Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[kjns]

Eikö järkevämpää olisi tehdä kahdentavan kaapelin kaivaminen uuteen paikkaan ja jättää toinen nykyisistä kaapeleista paikoilleen?

Kyllä.
En usko että niitä olemassa olevia kuituja kukaan sieltä ylös ala kaivamaan, ne jätetään paikalleen ja jos tarve, kytketään päistä irti.

 

[mailman]

Valtorin keissistä tuli mieleen yksi vanha työpaikkani, globaali firma ja hommat aikalailla "monistettu" joka maahan samalla tapaa samoilla operaattoreilla. Kuten myös tietoliikenneyhteydet.
Noh, operaattoreiksi tuli sitten jossain välissä Verizon sekä Deutsche Telekom. Eli ei haluttu samalta operaattorilta vikasietoisuuteen vedoten, sinänsä fiksua.

Ainut vika, että molemmat taisivat suomessa taas olla Soneran asiakkaita ja samasta jakamosta samaa reittiä kuidut tulivat yrityksen kellariin. Hinta oli tuhansia kuukaudessa. Kovasti koitin asiaa eteenpäin talossa selittää että ei ole niinkuin mitään järkeä kahdesta yhteydestä maksaa kun reitti on tismalleen sama ja yksi kaivuri pimentää pisneksen sillä samalla sekunnilla.
Ei mennyt kaaliin ei, koska yhteneväiset ratkaisut ja siitä ei poiketa

 

[Obi-Lan]

Älä turhaan kysy Elisalta, mietihän järjellä. Eivät ne tule valokuitusen kamppanja alueelle kaivamaan Pieni mahis saattaa olla jos valokuitusen rakentaminen ei toteudukkaan sinun alueellasi, mutta eivät varmastikkaan moneen vuoteen siltikään. Eipä se ole taloudellisesti kannattavaa Elisan tulla kaivamaan alueelle jossa kaikilla halukkailla onjo kuitu valokuitusen kautta ja sitten taas jos rakentaminen ei Valokuitusen kautta onnistu, niin tuskin se vaadittu 50% alueen asukkaista täytttyy Elisallakaan.
Ja muutenkin Elisa eioo ollut hirveen ahkera kaivamaan pientaloihin kuitua. Muutama hassu alue pääkaupunkiseudulla.

Itse maksan onnellisena Valokuitusen halvat maksut hymyillen.

Periaatteessa tässä tapauksessa Valokuitinen/Telia on valtaamassa Elisan vanhaa aluetta, mutta loppupeleissä ei sillä niin väliä kuka sen kaivaa, jos joku nyt vaan tulee kaivamaan. Elisa kaivaa kyllä kuidut uusille rakennusalueille mutta vanhoihin ei ole panostanut. Toki se vanhoissa on vaikeampi kaivaa jo muuten rakennetulle alueelle.

Ainakin joltain kuitusen operaattorilta taisi saada ”kaapelitvn” samaan pakettiin. en sitten tiedä yhtään tuleeko lisälaite töllölle vai muunnin jolla saa perinteisen dvbc signaalin koaksiaalina.

Katoin että ainkin Kuuskaistaan sai Maxivisionin missä ilmeisesti sais TV-kanavat maxivisionin purkkiin IP-TV:nä ainakin.

Koskakohan meille kerrotaan minkä kahden osapuolen välisissä sopimuksissa vaatimus kahdennuksen erottamisesta eri fyysisiin sijainteihin on jäänyt pois..

Urakoitsijalle annettu käsky vetää uusi kuitunippu ja ovat todenneet, että täällähän menee putki valmiina. Ketään päättäjää ei tähän asti kiinnostanut, jos edes ymmärtävät koko asiaa. Missähän kellarissa tuotakin hommaa pyöritetään...

 

[Hyrava]

Tämä uutinen kuluu tämän otsikon alle: Suomi, kuituyhteyksien kehitysmaa.

Näin yksi kaivinkone seisautti koko valtionhallinnon: ”kahdennetut” kaapelit ehkä samassa kourussa, Telialta ja Tieto-Evryltä vaaditaan selitystä

-VIIME VIIKON perjantaina koko valtionhallinnon tietoliikenne aina ministeriöistä valtion virastoihin seisahtui aamupäivällä kello 10.41.

Valtionhallinnon kriittiset tietoliikenneyhteydet pitäisivät olla sopimuksen mukaan kahdennettut niin että kaapelit ova fyysisesti eri paikoissa.
- Telia on toteuttanut kahdennuksen vetämällä tuplakaapelit samaan suojaputkeen

Näin yksi kaivinkone seisautti koko valtionhallinnon: ”kahdennetut” kaapelit ehkä samassa kourussa, Telialta ja Tieto-Evryltä vaaditaan selitystä - Politiikka | HS.fi

Tiedän tapauksen jossa eräässä valtion kohteessa vastaavaa juttua korjatiin jo vuosituhannen vaihteessa. Tosin, tuo ongelma löydettiin jo siinä vaiheessa kun alueella oltiin aloittelemassa kaivamista ja pyydettiin olemassaolevilla kaapeleille näyttö. Yllättäen kahdennettu yhteys menikin kahdessa erillisessä kuidussa vieri vieressä. Koska tuosta ei tullut mitään katkosta niin ilmeisesti operaattori vaan hiljaisuudessa korjasi toisen kaapelin eri reitille eikä siitä sen enempää puhuttu.

