Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

On se fiksua, ja fiksut operaattorit niin tekevätkin.
No jos laitteisto 10G liitynnän rakentamiseen kuluttajan päässä tosiaan maksaa vain 100-150€, niin sitten varmasti onkin näin. Olin kuvitellut että se olisi melko reilusti kalliimpaa. Mistä laitemalleista tuossa käytännössä on kysymys?
 
No esim. oman järjestelmä/videokameran muistikortin lataaminen sinne "omalle koneelle" ei saisi mielellään montaa minuuttia kestää. Ja toisekseen, siihen että kummassakin päässä pakataan ja puretaan se kuva kuluu aikaa, eli esim. pelikäytössä pitäisi olla joku matalaviiveinen ja matalan kompression videokodekki käytössä todennäköisesti. Ihan raakaan RGB-kuvaan tuskin tuo 10 gigan kaistakaan ihan riittäisi, varsinkaan jos niitä päätteitä olisi kotona useampia.
Vaikka kotonasi olisi millainen kapasiteetti, ei jaettuihin palveluihin ole mahdollista varata lähellekään tuollaisia kapasiteetteja per käyttäjä ja alkaen siitä, että 100 Gbps Internet-runkoliittymät maksavat edelleen paljon ja palveluita käyttävät monessa tapauksessa sadat tai tuhannet käyttäjät.
 
No jos laitteisto 10G liitynnän rakentamiseen kuluttajan päässä tosiaan maksaa vain 100-150€, niin sitten varmasti onkin näin. Olin kuvitellut että se olisi melko reilusti kalliimpaa. Mistä laitemalleista tuossa käytännössä on kysymys?
10 Gbps-kykyinen palvelinrauta PFSense-muurille maksaa itsessään vähintään 500 eur.
 
Löytyykö esimerkkiä? Itse löysin verkkokauppa.comista vain yhden 10G-porteilla varustetun kuluttajalaitteen ja se hinta on 550 euroa Asus RT-AX89X Dual-band -WiFi6-reititin 549,90

100-150 eurolla löytyy kyllä kytkimiä, joista löytyy 1-2kpl 10G portteja, mutta 10G WAN-portilla varustettuja reitittimiä ei tahdo löytyä.

Operaattorit eivät osta päätelaitteitaan tai reitittimiään verkkokaupasta, mutta jos haluaa jotain osviittaa asiasta kannattaa tutustua esimerkiksi Mikrotikin RB4011- ja RB5009-malleihin.
 
Itse löysin reilun satasen maksavan reitittimen, jossa on 4 10Gbps SFP+ porttia:

Tosin reitityksessä dataa liikkuu parhaimmillaan 1,2 Gbps, joten lienee makuasia onko tuo 10 Gigan reititin.

Mutta kytkimenä käyttäen saa täyden nopeuden, joten tuolla saisi helposti laitettua kuluttajalle 10Gbps SFP+ moduulin ja siihen saa alkuvaiheessa tökättyä suoraan 1Gbps ethernetin tai hankittua 10Gbps SFP+-moduuleja sitä mukaa kun nälkä kasvaa syödessä.

Ja näköjään tosiaan nuo RB4011 ja RB5009 pystyvät oikeesti 10Gbps reititysnopeuteen, eikä maksa kuin pari sataa, mutta niissä taas on vain yksi 10Gbps portti. Sinänsähän tietty kiva jos operaattorille olisi 10Gbps yhteys ja perään 8 laitetta josta kullakin Gbps "jakamaton" yhteys.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä ylipäätään on sellainen käyttöskenaario, johon kotikäyttäjä tarvitsee yli 1 Gbitin (symmetrisen) kaistan?
Speedtest taitaa olla se tärkein.

Mutta voi kehitellä jotain harrastajaa joka lättäsee palvelimen , joka synnyttää tolkuttomasti liikennettä, jolla iso joukko käyttäjiä jotka ison putkenpäässä. Aika suositun palvelun saa viritellä, vaikka streemaisikin suurella joukolle niin gigasella pärjää pitkälle, no VPN palvelu ehkä sellainen mille voisi saada niin paljon suosiota.

Siirtelee toiseen päähän massiivisia tiedostomääriä, tässä toki huomioitava että harva virittelee jotain kymppi gigasta kotiverkkoa jossa tiedostopalvelin joka pystyy selkeästi yli gigasta verkkoa ruokkiin. (esim ykkös ja kakkos aseunnolla yli gigaset liittymät, ja etteikä tekisi niin että kummassakin peilattuna tiedostot ja vain muutokset päivitettäisiin)
 
No jos laitteisto 10G liitynnän rakentamiseen kuluttajan päässä tosiaan maksaa vain 100-150€, niin sitten varmasti onkin näin. Olin kuvitellut että se olisi melko reilusti kalliimpaa. Mistä laitemalleista tuossa käytännössä on kysymys?

Laitemalli riippuu aina operaattorin käyttämästä tekniikasta ja järjestelmätoimittajasta.
 
