SSD-levyjen yleistriidi

Suurin osa levyistä on fyysieltä kooltaan M.2 2280, esim. tuo Kingston KC3000, en näkisi, että tuo on kovin iso ongelma.

Heatsinkkiä ei tarvitse - voi olla jotain hyötyä jos kirjoittaa jatkuvasti isoja määriä dataa, mutta tuokin taitaa enemmän tulla vasta PCI4.0 järjestelmissä...
 
Suurin osa levyistä on fyysieltä kooltaan M.2 2280, esim. tuo Kingston KC3000, en näkisi, että tuo on kovin iso ongelma.

Heatsinkkiä ei tarvitse - voi olla jotain hyötyä jos kirjoittaa jatkuvasti isoja määriä dataa, mutta tuokin taitaa enemmän tulla vasta PCI4.0 järjestelmissä...

Testailin tuossa vanhaa PCI-e 3.0 asemaa USB-C adapterin kanssa ja vaikka oli adapterin kotelo auki niin aika nopeasti alkoi asema rotlaamaan kun lämmöt nousi yli 80. Kun laittoi kotelon mukana tulleen lämpötyynyn ja kotelon kiinni niin sitten alkoi pysyä lämmöt aisoissa.
Eli kyllä se lämpö voi tulla ongelmaksi tuollaisessa paikassa jossa ei ilma vaihdu kuten emon takana. Toi asema toimi ihan ongelmitta Asus Crosshair 6 Hero emossa paljaana mutta siinä pääsi ilma vaihtumaan.
 
Testailin tuossa vanhaa PCI-e 3.0 asemaa USB-C adapterin kanssa ja vaikka oli adapterin kotelo auki niin aika nopeasti alkoi asema rotlaamaan kun lämmöt nousi yli 80. Kun laittoi kotelon mukana tulleen lämpötyynyn ja kotelon kiinni niin sitten alkoi pysyä lämmöt aisoissa.
Eli kyllä se lämpö voi tulla ongelmaksi tuollaisessa paikassa jossa ei ilma vaihdu kuten emon takana. Toi asema toimi ihan ongelmitta Asus Crosshair 6 Hero emossa paljaana mutta siinä pääsi ilma vaihtumaan.
Minulla oli ongelmia lämpöjen kanssa kun asensin tikun emon takapuolelle. Lämmöt nousivat pahimmillaan 77 asteeseen. Tuuletuksen lisääminen auttoi ongelmaan. Kyllä nämä lämpenevät jos ilma ei kierrä.
Ei tämä auttanut :( Kokeilin Crystaldiskmarkkia ja samalla seurailin lämpöjä crystaldiskinfolla:
1689969478594.png
No ei tässä tainnut olla itse asemassa ongelma, lisäsin koteloon ilman vaihtoa niin nyt on työpöydällä 45 asteessa. Aseman ympäristö vaan on niin kuuma tuossa kohti joten sitä kautta nousi myös aseman lämpö.
 
Microsoft taasen osannut tämänkin asian hoitaa päin...

- While many SSDs come with hardware-based encryption, which does all the processing directly on the drive, Windows 11 Pro force-enables the software version of BitLocker during installation, without providing a clear way to opt out.
- a default setting in Windows 11 Pro, having its software BitLocker encryption enabled, could rob as much as 45 percent of the speed from your SSD as it forces your processor to encrypt and decrypt everything. According to our tests, random writes and reads — which affect the overall performance of your PC — get hurt the most, but even large sequential transfers are affected.
- The real bad news is that if you already have a Windows 11 Pro install running, with or without software BitLocker enabled, you're out of luck. If you have an SSD that supports hardware encryption and you want to use it, you'll need to start fresh with a new OS install — no imaging or other shenanigans will fix what Microsoft broke!


Ja jotta saa rauta pohjaisen salauksen päälle, joutuu kikkailemaan melkoisesti...

First, you'll need to boot Windows 2 Go (or install the SDD as a secondary drive in a PC — it can't be the OS drive), install Samsung Magician (or a similar utility for other SSDs), and enable encryption on the drive. Then secure erase the drive, generate a new Block ID, create a Windows 11 installation device without BitLocker being enabled (using Rufus USB), and then install Windows 11 Pro. Once installed, open the Group Policy Editor and turn on hardware encryption support for BitLocker.
 
Johtunee siitä, että SSD-valmistajien toteutukset salauksista eivät ole olleet aina kovinkaan hyviä. Tuo "uutinen" vaikuttaa myös aika oudolta, ymmärtääkseni Microsoft poisti SSD-levyjenm rautasalauksen oletuksena jo Windows 10:ssä vuonna 2019: Microsoft will now encrypt new SSDs with BitLocker

Artikkeli vuoden 2018 tutkimuksista joissa mm. vanhemmissa Crucialin ja Samsungin levyistä löytyi heikkouksia: Researchers Break Full-Disk Encryption of Popular SSDs

Itse näkisin, että jos tarvitsee salausta niin käyttää Bitlockerin tai esim. Veracryptin omaa salausta eikä luota levyvalmistajien salaukseen. Jos taas nopeus on tärkein niin on parempi olla käyttmättä ollenkaan jolloin ei muodostu väärää vaikutelmaa levyn salauksesta (oli rautasalaus toimiva tai rikkinäinen).
 
@hsalonen
Taitaa tuo tallennustilan kasvu olla rajumpaa
Eikä ole. Tallennustilan määrä on tlc:ssä 3x nähden slc:hen. Slc 1 bitti per solu, mlc 2 bittiä tlc 3 bittiä per solu, qlc 4 bittiä per solu, plc 5 bittiä per solu.

SLC:n yhdessä Cell:ssä 2 varaustilaa.
TLC:n yhdessä Cell:ssä on 8 eri varaustilaa.
QLC:ssä 16.
Tämä on oikein. Ja PLC:ssä 32 jännitetilaa.

Jännitetilat/jännitevaraukset slc:ssä 0 ja 1, tlc:ssä 000 001 010 011 100 101 110 111.

Jännitetilojen määrä aina tuplaantuu, kun lisätään soluun 1 bitti lisää. Mutta kapasitteettiä tulee joka kerta prosenttuaalisesti yhä vähemmän lisää. Mlc -> tlc antoi 50 % lisää tilaa, tlc -> qlc antaa vain 33 % lisää tilaa ja qlc -> PLC antaa enään 25 % lisää tilaa.

Multi-Level-Cell-MLC-SSDs-blog-image-tekmart-1024x576.jpg
 
Alkaa noita 4 terasia M.2:sia saamaan jo hyvään hintaan. Kattoa sitten kun tuo 2 teranen käy ahtaaksi, niin vois laittaa ostohousut jalkaan.
 
Massamuistista. Ssd ja nvme. Ovatko kaksi ihan eria asiaa? Millä myyntikuvauksen(nvme) sanoilla huomaa hitaan vs nopeamman mallin?
 
Massamuistista. Ssd ja nvme. Ovatko kaksi ihan eria asiaa? Millä myyntikuvauksen(nvme) sanoilla huomaa hitaan vs nopeamman mallin?