 

[MrB]

Pidän todennäköisenä että sopimussisältöjä ei meille avata, koska ne ovat salaista tietoa (valtakunnan turvallisuus).

Periaatteessa toi vaatimus vois näkyä alkuperäisessä tarjouspyynnössä jos sen saa Hilmasta kaivettua. Koska onhan toi nyt aika relevantti osa tarjouksen hinnanmuodostusta.

 

[Raikku]

Ei olisi rakettitiedettä tajuta että eri palvelutarjoajat eri yhteyksille tai kahdennuksille olisi järkevämpää. Kun vieläpä usein jollain tietyllä firmalla saattaa olla vaikeuksia ja toisella ei.

 

[dot1q]

Tämä uutinen kuluu tämän otsikon alle: Suomi, kuituyhteyksien kehitysmaa.

Näin yksi kaivinkone seisautti koko valtionhallinnon: ”kahdennetut” kaapelit ehkä samassa kourussa, Telialta ja Tieto-Evryltä vaaditaan selitystä

-VIIME VIIKON perjantaina koko valtionhallinnon tietoliikenne aina ministeriöistä valtion virastoihin seisahtui aamupäivällä kello 10.41.

Valtionhallinnon kriittiset tietoliikenneyhteydet pitäisivät olla sopimuksen mukaan kahdennettut niin että kaapelit ova fyysisesti eri paikoissa.
- Telia on toteuttanut kahdennuksen vetämällä tuplakaapelit samaan suojaputkeen

Näin yksi kaivinkone seisautti koko valtionhallinnon: ”kahdennetut” kaapelit ehkä samassa kourussa, Telialta ja Tieto-Evryltä vaaditaan selitystä - Politiikka | HS.fi

Valtori 100% oikeutettu saamaan hinnan erotuksen takaisin, takautuvasti, kahdennuksesta.

 

[jessenic]

Ei olisi rakettitiedettä tajuta että eri palvelutarjoajat eri yhteyksille tai kahdennuksille olisi järkevämpää. Kun vieläpä usein jollain tietyllä firmalla saattaa olla vaikeuksia ja toisella ei.

Suomessakin eri toimijat vuokraavat kuituja toisiltaan. Eli vaikka olisi kahdella suomalaisella operaattorilla kahdennettu liittymä, niin on mahdollista, että menevät fyysisesti vierekkäin tai samassa kaapelissa. Tietty jos vaatii molemmilta erikseen kahdennettua yhteyttä, niin alkaa todennäköisyydet samoista reiteistä pienenemään.

 

[karniemi]

Valtori 100% oikeutettu saamaan hinnan erotuksen takaisin, takautuvasti, kahdennuksesta.

Oliko tämä tieto vai arvaus? Oletko nähnyt sopimuksen?

 

[dot1q]

Edit, siivous, wifiin liittyminen taisi sekoittaa viestien kirjoituksen/välimuistitetun version.

 

[dot1q]

@karniemi, ihan tuossa tunnusmerkit täyttyy olemattoman palvelun myynnille ja sen kuukausi veloitukselle. Täysi peruste pyytää takaisin rahat palvelusta jota ei ole saatu, ajalta jolloin palvelu ei ole ollut tilauksen mukainen. Asiakkaan on mahdoton näyttää toteen, onko fyysinen kytkennän kahdennus oikeasti tehty, vai ei. Se on toimittajan velvollisuus huolehtia, että tuote on sitä mitä myytiin. Nyt sokeakin näkee, että näin ei ole ollut.

 

[Obi-Lan]

ITIL ehdoissa on yleensä rajaus, että rahat saa takaisin palvelusta siltä ajalta, kun se ei ole toiminut. Nyt varmaan pari lakimiestä voi vääntää koskeeko tämä sitä aikaa kun kuitu oli poikki tai pidempää.

 

[Hyrava]

ITIL ehdoissa on yleensä rajaus, että rahat saa takaisin palvelusta siltä ajalta, kun se ei ole toiminut. Nyt varmaan pari lakimiestä voi vääntää koskeeko tämä sitä aikaa kun kuitu oli poikki tai pidempää.

Tuo on taas vähän tulkinnanvaraista lasketaanko kahdennus palveluksi mutta jos lasketaan niin sehän ei ole toiminut.

 

[burmanm]

Minä olisin yllättynyt jos valtio saisi penniäkään takaisin ja ei vielä joutuisi maksamaan tuota ylimääräistäkin uutta kaapelinvetoa. Toki se voidaan verhota vaikka nimelle "asennetaan uusi kytkin paikkaan X uutta kuitua varten" ja kytkimellä on hintaa se 200k€ jota ei saa kilpailuttaa - koska sopimus.

 

[karniemi]

@karniemi, ihan tuossa tunnusmerkit täyttyy olemattoman palvelun myynnille ja sen kuukausi veloitukselle. Täysi peruste pyytää takaisin rahat palvelusta jota ei ole saatu, ajalta jolloin palvelu ei ole ollut tilauksen mukainen. Asiakkaan on mahdoton näyttää toteen, onko fyysinen kytkennän kahdennus oikeasti tehty, vai ei. Se on toimittajan velvollisuus huolehtia, että tuote on sitä mitä myytiin. Nyt sokeakin näkee, että näin ei ole ollut.

Kuten tuossa artikkelissakin sanottiin: "Nyt yhtiöt selvittelevät yhdessä Valtorin kanssa, mitä tietoliikenneyhteyksien hajauttamisesta tarkalleen on sovittu toisaalta Valtorin ja Tieto-Evryn, toisaalta Tieto-Evryn ja Telian välisissä sopimuksissa."

Ei sokea eikä näkeväkään voi tuomita noin kevyesti ja jyrkästi mitä sinä teit, näkemättä ja tutkimatta mitä on sovittu. En ymmärrä miten voit tuomita näkemättä ja tietämättä yhtään mitään asiaan liittyvistä sopimuksista. Karkeammin sanottuna: käsittämättömiä johtopäätöksiä vetelet ihan mutu-pohjalta.

Kaikille tekniikan ystäville on varmaan selvää mitä olisi pitänyt sopia - mutta on ihan eri asia oliko tässä tapauksessa niin tehty.

 

[dot1q]

Ihan uutiseen viittasin ja siinä kirjoitettuun sisältöön. Sen kun selvittävät mitä ovat sopineet, jos konesaliyhteydestä on kyse, tilaajalla on varmasti tavoitteena ollut fyysinen kahdennus. Ei yksittäisem linkin optiikan varmistus. En seiso korjattuna tässä asiassa.
En tässä mitään ole kepeästi ja sitä rataa tuominnut. Päivän selvää on, mikä on tavoite ollut tuplayhteydelle, kirjoituksen mukaan fyysisesti varmistaa yhteydet. Näin ei ole ollut, vaikka selvästi sitä tuolla tupla optiikalla on haettu. En usko että kapasiteetti pelkästään olisi tuplattu kahdella kuidulla ja ajettu täysin ilman varayhteyttä.
Ollaan @karniemi juu yhtämieltä siitä että olemme tässä toistaiseksi erimieltä.

 

[karniemi]

Ollaan @karniemi juu yhtämieltä siitä että olemme tässä toistaiseksi erimieltä.

Voit poistaa "toistaiseksi"-sanan. Se että hutkitaan tutkimatta ja ilman minkäänlaista tietoa, on mielestäni väärin joka tapauksessa. Mielipiteeni tästä ei tule muuttumaan, vaikka tämän kyseisen tapauksen tilanteessa sopimus olisi selkeästi sellainen kuin sen pitäisi olla. Ja vapaa maa: minun puolestani sinä voit arvailla ja hutkia miten huvittaa, sillä ei ole kuitenkaan mitään arvoa eikä merkitystä.

 

[MrB]

Minä olisin yllättynyt jos valtio saisi penniäkään takaisin ja ei vielä joutuisi maksamaan tuota ylimääräistäkin uutta kaapelinvetoa. Toki se voidaan verhota vaikka nimelle "asennetaan uusi kytkin paikkaan X uutta kuitua varten" ja kytkimellä on hintaa se 200k€ jota ei saa kilpailuttaa - koska sopimus.

Ei olis eka kerta kun joku TietoEVRYn inkarnaatio makselis sopimuksen osan tai kokonaan takaisin valtiolliselle toimijalle.... Joten en lähtis tuomitsemaan ihan näinkään ennen kuin lakimiehet on pitäneet muutaman pow-wow´n

 

[Grazer]

En kyllä yhtään ihmettelisi, vaikka Valtorin ja Tieto-Evryn välisestä sopparista olisi unohdettu selkeästi pyytää tuo yhteyden kahdennus fyysisesti kahta ihan eri reittiä pitkin. Ei olisi ensimmäinen kerta kun Valtorilla tuuhioitaisiin suht reippaasti. Mutta tutkitaan ennen kuin hutkitaan.

 

[tavallinen viikari]

Periaatteessa toi vaatimus vois näkyä alkuperäisessä tarjouspyynnössä jos sen saa Hilmasta kaivettua. Koska onhan toi nyt aika relevantti osa tarjouksen hinnanmuodostusta.

Muistuttakaa minua elokuun alussa niin pengon tältä osin Hilman läpi.

Nyt kesälomalla en ala sinne kirjautumaan.

 

[Algron28]

Nämä on monesti hankalia keissejä joissa on monta tasoa ja toimijaa välissä. Se on kuin rikkinäistä puhelinta leikkis ja alkuperäisen tilaajan ajatus on voinut olla hyvinkin eri kuin se mitä loppuviimeksi jollekkin alihankkijalle tulee tiedoksi. Lisäksi näiden "hyshys" tason asiakkaiden tapauksissa se kokonaisuuden hahmotus voi olla muutenkin hankalaa.

 

[JiiPee]

Voipi olla että ei ole vaan osattu vaatia operaatorilta riittävästi tuossa tapauksessa. Operaattorin näkökulmastahan se on kahdennettu yhteys jos se tuo fyysisen kuidun latoon vaikka idästä ja lännestä ja vaikka loppu 50m menee samassa ojassa, mutta 500m esim erkanee täysin eri suuntiin.

Tuossa kohteessa taas olisi pitänyt vaatia että jos yksi yhteys tulee vaikka etelästä sisään, niin toinen yhteys pitää tulla latoon pohjoisesta, jolloin minimoidaan se että molemmat menee pimeäksi kaivurin takia. Olisi hyvin epätodennäköistä että niin pohjoisessa kuin etelässä kaivettaisiin samaan aikaan ja sattuisi haveri.

 

[Lexy]

En kyllä yhtään ihmettelisi, vaikka Valtorin ja Tieto-Evryn välisestä sopparista olisi unohdettu selkeästi pyytää tuo yhteyden kahdennus fyysisesti kahta ihan eri reittiä pitkin. Ei olisi ensimmäinen kerta kun Valtorilla tuuhioitaisiin suht reippaasti. Mutta tutkitaan ennen kuin hutkitaan.

Kun Valtorista on kyse ihmettelisin jos siellä olisi mikään kunnossa...

 

[Algron28]

Ylellä taas juttua itäsuomen kuituverkkojen tilanteesta: Laajakaistan rakentamisesta tuli velkapommi Savon kunnille – sitten kansainvälinen suursijoittaja kiinnostui syrjäisestä valokuituverkosta

Itse kyllä suhtaudun hieman epäillen näihin ulkomaisiin omistajiin näin keskeisessä infrassa.

 

[Johtaja_Jurmu]

Ylekin nostaa esille kyllä taloudellisesti syystä tai toisesta epäonnistuneet tapaukset, muista se ei pihahdakaan.

 

[Ogeli]

YLE:n A-studiossa ilmeiseti lisää laajakaistasta tänään 21.05 alkaen.

 

[Obi-Lan]

Ylellä taas juttua itäsuomen kuituverkkojen tilanteesta: Laajakaistan rakentamisesta tuli velkapommi Savon kunnille – sitten kansainvälinen suursijoittaja kiinnostui syrjäisestä valokuituverkosta

Itse kyllä suhtaudun hieman epäillen näihin ulkomaisiin omistajiin näin keskeisessä infrassa.

Vaihtoehtoina Telia (=Ruotsalaiset), DNA(=Norjalaiset) tai Elisa. Kaikki pörssiyrityksiä, joille tärkeintä on seuraavan kvartaalin tulos. Riippuu kuinka nopeasti tuo ulkomaalainen omistaja haluaa ns omansa takaisin tuosta, periaatteessahan tuo verkko tuottaa säännöllistä tuloa maailman tappiin asti tai kunnes maaseutu on kokonaan autioitunut.

 

[Algron28]

Vaihtoehtoina Telia (=Ruotsalaiset), DNA(=Norjalaiset) tai Elisa. Kaikki pörssiyrityksiä, joille tärkeintä on seuraavan kvartaalin tulos. Riippuu kuinka nopeasti tuo ulkomaalainen omistaja haluaa ns omansa takaisin tuosta, periaatteessahan tuo verkko tuottaa säännöllistä tuloa maailman tappiin asti tai kunnes maaseutu on kokonaan autioitunut.

Muotoilen uusiksi: suhtaudun hieman epäille ulkomaisiin pääomasijoitus yhtiöihin omistajina yhteiskunnan kannalta merkittävissä asioissa. Ja vielä enemmän epäillen niihin joilla on kytköksiä eräisiin aasian maihin mutta noiden kansainvälisten omistusketjujen selvittely on useinmiten jos ei vain hankalaa niin jopa mahdotonta.

 

[Johtaja_Jurmu]

Itse suhtaudun kaikkein skepitisimmin näihin mobiilia kaikkeen käyttöön tyrkyttäviin neljänneskvartaali edellä meneviin teliaan, deeäänaahan ja elisaan.

 

[pulatunnus]

Ylekin nostaa esille kyllä taloudellisesti syystä tai toisesta epäonnistuneet tapaukset, muista se ei pihahdakaan.

Toimiva juttu ei ole toistuva uutinen, sitä varten on jotkin statistiikka sivut.
Mutta jos törmäät YLEllä kuidun osalta vain epäonnistuneista tapauksista uutisointeihin, niin kyse ehkä sitten siitä että niitä etsii. No laskutapakin vaikuttaa.

Mutta moni kuitu hanke missä kunta on ollut mukana ei ole mennyt toivitusti maaliin, tuossakin oli sen verran iso juttu että koski montaa kuntaa (tai entistä kuntaa), ja onhan se ollut kaikilta osin pettymys.

Ja esimerkki siitä että sille kuidulle ei ole riittävästi kysyntää vaikka on rankasti tuettua. 17 kunnan kuituhanke, asiakkaita 700-800 , 1000 kilometriä kuitua 8 kunnassa.

Tuosta on tarjottu velattoman 5,8 miljoonaan euroa, yli 7000€ per asiakas, eli ostajalla on jokin ajatus miten se tuolla verkolla tekee rahaa. Jos onnistuu, niin tuleehan niille jotain käyttöä, kunnat ei näytä siinä onnistuneen.

 

[mikajh]

Ylekin nostaa esille kyllä taloudellisesti syystä tai toisesta epäonnistuneet tapaukset, muista se ei pihahdakaan.

Poikkeus vahvistaa säännön: Lapissa puhelin- ja verkkoyhteydet sanelevat sen, mihin etätyömatkailija päättää majoittua: Giellajoella valokuitu korvaa heikot puhelinyhteydet

 

[kurkimies]

Poikkeus vahvistaa säännön: Lapissa puhelin- ja verkkoyhteydet sanelevat sen, mihin etätyömatkailija päättää majoittua: Giellajoella valokuitu korvaa heikot puhelinyhteydet

Muutama vuosi sitten yksi kahvilayrittäjä lapissa kirosi mobiilin täysin, kun jos pitäisi kortilla maksaa. Maksut saattoivat mennä läpi vasta 20m ovesta ulos kävellessä.
Ja sillä kiinteällä yhteydellä ei ole mitään ongelmia.

 

[JiiPee]

Tuosta on tarjottu velattoman 5,8 miljoonaan euroa, yli 7000€ per asiakas, eli ostajalla on jokin ajatus miten se tuolla verkolla tekee rahaa. Jos onnistuu, niin tuleehan niille jotain käyttöä, kunnat ei näytä siinä onnistuneen.

Eihän toi ole ollenkaan paha hinta valmiista rungosta isolla alueella jossa jokunen asiakaskin jo on. Mitään suuria voittojahan ei ole lyhyellä tähtäimellä luvassa, mutta ehkä tuossa katsellaan jonnekin 10v päähän.
Eli saavat halpaan hintaan kattavan runkoverkon jota voi alkaa hyvin jalostaa eteenpäin.

Eikös tuossa ollut arvioita jotta verkko on tullut maksamaan 15miltsii.

 

[Johtaja_Jurmu]

Edelleen, suurin osa näistä hankkeista on onnistuneita. Kysyntääkin on, sillä hannkeita on toteutettu ja vireillä ympäri suomea.
Täälläkin alkaa olla jo vähissä kunnat joissa ei ole asiaa laitettu kuntoon.

YLE on jo vuosia ollut kovin kiinnostunut nostamaan taloudellisesti epäonnistuneet projektit esille.
Siitä on selvästi tullut monille sellainen kuva, kuin pulatunnus tuossa yläpuolella luettelee.

 

[Algron28]

Onko ne onnistuneet kuntien omistamia vai yksityisiä/osuuskunta vetoisia hankkeita?

 

[pulatunnus]

Eihän toi ole ollenkaan paha hinta valmiista rungosta isolla alueella jossa jokunen asiakaskin jo on. Mitään suuria voittojahan ei ole lyhyellä tähtäimellä luvassa, mutta ehkä tuossa katsellaan jonnekin 10v päähän.

Tuolla asiakasmäärällä, riksi juttu, niin sillä pitää olla kyllä kohtuu korko, ja jos laskee 10v päähän, niin korkoa korolle ja sitten joku todella tuottoisa idea häämöttämässä.

Eli saavat halpaan hintaan kattavan runkoverkon jota voi alkaa hyvin jalostaa eteenpäin.

Joku idea heillä on, osakkaana on sellainen joka mukana osassa pätkää ihan vain turvatakseen yhteyksiä, mutta maksaako se sitten niistä niin paljon että homma siellä pyörii.

Toinen vaihtoehto sitten kasvattaa rankasta asiakamääriä, mutta ei ne yhteydet ole aiemminkaan kelvanneet.

Kolmas on nostaa hinnat kannattavalla tasolle, mutta kuinka pitkään asiakkaat pysyy, kuinka moni heistä on valmiita maksamaan sellaisia hintoja.

Edit:
Se verkon ylläpito maksaa, ja jos asiakas tarvii jotain palveluitakin, joten nekin maksaa.

Ostajaa tuskin kiinnostaa paljonko siihen verkkoon on taottu rahaa, se on vain sitä myyjän kaupankäynti tässä tilanteessa, jos verkon käypä arvo olisi moninkertainen, niin sitten myyjä ei höpöttäisi mitään siitä paljonko siihen on rahaan laitettu, vaan höpöttäisi käyvästä arvosta.

Jos se oikeasti olisi myyjälle 15miljoonan arvoinen , niin ei se edes harkitsisi sen myymistä vajaalla kuudella miljoonalla.

 

[pulatunnus]

Edelleen, suurin osa näistä hankkeista on onnistuneita. Kysyntääkin on, sillä hannkeita on toteutettu ja vireillä ympäri suomea.
Täälläkin alkaa olla jo vähissä kunnat joissa ei ole asiaa laitettu kuntoon.

Hankkeet joihin kunta on joutunut sekaantuu ,niin suurin osa on onnistuneita ?

Tiedossa on hankkeita mitkä on jollain asteella oninstuneet, asiakaat, kunta ja muut rahoittajat tyytyväisiä, noista voi saada useita jos pilkkoo hankkeet palaisiksi, koska usein jokin osa-alue on yksi hanke.

sitten on pieniä yksityisiä hankkeita jotka onnistuneita.

Sitten on niitä hankkeita jotka on olleet pettymmys, mutta toiminta pysynyt pystyssä ja asiakkaat tyytyväisiä. Pettymys tulee siitä että kysyntä on ollut vähäistä, ja kannattavuus sen myötä pettänyt ja jatko laajennukset haudattu enemmän tai vähemmän kokonaan. Tähän voi sitten lättästä ne hankkeet jotka keskeytetty ennen kuin kaivettu, jos tässä käytetään kaavaa että jokainen keskeytetty on epäoonistunut hanke, niin ....

Sitten liuta näitä hankkeita joissa kunnat on joutuneet tukemaan tai pahimillaan joutuneet talousvaikeuksiin hankkeiden takia, se sitten laskeeko jonkin näistä yhdeksi hankkeeksi vai jokaisen hankkeen erikseen, mutta koskenut siis kymmeniä nykyisä tai entisiä kuntia.

Hommaa kaatu yleensä siihen ettei ole kysyntään edes vahvasti tuettuun hintaan (*. Niillä alueilla ja hankkeillä joissa kysyntää markkinaehtoiseen kuituun, niin ei sen kunnan tarvi siihen kassallaan sekaantua.


(*
Kysyntä on isompaa jos alueella ei ole kilpailukykyisä vaihtoehtoja, tai jos liittymis että kk hinnan painaa niin alas että kilpaillaan hinnalla.

Kysynnäksi ei todellakaan riitä tuo tuhat kilometria 700-800 pien asiakasta.

 

[sra2010]

Hankkeet joihin kunta on joutunut sekaantuu ,niin suurin osa on onnistuneita ?

Tiedossa on hankkeita mitkä on jollain asteella oninstuneet, asiakaat, kunta ja muut rahoittajat tyytyväisiä, noista voi saada useita jos pilkkoo hankkeet palaisiksi, koska usein jokin osa-alue on yksi hanke.

sitten on pieniä yksityisiä hankkeita jotka onnistuneita.

Sitten on niitä hankkeita jotka on olleet pettymmys, mutta toiminta pysynyt pystyssä ja asiakkaat tyytyväisiä. Pettymys tulee siitä että kysyntä on ollut vähäistä, ja kannattavuus sen myötä pettänyt ja jatko laajennukset haudattu enemmän tai vähemmän kokonaan. Tähän voi sitten lättästä ne hankkeet jotka keskeytetty ennen kuin kaivettu, jos tässä käytetään kaavaa että jokainen keskeytetty on epäoonistunut hanke, niin ....

Sitten liuta näitä hankkeita joissa kunnat on joutuneet tukemaan tai pahimillaan joutuneet talousvaikeuksiin hankkeiden takia, se sitten laskeeko jonkin näistä yhdeksi hankkeeksi vai jokaisen hankkeen erikseen, mutta koskenut siis kymmeniä nykyisä tai entisiä kuntia.

Hommaa kaatu yleensä siihen ettei ole kysyntään edes vahvasti tuettuun hintaan (*. Niillä alueilla ja hankkeillä joissa kysyntää markkinaehtoiseen kuituun, niin ei sen kunnan tarvi siihen kassallaan sekaantua.


(*
Kysyntä on isompaa jos alueella ei ole kilpailukykyisä vaihtoehtoja, tai jos liittymis että kk hinnan painaa niin alas että kilpaillaan hinnalla.

Kysynnäksi ei todellakaan riitä tuo tuhat kilometria 700-800 pien asiakasta.

Pohjois-pohjanmaalla ainakin on useita onnistuneita hankkeita joissa kaupunki tai kunta mukana.
Oman kaupungin alueella vaatimuksena oli vähintään 2000 liittymä asiakasta ja siitä mentiin reilusti yli joten väitteesi ettei kysyntää ole vaikuttaa virheelliseltä. Lisäksi alueella on elisan kuituverkkoa markkina vetoiseen hintaan, se ei kiinnosta minua, eikä ilmeisesti monia muitakaan, mutta ei ole este tukien saamiselle.
Halvemman hinnan lisäksi saan myös parempaa palvelua verrattuna elisaan, symmetrinen giga löytyy nykyiseltä operaattorilta, elisa ei sitä tarjoa.

 

[jessenic]

Savon Kuidun osalta ongelma oli kuntien välinen yhteistyö. Onnistuneimmat hankkeet on näillä tiedoin yksittäisen kunnan alueella tehtyjä taikka yksityiselle toimijalle kilpailutettuja.

 

[pulatunnus]

Pohjois-pohjanmaalla ainakin on useita onnistuneita hankkeita joissa kaupunki tai kunta mukana.
Oman kaupungin alueella vaatimuksena oli vähintään 2000 liittymä asiakasta ja siitä mentiin reilusti yli joten väitteesi ettei kysyntää ole vaikuttaa virheelliseltä.

Väiteeni perustu ihan siihen että lukemattomia hankkeita joilla kysyntä on ollut pettymys, vaikka liittymis hinta on ollut kohtuullinen alle 3000k€ ja kk maksut yhteydellä selkeästi alle satasen. Jopa kysyntä ollut pettymys hankkeissa joissa liittymisen hinta alle 2000€ ja kk maksut yhtydellä selkeästi alla satasen. Osa on silti toteutettu, moni on kaatunut niukkaan kysyntään.
Usein ovat toki palasteltu sen verran pieneksi ettei 2000 asiakkaan määri edes tavoiteltu.

Edit Onnistunut markkinointi ja se mikä fiilis saadaan alueella, on isossa roolissa. Tietyillä alueilla se että jos naapurikin ottaa toimii, toisilla taasen se naapurin myrkyttämien tuhoaa koko hankkeen.

Lisäksi alueella on elisan kuituverkkoa markkina vetoiseen hintaan, se ei kiinnosta minua, eikä ilmeisesti monia muitakaan, mutta ei ole este tukien saamiselle.

En tiedä mikä kaupunki, mikä verkko, tulee mieleen että myös vähän tiheämpää ja edullisempaa rakentamista.

Jos tuettu, kuullostaa siltä että hanke mene sarakkeeseen kilpaillaan hinnalla.

 

[sra2010]

Väiteeni perustu ihan siihen että lukemattomia hankkeita joilla kysyntä on ollut pettymys, vaikka liittymis hinta on ollut kohtuullinen alle 3000k€ ja kk maksut yhteydellä selkeästi alle satasen. Jopa kysyntä ollut pettymys hankkeissa joissa liittymisen hinta alle 2000€ ja kk maksut yhtydellä selkeästi alla satasen. Osa on silti toteutettu, moni on kaatunut niukkaan kysyntään.
Usein ovat toki palasteltu sen verran pieneksi ettei 2000 asiakkaan määri edes tavoiteltu.

Edit Onnistunut markkinointi ja se mikä fiilis saadaan alueella, on isossa roolissa. Tietyillä alueilla se että jos naapurikin ottaa toimii, toisilla taasen se naapurin myrkyttämien tuhoaa koko hankkeen.


En tiedä mikä kaupunki, mikä verkko, tulee mieleen että myös vähän tiheämpää ja edullisempaa rakentamista.

Jos tuettu, kuullostaa siltä että hanke mene sarakkeeseen kilpaillaan hinnalla.

No ei ole kovin tiheään asuttua, kun ollaan kehä kolmosen ulkopuolella.

On myös lukemattomia onnistuneita hankkeita.

Jatkat näimmä valikoivaa lukemista tähän viitaten "Jos tuettu, kuullostaa siltä että hanke mene sarakkeeseen kilpaillaan hinnalla."
Kuten kirjoitin niin myös palvelu on parempaa, halvempi hinta on bonusta.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että jos palvelu ja saatavuus olisi sama niin millä voisi kilpailla jos hintaa ei hyväksytä kriteeriksi?

 

[Johtaja_Jurmu]

Hoh hoijaa.
Väännetään se nyt vielä kerran.
On vielä lukemattomampia hankkeita jotka ovat onnistuneet.

 

[snw]

Hankkeet joihin kunta on joutunut sekaantuu ,niin suurin osa on onnistuneita ?

Tiedossa on hankkeita mitkä on jollain asteella oninstuneet, asiakaat, kunta ja muut rahoittajat tyytyväisiä, noista voi saada useita jos pilkkoo hankkeet palaisiksi, koska usein jokin osa-alue on yksi hanke.

sitten on pieniä yksityisiä hankkeita jotka onnistuneita.

Sitten on niitä hankkeita jotka on olleet pettymmys, mutta toiminta pysynyt pystyssä ja asiakkaat tyytyväisiä. Pettymys tulee siitä että kysyntä on ollut vähäistä, ja kannattavuus sen myötä pettänyt ja jatko laajennukset haudattu enemmän tai vähemmän kokonaan. Tähän voi sitten lättästä ne hankkeet jotka keskeytetty ennen kuin kaivettu, jos tässä käytetään kaavaa että jokainen keskeytetty on epäoonistunut hanke, niin ....

Sitten liuta näitä hankkeita joissa kunnat on joutuneet tukemaan tai pahimillaan joutuneet talousvaikeuksiin hankkeiden takia, se sitten laskeeko jonkin näistä yhdeksi hankkeeksi vai jokaisen hankkeen erikseen, mutta koskenut siis kymmeniä nykyisä tai entisiä kuntia.

Hommaa kaatu yleensä siihen ettei ole kysyntään edes vahvasti tuettuun hintaan (*. Niillä alueilla ja hankkeillä joissa kysyntää markkinaehtoiseen kuituun, niin ei sen kunnan tarvi siihen kassallaan sekaantua.


(*
Kysyntä on isompaa jos alueella ei ole kilpailukykyisä vaihtoehtoja, tai jos liittymis että kk hinnan painaa niin alas että kilpaillaan hinnalla.

Kysynnäksi ei todellakaan riitä tuo tuhat kilometria 700-800 pien asiakasta.

Sinulla kun tuntuu olevan tietoa, niin pystytkö nimeämään näitä hankkeita tai verkkoja?

Mielestäni on kolme yritystä, joissa on selkeästi epäonnistuttu: KSVV, Savon Kuitu ja Rautavaara. Kahdella ensimmäisellä nimittäjänä useampien kuntien omistamat yhtiöt sekä hankaluuksia valtion tukipolitiikan kanssa. Toki jos jokaisen noistakin osallistuja kunnista palastelee, niin saahan niitä ison määrän.

Eikö hanke ole ollut tekemisen väärti, jos se pysyy pystyssä ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, vaikka nyt liittyjämäärä ei olisi ollutkaan ihan toivottu? Ei sitä kaupallisesti todennäköisesti olisi kukaan rakentanut sen kummemmin.

 

[Jooseppi80]

Valokuitunen alkaa rakentamaan ja teki tarjouksen 2190 euroa kertamaksuna. Vetävät tuohon rahaan sisään asti ja kuukausimaksuja ei ole. Operaattori on käytännössä Telia. Kotitalousvähennyksen kautta tulee jotain takaisin. Täytyy harkita, jos ei yhteys sitten katkeilisi niin usein.

 

[pulatunnus]

No ei ole kovin tiheään asuttua, kun ollaan kehä kolmosen ulkopuolella.

On myös lukemattomia onnistuneita hankkeita.

Tiedän onnistuneita ja riittävän onnistuneita hankkeita.

Jatkat näimmä valikoivaa lukemista tähän viitaten "Jos tuettu, kuullostaa siltä että hanke mene sarakkeeseen kilpaillaan hinnalla."
Kuten kirjoitin niin myös palvelu on parempaa, halvempi hinta on bonusta.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että jos palvelu ja saatavuus olisi sama niin millä voisi kilpailla jos hintaa ei hyväksytä kriteeriksi?

Asiakkaan kannalta palvelu on menestys jos verovaroin hänelle maksetaan toimiva laadukas laajakaista liittymä, josta asiakkaalle jää maksettavaksi vain murto-osa kokonais kustannuksista.

Kerroit että alueella oli markkinaehtoista tarjontaa ja kysyntää, niin onhan se silloin tukemisen osalta vähän vaikealla alueella ja tuskin on yllätys että asiakkaat valitsee sen hänelle halvemman vaihtoehton.

Korostan edelleen että mielipiteeni on se että kunnan ja sen veronmaksajien kannalta kunnan tukema onnistunut laajakaista hankke voi olla erittäin järkevää ja kunnan kilpailukykyä tukeva.

Jos joku pieni pohjoispohjanmaan kunta, jossa hankkeeseen liittynyt yli 2000 tilaajaa, niin liittymä määrä ainakin kuulostaa menestykseltä, joten kuullostaa että myös vahva tuki kuntalaisilta.
minulla ei mitään tietoa paljonko kunta siihen sitoutunut, paljonko julkista ja miten hankeyhtiön talous kantanut ja miten tilaaja määrä kehittynyt, joten en voi sitä sen enempää ylistää, mutuillen veikaan kuitekin että kuuluu niihin missä homma hansakassa ja kuntalaisten tuki säilynyt.

 

[Jalo Pena]

Valokuitunen alkaa rakentamaan ja teki tarjouksen 2190 euroa kertamaksuna. Vetävät tuohon rahaan sisään asti ja kuukausimaksuja ei ole. Operaattori on käytännössä Telia. Kotitalousvähennyksen kautta tulee jotain takaisin. Täytyy harkita, jos ei yhteys sitten katkeilisi niin usein.

Ei kuukausimaksuja? Miten voi olla noin "halpa". Onko nämä yleisiäkin tämmöset sopparit?

 

[JiiPee]

Ei kuukausimaksuja? Miten voi olla noin "halpa". Onko nämä yleisiäkin tämmöset sopparit?

Täällä oli 2000€ kuidun hinta. Sai myös tulevaisuuden varauksena samaan hintaan. Kytkentä sitten maksaa muistaakseni 150€ kun sen joskus ottaa käyttöön jos ottaa.

Niin ja tuossa varmaan tarkoitettiin että siitä itse kuidusta ei aiheudu mitään kuukausimaksuja tuon summan maksamisen jälkeen. Tottakai se itse interwebbi kustantaa sitten kuukaudessa jotakin.

 

[pete874]

Ei kuukausimaksuja? Miten voi olla noin "halpa". Onko nämä yleisiäkin tämmöset sopparit?

No normi valokuitusen kertamaksusoppari on 2390e, joten eipä tuo eroa siitä paljoa.

 

[pete874]

Tosiaan täälläkin tuli kuin tulikin rakennuspäätös valokuituselta ja meidän yhtiön talo kuuluu rakennettavaan verkkoon. Pettynyt siitä että jouduin tämän kysymään asiakaspalvelusta. Ilman sitä en olisi saanut mitään tietoa päätöksesta, ennenkuin vasta sitten kun tonttisuunnittelija olisi soittanut.

 

[Jalo Pena]

Täällä oli 2000€ kuidun hinta. Sai myös tulevaisuuden varauksena samaan hintaan. Kytkentä sitten maksaa muistaakseni 150€ kun sen joskus ottaa käyttöön jos ottaa.

Niin ja tuossa varmaan tarkoitettiin että siitä itse kuidusta ei aiheudu mitään kuukausimaksuja tuon summan maksamisen jälkeen. Tottakai se itse interwebbi kustantaa sitten kuukaudessa jotakin.

No niin juu.. Tuota just mietin, että ilmainen nettikö hamaan tappiin parilla tonnilla.