Operaattorit eivät osta päätelaitteitaan tai reitittimiään verkkokaupasta, mutta jos haluaa jotain osviittaa asiasta kannattaa tutustua esimerkiksi Mikrotikin RB4011- ja RB5009-malleihin.
Niin siis mikäli oikein ymmärsin kysymyksen alun perin niin kyse oli siitä, että mitä se 10G liittymän hyödyntäminen kuluttajalle tulisi maksamaan. Eli ne laitteet tosiaan hankitaan ihan kaupan hinnoilla, ja laitteiden käytettävyyden pitää myös olla sitä tasoa ettei tarvitse sertifikaatteja konffaamiseen. Esim. omakotitalouteen jossa asuu 5 henkeä ja jossa on 2 pöytätietokonetta, 3 läppäriä, telkkari, pelikonsoli yms. tarvittaisiin ihan suhteellisen äkäinen reititin jos kaikki laitteet kytketään 10G lankojen päähän tai WIFI6-yhteensopivaan langattomaan verkkoon.
edit: Ja koska esimerkissä on omakotitalo, niin se on todennäköisesti sen verran iso, että jos haluaa sen nopean langattoman verkon jolla voidaan alkaa hyödyntämään sitä 10G kuitua, niin pitää lisäksi ostaa nopeat mesh-tukiasemat vähintään 3kpl ympäri taloa. Nuiden yli 3Gbps nopeuksiin pystyvien tukareiden hinnatkin näkyy olevan jotain 200e ylöspäin per kpl.
 
Viimeksi muokattu:
"That's just like, your opinion, man" :)

Selkeästi et ole koskaan ollut sellaisessa taloudessa missä ladataan ja jaellaan "Linux ISO":ja tai esim. Steam-pelejä.

Sinulta taisi myös mennä täysin ohi aikaisemmin antamani perusteet.

Etätyökin on varmaan outo käsite, kun et ole koskaan kokenut sitä iloa miktä tapahtuu videokonferenssille kun joku muu perheessä tykittää nettiyhteyden täytyeen samaan aikaan.
Ei yhtikäs mitään. Normaalitilanne on ollut näinä korona-aikoina pari Teamsiä yhtäaikaa ja samaan aikaan pari teiniä etäkoulussa käyttämässä nettiä kaikin tavoin. En ole löytänyt palomuurin logista koskaan tilanteita, joissa gigan verkkoliittymän kuormitus olisi ollut lähelläkään maksimia.

Ja kyllä; täälläkin on latailtu pelejä ja Linux ISO:ja - ja myös paljon muuta suurta aineistoa. Käytännössä aina rajoittava tekijä on nettiyhteys (yleensä kansainvälinen kapasiteetti) tai vastapään palvelun kapasiteetti.
 
Itse löysin reilun satasen maksavan reitittimen, jossa on 4 10Gbps SFP+ porttia:

Tosin reitityksessä dataa liikkuu parhaimmillaan 1,2 Gbps, joten lienee makuasia onko tuo 10 Gigan reititin.

Juu, vähän on makuasia. Uusin beta-firmware tosin tukee L3 hardware offloadia, jolloin bitti liikkuu kymppigigasena, mutta pullonkaulaksi tuossa muodostuu NAT, jos sitä yrittää tehdä sillä.
 
Niin siis mikäli oikein ymmärsin kysymyksen alun perin niin kyse oli siitä, että mitä se 10G liittymän hyödyntäminen kuluttajalle tulisi maksamaan. Eli ne laitteet tosiaan hankitaan ihan kaupan hinnoilla, ja laitteiden käytettävyyden pitää myös olla sitä tasoa ettei tarvitse sertifikaatteja konffaamiseen. Esim. omakotitalouteen jossa asuu 5 henkeä ja jossa on 2 pöytätietokonetta, 3 läppäriä, telkkari, pelikonsoli yms. tarvittaisiin ihan suhteellisen äkäinen reititin jos kaikki laitteet kytketään 10G lankojen päähän tai WIFI6-yhteensopivaan langattomaan verkkoon.

Se kuinka 10G-liittymä toteutetaan kuluttajalle on hyvin monia vaihtoehtoja.

Jos operaattori toimittaa päätelaitteet, liittymän hyödyntäminen ei maksa mitään extraa. Sen kun vain tökkaa piuhan kiinni ja käyttää.

Sitten tulee myös huomioida se, että 10G-liittymän käyttö ei edellytä 10G-kuluttajalaitteita. Jos tarve on vain rinnakkaisille 1G-putkille jokaiselle päätelaitteille, niin se ei vaadi paljoa. Siihen riittää esimerkiksi tuo aikaisemmin mainitsemani 150€ Mikkitikki.

Jos kaiken pitää toimia 10G-nopeudella niin se tietysti maksaa.
 
Ainakin meikäläisen maailma pyörähtää ylösalaisin siinä vaiheessa kun WAN-liittymät alkavat olla nopeampia mitä LAN. Mutta mikäs siinä, jos tämmöinen erikoistarve sattuisi olemaan.
 
Niin varmasti, mutta jos haluaa tehdä tämän halvalla... Pointti oli, että pelkkään rautaan 10 Gbps-verkkokorteilla saa menemään jo 500 eur.

Jos halvalla halutaan tehdä niin käteen otetaan DANOS, vanha PC ja 10G-verkkokortti. 10G-verkkokortti maksaa uutenakin alle satasen.

Tosin helpommalla pääsee, jos ostaa esim. Mikrotik 10G reitittimen. Kuluttajareitittimenä toimii ihan ok ja maksaa about saman kun itse kyhätty 10G-reititin vanhoista osista.
 
Ja mikä on mielestäsi halvin 10 Gbps palomuuriksi sopiva Mikrotikin laite? Tuo linkittämäsi näkyi olevan heikkotehoinen L2-kytkin.

Riippuen käyttökohteesta, kuluttajakäyttöön RB4011/RB5009- ja CCR2004-mallit kannattaa katsastaa. Hintahaarukka siinä 150-350€.
 
Yksi esimerkki mahdollisesta 10Gb käytöstä on juuri nouseva nyt. Työ siirtty kotiin ja monet joka työskentelvät gigabyte tiedostojen kanssa tarvtisevat siis erittäin nopea download/upload.

Väittäisin että tällä forumilla ei ole montaa jolla on laitteistot sellaisessa kunnossa että tuollaista 10G nettiä oikeasti saisi hyödynnettyä. Kantsii hiukan selata taaksepäin jossa osoitin miten edes NVMe asema yksistään ei ole riittävä tuollaiselle yhteydelle kun aletaan lorottaa tuutin täydeltä. SLC kun loppuu SSD:ltä niin suorituskyky romahtaa rajusti.
Pitää alkaa ostella enterprise kamaa jotta kestää SSD pykälässä ja se taas maksaa. Tai sitten pitää laittaa RAID-0 niitä NVMe asemia liuta.

Et jooh, jos nyt ihan vaanb unohdettaisiin se onanointi 10G kotiliittymästä kunnes se muu kuluttaja rauta alkaa olla kaupasta kannettuna sellaista että se taipuu noille nopeuksille.
 
Samat ikuiset väännöt jatkuu täällä, "kun minä en keksi käyttöä niin ei varmaan muutkaan", ei ole onneksi teiltä mitenkään pois.

Samaa logiikkaa käyttäen:
Voit syödä tonnikalaa ja makaronia ja pysyt hengissä (=syömisen tarkoitus), silti ihmiset ostavat kalliita pihvejä.
Tv-kuva näkyy myös 32" telkkarista mutta 65" on parempi.
Kyllä 6v vanhalla puhelimella voi soittaa ja viestitellä, silti uusi on parempi.
Pelejä voi pelata 60 Hz, silti 120-240Hz on mukavampi.
YouTubea voi katsoa 360p mutta korkealaatuinen on mukavampi.
Toyotalla voisi kaikki ajaa, silti moni tykkää BMW/Audista.
Musiikkia voi kuunnella kännykän kaiuttimesta, ulkoiset laadukkaat ovat mukavammat.
jne...

10G liittymiä ostetaan samoista syistä kuin 16-ytimen prosessoreita tai 1000€ lippulaiva-puhelimia; siitä tunteesta että tietää potkua löytyvän tarvittaessa.
Onko sille oikeaa käyttöä? Ei
Onko se järkevää? Ei
Pärjäisikö vähemmän tehokkaammalla? Kyllä
Rahantuhlausta? Kyllä
Onko se kivaa? On, joka on harrastusten tarkoitus käsittääkseni

Jos hinta ei ole paljoa 1G kalliimpi niin ostan, menee sisäverkon laitteiden tutkiminen, ostaminen, asentaminen ja säätäminen harrastamisesta. Ja harrastukset vaan tuppaavat maksamaan.
 
Harrastajat hankkii, se on ihan totta. Mutta tässä olikin pointtina nyt se, että ne 10G laitteet on merkittävästi kalliimpia kuin 1G. Edelleenkään ei olla saatu ostoskorilinkkiä 100-150 euron 10G-kykenevästä reitittimestä joka jaksaa sen 10G myös puskea kun kaikki kotiverkon laitteet on 10G:tä. Ja lisäksi tosiaan ne langattomat tukiasemat että nopeaa signaalia riittää hyvin ympäri taloa, ja jos oli pöytätietokoneita niin niihin jokaiseen 10G verkkokortit. Siinä vaiheessa kun koko verkkopaketin hankkimisen hinnassa aletaan puhumaan tuhansista euroista, niin normikuluttaja jättää vehkeet kauppaan. Johan tässä ketjussa on yli sata sivua vääntöä siitäkin miten jotkut pitävät yli 1000 euron liittymishintaa kalliina.
 
Et jooh, jos nyt ihan vaanb unohdettaisiin se onanointi 10G kotiliittymästä kunnes se muu kuluttaja rauta alkaa olla kaupasta kannettuna sellaista että se taipuu noille nopeuksille.

Ei sillä että haluaisin olla ilonpilaaja, mutta 2.5G Ethernet-laitteet eivät tänä päivänä ole enää kovin eksoottisia. Näiden nopeuksien hyödyntämiseen tarvitaan käytännössä alle 10G-putki, sillä 1G:n ja 10G:n välissä ei oikein ole muuta.
 
Niin ja eikös kyse ollut siitä kannattaako operaattorin laittaa 10G optiikat niillekin käyttäjille, joille on tilattu 1G liittymä?

Eli jos kerran nyt näyttää siltä että satasen lisähinnalla saa asiakkaan päähän laitteen jossa on asiakkaalle 1G tökkeli ja operaattorin suuntaan 10G optiikka ja joka jaksaa liikuttaa bittiä sen 10G siltaavana tai 1G reitittävänä, niin silloinhan se vaikuttaa siltä että kannattaa.

Jos asiakas sitten myöhemmin haluaa päivittää 2,5G tai 10G yhteyteen niin operaattorin ei tarvi kuin painaa nappia ja asiakas voi (kehittynyttä reititystä halutessaan) hankkia paremmat laitteet tai pyytää operaattorilta asennuksen kotiin.
 
Täällä kovin suppeasti verrataan tuota 10G toteutuksen kustannusta vain laskemalla päätelaite ja 10G portin hintaero. Kyllähän se nopeamman liittymän tarjonta pitää ottaa huomioon myös siellä muussakin verkossa kapasiteetin osalta jotta niitä voidaan suuressa mittakaavassa tarjota. Lisäksi se on se massa mikä maksaa, jos mietitään jotain elisaa tai Teliaa kytkimien määrässä mitä on käytössä.
 
Täällä kovin suppeasti verrataan tuota 10G toteutuksen kustannusta vain laskemalla päätelaite ja 10G portin hintaero. Kyllähän se nopeamman liittymän tarjonta pitää ottaa huomioon myös siellä muussakin verkossa kapasiteetin osalta jotta niitä voidaan suuressa mittakaavassa tarjota. Lisäksi se on se massa mikä maksaa, jos mietitään jotain elisaa tai Teliaa kytkimien määrässä mitä on käytössä.
Operaattorin on helppo ennustaa että tietty prosentti varmaan tilaa tulevaisuudessa 10G yhteyden ja mitoittaa runkokapasiteetti sen mukaan.

Mä ajattelisin että pointti siinä, että laitetaan kaikille 10G kykenevä optiikka valmiiksi olis se, että sitä operaattorin on vaikea ennustaa, ketkä asiakkaista tulevaisuudessa haluaa 10G yhteyden.
 
Operaattorin on helppo ennustaa että tietty prosentti varmaan tilaa tulevaisuudessa 10G yhteyden ja mitoittaa runkokapasiteetti sen mukaan.

Mä ajattelisin että pointti siinä, että laitetaan kaikille 10G kykenevä optiikka valmiiksi olis se, että sitä operaattorin on vaikea ennustaa, ketkä asiakkaista tulevaisuudessa haluaa 10G yhteyden.
Kustannuksellisesti tuossa vain ei ole järkeä vielä tässä vaiheessa koska se tulisi olemaan älyttömän kallista vrt. siihen kuinka moni asiakkaista koskaan tuota hyödyntäisi.
 
@Algron28 Jeps, operaattorille tulee jo siitäkin kuluja, kun asentaja ajelee paikkakunnalle asentamaan fyysisesti laitteet jakamoon. Firman IT-puoli hoitaa oman osuuden. Ja kun ruvetaan laskemaan kaikki muut kulut päälle, niin ei se 60€/porttia kohden enään riitä. Sähköäkin kuluu.

Mutta tuossa 10Gbit/s päivityksessä on se hyvä puoli, että myös hitaammat liittymät eivät mene niin pahasti tukkoon kuin ennen kapasiteetin lisäyksen jälkeen
 
Väittäisin että tällä forumilla ei ole montaa jolla on laitteistot sellaisessa kunnossa että tuollaista 10G nettiä oikeasti saisi hyödynnettyä. Kantsii hiukan selata taaksepäin jossa osoitin miten edes NVMe asema yksistään ei ole riittävä tuollaiselle yhteydelle kun aletaan lorottaa tuutin täydeltä. SLC kun loppuu SSD:ltä niin suorituskyky romahtaa rajusti.
Pitää alkaa ostella enterprise kamaa jotta kestää SSD pykälässä ja se taas maksaa. Tai sitten pitää laittaa RAID-0 niitä NVMe asemia liuta.
Et jooh, jos nyt ihan vaanb unohdettaisiin se onanointi 10G kotiliittymästä kunnes se muu kuluttaja rauta alkaa olla kaupasta kannettuna sellaista että se taipuu noille nopeuksille.

Sitten tule ikuinen kana-muna ongelma. Sen ratkaisun on pioneerit, varhaiset omaksujat joka haluavat kokeila ja ovat valmiina maksaman, usein he ovat innovativisia ja heille uusi ahaa! ajatus iskee. No jos ei tarjoa edes mahdollisuutta niille ihmisille ei tule mitään uuttaa ja jatkuu kuitu kehitysmaa ilmiö. Sen takia 10Gbs on erinomainen homma, ei se ole enää kehitysmaa jos jossain on tarjottu 10Gbs:geek:
 
10Gb/s alku on vasemmalta:D:
1637343707734.png
 
Mulla on tuos palomuuriks/reitittimeks SER läjästä kaivettu i5 kone johon laitoin 2 porttisen 10gbps verkkokortin. Verkkokortti makso satasen luokkaa. En kunnolla ole päässyt testaan kun ei nopeeta nettiä ole, mutta tuntus iperf jotain testailin niin 4 yhteyttä rinnakkain alkoi liikkumaan lähelle 10gbps luokkaa. Kytkimenä mulla tossa perässä aruban kytkin missä 4kpl 10gbps ja 24kpl 1gbps(hinta uutena noin 200e). Hankintalistalla olis joku 8 porttinen 10gbps kytkin mikä tukis myös 2.5 ja 5gbps nopeuksia. Semmosta ei vielä ole järkevään hintaan näkynyt.
 
Mulla on tuos palomuuriks/reitittimeks SER läjästä kaivettu i5 kone johon laitoin 2 porttisen 10gbps verkkokortin. Verkkokortti makso satasen luokkaa. En kunnolla ole päässyt testaan kun ei nopeeta nettiä ole, mutta tuntus iperf jotain testailin niin 4 yhteyttä rinnakkain alkoi liikkumaan lähelle 10gbps luokkaa. Kytkimenä mulla tossa perässä aruban kytkin missä 4kpl 10gbps ja 24kpl 1gbps(hinta uutena noin 200e). Hankintalistalla olis joku 8 porttinen 10gbps kytkin mikä tukis myös 2.5 ja 5gbps nopeuksia. Semmosta ei vielä ole järkevään hintaan näkynyt.

Melkein mikä tahansa kone pystyy täyttämään kymppigigasen röörin isoilla paketeilla. Kuluttajapalomuurina ja/tai reitittimenä sellainen menee hyvin.

Ongelmia tulee lähinnä silloin kun pitää pystyä käsittelemään pieniä paketteja kymmenen gigan edestä. Silloin tarvitaan parempia softia kehiin, sillä Linuxin kernel space TCP/IP-pino hyttyy siinä miljoonan paketin kohdalla. Näitä user space softia millä pystyy reitittämään kymmenistä satoihin miljooniin paketteja sekunnissa on nyt useita, perustuen lähinnä Intelin DPDK-tekniikkaan. Näistä tällä hetkellä ehkä kiinnstavin on DANOS.

 
Ainakin meikäläisen maailma pyörähtää ylösalaisin siinä vaiheessa kun WAN-liittymät alkavat olla nopeampia mitä LAN. Mutta mikäs siinä, jos tämmöinen erikoistarve sattuisi olemaan.

Eihän tämä ole kovin kummallinen asia, tilannehan on aivan sama kun mm. taloyhtiöissä.

Taloyhtiössä tuodaan kymmenengiganen rööri kellariin ja asuntoihin jaellaan yhteyttä gigasilla piuhoilla. Ainoa ero tässä on se, että kotitalouteen tuodaan nyt se iso rööri ja jokaiselle verkon laitteelle varataan giga kapaa.

Eihän kukaan päivittele sitä, että miksi taloyhtiöön tulee kymmengiganen letku kun on vain gigasia käyttäjiä.
 
Selkeästi et ole koskaan ollut sellaisessa taloudessa missä ladataan ja jaellaan "Linux ISO":ja tai esim. Steam-pelejä.
Etätyökin on varmaan outo käsite, kun et ole koskaan kokenut sitä iloa miktä tapahtuu videokonferenssille kun joku muu perheessä tykittää nettiyhteyden täytyeen samaan aikaan.

Tässä toistuu teknisissäkin piireissä ihmeellisen yleinen väärinkäsitys. Noihin tukitun kaistan ongelmiin ei kaistan lisääminen ole oikea ratkaisu(jonkin kynnysarvon jälkeen). Ongelma poistuu vain jakamalla kaistaa reilummin käyttäjien kesken(qos,scheduling,queuing,buffer bloat). Verkkolaitteiden ja tekniikoiden kyky hoitaa reilua kaistanjakoa vaihtelee.

Jos joku lataa tuutin täydeltä, niin eihän se tuutin koko muuta ongelmaa miksikään -tukkoon se menee yhtälailla. Jos esim. latauksessa on jokin kiinteän kokoinen päivityspaketti/ISO-image, niin tukkiihan se kaistan edelleen - toki se kaista on vähemmän aikaa tukossa sillä suuremmalla kaistalla.

Kuidun kanssa päästään tilanteeseen, että wan-kaista on suurempi kuin sisäverkon kaista ( tai palvelevan pään syöttökyky). Tämä toiminee osittain kaistanjakajana. Jos sisäverkon nopeutta kasvattaa, niin taas ollaan tilanteessa, että yksittäiset laitteet tukkivat wan-kaistan - ellei joku laite välissä hoida reilua kaistanjakoa.

Verkkotekniikoista esim. 4G:ssä kuormanjaon kannalta haastavaa on reilu bufferointi, jonka funktio on saada käytettyä radioresursseja mahdollisimman tehokkaasti. Bufferoinnista seuraa ns. bufferbloatia, joka on joissain sovelluksissa suuurempi ongelma kuin se kaistanleveys. Myös kaistan vaihteleva nopeus on qos-schedulereille hankala. Näitä haasteitahan ei ole langallisissa wan-yhteyksissä, jolloin teknisesti riittävän hyvä reititin tekee kaistaa kasvattamatta siitä tasalaatuisen kaikille käyttäjille.

Ja ei, en ole mitenkään nopeuksien kasvattamista vastaan.
 
Harrastajat hankkii, se on ihan totta. Mutta tässä olikin pointtina nyt se, että ne 10G laitteet on merkittävästi kalliimpia kuin 1G. Edelleenkään ei olla saatu ostoskorilinkkiä 100-150 euron 10G-kykenevästä reitittimestä joka jaksaa sen 10G myös puskea kun kaikki kotiverkon laitteet on 10G:tä. Ja lisäksi tosiaan ne langattomat tukiasemat että nopeaa signaalia riittää hyvin ympäri taloa, ja jos oli pöytätietokoneita niin niihin jokaiseen 10G verkkokortit. Siinä vaiheessa kun koko verkkopaketin hankkimisen hinnassa aletaan puhumaan tuhansista euroista, niin normikuluttaja jättää vehkeet kauppaan. Johan tässä ketjussa on yli sata sivua vääntöä siitäkin miten jotkut pitävät yli 1000 euron liittymishintaa kalliina.

10G-laitteet ovat kalliimpia kun 1G-laitteet, tämä on melkein itsestäänselvyys. 10G-laitteet eivät lähtökohtaisesti vielä ole kuluttajalaitteita, vaan prosumer laitteita.

Hyvin harva vielä toistaiseksi tarvitsee 10G-laitteita eikä niitä ole edes saatavilla kaikissa segmenteissä. Se nyt kuitenkin on riman asettamista aivan liian korkealle, että kaikki asiakaslaitteet tulisi olla 10G-laitteita vain sen takia että siirtotie on 10G.

Jos ja kun operaattori toimittaa kuluttajalle 10G-päätelaitteen on täysin perusteltavissa, että reitittimeksi valitaan esimerkiksi 150€:n RB5009-laite. Tässä laitteessa on 10G WAN -portti ja yksi 2.5G LAN portti ja seitsemän 1G LAN porttia. Jokainen reitittimeen kytketty laite saa itselleen dedikoidun kaistan, jolla varmistetaan se, että verkko ei koskaan ruuhkaudu ja että viiveet pysyvät aina alhaisena.

Tämä on ihan käypa ratkaisu, ilman että asiakkaan on välttämätöntä investoida koko laitekannan päivittämiseen 10G-aikakauteen.

Mikäli käyttäjällä on todellinen tarve 10G-nopeuksille, on kyseessä useimmiten pöytäkone tai palvelin. Tämän tai näiden takia on turha päivittää koko laitekantaa, vaan ne voidaan liittää joko suoraan tai 10G-kytkimen kautta operaattorin toimittamaan 10G-päätelaitteeseen.
 
Tässä toistuu teknisissäkin piireissä ihmeellisen yleinen väärinkäsitys. Noihin tukitun kaistan ongelmiin ei kaistan lisääminen ole oikea ratkaisu(jonkin kynnysarvon jälkeen). Ongelma poistuu vain jakamalla kaistaa reilummin käyttäjien kesken(qos,scheduling,queuing,buffer bloat). Verkkolaitteiden ja tekniikoiden kyky hoitaa reilua kaistanjakoa vaihtelee.

Jos joku lataa tuutin täydeltä, niin eihän se tuutin koko muuta ongelmaa miksikään -tukkoon se menee yhtälailla. Jos esim. latauksessa on jokin kiinteän kokoinen päivityspaketti/ISO-image, niin tukkiihan se kaistan edelleen - toki se kaista on vähemmän aikaa tukossa sillä suuremmalla kaistalla.

Kuidun kanssa päästään tilanteeseen, että wan-kaista on suurempi kuin sisäverkon kaista ( tai palvelevan pään syöttökyky). Tämä toiminee osittain kaistanjakajana. Jos sisäverkon nopeutta kasvattaa, niin taas ollaan tilanteessa, että yksittäiset laitteet tukkivat wan-kaistan - ellei joku laite välissä hoida reilua kaistanjakoa.

Verkkotekniikoista esim. 4G:ssä kuormanjaon kannalta haastavaa on reilu bufferointi, jonka funktio on saada käytettyä radioresursseja mahdollisimman tehokkaasti. Bufferoinnista seuraa ns. bufferbloatia, joka on joissain sovelluksissa suuurempi ongelma kuin se kaistanleveys. Myös kaistan vaihteleva nopeus on qos-schedulereille hankala. Näitä haasteitahan ei ole langallisissa wan-yhteyksissä, jolloin teknisesti riittävän hyvä reititin tekee kaistaa kasvattamatta siitä tasalaatuisen kaikille käyttäjille.

Ja ei, en ole mitenkään nopeuksien kasvattamista vastaan.

Selvyyden vuoksi todettakoot, että nuo alkuperäiset lainaukset minun tekstistäni koskivat siis sitä tilannetta missä WAN-yhteys on 10G ja asiakkaan LAN-yhteydet gigasia. Tämä on tuon kaistanjaon kannalta ideaalitilanne; yksikään laite ei pääse tukkimaan verkkoa, jokainen kaista on dedikoitu ja mitään ylibookkausta ei ole. Lopputuloksena reilu kaistanjako (non-blocking, optimally fair queueing).
 
Täällä kovin suppeasti verrataan tuota 10G toteutuksen kustannusta vain laskemalla päätelaite ja 10G portin hintaero. Kyllähän se nopeamman liittymän tarjonta pitää ottaa huomioon myös siellä muussakin verkossa kapasiteetin osalta jotta niitä voidaan suuressa mittakaavassa tarjota. Lisäksi se on se massa mikä maksaa, jos mietitään jotain elisaa tai Teliaa kytkimien määrässä mitä on käytössä.

Toki runkoverkossa pitää olla kapasiteettiä, mutta perus-10G-kytkimissä päästään aika pitkälle jo 2x10G-uplinkeillä. Modulaarisissa ja pinottavissa kytkimissä on taas usein 100G uplink-portit, jolloin kapa ei helposti lopu kesken. Tulee kuitenkin muistaa, että keskimääräinen käyttö ei kasva WAN-nopeutta nostamalla, ainoastaan hetkelliset piikit. Tällä hetkellä keskimääräinen käyttö on usein siinä 3-5 Mbps:n tietämillä.

Runkoverkkokapa tietysti maksaa, mutta ne kustannukset jyvitetään niin monen tilaajan yli, että vaikutus kokonaiskustannuksiin on pienehkö. Perinteisesti kustannukset noudattavat 90/9/1-kavaa, missä portaat ovat access/middle mile/backbone.

Isoilla operaattoreilla on tietysti sitä massaa, mutta se on heille lähinnä eduksi. Kaistassa alkavat suurten numeroiden lait pätemään ja hankinnoissa tuppaa tulemaan volyymialennukset peliin.


Kustannuksellisesti tuossa vain ei ole järkeä vielä tässä vaiheessa koska se tulisi olemaan älyttömän kallista vrt. siihen kuinka moni asiakkaista koskaan tuota hyödyntäisi.

Siirtyminen 10G-tekniikkaan on vääjäämätöntä ja tulee kaikkialle vähitellen. Sama nähtiin aikanaan 1G-tekniikan kanssa kun 100M-tekniikasta luovuttiin. Tätä nykyään 100M-tekniikka on kalliimpaa kun 1G-tekniikka.
 
@Algron28 Jeps, operaattorille tulee jo siitäkin kuluja, kun asentaja ajelee paikkakunnalle asentamaan fyysisesti laitteet jakamoon. Firman IT-puoli hoitaa oman osuuden. Ja kun ruvetaan laskemaan kaikki muut kulut päälle, niin ei se 60€/porttia kohden enään riitä.

Jos kyseessä on ensiasennus, asentajakulu on sama oli sitten kyseessä 10G-kytkin tai 1G-kytkin.

Kulut per portti riippuu todella paljon keskuksen suuruudesta. Päivässä ehtii aika monta porttia asentamaan, jos ei koko ajan tarvitse siirtyä tilasta toiseen.

Halvimmat 10G-kytkimet Bidi SFP+:llä maksavat noin 30€ per portti. Jos sähläystä menee keskimäärin alle puolituntia per portti niin tuo 60€/portti on saavutettavissa.

Sähköäkin kuluu.

Aika samalla lailla sähköä kuluu 10G-kytkimissä kun 1G-kytkimissä, jos laitevalmistajan valitsee oikein. Toki laitevalmistaja ja -mallieroja on.
 
Hankintalistalla olis joku 8 porttinen 10gbps kytkin mikä tukis myös 2.5 ja 5gbps nopeuksia. Semmosta ei vielä ole järkevään hintaan näkynyt.
Vielä ei ole kyllä näistä paljoa tarjontaa, tykkäävät varmaan nyhtää myös prosumereilta rahat pois, "early adopter fee" :)

Jos riittäisi 2x10G ja 4x 1G/2.5G niin sitten saisi jo alle 150€: QNAP QSW-2104-2T, hallitsematon työpöytäkytkin, musta - 149,90€ , joka on mielestäni aika kohtuullinen hinta.
 
Tässä toistuu teknisissäkin piireissä ihmeellisen yleinen väärinkäsitys. Noihin tukitun kaistan ongelmiin ei kaistan lisääminen ole oikea ratkaisu(jonkin kynnysarvon jälkeen). Ongelma poistuu vain jakamalla kaistaa reilummin käyttäjien kesken(qos,scheduling,queuing,buffer bloat). Verkkolaitteiden ja tekniikoiden kyky hoitaa reilua kaistanjakoa vaihtelee.
Gigasella tai parigigasella pystyy palveleen jo jonkin kokoisen taloyhtiön asukkaita. Riittää että palvelulupaus toteutuu. + käytännössä ne peruspalvelut toimii käytettävästi ruuhka-aikaankin.

Haluaako asiakkaat maksaa siitä että heillä on yli giganen portti nopeustesteja varten, ketjussa ansiokkaasti kerrottu että se maksaisi reilusti lisää.
Mutta jos operaattori syystä tai toisesta päivittää kamoja, niin se päivittäminen maksaa, joten sen kannattaa maksaa raudasta vähän enemmän, jos sillä pärjää hetken pidempään.

Mutta kuluttajalla jotain kymppimegasen myyminen halvalla on riski, siinä lasketaan ettei se sitä käytä, mutta jos joku siitä maksaa, niin voi olettaan että vähän keskiverto kuluttajaa innokkaampi, eli siinä operaattori kerjää ongelmia. Jos myy vain tutuille luotto asiakkaille, niin markkinointi arvo voi olla ihan kiva.
 
Skenaario: Töissä voi olla vaatimus että ei voi siirtä data kotipaikalle, siis voi käyttä vain päätelaite no tarvitse 4K monitori kun data on korkea resoluutio. Siis vain kuvat montorille voi siirtä verkon kautta. Paljonko kaista siihen tarvitse? Raaka laskelma 4K monitorille: yksi kuva 8 Megapikselit x 3 väribytit = 24 Megabyte= ~200 Mbit x 60kuva/s = 12Gb/s. Eli 10 Gbp/s on lian pieni, tarvitse 25 Gbp/s:geek:

Ei thinclientit toimi noin, se kuva muodostetaan siinä thinclientissä.

Eli jos sulla on avoinna työpöytä ja 10 ikkunaa, voit raahailla niitä ikkunoita ympäri työpöytää eikä palvelimen ja clientin välillä siirry dataa yhtään. Samoin esim videotoisto siirtyy pakattuna videona clienttiin asti joka purkaa videon ja näyttää sen.
 
Toisaalta jos idea on että sulla itsellä ei ole tehokasta 3D-korttia ja vaan ostat sitä palveluna, niin sitten yksinkertaisin ja pieniviiveisin versio olisi välittää kuva pakkaamattomana. Siihen tarvitsisi tosiaan 8K resolla 48Gb/s tai 4K resolla 12Gb/s. (Tai suuremmalla kuin 60Hz virkistystaajuudella enemmän)

Tavallinen 8K UDH video vie noin 200Mbps kaistan, mutta sen pakkaaminen noin tiiviiksi vaati useamman framen viiveen, joka ei pelaamisessa ole hyväksyttävää. On olemassa "zero latency" videonpakkauscodecceja (ja asiceja pakkaamiseen), jotka siis aiheuttaa vain alle 1ms latenssin kuvaan, mutta en osaa ihan tarkkaan sanoa paljonko huonompi pakkaussuhde niissä on. Jos ajatellaan että noin pakattu veisi 5 kertaisesti tilaa "optimaalisesti pakattuun" niin 1 Gbps rööri voisi riittää.
 
Itse ajattelisin että nuo 1+ kaistat tulisi ajankohtaisiksi jollain virtuaalitodellisuus kypärillä missä silmille syötetään 2x 8K kuvaa. Saapa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)
 
Itse ajattelisin että nuo 1+ kaistat tulisi ajankohtaisiksi jollain virtuaalitodellisuus kypärillä missä silmille syötetään 2x 8K kuvaa. Saapa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)
Naapurinkanssa touhuaa jotain 8k virtuaali juttua ilman pakkausta, siis jos selitys oli se pienet viiveet, niin ei kai sitä kuitua kovinpitkälle halua mennän.
Seuraavaksi varmaan joku haluaa streemata kotoa koko koti taivaan satellittikanavat mökille, tai ainakin pari gigan leveydeltä. Kun se tyhmä boxi ei osaa pyytää niitä mitä haluaa katsoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 146
Viestejä
4 487 996
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom