 60 tai 90 asteen pesu mahdollisesti esipesulla, tehostetulla varsinaisella pesulla, ekstrahuuhteluilla ja parhaalla linkouksella.

Edellä mainitsin tavallisen pesukoneen. Silläkin tosiaan saa pestyä noin viiden tunnin ohjelmia, mutta aika rutiininomaisesti niitä käytetään lyhyemmillä ohjelmilla vaihdellen puolesta kahteen tuntia. Moni pesee melkein kaikki pyykkinsä jollain tunnin tehopikapesulla.

Kalleimmat koneet eivät toki nekään kestä loputtomiin, mutta elinkaari voi olla hankintahinnan arvoinen. Samoin konetta saattaa kannattaa korjata. Itsekään en tosin juuri harrasta luksuskoneita vaan suosin keskihintaisia ja tarkoin valikoituja edullisia.

Omalla vanhalla "sotaratsulla" ei muistaakseni saa millään ohjelmalla yli 3h kestämään. En kyllä keksi mitään syytä, edes käyttää pisintä ohjelmaa. Niin paskaiseksi en ole työvaatteita ikinä saanut, että perus 90C/~2h ohjelma ei olisi riittänyt.

Oma romu on nyt kestänyt ~15v. Gigantin halvin malli aikoinaan. Tosin eipä siinä ole kuin arviolta ~5000h käyttötuntia.

Laitan mielummin yöksi ecopesun niin säästyy vettä ja sähköä.

Vesihän ei suomessa maksa juurikaan mitään, eikä ole ihan lähiaikoina loppumassa. Ja mahtaako eco ja normipesun välillä olla edes 10l eroa? Otat minuutin lyhemmän suihkun, niin säästät vettä enemmän.

Oletan että ecopesulla vedät jollain 30C-pesulla? En ainakaan itse haluaisi ottaa koneesta "pestyjä" pyykkejä ulos, jotka on edelleen likaisia: Pesetkö pyykkisi neljässäkympissä? Ei kannattaisi. Vastaavia tutkimuksia on suomessakin tehty mm. Marttaliiton puolesta jne. Eka google linkki nyt vain esimerkiksi.
Se vielä että pesee pyykit "kylmällä" vedellä. Jättää niihin melkoisen määrä pyykinpesuaine jäämiä.

Säästöä... No joo ei. Esim. 2h vs 4h ecopesu. Tarkoittaa tuplamäärää mekaanista kulutusta niin koneelle, kuin vaatteillekkin.

 

[petepeluri]

Omalla vanhalla "sotaratsulla" ei muistaakseni saa millään ohjelmalla yli 3h kestämään. En kyllä keksi mitään syytä, edes käyttää pisintä ohjelmaa. Niin paskaiseksi en ole työvaatteita ikinä saanut, että perus 90C/~2h ohjelma ei olisi riittänyt.

Oma romu on nyt kestänyt ~15v. Gigantin halvin malli aikoinaan. Tosin eipä siinä ole kuin arviolta ~5000h käyttötuntia.



Vesihän ei suomessa maksa juurikaan mitään, eikä ole ihan lähiaikoina loppumassa. Ja mahtaako eco ja normipesun välillä olla edes 10l eroa? Otat minuutin lyhemmän suihkun, niin säästät vettä enemmän.

Oletan että ecopesulla vedät jollain 30C-pesulla? En ainakaan itse haluaisi ottaa koneesta "pestyjä" pyykkejä ulos, jotka on edelleen likaisia: Pesetkö pyykkisi neljässäkympissä? Ei kannattaisi. Vastaavia tutkimuksia on suomessakin tehty mm. Marttaliiton puolesta jne. Eka google linkki nyt vain esimerkiksi.
Se vielä että pesee pyykit "kylmällä" vedellä. Jättää niihin melkoisen määrä pyykinpesuaine jäämiä.

Säästöä... No joo ei. Esim. 2h vs 4h ecopesu. Tarkoittaa tuplamäärää mekaanista kulutusta niin koneelle, kuin vaatteillekkin.

Eco kuluttaa puolet vähemmän mitä puuvillaohjelma.

Ikävä pestä 60c ohjelmalla vaatteita mitkä eivät kestä sitä.

 

[Gespard]

Se juju on ostaa hyvälaatuisia puuvillavaatteita, jos niitä nykyisin edes vielä myydään. Kestävät todella kauan, voi pestä 60 ja ei tarvitse lähteä pilipali ohjelmien käyttöön. Sitten ne harvat hyvälaatuiset villapaidat voi tuulettaa ja pestä välillä kylmällä ohjelmalla tai 30.

 

[Nutjob]

Suurelta kotimaiselta kodinkoneketjulta ostetussa Whirlpoolin pesukoneessa ei tule suomenkielistä paneelitarraa mukana, vaan se pitää erikseen pyytää lähettämään Whirlpool Suomelta.

Suunnittelun kukkanen tai vihreän siirtymän varjolla toteutettu ahneus, joko tai mutta vituttaa silti.

Itse sain koneeseen magneetit mukaan molemmilla kotimaisilla. Olisi ollut hyvää palvelua jos ne eivät olisi olleet johonkin eri malliin.

 

[pulatunnus]

Omalla vanhalla "sotaratsulla" ei muistaakseni saa millään ohjelmalla yli 3h kestämään. En kyllä keksi mitään syytä, edes käyttää pisintä ohjelmaa. Niin paskaiseksi en ole työvaatteita ikinä saanut, että perus 90C/~2h ohjelma ei olisi riittänyt.

Näissä kodin tiski ja pyykkikoneissa pitkät ohjelmat ei pese paremmin kuin pikatehopesut, vaan vähemmällä energialla ja vedellä (toki likaisten eco pesu kestää pidempään kuin puhdas ecopesu)

Jutun koneella se ecopesu voi olla jopa 700wh vähemmän kuluttava

 

[Pakana]

Offtopic, mut Technology Connectionsilla tuli vastikkään hyvä video lamppu-mafiasta.. tai sen myytin murtamisesta (alkuperäinen tai tunnetuin "suunniteltu vanheneminen" -tapaus):

Mä testasin joskus kolmea 60w lamppua, ja 5000h longlife lamppu ei ollut silmämääräisesti yhtään himmeämpi, eikä värisävyssä ollut eroa. Jollain mittarilla olisi ehkä voinut nöhdä eroa, mutta paskanko merkitystä tuolla on, kun silmällähän sitä valaistusta katsellaan.

Sen sijaan ns. vasaralamppu oli kyllä selvästi himmeämpi ja lämpimämpää värisävyä kuin nuo "tavalliset".

Sitäkään en tiedä oli lampuilla jotain tehoeroa, kaikki olivat kyllä 60W 230V nimellisesti ja otanta oli tuo 3 lamppua. Noita longlife 60W lamppuja mulla vielä on, mutta tavallista 60W himmeää ei ole että voisi mitään mittauksia tehdä.

 

[Tonnin Seteli]

Mä testasin joskus kolmea 60w lamppua, ja 5000h longlife lamppu ei ollut silmämääräisesti yhtään himmeämpi, eikä värisävyssä ollut eroa. Jollain mittarilla olisi ehkä voinut nöhdä eroa, mutta paskanko merkitystä tuolla on, kun silmällähän sitä valaistusta katsellaan.

Sen sijaan ns. vasaralamppu oli kyllä selvästi himmeämpi ja lämpimämpää värisävyä kuin nuo "tavalliset".

Sitäkään en tiedä oli lampuilla jotain tehoeroa, kaikki olivat kyllä 60W 230V nimellisesti ja otanta oli tuo 3 lamppua. Noita longlife 60W lamppuja mulla vielä on, mutta tavallista 60W himmeää ei ole että voisi mitään mittauksia tehdä.

Tuli myös katsottua tuo mainion kanavan jakso jännästä aiheesta, ja ymmärrän pointin. Phoebus-kartelli ei ollut paras esimerkki kertakäyttökulttuurista ja suunnitellusta vanhenemisesta vaan ihan vaan mulkusta kartellista, jolla oli myös järkiajatus.

Virhe taitaa tulla siinä oletuksessa, että hehkulampun valmistustekniikka oli hiottu huippuunsa jo tuolloin. Senkin voin vielä melkein uskoa, mutta en tuhannen tunnin maksimikeskiarvoa. Ei perushehkulampun nyt 10 000 tuntia varmaan kannatakaan kestää, mutta tuskin 1500 tai 2000 vaatisi merkittävää hyötysuhteen uhrausta.

 

[MIquel007]

En nyt ala irrottelemaan noita oman koneen tassuja, mutta mä jouduin laittamaan kolikon yhden tassun alle, että sain vaateriin.

Itsellä jäi myös hieman vajaaksi tuo pituus, niin jatkoin tärinänvaimennuskumilla. Toimii erinomaisesti.
Nedis vaimennintassut pesukoneelle 4 kpl

 

[Mikkos]

Garminin Connect IQ sovellus.
Omassa kellossa näkyy kaikki asennetut kellotaulut mutta mistään ei nää mikä niistä on se mikä on käytössä. Kellotaulu on päivittynyt ja pitäis rukaa taulun asetuksia mutta en tiedä mikä taulu mulla on tällä hetkellä käytössä että sitä voi säätää. Ei jaksais kaikkia 16 kellotaulua oho, eikun nyt -metodilla kattoa mikä on se käytössä oleva. Ihan vaan että pääsee taas säätämään uudestaan seuraavan päivityksen jälkeen.

 

[Jiispo]

Virhe taitaa tulla siinä oletuksessa, että hehkulampun valmistustekniikka oli hiottu huippuunsa jo tuolloin. Senkin voin vielä melkein uskoa, mutta en tuhannen tunnin maksimikeskiarvoa. Ei perushehkulampun nyt 10 000 tuntia varmaan kannatakaan kestää, mutta tuskin 1500 tai 2000 vaatisi merkittävää hyötysuhteen uhrausta.

Tuolla olis käppyrää josta saa jonkinlaista osviittaa halogeenilampun keston, hyötysuhteen, valo ja sähkötehon... suhteesta toisiinsa

Voltage Variation Effects

www.lamptech.co.uk

 

[emagdnim]

Tuli myös katsottua tuo mainion kanavan jakso jännästä aiheesta, ja ymmärrän pointin. Phoebus-kartelli ei ollut paras esimerkki kertakäyttökulttuurista ja suunnitellusta vanhenemisesta vaan ihan vaan mulkusta kartellista, jolla oli myös järkiajatus.

Virhe taitaa tulla siinä oletuksessa, että hehkulampun valmistustekniikka oli hiottu huippuunsa jo tuolloin. Senkin voin vielä melkein uskoa, mutta en tuhannen tunnin maksimikeskiarvoa. Ei perushehkulampun nyt 10 000 tuntia varmaan kannatakaan kestää, mutta tuskin 1500 tai 2000 vaatisi merkittävää hyötysuhteen uhrausta.

Onko noissa long-life lampuissa useampi käämi vai jotain parempaa materiaalia? Himmeneekö tunteja kartuttaessaan vai napsahtaako kerrasta poikki, kuten normi hehkulamppu? Mut toisaalla tukee sitä, että ei noita vaa saa kestäväksi, jos vuosikymmeniä myöhemmin markkinoidaan vain 5000 tuntisia lamppuja "pitkäkestoisina" isomman hintalapun kera. Miksei 50 000 tuntia? Jokuhan tietty sanoo, koska teknologia ehti muuttua ja ne salaiset sopparit kielsi, ku se yks valmistaja kerto, että voisivat kyl parempaaki tehä.

 

[Sompi]

Hehkulampusta saa kestävämmän mm. lisäämällä hehkulangan tuentapisteiden määrää. Ei tarvitse uhrata hyötysuhdetta.

 

[Paskisti]

Kyllä normaaliperheissä kone jauhaa päivittäin. Viestissäsi jota lainasin, puhuit keran päivässä, meillä se tarkoittaa n. 1,5 h päivässä. Tänään pesin treenikamani heti treenin jälkeen 30 min ohjelmalla. Meilläkin pestään pyykkiä ainakin kerran päivässä, vaikka 2 henkilön talous. Kestää se kone silti.

Jos kahden hengen talous pesee pyykkiä joka päivä, luulisi siinä vaatteet kuluvan aika vaihdilla. No, nuo reenikamat taitaa vaatia tiuhaa pesua.

Monissa talouksissa (uudemmat rakennukset) on ilma talvella todella kuivaa joten kuivattaisin pyykit huoneilmassa kuivaimien sijaan. Säästyy sähköä ja nenän limakalvotkin sekä iho kiittää.

Sanoisin että nykyaikainen ilmanvaihdon vaade on suunnittelun kukkanen. On se vaan järkyttävä määrä mitä laskettu henkeä kohden ilman vaihtumistarpeelle tunnissa. Tulee meteliä, ilmankosteus laskee tarpeettomasti ja toisinaan tulee vedon tunnetta jos ei säädetty optimiin. Tiedän, se rakennustekninen näkökulma mutta jotenkin vaan häiritsevää kun tottunut painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

 

[Jiispo]

Hehkulampusta saa kestävämmän mm. lisäämällä hehkulangan tuentapisteiden määrää. Ei tarvitse uhrata hyötysuhdetta.

Tuollaisen tuennan merkitys vaan riippuu huomattavasti siitä että onko lamppu jossain tärisevässä paikka tai liikkeessä vai aina paikallaan.

 

[emagdnim]

Hehkulampusta saa kestävämmän mm. lisäämällä hehkulangan tuentapisteiden määrää. Ei tarvitse uhrata hyötysuhdetta.

Mitä tarkoitat? Miten liittyy siihen, että lanka napsahtaa aikanaan poikki, ku sitä on tarpeeksi "poltettu"? Elektroni kerrallaan se lanka kuluu pois.

 

[PCB]

Jos kahden hengen talous pesee pyykkiä joka päivä, luulisi siinä vaatteet kuluvan aika vaihdilla. No, nuo reenikamat taitaa vaatia tiuhaa pesua.

Monissa talouksissa (uudemmat rakennukset) on ilma talvella todella kuivaa joten kuivattaisin pyykit huoneilmassa kuivaimien sijaan. Säästyy sähköä ja nenän limakalvotkin sekä iho kiittää.

Sanoisin että nykyaikainen ilmanvaihdon vaade on suunnittelun kukkanen. On se vaan järkyttävä määrä mitä laskettu henkeä kohden ilman vaihtumistarpeelle tunnissa. Tulee meteliä, ilmankosteus laskee tarpeettomasti ja toisinaan tulee vedon tunnetta jos ei säädetty optimiin. Tiedän, se rakennustekninen näkökulma mutta jotenkin vaan häiritsevää kun tottunut painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

No treenikamojahan ne osin on. Ei meillä puhtaita vaatteita pestä. Ja kulumiseen, kaupasta saa uusia vaatteita. Ja eihän ne kulu niin paljoa, kun huoneilmassa kuivataan. Tietysti kuivuri olisi ihan jokaisessa tapauksessa parempi, huoneilmassa kuivaaminen on aina paska vaihtoehto. Meillä ilma ei ole talvellakaan liian kuivaa.

Nykyinen koneellinen IV on tietysti ihan mieletön parannus painovoimaiseen, vaikka kyllähän painovoimeinenkin toimii yleensä ainakin jotenkin. Sitä IV-konetta voi pitää eri tehoilla, ei ole esim. päivällä pakko vaihtaa puolet tunnissa, kun ollaan töissä/koulussa.

 

[Nasty76]

Jos on suora sähkölämmitys niin halvempaa on kuivata pyykit kuivausrummussa tai kuivaavassa Pesukoneessa. Pyykit kuivuessa kylmentää huoneilmaa ja lämmitys laskukasvaa

 

[Paskisti]

No treenikamojahan ne osin on. Ei meillä puhtaita vaatteita pestä. Ja kulumiseen, kaupasta saa uusia vaatteita. Ja eihän ne kulu niin paljoa, kun huoneilmassa kuivataan. Tietysti kuivuri olisi ihan jokaisessa tapauksessa parempi, huoneilmassa kuivaaminen on aina paska vaihtoehto. Meillä ilma ei ole talvellakaan liian kuivaa.

Nykyinen koneellinen IV on tietysti ihan mieletön parannus painovoimaiseen, vaikka kyllähän painovoimeinenkin toimii yleensä ainakin jotenkin. Sitä IV-konetta voi pitää eri tehoilla, ei ole esim. päivällä pakko vaihtaa puolet tunnissa, kun ollaan töissä/koulussa.

Mutta kyllä se IV kone monessa paikassa on turhan kovalla ja täten kuivattaa tarpeettomasti ilmaakin. Toki kotona voi itse säätää, tekee ken osaa, viitsii tai muistaa. Edelleenkin tykkään enemmän painovoimaisesta, ja niitä rakennettaisiin nykyäänkin jos se säännösten puolesta olisi mahdollista. Säännökset käytännössä estää koska ilma ei liiku kaikissa olosuhteissa riittävästi -> ikkunan avaaminen ei riitä täyttämään tuota pykälää.

 

[Kilkenblad]

Jos on suora sähkölämmitys niin halvempaa on kuivata pyykit kuivausrummussa tai kuivaavassa Pesukoneessa. Pyykit kuivuessa kylmentää huoneilmaa ja lämmitys laskukasvaa

Mikä tässä oli se suunnittelun kukkanen?

 

[Mikkos]

Mikä tässä oli se suunnittelun kukkanen?

Liittyi tänhän:

Jos kahden hengen talous pesee pyykkiä joka päivä, luulisi siinä vaatteet kuluvan aika vaihdilla. No, nuo reenikamat taitaa vaatia tiuhaa pesua.

Monissa talouksissa (uudemmat rakennukset) on ilma talvella todella kuivaa joten kuivattaisin pyykit huoneilmassa kuivaimien sijaan. Säästyy sähköä ja nenän limakalvotkin sekä iho kiittää.

Sanoisin että nykyaikainen ilmanvaihdon vaade on suunnittelun kukkanen. On se vaan järkyttävä määrä mitä laskettu henkeä kohden ilman vaihtumistarpeelle tunnissa. Tulee meteliä, ilmankosteus laskee tarpeettomasti ja toisinaan tulee vedon tunnetta jos ei säädetty optimiin. Tiedän, se rakennustekninen näkökulma mutta jotenkin vaan häiritsevää kun tottunut painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

 

[chrisekh]

Liittyi tänhän:

Pointti varmaan oli se että olisiko jo aika lopettaa offtopik ja siirtyä oikeaan threadiin.

 

[PCB]

Mutta kyllä se IV kone monessa paikassa on turhan kovalla ja täten kuivattaa tarpeettomasti ilmaakin. Toki kotona voi itse säätää, tekee ken osaa, viitsii tai muistaa. Edelleenkin tykkään enemmän painovoimaisesta, ja niitä rakennettaisiin nykyäänkin jos se säännösten puolesta olisi mahdollista. Säännökset käytännössä estää koska ilma ei liiku kaikissa olosuhteissa riittävästi -> ikkunan avaaminen ei riitä täyttämään tuota pykälää.

No ei se nyt kovin paljoa vaadi, että painaa siitä liesituulettimesta sitä nappia. Itse vaihdan tehoa joka päivä ainakin kerran pari. Käytän "säätämiseen" siis aikaa 2-4 sekuntia päivässä, lähes tiedostamatta. Nykyään IV säätyy toki usein jo hiilidioksiidipitoisuuden ja/tai kosteuden mukaan automaattisesti. Painovoimainen on ok, enkä sitä vastusta, mutta usein se on suunnittelun kukkanen, kun taas koneellinen IV harvemmin. Jos ilma in liian kuivaa, laittaa koneellisen IV:n pienelle, painovoimaisessa tätä vaihtoehtoa ei sitten olekaan.

 

[LaDeX]

No ei se nyt kovin paljoa vaadi, että painaa siitä liesituulettimesta sitä nappia. Itse vaihdan tehoa joka päivä ainakin kerran pari. Käytän "säätämiseen" siis aikaa 2-4 sekuntia päivässä, lähes tiedostamatta. Nykyään IV säätyy toki usein jo hiilidioksiidipitoisuuden ja/tai kosteuden mukaan automaattisesti. Painovoimainen on ok, enkä sitä vastusta, mutta usein se on suunnittelun kukkanen, kun taas koneellinen IV harvemmin. Jos ilma in liian kuivaa, laittaa koneellisen IV:n pienelle, painovoimaisessa tätä vaihtoehtoa ei sitten olekaan.

Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan? Kun taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto missä joka huoneeseen puskee katon rajassa olevasta ritilästä ilmaa ja vessa-/suihkutiloissa on imu.

 

[Frankie]

Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan? Kun taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto missä joka huoneeseen puskee katon rajassa olevasta ritilästä ilmaa ja vessa-/suihkutiloissa on imu.

En tiedä, ymmärsinkö väärin, tai puhunko eri asiasta, mutta ainakin meidän taloyhtiössä liesituuletin on samalla koko huoneiston IV:n ohjausyksikkö. Sitä ei saa kokonaan pois päältä, "ykkösasento" on pitempiä poissaoloja varten. Kakkonen on normitila, kolmosta voi käyttää saunomisen yhteydessä. Nelosta en ole edes kokeillut.

 

[Mikkos]

Rivareissa ja kerrostaloissa on yleensä yhteinen huippari joka toimii ajastetusti koko talossa, halusit tai et.

 

[PCB]

Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan? Kun taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto missä joka huoneeseen puskee katon rajassa olevasta ritilästä ilmaa ja vessa-/suihkutiloissa on imu.

Liesituulettimen etupaneelissa on kerrostalossa sijaitsevan huoneistokohtaisen IV-koneen ohjaus.

 

[LaDeX]

Liesituulettimen etupaneelissa on kerrostalossa sijaitsevan huoneistokohtaisen IV-koneen ohjaus.

Ei kaikkialla.

 

[PCB]

Ei kaikkialla.

Totta. Kun vertaillaan painovoimaista keskitettyyn IV-ratkaisuun, joka usein vanhemmissa kerrostaloissa, saattaa painovoimainen joissain olosuhteissa olla paljon parempi.

 

[LaDeX]

Totta. Kun vertaillaan painovoimaista keskitettyyn IV-ratkaisuun, joka usein vanhemmissa kerrostaloissa, saattaa painovoimainen joissain olosuhteissa olla paljon parempi.

En mä tässä mistään painovoimaisesta puhu vaan koneellisesta ilmanvaihdosta. Vanhempien luona (rakennettu 2010) ei ole mitään säätimiä asukkaalla itsellään. Liesituulettimessa on nappi josta saa tunniksi käyntiin sen liesituulettimen ja muuten ilmanvaihto menee jonkun keskitetyn säädön mukaisesti.

 

[PCB]

En mä tässä mistään painovoimaisesta puhu vaan koneellisesta ilmanvaihdosta. Vanhempien luona (rakennettu 2010) ei ole mitään säätimiä asukkaalla itsellään. Liesituulettimessa on nappi josta saa tunniksi käyntiin sen liesituulettimen ja muuten ilmanvaihto menee jonkun keskitetyn säädön mukaisesti.

Niin minäkin puhun edellisessä viestissäni. Oletin että keskitetyn IV-ratkaisun tehonsäädön rajoitukset ovat itsestäänselvyys. Ja kun minulla ainakin keskustelu lähti vertailusta koneellinen/painovoimainen IV (lainaus alla). Sinä lainasit viestiäni ja et vain tiennyt, että koneellista IV:tä voi säätää liekkarin paneelista.

Mutta kyllä se IV kone monessa paikassa on turhan kovalla ja täten kuivattaa tarpeettomasti ilmaakin. Toki kotona voi itse säätää, tekee ken osaa, viitsii tai muistaa. Edelleenkin tykkään enemmän painovoimaisesta, ja niitä rakennettaisiin nykyäänkin jos se säännösten puolesta olisi mahdollista. Säännökset käytännössä estää koska ilma ei liiku kaikissa olosuhteissa riittävästi -> ikkunan avaaminen ei riitä täyttämään tuota pykälää.

 

[LaDeX]

Niin minäkin puhun edellisessä viestissäni. Ja kun minulla ainakin keskustelu lähti vertailusta koneellinen/painovoimainen IV (lainaus alla). Sinä lainasit viestiäni ja et vain tiennyt, että koneellista IV:tä voi säätää liekkarin paneelista.

Miten niin en tiennyt? Edellisessä asunnossa oli niin. Korjasin vain väittämäsi että kaikkialla muka pystyisi tekemään niin. Ei pysty.

 

[PCB]

Miten niin en tiennyt? Edellisessä asunnossa oli niin. Korjasin vain väittämäsi että kaikkialla muka pystyisi tekemään niin. Ei pysty.

Tässähän tämä. Luulet että puhun jostain ajastetusta tehostuksesta, vaikka puhuin IV-koneen tehonsäädöstä. Siinä on 4 nappia, joista voi painamalla vaihtaa tehon

Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan? Kun taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto missä joka huoneeseen puskee katon rajassa olevasta ritilästä ilmaa ja vessa-/suihkutiloissa on imu.

Enkä väittänyt että kaikkialla voi niin tehdä.

 

[LaDeX]

Tässähän tämä. Luulet että puhun jostain ajastetusta tehostuksesta, vaikka puhuin IV-koneen tehonsäädöstä. Siinä on 4 nappia, joista voi painamalla vaihtaa tehon


Enkä väittänyt että kaikkialla voi niin tehdä.

Missä tuossa en tiennyt? Kerroin tilanteen missä tuota säätöä EI PYSTY tekemään.

 

[PCB]

Missä tuossa en tiennyt? Kerroin tilanteen missä tuota säätöä EI PYSTY tekemään.

Ei, vaan et tiennyt että puhun IV-koneen tehonsäädöstä, ja rupesit viisastelemaan liesituulettimen on/off-kytkimestä. Tuossahan ei ole mitään epäselvää kun sanoit: "Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan?"

Nimimerkki Frankie päätyi kanssani samaan tulkintaan ja opasti sinua:

En tiedä, ymmärsinkö väärin, tai puhunko eri asiasta, mutta ainakin meidän taloyhtiössä liesituuletin on samalla koko huoneiston IV:n ohjausyksikkö. Sitä ei saa kokonaan pois päältä, "ykkösasento" on pitempiä poissaoloja varten. Kakkonen on normitila, kolmosta voi käyttää saunomisen yhteydessä. Nelosta en ole edes kokeillut.

Noloa vänkäämistä nyt.

 

[Paskisti]

AInakin 90-luvun omakotitaloissa joissa itse käynyt on usein IV kone kodinhoitohuoneessa tai laitehuoneessa, jonka kyljestä säädetään tehoa. Usein vielä katon rajassa jolloin tarvitaan jakkaraa säätöön. Ehkä se on sitten se langan mukainen suunnittelun kukkanen se IV koneen sijoittelu

En tosiaan ajatellut kerrostaloja ollenkaan kun aiheeseen kommentoin, pahoittelut siitä.

 

[PCB]

AInakin 90-luvun omakotitaloissa joissa itse käynyt on usein IV kone kodinhoitohuoneessa tai laitehuoneessa, jonka kyljestä säädetään tehoa. Usein vielä katon rajassa jolloin tarvitaan jakkaraa säätöön. Ehkä se on sitten se langan mukainen suunnittelun kukkanen se IV koneen sijoittelu

En tosiaan ajatellut kerrostaloja ollenkaan kun aiheeseen kommentoin, pahoittelut siitä.

Noinhan ne ennen oli, että säätö oli samassa paikassa kuin konekin. Nykyään säätö (silloin kun on huoneistokohtainen laite) on usein siellä liekkarissa tai muualla helpossa paikassa.

 

[LaDeX]

Ei, vaan et tiennyt että puhun IV-koneen tehonsäädöstä, ja rupesit viisastelemaan liesituulettimen on/off-kytkimestä. Tuossahan ei ole mitään epäselvää kun sanoit: "Mitenkäs se liesituulettimen on/off kytkin josta menee tunniksi imu päälle vaikuttaa asiaan?"

Nimimerkki Frankie päätyi kanssani samaan tulkintaan ja opasti sinua:


Noloa vänkäämistä nyt.

Miten niin en tiennyt? Nimenomaan kerroin että kaikissa taloissa sitä ei pysty säätämään liesituulettimesta niinkuin Frankie muunmuassa kertoi.

90-luvun rivarissa pystyi säätämään liesituulettimesta. 2010-luvun kerrostalossa ei. 1950-luvun kerrostalossa ei myöskään mistään.

 

[Hyrava]

Kuinka vaikeaa on tehdä simppeli ja toimiva sovellus äly-TVlle?

Samsungin telkkarissa on "äly"ominaisuutena Discovery+ ja itse olen maksava tilaaja. Miten voi olla niin vaikea tehdä simppeliä ja toimivaa sovellusta tolle? Joo se toistaa ohjelman mutta siihen se jää.
Edellisessä versiossa tekstitykset oli kuin suoraan 90-luvun kaapeli-tvstä eli tekstit semmoisen mustan palkin päällä. Sen lisäksi tekstitys tuli todella usein epäsynkassa kuvan kanssa ja pätki ja nyki ja jätti rivejä välistä.

No nyt ne on päivittäny fontin joka on VALKOINEN ja käytännössä katoaa vaaleissa kohdissa kokonaan. Upeaa. Tosin tämä ei ole se suurin vika vaan se, että tekstitys EI OSAA näyttää kahta tekstiriviä päällekkäin kuten normaalisti, vaan laittaa kaksi riviä päällekkäin jolloin tekstityksestä ei saa mitään selvää. Upeaa työtä Discovery.
Ja toki myös uudessa versiossa jakson lopussa tulee ruudun alalaitaan seuraavan jakson tiedot niin sen hetkiset ohjelman tekstit ei näy joten ohjelman viimeinen puoli minuttia on aina ilman tekstiä.

Tämän lisäksi tässä suunnittelun kukkasessa ei voi hypätä seuraavaan tai edelliseen jaksoon eikä myöskään voi loogisesti valita esitettävää kautta tai jaksoa. Toisin sanoen jos olen katsonut sarjaa X vaikka 3 jaksoa ja neljäs on kesken. Kun avaan sovelluksen ja siinä on "jatka katselua" se hyppää suoraan siihen mihin viimeksi jäi. Ja mitään konstia millä pääsisin tämän sarjan "päävalikkoon" josta saisin valita kauden ja jakson en ole löytänyt. Ainoa tapa jolla olen keksinyt että voi valita kauden ja jakson on käyttää haku-toimintoa ja etsiä se sarja ja avata se sitä kautta niin pääsee valitsemaan kauden ja jakson. Mitään muuta konstia en ole keksinyt esim hypätä kesken jakson seuraavaan jaksoon.

Miks ei vaan voi kopioida Netflixin käyttöliittymään? Muutamasta omituisuudesta huolimatta kaikki perustoiminnot ja jaksojen valinnat ja sen sellaiset toimii kuin junan vessa. Mutta tuo Discoveryn sovellus on kyllä kuraisinta mitä löytyy mutta ei hirveästi ole vaihtoehtoja. Androidilla ja tietokoneella toimii ihan ok, mutta telkkasovellus on syvältä.

Sori kun nostan vanhaa aihetta mutta tuli heti mieleen tämä kun tuli uutisvirrassa vastaan tämä artikkeli: Violetti kuolema on kotimaisen suoratoistosovelluksen vitsaus - Episodi.fi

Eli taitaa olla ilmeisen yleistä tuo Samsungin telkkareissa suoratoistopalvelujen bugaaminen. Ja tosiaan syynä on se ettei koodareita kiinnosta tehdä kunnollisia sovelluksia marginaaliselle yleisölle (joku yksittäinen älytelkkarivalmistaja).

 

[juhaa]

Eipä mielestäni ole Samsungilla (olisko 2020 malli) tullut vastaan.

”Kaikki” suoratoistopalvelut on tai ovat olleet käytössä, paitsi ei tuota Discovery+:aa tai joku kokeilu aikoinaan, mutta en siitä mitään muista.

 

[Mikkos]

Sori kun nostan vanhaa aihetta mutta tuli heti mieleen tämä kun tuli uutisvirrassa vastaan tämä artikkeli: Violetti kuolema on kotimaisen suoratoistosovelluksen vitsaus - Episodi.fi

Eli taitaa olla ilmeisen yleistä tuo Samsungin telkkareissa suoratoistopalvelujen bugaaminen. Ja tosiaan syynä on se ettei koodareita kiinnosta tehdä kunnollisia sovelluksia marginaaliselle yleisölle (joku yksittäinen älytelkkarivalmistaja).

Se on jännä miten noita älytelkkarisovelluksia ei saada jotenkin standardisoitua että kaikissa olis sama rajapinta millä sovellukset tehdään. Vähän kuin Androideissa.

 

[demu]

Se on jännä miten noita älytelkkarisovelluksia ei saada jotenkin standardisoitua että kaikissa olis sama rajapinta millä sovellukset tehdään. Vähän kuin Androideissa.

Tuskin Apple suostuisi siihen, että AppleTV -laitteet pitäisi jatkossa toteuttaa esim. Android -pohjaisesti. Tai muutkaan toimijat jotka eivät Googlen ratkaisuja käytä.
Tästähän olisi seuraava askel se, että kaikissa matkapuhelimissa pitää olla Android -käyttöjärjestelmä, että sovellukset toimisivat muutoksissa kaikissa puhelimissa.
Paras antaa kilpailun toimia tälläkin osa-alueella.

 

[Hyrava]

Se on jännä miten noita älytelkkarisovelluksia ei saada jotenkin standardisoitua että kaikissa olis sama rajapinta millä sovellukset tehdään. Vähän kuin Androideissa.

Sinäpä sen sanoit. Jos alusta olisi vaikka juuri tuo Android (kuten esim siinä uudessa chromecastissa) niin kaikki olisi liian helppoa. Mutta kun jokaisella valmistajalla on joku oma käyttöjärjestelmä älytelkkareissaan niin sehän on nyt ihan selvä että kovin laadukkaita softia niille ei koskaan tule. Joillakin alustoilla saattaa suurin osa sovelluksista toimia melko hyvin mutta sitten vähänkin pienemmät valmistajat saavat jonkun kesäharkkarin koodaaman raakileen.

 

[Vaateri]

Sinäpä sen sanoit. Jos alusta olisi vaikka juuri tuo Android (kuten esim siinä uudessa chromecastissa) niin kaikki olisi liian helppoa. Mutta kun jokaisella valmistajalla on joku oma käyttöjärjestelmä älytelkkareissaan niin sehän on nyt ihan selvä että kovin laadukkaita softia niille ei koskaan tule. Joillakin alustoilla saattaa suurin osa sovelluksista toimia melko hyvin mutta sitten vähänkin pienemmät valmistajat saavat jonkun kesäharkkarin koodaaman raakileen.

Niitä käyttöjärjestelmiä on käytännössä kolme: WebOS, Tizen ja Android/GoogleTV. WebOS ja Tizen ovat käytännössä Linuxeja, joihin sovellukset tehdää HTML5 + CSS + javascript -kombolla, joten sen ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä.

 

[Sompi]

Tuollaisen tuennan merkitys vaan riippuu huomattavasti siitä että onko lamppu jossain tärisevässä paikka tai liikkeessä vai aina paikallaan.

Se lanka liikkuu lämpölaajenemisen takia joka tapauksessa, kun lamppua kytketään päälle ja pois.

Mitä tarkoitat? Miten liittyy siihen, että lanka napsahtaa aikanaan poikki, ku sitä on tarpeeksi "poltettu"? Elektroni kerrallaan se lanka kuluu pois.

Ei kulu. Siellä hehkulampun sisällä on joko tyhjiö tai kaikki happi on korvattu jollain jalokaasulla, joka ei sen hehkulangan kanssa reagoi.

 

[emagdnim]

Ei kulu. Siellä hehkulampun sisällä on joko tyhjiö tai kaikki happi on korvattu jollain jalokaasulla, joka ei sen hehkulangan kanssa reagoi.

Happi ei liity asiaan, silloin kärvähtäis "heti". Oletko miettinyt koskaan, miksi hehkulamppu muuttuu ajan saatossa tummemmaksi? Se on sitä langan materiaa.

During ordinary operation, the tungsten of the filament evaporates; hotter, more-efficient filaments evaporate faster.[108] Because of this, the lifetime of a filament lamp is a trade-off between efficiency and longevity. The trade-off is typically set to provide a lifetime of 1,000 to 2,000 hours for lamps used for general illumination.

Incandescent light bulb - Wikipedia

en.wikipedia.org

Mä testasin joskus kolmea 60w lamppua, ja 5000h longlife lamppu ei ollut silmämääräisesti yhtään himmeämpi, eikä värisävyssä ollut eroa. Jollain mittarilla olisi ehkä voinut nöhdä eroa, mutta paskanko merkitystä tuolla on, kun silmällähän sitä valaistusta katsellaan.

Sen sijaan ns. vasaralamppu oli kyllä selvästi himmeämpi ja lämpimämpää värisävyä kuin nuo "tavalliset".

Sitäkään en tiedä oli lampuilla jotain tehoeroa, kaikki olivat kyllä 60W 230V nimellisesti ja otanta oli tuo 3 lamppua. Noita longlife 60W lamppuja mulla vielä on, mutta tavallista 60W himmeää ei ole että voisi mitään mittauksia tehdä.

Liittyiskö tähän:

Incandescent lamps are very sensitive to changes in the supply voltage. These characteristics are of great practical and economic importance.

For a supply voltage V near the rated voltage of the lamp:

• Light output is approximately proportional to V ^3.4
• Power consumption is approximately proportional to V ^1.6
• Lifetime is approximately proportional to V ^−16
• Color temperature is approximately proportional to V ^0.42[108]

A 5% reduction in voltage will double the life of the bulb, but reduce its light output by about 16%.

Lamppu toki toimii 230V verkossa, mut oisko lampun sisällä jännitettä alentavia komponentteja tai useampi lanka tms.. ?

 

[Tonnin Seteli]

Ei kulu. Siellä hehkulampun sisällä on joko tyhjiö tai kaikki happi on korvattu jollain jalokaasulla, joka ei sen hehkulangan kanssa reagoi.

Ei toki "elektroni kerrallaan" mutta kuluu. Hehkulangan metallia päätyy pikkuhiljaa lasikuvun sisäpinnalle.

Tietenkin tuenta vaikuttaa siihen, miten herkästi lanka menee poikki ohentuessaan ja/tai sulkeutuuko piiri uudestaan ensimmäisten murtumien ilmetessä.

 

[Sompi]

Tietysti se vähän haihtuu, mutta tuskin sentään tuhannessa tunnissa vielä. Eiväthän nuo longlife-lamput muuten olisi olemassa.

Hehkulampun hyötysuhde muuten paranee, kun paksunnetaan hehkulankaa ja lasketaan jännitettä. Paksumpi hehkulanka päästää pienemmällä jännitteellä lävitseen suuremman virran ja toimii yhtä suurella teholla kuin ohuempi hehkulanka suuremmalla jännitteellä, mutta paksumpi hehkulanka emittoi valoa suuremmalla pinta-alalla.

Edellisen sivun viesteihin: Suoratoistopalveluiden ongelmissa kyse ei liene niinkään suunnittelun kukkasista, vaan totaalisesta laatustandardien puutteesta nykyisessä softakehityksessä. Koodareilla ei ole minkäänlaista ammattiylpeyttä työnsä tuloksesta ja ihmiset ostavat mitä tahansa paskaa, kunhan se on uutta ja kunhan siitä saadaan riittävästi markkinointihypetystä aikaiseksi.

Tämä foorumikin näytti äsken minun viimeisen viestini olevan kaksi sivua aiemmassa vaiheessa tätä viestiketjua kuin se oikeasti on. Kun luin viestiketjun loppuun, niin oma viesti tuli sitten uudestaan vastaan kolmanneksi viimeisimpänä viestinä.