Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Jos sinun pihallasi olevaan autotalliin on ajettu Audi valmiiksi että voit halutessasi ottaa sen käyttöön, kun vain maksat sen 50000 euroa, niin hankala sen on siitä yhtäkkiä Mazdaksi muuttua. Jos haluat Mazdan niin sitten on soitettava Mazdan myyjälle ja kysyttävä että voisko ne toimittaa sellaisen. Jos haluat sen kuidun käyttöön, niin joudut maksamaan siitä että operaattori on laittanut kaiken valmiiksi kytkentää varten. Jos et halua maksaa, niin sitten on vaan mentävä mobiililla.
 
Muuten sitä ihmettelen, että jos 5G vaatii kuituliittymän alle ja täällä Paraisilla on 5G kantavuus, niin eikö silloin teleoperaattorit ole Partelin kuituverkon alla?
Mutta valokuituliittymää et saa tilattua kotiisi muualta?

Ei välttämättä. Mikään ei estä operaattoreita vetämästä omia kuitujaan vaikka jokaiseen kiinteistöön jos niin tykkäävät, se vain ei ole hyvää bisnestä.
Toinen skenaario on että Partel on vetänyt mastoihin kuituliittymät joita operaattorit vuokraavat, mutta operaattoreilla ei ole intressejä vuokrata Partelin kuituja kuluttaja-asiakkaiden takia per kiinteistö. Sekään ei välttämättä ole kannattavaa liiketoimintaa.

Olikos se kuituvuokran enimmäishinnoittelu tukkuvuokrauksessa voimassa jo?
 
Kuidut eivät ole kolhoosin yhteistä omaisuutta, vaan sen operaattorin, joka ne on maahan asentanut/asennuttanut. Tällöin tuo 5G ja kuitu homma josta kirjoitat, on täysin erillinen setti.
Jos haluat tässä nettiyhteyden tapauksessa sen kuidun, olet mennyt potkimaan Audin renkaita. Jos mobiilin kerran tarvitset, niin osta se Mazda mitä pyydät. Tosin pitää mennä sitten eri kauppaan samalla kertaa.

Pikku vinkkinä, että itselläni on nyt toinen kuituliittymä menossa. Eikä kumpikaan ole maksanut alle tonnia tai tonnia. Puoltoista - kaks välissä on oltu niiden kanssa. Elikkä likemmäs 3k€ mennyt tähän mennessä siihen että on kunnollinen nettiyhteys. Ja asun vain taajama-alueella josta alle 5 km keskustaan. Kauemmas ei minua saa muuttamaan.
 
Kuidut eivät ole kolhoosin yhteistä omaisuutta, vaan sen operaattorin, joka ne on maahan asentanut/asennuttanut. Tällöin tuo 5G ja kuitu homma josta kirjoitat, on täysin erillinen setti.
Jos haluat tässä nettiyhteyden tapauksessa sen kuidun, olet mennyt potkimaan Audin renkaita. Jos mobiilin kerran tarvitset, niin osta se Mazda mitä pyydät. Tosin pitää mennä sitten eri kauppaan samalla kertaa.

Pikku vinkkinä, että itselläni on nyt toinen kuituliittymä menossa. Eikä kumpikaan ole maksanut alle tonnia tai tonnia. Puoltoista - kaks välissä on oltu niiden kanssa. Elikkä likemmäs 3k€ mennyt tähän mennessä siihen että on kunnollinen nettiyhteys. Ja asun vain taajama-alueella josta alle 5 km keskustaan. Kauemmas ei minua saa muuttamaan.

Tarve on nopealle netille vissiin ilmeinen kun 3k mennyt..

Itse tilasin eilen Telia 5G:n 200:sen mobiilinetin. En tiedä sitten miten toimii, mutta 14pvän palautusoikeus jos ei kiinnostakkaan.

Todennäköisestihän käy niin että Ihmettelen kun ei homma pelaa. Operaattorin mielestä kaikki on kunnossa mutta se ei nyt vaan juuri mun kotiin kuulu optimi tavalla. Päivitetään uudempi reititin eikä muutosta. Sitten hommataan ulkoantenni ja lähdetään ettimään signaalia. Muuten hyvä mutta operaattori ei saa tietoturvasyistä kertoa maston sijaintia että saisin ne antennit suunnattua. Saan lopulta hevosmiesten tietotoimiston kautta pääteltyä suunnan ja laitan antennit paikalleen. Jos käy tuuri eikä naapurin peltikatto tai perintöpihlaja satu olemaan linjalla, saan kelvollisen yhteyden aikaiseksi, mutta vain jos on hyvä sää eikä samassa tukarissa satu olemaan muita. Siitä sit miettimään mihin aikaan sitä yhteyttä tarvitsen, esim ilta-aikaan siellä on muutama muukin tilausvideoiden katsoja linjalla ja nopeudet ja pingit on mitä sattuu.. Ei joku etätyö ja sähköpostiliitteiden lähettely tai netflix välitä mitään siitä jos pingi heittää välillä 20 - 120 väliä jonkun tuulenpuuskan takia, mutta tiedän mikä merkitys sillä on pelaamisen kannalta kun sen takia kuidusta olisinkin kiinnostunut.

Eli otan vaan sen kuitukaapelin käyttöön Partelilta. "shut up and take my money" - tyyliin, eikä siitä yhteydestä tarvitse murehtia sen enempää. Ping pysyy < 15 ms satoi tai paistoi ja riippumatta siitä katsooko naapuri luuristaan hd-jynkkyä vai ei. Eikä tarvitse käydä enää kertaakaan sitä keskustelua miten n+1 G yhteys on taas edellistä parempi ja pingin heittelyistä tms murheista voi jättää jollekin toiselle foorumille :kahvi:
 
Ei välttämättä. Mikään ei estä operaattoreita vetämästä omia kuitujaan vaikka jokaiseen kiinteistöön jos niin tykkäävät, se vain ei ole hyvää bisnestä.
Toinen skenaario on että Partel on vetänyt mastoihin kuituliittymät joita operaattorit vuokraavat, mutta operaattoreilla ei ole intressejä vuokrata Partelin kuituja kuluttaja-asiakkaiden takia per kiinteistö. Sekään ei välttämättä ole kannattavaa liiketoimintaa.