SSD (Solid State Drive) on ns yleismääritelmä kaikille massamuisteille, jossa data tallennetaan muistisoluun pysyvän sähkövarauksen avulle (kuten HDD levyllä tarkoitetaan yleisesti perinteistä mekaanista pyörivillä kiekoilla varustettua asemaa, joissa data tallennetaan magneettisesti kiekolle). NVME taas on protokolla, jonka massamuisti ja tietokone keskustelevat keskenään (tämä tuli M.2 liitäntätyypin yhteydessä, joka käyttää PCIE väylää). SATA on taas sekä liitäntätyyppi että protokolla, jonka avulla massamuisti ja tietokone keskustelevat keskenään (myös M.2 liitäntään on saatavilla SATA protokollan mukaisia massamuisteja, mutta nämä ovat harvinaisia nykyään ja vaatii että M.2 paikka tukee SATA:a). PCIE väylä on taaksepäin yhteensopiva, joten esim PCIE5 väylää tukevan laitteen voi laittaa vaikka PCIE 2.0 väylään.

Nopeus eron näkee ihan ensimmäiseksi käytetystä PCIE ( PCI Express – Wikipedia ) versiosta, PCIE 5 on uusin ja nopein väylä (tosin vielä kallis ja aika turha normaali käyttäjälle. Tästä sitten aiemmat versiot rajoittaa maksimi nopeutta aina version pudotessa. Mutta itse levyissä voi olla isojakin eroja mallista riippuen, ja esim jotkin PCIE 4 levyt eivät ole yhtään nopeampia kuin PCIE 3 levyt. Kannattaa lukea myös testejä, joista sitten näkee, miten levyt käytännössä suoriutuu, näissä voi olla isojakin eroja.

M.2 - Wikipedia
 
Kysyn täällä, kun noin periaatteessa kuitenkin SSD hakusessa.
Koneessa on nyt emolla kaksi M.2 paikkaa joista toinen PCIe 4.0 ja toinen PCIe 3.0. PCIe 4.0 paikassa on Samsung 1TB 980 PCIe 3.0 C asemana. Koneesta löytyy myös 4kpl WD:n 2TB RAID10 D asemana.

Ajatuksena olisi heivata nuo vanhat kiintolevyt toisaalle palvelimeen pyörimään ja vaihtaa niiden tilalle joku pitkäikäinen 4TB PCIe 3.0 SSD ja samalla vaihtaa tuo C asema nopeampaan PCIe 4.0 2TB asemaan.

Koneella pääsääntöisesti 3D mallinnellaan, suunnitellaan piirilevyjä, pelataan ja jonkin verran harrastetaan video ja kuva editointia. Videot on ollut pääsääntöisesti 1080p, mutta 4K materiaalia löytyy myös. Asemien jako on toistaiseksi on ollut niin, että pelit ja ohjelmat on C asemalla ja video, valokuvaus, 3D mallit ym. projektitiedostot on säilötty D asemalle. D asemaa on varmuuskopioitu ulkoiselle USB 3.0 levylle ja ajoittain synkattu läppärille. C asemalla on alkanut olemaan vähän ahdasta, etenkin pelien myötä, mutta D asemalla on tila riittänyt toistaiseksi hyvin.

Yksi tämän veivauksen tarkoitus on siirtää nuo vanhat HDD kiekot palvelimelle ja automaattisesti ajastaa varmuuskopiot internetin yli sinne. Haluan noista kiekoista eroon myös siksi, että ne vievät turhaa tilaa ahtaasta kotelosta (mATX), haittaavat ilmankiertoa ja pitävät ääntä.

Budjetti olisi tähän sellainen ~350€ ja black fridaysta ajatelin metsästellä tarjouksia.
Tuo uusi C asema on aika helppo, ottaa nopeimman 2TB aseman jonka budjetti kestää, mutta tuo D asema mietityttää enemmän. Riittääkö pelkkä TBW arvon tuijottelu, vai pitääkö ottaa jotain muuta huomioon? Onko esim. Crucialin P3 tai P5 hyviä tuohon vai onko parempia valmistajia/merkkejä joita kyttäillä tarjoukseen? Tuossa D asemassa kun se absoluuttinen nopeus ei ole se tärkein, vaan painottaisin ennemmin kestävyyttä.

Vai lähdenkö tähä ihan väärästä lähtökohdasta ja olisiko esim. perinreinen HDD isommalla kapasiteetillä parempi ns. varastolevyksi ja jättäisi tuon 1TB videoeditointi levyksi? Vaihtaisi vaan tuon C aseman isompaan ja nopeampaan.
 
Kysyn täällä, kun noin periaatteessa kuitenkin SSD hakusessa.
Koneessa on nyt emolla kaksi M.2 paikkaa joista toinen PCIe 4.0 ja toinen PCIe 3.0. PCIe 4.0 paikassa on Samsung 1TB 980 PCIe 3.0 C asemana. Koneesta löytyy myös 4kpl WD:n 2TB RAID10 D asemana.

Ajatuksena olisi heivata nuo vanhat kiintolevyt toisaalle palvelimeen pyörimään ja vaihtaa niiden tilalle joku pitkäikäinen 4TB PCIe 3.0 SSD ja samalla vaihtaa tuo C asema nopeampaan PCIe 4.0 2TB asemaan.

Koneella pääsääntöisesti 3D mallinnellaan, suunnitellaan piirilevyjä, pelataan ja jonkin verran harrastetaan video ja kuva editointia. Videot on ollut pääsääntöisesti 1080p, mutta 4K materiaalia löytyy myös. Asemien jako on toistaiseksi on ollut niin, että pelit ja ohjelmat on C asemalla ja video, valokuvaus, 3D mallit ym. projektitiedostot on säilötty D asemalle. D asemaa on varmuuskopioitu ulkoiselle USB 3.0 levylle ja ajoittain synkattu läppärille. C asemalla on alkanut olemaan vähän ahdasta, etenkin pelien myötä, mutta D asemalla on tila riittänyt toistaiseksi hyvin.

Yksi tämän veivauksen tarkoitus on siirtää nuo vanhat HDD kiekot palvelimelle ja automaattisesti ajastaa varmuuskopiot internetin yli sinne. Haluan noista kiekoista eroon myös siksi, että ne vievät turhaa tilaa ahtaasta kotelosta (mATX), haittaavat ilmankiertoa ja pitävät ääntä.

Budjetti olisi tähän sellainen ~350€ ja black fridaysta ajatelin metsästellä tarjouksia.
Tuo uusi C asema on aika helppo, ottaa nopeimman 2TB aseman jonka budjetti kestää, mutta tuo D asema mietityttää enemmän. Riittääkö pelkkä TBW arvon tuijottelu, vai pitääkö ottaa jotain muuta huomioon? Onko esim. Crucialin P3 tai P5 hyviä tuohon vai onko parempia valmistajia/merkkejä joita kyttäillä tarjoukseen? Tuossa D asemassa kun se absoluuttinen nopeus ei ole se tärkein, vaan painottaisin ennemmin kestävyyttä.

Vai lähdenkö tähä ihan väärästä lähtökohdasta ja olisiko esim. perinreinen HDD isommalla kapasiteetillä parempi ns. varastolevyksi ja jättäisi tuon 1TB videoeditointi levyksi? Vaihtaisi vaan tuon C aseman isompaan ja nopeampaan.
Onko siis jokin pakottava tarve olla käyttämättä pilvipalveluja? Erittäin nopean 4 teran tikun saa 200€ pintaan, eli kaikki data mahtuu sinne paikallisesti ja pilvessä sitten synkkautuva kopio.
 
Onko siis jokin pakottava tarve olla käyttämättä pilvipalveluja? Erittäin nopean 4 teran tikun saa 200€ pintaan, eli kaikki data mahtuu sinne paikallisesti ja pilvessä sitten synkkautuva kopio.
En ilmeisesti maininnut riittävän selkeästi, että minulla on työhuoneella jo serveri valmiina, jonne ajattelin nuo levyt vaan lisätä. Miksi hommaisin erillisen maksullisen palvelun siihen vielä päälle? Samoilla sähköillä se palvelin siellä pörrää kuitenkin, tuosta varmuuskopiointijärjestelystä huolimatta. Sama palvelin hoitaa esim. kyseisen paikan kotiautomaatiota, toimii media palvelimena jne. Mutta tämä menee jo vähän ohi aiheen.
 
Olen hankkimassa kingston fury renegade levyä. Tulee paikkaan, jossa emolla ei omaa heatsinkiä ja ainakin vanha Adata sx8200 käy siinä joskus lämpöisenä, tai ainakin jokin antureista ilmoittaa välillä yli 70c lämpöjä ja nopeudet alkavat seilaamaan. Kysymys, jos otan tuon levyn heatsinkillä, niin onkohan se irroitettavissa ja käytettävissä ilmankin? Tulevaisuutta ajatellen mietin, että onko sitten myös asennettavissa paikkaan, jossa emolevyllä oma heatsink.
 
Olen hankkimassa kingston fury renegade levyä. Tulee paikkaan, jossa emolla ei omaa heatsinkiä ja ainakin vanha Adata sx8200 käy siinä joskus lämpöisenä, tai ainakin jokin antureista ilmoittaa välillä yli 70c lämpöjä ja nopeudet alkavat seilaamaan. Kysymys, jos otan tuon levyn heatsinkillä, niin onkohan se irroitettavissa ja käytettävissä ilmankin? Tulevaisuutta ajatellen mietin, että onko sitten myös asennettavissa paikkaan, jossa emolevyllä oma heatsink.
Ihan ruuveilla näyttäisi olevan kiinni, joten pitäisi olla helposti irroitettavissa

Vaihtoehtoisesti voi ottaa normaalin levyn ja erillisen heatsinkin, kumpi sitten onkaan halvempi ratkaisu.
 
Jotain häikkää tuli viime viikolla käyttöön otetulla A data Legend 960 2 tb m2 levylle.Ihan suoraan kesken Warzonen löi koneen jumiin latauruudun kohdalla.Boottasin koneen ja levyä ei enään löydy.Täytyy alkaa aamulla tutkia et onko viikon vanhassa emossa vai levyssä vika.Tässä on näitä vehkeitä tullut katseltua yli 25v ilman suurempia ongelmia mut nyt kävi näin ensimmäisen kerran.Jos vika löytyy A Datan vehkeestä niin uutta ei tule.
Maanataina sain aikaiseksi lähetellä tikun huoltoon.Tänään ilmoitettiin että vetää huollossakin koneen jumiin.No nyt on uutta samppaa tulossa.
 
Kuinka SSD-levyt kestävät toistuvia sähkökatkoja, epävakaata sähköverkkoa ja sähkön räpsymisiä (lyhyitä katkoja, valot välkkyy varsinaisesti sammumatta)? HDD-levy ei ole kestänyt, joten harkinnassa SSD-levy. Levy olisi ylijännitesuojatussa Raspberryssä kiinni USB-SATA sillalla.
 
Kuinka SSD-levyt kestävät toistuvia sähkökatkoja, epävakaata sähköverkkoa ja sähkön räpsymisiä (lyhyitä katkoja, valot välkkyy varsinaisesti sammumatta)? HDD-levy ei ole kestänyt, joten harkinnassa SSD-levy. Levy olisi ylijännitesuojatussa Raspberryssä kiinni USB-SATA sillalla.

Jos on noin epävakaat sähköt, niin laittaisin UPS:n eteen. Jos tämä ei ole vaihtoehto ja haluat testata SSD:tä niin ota ainakin malli, jossa on PLP, eli power loss protection. Käytännössä tarkoittaa, että siellä on konkat lisänä jolloin SSD ehtii flushata kirjoitusbufferinsa virtojen katketessa. Eli vähentää riskiä datan korruptoitumiselle tai häviämiselle.

Kingstonilta esim. nämä kaksi riippuen minkälainen työkuorma on. R-malli on hyvä jos käyttö on lähinnä kirjoitusta ja M-malli tapauksessa jossa käyttö on kirjoitusta sekä lukua.
 
Gigantti myy Samsung 870 QVO SSD-levyä 4 teratavun kokoluokassa edullisesti Black Friday tarjouksena. Mitä mieltä olette levystä, onko ok varastolevyksi vai kannattaako katsoa muuta mallia?

 
Gigantti myy Samsung 870 QVO SSD-levyä 4 teratavun kokoluokassa edullisesti Black Friday tarjouksena. Mitä mieltä olette levystä, onko ok varastolevyksi vai kannattaako katsoa muuta mallia?

8TB version kokemusten perusteella ihan kelpo varastolevy. Kun vain muistaa ja hyväksyy että isoja tiedostoja kirjoitettaessa kirjoitusnopeus putoaa 150 MB/s luokkaan, kyseessä siis QLC-muistipiireillä varustettu levy. Lukunopeuden osalta kyseessä on tyypillisen hyvä SATA-SSD levy.
 
Gigantti myy Samsung 870 QVO SSD-levyä 4 teratavun kokoluokassa edullisesti Black Friday tarjouksena. Mitä mieltä olette levystä, onko ok varastolevyksi vai kannattaako katsoa muuta mallia?


Skippaisin ja ottaisin Lexar NM790, jos vain on vapaita m.2-paikkoja, vaikka onkin himppasen kalliimpi.
 
Taas väännetään sanoista, mutta fakta on, että qlc nandin p/e cyclet on hyvin vähäiset. Yhteen soluun voidaan kirjoittaa luokkaa alle 1000 kertaa. Sitten taas kirjoitan tästä ummet ja lammet ja kuitenkaan ei ymmärretä ja siirrytään väittelemään aiheesta x.

Jätän tämän tähän - palataan asiaan, kun terminologia on tuttua ja voimme keskustella mutun sijaan faktoista.
Eli suomeksi sanottuna yrität piiloutua jargonin taakse, kun tiedät itsekin, ettei mitään käytännön luotettavuusongelmia ole näillä ollut. Joten palattaisko asiaan sitten, kun niitä luotettavuusongelmia alkaa löytyä? Ei ketään kiinnosta sun terminologialla ylpistely ilman konkretiaa. Ennen sentään näki sitä: "Onhan tää uutta tekniikkaa, eikä vielä voida tietää..." -mutuilua näiden datansäilytyskyvyn luotettavuuden mustamaalailusta, mutta nyt sekin on jo aikansa elänyttä eikä käy edes huonoksi argumentiksi niin yritellään perustella "p/e-cycleillä". Ketä normikäyttäjää pitäisi kiinnostaa mitkään p/e-syklit, jos se levy toimii normikäytössä kymmeniä vuosia?
 
Eli suomeksi sanottuna yrität piiloutua jargonin taakse, kun tiedät itsekin, ettei mitään käytännön luotettavuusongelmia ole näillä ollut. Joten palattaisko asiaan sitten, kun niitä luotettavuusongelmia alkaa löytyä? Ei ketään kiinnosta sun terminologialla ylpistely ilman konkretiaa. Ennen sentään näki sitä: "Onhan tää uutta tekniikkaa, eikä vielä voida tietää..." -mutuilua näiden datansäilytyskyvyn luotettavuuden mustamaalailusta, mutta nyt sekin on jo aikansa elänyttä eikä käy edes huonoksi argumentiksi niin yritellään perustella "p/e-cycleillä". Ketä normikäyttäjää pitäisi kiinnostaa mitkään p/e-syklit, jos se levy toimii normikäytössä kymmeniä vuosia?

Suomeksi sanottuna: En halua väitellä SSD-levyistä semmoisen ihmisen kanssa, joka ei edes ymmärrä perustasolla, miten SSD-levyt toimivat.

Eiköhän tämä ollut tässä.
 
Suomeksi sanottuna: En halua väitellä SSD-levyistä semmoisen ihmisen kanssa, joka ei edes ymmärrä perustasolla, miten SSD-levyt toimivat.

Eiköhän tämä ollut tässä.
Surullista ja ylimielistä "argumentointia". Mä olen ihan koulutettu tietotekniikan rautapuolen ammattilainen ja aikoinani piirilevyni piirrellyt ja nandini itse ohjelmoinut ja tyhjennellyt. Minkäs oppilaitoksen program/erasesyklien asiantuntija sä taas olitkaan?

Sä et edelleenkään pysty perustelemaan QVO-asemia epäluotettaviksi, puhut siis hevonpuppua etkä tunnu ymmärtävän perusasioita.
 
Surullista ja ylimielistä "argumentointia". Mä olen ihan koulutettu tietotekniikan rautapuolen ammattilainen ja aikoinani piirilevyni piirrellyt ja nandini itse ohjelmoinut ja tyhjennellyt. Minkäs oppilaitoksen program/erasesyklien asiantuntija sä taas olitkaan?

Sä et edelleenkään pysty perustelemaan QVO-asemia epäluotettaviksi, puhut siis hevonpuppua etkä tunnu ymmärtävän perusasioita.

P=program . E=erase. Ohjelmointi. Tyhjennys. P/E-cycle on se kun tätä tehdään. Kiva, että olet googletellut termejä nyt. Se vaan ei toimi niin naiivisti, että kirjoittaa jonnekin osoitteeseen arvon, vaan koko NAND-lohko tyhjennetään kerralla. Näillä lohkoilla on rajattu määrä kirjoituskertoja. QLC:ssä on näitä kirjoituskertoja noin puolet vähemmän, kuin TLC:ssä, niin se on ihan tästä syystä epäluotettavampi - niinkuin olisi mikä tahansa tuote, jonka oletettu elinikä on puolet markkinoiden keskivertotuotteesta (TLC).

edit: poistettu turha kappale, jossa oli vastaheittoja noihin henkilökohtaisuuksiin.. Sanotaan vaan, että olen korkeammin koulutettu ja tietotekniikan linjalta. Voidaan verrata todistuksia YV:llä :)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: B.M
P=program . E=erase. Ohjelmointi. Tyhjennys. P/E-cycle on se kun tätä tehdään. Kiva, että olet googletellut termejä nyt. Se vaan ei toimi niin naiivisti, että kirjoittaa jonnekin osoitteeseen arvon, vaan koko NAND-lohko tyhjennetään kerralla. Näillä lohkoilla on rajattu määrä kirjoituskertoja. QLC:ssä on näitä kirjoituskertoja noin puolet vähemmän, kuin TLC:ssä, niin se on ihan tästä syystä epäluotettavampi - niinkuin olisi mikä tahansa tuote, jonka oletettu elinikä on puolet markkinoiden keskivertotuotteesta (TLC).

Olen käynyt elämäm koulun. (Tai sitten en, mutta koulussa tuskin perusopetuksessa mennään näin syvälle, kun et sinäkään ole näitä oppinut :) Ja yliopistossa tällaisia ei opeteta tietotekniikan linjoilla, ai mistäkö tiedän?)
Niin oliko siinä jotain väärin vai miksi toistelet sanoja? Et viitsisi jatkaa tuota ylimielistä linjaa, kun ei sulla ole siihen varaa. Prommereita on tullut työn puolesta käytettyä jo viime vuosituhannella, joten ihan riittävän monet ohjelmoinnit ja poispyyhinnät on tullut omin pikku kätösin suoritettua, jotta tätä keskustelua uskaltaa käydä. Paskanpuhumisesta kiinnijäädessä toi jargonkortti ja itsensä nostaminen kuvitteelliseen tekniikka-auktoriteettiasemaan voi toimia jonkun jonnen kanssa, mutta tällä palstalla sä et ole ainoa teknisesti valveutunut ihminen ja täällä pitäisi olla vähän lihojakin tuollaisten väitteiden tueksi, ettei QVO muka olisi luotettava koneen kakkoslevyksi.

Se että jotain tuoreempaa ja laadukkaampaa tuotantotekniikkaa edustavaa muistisolua joudutaan rasittamaan tuplasti ei tarkoita sitä, että sillä olisi puolet lyhyempi käyttöikä. Ja ne asiat otetaan kyllä huomioon sitä TBW:tä laskettaessa. Jokaisen valmistajan jokaisen tuotantolaitoksen jokainen tiettyä tekniikkaa edustava piiri ei myöskään ole toisensa arvoinen. Ja myöskin siksi tää sun Samsungin QLC-tekniikan väittäminen epäluotettavaksi tuntuisi ehkä vähän vähemmän surkuhupaisalta, jos et yrittäisi samaan aikaan päästä kauppapuolella eroon jostain kingdianin serristä.
 
Voiko tämän asentaa koneeseen ihan tällaisenaan.


Vai tarvitseeko muovisuojan tai muuta vastaavaa päälle
Kun tuota edeltävää "keskustelua" lukee, niin ilmeisesti ensin pitää väitellä yliopistotasolla TLC ja QLC tekniikoista ja sitten mennä vähintään henkilökohtaisuuksiin ja jarnaamiseen, jotta tuollaisen voi ottaa täällä käyttöön.;)

No ei vaiteskaan. Toki voi asentaa ihan sellaisenaan, riippuu tuon vapaan nvme paikan sijainnista, että miten se saa jäähdytys ilmaa kotelon tuulettimilta. Noin nopeassa asemassa voin olla kyllä jonku jäähdyssiilin asennus jo paikallaan, mutta toimii ilmankin. Saattaa vaan hidastua kovassa rasituksessa jos pääsee lämpenemään. Ehdottomasti ei mitään muovikoteloa päälle.

Mihin emolevyyn tulossa?
 
Kun tuota edeltävää "keskustelua" lukee, niin ilmeisesti ensin pitää väitellä yliopistotasolla TLC ja QLC tekniikoista ja sitten mennä vähintään henkilökohtaisuuksiin ja jarnaamiseen, jotta tuollaisen voi ottaa täällä käyttöön.;)

Vähintään :)

Ei vaiskaan, tuo keskustelu on siitä Samsungin 870 QVO 4TB asemasta, josta sanoin, että ei ole luotettava. Toinen osapuoli sitten takertui tähän sanaan. Ei ole mieltä jatkaa.

Jokainen kuitenkin tekee omat päätöksensä ja sillä on 3v takuu (TLC-asemilla.. äh.. antaa olla).

No ei vaiteskaan. Toki voi asentaa ihan sellaisenaan, riippuu tuon vapaan nvme paikan sijainnista, että miten se saa jäähdytys ilmaa kotelon tuulettimilta. Noin nopeassa asemassa voin olla kyllä jonku jäähdyssiilin asennus jo paikallaan, mutta toimii ilmankin. Saattaa vaan hidastua kovassa rasituksessa jos pääsee lämpenemään. Ehdottomasti ei mitään muovikoteloa päälle.

Juurikin näin. Ostaisin kyllä jonkun tämmöisen, kun ei se tuohon paljon maksa päälle:

Lisäksi Windowsin voi varautua asentamaan uusiksi, kun tuo tod.näk. menee koneen ainoaksi M.2 SSD-levyksi. Aktivointi kuitenkin pakettikoneissa emolevyllä, niin toimii kuitenkin.

Mihin emolevyyn tulossa?

Legion 7 pakettikoneen emolevylle. Kysyi myös tarjousketjussa, mutta me jarnattiin QLC:stä, niin se hukkui sinne :(

..ja siis sopii. Mallista riippumatta. Vanhassa mallissa voi toimia GEN3-nopeuksilla, mutta toimii.
 
Vähintään :)

Ei vaiskaan, tuo keskustelu on siitä Samsungin 870 QVO 4TB asemasta, josta sanoin, että ei ole luotettava. Toinen osapuoli sitten takertui tähän sanaan. Ei ole mieltä jatkaa.

Jokainen kuitenkin tekee omat päätöksensä ja sillä on 3v takuu (TLC-asemilla.. äh.. antaa olla).



Juurikin näin. Ostaisin kyllä jonkun tämmöisen, kun ei se tuohon paljon maksa päälle:

Lisäksi Windowsin voi varautua asentamaan uusiksi, kun tuo tod.näk. menee koneen ainoaksi M.2 SSD-levyksi. Aktivointi kuitenkin pakettikoneissa emolevyllä, niin toimii kuitenkin.



Legion 7 pakettikoneen emolevylle. Kysyi myös tarjousketjussa, mutta me jarnattiin QLC:stä, niin se hukkui sinne :(

..ja siis sopii. Mallista riippumatta. Vanhassa mallissa voi toimia GEN3-nopeuksilla, mutta toimii.
Ei taida Legion 7 pakettikoneessa olla mitään nvme jäähyä itsessään, niin silloin suosittelisin kyllä siiltä tuohon päälle, vaikka ei välttämätön olekaan. Linkkaamasi näyttää ihan pätevältä ja ajaa varmasti asiansa, jos ilmakierto kotelossa on muuten kunnossa. @zuisba :lle kin tiedoksi.
 
2019 alkuvuodesta asti ollut käytössä Samsungin 860 QVO 4TB lähinnä peliasennuksia varten. Hyvin on toiminut ja toimii edelleen. Käyttöönotossa Steam kirjastoa kopioidessa siirtonopeus tippui n. 180MB/s nopeuteen, kun kirjoituspuskuri meni täyteen, mutta harvemmin tuonne niin isoja kirjoituksia tulee. Että ainakin tuollaiseen käyttöön tuo asema menee ihan hyvin.

870 QVO Crystal Disk Info.jpg
 
Huomautus - Asiaton käytös jatkuu, vaikka juuri asiasta erikseen sanottiin
joten ihan riittävän monet ohjelmoinnit ja poispyyhinnät on tullut omin pikku kätösin suoritettua

Jokainen meistä tekee tällaista kun päivittää BIOS:in, niin meistä 95% on tätä omin kätösin tehnyt.

Se että jotain tuoreempaa ja laadukkaampaa tuotantotekniikkaa edustavaa muistisolua joudutaan rasittamaan tuplasti ei tarkoita sitä, että sillä olisi puolet lyhyempi käyttöikä.

Sitä ei jouduta rasittamaan useammin kuin TLC:tä. Tämä on kovin ikävää, kun joutuu sinulle selittämään perusasioita ja korjaamaan mutuasi - niin siksi en olisi tähän väittelyyn lähtenyt (niinkuin ensimmäisessä viestissä ketjuun spekuloin). Joutuu korjaamaan misinformaatiota ja selittämään faktoja. Olet ehkä ymmärtänyt tämän väärin:

Sinne kirjoitetaan ihan yhtä usein. QLC:llä vaan on rajoitettu määrä kirjoituskertoja. Niitä on vähemmän kuin TLC:llä. Toivottavasti nyt on selvempi.

Ja ne asiat otetaan kyllä huomioon sitä TBW:tä laskettaessa. Jokaisen valmistajan jokaisen tuotantolaitoksen jokainen tiettyä tekniikkaa edustava piiri ei myöskään ole toisensa arvoinen.

Ei. Mutta siellä on SLC-cache, josta sitä TBW:tä saadaan. Se ei tule siitä paremmasta QLC:stä, vaan kymmenien gigatavujen "välimuistista". Lisäksi kontrollerin algoritmeja on hiottu, niin se kirjoittaa levyn blokit vasta mahdollisimman täysinä, jolloin niille saadaan vähemmän kirjoituskertoja ja lisää elinikää.

Tässä ei siis lasketa sen QLC NAND:in suorituskykyä, vaan aseman kokonaisuutena. Siksi luku on parempi, kuin voisi olettaa huonompien muistipiirien vuoksi.

Ja myöskin siksi tää sun Samsungin QLC-tekniikan väittäminen epäluotettavaksi tuntuisi ehkä vähän vähemmän surkuhupaisalta, jos et yrittäisi samaan aikaan päästä kauppapuolella eroon jostain kingdianin serristä.

Ja taas henkilökohtaisuuksiin alentumista.. Tsk, tsk.. Ja tuo on menossa kaupan päälle ilmaiseksi vailla mitään takuuta, niinkuin siinä lukee (ja "unohdit" tähän laittaa). Se on sille ihan oikein. Koetas nyt nostaa keskustelusi vähän paremmalle tasolle.
 
Näin ulkopuolisena tässä näyttää, että Manala ja hsalonen keskustelevat hieman eri asioista ristiin:
  • Manala keskittyy koko levyn luotettavuuteen, eli miten pitkä käyttöikä levyllä teoriassa on
  • hsalonen vastaavasti taas yksittäisten solujen kestävyyteen joka on heikompi kuin TLC:llä
Molemmat on minun näkemyksen mukaan oikeassa: yksittäisten solujen kestävyys on heikentynyt kun levyjen tekniikka on siirtynyt SLC -> MLC -> TLC ja nyt QLC. Solujen kestävyyden heikentymistä on jatkuvasti kuitenkin kompensoitu kehittyneemmällä firmwarella ja muilla kompromisseilla kuten hsalonen äskeisessä viestissä totesi.

Se, että onko käyttäjälle väliä kestääkä levy 10 vai 20 vuotta on jokaisen itse päätettävissä. Samsungin QVO levyihin liittyen en itse ainakaan ole lukenut, että niissä olisi normaalia enempää yllättäviä hajoamisia tai muita ongelmia poislukien kirjoitusnopeuden hidastuminen.
 
Pidättekö te Windowsin indeksointia päällä? Mulla SSD jumittaa aivan älyttömästi FLAC-levyjen kanssa ja myös MP3-levyissä kestää ennen kuin ilmestyvät näkyviin listauksena. Mulla ei ole indeksointi päällä, koska sitä on suositeltu siten.
 
Näin ulkopuolisena tässä näyttää, että Manala ja hsalonen keskustelevat hieman eri asioista ristiin:
  • Manala keskittyy koko levyn luotettavuuteen, eli miten pitkä käyttöikä levyllä teoriassa on
  • hsalonen vastaavasti taas yksittäisten solujen kestävyyteen joka on heikompi kuin TLC:llä

Minä näen niin, että Manala vetää juupas-eipäs -linjalla ja keskityn korjaamaan virheitä hänen viesteissään. Meidän molempien argumentit asian puolesta/vastaan on jo kolmessa eri ketjussa - ja ei ne mielipiteet siitä muutu. Voi sitä huudella omaa mielipidettään vielä viisi viestiä, ei se saa minua muuttamaan omaani.

Molemmat on minun näkemyksen mukaan oikeassa: yksittäisten solujen kestävyys on heikentynyt kun levyjen tekniikka on siirtynyt SLC -> MLC -> TLC ja nyt QLC. Solujen kestävyyden heikentymistä on jatkuvasti kuitenkin kompensoitu kehittyneemmällä firmwarella ja muilla kompromisseilla kuten hsalonen äskeisessä viestissä totesi.

Se, että onko käyttäjälle väliä kestääkä levy 10 vai 20 vuotta on jokaisen itse päätettävissä. Samsungin QVO levyihin liittyen en itse ainakaan ole lukenut, että niissä olisi normaalia enempää yllättäviä hajoamisia tai muita ongelmia poislukien kirjoitusnopeuden hidastuminen.

Se voi olla lähemmäs "5 tai 10 vuotta" (ja raskaalla käytöllä vähemmän), mutta nyt keskustellaan oikeasta aiheesta. Lisäksi vaikuttaa levyn täyttöaste, mutta eiköhän se 4TB levyssä ole aika optimi käytön ajan. Tuo on keskivertoa huonompi levy ja en itse ostaisi. Tämäkin lienee tullut jo selväksi.

..mutta jos joku muu on ostamassa, niin tämä keskustelu on hyvä olla olemassa. Ehkä levyn ostamisen kannalta siellä tarjousketjussa, mutta tekniikoista keskustelu on enemmän tämän ketjun asiaa.

Pidättekö te Windowsin indeksointia päällä? Mulla SSD jumittaa aivan älyttömästi FLAC-levyjen kanssa ja myös MP3-levyissä kestää ennen kuin ilmestyvät näkyviin listauksena. Mulla ei ole indeksointi päällä, koska sitä on suositeltu siten.

Gen3 ja huonommissa pidän pois päältä, mutta käyttöjärjestelmälevyn (gen4) kanssa pidän päällä. Minun gen3-levyt ei ole niitä kalliimpia, niin niissä voi mm. puuttua se SLC-cache ja olla HMB käytössä (ts. halpaversioita, joista puuttuu kaikki sisäinen muisti). Katsoin siis, että levyt kuluvat nopeammin ja otin sen pois. Käyttöjärjestelmälevynä Samsung 980 Pro (kohta 990 Pro, kunhan tarjouslevy tulee postissa).
 
Gen3 ja huonommissa pidän pois päältä, mutta käyttöjärjestelmälevyn (gen4) kanssa pidän päällä. Minun gen3-levyt ei ole niitä kalliimpia, niin niissä voi mm. puuttua se SLC-cache ja olla HMB käytössä (ts. halpaversioita, joista puuttuu kaikki sisäinen muisti). Katsoin siis, että levyt kuluvat nopeammin ja otin sen pois. Käyttöjärjestelmälevynä Samsung 980 Pro (kohta 990 Pro, kunhan tarjouslevy tulee postissa).

Kuvakansiot taas latautuvat erittäin nopeaan. Liittyykö tämä nyt siihen että SSD ei käsittele kovin hyvin isompia tiedostoja. En nyt osaa sanoa omaa varasto-SSD speksejä. Pitänee kokeilla vielä laittaa m.2-levylle kokeiluun että lataako nopeampaa. En siis pidä indeksointia edes käyttöjärjestelmälevyllä päällä.
 
Itselläni indeksointi on ollut paikallisissa levyillä aina päällä, mekaanisista ajoista lähtien. Joskus olen tiettyjä Windowsin oletuksena lisäämiä hakemistoja poistanut koska tiedostot tallennan pääasiassa muualle, ja vastaavasti lisännyt omien tiedostojen oikean tallennuspaikan. Musiikkihakemistoa en ole indeksoinut niin suurin osa tiedostoista on pieniä niin en osaa sanoa miten reagoisi jos olisi FLAC-tiedostoja mukana.
 
Täällä tuntuu olevan tietotaitoa SSD tekniikasta niin mitä tekniikoita/malleja suosittelette kun haussa pitkäaikainen ratkaisu tiedon säilytykseen? Hinnalla ei niin väliä mutta kun 3kk sisään hajonnut neljä kiintolevyä niin ajattelin siirtää kaikki tiedot eri SSD medioille. Koko IT infra pyörii energiavaraston perässä eli virransyöttö varmistettu ja ylijännitesuojauksen tasot 1-3 käytössä. Tämän hetkinen ajatus:

NAS1
-Työlevyt ja aktiivisessa käytössä olevat media-arkistot: NVMe WD RED SN700
-Virtuaalikoneet ja kontit: NVMe WD RED SN700
-Tietovarasto: sata Kingston DC600M
-Replikointi tunneittain edellisten snapshotista: sata Kingston DC600M

NAS2 (eri rakennuksessa)
-Varmuuskopio päivittäin NAS1 snapshot replikoista: Kaikki vanhat elossa olevat WD Gold ja Seagate IronWolf Pro levyt kunnes varalevyt käytetty eli takuut loppu ja ei saa uusia tilalle. Tämän jälkeen tod näk full SSD.
 
Nas käyttöön haussa 2tb ssd, minkälainen tuohon kannattaisi hankkia? Olen katsellut WD Red SA500 2tb, mutta aika hinnakas levy. Tulisi ns. väli nassiin joka olisi päällä suht paljon, mutta tuosta tavarat kopioitaisiin talteen tuplana toiseen nassiin. Joko 24/7 päällä tai sitten pitäisi yrittää ajastaa kopioinnit jotenkin 2vko välein tai vastaavaa.

Normilevyssä oli ainakin aikaisemmin ongelmana se, että vaikka nas oli idlenä ja levyt poissa päältä, niin heitteli levyjä kuitenkin päälle satunnaisesti => käynnistyksiä alkoi tulla melko paljon vuorokaudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Katselin tuon WD Red SA500 palautteita Amazonista, niin näköjään jonkun verran noitakin on hajonnut alle vuoden ikäisenä. Onko muita hyviä perus ssd levyjä joita kannattaisi katsella?
 
Huomautus - henkilökohtaisuuksiin meneminen jatkuu, vaikka juuri asiasta erikseen sanottiin
Jokainen meistä tekee tällaista kun päivittää BIOS:in, niin meistä 95% on tätä omin kätösin tehnyt.

Sitä ei jouduta rasittamaan useammin kuin TLC:tä. Tämä on kovin ikävää, kun joutuu sinulle selittämään perusasioita ja korjaamaan mutuasi - niin siksi en olisi tähän väittelyyn lähtenyt (niinkuin ensimmäisessä viestissä ketjuun spekuloin). Joutuu korjaamaan misinformaatiota ja selittämään faktoja. Olet ehkä ymmärtänyt tämän väärin:

Sinne kirjoitetaan ihan yhtä usein. QLC:llä vaan on rajoitettu määrä kirjoituskertoja. Niitä on vähemmän kuin TLC:llä. Toivottavasti nyt on selvempi.
Juuri kun @Juha Kokkonen pääsee sanomasta ylimielisyyksillä kirjoittamisesta niin jatkat näemmä ihan samalla linjalla ammattitaidottomuudesta ja ymmärtämättömyydestä vielä useamman viestin voimin. Hyvin moni erilainen kuluttajaelektroniikka on FW-päivitettävää tietokoneiden BIOSien lisäksi. Toivon oikeasti, ettet kuvittele näitä ihan vastaavanlaisina taskeina.

Ja millään tällähän ei todellisuudessa ole mitään merkitystä itse pihvin kanssa mikä oli se, että voiko Samsung 870 QVO:ta pitää luotettavana kakkoslevynä. Oikea vastaus siihen on "Kyllä voi". Paljon todennäköisemmin jopa kuin vaikkapa jotain Kingstonin UV400:sta tai markkinoiden halvinta kiinalaista TLC-levyä.

Ei. Mutta siellä on SLC-cache, josta sitä TBW:tä saadaan. Se ei tule siitä paremmasta QLC:stä, vaan kymmenien gigatavujen "välimuistista". Lisäksi kontrollerin algoritmeja on hiottu, niin se kirjoittaa levyn blokit vasta mahdollisimman täysinä, jolloin niille saadaan vähemmän kirjoituskertoja ja lisää elinikää.

Tässä ei siis lasketa sen QLC NAND:in suorituskykyä, vaan aseman kokonaisuutena. Siksi luku on parempi, kuin voisi olettaa huonompien muistipiirien vuoksi.
Tälläkään ei ole mitään merkitystä itse pihvin kanssa. Sillä on pitääkö levy sinne talletetusta datasta huolen säälliseksi katsottavan eliniän. Yrität vain jatkuvasti siirtää huomiota pois itse asiasta täyttämällä kaikkien ruudut lopputuloksen kannalta merkityksettömällä jargonilla.

Ja taas henkilökohtaisuuksiin alentumista.. Tsk, tsk.. Ja tuo on menossa kaupan päälle ilmaiseksi vailla mitään takuuta, niinkuin siinä lukee (ja "unohdit" tähän laittaa). Se on sille ihan oikein. Koetas nyt nostaa keskustelusi vähän paremmalle tasolle.
Se yksinkertaisesti kertoo minulle, että olet speksisokeutunut tälle asialle, jos markkinajohtajan laadukas QLC-levy ei mielestäsi kelpaa edes kakkoslevyksi QLC:nsä vuoksi, mutta olet kuitenkin katsonut, että markkinoiden halvin kiinalainen ebay-TLC on ollut ostamisen arvoinen ja kenties vielä ihan käyttislevyksi.

Nää samat mustamaalailuthan käytiin eräiden toimesta aikoinaan, kun alettiin siirtyä SLC:stä MLC:hen ja sitten MLC:stä TLC:hen. Aina se uusi tekniikka oli olevinaan luottokelvotonta, mutta jännä kyllä ihan hyvin ollaan toimeen tultu muullakin kuin SLC:llä etenkin levyn käyttötarkoitus huomioimalla. Em. asioiden vuoksi toivon siksi, ettei ihmiset ota pelotteluasi vakavasti ja jätä hyviä tarjouksia sen vuoksi hyödyntämättä. Jargonvääntäminen ei kiinnosta, sillä tienaa vain banneja.
 
Viimeksi muokattu:
Katsoin tuossa aiempia viestejä sormien läpi ja huomautin sanallisesti, mutta kun ei mene perille niin ei auta kuin pistää punalaput viestien päälle. Ja lopettakaa se keskustelu, kun ei selvästikään onnistu asiallisesti.
Jokainen meistä tekee tällaista kun päivittää BIOS:in, niin meistä 95% on tätä omin kätösin tehnyt.



Sitä ei jouduta rasittamaan useammin kuin TLC:tä. Tämä on kovin ikävää, kun joutuu sinulle selittämään perusasioita ja korjaamaan mutuasi - niin siksi en olisi tähän väittelyyn lähtenyt (niinkuin ensimmäisessä viestissä ketjuun spekuloin). Joutuu korjaamaan misinformaatiota ja selittämään faktoja. Olet ehkä ymmärtänyt tämän väärin:

Sinne kirjoitetaan ihan yhtä usein. QLC:llä vaan on rajoitettu määrä kirjoituskertoja. Niitä on vähemmän kuin TLC:llä. Toivottavasti nyt on selvempi.



Ei. Mutta siellä on SLC-cache, josta sitä TBW:tä saadaan. Se ei tule siitä paremmasta QLC:stä, vaan kymmenien gigatavujen "välimuistista". Lisäksi kontrollerin algoritmeja on hiottu, niin se kirjoittaa levyn blokit vasta mahdollisimman täysinä, jolloin niille saadaan vähemmän kirjoituskertoja ja lisää elinikää.

Tässä ei siis lasketa sen QLC NAND:in suorituskykyä, vaan aseman kokonaisuutena. Siksi luku on parempi, kuin voisi olettaa huonompien muistipiirien vuoksi.



Ja taas henkilökohtaisuuksiin alentumista.. Tsk, tsk.. Ja tuo on menossa kaupan päälle ilmaiseksi vailla mitään takuuta, niinkuin siinä lukee (ja "unohdit" tähän laittaa). Se on sille ihan oikein. Koetas nyt nostaa keskustelusi vähän paremmalle tasolle.
Juuri kun @Juha Kokkonen pääsee sanomasta ylimielisyyksillä kirjoittamisesta niin jatkat näemmä ihan samalla linjalla ammattitaidottomuudesta ja ymmärtämättömyydestä vielä useamman viestin voimin. Hyvin moni erilainen kuluttajaelektroniikka on FW-päivitettävää tietokoneiden BIOSien lisäksi. Toivon oikeasti, ettet kuvittele näitä ihan vastaavanlaisina taskeina.

Ja millään tällähän ei todellisuudessa ole mitään merkitystä itse pihvin kanssa mikä oli se, että voiko Samsung 870 QVO:ta pitää luotettavana kakkoslevynä. Oikea vastaus siihen on "Kyllä voi". Paljon todennäköisemmin jopa kuin vaikkapa jotain Kingstonin UV400:sta tai markkinoiden halvinta kiinalaista TLC-levyä.


Tälläkään ei ole mitään merkitystä itse pihvin kanssa. Sillä on pitääkö levy sinne talletetusta datasta huolen säälliseksi katsottavan eliniän. Yrität vain jatkuvasti siirtää huomiota pois itse asiasta täyttämällä kaikkien ruudut lopputuloksen kannalta merkityksettömällä jargonilla.


Se yksinkertaisesti kertoo minulle, että olet speksisokeutunut tälle asialle, jos markkinajohtajan laadukas QLC-levy ei mielestäsi kelpaa edes kakkoslevyksi QLC:nsä vuoksi, mutta olet kuitenkin katsonut, että markkinoiden halvin kiinalainen ebay-TLC on ollut ostamisen arvoinen ja kenties vielä ihan käyttislevyksi.

Nää samat mustamaalailuthan käytiin eräiden toimesta aikoinaan, kun alettiin siirtyä SLC:stä MLC:hen ja sitten MLC:stä TLC:hen. Aina se uusi tekniikka oli olevinaan luottokelvotonta, mutta jännä kyllä ihan hyvin ollaan toimeen tultu muullakin kuin SLC:llä etenkin levyn käyttötarkoitus huomioimalla. Em. asioiden vuoksi toivon siksi, ettei ihmiset ota pelotteluasi vakavasti ja jätä hyviä tarjouksia sen vuoksi hyödyntämättä. Jargonvääntäminen ei kiinnosta, sillä tienaa vain banneja.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan yleistietona lukijoille, QLC SSD-kirjoitus toimii näin:

koneen keskusmuisti -> mahdollinen SSD:n keskusmuisti (jos on) -> SLC (jos on) -> mahdollinen QLC blokki -> solu

Tässä oli epäselvyyttä tuossa jälkimmäisessä osassa.
  1. Kirjoitetaan SLC-välimuistiin, jos semmoinen on.
    1. Jos SLC-välimuisti on, kirjoitus voi loppua tähän. Se jää sinne odottamaan blokin täyttymistä ja kirjoitus sitten, kun SLC-välimuisti on täysi ja/tai blokki on tarpeeksi täysi levylle kirjoitusta varten + on kaistaa tähän -> SSD:n kontrolleri päättää tämän
    2. Myös SLC-välimuistissa on omat blokit ja solut, mutta ne ei ole tärkeitä nyt
  2. Kirjoitetaan blokki p/e-syklillä (öö.. onko tämä suomennos yhtään parempaa "jargonia"?)
    1. Koko blokki tyhjennetään
    2. Koko blokki kirjoitetaan ("ohjelmoidaan") uusiksi
    3. Tämä vähentää kirjoituskertoja yhdellä
      1. Kirjoituskertoja on rajallinen määrä, käytin esimerkissä QLC:lle 750, vaihtelee piirin hyvyyden mukaan.
  3. Solu kirjoittuu blokin "ohjelmoinnin" yhteydessä
    1. Solua ei kirjoiteta ikinä suoraan! Ei koskaan. Se olisi järjettömän tyhmää.
    2. Solut on sidottu blokkiin ja ne elävät sen sisässä

Tämä on vain yleinen viesti QLC:n toiminnasta, eikä liity mihinkään. Ehkä yleiseen keskusteluun QLC-teknologiasta.
 
QLC:n probleema on ollut; a) suorituskyky käyttölevynä, ja b) pieni hintaero vastaaviin TLC levyhin.

Jos QLC on aidosti kustannustehokas TLC levyihin tai mekaanisiin levyihin verrattuna, se on ihan hyvä vaihtoehto sellaisille käyttäjille, jotka käyttävät konetta kevyesti tai levyyn kohdistuu lähinnä lukupainotteista kuormaa. Esim. mediavarasto, pelikirjasto tms. käyttislevyn rinnalla. Gigantin 4TB QLC:n hintaan 149€ on hyvä diili, kun ymmärtää mihin käyttöön levyn ostaa. Jos vaan kirjoitukset pysyy TBW-rajoissa, kuten useimmilla kuluttajilla pysyy, niin varmasti kestää paljon pidempään kuin mekaanisen levyt. Jos hintaero QLC:n ja TLC:n välillä on ollut pieni, niin on yksinkertaisesti ollut kannattavampaa ottaa se paremmalla tekniikalla oleva.

 
Ihan yleistietona lukijoille, QLC SSD-kirjoitus toimii näin:

koneen keskusmuisti -> mahdollinen SSD:n keskusmuisti (jos on) -> SLC (jos on) -> mahdollinen QLC blokki -> solu

Tässä oli epäselvyyttä tuossa jälkimmäisessä osassa.
  1. Kirjoitetaan SLC-välimuistiin, jos semmoinen on.
    1. Jos SLC-välimuisti on, kirjoitus voi loppua tähän. Se jää sinne odottamaan blokin täyttymistä ja kirjoitus sitten, kun SLC-välimuisti on täysi ja/tai blokki on tarpeeksi täysi levylle kirjoitusta varten + on kaistaa tähän -> SSD:n kontrolleri päättää tämän
    2. Myös SLC-välimuistissa on omat blokit ja solut, mutta ne ei ole tärkeitä nyt
  2. Kirjoitetaan blokki p/e-syklillä (öö.. onko tämä suomennos yhtään parempaa "jargonia"?)
    1. Koko blokki tyhjennetään
    2. Koko blokki kirjoitetaan ("ohjelmoidaan") uusiksi
    3. Tämä vähentää kirjoituskertoja yhdellä
      1. Kirjoituskertoja on rajallinen määrä, käytin esimerkissä QLC:lle 750, vaihtelee piirin hyvyyden mukaan.
  3. Solu kirjoittuu blokin "ohjelmoinnin" yhteydessä
    1. Solua ei kirjoiteta ikinä suoraan! Ei koskaan. Se olisi järjettömän tyhmää.
    2. Solut on sidottu blokkiin ja ne elävät sen sisässä

Tämä on vain yleinen viesti QLC:n toiminnasta, eikä liity mihinkään. Ehkä yleiseen keskusteluun QLC-teknologiasta.

Miten TLC kirjoitus toimii? Missä kohtaa syntyy kirjoituskestävyyden ja kirjoitussuorituskyvyn (jos syntyy) ero?
 
Miten TLC kirjoitus toimii? Missä kohtaa syntyy kirjoituskestävyyden ja kirjoitussuorituskyvyn (jos syntyy) ero?
Tietääkseni TLC kirjoitus toimii vastaavalla tavalla, mutta QLC on vikaherkempää.

Syynä tähän on ainakin QLC:n lisääntyneet jännetasot (QLC 16 vs TLC 8), koska pienempi muutos riittää tekemään datasta lukukelvotonta.

Mutuilen että tämä suurempi määrä jännitetasoja on hitaampaa toteuttaa, jonka vuoksi se kirjoitusnopeus on pienempi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 257
Viestejä
4 486 906
Jäsenet
74 127
Uusin jäsen
rkj

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom