Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Pistin Nilfiskin Multi II 30 Inox tilaukseen, 113e. Suodattimen tamppaus ja virtalähtö tähän hintaan on mielestäni aika kova.

Nilfisk

Mulla on ollut tuosta pienempi 22-malli mökillä pari vuotta ja ihan ok, tosin vertailukohtaa muihin merkkeihin ei oikein ole. Toi pienempi maksoi aikoinaan amazonin tarjouksesta satkun ja siinäkin on suodattimen tamppaus (manuaalinen) mikä minulle oli ehdoton.
Valokuitunen alkaa rakentamaan ja teki tarjouksen 2190 euroa kertamaksuna. Vetävät tuohon rahaan sisään asti ja kuukausimaksuja ei ole. Operaattori on käytännössä Telia. Kotitalousvähennyksen kautta tulee jotain takaisin. Täytyy harkita, jos ei yhteys sitten katkeilisi niin usein.
Ei kuukausimaksuja? Miten voi olla noin "halpa". Onko nämä yleisiäkin tämmöset sopparit?
Valokuitusella on ollut käyttämättömän liittymän ylläpitomaksu n.60kk jälkeen, tällä hetkellä taitaa olla 5e/kk.
 
Valokuitusella on ollut käyttämättömän liittymän ylläpitomaksu n.60kk jälkeen, tällä hetkellä taitaa olla 5e/kk.

Niin ehtojen mukaan vain jos ei ole aktiivista operaattoria. Toki ehtoja voidaan aina muuttaa sitten joskus. Tämä nyt kuitenkin on ainoa keino saada kuituyhteys tänne maaseudulle.
 
Sinulla kun tuntuu olevan tietoa, niin pystytkö nimeämään näitä hankkeita tai verkkoja?

Mielestäni on kolme yritystä, joissa on selkeästi epäonnistuttu: KSVV, Savon Kuitu ja Rautavaara. Kahdella ensimmäisellä nimittäjänä useampien kuntien omistamat yhtiöt sekä hankaluuksia valtion tukipolitiikan kanssa. Toki jos jokaisen noistakin osallistuja kunnista palastelee, niin saahan niitä ison määrän.
Tämä ei ole kattava lista, mutta heikosti pärjääviä tahoja ainakin
Tämä on tsempannut hieman, mutta liikevaihto junnaa paikallaan
Täällä on tappio lähtenyt voitoksi aika hyvin

Eikö hanke ole ollut tekemisen väärti, jos se pysyy pystyssä ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, vaikka nyt liittyjämäärä ei olisi ollutkaan ihan toivottu? Ei sitä kaupallisesti todennäköisesti olisi kukaan rakentanut sen kummemmin.
Jos tuolle linjalle menee, perustelullasi voi kuitata minkä vaan alkuinvestoinnin. Vaikka miljoona euroa per kotitalous. Esim. MOT-ohjelman mukaan Multialla kustannus oli noin 46t eur per liittymä ja 10 eur/m. Kunnan keskus on 3x2km kokoisella kolmion mallisella maapalalla. Taajama-alueella asuu melkein 50% väestä ja nopeaa nettiä käyttävistä luultavimmin reilusti yli puolet. Lisäksi kunnan väkimäärä on vähentynyt viimeiset 40 vuotta noin 10-20% aina 10v välein, 80-luvulla 10% ja nyt viime vuosina 20%. Tämä on ihan kestämätön pohja rakentaa mitään investointia, mistä odotettavissa tuottoja 10-50v aikajänteellä.

Musta näissä tukihankkeissa pitäisi miettiä kokonaisuutta. Mikä on tukirahojen primääritavoite - onko se a) maksimaalisen monen ihmisen kytkeminen nopean netin ääreen, vai b) priorisoidaanko niitä joilla on oikea tarve nopealle netille ja markkinaehtoisesti ei onnistu, vai c) halutaanko satunnaisesti tukea nettiä sinne, missä se ei markkinaehtoisesti ikinä toteudu yhdestä tai useammasta syystä: a) liian kallis b) asukkaat eivät halua nopeaa nettiä c) asukkaat eivät tarvitse nopeaa nettiä d) liian monet asukkaat todennäköisesti muuttavat/kuolevat pois lähivuosina, joten kuitu jää tyhjän pantiksi. Esim. 100 euron kk-maksu on aika kova, jos sillä tarjotaan vain 100/100M kuitu ja maxivision, eikä kovin nopeaa vasteaikaa vikatapauksiin.

Ajatellaan laatikon ulkopuolelta. Esim. maaseudulla asunnot ja okt:t ovat halpoja, tyydyttävän kuntoisia isoja taloja tai hyväkuntoisia pieniä voi irrota jo 50 tonnilla. Jos kuidun vetäminen maksaa 46t ja tämä keskiarvo, eli keskustassa voi maksaa 2t ja etäämmällä 100t, niin voiko olla vaan niin, että on halvempi tukea ihmisten muuttoa lähemmäs keskusta, jolloin kaapeloinnissa säästäisi - esim. 50t asuntotukea ja 50t kuidun kaivamista vs 0t asuntotukea ja 100t kaivamista. Tiheämpi asutus voi jopa elävöittää kuntaa enemmän kuin erakoituminen kauas metsään kuidun päähän.

Mitä olen katsonut tätä Suomen syrjäseutujen demografiaa, maaseutu kuolee tappavaan tahtiin. Hävikki on 1-2% porukkaa joka vuosi noin keskimäärin eikä suunta ole muuttunut 40 vuoteen, päinvastoin kiihtyy. Alueilla asuu valtavasti eläkeläisiä, joilla on matala tulotaso, varallisuus sidottu usein taloon, jonka arvo täysin romahtanut ja laskee jopa väkilukua nopeammin, esim. 5-10% vuositahtia. Lisäksi vaikea kuvitella, että kovin nopealle netille on tarvetta. Esim. kun top5-kaupungissa Suomessa pärjää 4k-netflixin kanssa 35-50 Mbps liittymällä, miksi huonosilmäinen ja puolikuuro eläkeläinen tarvitsee 3d:nä 8k-kuvaa @ 120 fps ja 192 kHz 15 kaiuttimen Atmos-ääniä metsäpirttiin (eli 1-10 Gbps yhteys kuten Teuvo Turbokuitu), kun voi olla että korva leikkaa kaikki yli 10 kHz menevät äänet jo ja sd-kuvaan pystyvä kuvaputki digiboksin läpi ei hyödy resoluutiosta. Monista peruspalveluista on kaistaltaan kevyet versiot ja valtio voisi pakottaa lailla firmoja panostamaan kevytversioihin palveluista, mikä voi miljoonien tukirahojen jälkeenkin olla halvempaa kuin kuituverkko. Kokeilin piilopirtillä Posion korvessa, että jopa 3 Mbps 4g-yhteyden kanssa voi pitää ihan sujuvasti Zoom-palaveria. Näkisin, että näissä suunta-antenni tekisi ihmeitä kunhan etäpirttien sijaan tiheämmin asutulla alueella kaikki pakkokytkettäisiin verkkoon.
 
Valokuitunen alkaa rakentamaan ja teki tarjouksen 2190 euroa kertamaksuna. Vetävät tuohon rahaan sisään asti ja kuukausimaksuja ei ole. Operaattori on käytännössä Telia. Kotitalousvähennyksen kautta tulee jotain takaisin. Täytyy harkita, jos ei yhteys sitten katkeilisi niin usein.
Ei kuukausimaksuja? Miten voi olla noin "halpa". Onko nämä yleisiäkin tämmöset sopparit?
Vähän epäselvä, mutta veikkaan että tuossa peritään kk maksut nettiyhteyden laskulla, tyypillinen tapa Valokuitusella. (jos ei nettiyhteyttä niin sitten perivät asiakkaalta kk maksua, tästä tarjolla ns vapaa kuukausia liittymisen jälkeisikis vuosiksi)

Avoimessa kuidussa on myös kuituoperaattoreita jotka perii sen kk maksun suoraan kuituliittymä asiakkaalta, jolloin, nettiyhteys on sitten kuitu osuutta halvempi. (nettiyhteys hinnastoissa se halvempi kk maksu)

Lisäksi soppaa sekoittaa Valokuitusen liittymät jossa peritään sekä asiakkaalta suoraan kk maksusta , mutta asiakas maksaa lisäksi neittiyhteyden yhteydessä kuituyhteydestä kk maksua. Tässä on sitä liittymismaksua paloiteultu kk maksuksi, joissain soppareissa ollut mahdollisuus muuttaa jälkeen päin kertasuosituksella halvemmaka (kk)
 
Vähän epäselvä, mutta veikkaan että tuossa peritään kk maksut nettiyhteyden laskulla, tyypillinen tapa Valokuitusella. (jos ei nettiyhteyttä niin sitten perivät asiakkaalta kk maksua, tästä tarjolla ns vapaa kuukausia liittymisen jälkeisikis vuosiksi)

Avoimessa kuidussa on myös kuituoperaattoreita jotka perii sen kk maksun suoraan kuituliittymä asiakkaalta, jolloin, nettiyhteys on sitten kuitu osuutta halvempi. (nettiyhteys hinnastoissa se halvempi kk maksu)

Lisäksi soppaa sekoittaa Valokuitusen liittymät jossa peritään sekä asiakkaalta suoraan kk maksusta , mutta asiakas maksaa lisäksi neittiyhteyden yhteydessä kuituyhteydestä kk maksua. Tässä on sitä liittymismaksua paloiteultu kk maksuksi, joissain soppareissa ollut mahdollisuus muuttaa jälkeen päin kertasuosituksella halvemmaka (kk)
Olisiko alkuperäinen kirjoittaja kuitenkin ymmärtänyt oikein ja sitä kuukausimaksua ei oikeasti ole?

Meillä ei ole valokuitunen verkon rakentajana, mutta kuidun ylläpidosta ei tarvitse maksaa mikäli joskus nettiliittymän irtisanoo. Voihan valokuitunenkin poistaa ylläpitomaksun halutessaan.

Vaikuttaa todella sekavalta tuo valokuitusen toiminta jos voi olla päällekkäisiä laskutuksia samasta asiasta ja naapurilla taas ei.
 
Olisiko alkuperäinen kirjoittaja kuitenkin ymmärtänyt oikein ja sitä kuukausimaksua ei oikeasti ole?

Meillä ei ole valokuitunen verkon rakentajana, mutta kuidun ylläpidosta ei tarvitse maksaa mikäli joskus nettiliittymän irtisanoo. Voihan valokuitunenkin poistaa ylläpitomaksun halutessaan.

Vaikuttaa todella sekavalta tuo valokuitusen toiminta jos voi olla päällekkäisiä laskutuksia samasta asiasta ja naapurilla taas ei.
Ihan selkeästi valokuitusen sivuilla lukee hinnat ja kk maksut. Ei tarvitse teidän spekuloida.
 
Olisiko alkuperäinen kirjoittaja kuitenkin ymmärtänyt oikein ja sitä kuukausimaksua ei oikeasti ole?



Meillä ei ole valokuitunen verkon rakentajana, mutta kuidun ylläpidosta ei tarvitse maksaa mikäli joskus nettiliittymän irtisanoo. Voihan valokuitunenkin poistaa ylläpitomaksun halutessaan.



Vaikuttaa todella sekavalta tuo valokuitusen toiminta jos voi olla päällekkäisiä laskutuksia samasta asiasta ja naapurilla taas ei.
Valokuitusella on vanhoja verkkoja tullut mukana perustaessa tai myöhemmin ostettu.

Yhtiön on yrittänyt keksiä konsteja millä kuitu kävisi kaupaksi, sen perinteisen maksaliittymismaksu kerralla, niin rinnalle tuotu rahoitusmalleja joissa itse kertamaksu olisi pieni, mutta vastaavasti sitten suurempia kk maksuja. Teknisesti nuo eriasia kuin sen varsinaisen kuidun kk maksu. Eli jos ajattelet nuo liittymisen maksuna (jossa eri vaihtoehtoja), ja kuidun perusmaksuna(kuidunpalvelumaksuna).

Laskutusteknisesti voisi olla haastavaa yhdellälaskulla, koska valokuitusella sen kuidunperus laskutus "kiertää" nettioperaattorin kautta, ja ei ole asiakaskohtainen.


Muut avoimenkuidun operaattorit laskuttaa suoraan asiakasta perus ja liittymis, maksut ja nettioperaattori laskuttaa suoraan sen netin osuuden (siihen hintaan ovat teko leiponeet sen mitä joutuvat Telialle maksamaan)

Vaikuttaa todella sekavalta tuo valokuitusen toiminta jos voi olla päällekkäisiä laskutuksia samasta asiasta ja naapurilla taas ei.
Muillakkin toimijoilla voi olla kirjava kirjo miten liittymisen voi rahoittaa, kertamaksuja, jonkinlaisia luottoa juttuja, joissa kuukausittain peritään, ja mitä siihen väliin sitten mahtuu.

Koska muilla kuin avoimeenkuituun liittyneillä ne kuidun ylitarjottavat palvelut tulee kuituoperaattorilta niin ne vaan tulee yhdellä laskulla ja erittely voi olla vapaampaa ja esim nettimaksulla voidaan tukea kuidunkuluja.

mutta kuidun ylläpidosta ei tarvitse maksaa mikäli joskus nettiliittymän irtisanoo.
Valokuitusella jos kuidun irtisanoo, niin ei siitä mene kk maksuja. Tietenkin jos on tehnyt määräaikaisen liittymisopimuksen, niin liittymisen kk maksuja pitää maksella sopparin loppuun asti, sama toki muillakkin jos on saman tyyppisiä ratkaisuja tehnyt.

Se on sitten ongelma että osalla operaattoreista uudelleen liittyminen voi olla kallista, usein ne tarjoaa sitten jotain pienempää kk/vuosimaksua jolla yhteyden voi pitää levossa. Jollain kuiti+nettioperaattoreilla, katkaistun kuitunetin uudelleen kytkekinen voi olla hyvinkin huokeaa, lähempänä kymmepejä kuin tonneja.

Avoimessa kuidussa muistettava että vaikka ei olisi aktiivista nettiyhteydessä niin se on "avoimessakuidussa" kiinni, eli vähän eri tilanne kuin muilla.

Ihan selkeästi valokuitusen sivuilla lukee hinnat ja kk maksut. Ei tarvitse teidän spekuloida.
Valokuitusen sivujen selkeydestä voi olla eri mieltä, ja hintojen löytäminen ainakin vielä alkukesästä oli vaikeaa, ja vielä vaikeampaa arpoa että mikä koskee ketäkin. Tiettävästi kaikki ei ole saanut virallisesti mitään sellaisia papereita että voisi suorilta olettaa koskevan kaikkia.
 
Viimeksi muokattu:
Näin juuri, asia on hyvin selkeä, jostain syystä jotkut haluaa mustamaalata valokuitusta.
Minulla ei ollut tarkoitus mustamaalata vaan uskoa, että olisivat kykeneviä tekemään paremman tarjouksen johon ei kuuluisi sitä ylläpito maksua, mutta ei näimmä ole jos sivuilla on oikea tieto.
 
Hmm. Itselläni siis Telian rakennuttama Avoin Kuitu, joka ilmeisesti on nykyään siitten tuo valokuitunen ?
Maksoin liittymän kertamaksulla (1990€) muutamia vuosia sitten, kun se tänne rakennettiin. Nyt maksan telialle 39€/kk 100/100 Mbits yhteydestä.
Jos jostain syystä haluaisin lopettaa tuon liittymän, niin mielestäni en sen jälkeen maksa mitään ylläpitomaksuja. En ainakaan mistään sopimuspapereista ko. tietoa ole löytänyt. Varma en asiasta ole.. :D Enkä ole palvelua lopettamassa, melkein on mietinnässä nopeuden nosto, vaikka hyvin on pärjätty tälläkin.
 
Hmm. Itselläni siis Telian rakennuttama Avoin Kuitu, joka ilmeisesti on nykyään siitten tuo valokuitunen ?
Maksoin liittymän kertamaksulla (1990€) muutamia vuosia sitten, kun se tänne rakennettiin. Nyt maksan telialle 39€/kk 100/100 Mbits yhteydestä.
Jos jostain syystä haluaisin lopettaa tuon liittymän, niin mielestäni en sen jälkeen maksa mitään ylläpitomaksuja. En ainakaan mistään sopimuspapereista ko. tietoa ole löytänyt. Varma en asiasta ole.. :D Enkä ole palvelua lopettamassa, melkein on mietinnässä nopeuden nosto, vaikka hyvin on pärjätty tälläkin.

Ei sitä ylläpitomaksua olekaan pakko maksaa. Mutta jos et maksa niin kuituliittymä katsotaan lopetetuksi ja uudelleen kytkennästä seuraa uudelleenkytkentämaksu.
 
Eikös tuo uudelleenkytkentä maksu monesti ole kohtuuttoman suuri verraten siihen mitä se uudelleenkytkentä käytännössä on.
 
Eikös tuo uudelleenkytkentä maksu monesti ole kohtuuttoman suuri verraten siihen mitä se uudelleenkytkentä käytännössä on.

Jep. Pahimmillaan maksat uudestaan täyden liittymismaksun, vaikka välttämättä ei tartte kuin kytkee kytkimeltä portti päälle ja asiakastiedot, nopeudet yms... lisätä järjestelmään.
 
Ehkäpä uusi asukas ei koe kuitua tarpeelliseksi ja sitten taas seuraava asukas ottaa sen käyttöön ja maksaa "kytkennästä".

Veikkaan että liittymän siirrosta kyllä sovitaan ihan kaupanteossa. Eikä tule kuluja. Ei noita uudelleen kytkentöjä tule käytännössä ikinä.
 
Löyhasti liittyy tähän aiheeseen. Elisan myyntitykki soitti ja kaupitteli entistä nopeampaa kiinteää nettiliittymää. Nykyinen on maltillinen 100 MB liittymä. Argumentoi että olisi hyvä ottaa nopeampi littymä UHD elokuvien stiimausta varten kun kerrooin että Netflixian kattelen ja talossa UHD telkari. Näkyy kuulemma paremmin ja latautuu nopeammin Netflixin UHD elokuvat. Pänäsin kaverilta jotain perustelua parempaan Netflix kokemukseen, jotta minun pitäisi hommata nopeampi liittymä. Muuta perustelua ei ollut että näkyy paremmin ja elokuva lauatutuu nopeammin, huomaa kuulemma sitten kun uusi nopeampi liittymä on köytössä.

Voisivat siellä Elisalla hieman viilata myyntipuheitaan ja yrittää keksiä edes jotain järkeviä argumentteja nopeiden liittyminen kaupittelemiseksi. Taitaa olla vaan niin , että järkevät perustelut nopeiden +100 MB liittymiiin rajoittuvat niin marginaaliseen porukkaan, että pakko puhua potastaa kaikille ja toivoa että myyntipuhe uppoaa kohteeseensa.

Tähän liittynen, mihin niitä usean sadan megan tai Gigan liittymällä oikeasti tarvitsee ? Tuskin nyt useiden gigojen tiedostojen siirtely ole jokapäiväistä, kuin sille marginaaliselle porukalle. Mitä täällä porukka tekee näillä nopeilla liittymillä vai onko niitä hommattu vain siksi, kun sellaisen voi vaan hommata ja nopeampi on aina parempi ? Itse en keksi nopeudelle meidän taloudessa mitään muuuta hyötyä kuin enkä pelien ja niiden päivitysten latailu, mutta tätäkin tapahtuu aika harvakseltaan, ja konsoli kuitenkin ne voi latailla lepotilassa hyvin hitaammallakin yhteydellä.
 
Löyhasti liittyy tähän aiheeseen. Elisan myyntitykki soitti ja kaupitteli entistä nopeampaa kiinteää nettiliittymää. Nykyinen on maltillinen 100 MB liittymä. Argumentoi että olisi hyvä ottaa nopeampi littymä UHD elokuvien stiimausta varten kun kerrooin että Netflixian kattelen ja talossa UHD telkari. Näkyy kuulemma paremmin ja latautuu nopeammin Netflixin UHD elokuvat. Pänäsin kaverilta jotain perustelua parempaan Netflix kokemukseen, jotta minun pitäisi hommata nopeampi liittymä. Muuta perustelua ei ollut että näkyy paremmin ja elokuva lauatutuu nopeammin, huomaa kuulemma sitten kun uusi nopeampi liittymä on köytössä.

Voisivat siellä Elisalla hieman viilata myyntipuheitaan ja yrittää keksiä edes jotain järkeviä argumentteja nopeiden liittyminen kaupittelemiseksi. Taitaa olla vaan niin , että järkevät perustelut nopeiden +100 MB liittymiiin rajoittuvat niin marginaaliseen porukkaan, että pakko puhua potastaa kaikille ja toivoa että myyntipuhe uppoaa kohteeseensa.

Tähän liittynen, mihin niitä usean sadan megan tai Gigan liittymällä oikeasti tarvitsee ? Tuskin nyt useiden gigojen tiedostojen siirtely ole jokapäiväistä, kuin sille marginaaliselle porukalle. Mitä täällä porukka tekee näillä nopeilla liittymillä vai onko niitä hommattu vain siksi, kun sellaisen voi vaan hommata ja nopeampi on aina parempi ? Itse en keksi nopeudelle meidän taloudessa mitään muuuta hyötyä kuin enkä pelien ja niiden päivitysten latailu, mutta tätäkin tapahtuu aika harvakseltaan, ja konsoli kuitenkin ne voi latailla lepotilassa hyvin hitaammallakin yhteydellä.
Syitä on varmaan monia nopeempaan nettiin. Itseä ainakin potuttaa omalla 100M netissä se, että jos joku täällä asunnossa lataa vaikka jotain peliä tai peliin päivitystä tai jotain isompaa tiedostoa, stoppaa muilta laitteilta twitch striimit, youtuben kattominen ja netflixin laatu putoaa surkeaksi, nettipelaamisesta tulee mahdotonta samaan aikaan.

Jopa sinun kaltaisesi yksin elävä voi haluta vaikka vain että pelit/isot tiedostot tulevat nopeammin. Tollasella 100megasella on aika tuskaa lähtee latailee näitä nykypäivän 100gigan pelejä.

Ja löytyy varmasti paljon muitakin syitä näiden lisäksi.
 
Löyhasti liittyy tähän aiheeseen. Elisan myyntitykki soitti ja kaupitteli entistä nopeampaa kiinteää nettiliittymää. Nykyinen on maltillinen 100 MB liittymä.

Kyllä tuo nopeus riittääkin, ongelma vain on että jos on esim. mobiililiittymä niin se on teoreettinen nopeus. Valokuidusta on jo kokemuksia toisessa osoitteessa ja toimii kuin "junan vessa". Kertaakaan ei ole pätkinyt tai laitteita tarvinnut käynnistää uudelleen. Tässä nykyisessä osoitteessa on kuparit, mutta saattaa olla että Telia ne joskus lähivuonna käy ottamassa rullalle. Pelkän mobiiliyhteyden varassa ei kannata olla, siksi investointi valokuituun.
 
Syitä on varmaan monia nopeempaan nettiin. Itseä ainakin potuttaa omalla 100M netissä se, että jos joku täällä asunnossa lataa vaikka jotain peliä tai peliin päivitystä tai jotain isompaa tiedostoa, stoppaa muilta laitteilta twitch striimit, youtuben kattominen ja netflixin laatu putoaa surkeaksi, nettipelaamisesta tulee mahdotonta samaan aikaan.

Jopa sinun kaltaisesi yksin elävä voi haluta vaikka vain että pelit/isot tiedostot tulevat nopeammin. Tollasella 100megasella on aika tuskaa lähtee latailee näitä nykypäivän 100gigan pelejä.

Ja löytyy varmasti paljon muitakin syitä näiden lisäksi.

Ei olla yksin, ehei , ei lähimaillekkaan. Pelien lataus on ainoa asia jolla itselleni voisin perustella nopeaman netin hankkimista, mutta kuinka usein niitä pelejä meidän taloudessa lataillaan ? Aika harvaan ja senkin voi hoitaa yöaikaan ja vedellä itse unta palloon. Pelit talouteen hankitaan lähes aina fyysisenä levynä.

Oma liittymätyyppii loppuukin ( laukkautetaan )ja tilalle tulee minimi 150MB liittymä kun sopimuskausi loppuu loppuvuodesta. Nopeuden lisäyksen otan ilolla vastaan, mutta en joudu siitä ilosta maksaman yhtään enempää. Ja valokuidun päässä ollaan.
 
Ei olla yksin, ehei , ei lähimaillekkaan. Pelien lataus on ainoa asia jolla itselleni voisin perustella nopeaman netin hankkimista, mutta kuinka usein niitä pelejä meidän taloudessa lataillaan ? Aika harvaan ja senkin voi hoitaa yöaikaan ja vedellä itse unta palloon. Pelit talouteen hankitaan lähes aina fyysisenä levynä.

Oma liittymätyyppii loppuukin ( laukkautetaan )ja tilalle tulee minimi 150MB liittymä kun sopimuskausi loppuu loppuvuodesta. Nopeuden lisäyksen otan ilolla vastaan, mutta en joudu siitä ilosta maksaman yhtään enempää. Ja valokuidun päässä ollaan.
Mutta ota huomioon että valtaosalla ei edes ole koneissa enään asemia joilla lukea levyjä. Erittäin vanhanaikasta. Konsolit on sitte eriasia. Eikä suurin osa ihmisistä varmasti ala venaamaan yön yli että pääsevät pelaamaan uutta peliä. Tämä yöllä lataaminenkin on kivikautinen ajattelutapa.

Ymmärrän kyllä josset itse tarvitse nopeampaa, mutta aika moni muu voi tarvitakkin.
 
Ymmärrän kyllä josset itse tarvitse nopeampaa, mutta aika moni muu voi tarvitakkin.

Juuri tätä tässä kyselenkin, että mihin tarkoitukseen se nopsa netti on hankittu.
Onko se vain vain pelejä varten vai onko tarpeissa jotain muutakin ?

Oma kivikautinen asenteeni on oma asiani, en oletakkaan että kaikki tekisivät niin.
 
1300 € kustansi kuituliittymä avaimet käteen pakettina etelä-pohjanmaalle Sunetin asentamana. Naapurille kuitu oli vedetty jo 15 vuotta sitten kun runkoa ensi kerran rakennettiin joten siitä oli helppo jatkaa muutama sata metriä.
 
Juuri tätä tässä kyselenkin, että mihin tarkoitukseen se nopsa netti on hankittu.
Onko se vain vain pelejä varten vai onko tarpeissa jotain muutakin ?

Työn teko: Itse työskentelen paljon Docker-imagejen parissa, ja joudun pyörittelemään peukaloitani aina sen aikaa, kun buildaan, pullaan tai pushaan jotain imagea. Aika on rahaa, joten nopeampi liittymä maksaa itsensä hetkessä takaisin.

Haluaisin alkaa ottaa omista datoistani off-site -varmuuskopioita nettiyhteyden kautta, mutta toistaiseksi se ei onnistu järjellisessä ajassa, koska Elisan valokuituun ja giga-ethernet-sisäkaapelointiin perustuvassa taloyhtiölaajakaistassani on vielä surkea upstream-nopeus. Joillain on tullut jo suuremmat lähetysnopeudet näihin käyttöön, mutta itse joudun vielä odottelemaan ja pelleilemään siirrettävien kovalevyjen kanssa (johon menee aikaa ja vaivaa täysin turhaan hukkaan).

edit, lisäys: Olen muuttanut vuosien varrella lukuisia kertoja, ja aina 90-luvulta lähtien ensimmäisenä ja kaikkein tärkeimpänä asunnonhakukriteerinä on ollut kunnollisen kiinteän nettiyhteyden saatavuus ("kunnollisen" määritelmä on toki muuttunut ajan kuluessa). En edes harkitse mitään asuntoa, mihin ei ole kunnon yhteyttä saatavilla, vaikka olisi kuinka kiva ja halpa muuten. Helpottaisi asunnonhakua, kun tämän saisi Oikotie/Etuovi/Vuokraovi-palveluihin hakukriteeriksi, koska ilman sitä menee aikaa hukkaan saatavuuskyselyiden tekemiseen asuntoa etsiessä.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri tätä tässä kyselenkin, että mihin tarkoitukseen se nopsa netti on hankittu.
Onko se vain vain pelejä varten vai onko tarpeissa jotain muutakin ?

Oma kivikautinen asenteeni on oma asiani, en oletakkaan että kaikki tekisivät niin.

Itsellä on 1000M lähinnä pelejä ja muita latauksia varten ja eipä samalla esim. se Netflix töki kun jotain on valumassa. Kaikenlainen odottelu veetettää tietsikkahommissa kun pienellä lisärahalla saa kuitenkin nopeutta. Normihinnoilla ovat 100M 10e ja 1000M 30e, joten mitään järisyttävää eroa ei ole. Pitkään oli tässä tuo 1000M 24,90e/kk ja nyt sai taas 5e/kk 2kk ajaksi.
 
Mutta ota huomioon että valtaosalla ei edes ole koneissa enään asemia joilla lukea levyjä. Erittäin vanhanaikasta. Konsolit on sitte eriasia. Eikä suurin osa ihmisistä varmasti ala venaamaan yön yli että pääsevät pelaamaan uutta peliä. Tämä yöllä lataaminenkin on kivikautinen ajattelutapa.

Ymmärrän kyllä josset itse tarvitse nopeampaa, mutta aika moni muu voi tarvitakkin.
Valitettavasti pelit kyllä kasvavat sitä tahtia, että gigaisellakin liittymällä lataa jonkin aikaa uusimpia AAA-tason pelejä, joissa ladattavaa voi olla 100-150 GB. Kun huomioi, että palvelimelta ei valu gigabitillä tavara keskimäärin ja vielä tiedostojen purkamiseen jne. menee aikaa, nopeimmallakin liittymällä menee puolesta tunnista tuntiin asennus. Muiden perheenjäsenten käyttö ja muut päivitykset myös syövät kaistaa. Ei siinä, gigainen netti auttaa huomattavasti, mutta esim. perheellisellä voi olla illassa pari tuntia rauhallista aikaa pelata ja jos siitä menee jo puolet latailuun, ei välttämättä jaksa aloittaa sillä kertaa ko. peliä.
 
En tiedä teistä muista, mutta aika harvakseltaa niitä peleja tarvitsee latailla ? Ja ei niitä päivityksiäkään tule kovin usein ?
Ei siinä mitään , hienoa että bitit liikkuu vauhdikkaasti, mutta noi perustelut ovat köykäisiä itselleni. Mutta jos ei kärsivällisyys kestä hieman odotella silloin tällöin, niin sitten tuo tulee tarpeeseen.

Työkäytön ymmärrän hyvin, jos tarve kaistalle on päivittäistä.
 
Valitettavasti pelit kyllä kasvavat sitä tahtia, että gigaisellakin liittymällä lataa jonkin aikaa uusimpia AAA-tason pelejä, joissa ladattavaa voi olla 100-150 GB. Kun huomioi, että palvelimelta ei valu gigabitillä tavara keskimäärin ja vielä tiedostojen purkamiseen jne. menee aikaa, nopeimmallakin liittymällä menee puolesta tunnista tuntiin asennus. Muiden perheenjäsenten käyttö ja muut päivitykset myös syövät kaistaa. Ei siinä, gigainen netti auttaa huomattavasti, mutta esim. perheellisellä voi olla illassa pari tuntia rauhallista aikaa pelata ja jos siitä menee jo puolet latailuun, ei välttämättä jaksa aloittaa sillä kertaa ko. peliä.
Tavallaan samaa mieltä ja osittain ei... itsellä multiwan (600M+400M+100M, tiedän... menee yli gigan verkon rajan mutta satku on lähinnä paikkaamassa sitä mitä muilta jää vapaaksi kun ruuhka-aikaan jos on nopeudet hieman pienemmät) niin ei ole juuri peliä vielä löytynyt mikä ei täyttä kaistaa latautuisi. Enemmän nopeudet on siitä kiinni millaiselle levylle niitä lataa, M2 SSD olisi toki paras. Perus HDD saa jo odotella purkua. Esim. COD Cold War sen verta iso peli että minimissään SATA-SSD sen laittaisin mutta vielä parempi jos saa M2 SSD levylle laitettua. Jos ei silti tule täyttä gigaa niin alkaisin osoittamaan syyttävää sormea reitittimen suuntaan. Itsellä yritysmallin reititin jossa sessioiden määrä ja troughputt riittää varmasti.
 
Tavallaan samaa mieltä ja osittain ei... itsellä multiwan (600M+400M+100M, tiedän... menee yli gigan verkon rajan mutta satku on lähinnä paikkaamassa sitä mitä muilta jää vapaaksi kun ruuhka-aikaan jos on nopeudet hieman pienemmät) niin ei ole juuri peliä vielä löytynyt mikä ei täyttä kaistaa latautuisi. Enemmän nopeudet on siitä kiinni millaiselle levylle niitä lataa, M2 SSD olisi toki paras. Perus HDD saa jo odotella purkua. Esim. COD Cold War sen verta iso peli että minimissään SATA-SSD sen laittaisin mutta vielä parempi jos saa M2 SSD levylle laitettua. Jos ei silti tule täyttä gigaa niin alkaisin osoittamaan syyttävää sormea reitittimen suuntaan. Itsellä yritysmallin reititin jossa sessioiden määrä ja troughputt riittää varmasti.
Ja tuo purkaminenhan ei liity pelin latausnopeuteen millään tavalla(ainakaan gigan netillä) . Se on sitten täysin eri aihe kuinka nopeasti pelin pakatut tiedostot asentuvat kovolla ollessaan.

Edit. Kahden gigan netillä saattaa hitaimmilla HDD asemilla tulla kirjotusnopeus vastaan
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä teistä muista, mutta aika harvakseltaa niitä peleja tarvitsee latailla ? Ja ei niitä päivityksiäkään tule kovin usein ?
Ei siinä mitään , hienoa että bitit liikkuu vauhdikkaasti, mutta noi perustelut ovat köykäisiä itselleni. Mutta jos ei kärsivällisyys kestä hieman odotella silloin tällöin, niin sitten tuo tulee tarpeeseen.

Työkäytön ymmärrän hyvin, jos tarve kaistalle on päivittäistä.
Minulla on nyt käytössä 100 megainen valokuitu ja toimii ihan mukavasti, mutta kyllä giga oli parempi.
Gigan liittymällä esim cod modern warfare latautui, kun käytin koiraa lenkillä~20min, 100 megasella olisi mennyt 10 kertaa kauemmin. Useampi käyttäjä ja 100 megainen on täysin käytössä toisinaan. Reititin kuitenkin hoitaa tehtävänsä niin, että mikään ei töki, kaikille jaetaan kaistaa ja ping pysyy matalana.
Omiin ja lasten peleihin tulee päivityksiä vähintään viikottain.
 
Minulla on nyt käytössä 100 megainen valokuitu ja toimii ihan mukavasti, mutta kyllä giga oli parempi.
100M:hän ei edes enää ole eksklusiivisesti kuitunopeus, paitsi luotettavuuden ja latenssin kannalta. Pian voi jopa olla, että jos 100M kuitua vedetty johonkin, palvelut paisuvat ulos näistä mitoista ja siedettävä käyttökokemus vaatii 200M tai yli. Esim. kaapelimodeemin kanssa 200-300M taitaa operaattorinkin mukaan olla jonkinmoinen raja, että alkavat tarjoamaan aggressiivisesti viihdeboksiaan.
 
Eikös tuo uudelleenkytkentä maksu monesti ole kohtuuttoman suuri verraten siihen mitä se uudelleenkytkentä käytännössä on.
Vaihtelee, mutta pienenä yleistyksenä voi olla sitä luokaa mitä maksaa liittymän kytkentä tapauksissa joissa kuitu vedetty valmiiksi.

Tuo siis kannattaa huomioida että jos sitä kuitua on hankkimassa valmiudeksi, mitä on ne vaihtoehdot. Ja huomioitava se hintariskit.


Itsellä on 1000M lähinnä pelejä ja muita latauksia varten ja eipä samalla esim. se Netflix töki kun jotain on valumassa.
Hitaammalla tökkiminen lähinnä se kotiverkon syy, mutta jos nopeudet on halpoja, niin halvempaa (helpompaa) ottaa nopeampi liittymä.

Gigasen hinnoittelun halpuus (vs pykällä kahta hitaammat) perustuu usein siihen ette laskettu että sitä ei käytetä.
 
Kyllähän tuo lisäkaista nyt jotain maksaa vuositasolla.

Tässä omat vaihtoehdot, Giganen maksaisi 15 EUR enemmän kuukaudessa kuin perusliittymä. Joidenkin mielestä varmaan pikkusumma ja itse pihinä
ajattelen, että iso summa. Kyseessä siis Elisan valokuitu.


elisa.jpg
 
Kyllähän tuo lisäkaista nyt jotain maksaa vuositasolla.

Tässä omat vaihtoehdot, Giganen maksaisi 15 EUR enemmän kuukaudessa kuin perusliittymä. Joidenkin mielestä varmaan pikkusumma ja itse pihinä
ajattelen, että iso summa. Kyseessä siis Elisan valokuitu.


elisa.jpg

Nythän nuo kaikki kuituliittymät ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, kun hitaimmassakin 150M-liittymässä on jo 50M uppi ja 300/100 riittää jo kaikkeen normaaliin tekemiseen isollekin perheelle.
 
Elisalla 36kk tarjous kampanjat käynnissä. Käykäähän Elisan asiakkaat hyödyntämässä.

Screenshot_20210802-114952_Chrome.jpg

E: Ainakin FTTH hinnastossa tarjolla.
 
100M:hän ei edes enää ole eksklusiivisesti kuitunopeus, paitsi luotettavuuden ja latenssin kannalta. Pian voi jopa olla, että jos 100M kuitua vedetty johonkin, palvelut paisuvat ulos näistä mitoista ja siedettävä käyttökokemus vaatii 200M tai yli. Esim. kaapelimodeemin kanssa 200-300M taitaa operaattorinkin mukaan olla jonkinmoinen raja, että alkavat tarjoamaan aggressiivisesti viihdeboksiaan.
Tärkeimmät ominaisuudet ovatkin luotettavuus ja 1-2ms viive, nopeus tulee kolmantena.
Ei kuitua onneksi vedetä 100 megaisena, nopeutta voi nostaa, kun vaihdetaan muita verkkolaitteita, kuitu kyllä voi välittää tulevaisuuden nopeudetkin.
Vaihtelee, mutta pienenä yleistyksenä voi olla sitä luokaa mitä maksaa liittymän kytkentä tapauksissa joissa kuitu vedetty valmiiksi.

Tuo siis kannattaa huomioida että jos sitä kuitua on hankkimassa valmiudeksi, mitä on ne vaihtoehdot. Ja huomioitava se hintariskit.



Hitaammalla tökkiminen lähinnä se kotiverkon syy, mutta jos nopeudet on halpoja, niin halvempaa (helpompaa) ottaa nopeampi liittymä.

Gigasen hinnoittelun halpuus (vs pykällä kahta hitaammat) perustuu usein siihen ette laskettu että sitä ei käytetä.
Eihän se kotiverkko nopeammaksi muutu jos wan nopeutta nostetaan. Mikäli kaista wan puolella loppuu kesken niin kyllä se vaikuttaa kaikkiin yksittäisiin streameihin joita on käynnissä. Reitittimestä ja sen asetuksista on sitten kiinni, että mitä siinä tilanteessa tapahtuu, kun wan tulee pullonkaulaksi.
 
Syitä on varmaan monia nopeempaan nettiin. Itseä ainakin potuttaa omalla 100M netissä se, että jos joku täällä asunnossa lataa vaikka jotain peliä tai peliin päivitystä tai jotain isompaa tiedostoa, stoppaa muilta laitteilta twitch striimit, youtuben kattominen ja netflixin laatu putoaa surkeaksi, nettipelaamisesta tulee mahdotonta samaan aikaan.
Tuossa esimerkissä kyse on kyllä paskasta reitittimestä, eikä sen reitittimen puutteiden paikkaaminen nopeammalla wan yhteydellä ole kovin järkevää, varsinkin kun siinä on hyvät mahdollisuudet ettei se edes korjaa sitä.

Nopempi yhteys on kyllä kiva, ja mitä enemmän datailee, niin sen kivampi se on, mutta tuon reititin ongelman fiksaaminen on kyllä vielä kivampi juttu.

Mulla oli vielä muutama vuosi sitten 10M yhteys, jonka kanssa pärjäsi ihan siedettävästi, kun kaistanjako oli kunnossa.. Tietysti absoluuttiseen nopeuteen se ei auta mitään, mutta käytännön käytettävyys pysyy kunnossa.
 
Tässä omat vaihtoehdot, Giganen maksaisi 15 EUR enemmän kuukaudessa kuin perusliittymä. Joidenkin mielestä varmaan pikkusumma ja itse pihinä
ajattelen, että iso summa. Kyseessä siis Elisan valokuitu.

elisa.jpg
Hiukan mutkia vedetty suoraksi tuossa. 8k-palveluita tai päätelaitteita ei vielä hirveän paljon näe ja ihan bluray-levyltäkin maksimibittitaso 4k-sisällölle on 144 Mbps. Netissä missään streaming-palvelussa ei päästä edes bluray-tasolle bittitasoissa (esim. netflix taitaa mainostaa 25 Mbps vaatimukseksi 4k-videolle, Applella 40 Mbps ja youtube suosittaa uploadeille maksimiksi 68 Mbps korkeimmalle laatutasolle, josta transkoodaavat alaspäin kuluttajille). Todennäköisesti 300 Mbps yhteydelläkin toistaa jo kahta bluray-tasoista 4k-striimiä samaan aikaan. En kiistä etteikö joku tarvitse 1-10 Gbps wan-yhteyttä symmetrisenä kotiinsa, mutta nuo kuvaukset ovat aika suoraa valehtelua ja liioittelua.

edit: korona-ajan jälkeen netflix muuten taisi myös puolittaa tuon 25 Mbps:n tarpeenkin kun kysyntä nousi niin paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa esimerkissä kyse on kyllä paskasta reitittimestä, eikä sen reitittimen puutteiden paikkaaminen nopeammalla wan yhteydellä ole kovin järkevää, varsinkin kun siinä on hyvät mahdollisuudet ettei se edes korjaa sitä.

Nopempi yhteys on kyllä kiva, ja mitä enemmän datailee, niin sen kivampi se on, mutta tuon reititin ongelman fiksaaminen on kyllä vielä kivampi juttu.
QoS-asetukset ovat melko tärkeitä kun kaistaa käyttää tehokkaasti, ihan siitä riippumatta, onko yhteys 10, 100, 1000 vai 10000 Mbps. Esim. jos pelejä ja muita päivityksiä voi ladata oman netin maksiminopeudella eikä kaistaa rajoita vastapää, kahden tai useamman käyttäjän taloudessa pakettitason QoS-efekti ilmenee jo. Tavallisiin datayhteyksiin riittää onneksi yleensä ihan pakettitason limitys, mutta kaikkeen reaaliaikaiseen mediaan pitäisi korvamerkitä QoS:lla kaistaa.
 
Tuosta QoS saa helposti aikamoisen työmaan jos sitä viitsii jaksaa alkaa viilaaman. Juurikin liikenneluokitusten määrittelyn kannalta.
 
Avoin kuitu ja 500/100 mbit dataliittymä. Speedtest antaa käytännössä aina 980/110mbit ja ihan oikeen maailman datansiirrotkin kulkee kyllä tuohon tahtiin. Ei voi valittaa vaikka upstreamia kaipailis esim. varmuuskopiointiin lisää. :)

Kuituliittymä 24e/kk ja dataliittymä 29,90e/kk.
 
QoS alkaa vaikuttamaan siinä vaiheessa, kun reititin joutuu pudottamaan paketteja, jolloin sillä on prioriteetti mitä pudotetaan ja mitä ei. Eikä se oikeastaan voi vaikuttaa kuin ulospäin meneviin paketteihin. Tai kai sitä voi staattisesti rajoittaa kaistaa sisäverkon laitteelle x. Jos sisäverkko ja netti on 1Gbit niin mielestäni Qos ei ole mitään vaikutusta, 100/100 kanssakin aika minimaalinen. Yli 100Mbit pullonkaulaksi taitaa tulla enemmän reititin, ei taida kaikki yrityslaitteetkaan suuriin nopeuksiin pystyä etenkään jos sääntöihin laitetaan jotain muutakin kuin perus portti sääntöjä.

Itse kaipailisin kuitua varmistamaan alhaiset latenssit VoiPille, vaikka tuo 100/10 Kamokin tarjoaa kelvollisen äänenlaadun kolmellekin yhtäaikaiselle Teams sessiolle. Enemmän se ääni surisee ja video tippuu mobiilidatan käyttäjiltä.
 
Hyvin mulla on tuntunu tp linkin archer c7 hoitavan liikenteen enkä ainakaan ole huomannu latenssivaikutuksia pelatessa. Jaksaiskohan joskus oikein mittailla.
 
Avoin kuitu ja 500/100 mbit dataliittymä. Speedtest antaa käytännössä aina 980/110mbit ja ihan oikeen maailman datansiirrotkin kulkee kyllä tuohon tahtiin. Ei voi valittaa vaikka upstreamia kaipailis esim. varmuuskopiointiin lisää. :)

Kuituliittymä 24e/kk ja dataliittymä 29,90e/kk.

Aika kallis, kun itsellä olisi saatavilla Lounean 1000/500Mbit/s liittymä 49.90€/kk tai 500/250Mbit/s 44.90€/kk. Tuo 500/250Mbit/s antoi aikalailla liittymän maksimia ja yhtenä jouluna heidän joululahjana oli tuo 1Gbit/s, niin 800-945/500Mbit/s välillä heilui. Varmaan miten kuormaa oli runkolinjassa. Mukavaa hakea Steamista pelejä 1Gbit/s liittymällä.
 
Openwrt ja SQM niin aika huoletta saa latailla ja lähettää ilman että latenssit kasvaa. Gigasella yhteydellä vaatii tosin melkein x86 rautaa. Itsellä nanopi rs4 ja siinä ja siinä jaksaako 1gbit/s.


En yhtään ihmettele, jos ihmiset rakentaa vanhasta raudastaan jakamaan yhteydet eli luulisi vähän eri tavalla tehoa kuin tuossa.
 
Valaiskaas tyhmää että millä tekniikalla mahtaa olla toteutettu Telian tarjoama "valokuitu", VDSL2 ei ainakaan taida kyetä 600mbps "normaalinopeuteen" mutta samalla sivulla kaupitellaan ADSL/VDSL2 modeemia. Vuokrakämppää siis katselen ja tälläinen tuli vastaan.

Muutenkin hieman rassaa että myydään "gigasta" ja sitten jemmassa että 500-1000mbit, normaalinopeus 600. Liekkö sisäverkko sitten rajoittaa niin paljon että ei haluta taata nopeampaa? :hmm:

Talon datavedot tehty uudelleen 2013.

1627921193558.png
 
Valaiskaas tyhmää että millä tekniikalla mahtaa olla toteutettu Telian tarjoama "valokuitu", VDSL2 ei ainakaan taida kyetä 600mbps "normaalinopeuteen" mutta samalla sivulla kaupitellaan ADSL/VDSL2 modeemia. Vuokrakämppää siis katselen ja tälläinen tuli vastaan.

Muutenkin hieman rassaa että myydään "gigasta" ja sitten jemmassa että 500-1000mbit, normaalinopeus 600. Liekkö sisäverkko sitten rajoittaa niin paljon että ei haluta taata nopeampaa? :hmm:

Talon datavedot tehty uudelleen 2013.

1627921193558.png

Kuulostaa oudolta. Mitä modeemia tarkalleen tuossa ehdotetaan? Telia ei taida g.fast-liittymiäkään tarjota taloyhtiöissä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 296
Viestejä
4 508 531
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom