Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Aikoja]

Ovatko ne asfalttipaikat olleet merkittävästi parempia? Eihän ne kaapelinkaivajat kuitenkaan assfaltoi uudestaan kuin hyvin kapean suikaleen.

Mikä nyt on kapea, jos se lähentelee metriä niin ei ole. Kaksi jysäystä kun ohi pyyhkäisee. Epätasaisia kusikuoppia.

 

[Pakana]

Eipä noissa jakokaapeissa mitään kriittistä infraa yleensä kulje. Kaapelijatkot yleensä kaivoissa tai muuten haudattuna maahan.

Kyllähän jakokaapeissakin jatkoja on.. Varsinaiset suorat jatkothan ovat maassa haudattuna, ei niitä varten kaivoja ole. Kaivot ovat vain niissä kohdissa kun kaapelit haarautuvat eri suuntiin, tai muuten tekevät mutkia.

 

[Pakana]

Mikä nyt on kapea, jos se lähentelee metriä niin ei ole. Kaksi jysäystä kun ohi pyyhkäisee. Epätasaisia kusikuoppia.

Siis sillä auraus systeemillä asfalttiin tulee sellainen muutaman sentin levyinen pikikaistale jolla se asfaltti ikäänkuin liimataan takaisin yhteen., mutta sen ovat Helsingissä kieltäneet..Kaivaen se joudutaan asfaltoimaan uudelleen, mietin että onko sen osittaisen uudelleenasfaltoinnin tulos merkittävästi parempi kuin tuon auran jäljiltä..

 

[vemppu]

Mikä nyt on kapea, jos se lähentelee metriä niin ei ole. Kaksi jysäystä kun ohi pyyhkäisee. Epätasaisia kusikuoppia.

tuommoinen tulee jos se tie kaivetaan auki... itse puhuin semmoisesta laitteesta joka tekee asfalttiin max 3cm leveän uran... - mutta antaa olla. - Olen samaa mieltä, että paskaa jälkeä jossain tehdään. Mutta samalla sen voisi tehdä paljon paremminkin.

 

[vemppu]

Siis sillä auraus systeemillä asfalttiin tulee sellainen muutaman sentin levyinen pikikaistale jolla se asfaltti ikäänkuin liimataan takaisin yhteen., mutta sen ovat Helsingissä kieltäneet..Kaivaen se joudutaan asfaltoimaan uudelleen, mietin että onko sen osittaisen uudelleenasfaltoinnin tulos merkittävästi parempi kuin tuon auran jäljiltä..

Tuota tapaa on mm. Saksassa käytetty jo 90-luvulla. Siellä toki ei ole routimista meidän malliin, joten se saattaa olla ainakin pohjoisemmassa ongelma. Viime Farmari-näyttelyissä oli tuommoisia isoja "rälläköitä" kaivinkoneen lisälaitteeksi näytillä normaalien aurojen, joilla voi aurata asfaltin viereen, lisäksi.

--

 

[Ogeli]

Ovatko ne asfalttipaikat olleet merkittävästi parempia? Eihän ne kaapelinkaivajat kuitenkaan assfaltoi uudestaan kuin hyvin kapean suikaleen.

Käpylässä vedettiin n. 10cm uraa asfalttiin pari vuotta sitten, pitäis käydä katsomassa miten on kestänyt tosin alueella on luokaton talvikunnossapito joten tiekarhu ei ole päässyt kuopimaan kuten joissain muissa paikoissa.

Muutenhan Helsiki nykyään vaattiinee jos jalkakäytävälle laitetaan putki niin koko asfaltti on uusittava.
Ajoin just tänään Limigantietä (pieni katu Kumpulassa) sielä valokuitunen oli uusinut kadun koko toisen puolen asfatin ja vanha toinen puoli karsea.

Yleisesti puhuen täällä kyllä lähes kaikkissa saumoissa iskee korroosio veden päästessä vuoroin sulamaan ja jäätymään.

Saas nähdä valokuitusen pitäis tehdä tääläpäin täydennysrakentamista edellinen kierros meni moitteetta.

 

[Ogeli]

Siis sillä auraus systeemillä asfalttiin tulee sellainen muutaman sentin levyinen pikikaistale jolla se asfaltti ikäänkuin liimataan takaisin yhteen., mutta sen ovat Helsingissä

Käpylässä jyrsittiin ura ehkä 30cm syvyyteen en muista peitettiinkö ura pelkällä bitumilla.

Noh asfaltin uusiminen muista syistä voi olla tekijälle painajainen.

 

[Hyrava]

Käpylässä vedettiin n. 10cm uraa asfalttiin pari vuotta sitten, pitäis käydä katsomassa miten on kestänyt tosin alueella on luokaton talvikunnossapito joten tiekarhu ei ole päässyt kuopimaan kuten joissain muissa paikoissa.

Muutenhan Helsiki nykyään vaattiinee jos jalkakäytävälle laitetaan putki niin koko asfaltti on uusittava.
Ajoin just tänään Limigantietä (pieni katu Kumpulassa) sielä valokuitunen oli uusinut kadun koko toisen puolen asfatin ja vanha toinen puoli karsea.

Yleisesti puhuen täällä kyllä lähes kaikkissa saumoissa iskee korroosio veden päästessä vuoroin sulamaan ja jäätymään.

Saas nähdä valokuitusen pitäis tehdä tääläpäin täydennysrakentamista edellinen kierros meni moitteetta.

Täällä Tuusulassa tehtiin jotain about 5cm leveää uraa asfalttiin ja ilmeisesti kaikki ei mennyt ihan putkeen kun olikohan seuraavana vai sitä seuraavana kesänä kun oli noiden urien viereltä kaivettu sen näköisiä kuoppia että oli kaivettu kuidut uudestaan esiin ja korjailtu niitä. Täällä kyllä oli ne urien paikat ensimmäisen talven jäljiltä jo halkeilleet ja paloja oli lähtenyt pois joten varmaan routa ja aura tehnyt tehtävänsä.

 

[Johtaja_Jurmu]

Kyllähän tuo ihan täysin päätöntä touhua repiä katuja auki. Ja mihin kuntoon ne jäävät. Ja kun noita kadun reunoja kaivetaan niin sehän ei hyvää varmaankaan tee itse tien kasassa pysymiselle. Ja ottaako näitä kuituja lopulta kukaan pientaloalueilla.

Ei niitä tosiasiassa tarvitse repiä kuin niissä paikoissa joissa ei ole kohtuu mahdollisuutta ohittaa asfalttia.
Lähestulkoon kaikki pihatiet ja muut liittymätkin on mahdollista alittaa. Lisäksi firmoille on annettu ehdot ennallistaa kaivamansa seutu, paikasta ja sopiumuksesta riippuen siihen kuuluu jopa nurmen uusinta tiealuueella, harvemmin pihalla.

Hyvin on tiekin pysynyt kasassa yli 10 vuotta, vaikka ihan tien reunaan kaivoivat.
Tai sanotaan näin, että yhtä paskassa kunnossa on kuidutetut tiet, kuin ne joiden varteen ei kuitua ole kaivettu.
Toivottavasti pian alkaa täälläkin vesi ja paskaputkien uusinta, käytännössä tarkoittaa sitä että samalla tiekin uusitaan, koska putket menee monin paikoin tien alla.

Nimen omaan pientaloalueellahan kuituja otetaan paljon käyttöön.

 

[tommmi]

Mulla oli ihan positiivinen kokemus noista Valokuitusen kaivuista meidän pientaloalueelle.

Asfalttia rikottiin mahdollisimman vähän. Kadunvarsilla kuidut vedettiin autotien ja kevyenliikenteenväylän väliselle nurmelle ja asuinkujille pyrittiin myös menemään autotien ja tontin rajan/aidan välisellä nurmikaistaleella valtaosa kaivuusta. Vain jos oli välttämätöntä, esimerkiksi viedäkseen kuidun kadun toiselle puolelle, kaivettiin asfaltti auki noin metrinlevyisenä siivuna. Kaivannot täytettiin siististi ja leviteltiin nurmiseosta, rikotut asfaltit asfaltoitiin uudelleen. Tästä on neljä vuotta ja nuo paikka-asfaltit ovat pysyneet hyvin ja tasaisina - pysyiskö ne jopa paremmin paikoillaan, kun ne toteutetaan tuossa mittakaavassa? Eikä tehdä vain kapeaa soiroa, tai tien suuntaisesti pitkänä soirona?

Myös tonttikaivuut oli priimaa. Kysyivät ihan minne kuitu halutaan sijoitettavan ja kuidun pään loppusijoituspaikan sai ihan vapaasti valita, meille esimerkiksi piti koko talo kiertää, kun halusin kuitupäätteen sisällä juuri tiettyyn paikkaan. Jätkät todella varovaisesti "suojelivat" pensaita ja istutuksia, bobcat-kuski löysi myös liian pintaan nousseita pihavalojen sähkökaapeleita, mutta huomasi ne ajoissa ja oli rikkomatta niitä. Hoitivat ja pitivät eri maa-ainekset myös siististi erillään, eli esimerkiksi sokkelinjuurelta ei lapioitu kivituhkaa ja soraa nurtsalle. Myös nurmikkoa yritettiin säästää niin isoina mattoina kuin mahdollista mitä sijoiteltiin peittelyissä takaisin pintaan. Ja perään vielä nurmiseosta.

Veikkaan, että Valokuitunen saa rapaa niskaansa huonosti valikoituneista aliurakoitsijoista, eihän heillä käsittääkseni yhtiönä ole infraa mihinkään itse kaivaa vaan ostavat aina joltain paikalliselta maaurakoinnilta. Luultavasti muutkin kuitufirmat tekee näin?

 

[Akkoli]

Keväällä tuli rakentamispäätös GC:lta, kesällä ruotsalaiset urakoitsijat kaivelivat kulmakunnan teitä auki ja laittelivat kaapelit maahan ja jättivät tottakai tonttipiuhan kadulla väärään kulmaan tonttia, koska ei kukaan ollut käynyt tekemässä tonttikatselmusta.

No sitten tuli boksiasentaja elokuun alussa, joka oli ymmällään miksi boksi toiseen päähän taloa, totesin vain, että en minä sitä tuosta pihatien ja laatoituksen läpi (missä mm. vedet, viemärit, sähköt) halua vedettävän autotalliin, koska en siellä sillä mitään tee.
"No mutta eikö sieltä voi sitten piuhalla vetää sen muualle taloon" "Joo ei ole kuule ethernet verkkoa 70-luvun homemörskässä, työhuone ihan toisessa päässä taloa ja pääasialliset asuintilat toisessa kerroksessa."
Ymmärsi sitten ja pyytää jonkun suunnittelijan paikalle (muutaman päivän päästä), joka totesi, ettei sitä mitään järkeä ole siitä vetää, koska tontin toisessa reunassa pelkkää nurmea mihin sen halusin. Homma sovittiin ja boksit tuli mihin piti. Samalla katsottiin alustava tonttiveto ja reitillä oleva DNA:n tv-kaapeli.

Pari viikkoa tästä ilmestyi täysin ilmoittamatta joukko ukkoja maasahan kanssa tontille, onneksi vaimo oli kotona etätöissä ja sai mulle sieltä jonkun puhelimen päähän. Puhekielinä ruotsi tai englanti. Ei niillä ollut mitään hajua tuosta DNA:n kaapelista... Sovittiin että tulevat iltapäivällä takaisin, kun tulen töistä. Eipä näkynyt ketään kahteen viikkoon, sitten soitti suunnittelija, että nyt vois tulla urakoitsijan edustaja katsomaan sen reitin, pahoitteli kun tää on tämmöstä, kun on aliurakoitsijan aliurakoitsijaa ketjutettuna. Urakoitsija edustajan kanssa katsottiin homma läpi ja kysyi, että haluatko että ilmoittavat kun tulevat ja sovittiin, että soittavat edellisenä päivänä. Pari päivää tästä vaimo soitti, että täällä on taas ukkoja pihalla, eli taas tultiin mitään ilmoittamatta, mutta olin itsekin jo kotimatkalla joten ajattelin että olkoon.
Siinä sitten katselin touhua, mikä meni muuten hyvin, mutta kaapelin asennussyvyys ei kyllä ollut se 30cm mikä ohjeistuksessa on, vaan ennemminkin 10cm ja syvimmillään 15cm. Käsin sitten kaivoivat parissa kohtaa metrin matkalta syvemmäksi ja painoivat käsillä nostetun maan kaivannon reunoilla kiinteäksi, että saivat otettua todistekuvat syvyydestä mittatikun kanssa niistä parista kohdasta. Kusettivat siis aivan täysin tuon tonttivedon asennuksen kanssa. Samapa tuo, eipä se minun kaapelini ole eikä edes käsittääkseni routaherkkä.
Seuraavana päivänä tulivat vielä kaivamaan kadulta tontin väärällä kulmalla olleen kaapelin pään piiloon ja toiselta kulmalta kaivoivat sen esiin ja yhdistivät tonttivetoon. Melkoista sekoilua siis kaikenkaikkiaan.

Nyt sitten odotellaan, koska puhalletaan ja yhdistetään.



Tuon suunnittelijan kanssa juttelin silloin tuossa pihalla enemmänkin ja tosiaan ei näillä Valoolla, Valokuitusella tai GlobalConnectilla ole mitään tekemistä näiden rakentamisten kanssa. Ne kilpailuttaa suunnittelijan, joka sitten tekee suunnitelmat ja kilpailuttaa urakoitsijat ja sitten urakoitsijat vielä ketjuttavat näitä eteenpäin aliurakoitsijoille. Eli maatyöt, boksiasennukset, kytkennät jne. on kaikki ketjutettu miten sattuu ja sitten se tiedonkulku on mitä on. Sanoi vielä, että hänkin näitä tehnyt paljon ja tietää mikä on hyvä urakoitsija ja mikä huono, mutta jos tulee tarjoukset, joista toinen on esimerkiksi hyvä tekijä 1,5 M€ ja toinen huonompi 900 k€ niin millä hemmetillä hän menee sen kalliimman perustelemaan sinne Valoo, Valokuitusen tai GC:n johdolle, joilla ei ole näistä mitään käryä? No ei millään. Sitten lopulta se 900 k€ tarjous kaikkien sekoilujen jälkeen tuleekin maksamaan 1,8 M€. Mutta minkäs hän sille sitten voi.