Olikos se kuituvuokran enimmäishinnoittelu tukkuvuokrauksessa voimassa jo?
Onhan se 'tavallaan' voimassa tietyillä HMV alueilla. Pienet & alueellsiet operaattorit eivät aina vuokraa halvalla.
Mutta kun se koskee vain viimeistä pätkää (kytkimeltä kiinteistöön), sillä ei vielä rakenneta toimivia yhteyksiä (ellei samassa kytkintilassa ole sattumalta myös vuokraavan operaattorin laitteita).
Jo tästä pitää yhteyttä viedä yhden tai useamman hypyn päähän, nämä yhteydet eivät olekaan säänneltyjä ja maksavat sitten aika mukavasti.
Traficomin sivulta voi katsella, mitä tilaajakuituyhteyden vuokraaminen tyypillisesti maksaa.

Kerätty 26.5.2021METALLIJOHTIMINEN YHTEYSFTTB (VALOKUITUPARI)FTTB (YKSI VALOKUITU)FTTH (YKSI VALOKUITU)
TELEYRITYSAsennusmaksu (€)Kuukausimaksu (€)Asennusmaksu (€)Kuukausimaksu (€)Asennusmaksu (€)Kuukausimaksu (€)Asennusmaksu (€)Kuukausimaksu (€)
Alajärven Puhelinosuuskunta
152​
13​
290​
230​
200​
140​
200​
140​
Blue Lake Communication Oy
88​
14​
249​
240​
249​
140​
249​
39​
DNA Oyj
81​
20​
163​
159​
82​
32​
82​
7​
Elisa Oyj
75​
13​
239​
153​
139​
77​
139​
16​
Eurajoen Puhelin Osk
139​
10​
450​
220​
450​
220​
450​
220​
Härkätien Puhelin Oy
99​
13​
725​
225​
725​
225​
725​
225​
Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö
98​
15​
410​
240​
265​
120​
265​
120​
Kaisanet Oy
165​
20​
350​
295​
220​
190​
220​
69​
Karjaan Puhelin Oy / Karis Telefon Ab
450​
480​
450​
240​
300​
140​
Kemiön Puhelin Oy / Kimito Telefon Ab
98​
12​
600​
270​
400​
170​
400​
170​
Laitilan Puhelin Osk
161​
12​
237​
139​
237​
139​
237​
44​
Lounea
119​
13​
700​
250​
700​
170​
700​
170​
Lounea Oy (entisen Etelä-Satakunnan Puhelimen alue)
119​
17​
599​
309​
599​
209​
599​
209​
Loviisan Puhelin Oy
237​
139​
237​
139​
237​
44​
Mariehamns Telefon Ab
99​
10​
310​
295​
250​
195​
250​
65​
Mikkelin Puhelin Oyj
35​
12​
198​
80​
198​
80​
198​
29​
Paraisten Puhelin Oy / Pargas Telefon Ab
100​
20​
190​
240​
190​
140​
190​
33​
Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy
129​
13​
635​
135​
635​
135​
635​
135​
Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
140​
14​
735​
295​
735​
189​
735​
189​
Telia Finland Oyj
70​
14​
240​
169​
131​
85​
131​
28​
Vakka-Suomen Puhelin Oy
80​
12​
500​
275​
500​
140​
500​
140​
Ålands Telefonandelslag Ab
100​
9​
490​
180​
490​
180​
490​
180​
 
@demu Toi on yksi syy, miksi taloyhtiöistä löytyy jopa kolmen operaattorin valokuidut. Omat katsoneet halvemmaksi vetää omat kaapelit kuin maksaa muille vuokraa.
 
FTTB vissiin tarkoittaa kuituyhteyttä yritykseen ja FTTH kuituyhteyttä kotiin. Onko kuituyhteys asuintaloyhtiöön siis myös FTTB?
 
FTTB vissiin tarkoittaa kuituyhteyttä yritykseen ja FTTH kuituyhteyttä kotiin. Onko kuituyhteys asuintaloyhtiöön siis myös FTTB?

Ei tarkoita ihan tuotakaan, että yritykseen tuotu mutta tätä meinataan FTTB = Talojakamoon kuitu, siitä eteenpäin kuparilla. Ja FTTH = Kuitu huoneistoon saakka eli välissä ei ole sitä kuparia.

Mutta tää kuva on silti ehkä paras selittämään asiaa:

1280px-FTTX.svg.png

Fiber to the x - Wikipedia

FTTB:

FTTB (fiber-to-the-building or -basement) is a form of fiber-optic communication delivery that necessarily applies only to those properties that contain multiple living or working spaces. The optical fiber terminates before actually reaching the subscribers living or working space itself, but does extend to the property containing that living or working space. The signal is conveyed the final distance using any non-optical means, including twisted pair, coaxial cable, wireless, or power line communication.

FTTH:

FTTH (fiber-to-the-home) is a form of fiber-optic communication delivery that reaches one living or working space. The fiber extends from the central office to the subscriber's living or working space. Once at the subscriber's living or working space, the signal may be conveyed throughout the space using any means, including twisted pair, coaxial cable, wireless, power line communication, or optical fiber.
 
Viimeksi muokattu:
FTTB vissiin tarkoittaa kuituyhteyttä yritykseen ja FTTH kuituyhteyttä kotiin. Onko kuituyhteys asuintaloyhtiöön siis myös FTTB?

Fiber to the Building ja Fiber to the Home, eli rakennukseen ja kotiin.

Ensimmäisellä tarkoitetaan että kuitu tulee rakennukseen/kiinteistöön saakka ja yhteydet saatetaan siitä eteenpäin jakaa jollain muulla tekniikalla kuin valokuidulla. Tyyppiesimerkki operaattorin kiinteistöliittymä joka tulee kuidulla kellariin jossa se kytketään VDSL-DSLAMiin joka jakaa yhteydet asuntoihin puhelinverkkoa pitkin VDSL-yhteyksinä.

Jälkimmäinen taas tarkoittaa että yhteys tulee kuidulla "kotiin asti", eli vaikka kerrostalo jossa kuidut tulevat asuntoihin saakka on FTTH, kuten on myös omakotitalo johon kuitu tulee sähkökaappiin. Näistä jälkimmäinen on teknisesti myös samaan aikaan FTTB :whistling:

Sitten on vielä FTTC, eli Fiber to the Curb, joka tarkoittaa että kuitu tulee esim. asuinalueella johonkin pönttöön/keskukseen tien nurkkaan josta se jaetaan vaikka puhelinlinjoja pitkin VDSL:änä eteenpäin. ElisaSaunalahdella on ollut tämän tyyppinen malli "korttelikuitu" liittymissä.
 
@kjns Tuossahan on hyvä puoli, kun tuodaan valokuitu talojakamoon, niin sehän poistaa aika hyvin kupariliittymien vikapaikkoja. Meinaan sitä, että yksi kaapelimodeemi yms... saattaa aiheuttaa häiriöit/vikoja laajalle alueelle. Ja parantaa entisestään nopeuksia, kun jää vaan kuparia sisäverkkoon. Kun esim. koaksiaaliverkossa kaapelimodeemikäyttäjiä on aikalailla eri tavalla kuin talojakamoon laitteiden takana.
 
Niin eli omakotitalon suhteen FTTH ja FTTB on olennaisesti sama asia?

Onko tuossa Traficomin HMV-taulukoss sitten mukana myös yritysliittymät, vai koskeeko tuo vain kuluttajaliittymiä? Jos mukana on yritysliittymätkin niin onko sitten vastaavasti FTTH myös yksittäiselle yritykselle?
 
Tänään tuli lounean valokuitu taloon, toimi hienosti 30min,jonka jälkeen ei enää yhteyttä operaattorin suuntaan ollenkaan.
Aspan mukaan kaiken pitäisi toimia, mutta kone ei saa ip osoitetta siitä huolimatta, huomenna uusi yritys asentajan kanssa.
 
Niin eli omakotitalon suhteen FTTH ja FTTB on olennaisesti sama asia?

Käytännössä kyllä. OK taloissa.

Tämän vuoksi AS oy tapauksissa (enemmän kuin kahden osakkeen paritalot, rivarit ja kerrostalot) on tarpeen tietää onko tosiaan FTTB vai FTTH toteutus kyseessä. Koska se loppu pätkä kiinteistön "osakkeeseen" voidaan tehdä rakennuksen kaapeloinnista riippuen vaikka koaksaalilla, cat3 (puhelin) piuhalla, kuiduilla tai Cat6/uudempi tekniikalla. Ja siinä kohtaa se osakkaan liittymislaite vaihtuu sen käytetyn tekniikan mukaan.
 
Malttaisiko joku avata asiaa palikalle, en tahdo päästä tästä jyvälle. Suunnittelemme uuteen paritaloon kuitua joka on varmasti nurkalla jo kaivettuna. Miten hinta- ja liittymäpolitiikka yleensä menee näissä. Yksinkertaisesti jos Elisan liittymän hinta on 1000€ niin kattaako se molemmat asunnot, vai onko tuo niin että 1000€ per talous.

Ja onko se 1 johto jaettuna esim. FTTB/FTTH tekniikalla, ja tuleeko tuolloinkin molemmille omat liittymät? Vai onko siinä pakko olla silloin molemmille oma kuitu.
Ja onko tässä asiassa vaihtelua. o_O

Kuitu näin periaatteessa siis liitetään ulkorakennuksen taakse sähkökeskukselle ja siitä molempiin asuntoihin valmiiden maanalaisten putkien kautta.
 
Malttaisiko joku avata asiaa palikalle, en tahdo päästä tästä jyvälle. Suunnittelemme uuteen paritaloon kuitua joka on varmasti nurkalla jo kaivettuna. Miten hinta- ja liittymäpolitiikka yleensä menee näissä. Yksinkertaisesti jos Elisan liittymän hinta on 1000€ niin kattaako se molemmat asunnot, vai onko tuo niin että 1000€ per talous.

Itse asunut joskus paritalossa, jossa vain kaksi asuntoa. Molempiin tuli omat kuidut Lounealta ja molemmat maksoi oman osuutensa. Jos teillä on osakeyhtiö muotoinen, sitten periaatteessa vois ostaa sille osakeyhtiölle sen yhteyden ja sitten se olis molempien "vastikkeessa" eli vastuulla maksaa siitä syntyvät kulut (hankinta ja kk maksut). Riippuu tietenkin miten tuo yhden kiinteistön useamman asunnon hallinnollinen raja on vedetty ja toteutettu.
 
Malttaisiko joku avata asiaa palikalle, en tahdo päästä tästä jyvälle. Suunnittelemme uuteen paritaloon kuitua joka on varmasti nurkalla jo kaivettuna. Miten hinta- ja liittymäpolitiikka yleensä menee näissä. Yksinkertaisesti jos Elisan liittymän hinta on 1000€ niin kattaako se molemmat asunnot, vai onko tuo niin että 1000€ per talous.

Ja onko se 1 johto jaettuna esim. FTTB/FTTH tekniikalla, ja tuleeko tuolloinkin molemmille omat liittymät? Vai onko siinä pakko olla silloin molemmille oma kuitu.
Ja onko tässä asiassa vaihtelua. o_O

Kuitu näin periaatteessa siis liitetään ulkorakennuksen taakse sähkökeskukselle ja siitä molempiin asuntoihin valmiiden maanalaisten putkien kautta.

Kuitukaapelissa yleensä on useampi kuitu"johdin" (yleensä talokaapeleissa kai 4) joten siitä yhdestä kuitukiepistä on fyysisesti mahdollista ottaa kaksi FTTH liittymää käyttöön päättämällä ne eri paritalon asuntoihin.

En sen tarkemmin tiedä Elisan toimintatavoista...
 
Itse asunut joskus paritalossa, jossa vain kaksi asuntoa. Molempiin tuli omat kuidut Lounealta ja molemmat maksoi oman osuutensa. Jos teillä on osakeyhtiö muotoinen, sitten periaatteessa vois ostaa sille osakeyhtiölle sen yhteyden ja sitten se olis molempien "vastikkeessa" eli vastuulla maksaa siitä syntyvät kulut (hankinta ja kk maksut). Riippuu tietenkin miten tuo yhden kiinteistön useamman asunnon hallinnollinen raja on vedetty ja toteutettu.

Kuitukaapelissa yleensä on useampi kuitu"johdin" (yleensä talokaapeleissa kai 4) joten siitä yhdestä kuitukiepistä on fyysisesti mahdollista ottaa kaksi FTTH liittymää käyttöön päättämällä ne eri paritalon asuntoihin.

En sen tarkemmin tiedä Elisan toimintatavoista...

Kiitos.

Meillä ei ole yhtiömuotoa eli "ihan omat puolet".
Itse vierastan ajatusta että yhteys olisi yhteinen yhdellä kuukausimaksulla ja yhdellä IP-osoitteella.
Kai tämä puoltaa sitä että omat FTTH haarat tupiin. Selviää sitten aikanaan sieltä Elisalta miten maksupolitiikka menee.
 
Onko tuossa Traficomin HMV-taulukoss sitten mukana myös yritysliittymät, vai koskeeko tuo vain kuluttajaliittymiä? Jos mukana on yritysliittymätkin niin onko sitten vastaavasti FTTH myös yksittäiselle yritykselle?

Ei tuossa kuidun vuokrahinnassa erotella sitä liittymän käyttötyyppiä, vaan hinta on sama olu se sitten yritys tai yksitysköytössä.

Olisiko kuitenkin käytäntö että omakotitalot ovat aina ftth vaikka se teknisesti samalla onkin myös fttb.
 
Malttaisiko joku avata asiaa palikalle, en tahdo päästä tästä jyvälle. Suunnittelemme uuteen paritaloon kuitua joka on varmasti nurkalla jo kaivettuna. Miten hinta- ja liittymäpolitiikka yleensä menee näissä. Yksinkertaisesti jos Elisan liittymän hinta on 1000€ niin kattaako se molemmat asunnot, vai onko tuo niin että 1000€ per talous.

Mitä nyt näitä juttuja lueskellut niin operaattorit myy lähtökohtaisesti oman kuidun/liittymän molempiin asuntoihin. Ihan samalla tavalla kuin sähköliittymä sähkösopimus ja vesiliittymä on asuntokohtaisia.
Edit: parempi varmaan näissä puhua sopimuksista eikä liittymistä, tonttijohdot tulee vain kertaalleen mutta kukin puoli vastaa sopimuksella omista vastuistaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos.

Meillä ei ole yhtiömuotoa eli "ihan omat puolet".
Itse vierastan ajatusta että yhteys olisi yhteinen yhdellä kuukausimaksulla ja yhdellä IP-osoitteella.
Kai tämä puoltaa sitä että omat FTTH haarat tupiin. Selviää sitten aikanaan sieltä Elisalta miten maksupolitiikka menee.
Lähtökohtaisesti paritalossa elisa myy kummallekin oman liittymän, jonka ne toteuttaa teknisesti jakamalla ne kuitukaapelin kuidut jossain sopivassa paikassa pyolet toiseen asuntoon puolet toiseen.

Jos yhteisymmärryksessä haluatte säästää voitte ottaa yhteisen liittymän, mutta jos maksaa liittymismaksun vain kerran, niin elisalta ei saa kuin yhden liittymän.
 
Mitä nyt näitä juttuja lueskellut niin operaattorit myy lähtökohtaisesti oman kuidun/liittymän molempiin asuntoihin. Ihan samalla tavalla kuin sähköliittymä ja vesiliittymä on asuntokohtaisia.
Paritalossa on vain yksi sähköliittymä. Sähköliittymä on se josta maksetaan vain kerran kun liittymä kytketään.

Kumpikin asunto tekee oman sähkösopimuksensa ja maksavat siitä kk maksia sekä kulutetun sähkön.
 
Paritalossa on vain yksi sähköliittymä. Sähköliittymä on se josta maksetaan vain kerran kun liittymä kytketään.

Kumpikin asunto tekee oman sähkösopimuksensa ja maksavat siitä kk maksia sekä kulutetun sähkön.

Joo totta, hyvä tarkennus kun fyysisistä liittymistä puhutaan. Käytöstä sopimukset sitten molemmilla omat. Stilisoin tekstiä vähän uuteen uskoon :tup:
 
Onko kokemuksia tästä tayskuitu.fi firmasta. Aika hyvä tarjous
 

Liitteet

  • 16376049842325550953390142314628.jpg
    16376049842325550953390142314628.jpg
    1,6 MB · Luettu: 157
Kiitos.



Meillä ei ole yhtiömuotoa eli "ihan omat puolet".

Itse vierastan ajatusta että yhteys olisi yhteinen yhdellä kuukausimaksulla ja yhdellä IP-osoitteella.

Kai tämä puoltaa sitä että omat FTTH haarat tupiin. Selviää sitten aikanaan sieltä Elisalta miten maksupolitiikka menee.
Jos nuukaillaan ja homma pelaa kimppaan ja operaattori suostuu myymään vain yhden liittymän, niin yhdelläkin onnistuu.

Isoilla operaattoreilla saa vielä muutaman julkisen IPv4(esim 5), eli kummallekkin riittäisi pari julkista.

