Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Kuulostaa oudolta. Mitä modeemia tarkalleen tuossa ehdotetaan? Telia ei taida g.fast-liittymiäkään tarjota taloyhtiöissä.
Zyxel VMG3625 tai tämä "Telia Smart" Technicolor DGA4330. Toki voi olla että asunnossa vain ethernet rasiat, kuvista en pystynyt erottamaan onko kyseessä ethernet vedot vai kaapeli.

Elisa myy samaan osoitteeseen max 75mbps DSL:ää ja 5G:tä joten sieltäkään ei saanut arvailtua parempaa tietoa.
 

Heikosti pärjäävien tahojen joukossa Finnet-yhtiö, jolla yksi miinusmerkkinen vuosi ja sitä edellinen 10 miljoonaa voittoa? Lisäksi Koillisnetworks taitaa yrittää tuottaa jotain WLANiin perustuvia palveluja Pudasjärvellä, kuidusta ei tietoakaan. Ruotsinkielisellä alueella olevat pikkuverkot ovat taasen jotain pieniä kyläverkkoja, ovat kuitenkin olleet pystyssä ~10v eli todennäköisesti pärjäävät jotenkin tai joku isompi nielaisee. Pienet kyläverkot taitavat suurimmaksi osaksi olla osuuskuntapohjaisia ja ovat tehneet paljon talkoilla töitä, jotta ovat verkon saaneet. Niiden ongelmaksi muodostuu pidemmässä juoksussa se, ettei kukaan kehitä toimintaa eikä laajenemiselle nähdä tarvetta kun on "itselle" saatu kuitu käyttöön. Pahimmassa tapauksessa joku yksittäinen henkilö pyörittää toimintaa sen mitä jaksaa.

KSVV ja VaaranValo (entinen Rautavaara) olikin omilla listoilla niitä isoimpia epäonnistujia. Monesti nämä epäonnistuneet hankkeet ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että on ollut enemmän innostusta ja hyvää pöhinää, kuin sitten tietotaitoa. On puuttunut joko suunnittelu/rakennuttamisosaamista tai sitten hankeosaamista.


Jos tuolle linjalle menee, perustelullasi voi kuitata minkä vaan alkuinvestoinnin. Vaikka miljoona euroa per kotitalous. Esim. MOT-ohjelman mukaan Multialla kustannus oli noin 46t eur per liittymä ja 10 eur/m. Kunnan keskus on 3x2km kokoisella kolmion mallisella maapalalla. Taajama-alueella asuu melkein 50% väestä ja nopeaa nettiä käyttävistä luultavimmin reilusti yli puolet. Lisäksi kunnan väkimäärä on vähentynyt viimeiset 40 vuotta noin 10-20% aina 10v välein, 80-luvulla 10% ja nyt viime vuosina 20%. Tämä on ihan kestämätön pohja rakentaa mitään investointia, mistä odotettavissa tuottoja 10-50v aikajänteellä.

Musta näissä tukihankkeissa pitäisi miettiä kokonaisuutta. Mikä on tukirahojen primääritavoite - onko se a) maksimaalisen monen ihmisen kytkeminen nopean netin ääreen, vai b) priorisoidaanko niitä joilla on oikea tarve nopealle netille ja markkinaehtoisesti ei onnistu, vai c) halutaanko satunnaisesti tukea nettiä sinne, missä se ei markkinaehtoisesti ikinä toteudu yhdestä tai useammasta syystä: a) liian kallis b) asukkaat eivät halua nopeaa nettiä c) asukkaat eivät tarvitse nopeaa nettiä d) liian monet asukkaat todennäköisesti muuttavat/kuolevat pois lähivuosina, joten kuitu jää tyhjän pantiksi. Esim. 100 euron kk-maksu on aika kova, jos sillä tarjotaan vain 100/100M kuitu ja maxivision, eikä kovin nopeaa vasteaikaa vikatapauksiin.

Ajatellaan laatikon ulkopuolelta. Esim. maaseudulla asunnot ja okt:t ovat halpoja, tyydyttävän kuntoisia isoja taloja tai hyväkuntoisia pieniä voi irrota jo 50 tonnilla. Jos kuidun vetäminen maksaa 46t ja tämä keskiarvo, eli keskustassa voi maksaa 2t ja etäämmällä 100t, niin voiko olla vaan niin, että on halvempi tukea ihmisten muuttoa lähemmäs keskusta, jolloin kaapeloinnissa säästäisi - esim. 50t asuntotukea ja 50t kuidun kaivamista vs 0t asuntotukea ja 100t kaivamista. Tiheämpi asutus voi jopa elävöittää kuntaa enemmän kuin erakoituminen kauas metsään kuidun päähän.

Mitä olen katsonut tätä Suomen syrjäseutujen demografiaa, maaseutu kuolee tappavaan tahtiin. Hävikki on 1-2% porukkaa joka vuosi noin keskimäärin eikä suunta ole muuttunut 40 vuoteen, päinvastoin kiihtyy. Alueilla asuu valtavasti eläkeläisiä, joilla on matala tulotaso, varallisuus sidottu usein taloon, jonka arvo täysin romahtanut ja laskee jopa väkilukua nopeammin, esim. 5-10% vuositahtia. Lisäksi vaikea kuvitella, että kovin nopealle netille on tarvetta. Esim. kun top5-kaupungissa Suomessa pärjää 4k-netflixin kanssa 35-50 Mbps liittymällä, miksi huonosilmäinen ja puolikuuro eläkeläinen tarvitsee 3d:nä 8k-kuvaa @ 120 fps ja 192 kHz 15 kaiuttimen Atmos-ääniä metsäpirttiin (eli 1-10 Gbps yhteys kuten Teuvo Turbokuitu), kun voi olla että korva leikkaa kaikki yli 10 kHz menevät äänet jo ja sd-kuvaan pystyvä kuvaputki digiboksin läpi ei hyödy resoluutiosta. Monista peruspalveluista on kaistaltaan kevyet versiot ja valtio voisi pakottaa lailla firmoja panostamaan kevytversioihin palveluista, mikä voi miljoonien tukirahojen jälkeenkin olla halvempaa kuin kuituverkko. Kokeilin piilopirtillä Posion korvessa, että jopa 3 Mbps 4g-yhteyden kanssa voi pitää ihan sujuvasti Zoom-palaveria. Näkisin, että näissä suunta-antenni tekisi ihmeitä kunhan etäpirttien sijaan tiheämmin asutulla alueella kaikki pakkokytkettäisiin verkkoon.

Ei tietystikään voi kuitata minkälaista alkuinvestointia tahansa. Ei se kuituyhtiö yksinkertaisesti pysy pystyssä, jos se rakentaa noita 46ke liittymiä eikä saa niistä riittävästi kk-tuloa. Laajakaistahankkeiden saama tuki ei ole 100%. Jos taas kuituyhtiö rahastaa laittamalla esimerkiksi sen 100 € kk-maksuksi, niin asiakasmäärän saa laskea melkein yhden käden sormilla, jolloin taas se rakentaminen ei ole kannattavaa. Mutta jos kuituyhtiö selviää veloistaan sekä säilyttää asiakaskantansa (hinnoittelemalla palvelut oikein), niin mielestäni hanke on onnistunut vaikka se ei tuottaisikaan omistajilleen voittoa tai liikevaihto pysyisi paikallaan, nämä eivät kuitenkaan ole pörssiyhtiöitä. Nykyään hankkeissa on tyypillisesti määriteltynä vähimmäismäärät tilaajille sekä tilaajan maksimietäisyys rakennettavasta runkoverkosta, jos etäisyys on pitempi, tilaaja maksaa summan x lisää.

Olen samaa mieltä kanssasi, että mitään järkeä ei ole kuitua vetää pitkiä matkoja yksittäisille tilaajille mutta valitettavasti tätäkin on harrastettu. Suomessa on kuitenkin vielä lukemattomia omakotitalolähiöitä, kyliä ja taajamia, joissa ei sitä kuitua ole saatavilla ja mielestäni pitää tukea sitä, että ihmiset voivat asua niissä kohteissa, tehdä sieltä mahdollisesti etätöitä tai opiskella sen sujuvasti toimivan nettiliittymän kautta. Ei se kuitu ole pelkästään nopeutta, vaikka se senkin mahdollistaa, tärkeämpänä näen kuitenkin tasalaatuisen toiminnan 24/7/365. Henkilökohtaisesti en todellakaan haluaisi asua kaupungin keskustassa, vaan olen ihan tyytyväisesti täällä metsässä markkinaehtoiseen hintaan ostetun kuituliittymän kanssa. Aikaisemmin oli käytössä näennäisesti hyvin toimiva mobiiliyhteys, mutta silti sen kanssa oli tuskaa ja epävarmuutta ilmassa.
 
Aika kallis, kun itsellä olisi saatavilla Lounean 1000/500Mbit/s liittymä 49.90€/kk tai 500/250Mbit/s 44.90€/kk. Tuo 500/250Mbit/s antoi aikalailla liittymän maksimia ja yhtenä jouluna heidän joululahjana oli tuo 1Gbit/s, niin 800-945/500Mbit/s välillä heilui. Varmaan miten kuormaa oli runkolinjassa. Mukavaa hakea Steamista pelejä 1Gbit/s liittymällä.
No minkäs teet. Jotain juttua oon kuullut, että tuo kuituliittymän maksu puolittuisi sitten, kun koko verkko on saatu valmiiksi. Siinä lähtis jo 12e pois. Mutta en pidä tuotakaan liian kalliina.
 
Olen samaa mieltä kanssasi, että mitään järkeä ei ole kuitua vetää pitkiä matkoja yksittäisille tilaajille mutta valitettavasti tätäkin on harrastettu. Suomessa on kuitenkin vielä lukemattomia omakotitalolähiöitä, kyliä ja taajamia, joissa ei sitä kuitua ole saatavilla ja mielestäni pitää tukea sitä, että ihmiset voivat asua niissä kohteissa, tehdä sieltä mahdollisesti etätöitä tai opiskella sen sujuvasti toimivan nettiliittymän kautta. Ei se kuitu ole pelkästään nopeutta, vaikka se senkin mahdollistaa, tärkeämpänä näen kuitenkin tasalaatuisen toiminnan 24/7/365. Henkilökohtaisesti en todellakaan haluaisi asua kaupungin keskustassa, vaan olen ihan tyytyväisesti täällä metsässä markkinaehtoiseen hintaan ostetun kuituliittymän kanssa. Aikaisemmin oli käytössä näennäisesti hyvin toimiva mobiiliyhteys, mutta silti sen kanssa oli tuskaa ja epävarmuutta ilmassa.
Aivan, ja olen ehdottomasti kuidun vetämisen kannalla moneenkin paikkaan. Isohkossa kaupungissa puolet elämästä asuneena hämmästelen silti sitä, miten matalana kuidun adoptio Suomessa pysyy erityisesti korkeakoulutettujen talouksissa, joilla olisi mahdollisuuksia tehdä töitäkin sillä netillä. Esim. monet tutut maisterit, tohtorit ja diplomi-insinöörit kärvistelevät adsl/vdsl:n ja 4g:n varassa (osalla adsl+4g hybridi), kun taas paljon enemmän metsässä pienillä paikkakunnilla asuvilla sinikaulusammattilaisilla on valokuitu suoraan kotiin ja kaistaa yllin kyllin. Jotenkin siinä kyseenalaistaa asioiden priorisointia kun ihmiset, joiden työ pääsääntöisesti vaatii fyysistä läsnäoloa omistavat supernopeat yhteydet ja ne, jotka lataavat edestakaisin docker-kuvia ja muuta isoa päivittäin työssä, eivät saa edes irc-yhteyttä stabiilisti ssh+screenillä paria tuntia pitävää nettiä kotiin, ja joutuvat etätyötilanteessa synkkaamaan töissä välissä adidas-verkolla filejä, että työ onnistuu.

Käytännössä nettinopeus tuntuu kasvavan mitä kauemmas kaupungista menee. Hyviä merkkejä kun tieltä loppuu asfaltti eikä katuvaloja enää näy, niin alkaa kuitualue. Kaupungin ulkoreunalla kohtuullisen työmatkan ja kustannustason asunnoissa sen sijaan ollaan monesti mobiiliyhteyden varassa. Voi johtua siitä, että kaupungin pientaloalueet ovat vanhahkoja ja niitä asuttaa vanhempaa sakkia, jotka eivät niin nettiliittymiä arvosta.
 
Zyxel VMG3625 tai tämä "Telia Smart" Technicolor DGA4330. Toki voi olla että asunnossa vain ethernet rasiat, kuvista en pystynyt erottamaan onko kyseessä ethernet vedot vai kaapeli.

Elisa myy samaan osoitteeseen max 75mbps DSL:ää ja 5G:tä joten sieltäkään ei saanut arvailtua parempaa tietoa.

Kai tuolla on pakko olla Telialla taloyhtiökytkin josta asuntoihin yleiskaapelointia pitkin Ethernet. Ei noilla purkeilla ainakaan muuten noita nopeuksia saavuteta.

Elisalla "korttelikuitu" eli VDSL puhelinverkkoa pitkin asuntoon asti joltain lähellä olevalta keskittimeltä tai aktiivijakokaapilta.
 
Tuossa esimerkissä kyse on kyllä paskasta reitittimestä, eikä sen reitittimen puutteiden paikkaaminen nopeammalla wan yhteydellä ole kovin järkevää, varsinkin kun siinä on hyvät mahdollisuudet ettei se edes korjaa sitä.

Nopempi yhteys on kyllä kiva, ja mitä enemmän datailee, niin sen kivampi se on, mutta tuon reititin ongelman fiksaaminen on kyllä vielä kivampi juttu.

Mulla oli vielä muutama vuosi sitten 10M yhteys, jonka kanssa pärjäsi ihan siedettävästi, kun kaistanjako oli kunnossa.. Tietysti absoluuttiseen nopeuteen se ei auta mitään, mutta käytännön käytettävyys pysyy kunnossa.
Nykynen on elisan tarjoama Zyxelin VDSL2 modeemi/reititin n. 7vuoden takaa, josta onjo yksi rj45 lan portti mykkänä.

Nytkun tuo valokuitu on tänne itsellekkin kovaa vauhtia tulossa, niin heitä joku esimerkki hyvästä reitittimestä sen päähän. Hinnalla ei väliä.
 
Valaiskaas tyhmää että millä tekniikalla mahtaa olla toteutettu Telian tarjoama "valokuitu", VDSL2 ei ainakaan taida kyetä 600mbps "normaalinopeuteen" mutta samalla sivulla kaupitellaan ADSL/VDSL2 modeemia. Vuokrakämppää siis katselen ja tälläinen tuli vastaan.

Muutenkin hieman rassaa että myydään "gigasta" ja sitten jemmassa että 500-1000mbit, normaalinopeus 600. Liekkö sisäverkko sitten rajoittaa niin paljon että ei haluta taata nopeampaa? :hmm:

Talon datavedot tehty uudelleen 2013.

1627921193558.png
Onkos siellä kämpässä ethernet kaapelointi?
Tuo on joko kaapelimodeemi TV:n antenni pistokkeesta, taikka sitten kuitu ihan ethernet pistokkeen kautta.

Nuo vaihteluvälit on ilmotettu tuolla tavalla ihan varmuuden vuoksi. Ei haluta turhia valituksia, jossei se 900-1000megaa nyt ihan joka kerta toteudu. Taitavat ihan kunnon kuidussakin ilmottaa aika ison haitarin.
 
Kuulostaa oudolta. Mitä modeemia tarkalleen tuossa ehdotetaan? Telia ei taida g.fast-liittymiäkään tarjota taloyhtiöissä.

No en tiedä, miten pienet operaattorit myy G.Fastia, mutta Lounea ainakin virallisesti käyttää vanhemmissa taloyhtiöissä jos
verkko on puhelinsisäverkko tuota G.Fastia ja vanhemmissa asennuksissa VDSL2:sta. Vaihtavat sitä mukaa laitteita, kun tilataan yli
100Mbit/s.


Zyxel VMG3625 tai tämä "Telia Smart" Technicolor DGA4330. Toki voi olla että asunnossa vain ethernet rasiat, kuvista en pystynyt erottamaan onko kyseessä ethernet vedot vai kaapeli.

Elisa myy samaan osoitteeseen max 75mbps DSL:ää ja 5G:tä joten sieltäkään ei saanut arvailtua parempaa tietoa.

Tässä varmaan se, että taloyhtiö ei ole halunnu aikanaan maksaa siitä kuidusta ja taloyhtiö on unohtanut todennäköisesti ilmoittaa tekniikan vaihdosta. Ja se Elisan VDSL2 max. 75Mbit/s
ajellaan todellisuudessa 100/10Mbit/s, mutta joutuvat ilmoittelemaan sen todellisen nopeuden. Niillähän on 30/5Mbit/s, 50/10Mbit/s ja 100/10Mbit/s profiili.
 
Valaiskaas tyhmää että millä tekniikalla mahtaa olla toteutettu Telian tarjoama "valokuitu", VDSL2 ei ainakaan taida kyetä 600mbps "normaalinopeuteen" mutta samalla sivulla kaupitellaan ADSL/VDSL2 modeemia. Vuokrakämppää siis katselen ja tälläinen tuli vastaan.

Muutenkin hieman rassaa että myydään "gigasta" ja sitten jemmassa että 500-1000mbit, normaalinopeus 600. Liekkö sisäverkko sitten rajoittaa niin paljon että ei haluta taata nopeampaa? :hmm:

Talon datavedot tehty uudelleen 2013.

1627921193558.png
Eiköhän kyseessä on ihan Ethernet-kohde, kun kerran tarjoavat reititintä. Tuo 500 Mbps miniminopeutena on ihan sen takia, että ei tulisi turhia vikailmoituksia kun välillä kaista loppuu kesken. Itselläni on ollut Telian kaapelinetti puolen vuoden ajan enkä ole kertaakaan mitannut alle 900 Mbps.
 
Zyxel VMG3625 tai tämä "Telia Smart" Technicolor DGA4330. Toki voi olla että asunnossa vain ethernet rasiat, kuvista en pystynyt erottamaan onko kyseessä ethernet vedot vai kaapeli.

Elisa myy samaan osoitteeseen max 75mbps DSL:ää ja 5G:tä joten sieltäkään ei saanut arvailtua parempaa tietoa.
Telia itse kirjoittaa tuon Zyxelin kohdalla:
Zyxel VMG3625-T50B on monikäyttöinen modeemireititin lähes kaikkiin laajakaistaliittymiimme. Modeemi on käytössä ADSL-, VDSL2- ja Ethernet-yhteyskohteissamme.
 
Osuuskunnista puhuttaessa pitää muistaa sekin, että niiden tarkoitus ei ole välttämättä tahkota rahaa, vaan tarjota palveluja.
Verkko rakennetaan velaksi ja ajan mittaan velka pyritään kuollettamaan kuukausimaksuilla. Onhan jo nyt esimerkkejä siitä, että jotku osuuskunnat ovat alkaneet laskea kk maksuja, kun velkaa on saatu sen verran hyvin lyhennettyä.
 
Osuuskunnista puhuttaessa pitää muistaa sekin, että niiden tarkoitus ei ole välttämättä tahkota rahaa, vaan tarjota palveluja.
Otsikkoon liittyen, totta.
"Kuitu" osuuskunta on tyypillinen yhtimuoto hankkeissa joissa tulevat asiakkaat perustavat yhteisön joka hoitaa sen kuituverkon perustamisen. Voi olla erittäin järkevää tilanteissa joissa kaupallisia toimijoita ei ole tulossa ja alueella on suuri, tai ainakin merkittävä kysyntä ja tahtotila.

Vahvuuksia mm.:
-omistus säilyy paikallisena ja asiakkailla (jos liittyminen on osuus)
-osuuskunnan ei tarvitse itse tuottaa palveluita, ne voi ulkoistaa, ja pitää avoimina.
-voi todellakkin olla asiakaslähtöinen

Haasteita:
- Johto, omistajat asiakkaitta, istutaan kahdella puolella pöytää
- Normaalit kuituhankkeen haasteet, jos kallis hanke per asiakas, isovelkavipu, kilpailu
- Riskit realisoituu.

- Jos vedetään ns talkoilla, mukaan lukien ylläpito, niin henkilöriskit.

, että niiden tarkoitus ei ole välttämättä tahkota rahaa, vaan tarjota palveluja.
jos edelläkuvatun kaltainen niin , vertaisin asuntotaloyhtiöön, voitontekeminen ainakaan voiton näyttäminen ei ole tarkoitus. Toki osuuskunta voi olla voittoa tavoittelevakin.

Talouden pitää olla toki terveellä pohjalla. Kuten asunto-osakeyhtiöissä niin isoja eroja miten ja kenenkä tilillä varauduttu.

Onhan jo nyt esimerkkejä siitä, että jotku osuuskunnat ovat alkaneet laskea kk maksuja, kun velkaa on saatu sen verran hyvin lyhennettyä.
Jos velkavivulla verkkoa rakennettu (tilaaja vetoja), ja sitä makettu muilla kuin liittymismaksuilla, esim ylläpito kk maksuilla, niin luonollista, jos ajatus että peritään maksua sen mukaan mitä tarvitaan. Pitkällä juoksulla voi johtaa siihene että syntyy kunnossapitovelkaa, mutta ei välttämättä huono.

Tässä tulee ketjussa aiemmin mainittu miina tietyntyyppisissä kuituosuuskunnissa. Jos osuuskunta ei ole vain sen yhden alkuperäisen alueen kuiduttamiseksi, vaan laajemman alueen, niin samalla rahoitusmallilla ei laajeneminen onnistu. (Miksi omistajat haluasi maksaa laajenemisen ?) Jos infran rakentaminen maksetaan liittymismaksuilla, niin osuuskunta on paremmin kykenevä laajenee. Toki ei poista sitä riskiä että osuukunta on vastuissa veloista.

Jos joku vertaa voittoatavoittelevaa osuuskuntaa voittoatavoittelemattomaan osuuskuntaa, niin omistaja-asiakkaalle ensimmäisessä saakin olla isommat veloitukset kuin jälkimmäisessä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei ole kattava lista, mutta heikosti pärjääviä tahoja ainakin


Mikäs tämä Pudasjärvellä oleva puulaaki oikein edes on? Koskaan kuullutkaan.
Eipä ole ihme, jos ei menesty, sillä Pudasjärvellä ja Taivalkoksella toimii kuntien omistama Kairan kuitu oy, jonka verkon kattavuus on ko kuntien alueella n. 95-98%.

Tuo koillisnetworks tuskin on mikään normi kuluttajille kuitua tarjoava yritys.
 
Mikäs tämä Pudasjärvellä oleva puulaaki oikein edes on? Koskaan kuullutkaan.
Eipä ole ihme, jos ei menesty, sillä Pudasjärvellä ja Taivalkoksella toimii kuntien omistama Kairan kuitu oy, jonka verkon kattavuus on ko kuntien alueella n. 95-98%.

Tuo koillisnetworks tuskin on mikään normi kuluttajille kuitua tarjoava yritys.

Aika pikku yrityshän tuo Kairan kuitu näyttää olevan ja viime vuosina aika +- tuloksella pyörii. EIköhän se Elisa osta firman jossain vaiheessa, kuten pohjanmaalta operaattoreita.

Kairan Kuitu Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi
 
Aika pikku yrityshän tuo Kairan kuitu näyttää olevan ja viime vuosina aika +- tuloksella pyörii. EIköhän se Elisa osta firman jossain vaiheessa, kuten pohjanmaalta operaattoreita.
Kairan Kuitu Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi

Sehän kuuluu ollakin +-0, koska käsittäkseni firmalla ei ole tavoite rahastaa, vaan tuottaa hyötyä kuntalaisille. Toiseksi "ylimääräiset" menee lainojen lyhennyksiin.
Erittäin tärkeä palvelu kuntalaisille, joten ei tätä myydä elisalle, eikä muullekaan valtakunnalliselle suurelle (mobiili)operaattorille.

Nähtäväksi jää tulevaisuudessa mihin suuntaan esim. Ciniaa kehitetään, alkaako se napsimaan seutuverkkoja, niitä jotka on siis myynnissä tai ostettavissa. Kaikki eivät ole.
 
Tässä hyvä referenssi miten muualla on kuitu asiat hoidettu:
Fiber7-X2
Fibre-optic Internet
Max: 25/25 Gbit/sec (download/upload)
Fixed tariff: CHF 64.75/month with annual billing (CHF 777.-/year)
Setup fee: one-time CHF 333.-
Included free: TV7

Ensin vaikuttaa kalliilta, mutta sitten jos katsoo nopeutta, niin...
 
Jos arvata pitää, niin taitaa nuo x-fiberit olla jotakin suuren maailman metropolien firmoja. rakentavat ehkä juuri ja juuri sinne, missä on helpoin ja nopein maksimaalisin tuotto.
Toki nopeus on järisyttävä, mutta suomessa haetaan vähän jotakin muuta: toimivia yhteyksiä harvasti asuttuun maahan.

btw ja rakentaako tuo firma edes verkkoa itse?
Saahan sitä tarjota valmiin verkon yli millaista nopeutta haluaa. Mutta sitä verkkoa tulee nopeasti 500-2000km, ja kuluttajapuolen asiakkaita ehkä muutamasta sadasta pariin tuhanteen.
Pitää ne rakentamiskustannukset ja lainatkin maksaa pois. Silloin ei ykköstavoite liene mikään 25gbps.
 
Sehän kuuluu ollakin +-0, koska käsittäkseni firmalla ei ole tavoite rahastaa, vaan tuottaa hyötyä kuntalaisille. Toiseksi "ylimääräiset" menee lainojen lyhennyksiin.
Kyse ei ole asiakkaiden osuukunnasta, joten se on sitten omistajien kukkarolla.

En tunne tuota tilannetta, joten kommentoin luetun perusteella.

Kairan kuitu on yksi alueen kuntien omistamia kuituyhtiöitä, ilmeisesti tuolla kuidutus jaettu eri yhtiöihin teknisistä syistä, yhteistä toki kaikille että ovat velkaisi ja lähinnä tappiollisia.

Hankkeisiin on ilmeisesti saatu huomattavasti avustuksia, siitä huolimatta yhtiöillä on rankasti velkaa, eli liittymismaksut ovat olleet nimellisiä, eli valtion, eu ym tukien lisäksi kunta on vauhdittanut rankasti touhua.

Kunnan talous on ollut tiukka, elänyt jopa "pikavipeillä".

Tässä kyllä ihan hyvä idea, jos kapungi on kuolemassa, niin mitä silloin kannattaa tehdä, jotain sellaista pysyvää, mitä ei myöhemmin saa otettu pois, terveydenhuolto hoidetaan, vaikka kunta kaatuisi, joka koulu, terkkari jne ne suljettaisiin, mutta jos pistää rahat kuituun, niin se jää. Eli otettu velkaa ja rakkennut liki "ilmainen" kuitu kuntalaisille. Ihan fiksu veto.

Tietenkin jos kuntalaiset olisi joutuneet kognreettisesti itse maksamaan liittymät (tukien jälkeisen osuuden), niin kysyntä tuskin olisi ollut samanlainen.

Erittäin tärkeä palvelu kuntalaisille, joten ei tätä myydä elisalle, eikä muullekaan valtakunnalliselle suurelle (mobiili)operaattorille.
Ensin pitäisi toki löytää kiinnostunut ostaja, hintakin pitäisi olla kohdallaan, ongelmaksi voi muodustua se että käypä velaton hinta on pienempi kuin velat.

Mutta aika näyttää, paljon varmaan riippuu miten soteuudistus menee.

Sehän kuuluu ollakin +-0, koska käsittäkseni firmalla ei ole tavoite rahastaa, vaan tuottaa hyötyä kuntalaisille. Toiseksi "ylimääräiset" menee lainojen lyhennyksiin.
Jos nyky koroilla homma ei kannata, niin toimintaa pyöritetään omistajien (kuntalaiseten rahoilla), en sitä tuomitse. mutta onhan siinä aikamoinen korkoriski. Juju siinä että jos kosahtaa, niin kuntaliitos tai jokin kriisitpaketti valtiolta.


Ei tuosta nyt ole esimerkiksi menetyneestä kuituhankkeesta, vaan päinvastoin.

Sanavalinnoista , sijainnista, ja eräistä muista piirteistä, niin onko tämä sinulle kovinkin läheinen verkko ?


Edit:
kk maksu netilla ja IPTVllä, 50€/kk Omakotitalo tai Osake , en tiedä kuinka todennäköinen kilpailuriski tuolla, mutta hintakisaa eivät kestä, vaan päinvastoin, jostain pitäisi lisääliikevaihtoa ja tuloja saada.
 
Viimeksi muokattu:
kk maksu netilla ja IPTVllä, 50€/kk Omakotitalo tai Osake , en tiedä kuinka todennäköinen kilpailuriski tuolla, mutta hintakisaa eivät kestä, vaan päinvastoin, jostain pitäisi lisääliikevaihtoa ja tuloja saada.

Mistä hintakilpailua tulisi? Lähes aina nää kuituliittymät on alueellisia monopoleja, eikä ole mahdollista valita mitä tahansa operaattoria. Toki on openconnect kuituverkkoja, jotka saattavat olla itseasiassa parempi ratkaisu sille verkon omistajalle koska ei tartte kuin vuokrata sitä kuitua jollekkin toiselle operaattorille.
 
Mistä hintakilpailua tulisi? Lähes aina nää kuituliittymät on alueellisia monopoleja, eikä ole mahdollista valita mitä tahansa operaattoria. Toki on openconnect kuituverkkoja, jotka saattavat olla itseasiassa parempi ratkaisu sille verkon omistajalle koska ei tartte kuin vuokrata sitä kuitua jollekkin toiselle operaattorille.

Ei kuluttajaopertaattori yleensä myy kuin heidän palveluita, mutta yritykset/operaattorit saavat helposti vuokrattua toisiltaan kuituja käyttöönsä. Ja siellä on ihan arkipäivää.
 
Ei kuluttajaopertaattori yleensä myy kuin heidän palveluita, mutta yritykset/operaattorit saavat helposti vuokrattua toisiltaan kuituja käyttöönsä. Ja siellä on ihan arkipäivää.

Toki kuitua saa vuokrattua mutta ei se ilmaista ole varsinkaan jos on kyseessä joku paikallinen kuidun omistaja jolloin ei ole intressejä lähteä mihinkään "Nuole sinä minun munia niin minä nuolen sinun munia" diileihin mukaan, eli harvemmin paikallisella kuituoperaattorilla on tarvetta kuitukapasiteetille jossain muualla.

Esim. täällä kun alettiin osuuskunta vetoisesti kunnan ja sittemmin kuntien alueelle kuituverkkoa rakentamaan niin ilmaistiin heti suunnitteluvaiheessa että haluavat toteutuksen open connect periaatteella ja suorastaan toivoivat että nää isommat operaattorit tulisivat laitetilaan omine kuituineen mukaan.
 
Tässä tulee ketjussa aiemmin mainittu miina tietyntyyppisissä kuituosuuskunnissa. Jos osuuskunta ei ole vain sen yhden alkuperäisen alueen kuiduttamiseksi, vaan laajemman alueen, niin samalla rahoitusmallilla ei laajeneminen onnistu. (Miksi omistajat haluasi maksaa laajenemisen ?) Jos infran rakentaminen maksetaan liittymismaksuilla, niin osuuskunta on paremmin kykenevä laajenee. Toki ei poista sitä riskiä että osuukunta on vastuissa veloista.
Yksi mahdollisuus voisi olla, jos vierekkäisille alueille syntyy osuuskuntia, voivat yhdistää voimia mahdollisesti. Taitaa maantieteellisesti silti olla paljon välimatkaa monen osuuskunnan välillä.

Tässä kyllä ihan hyvä idea, jos kapungi on kuolemassa, niin mitä silloin kannattaa tehdä, jotain sellaista pysyvää, mitä ei myöhemmin saa otettu pois, terveydenhuolto hoidetaan, vaikka kunta kaatuisi, joka koulu, terkkari jne ne suljettaisiin, mutta jos pistää rahat kuituun, niin se jää. Eli otettu velkaa ja rakkennut liki "ilmainen" kuitu kuntalaisille. Ihan fiksu veto.
Pienissä kunnissa on se ongelma, että väestönkasvu on nettonegatiivista. Eli kunta kutistuu joka kuukausi ja joka vuosi ja nopeaan tahtiin. Tämä mm. johtaa siihen, että kuntaan ei rakenneta uutta asuntokantaa tai jos rakennetaan, luultavasti harkiten tietyille kasvualueille vain. Samalla vanhoja liittymiä uhkaa irtisanominen, kun käyttäjä kuolee pois. Toistaiseksi tätä on vähentänyt se, että liittymiä ovat hankkineet nuoremmat polvet, jotka viikatemies korjaa pois vasta parin vuosikymmenen päästä. Toisaalta väestörakenne on aika murskaava ja asiakaspohjan kato tulee olemaan aika lopullista juuri parin kymmenen vuoden aikajänteellä jo. Joka generaatio väkimäärä ikäluokassa puolittuu ellei ylikin.

Maahan kaivetusta kuidusta taitaa metreissä valtaosa kulkea siellä haja-asutusalueella, mihin ei ole tulossa ikinä mitään korvaavaa kuolevan asutuksen tilalle. Esim. monet metsäiset mummonmökit eivät ole ehkä näköalapaikalla tai hyvien teiden varrella virkistyskäyttöä varten, eläkeläisillä on heikosti varaa korjata pientalojaan ja asuntojen hinta-arviot ovat niin vahvassa laskussa, että investointeja ei saa ikinä takaisin - sama pätee myös kerros- ja rivitaloihin monessa paikassa niin ettei edes remonttilainoja saa. Myös maataloudesta ennustetaan, että tilojen määrä laskee voimakkaasti lähitulevaisuudessakin, minkä takia kuitua tarvitaan entistä isompiin yksiköihin entistä harvempiin paikkoihin, vaikka koneellistuminen lisäisikin netin tarvetta.

Hiukan etäämmällä suuntautuvat kuituverkot ovat minusta hyvä investointi vain, jos alueelle on odotettavissa turismia ja sitä kautta kasvua mökkeilyn muodossa. Tällöinkin isoin etu saavutettaisiin jos tonttikaavoitus ohjaisi vieri viereen ihmiset ahtaasti. Toisaalta kuituliittymistä ei saa mökkiliittymiä myymällä täyttä hintaa jos ei liittymä ole ympärivuotisessa käytössä.
 
Sehän kuuluu ollakin +-0, koska käsittäkseni firmalla ei ole tavoite rahastaa, vaan tuottaa hyötyä kuntalaisille. Toiseksi "ylimääräiset" menee lainojen lyhennyksiin.
Erittäin tärkeä palvelu kuntalaisille, joten ei tätä myydä elisalle, eikä muullekaan valtakunnalliselle suurelle (mobiili)operaattorille.

Nähtäväksi jää tulevaisuudessa mihin suuntaan esim. Ciniaa kehitetään, alkaako se napsimaan seutuverkkoja, niitä jotka on siis myynnissä tai ostettavissa. Kaikki eivät ole.
Ciniasta tuli mieleen, että ainakin se tekee yhteistyötä näiden pulatunnuksen "konkurssipesien" kanssa.
Siikaverkko ja Cinia käynnistävät merkittävän valokuituhankkeen Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla
 
Mistä hintakilpailua tulisi? Lähes aina nää kuituliittymät on alueellisia monopoleja, eikä ole mahdollista valita mitä tahansa operaattoria. Toki on openconnect kuituverkkoja, jotka saattavat olla itseasiassa parempi ratkaisu sille verkon omistajalle koska ei tartte kuin vuokrata sitä kuitua jollekkin toiselle operaattorille.
Jos kuitua on tukee valtion avustusten lisäksi kunta isolla rahalla, niin markkinaehtoiselle kiudulla aika kapeat markkinat. Joten jos kilpailua syntyy niin ensinnä veikkaisin jotain muuta.

Jos kiutuasiakkaita on siellä kuntakeskusksen liepeillä, niin riski keikkii että Yhteisverkko tai Elisa tekee investointeja mobiiliverkkoon, no Yhteisverkko jokatapauksessa tekee. En nyt ajattele että jos kuidun mkassa Kela tai joku muu, niin sellainen asiakas olisi vaihtamassa, muuta jos niukilla omilla rahoilla maksaa, niin riski on.

Toki kuitua saa vuokrattua mutta ei se ilmaista ole varsinkaan jos on kyseessä joku paikallinen kuidun omistaja jolloin ei ole intressejä lähteä mihinkään "Nuole sinä minun munia niin minä nuolen sinun munia" diileihin mukaan, eli harvemmin paikallisella kuituoperaattorilla on tarvetta kuitukapasiteetille jossain muualla.
Tämän tyyppisille verkoille, jos joku vuokraisi käypään hintaan olisi varmaan toivottu asiakas.


Esim. täällä kun alettiin osuuskunta vetoisesti kunnan ja sittemmin kuntien alueelle kuituverkkoa rakentamaan niin ilmaistiin heti suunnitteluvaiheessa että haluavat toteutuksen open connect periaatteella ja suorastaan toivoivat että nää isommat operaattorit tulisivat laitetilaan omine kuituineen mukaan.
Iso peukku.
Asiakkailla on kuitekin erilaisia tarpeita, vaikka osa haluaa vain netin, niin osa haluaa vain sen kuidun ja palvelut sen päälle omien tarpeiden mukaan.

Ja ovat hinnoittelussa läpinäkyvämpiä.

Pienissä kunnissa on se ongelma, että väestönkasvu on nettonegatiivista. Eli kunta kutistuu joka kuukausi ja joka vuosi ja nopeaan tahtiin.
Pienissäkin on eroja, mutta Pudasjärven osalta ongelma on myös asukasmäärän kutistuminen.

Kuitu joka taloon, toki voi vähentää autioitumista, hillitä muuttotappiota jne, mutta kymppitonnien kuitu potenttiaaliseen autiotaloon, ei ehkä verronmaksajien kannalta tehokasta.

Mutta toistan, jos Pudasjärvellä on tilanne ollut mikä on, niin ei se heidän kannalta ole tyhmää rakentaa kuituverkko, se pysyy paikallisena vaikka muuta palvelut alettaisiin alas. Jos kunta liitos, niin sen maksaa sitten se liitoskunnan rahakkaammat, tai jos valtion hätäpaketteja, niin sen maksaa sitten muu maa.
 
Ei hyvää päivää näitä pulatunnuksen löpinöitä.

Mitä myytävää Pudasjärvellä on ?

Energiayhtiö, kuituyhtiö, kiinteistöjä, maata.


Ymmärtääkseni perusinfrassa on kunnossapitovelkaa, rahasta on pulaa, niin olisi outoa jos kuituyhtiö ei olisi kaupan, ongelma voi olla ettei se käy kaupaksi ilman näkyvää tervehdyttämistä, tai miettiä jos hinnoittelu sellaiseksi että homma olisi terveellä pohjalla.

Sote uudistuksen myötä kuntien pitäisi paremmin pärjätä omillaan (nyt tuo kunta taitaa toimia ensisijaisesti valtion osuuksilla)

Edit:
Onko Ilonetin asikkaita ? Sitä käytetty tukihankkeiden osalta onnistuneiden hankkiden esimerkkinä.

Eli Ilomantisin alueella ja koska kunta sijaitsee itärajalla, (oliko jopa itäisin kunta?), niin rajan läheisyys tuo erityispiirteitä jotka rajoittaa yhteyksien tarjoamista langattomilla tekniikoilla.

Rankasti tuettuja hankkeita, hyvin edullisia liittymismaksuja -> liittymät kelvanneet. Mutta pintapuolisesti katsoen, kunta tukee, mutta yhtiön riskit paljon terveemmäll pohjalla kuin Kairan Kuidulla ja markkina sellainen että voisi olla toimintamahdollisuus vaikka kunta luopuisi.

Eli olisko tuo esimerkki kuntavetoisesta hankkeesta joka onnistunut ? (jos ei mietitä onko tukirahat käytetty tehokkaasti)
 
Pelien lataus on ainoa asia jolla itselleni voisin perustella nopeaman netin hankkimista, mutta kuinka usein niitä pelejä meidän taloudessa lataillaan ? Aika harvaan ja senkin voi hoitaa yöaikaan ja vedellä itse unta palloon. Pelit talouteen hankitaan lähes aina fyysisenä levynä.
Niinno, se on just kun tenavat tai rouva ei ole sammuttaneet konsolia lepotilaan vaan täysin pois päältä ja ittellä rupeais illan päälle vaikka Warzonettamaan. Siinä ku avaat oluen ja rupeet katsomaan jonkun 30+G pätsin latautumista kun peliseura odottelee jo linjoilla. Pätsin joutuu lataamaan vaikka olisi kaapit täynnä pelilevyjä. Menee 80-100M vakaasti kykenevällä 4G:llä pieni hetki ilmasilta kuumana ennenkuin pääsee pew-pew.
 
Pienissäkin on eroja, mutta Pudasjärven osalta ongelma on myös asukasmäärän kutistuminen.

On täällä ainakin Syötteen kehittyvä retkeilyalue, paljon ainakin oululaisilla loma-asuntoja ja vuokramökkikapasiteettia reilusti. Itsekin olen täällä Riihikummussa tämän viikon etätöiskentelemässä, yksi varauksen speksi oli kuituyhteys ja toinen maastopyöräilyreitistön läheisyys. Toki täällä kohtuullinen mobiiliverkkokin on mutta piti pelata varmemman päälle.

Viime keväänä perheen hiihtolomalla, jota ei itsellä täyttä viikkoa ollut, oltiin kuitumökillä Luostolla.

Väittäisin että jykevät nettiyhteydet ovat vahva "etätyömatkailun" mahdollistaja myös.
 
Niinno, se on just kun tenavat tai rouva ei ole sammuttaneet konsolia lepotilaan vaan täysin pois päältä ja ittellä rupeais illan päälle vaikka Warzonettamaan. Siinä ku avaat oluen ja rupeet katsomaan jonkun 30+G pätsin latautumista kun peliseura odottelee jo linjoilla. Pätsin joutuu lataamaan vaikka olisi kaapit täynnä pelilevyjä. Menee 80-100M vakaasti kykenevällä 4G:llä pieni hetki ilmasilta kuumana ennenkuin pääsee pew-pew.

Joo, itse huomasin viime keväänä, kun lopetin Lounean 500/250Mbit/s valokuituyhteyden mobiiliin, niin mobiililla todella tuskaista käyttää. Kuidun yli vaikka latasi isompaa peliä, niin missään vaiheessa minkäänlaista pätkimistä yms... ja samalla pystyi katsomaan Youtubesta videoita. Ja jos latasit mobiililla pahimpaan ruuhka-aikaan, niin hyvä jos latasi 0.2-0.9megatavua/s. Eikä mahdollista samaan aikaan katsella Youtubesta videoita. Ja muutenkin peleissä huomasi, että valokuidulla oli niin tasaisempaa käyttöä
 
On täällä ainakin Syötteen kehittyvä retkeilyalue, paljon ainakin oululaisilla loma-asuntoja ja vuokramökkikapasiteettia reilusti. Itsekin olen täällä Riihikummussa tämän viikon etätöiskentelemässä, yksi varauksen speksi oli kuituyhteys ja toinen maastopyöräilyreitistön läheisyys. Toki täällä kohtuullinen mobiiliverkkokin on mutta piti pelata varmemman päälle.
Oululaiset ei maksa kuin kiinteistöveroa.

Edit: onko se nyt keskimäärin 200€, sillä ja mökkiläisen muulla liikevaihdolla pitäisi rahoittaa ne palvelut, kymppitonnin kuitu tarvii kirimistä
 
Viimeksi muokattu:
Oululaiset ei maksa kuin kiinteistöveroa.
Voisivat maksaa kiinteistöveronsa myös muualle. Tuskin ne tänne mökkejään byggais jos ei laskettelu, bikepark, retkeily, MTB kiinnostais jota kautta Pudikselle jää lisää rahaa. Ja tuskin viitsivät Ouluun asti ajaa kauppaan kun rinnemarketin lisäksi Pudikselta löytyy iso S- ja K-marketti. Lisäksi satunnaisemman oleskelijan majoitusvuokratuotot ynnä samat palvelunkäytöt kuin edellä.
 
Ihmeellistä vänkytystä.
Melkein tulee mieleen joku mobiilioperaattoreiden palkattu lobbari.

En tiedä mikä lienee ketjun alkuperäinen tarkoitus, mielestäni se miten tähän maahan saataisiin kunnon yhteydet ympäri maata, sekä tämän kehityksen uutisointi.
Nytkin on hankkeita vireillä ja teon alla ympäri suomea.

Täällä vaan vängätään ihan muusta.
 
Ihmeellistä vänkytystä.
Melkein tulee mieleen joku mobiilioperaattoreiden palkattu lobbari.

En tiedä mikä lienee ketjun alkuperäinen tarkoitus, mielestäni se miten tähän maahan saataisiin kunnon yhteydet ympäri maata, sekä tämän kehityksen uutisointi.
Nytkin on hankkeita vireillä ja teon alla ympäri suomea.

Täällä vaan vängätään ihan muusta.
Ainakin itsellä närkästyksen aihe on tuo, että kuidun hyödyistä pikkukunnille en ole nähnyt juuri yhtään positiivista vaikuttavuusanalyysiä. Esim. stat.fi näyttää sinulle grafiikat, millainen vaikutus kuidulla on ollut periferian elävöittämiseen. Pääosin ei juuri mitään vaikutusta. 10000 euron vauvarahat sen sijaan ovat parissa kunnassa pystyneet pitämään väkimäärän paikallaan, mutta onko kuitu? Samaan aikaan muutama miljoona suomalainen asuu alueilla, joihin ei tukirahaa kuituun saa eikä markkinavetoisestikaan rakenneta vuosiin tai vuosikymmeniin ja vaikka etätöiden puolesta kuidulle olisi tarvetta, sitä ei vaan saa ellei naapureita harvenna kirveellä kunnes keski-ikää saa parikymmentä vuotta alemmas. Samalla näille alueille saisi ihan pikkurahalla nopeasti enemmän kuitua kuin mitä harvemmin asutuissa maakunnissa asuu yhteensä porukkaa. Priorisointi on erikoista.

Tosiaan 4g/5g-lobbaus on syönyt monella intoa maksaa 25-50 eur/kk kuidusta, kun sen mobiilinetin saa puolet halvemmalla ja sekin on 100-1000 megaa operaattorien mainosten mukaan, vaikka todellisuus on paljon surullisempi. On ihan kestämätön tilanne, että pitää muuttaa poispäin palveluista, töistä jne. sivistyksestä, jotta netin nopeus nousisi. Esim. itse muutin noin tuplasti kauemmas, vaikka nyt jo työmatka oli 20-25 min, kun ei vaan lähempää saanut mitenkään. Parikin vuotta sai oikotietä ja etuovea selata ja jokaisen osoitteen kohdalla kysellä operaattoreilta saatavuutta, saaden samalla vastaukseksi lähes aina 404:aa. Sitten kun löytää rakentamattoman tontin keskeltä metsää jumalan selän takaa, sinne saakin reilulla tonnin kytkentämaksulla 10 gigabitin kuidun :D
 
Tervetuloa joukkoon tummaan! Kun kerran on kuitua kokeillut, sitä osaa arvostaa. Itselläni kotitalossa Telian kuitu joka ei meinaa osata rajoittaa varsinkaan uploadia, en valita kun paukkuu alkuun 500 M jne. :)
Onhan tässä Telialla traffic shaping päällä. Jarruttelee sitten jos meinaa mennä liian kovaa. Mielestäni käytettävyyden kannalta aivan älyttömän hyvä ratkaisu, siihen nähden, että paketteja pudoteltaisiin randomisti. Tässähän jarrutus tapahtuu vielä modernisti ECN:llä, eikä pakettien pudotuksella. Propsit siitä, että joskus on tehty asiat fiksusti. Monesti kuulee, että jengi ulisee traffic shapingista, mutta mun mielestä se on ollut kaikkiall vain ja ainoastaan positiivista, missä olen siihen törmännyt. Sekä olen myös konfiguroinut sen niihin yritysliittymiin joita hallinnoin.
 
Aika pikku yrityshän tuo Kairan kuitu näyttää olevan ja viime vuosina aika +- tuloksella pyörii. EIköhän se Elisa osta firman jossain vaiheessa, kuten pohjanmaalta operaattoreita.

Kairan Kuitu Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi
Näin käynee ajan myötä. Elisa yrittää täällä Pohjanmaalla JNT:ta väkisin ostaa, mutta Pohjalaiset ei myy - ainakaan vielä. Todella alhaista toimintaa Elisalta. Sitten, kun ei ole enää kilpailua; voidaan nostaa hintoja.:mad:
 
Näin käynee ajan myötä. Elisa yrittää täällä Pohjanmaalla JNT:ta väkisin ostaa, mutta Pohjalaiset ei myy - ainakaan vielä. Todella alhaista toimintaa Elisalta. Sitten, kun ei ole enää kilpailua; voidaan nostaa hintoja.:mad:

Ei käy. Koska ei myydä. Elisa saa haluta ihan vapaasti mitä tahtoo.
Muistaakseni nykyisin verkosta vuokrataan elisalle mustia kuituja tukiasemille, sen pitemmälle ei elisalla ole asiaa.
 
Btw ylipäänsä mistä tuo elisa on keksitty, että se olisi juuri se joka tulee ja ostaa kaiken minkä tahtoo?
Esim. heikommin taloutensa hoitanut (liikaa kuituvarauksia/liian vähän liittyjiä) Utakuitu meni myyntiin, Elisa ei ollut ostaja, vaan Oulun Seudun Sähkö Kuitu Oy.

Utakuitu aikoinaan yritti että Kairan kuitu ostaisi sen, mutta ei ostettu, koska oli tosiaan Utakuidulla liian vähän liittymiä ja liikaa kuituvarauksia, mikä toki kyykkäyttää äkkiä firman taloudelliset mahdollisuudet.
 
Vaikka itse kuidun päässä olenkin niin vähän on tiukat hinnat täällä. 300/100 30€. Nopein 900/500 70€.

MPY ottaa rahat pois köyhiltä.
 
Vaikka itse kuidun päässä olenkin niin vähän on tiukat hinnat täällä. 300/100 30€. Nopein 900/500 70€.

MPY ottaa rahat pois köyhiltä.

No jaa täällä Elisalla KAMO 30e/kk 1000/50M. Ottaisin kyllä tuon 900/500M kuidun millä sekunnilla vain :thumbsup:
Jättää vaan muutamat kalexit pois.

Kuitenkin pääasia, että on se kiinteä yhteys. Useimmilla se pätkivä 4G. Eli jostain kannattaa olla tyytyväinen :thumbsup:
 
Vaikka itse kuidun päässä olenkin niin vähän on tiukat hinnat täällä. 300/100 30€. Nopein 900/500 70€.

MPY ottaa rahat pois köyhiltä.

Ei toi pahakaan ole jos noi on normaalihintoja, toi 300/100 on suorastaan edullinen. Lounealla maksaa 100/50 liittymä nokuhinnalla noin 35 €/kk, nyt sai vuodeksi kampiksen 29,90…

Tämä siis ok-talossa.
 
Nojaa ei tuo nyt sitten niin kallis ollutkaan kun muiden juttuja kuulee.

edit. Se oli hauska kun ehkä 15v sitten ADSL2+ 10/0.512. Kovinta shittiä.
 
Kyllä nuo ihan edullisia hintoja on. Vertailua vähän "vaikeuttaa" että yhä jotkin operaattorit myyvät epäsymmetrisiä liittymiä.
Vertailua hankaloittaa sekin, että on niin monenlaisia yhtiöitä. Yksi firma voi olla velaton, omistaa verkkoa suhteellisen vähän (tai paljon) ja asiakkaita on verraten paljon.
Toisella firmalla on juuri rakennettu verkko, pituutta verkolla voi olla vaikka lähemmäs 2000km, asiakkaita ehkä ~2500, velkaa paljon ja sitä lyhennetään 10-20 vuotta.
Että kyllä se 50e/kk 200/200 liittymästä on jälkimmäisessä tapauksessa sellainen realistisen hintainen, lähes "edullinen" kun tietää taustat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 308
Viestejä
4 508 809
Jäsenet
74 351
Uusin jäsen
Hopis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom