Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Nocknet]

Sekaannus johtuu siinä että ajatukset on nyky netissä. juju ei ole siinä että 5G olisi jokin IP putki.

Saisiko edes yhden esimerkin siitä missä 5G:tä ei käytetä pelkkänä IP-putkena?

Kuitu on kiinteä, eli se on suurimmasta osasta käytöstä ajatustasollakkin ulkona.

Jälleen toivoisin esimerkkejä näistä runsaista käyttötavoista jotka ei onnistu kuidulla tai 4G:llä.

On iso juttu, avaa mahdollisuuskia joita ei aiemmin ole ollut.

Käsienheiluttelun sijaan, saisiko tästä jonkun *konkreettisen* esimerkin?

 

[namlepo]

5g ssä viiveet on paljon pienemmät kuin 4gsaä. Tässä kai se suurin ero on.

 

[Johtaja_Jurmu]

Wlan on paikallinen, epäluotettava, hidas, pitkät viiveet.
Eli wlanilla ei tehdä sitä mobiilia.

1. WLAN on todellakin paikallinen, minkä takia yksi mobiiliverkoista tunnettu ongelma on poissa.
2. WLAN on nopea mikäli sen toteuttamiseen on yhtään panostettu.
3. WLANilla ei tehdä mobiilia, vaan kunnollinen langaton verkko kotiin.
4. Mobiili on mobiiliin. Ei väärinkäytetä sitä, ja siten tuhlata mobiiliverkon rajallisia resursseja kotikäytössä.

 

[Nocknet]

5g ssä viiveet on paljon pienemmät kuin 4gsaä. Tässä kai se suurin ero on.

Ei ainakaan toistaiseksi ole suuria eroja. Ehkä sitten jonain päivänä.

 

[pulatunnus]

Saisiko edes yhden esimerkin siitä missä 5G:tä ei käytetä pelkkänä IP-putkena?

Minä olen taitamaton henkilö vastaamaan.

5G ajatteleminen pelkkänä bittiputkena on vähän harhaanjohtavaa.
Toki tärkee on niiden bittin välittäminen.

Jos yksinään tärkeä juttu on sen langattomuus, ja se ottä saadaan mobiilisti pienet viiveet. voidaan toteuttaa palveluita/asioita joita aimmin ei voitu.

Siellä maakunnossa on muitakin tarpeita kuin ne perinteiset kodin nettitarpeet.

 

[Nocknet]

Minä olen taitamaton henkilö vastaamaan.

Miksi sitten laulat Hoosiannaa 5G:n puolesta, jos et tiedä asiasta mitään?

5G ajatteleminen pelkkänä bittiputkena on vähän harhaanjohtavaa.

Ööö... 5G on yhtä pelkkää bittiputkea. Mitä oikein tarkoitat?

Jos yksinään tärkeä juttu on sen langattomuus, ja se ottä saadaan mobiilisti pienet viiveet. voidaan toteuttaa palveluita/asioita joita aimmin ei voitu.

Kuten esimerkiksi?

Siellä maakunnossa on muitakin tarpeita kuin ne perinteiset kodin nettitarpeet.

Jotka ovat?

 

[pulatunnus]

Ööö... 5G on yhtä pelkkää bittiputkea. Mitä oikein tarkoitat?

Ei, se ei ola vain jatkumo 4Glle.

Kuten esimerkiksi?

3G, 4G sopiva vain sellaiseen käyttöön missä ei tarvita erityisen pieniä viiveitä.

Aika näyttää mitkä asat lähtee etukenossa. Ensin ehä teollisuudessa.

Aiemmin ei ole ollut mahdollisuuksia, joten olemassaolevat esimerkit vähäisiä, paikallisia.

Jotka ovat?

Siellä on ne julkiset palvelu, yritykset, paikalliset ja valtakunnalliset, teollisuys, terveydenhuolto, viranomaiset jne.

 

[Johtaja_Jurmu]

Siellä on ne julkiset palvelu, yritykset, paikalliset ja valtakunnalliset, teollisuys, terveydenhuolto, viranomaiset jne.

Jep, ja yritykset(kin) ovat kovasti kiitelleet kun on saatu kuitu kylille, ja yhteydet (viimeinkin) kuntoon. Siis siellä, missä asia on vaan haluttu hoitaa kuntoon.

Mutta olen huomannut, että joillekin se on hirvittävä kirosana, jos kerrankin saadaan jotakin toimivaa myös suurten kaupunkien ulkopuolelle.

 

[Algron28]

Minä olen taitamaton henkilö vastaamaan.

5G ajatteleminen pelkkänä bittiputkena on vähän harhaanjohtavaa.
Toki tärkee on niiden bittin välittäminen.

Jos yksinään tärkeä juttu on sen langattomuus, ja se ottä saadaan mobiilisti pienet viiveet. voidaan toteuttaa palveluita/asioita joita aimmin ei voitu.

Siellä maakunnossa on muitakin tarpeita kuin ne perinteiset kodin nettitarpeet.

Ensin rummutat 5Gstä kovasti kuulostaen aivan kuin Donald Trump puhuisi 5Gstä. "Se tulee olemaan upeaa. Sen käyttösovellukset ovat fantastisia. En voi kertoa että mitä. Mutta fantastisia ovat. Uskokaa. Paras verkko ikinä." Ja sitten sanot ettet tiedäkkään asiasta mitään. Aika outoa.

 

[Nocknet]

Taas meni pelkäksi käsienheilutteluksi. Onko tästä pääteltävä että koko asia on pelkkää mutuilua?

Ei, se ei ola vain jatkumo 4Glle.

Ai. Valistaisitko vähän mitä ne epäjatkuvuuskohdat ovat?

3G, 4G sopiva vain sellaiseen käyttöön missä ei tarvita erityisen pieniä viiveitä.

Niinpä. Miten 5G parantaa asiaa, kun 5G:ssä on samat viiveet kun 4G:ssä?

Aiemmin ei ole ollut mahdollisuuksia, joten olemassaolevat esimerkit vähäisiä, paikallisia.

Kai niitä nyt on kun niitä on niin hehkutettu. Edes yksi?

Siellä on ne julkiset palvelu, yritykset, paikalliset ja valtakunnalliset, teollisuys, terveydenhuolto, viranomaiset jne.

Lisää käsienheiluttelua. Oikeat argumentit ja konkretia ihan hukassa.

 

[Nocknet]

Jotta asia pysyisi edes vähän faktapohjalla, todettakoot seuraava:

- vaihtamalle 5G:hen, mobiiliverkon peitto ei parane

- mobiiliverkon liikennemäärät ovat vähäiset verrattuna kiinteään verkkoon. Mobiiliverkon kapasiteetti ei riitä korvaamaan kiinteätä verkkoa. Kiinteän verkon liikennemäärät jatkavat kasvuaan.

- valokuituverkossa viiveet ovat huomattavasti alhaisemmat kun mobiiliverkossa. Nykyisissä 5G NSA -verkoissa viiveet ovat samaa luokkaa kun 4G-verkoissa. 5G SA -verkot tulevat mahdollisesti hieman paranatmaan viiveitä, mutteivät radikaalisti.

- regulaatio ei veloita mobiiliverkon operaattoreita tuottamaan laadukkaita palveluita. Alaraajaa ei ole asetettu, mutta operaattoreiden on se itse ilmoitettava. Yleisesti alaraja on 5-10 Mbps nopeille liittymille. Alaraja on sama kaikille liittymille, nimellisnopeudesta riippumatta.

- kiinteän verkon osalta vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat. Kiinteässä verkossa ilmoitetusta nopeudesta on saavutettava vähintään 80%.

- Kotien 5G-solut eivät hyödytä juuri ketään haja-asutusseuduilla, missä keskimääräinen etäisyys on yli 200 metriä talojen välillä. Kotisolut harvemmin edes kuuluvat kiinteistön ulkopuolelle.

- nettin neutraliteetti ei ota mitenkään kantaa 4G-verkon ruuhaisuuteen eikä se ole ruuhkien syy. Viranomaisäädöksetkään eivät ole ruuhkien syy.

 

[Johtaja_Jurmu]

- mobiiliverkon liikennemäärät ovat vähäiset verrattuna kiinteään verkkoon. Mobiiliverkon kapasiteetti ei riitä korvaamaan kiinteätä verkkoa. Kiinteän verkon liikennemäärät jatkavat kasvuaan.

Kyllä. Tässä lainaus Netplazan tiedotteesta:

Tänä keväänä olemme saaneet ilomielin todistaa, että monessa asiakasyhtiössämme sekä valokuidun käyttäjämäärät ovat nousseet kuin myös kiinnostus liittymänopeuksien kasvattamiseen.

Meillä Netplazassa tämä näkyy tietysti liikenteen kasvuna eli siirretyn datan määränä. Bittien liikettä konkretisoidaksemme kerrottakoon, että tämän vuoden alkupuoliskolla keskimääräinen siirretyn datan määrä per liittymä Netplazan kuituverkoissa on ollut 2263 GB.

Tämä on kuukausitasolle jaettuna keskimäärin noin 375 GB tai vuorokausitasolla vähän vajaat 13 GB. 13 GB on noin puolet siitä mitä vuonna 2019 on siirretty mobiililiittymissä Suomessa keskimäärin kuukaudessa. Tämä kertoo paljon valokuidun ja mobiiliyhteyden siirtokyvyn eroista!

Siirretyn datan määrä per käyttäjä on ollut alkuvuoden aikana noin 13 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin: tähän tähtäämme myös tietoliikenneyhteysmittelöissä!

 

[Johtaja_Jurmu]

Voitte vain kuvitella miten hitaita mobiiliverkot olisi, jos tuo Netplazankin esimerkissä todettu kuituverkkojen liikenne yritettäisiin toistaa samalla alueella toimivassa mobiiliverkossa...

 

[kurkimies]

@Nocknet Tuo 80% kiinteän verkon nopeudesta ei vissiin pidä nopeammissa liittymissä paikkaansa. DNA:lla 1Gbit/s kiinteässä on 400-1000/70-94.5Mbit/s, Elisalla 1Gbit/s 500-750/70-100Mbit/s (normaalinopeus 675Mbit/s sisään ja 90Mbit/s ulos), Telialla ethernetissä/valokuidussa 500-1000/70-100Mbit/s, saapuvan liikenteen normaalinopeus 600/90Mbit/s ja kaapelissa 400-1000/70-100Mbit/s sekä saapuvan liikenteen normaalinopeus 450/90Mbit/s.

 

[Pikkis]

Tärkeä muistutus ja siksi ajatus oli että jos tuetaan 5G tarvitseman infran rakentamista, niin se pitää olla kaikkien toimijoiden tasapuolisesti käytössä.

Tämä nyt jossainmäärin selkeytti pointtiasi (kai?), eli pienemmällä rahallisella panostuksella saadaan tuotua useammalle loppukäyttäjälle nopeammat yhteydet?
Teoriassa, kyllä. Mutta koska kaista on jaettua, niin 5G on korkeintaan väliaikainen hidaste kapasiteetin loppumisen kannalta. Ja mielestäni melko kallis sellainen. 5G:n käyttäminen suurissa asutuskeskuksissa on sama asia kuin pölyn lakaiseminen maton alle piiloon, sillä ongelma (nopean nettiyhteyden saaminen kuluttajille) näennäisesti ratkaistaan.

Eli wlanilla ei tehdä sitä mobiilia.

Tuo oli se lankapuhelin vs mobiilipuhelin vartaus. Jos lähestyt pelkästään ihmisten perus nettinkäytön kannalta ja tehtäisiin koe missä puhelimessa olisi vain WLAN, vs puhelimessa vain 4G.

En ehdottanut WLANia mobiiliverkkojen vaihtoehtona, vaan korvikkeena, joissa sitä voidaan hyödyntää tilanteissa, ettei mobiiliverkkoa tarvitse erikseen kuormittaa jokaisella yksittäisellä laitteella, vaan voidaan jakaa (mieluiten) kiinteää yhteyttä erinäisille laitteille.

Se on hieno homma. Mutta ei se muita auta, ei vaikka sattuisivat käyttöpaikkasi vierestä kulkemaan.
Ja aika moni jo tänäpäivänä haluaa liikkuvuutta.

Totta. Tiedän tapauksia, joissa valokuitua on jopa useammalla operaattorilla tontin rajoista muutaman metrin päässä, mutta ei-oota tulee saatavuuskyselyistä.
Onneksi pitkän kädenväännön rakennukseen vedettiin valokuitu, joskin melko suolaiseen hintaan. 5G:stä alueella ei ole tietoakaan, ja kun se sitten saapuu, niin alueella on potentiaalisia käyttäjiä todella paljon, jolloin kaista tulee loppumaan melko nopeasti kesken. Tai ainakin oletan näin, sillä moni varmaan tulee vaihtamaan ruuhkaisen 4G:n 5G:hen ja sitten ihmetellään miksi 5G ei toimi mainostetulla nopeudella...

Mitä tulee liikkuvuuteen, niin en usko että näissä tilanteissa aiheutetaan suurta kaistankäytön kasvua, vai kuinkas moni haluaa tuijottaa 4K-streamia kännykän/tabletin näytöltä? Normaali netinkäyttö (netin selailu, sähköpostit, Whatsapp,...) sujuu melko jouhevasti 3G:lläkin.

Tuo oli se lankapuhelin vs mobiilipuhelin vartaus. Jos lähestyt pelkästään ihmisten perus nettinkäytön kannalta ja tehtäisiin koe missä puhelimessa olisi vain WLAN, vs puhelimessa vain 4G.

Toki, arvostan itsekin sitä saan älylaitteellani yhteyden tiedon valtaväylälle missä vaan, missä on kuuluvuutta. Ajatukseni oli kuitenkin se, että liikenne kulkisi kiinteässä verkossa mobiiliverkkojen sijaan, jolloin mobiiliverkkojen rasite pienenisi. Konkreettisesti omalta kannalta: mielummin otan kännykkään 1mb/s -netillä varustetun liittymän ja kotiin 100mb/s -valokuituyhtyeden kuin kotiin ja kännykkään 100mb/s 4G-yhteyden, koska tällöin voin suurimman rasituksen kohdistaa WLANilla huomattavan paljon nopeampaan yhteyteen.

Toki ajatus oli että palvelut on kunnossa.

Tämä on se 5G:n suurin ongelma, tai pikemminkin tämän subjektiivisuus. Esim. Elisan 1000mb/s 5G-liittymässä on nopeuden vaihteluväliksi 5G-verkossa ilmoitettu 10mb/s-1000mb/s. Minua ainakin kauniisti sanoen harmittaisi, mikäli liittymä josta maksan X-määrän kuukaudessa, kyykkää ~10mb/s tasolle kun sitä tarvitsisin, ja operaattorin mukaan "palvelu on kunnossa". Minusta ei ole.

4G kaistaongelmien takana on osittain viranomais säädökset, nettineutralliteetti jne. sen on nyt nähty 5Gllä viranomaiset tuskin lähtee pilaamaan ja sillä voidaan nykysäädöksilläkkin paremmin tarjota sitä kysyttyä palvelu asiakkaille.

Voitko avata tätä pidemmälle? Eikös ~6-7 vuotta sitten myyty matkapuhelinliittymiä joissa oli 4G-verkossa prioriteettiä? Mites sitten käy jos joka toisella talolla on verkossaan prioriteetti verkkoliikenteelle? Mites näiden talouksien yhteys, joilla sitä ei ole?

Tässä haarassa oli katse tulevaisuudessa.

Niin, tämän takia painotinkin että vielä. Ja en siis ole 5G:tä vastaan, vaan olen sitä mieltä, että rahaa, joka on tarkoitettu kuidun tukemiseen, ei tule käyttää ainakaan kauhean suurissamäärin 5G:n tukemiseen, ainakaan asutuskeskuksiin. Syrjäseudut tilannekohtaisemmin toki eri asia.

Aika näyttää mitkä asat lähtee etukenossa. Ensin ehä teollisuudessa.

Veikkaan, että "teollisuuteen tarkoitetulla 5G:llä" tarkoitetaan sitä, että tehdashallissa tai muissa tiloissa. on korkeilla taajuuksilla toimivaa 5G:tä, jonka välityksellä voidaan hallita ohjauslaitteita tmv., eli eroaa kotitalouksien tarpeesta (= suuren datamäärän siirtämisestä). Jos olen väärässä, niin korjatkaa.

Jep, ja yritykset(kin) ovat kovasti kiitelleet kun on saatu kuitu kylille, ja yhteydet (viimeinkin) kuntoon. Siis siellä, missä asia on vaan haluttu hoitaa kuntoon.

Mutta olen huomannut, että joillekin se on hirvittävä kirosana, jos kerrankin saadaan jotakin toimivaa myös suurten kaupunkien ulkopuolelle.

Oikein hieno juttu! Toivottavasti ei johda Pälkäneen kuntaa talousongelmiin.

- mobiiliverkon liikennemäärät ovat vähäiset verrattuna kiinteään verkkoon. Mobiiliverkon kapasiteetti ei riitä korvaamaan kiinteätä verkkoa. Kiinteän verkon liikennemäärät jatkavat kasvuaan.

@pulatunnus tässä on se, mitä olen koittanut sanoa viesteilläni. Myös mobiiliverkon liikennemäärät nousevat, ja varsinkin viimekeväänä nousi huomattavasti.

 

[Johtaja_Jurmu]

@Nocknet Tuo 80% kiinteän verkon nopeudesta ei vissiin pidä nopeammissa liittymissä paikkaansa. DNA:lla 1Gbit/s kiinteässä on 400-1000/70-94.5Mbit/s, Elisalla 1Gbit/s 500-750/70-100Mbit/s (normaalinopeus 675Mbit/s sisään ja 90Mbit/s ulos), Telialla ethernetissä/valokuidussa 500-1000/70-100Mbit/s, saapuvan liikenteen normaalinopeus 600/90Mbit/s ja kaapelissa 400-1000/70-100Mbit/s sekä saapuvan liikenteen normaalinopeus 450/90Mbit/s.

En tiedä onko näihin säädöksiin tullut muutoksia viime aikoina, mutta aiemmin se meni niin, että 100mbps ja sitä hitaammissa piti toteutua 70%, tai 75%, en nyt ulkomuistista muista. Nopeammissa liittymissä vaatimus oli 50%.

 

[valtsu71]

Wlan on paikallinen, epäluotettava, hidas, pitkät viiveet.

Kuvailit juuri 5G-verkon.

 

[Tinke-80]

Erääseen koulutushommaan tein pienen 5G esitelmän ja sitä tuli tutustuttua 5Gn mahdollisuuksiin. Niistä pari linkkiä mitkä jäi mieleen:

MyCourses: Notice

mycourses.aalto.fi

Tekniikan Maailma

 

[kurkimies]

@Tinke-80 Tuosta Tekniikan maailman jutusta puuttuu 0G eli matkapuhelimien ensimmäinen sukupolvi.

 

[Lucas]

Tässä sitä mobiilin juhlaa, josta kerroinkin tuolla toisessa ketjussa.

Ei tällaisen varaan kestä jättää tietoliikenneyhteyksiä.

Hauska kuva, mutta valitettavaa realismia monessa paikassa 4G verkoissa Suomessa. Itsekkin tuossa viime ja toissa viikolla kummastelin kun eläkeikäisen läheisen 4G nettiliittymä antoi lisäantenneilka ajoittain iltaruuhkassa 0,5 "megaa" lähetys- ja latausnopeutta about saman ja ping paukutteli yli tuhannessa millisekunnissa.

Uudella 5CA 4G reititin boksilla ja uusilla antenniviritelmillä sen yhteyden sai toiminaan nyt niin että ruuhka-aikaan näyttää vielä pysyvän yli 10 megassa nopeudet ja ping maltillisena. Tosin eihän tuollainenkaan kauaa auta vaan 1-2 vuoden sisällä alueella käyttömäärä kasvaa niin että se netti uudellakin systeemilla antaa alle yhden megan nopeuksia ja pingit raketoi.

3.5 GHhz taajuuden 5G verkko tuplaa sen kaistan suunnilleen mitä 4G verkoista saa irti. Sehän nettiliikenne tuplaantuu 18 kuukauden - 24 kuukauden välein Suomessa, niin eihän tuollainen kauaa auta. About kaksi vuotta. Voi verkot kyykätä nopeampaankin jos 4k videoiden ja television katselu yleistyy vauhdilla Suomessa. 8K videot sitten vielä nelinkertaistaa sen kaistan kulutuksen 4k videoihin verrattuna ja vaatii luokkaa 100 "megan" tasaisen kaistan.

Valokuituliittymissä tuskin meidän kenenkään elinaikana kotona kuituliittymän kapasiteetti loppuu siitä syystä kesken että valokuiduissa ei pystyttäisi riittävää määrää dataa siirtämään. 178 terabittiä sekunnissa taitaa olla tämän hetken nopeusennätys kuitusiirrossa ja niitä kuitujan tulee useampia vielä tyypillisesti yhteen asuntoon jossa on valokuituliittymä ja tekniikka kehittyy ja taitaa useampi nolla tulla vielä perään tuohon nopeuteen meidän elinaikana mitä yhtä kuitua pitkin dataa saa siirtymään. 5G verkko ei "ihan" taida päästä vastaaviin nopeuksiin.

 

[Johtaja_Jurmu]

Hauska kuva, mutta valitettavaa realismia monessa paikassa 4G verkoissa Suomessa. Itsekkin tuossa viime ja toissa viikolla kummastelin kun eläkeikäisen läheisen 4G nettiliittymä antoi lisäantenneilka ajoittain iltaruuhkassa 0,5 "megaa" lähetys- ja latausnopeutta about saman ja ping paukutteli yli tuhannessa millisekunnissa.

Uudella 5CA 4G reititin boksilla ja uusilla antenniviritelmillä sen yhteyden sai toiminaan nyt niin että ruuhka-aikaan näyttää vielä pysyvän yli 10 megassa nopeudet ja ping maltillisena. Tosin eihän tuollainenkaan kauaa auta vaan 1-2 vuoden sisällä alueella käyttömäärä kasvaa niin että se netti uudellakin systeemilla antaa alle yhden megan nopeuksia ja pingit raketoi.

3.5 GHhz taajuuden 5G verkko tuplaa sen kaistan suunnilleen mitä 4G verkoista saa irti. Sehän nettiliikenne tuplaantuu 18 kuukauden - 24 kuukauden välein Suomessa, niin eihän tuollainen kauaa auta. About kaksi vuotta. Voi verkot kyykätä nopeampaankin jos 4k videoiden ja television katselu yleistyy vauhdilla Suomessa. 8K videot sitten vielä nelinkertaistaa sen kaistan kulutuksen 4k videoihin verrattuna ja vaatii luokkaa 100 "megan" tasaisen kaistan.

Valokuituliittymissä tuskin meidän kenenkään elinaikana kotona kuituliittymän kapasiteetti loppuu siitä syystä kesken että valokuiduissa ei pystyttäisi riittävää määrää dataa siirtämään. 178 terabittiä sekunnissa taitaa olla tämän hetken nopeusennätys kuitusiirrossa ja niitä kuitujan tulee useampia vielä tyypillisesti yhteen asuntoon jossa on valokuituliittymä ja tekniikka kehittyy ja taitaa useampi nolla tulla vielä perään tuohon nopeuteen meidän elinaikana mitä yhtä kuitua pitkin dataa saa siirtymään. 5G verkko ei "ihan" taida päästä vastaaviin nopeuksiin.

Nämä on niitä realiteetteja, kyseiset asiat vaan unohtuu monilta, kun aina on se sama odotus seuraavasta g-sukupolvesta kaiken ratkaisijana.
Ja tuo ruuhka on vain yksi niistä ongelmista, mitä monet kohtaa.

Olisi erittäin järkevä ja kauaskantoinen teko laittaa alueen yhteydet kerralla kuntoon, ja täydentää sitä mobiililla. Mobiiliakin tarvitaan, mutta kuten on huomattu, se ei riitä kaikkeen käyttöön.
Vielä vähemmän kun ymmärretään miten nopeasti kaistan kulutus on kasvanut tähän mennessä, ja loppua sille ei ole näköpiirissä.

Onhan näitä "saarnaajia" niin operaattoreiden mainoksissa, kuin tällä foorumillakin, mutta itse kyllä saarnaan mieluummin sellaisen tekniikan puolesta, joka kestää vähän pidempääkin käyttöä.
Ei nämä ole toisiaan poissulkevia tekniikoita, PAITSI jos tässä aletaan verovaroista rahoittamaan suurien operaattoreiden mobiiliverkkojen rakentamista. Jokainen ymmärtää miten siinä tulee käymään.

 

[mikajh]

Tekniikan Maailma

Lainaus TM 2018:sta:
"- Miljoona laitetta neliökilometrille [ts. metrin välein]
- Edullisia antureita
- Toiminta-aika kymmenen vuotta samalla paristolla"

Nykyään kai palovaroittimia myydään 10 v paristolla, jos eivät sisällä mitään radiotekniikkaa (kun eivät ole ketjutettavia eivätkä kerro mitään pariston tilasta)

EDIT: Korjaus: esim. Netatmo Smart Smoke sisältää BLE ja Wifi -radiot. 10 v paristokesto (ei vaihdettavissa) toki epäilyttää kovin. Ja arvostelujen perusteella edes uuden laitteen äänihälytyksen voimakkuus ei ole vaadittua tasoa

 

[kurkimies]

@Lucas Ja mietitään, että paljonko noista vanhoistakin kuiduista revitään tänä päivänä. Nokiahan testasi sillä vanhalla merivalokaapelilla ja pääsi 65Tbit/s vaihtamalla vahvistimet yms...

Tuskin mobiilissa tullaan tulevaisudessa koskaan näkemään lähellekkään Tbit/s nopeuksia tai jos nähdään, niin todella lyhyt kantomatka. Se Suomen ja Saksan välisessä valokuitukaapelissa suunniteltiin alunperin 120Tbit/s 8 parille eli yhtä kuitua pitkin 7.5Tbit/s, mutta kokonaiskapasiteetti 144Tbit/s eli yhdelle kuidulle 9Tbit/s.

 

[Lucas]

@Lucas Ja mietitään, että paljonko noista vanhoistakin kuiduista revitään tänä päivänä. Nokiahan testasi sillä vanhalla merivalokaapelilla ja pääsi 65Tbit/s vaihtamalla vahvistimet yms...

Tuskin mobiilissa tullaan tulevaisudessa koskaan näkemään lähellekkään Tbit/s nopeuksia tai jos nähdään, niin todella lyhyt kantomatka. Se Suomen ja Saksan välisessä valokuitukaapelissa suunniteltiin alunperin 120Tbit/s 8 parille eli yhtä kuitua pitkin 7.5Tbit/s, mutta kokonaiskapasiteetti 144Tbit/s eli yhdelle kuidulle 9Tbit/s.

Nehän on jo useampaan kertoo matkapuhelinfirmojen kusettajat luvanneet sen 3G, 4G ja nyt sitten 5G verkon tuovan valokuitua vastaavan laajakaistan kotitalouksiin. Numero vain vaihtuu geen edessä yhtä pykälää aina isommaksi kun kusetuksensa aloittavat ja katteettomat lupauksensa.

Esimerkiksi Posio ja Kuusamo päättivät hylätä valokuidun vetämisen ja korvata sen 4G yhteyksillä:

Kuusamo valitsi mobiilinetin kuidun sijaan – lähes koko kunnan kattava 4G-verkko pystyyn vuodessa

Elisa ja Kuusamon kaupunki aloittivat vuosi sitten pilottiohjelman, jonka tarkoituksena oli tutkia, voiko kunnan nettiyhteydet toteuttaa mobiililaajakaistal

mobiili.fi

Lopputulos on sitten kasa paskaa ja maan surkeimmat nettiyhteydet:

Taivalkoski on niiden harvojen suomalaiskuntien joukossa, joissa on hyvä laajakaista – muu Koillismaa huonoimmassa luokassa

Vain Taivalkosken kiinteä laajakaista on valopilkku Koillismaan kuntien laajakaistaluokituksessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tekemässä, kaikkien kuntien luokituksessa Posio ja Kuusamo saivat huonoimman luokituksen, alle 2 tähteä viidestä, sekä kiinteän laajakaistan että...

www.koillissanomat.fi

Samat veijarit sitten on nyt uusimassa kusetustaan 5G verkon nimissä. Lopputuloksen voi arvata jo ennakolta miten siinä tulee käymään kun ihmisten netin käyttö kasvaa suunnilleen Mooren lakia noudattaen.

2020 vuosikymmenen lopulla kusettajat varmaan lähtevät taas liikkeelle mainostamalla miten se mobiili 6G verkko on se ratkaisu sitten ja sillä voi korvata kuituyhteyden ja säästää vielä rahaa ja 5G verkko oli vain sellainen välivaihe siinä. Lopputulosta ei senkään kanssa tarvi veikkailla miten siinä tulee käymään. 2030-luvulla jossain vaiheessa varmaan 7G kusettajat ovat taas vauhdissa samalla kusetuksella. Vähän sellainen ikiliikkuja tuo jolla numeroa vaihtamalla voi kusettaa samoilta idiooteilta rahat aina uudelleen omaan taskuun.

Sille on nyt ihan ja sama jos joku kansalainen tai yksittäinen firma kusee rahansa noihin 4G, 5G, 6G, 7G etc. verkkoihin uskoen sen olevan valokuidun korvaaja, mutta verorahoja noihin kankkulan kaivoihin ei saisi hukata.

Toki nuo mobiilitekniikat on erinomaisia siihen, että niillä saa datan kulkemaan puhelimiin ja muihin kannattaviin ja siirrettäviin vehkeisiin kodin ja muiden rakennusten ulkopuolella. Sen sijaan eihän nuo millään muotoa voi koskaan korvata kiinteitä yhteyksiä kodeissa ja työpaikoilla kun kilpailevat suorituskyvyltään täysin eri sarjoissa. Toinen on kuin joku lasten polkuauto ja toinen on kuuraketti suorituskyvyltään.

 

[Nocknet]

100G on ihan tätä päivää valokuituverkoissa. 100G aaltoja saa vakiotuotteilla 40 kpl per kuitupari, eli 4 Tbps on ihan normikamaa.

Seuraavan sukupolven, 400G, ympärille on rakennettu varsin kiinnostavia tekniikoita. 400G-XR optiikoilla yhteen kuituun voi liittää useamman päätetlaitteen ja dynaamisesti allokoida kullekkin käyttäjälle kaistaa 25 Gbps:n portaissa aina tuonna 400 Gbps asti.

Innovation Details: XR Optics

XR optics paves the way for disruptive network economics as 5G, fiber deep, & cloud connectivity impose new challenges on operators.

www.infinera.com

 

[Algron28]

Mitenkähän tuossa hoidetaan kapasiteetin allokointi ja yhteyksien erottaminen toisistaan?

 

[Spoeghe]

Nehän on jo useampaan kertoo matkapuhelinfirmojen kusettajat luvanneet sen 3G, 4G ja nyt sitten 5G verkon tuovan valokuitua vastaavan laajakaistan kotitalouksiin. Numero vain vaihtuu geen edessä yhtä pykälää aina isommaksi kun kusetuksensa aloittavat ja katteettomat lupauksensa.

Esimerkiksi Posio ja Kuusamo päättivät hylätä valokuidun vetämisen ja korvata sen 4G yhteyksillä:

Kuusamo valitsi mobiilinetin kuidun sijaan – lähes koko kunnan kattava 4G-verkko pystyyn vuodessa

Elisa ja Kuusamon kaupunki aloittivat vuosi sitten pilottiohjelman, jonka tarkoituksena oli tutkia, voiko kunnan nettiyhteydet toteuttaa mobiililaajakaistal

mobiili.fi

Lopputulos on sitten kasa paskaa ja maan surkeimmat nettiyhteydet:

Taivalkoski on niiden harvojen suomalaiskuntien joukossa, joissa on hyvä laajakaista – muu Koillismaa huonoimmassa luokassa

Vain Taivalkosken kiinteä laajakaista on valopilkku Koillismaan kuntien laajakaistaluokituksessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tekemässä, kaikkien kuntien luokituksessa Posio ja Kuusamo saivat huonoimman luokituksen, alle 2 tähteä viidestä, sekä kiinteän laajakaistan että...

www.koillissanomat.fi

Samat veijarit sitten on nyt uusimassa kusetustaan 5G verkon nimissä. Lopputuloksen voi arvata jo ennakolta miten siinä tulee käymään kun ihmisten netin käyttö kasvaa suunnilleen Mooren lakia noudattaen.

2020 vuosikymmenen lopulla kusettajat varmaan lähtevät taas liikkeelle mainostamalla miten se mobiili 6G verkko on se ratkaisu sitten ja sillä voi korvata kuituyhteyden ja säästää vielä rahaa ja 5G verkko oli vain sellainen välivaihe siinä. Lopputulosta ei senkään kanssa tarvi veikkailla miten siinä tulee käymään. 2030-luvulla jossain vaiheessa varmaan 7G kusettajat ovat taas vauhdissa samalla kusetuksella. Vähän sellainen ikiliikkuja tuo jolla numeroa vaihtamalla voi kusettaa samoilta idiooteilta rahat aina uudelleen omaan taskuun.

Sille on nyt ihan ja sama jos joku kansalainen tai yksittäinen firma kusee rahansa noihin 4G, 5G, 6G, 7G etc. verkkoihin uskoen sen olevan valokuidun korvaaja, mutta verorahoja noihin kankkulan kaivoihin ei saisi hukata.

Toki nuo mobiilitekniikat on erinomaisia siihen, että niillä saa datan kulkemaan puhelimiin ja muihin kannattaviin ja siirrettäviin vehkeisiin kodin ja muiden rakennusten ulkopuolella. Sen sijaan eihän nuo millään muotoa voi koskaan korvata kiinteitä yhteyksiä kodeissa ja työpaikoilla kun kilpailevat suorituskyvyltään täysin eri sarjoissa. Toinen on kuin joku lasten polkuauto ja toinen on kuuraketti suorituskyvyltään.

Hyvinhän nuita näkyy Yhteisverkkojen alueella dataa siirtyvän mitä esim nuissa Netgear Nighthawk ym ketjuissa on kelloteltu. Tokikaan ei koske kaikkia peräkyliä

 

[Nocknet]

Mitenkähän tuossa hoidetaan kapasiteetin allokointi ja yhteyksien erottaminen toisistaan?

Lähetyspään optinen moduuli käyttää 16 eri aallonpituutta ja jokaisen aallonpituuden datanopeus on 25G. Jokaiselle asiakkaalle allokoidaan N x 25G aallonpituutta tarpeen mukaan.

 

[emviiex]

Hintahan noissa aina uutuuksissa tulee vastaan. Ei vain ole järkeä rakentaa jokapaikkaan tuollaisia.

 

[Nocknet]

Hintahan noissa aina uutuuksissa tulee vastaan. Ei vain ole järkeä rakentaa jokapaikkaan tuollaisia.

100G optiikka maksaa alle 140 euroa. Ei ole paha hinta harrastajalle

 

[Lucas]

Hyvinhän nuita näkyy Yhteisverkkojen alueella dataa siirtyvän mitä esim nuissa Netgear Nighthawk ym ketjuissa on kelloteltu. Tokikaan ei koske kaikkia peräkyliä

Siirtyy missä siirtyy ja milloin sattuu siirtymään. Onhan niitä tainnut joku saada kellotettua 4G verkossa Yhteisverkon alueella Speedtestissä gigaisenkin latausnopeuden. Paikoin ne nopeudet jäävät alle yhteen "megaan" ja ping pyörii yli sekunnissa. Siinäpä sitten vaikka koko perheen voimin katsellaan kotona kukin omaa 4k nettivideota moisella vajaalla megaisella 4G yhteydellä ja mummo vielä maksalee laskuja verkkopankissa ja perheen poika vielä pelaa Counter-Strikeä nauttien jättimäisen vaihtelevan pingin tuomasta lisähaasteesta.
Toki voihan se hieman 4k videoiden katselukokemusta häiritä kun kuva vaihtuu 4k videossa kerran kymmenessä sekunnissa uuteen still-kuvaan ja verkkopankin käyttökokemuksessa tulee ikävä sitä piipittävää lankapuhelimen analogista modeemia.

 

[emviiex]

100G optiikka maksaa alle 140 euroa. Ei ole paha hinta harrastajalle

Taitaa nykyisissä infineran wdm kikottimissa olla 100G yhteyden hinta noin 10k kun mennään kaupungista toiseen.

 

[Nocknet]

Taitaa nykyisissä infineran wdm kikottimissa olla 100G yhteyden hinta noin 10k kun mennään kaupungista toiseen.

Toki näin, mutta harvemmin tilaajayhteyksissä mennään kaupungista toiseen. Infinera ei myöskään koskaan ollut se "budget"-vaihtoehto.

 

[emviiex]

Toki näin, mutta harvemmin tilaajayhteyksissä mennään kaupungista toiseen. Infinera ei myöskään koskaan ollut se "budget"-vaihtoehto.

Vaan ei sitä mahottomia voida ylibookata runkoja tai ollaan mobiilin tilanteessa että kapat loppu.

 

[Nocknet]

Vaan ei sitä mahottomia voida ylibookata runkoja tai ollaan mobiilin tilanteessa että kapat loppu.

Toki näin, mutta se vaatii jo ihan oikeata yrittämistä saada 100G rööri täyteen. Täytyy muistaa että sekä Elisa että Telia Finland ilmoittaa *kokonaisliikenteensä* olevan suuruusluokkaa 500-1000Gbps. Ei ne rungot niin kovalla käytöllä ole ja lisää kapaa saa helposti aallonpituuksilla tai optiikkaa vaihtamalla.

 

[kurkimies]

@Nocknet Pilvipalvelu tarvitsee noita nopeita yhteyksiä ja sitten harva työntekijä tarvitsee oikeasti nopeampaa kuin 1/1Gbit/s eli jos ei siirtele isoja videotiedostoja yms... firman palvelimelle joka päivä

 

[Nocknet]

@Nocknet Pilvipalvelu tarvitsee noita nopeita yhteyksiä ja sitten harva työntekijä tarvitsee oikeasti nopeampaa kuin 1/1Gbit/s eli jos ei siirtele isoja videotiedostoja yms... firman palvelimelle joka päivä

Näinhän se on. Kysehän ei varsinaisesti ollut siitä tarvitaanko 100G tilaajayhteyksiä vaan todiste siitä, ettei nopeat yhteydet ole enää hinnasta kiinni kuten @emviiex kommentoi.

Samalla viestini alleviivasi sitä, että kun se kuituverkko kerran on, niin sitä voi päivittää melkein rajattomasti pelkästään optiikkoja vaihtamalla.

 

[Kiila]

100G on ihan tätä päivää valokuituverkoissa. 100G aaltoja saa vakiotuotteilla 40 kpl per kuitupari, eli 4 Tbps on ihan normikamaa.

Seuraavan sukupolven, 400G, ympärille on rakennettu varsin kiinnostavia tekniikoita. 400G-XR optiikoilla yhteen kuituun voi liittää useamman päätetlaitteen ja dynaamisesti allokoida kullekkin käyttäjälle kaistaa 25 Gbps:n portaissa aina tuonna 400 Gbps asti.

Innovation Details: XR Optics

XR optics paves the way for disruptive network economics as 5G, fiber deep, & cloud connectivity impose new challenges on operators.

www.infinera.com

Sivusta huutelen, että operaattorimaailmassa nämä ovat tätä päivää ja vakiotuotteita:

• Linjapuolella 88- ja 96-kanavaiset DWDM-aallonpituusjärjestelmät 50 GHz kanavanleveydellä. Flexgrid järjestelmissä tuota kanavan leveyttä voidaan sitten säätää, mikä mahdollistaa tehokkaamman spetrin käytön, suuremmat nopeudet ja etäisyydet
  • 100 Gbit/s kanavat (50 GHz) -> 96 * 100 Gbit/s
  • 200 Gbit/s kanavat (50 GHz) -> 96 * 200 Gbit/s
  • 400 Gbit/s kanavat (100 GHz) -> ~40 * 400 Gbit/s
  • 600G Gbit/s kanavat (100 GHz) -> ~40 * 600 Gbit/s
• Client puolella 100GE, minkä lisäksi 400GE interfacet tekevät tuloaan

Tuo 400G XR optiikan konsepti ei ole mitenkään uusi. Hivenen samalla periaatteella toimivat esim. 100Gbase-LR4 tai 100Gbase-SR10 optiikat, joita käytetään asiakaspään laitteissa. Kumpikaan ei ole "natiivi" 100 Gbit/s, vaan se 100 Gbit/s nopeus muodostetaan pienempien nopeuksien monikerroista. Alla avattuna esim. 100Gbase-LR4 (singlemode), missä neljä eri aallonpituudella olevaa 25 Gbit/s kanavaa. SR10 voidaan hajottaa 10 * 10Gbit/s kanaviksi (ja näin siis tarjota sama määrä asiakasyhteyksiä), mutta koska tämä on multimode, kaikki kanavat ovat 850nm aallonpituudellaan ja omassa kuidussaan MPO liittimen avulla. LR4 kantaa noin 10 km ja SR10 laitetilan sisällä.

Mitenkähän tuossa hoidetaan kapasiteetin allokointi ja yhteyksien erottaminen toisistaan?

Hoitunee ihan aallonpituuksin. Jokaisella 16:sta kanavalla oma aallonpituutensa. Se kuinka dynaamista ja millainen optiikka asiakaspäähän tarvitaan, sekä kuinka pitkälle tuolla päästään, jäi vähän hämärän peittoon. Jos asiakaspäähän tulee myös samanlainen 400G XR optiikka, mikä sitten konfiguroidaan vain tietylle tai tietyille aallonpituuksille (= saadaan 25G monikertoja) voisi olla yksi mahdollisuus. Vaikuttaa tosin suht arvokkaalta.

Mielenkiintoista uutta tekniikka toki. Vaikka haisi kyllä niin markkinointi BS:lle opex, capex ja truck rolls värssyineen, että puistatti. Videoilla kaikki on aina niin siistiä ja simppeliä

Näinhän se on. Kysehän ei varsinaisesti ollut siitä tarvitaanko 100G tilaajayhteyksiä vaan todiste siitä, ettei nopeat yhteydet ole enää hinnasta kiinni kuten @emviiex kommentoi.

On hieman eri asia ostaa pari sataa metriä kantavaa 100 GBit/s optiikkaa, kuin rakentaa järjestelmä, joilla tämä 100 Gbit/s kuljetataan hivenen pidemmälle kuin vain laitetilan sisällä seinustalta toiselle. Mutta olet oikeassa siinä, että nopeudet nousevat ja hinnat tulevat jatkuvasti alaspäin.

 

[Algron28]

Lähetyspään optinen moduuli käyttää 16 eri aallonpituutta ja jokaisen aallonpituuden datanopeus on 25G. Jokaiselle asiakkaalle allokoidaan N x 25G aallonpituutta tarpeen mukaan.

Hoitunee ihan aallonpituuksin. Jokaisella 16:sta kanavalla oma aallonpituutensa. Se kuinka dynaamista ja millainen optiikka asiakaspäähän tarvitaan, sekä kuinka pitkälle tuolla päästään, jäi vähän hämärän peittoon. Jos asiakaspäähän tulee myös samanlainen 400G XR optiikka, mikä sitten konfiguroidaan vain tietylle tai tietyille aallonpituuksille (= saadaan 25G monikertoja) voisi olla yksi mahdollisuus. Vaikuttaa tosin suht arvokkaalta.

Vähän niinkuin aavistelin, eli kyseesssä on wdm-pon variaatio. Pakkohan tuon on vaatia molempiin päihin tuota tukevat optiikat.



Lisäksi kun täällä kovasti puhutaan halvoista 100G optiikoista niin pitää muistaa että se on vain kuitenkin vain se viimeinen hyppy asiakkaan ja operaattorin välissä ja ennen "internettiä" siellä on oltava ainakin pari reititintä jotka jaksaa myös reitittää sen 100G yhteyden ja ne ei ole halpoja.

 

[emviiex]

Pelkkä 100G optiikan hinta ei tosiaan kerro mitään kun laitetilan päähän tarvitaan runkoreititin joka pystyy liikenteet hanskaamaan. Jossain pienemmissä purkeissa saattaa olla vain 1 tai 2 kpl 100G portteja per kortti ja korttipaikkoja luokka alle 10kpl ja silti hintaa 10k. Reititin johon on mahdollista kalustaa esim 100x 100G ja vielä kykenee sen ylibookkaamatta hanskaamaan ei todellakaan ole halpaa rautaa. Ja kuten aina operaattorin tulisi vielä kyetä tekemään tällä voittoa ja samaan aikaan raudan elinikä lyhenee kokoajan nopeammin ja nopeammin kun tulee uutta ja parempaa.

 

[Eikkas]

Pelkkä 100G optiikan hinta ei tosiaan kerro mitään kun laitetilan päähän tarvitaan runkoreititin joka pystyy liikenteet hanskaamaan. Jossain pienemmissä purkeissa saattaa olla vain 1 tai 2 kpl 100G portteja per kortti ja korttipaikkoja luokka alle 10kpl ja silti hintaa 10k. Reititin johon on mahdollista kalustaa esim 100x 100G ja vielä kykenee sen ylibookkaamatta hanskaamaan ei todellakaan ole halpaa rautaa. Ja kuten aina operaattorin tulisi vielä kyetä tekemään tällä voittoa ja samaan aikaan raudan elinikä lyhenee kokoajan nopeammin ja nopeammin kun tulee uutta ja parempaa.

Myydään sitä gigasta tai satasta, kun laitteet on ilmaisia..

Eero

 

[Pakana]

Kuitujoka kotiin on vähän sama kuin 80 luvulla olisi alettu rakentaan lankapuhelin jokakottiin, hetken aikaa tärkeä, mutta ei pitkäikäinen investointi.

5G on sellainen asia että jos pitää valita joko tai, niin 5G, se tulee olemaan niin tärkeä että se pitää olla tavoite mitä rakkenetaan , 6G sitten sen jälkeen.

5Gllä voidaan tyydyttää nettitarpeet, mutta kuidulla ei voi tyydyttää 5G tarvetta.


5G tarvitsee kuitua, eli ne kuituinvestoinnit kannattaa tehdä 5G mielessä. Jos ei markkinavetoisilla alueillä halutaan tuke infraranketamista niin nimenomaan 5G tarpeet silmällä pitäen. Siinä sitten huomioida että se infra on käytettävissä toimija riippumattomasti, eli jos joku haluaa omarahoitteisesti kuidun tontilleen, niin voi hyödyntää sitä infraa.

Tartun nyt tähän "vanhaan viestiin"..

Jos ajatellaan jotain 80-luvun alun radioverkkoa, niin kyseinen radiotaajuus on jo aikoja sitten lopetettu, otettu uudelleen käyttöön, lopetettu, otettu käyttöön jne.. Radio yhteyksien yksi etu on se että ne ovat näppäriä väliaikaisia ratkaisuja, kiinteä yhteys ei ole väliaikainen.

80 luvulla kupariverkko oli jo 100 vuotta käytössä ollut tekniikka, ja silloinkin oli jo tiedossa se että sen taknisiä rajoja pidemmillä siirtomatkoilla jouduttiin kokoajan koettelemaan, valokuitu on teknisesti tällähetkellä suunnilleen vastaava kuin kupariverkko 100 vuotta sitten. Tiedetään että siinä on tekninen rajoitus, mutta kymmeniin vuosiin ei olla vielä tilanteessa jossa se aiheuttaisi mitään merkittäviä ongelmia, jonka jälkeen tekniikka on edelleen käyttökelpoista yli 100 vuoden ajan, kun etsitään ratkaisu sen puutteisiin.

Moniko uskoo että 5G on ratkaisu 100 vuoden päästä yhtään mihinkään?

Mun mielestä valtion ei ole syytä lähteä tukemaan mitään väliaikaisia ratkaisuja.

 

[Johtaja_Jurmu]

Kyllä, kuitu on nimen omaan se minkä päälle kaikki rakennetaan, jos niin ei tehdä, niin sitten ollaan kusessa eli mobiiliverkkojen varassa.

Kannattaa ymmärtää että kuitu on nimenomaan tiedonsiirtoa varten, toisin kuin lankapuhelimille suunnitellut kupariverkot.
Moni tekee ison virheen verratessa valokuitua "puhelinlankoihin"

Ja vielä suurempi virhe jos olettaa että pelkkä mobiiliverkko riittää.

 

[Nocknet]

Tuo 400G XR optiikan konsepti ei ole mitenkään uusi.

Aika harva asia on tässä maailmassa täysin uusi. Tuossa on kyllä silti uutta niin teknisesti kuin tuotteistuksessa.

Hivenen samalla periaatteella toimivat esim. 100Gbase-LR4 tai 100Gbase-SR10 optiikat, joita käytetään asiakaspään laitteissa. Kumpikaan ei ole "natiivi" 100 Gbit/s, vaan se 100 Gbit/s nopeus muodostetaan pienempien nopeuksien monikerroista. Alla avattuna esim. 100Gbase-LR4 (singlemode), missä neljä eri aallonpituudella olevaa 25 Gbit/s kanavaa. SR10 voidaan hajottaa 10 * 10Gbit/s kanaviksi (ja näin siis tarjota sama määrä asiakasyhteyksiä), mutta koska tämä on multimode, kaikki kanavat ovat 850nm aallonpituudellaan ja omassa kuidussaan MPO liittimen avulla. LR4 kantaa noin 10 km ja SR10 laitetilan sisällä.

Ero tämän XR:n ja perinteisten optiikkojen välillä on se, että perinteiset optiikat toimivat periaatteella kaikki tai ei mitään. Perinteinen optiikkaa edellyttää että kuidusta tulee standardin mukaiset taajuudet tai se ei toimi lainkaan. Vaihtoehtoisesti perinteinen optiikka voidaan jakaa alitaajuuksiin, mutta tämä toimi vain ja ainoastaan jos lopputulos on se, että alitaajuuksia on tasan yksi vastaanottopäässä. Useampaa taajuutta ei voi aggregoida, puhumattakaan siitä että aggregointia voitaisiin tehdä dynaamisesti. Perinteisiä optiikoita haittaa myös se, että valoanturi ei ole mitenkään valikoiva vaan toimii koko spektrillä (broadband receiver). Tämän seurauksena perinteisten optiikkojen deaggregoinnissa joudutaan käyttämään huomattavasti kalliimpia WDM filtereitä kanavan valikointiin, eikä voida käyttää halpoja prismoja kuten XR:ssä.

Hoitunee ihan aallonpituuksin. Jokaisella 16:sta kanavalla oma aallonpituutensa. Se kuinka dynaamista ja millainen optiikka asiakaspäähän tarvitaan, sekä kuinka pitkälle tuolla päästään, jäi vähän hämärän peittoon. Jos asiakaspäähän tulee myös samanlainen 400G XR optiikka, mikä sitten konfiguroidaan vain tietylle tai tietyille aallonpituuksille (= saadaan 25G monikertoja) voisi olla yksi mahdollisuus. Vaikuttaa tosin suht arvokkaalta.

Asiakaspäähän voi valita sopivan XR optiikan aina SFP28:sta QSFP-DD:hen asti, eli 25G nopeuksista 400G:aan, tarpeen mukaan. Aallonpituuksien määrää voi sitten dynaamisesti skaalata asiakaspäätelaitteen moduulin mukaan.

Mielenkiintoista uutta tekniikka toki. Vaikka haisi kyllä niin markkinointi BS:lle opex, capex ja truck rolls värssyineen, että puistatti. Videoilla kaikki on aina niin siistiä ja simppeliä

Niin aina. Tosin on tuossa markkinointihuuhaassa hieman totuudenperääkin. Pakulla ajelu jää vähemmälle, kun tilaajapäässä ei joka kerta tarvitse käydä vaihtamassa optiikkaa kun nostaa kapaa portaissa 25G -> 50G -> 75G -> 100G.

On hieman eri asia ostaa pari sataa metriä kantavaa 100 GBit/s optiikkaa, kuin rakentaa järjestelmä, joilla tämä 100 Gbit/s kuljetataan hivenen pidemmälle kuin vain laitetilan sisällä seinustalta toiselle.

Kyseessä olevan optiikan kantama on 2km, ei siis mikään parin sadan metrin multimoderäpellys. Muutaman kympin kun pistää päälle niin kantama nousee 10 km. Sillä hoitaa jo merkittävän osan tilaajayhteyksistä

 

[Nocknet]

Vähän niinkuin aavistelin, eli kyseesssä on wdm-pon variaatio.

Kyllä vain. Erona kuitenpin perinteiseen WDM-PON:iin, juuri tuo kapasiteetin dynaaminen allokointi ja taajuuksien aggregointi. Perinteinen WDM-PON käyttää yhtä taajuutta per asiakas eikä datanopeuksia voi nostaa tai laskea. Tämän lisäksi WDM-PON edellyttää useimmiten laseria per asiakas myös keskuspäässä, toisin kun XR:ssä missä on vain yksi optinen moduuli keskuspäässä.

Pakkohan tuon on vaatia molempiin päihin tuota tukevat optiikat.

Ilman muuta. Pointtina kuitenkin on se, että XR ei edellytä samoja optiikkoja molempiin päihin. Asiakaspäähän voi asentaa 25G, 50G, 100G, 200G tai 400G moduulin ja näin säästää rahaa.

Lisäksi kun täällä kovasti puhutaan halvoista 100G optiikoista niin pitää muistaa että se on vain kuitenkin vain se viimeinen hyppy asiakkaan ja operaattorin välissä ja ennen "internettiä" siellä on oltava ainakin pari reititintä jotka jaksaa myös reitittää sen 100G yhteyden ja ne ei ole halpoja.

100G reitittimet eivät kieltämättä ole halpoja, mutteivat kalliitakaan. Reitittävän 100G kytkimen saa parhaimmillan tonnilla. Oikean 100G reitittimen saa kaupasta kymppitonnilla.

Kiinnostavaa on myös huomata, että tänä päivänä on olemassa myös 100G softareitittimiä.

Joka tapauksessa aika hoitaa hintaongelmat pois päiviltään ennen pitkään.

 

[emviiex]

Oikean 100G reitittimen saa kaupasta kymppitonnilla.

Laitteleppa linkkiä tuollaiseen kymppitonnin 100G reitittimeen jota ei ole tarkoitettu asiakaspäähän vaan operaattorille. Ja että paljon siinä on niitä 100G portteja joihin kytkeä niitä 100G asiakasliittymiä.

Väittäisin että runkoreitittimessä 100G portti makselee karkeasti noin kiloeuron ilman plugaria. Eli 10kilon reitittimessä on 10kpl 100G portteja.

 

[Kiila]

Niin aina. Tosin on tuossa markkinointihuuhaassa hieman totuudenperääkin. Pakulla ajelu jää vähemmälle, kun tilaajapäässä ei joka kerta tarvitse käydä vaihtamassa optiikkaa kun nostaa kapaa portaissa 25G -> 50G -> 75G -> 100G.

Pointtina kuitenkin on se, että XR ei edellytä samoja optiikkoja molempiin päihin. Asiakaspäähän voi asentaa 25G, 50G, 100G, 200G tai 400G moduulin ja näin säästää rahaa.

Juuri tätä meinasin sillä opex, capex, truck rolls BS:llä. Joko laitat heti kärkeen asiakkaallekin isolla rahalla, mahdollisesti turhaakin, ne 400G optiikat, tai sitten köyhäilet ja laitat 25G optiikat ja puolen vuoden päästä ne pitää vaihtaa järeämpiin. Ihanteellisessa maailmassa ja myyntimiesten kalvoilla laitetaan toki suurinta ja kauneinta vähentäen tuota autolla ajelua. Se tosin sotii heti tuota kuituyhteyksien halpuutta vastaan.

Mutta tekniikkana toki mielenkiintoinen ja avaa uusia mahdollisuuksia niin verkon toimittajille kuin asiakkaillekin. En siis pahalla ole "realisti", olen vain kuunnellut ihan tarpeeksi myyntimiesten hunajaisia puheita ja niistä on oppirahat maksettu

EDIT: Olen myös samaa mieltä @emviiex kanssa noista hinnoista. Ciscon, Juniperin tai Nokian 100G porteilla varustetut vehkeet liikkuu ihan eri hinnoissa kuin nuo @Nocknet ilmoittamat. Voihan se 100G portti olla jossain halpis vehkeessäkin, mutta kuinka pikaisesti se laite on kyykyssä, kun sille tulevalle datalle pitäisi tehdäkin jotain.

 

[Nocknet]

Pelkkä 100G optiikan hinta ei tosiaan kerro mitään kun laitetilan päähän tarvitaan runkoreititin joka pystyy liikenteet hanskaamaan. Jossain pienemmissä purkeissa saattaa olla vain 1 tai 2 kpl 100G portteja per kortti ja korttipaikkoja luokka alle 10kpl ja silti hintaa 10k. Reititin johon on mahdollista kalustaa esim 100x 100G ja vielä kykenee sen ylibookkaamatta hanskaamaan ei todellakaan ole halpaa rautaa. Ja kuten aina operaattorin tulisi vielä kyetä tekemään tällä voittoa ja samaan aikaan raudan elinikä lyhenee kokoajan nopeammin ja nopeammin kun tulee uutta ja parempaa.

Reitittimien hintaa tuli sivuttua edellisessä viestissä, mutta palataan vielä noihin optiikkoihin. Tilannehan on sikäli kiinnostava, että aikaisemmin kehitystä rajoitti optiikkojen hinta. Tätä nykyään kehitys on kääntynyt toisinpäin ja laitteiston porttihinta on se jarruttava tekijä. Laitevalmistajille on kuitenkin valtava paine laskea porttihintoja, joten suunta on joka tapauksessa oikea ja aika hoitaa tämänkin ongelman, nyt kun se ei enää ole lasereiden hinnoista kiinni.

Raudan elinikä ei sinänsä ole lyhenemään päin, enemmänkin kyse on siitä että volyymin kasvaessa runkoyhteyksissä on tietyn pisteen jälkeen kannattavaa vaihtaa uudempaan rautaan kun yrittää skaalata vanhalla. Siellä missä paine ei ole niin kovaa, vedetään edelleen samalla vanhalla 7-10 vuoden lypsystrategialla.

Kuluttajan kannaltahan tilanne on ideaali. Vihdoinkin ollaan päästy siihen pisteeseen, että netissä on enemmän kapaa kun mitä sinne pystyy työntämään tai sieltä imuttamaan. Kohta netti toimii kun sähköverkko, jos tarvii enemmän tehoja tarvii vain vaihtaa sulake. Etäisyydetkään ei enää ole mikään este, 100G:tä lentää DWDM:llä toista sataa kilometria ilman linjavahvistimia (inline amplification) ja vahvistimilla maailman ääriin. Ainoa mikä vain enää puuttuu on se, viimeninen kilometri.

 

[Nocknet]

Laitteleppa linkkiä tuollaiseen kymppitonnin 100G reitittimeen jota ei ole tarkoitettu asiakaspäähän vaan operaattorille. Ja että paljon siinä on niitä 100G portteja joihin kytkeä niitä 100G asiakasliittymiä.

MX204 Universal Routing Platform | Juniper Networks US

Learn about the MX204 edge router. Space and power optimized, the MX204 offers ultra-high port density and throughput, while consuming just ~0.9 W/Gb.

www.juniper.net

Väittäisin että runkoreitittimessä 100G portti makselee karkeasti noin kiloeuron ilman plugaria. Eli 10kilon reitittimessä on 10kpl 100G portteja.

Modulaarisessa reitittimessä tietysti yksittäisen portin hinta laskee.

 

[mikajh]

Ainoa mikä vain enää puuttuu on se, viimeninen kilometri.

Niin ja sehän on tarkoitus tehdä 5G:llä