Ja kannattaa tiedostaa riskit, yhteisymmärrys liittymästä ja palveluista, ja vastuista. Jos itse ottaa liittymän, niin pallo hallussa ja asenteella että naapurilta saa sitten vähän apuja kk maksuihin. Riskinä lähinnä se että jos naapuri hölmöilee oikein kunnolla niin voi tulla itsellekkin turhaa vaivaa, josta harmittominta vain se että liittymä voi napsahtaa kiinni.
 
Onko kokemuksia tästä tayskuitu.fi firmasta. Aika hyvä tarjous
Ketjussa voisi löytyä täyskuitu haulla juttua.

Sillä siis hankkeita eripuolella suomea, jos ainoa vaihtoehto, niin aika riskitön.

Eli tuo tarjous hinta vaatii sen määräaikaisen nettisopparin, jos kuitunettiä tarvii niin se on ihan kohtuu hintainen. Joten jos määräajan jälkeen hinnat ei miellytä, niin ei haittaa.(riski pieni, tarkista kuitekin oman tarjouksen hinnat)

Jos haluaa kuidun vain tontille, niin tuo netti on kokonais kustannuksiltaa halvempi, kuin pelkkä kuituliittymä. (tarkista oman tarjouksen hinnat). (esim jos tontti ja vasta myöhemmin tarvetta, netin aloitus ajankohdassa on pelivaraa jonkinverran)
 
Onko kokemuksia tästä tayskuitu.fi firmasta. Aika hyvä tarjous

On. Käytössä olevia liittymiäkin täyskuidulla on jo monissa kunnissa.
Jos olisi vaihtoehtoja, niin ottaisin liittymän ennemmin täyskuidulta, kuin esim telia/elisa/dna.

 
On. Käytössä olevia liittymiäkin täyskuidulla on jo monissa kunnissa.
Jos olisi vaihtoehtoja, niin ottaisin liittymän ennemmin täyskuidulta, kuin esim telia/elisa/dna.

Pitäneen perehtyä, juuri tuli 5g asenneltu ja 600megasena. Matkalla postilaatikolta vain pikaisesti tsekattua tuo esite ja tuli tämä ketju mieleen.
 
Pitäneen perehtyä, juuri tuli 5g asenneltu ja 600megasena. Matkalla postilaatikolta vain pikaisesti tsekattua tuo esite ja tuli tämä ketju mieleen.

Täyskuitu on nimen omaan luotu rakentamaan ja tarjoamaan kuitua. Samaa ei voi sanoa kolmesta "suuresta", joilla on lähinnä mobiilin myynnin maksimoiminen mielessä.
Täyskuitu nimenä juontaa juurensa siitä, että täyskuidulla ainakin FTTH liittymät ovat oikeaa kuitua kotiin saakka, kun taas kolme "suurta", tai ainakin osa niistä, markkinoi ties mitä kaapeli-tv kupareitaan erilaisilla kuitu nimikkeillä. Esim. "korttelikuitu" ja mitähän muita niitä olikaan.
 
Suomi on siitä ihmeellinen että jos haluaa nopean netin niin täällä pitää asua joko ihan jonkun kaupungin ytimessä, tai sitten jossain hevonkuusessa.

Ytimiin uusimmat jutut tulee aina ensin. Seuraavaksi ne tulee teleyhtiöiden promoprojekteina kepun järkkäämällä valtiontuella hevonkuusiin.

Viimeiseksi kaikki tulee niihin väliinputoajakuntiin jotka ei ole ytimiä muttei tarpeeksi hevonkuusessakaan.
 
Suomi on siitä ihmeellinen että jos haluaa nopean netin niin täällä pitää asua joko ihan jonkun kaupungin ytimessä, tai sitten jossain hevonkuusessa.

Ytimiin uusimmat jutut tulee aina ensin. Seuraavaksi ne tulee teleyhtiöiden promoprojekteina kepun järkkäämällä valtiontuella hevonkuusiin.

Viimeiseksi kaikki tulee niihin väliinputoajakuntiin jotka ei ole ytimiä muttei tarpeeksi hevonkuusessakaan.
Naulan kantaan xD Terveisiä juuri kepun tuella saatuun 700 asukkaan kuntaan tulevien valokuitujen hankkijalta! Meille tuki ei kyllä ollut ilmeisesti täysimääräinen, sillä ei oltu riittävän pieniä. Maksettavaa taisi jäädä 2 kiloeuroa per liittymä.
 
Suomi on siitä ihmeellinen että jos haluaa nopean netin niin täällä pitää asua joko ihan jonkun kaupungin ytimessä, tai sitten jossain hevonkuusessa.

Ytimiin uusimmat jutut tulee aina ensin. Seuraavaksi ne tulee teleyhtiöiden promoprojekteina kepun järkkäämällä valtiontuella hevonkuusiin.

Viimeiseksi kaikki tulee niihin väliinputoajakuntiin jotka ei ole ytimiä muttei tarpeeksi hevonkuusessakaan.

Niinpä niin.
Kaupunkeihin voi jotakin tullakin "automaattisesti" ilman että sormiakaan napsauttaa.
Pienempiin kuntiin ja maalle se ei ihan niin simppeliä olekaan. Siihen vaaditaan yleensä laaja tahtotila alueen asukkailta. Joskus jopa talkootyötäkin!

Onko siellä "väliinputoajissa" jotenkin jääty odottelemaan, että se kuitu tulisi itsestään kun odottaa. Näin epäilen.
 
Suomi on siitä ihmeellinen että jos haluaa nopean netin niin täällä pitää asua joko ihan jonkun kaupungin ytimessä, tai sitten jossain hevonkuusessa.

Ytimiin uusimmat jutut tulee aina ensin. Seuraavaksi ne tulee teleyhtiöiden promoprojekteina kepun järkkäämällä valtiontuella hevonkuusiin.

Viimeiseksi kaikki tulee niihin väliinputoajakuntiin jotka ei ole ytimiä muttei tarpeeksi hevonkuusessakaan.
Ketjussa hyviä esimerkkejä miksi, ei kertakaikkiaan kysyntää jos ei "ilman" tuoda. ei tahdo kelvata edes 2000-3000€ rahalla, niin ei niitä kannata rakentaa kuin isolla tukirahalla tai kohteisiin joissa rakentaminen on halpaa, ja silloinkin kuituoperaattorin pitää rahoittaa se liittyminen.

Ketju täynnä esimerkkejä siitä kun kysyntää ei vaan ole, Kärjistäen kuidun arvo asiakkaalle näyttää olevan jossain 100-300 euron välillä. Sekin sillä ehdolla että palvelumaksut halpoja (50€/kk monelle liikaa), ja lepääminen veloituksetonta.

Se on harmi heidän kannalta jotka ovat valmiita maksamaan sen muutamantonnin, mutta muutamalla tonilla ei pysty muutamalla hajallaan olevalle halukkaalle kuitua vetämään, jos hinta sen seurauksena pomsahtaa kymppittoni luokkaan, niin loppujenkin halukkuus karisee.

Hatunnosto muutamalle isommalle operaattorille jotka vetää isoa investointia merkittävllä riskillä ja ovat painaneet liittymiskulut nimelliseksi kohtuullista määräaikaisuutta vastaan. Uskovat tuotteensa ylivoimaisuuteen pitkässä juoksussa (että saavat riskille katetta).
 
Kyllähän tuo vähän ihmeellistä on ettei vakaasti toimivaa ja nopeaa nettiyhteyttä arvosteta. Minusta se on nykyään ihan verrattavissa toimivaan sähköliittymään. Kyllähän ihmisillä hermo menisi melko pian jos valot jatkuvasti räpsyisi ja telkkari pimenisi satunnaisesti kesken elokuvan. Joku tonnin tai vaikka muutamankin (<5) maksu liittymän kytkennästä kirpaisee toki alkuun, mutta sen jälkeen elämä hymyilee kun kaikki vaan toimii.
 
Suomi on siitä ihmeellinen että jos haluaa nopean netin niin täällä pitää asua joko ihan jonkun kaupungin ytimessä, tai sitten jossain hevonkuusessa.

Ytimiin uusimmat jutut tulee aina ensin. Seuraavaksi ne tulee teleyhtiöiden promoprojekteina kepun järkkäämällä valtiontuella hevonkuusiin.

Viimeiseksi kaikki tulee niihin väliinputoajakuntiin jotka ei ole ytimiä muttei tarpeeksi hevonkuusessakaan.
Näinpä näin. Rakentaminen on kallista.
En yhtään pidä mahdottomana, että jos suuren/keskikokoisen kaupungin 1000 kotitalouden lähiöstä kartoitetaan saatavuus, niin ehkä max 500 haluaa kuidun. Ja näistäkin vähintään 80% ottaa sen halvimman 100M nopeuden.

(Hinnat ja lukumäärät heittoja tähän laskuharjoitukseen)

Rakentaminen + materiaalit + laitteet yms. maksaa sanotaan 4000€/talous (alv 0%), jolloin kustannukset ovat 2M€.
Liittymistä saadaan kuukausituottona 400*40€ (100M) + 50*50€ (200M) + 50x60€ (1G) -> 21500€/kk = 17300 ALV0%.

2M kustannuksiin tarvitaan siis 115 kuukautta (eli n. 10 vuotta) ennen kuin edes omat kustannukset on maksettu.
Tuona aikana on tullut jo jonkin verran operaattoripään ja asiakaspään laitevaihtoja, mahdollisia kuitukatkosten korjauksia, sähkökustannuksia yms., joten todellisuudessa kannattavuuteen voi kulua vähän pidempikin aika.

Eri kustannuskertoimilla ja asiakkaalta perittäviltä rakennusmaksuilla saadaan erilaisia laskuharjoituksia aikaiseksi, mutta aika pitkäjänteisesti operaattorin pitää investoida että rakentamien kannattaisi.

Jos rakentamista halutaan tehdä taantuville muuttotappiotaajamille, niin osa liittymistä todennäköisesti suljetaan ennen kuin operaattori pääsee plussalle.
Eipä voittoon pyrkivä toimija paljon uskalla sellaiseen sijoittaa - ilman yhteiskunan merkittävää tukea.
 
Tuopa onkin sitten minusta se toinen epäkohta tässä. Eli ihmiset eivät jostain syystä arvosta toimivaa tietoliikenneyhteyttä semmoisena "pakollisena peruspalveluna" joka on vaan pakko olla. Ja toisaalta operaattorit haluavat tehdä sillä voittoa. Ehkä olen kommunisti jossain suhteessa, mutta minusta nämä kaikki sähkö, vesi, lämpö ja valokuituverkot pitäisi olla valtion tai voittoa tavoittelemattomien paikallisyhdistyksien hoitamia. Siellä sen rakennetun infran päällä voisi toimia sitten operaattoreita jotka tarjoavat verkkojen kautta palveluitaan, mutta se verkko itsessään olisi ns. "yhteisesti hoidettua".
 
Suomi on siitä ihmeellinen että jos haluaa nopean netin niin täällä pitää asua joko ihan jonkun kaupungin ytimessä, tai sitten jossain hevonkuusessa.

Ytimiin uusimmat jutut tulee aina ensin. Seuraavaksi ne tulee teleyhtiöiden promoprojekteina kepun järkkäämällä valtiontuella hevonkuusiin.

Viimeiseksi kaikki tulee niihin väliinputoajakuntiin jotka ei ole ytimiä muttei tarpeeksi hevonkuusessakaan.

No ei nyt ihan noinkaan, Salossa ja Lohjalla ja niiden välissä on kuituliittymiä paljon, eikä ole mitään isoja ytimiä eikä ihan hevonkuusessakaan :)
 
Ketju täynnä esimerkkejä siitä kun kysyntää ei vaan ole, Kärjistäen kuidun arvo asiakkaalle näyttää olevan jossain 100-300 euron välillä. Sekin sillä ehdolla että palvelumaksut halpoja (50€/kk monelle liikaa), ja lepääminen veloituksetonta.

Näillä juuri kysyntää ON.
Tai väännetään se vielä näin rautalangasta: Kysyntää on laajasti ympäri suomea. Paljonko on varaa maksaa siitä liittymisestä, on asia erikseen.
Näitä "lähes ilmaisia liittymiä" on rakennettu jo ainakin kymmenen vuoden ajan joka puolelle suomea, eli kysyntää on, vaikka muuta toistuvasti väitätkin.
 
No ei nyt ihan noinkaan, Salossa ja Lohjalla ja niiden välissä on kuituliittymiä paljon, eikä ole mitään isoja ytimiä eikä ihan hevonkuusessakaan :)

Johtuen ihan siitä että siellä menee runkoverkko läheltä taikka läpitte. En tiedä että muistaako kukaan kun aikanaan oli vampulassa konesalipalvelua pyörittävä yritys? Konesali sijaitsi ihan landella, tuli siellä jokin kerta käytyä. Homma oli mahdollista sen takia että siitä ihan läheltä meni useamman operaattorin runko.
 
Tuopa onkin sitten minusta se toinen epäkohta tässä. Eli ihmiset eivät jostain syystä arvosta toimivaa tietoliikenneyhteyttä semmoisena "pakollisena peruspalveluna" joka on vaan pakko olla. Ja toisaalta operaattorit haluavat tehdä sillä voittoa. Ehkä olen kommunisti jossain suhteessa, mutta minusta nämä kaikki sähkö, vesi, lämpö ja valokuituverkot pitäisi olla valtion tai voittoa tavoittelemattomien paikallisyhdistyksien hoitamia. Siellä sen rakennetun infran päällä voisi toimia sitten operaattoreita jotka tarjoavat verkkojen kautta palveluitaan, mutta se verkko itsessään olisi ns. "yhteisesti hoidettua".
Reaalimaailma: Mikään noista ei ole voittoa tavoittelemattoman tahon omistamia. Edes kunnat eivät ole sellaisia: Energiayhtiöt tms. ovat tyypillisiä piiloveron lähteitä.
 
kolme "suurta", tai ainakin osa niistä, markkinoi ties mitä kaapeli-tv kupareitaan erilaisilla kuitu nimikkeillä. Esim. "korttelikuitu" ja mitähän muita niitä olikaan.

Mun mielestä tuo korttelikuitu on noista se ihan OK nimitys tuolle tekniikalle, koska se kuitenkin kertoo sen ollennaisen, eikä tuo mielestäni ole varsinaisesti harhaanjohtava, vaikka tekniikasta täysin pihalla oleva voikin sen väärin ymmärtää.

Sen sijaan jokin oliko se nyt "valokuitu +" joka tarkoittaa kaapelimodeemia on ihan perseestä. Jos tuota ei niemnomaan tiedä, niin mistään ei voi päätellä mitä tuo oikeasti tarkoittaa.

Kiinteistökuitukin on nimitys joka kertoo mistä on kysymys, vaikka se käytännössä jättääkin sen yhteyden tason aika epämääräiseksi, koska se viimeinen 50m voi olla yhtähyvin 60 luvun paskaa lapamatoa tai hyvä cat6 verkko.
 
Näillä juuri kysyntää ON.
Tai väännetään se vielä näin rautalangasta: Kysyntää on laajasti ympäri suomea. Paljonko on varaa maksaa siitä liittymisestä, on asia erikseen.
Kysyntää on halvoille nettiyhteyksille, näyttää siltä että kuidun yksi kipuraja ei ole kaukana tuosta 150€-300€ haarukasta. Lisäksi sen kk maksun pitää olla edullinen, 50€/kk alkaa jo laskemaan kysyntää. (edulliset liittymismaksut usein kytkyjä)

Kysyntä vähenee nopeasti hinnan noustessa, kuitua ei pidetä niin arvokkaana että siitä oltaisiin valmiita maksamaan.

Kolmentonnin paukkuessa tai 100/kk niin alkaa halukkaat oleen enemmänkin poikkeus.
 
Eri kustannuskertoimilla ja asiakkaalta perittäviltä rakennusmaksuilla saadaan erilaisia laskuharjoituksia aikaiseksi, mutta aika pitkäjänteisesti operaattorin pitää investoida että rakentamien kannattaisi.
Totta, ja joku tuottodotus siihen riskin ottamiseen, ja mitä pidemmän ajan investointi niin lisäähän se riskejä, näkymä hämärä. silti oltava vahva näkemys että se kannattaa vielä vuosienkin päästä.

Ne operaattorit joilla on laaja palveluvalikoima, jotka uskovat saavansa yhteksien avulla myytyä muutakin kuin pelkkää nettiputkea, voivat ottaa vähän enemmän vipua.


Jos jotain taajamaa niin siellä on kilpailijoina muut tekniikat, ja niiden palvelu tarjonta, mikä rajoittaa hinnan (kk maksut) ylöspäin hilaamista, lisäksi riskinä viranomaiset jotka voi puuttua "kuitu monopoliin".

Asiakas ei halua kantaa riskiä, vaan haluaa sysätä sen operaattorille, se on ymmärettävää kun ei siitä riskin ottamisesta pääse hyötyyn, Asiakkaan omaa riskiä vastaan pitäisi tarjota jotain etuja, yksi tärkeä olisi pitkähintatakuu, nyt hintakuut ovat lähinnä sen määräaikaisen kytkysopparin mittaisia.
 
Kysyntää on halvoille nettiyhteyksille, näyttää siltä että kuidun yksi kipuraja ei ole kaukana tuosta 150€-300€ haarukasta.

Sano nyt jo suoraan, että kuidulle on kysyntää :D
Ei sitä tarvitse selitellä liittymis, eikä millään muullakaan hinnalla.
Kysyntää on.
 
Omenoita ja appelsiineja, toinen puhuu siitä että kysyntää ei ole tarjotulla hinnalla ja toinen puhuu siitä että kysyntää on kun hinta on riittävän alhainen...

Molemmathan on tässä asiassa sinänsä oikeassa. Monessa paikkaa missä kuitua on tarjolla sillä normaalilla ~1500-3000 euron liittymismaksulla ei ole asiakkaita joilla on maksuvalmiutta maksaa tuo raha kuidusta, jolloin kuituprojektit saattavat jopa peruuntua kysynnän puutteessa. Kysyntää löytyisi ihan varmasti mistä tahansa paljon enemmän mikäli liittymismaksu laskettaisiin satasissa tai sitä ei olisi ollenkaan. Näissä vaan se perusongelma on, että jonkun se kuidun rakentamisen hinta on maksettava ennen kuin se verkko sinne syntyy...
 
Omenoita ja appelsiineja, toinen puhuu siitä että kysyntää ei ole tarjotulla hinnalla ja toinen puhuu siitä että kysyntää on kun hinta on riittävän alhainen...

Molemmathan on tässä asiassa sinänsä oikeassa. Monessa paikkaa missä kuitua on tarjolla sillä normaalilla ~1500-3000 euron liittymismaksulla ei ole asiakkaita joilla on maksuvalmiutta maksaa tuo raha kuidusta, jolloin kuituprojektit saattavat jopa peruuntua kysynnän puutteessa. Kysyntää löytyisi ihan varmasti mistä tahansa paljon enemmän mikäli liittymismaksu laskettaisiin satasissa tai sitä ei olisi ollenkaan. Näissä vaan se perusongelma on, että jonkun se kuidun rakentamisen hinta on maksettava ennen kuin se verkko sinne syntyy...
Elisahan tarjoaa tähän osamaksua joko pelkästä liittymästä tai sidottuna nettipalvelun kk maksuun.
Siikaverkolla on 6 osassa 12kk osamaksu, mutta se on kokonaisuudessaan 540€ vs 500€ kertamaksu.
 
Joo, aika hyvin sitä maksamisen tuskaa saa helpotettua jos operaattori tarjoaa jotain järkevää maksusopimusta ja mahdollisesti liittymästä alennusta. Kuten olen tänne aiemminkin kirjoitellut, niin esim. meille Lounea tarjoili viiden vuoden sopparin jossa juoksi rahoitus liittymismaksusta (~1800€) sekä 60/30M nettiliittymän ja KTV-palvelun kk-maksut yhteensä 49,90€/kk. Myöhemmin tarjosivat mahdollisuuden nostaa netti 100M nopeuteen vitosella lisää kuussa mihin tuli tartuttua. Ihan kivuttomasti sen liittymismaksu tuolla tavalla maksoi.

Elisan kuitu myös kaapissa mutta sieltä tarjoiltiin vielä 2016 vuonna diiliä 1950 euroa 14 päivän maksuajalla ja liittymät hinnaston mukaan niin ei paljoa napustellut... Nykyään tarjoavat jo rahoitusta ja jopa jotain tarjouksiakin, juuri lähettivät tarjouksen yksi päivä että nyt sais liittymän 1290 eurolla (norm nykyään 2280€) ja jotkut wlan-purkit päälle, ja liittymäänkin sais tarjouksen. Olivat vaan 5 vuotta myöhässä tarjouksensa kanssa...
 
Molemmathan on tässä asiassa sinänsä oikeassa. Monessa paikkaa missä kuitua on tarjolla sillä normaalilla ~1500-3000 euron liittymismaksulla ei ole asiakkaita joilla on maksuvalmiutta maksaa tuo raha kuidusta, jolloin kuituprojektit saattavat jopa peruuntua kysynnän puutteessa. Kysyntää löytyisi ihan varmasti mistä tahansa paljon enemmän mikäli liittymismaksu laskettaisiin satasissa tai sitä ei olisi ollenkaan. Näissä vaan se perusongelma on, että jonkun se kuidun rakentamisen hinta on maksettava ennen kuin se verkko sinne syntyy...

Onko taas syy siihen on että pitkäaikainen pääoma ei ole saatavissa? Jos olisi, kustannukset jakautuvat 7...10...20 vuoden ja kuukausi maksuista tule jatkuuva ja varma raha josta vähitelen investointi maksa itsensä. Sitten hinta asiakaille voi olla tosi matala ja kaikki liittyvät joka taas paina hintoja alas.
 
Se että paikalliset pienet/keskisuuret operaattorit rakentavat kuitua ei ole mikään ihme.
Hekin joutuvat pian ajamaan kuparit ja lankapuhelinliittymät alas (osa on jo niin tehnyt), oman mobiiliverkkon rakentamisesta ei kannata edes haaveilla. Isompien oepraattoreiden mobiiliratkaisujen jälleenmyynti ja omien yritysratkaisujen myynti toki on mahdolista, mutta mitä sitten muutä jää jäljelle kuin kuidun rakentaminen ja myyminen (paikallisille kotitauouksille ja yritysasiakkaille, loppuasiakkaille, isompien operaattoreiden tukiasemille jne.).

Tosin tämä on vähän yksinkertaistettu kuva paikallisista operaattoreista, kun en tarkkaan tunne kaikkea heidän palveluportfolioitaan. Tokihan dataratkaisuihin sisältyy paljon tietoturva/SLA/yms. lisäarvopalveluita, mutta niidenkin myyminen edellyttää sitä kuidun rakentamista.

Ja saahan kuitua rakentamalla nostettua operaattorin arvoa esim. tilanteissa, joissa joku isompi havittelee kyseisen operaattorin ostamista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 176
Viestejä
4 488 685
Jäsenet
74 164
Uusin jäsen
wesseli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom